Vapaus, October 26, 1954

              Sivu Tiistaina, lokakuun 26 p. ^Tuesday, October 26,1954
V;APAUS
taUttud Mdr. e, 1917. Antherlzed
M feoood « l a s maU tb» Post
OCDca Dqnartment. Ottav», Pab-
J M iM thrfee «eeklr: TQMtfaj»
mondaj» and s ^ t o n l ^ Inr.ViaiMUu
POUtitiiiiK Company Ud^ at UO-103
\JBn 6feWv 6iidlrat7. Qnt, Canada;
Telenbones: Bo». Office OS. 4^4294
EOiUKialOtace OB. 4-4265. Uumet
SLSiikaL EdltorW.£ianpd/WUng
ftddre»: Box 99, Siidbnar, IXotiilo,
AdmtJalng^ ntes^npon ^ j p ^ ^
ttandatlmlSree^of dunv», , " "
tbOrBnJbOaui 1 vk. 8 i » d kk. 4;80
Buomcm 1 «k. ftW « kk. 4.7S
McKJnun-Sudbuiyii yhdistämuasiaftta
.^^j^^Sudhuryn kaupunginhallinto on lähettänyt M c K im kunnaa kai-vkilfe^
asukkaille ;^moni5tetun
maakuntalmllKuksen'kunnallislautakunta suorittaa marraskuuna^
kuolustelun ^ d b u r y n -kaupungin v. 1951 esittämästä anomuksesta;
e t ^ ^ c K i m yhdistettäisiin 5udburyyn. Niille, joilla mahdollisesti on
kij^liy^iloeuksien t£kia epäselvyyttä saamansa kirjeen johdost^^ me
pyydämme; tiedoittaa, että ^s^
Vapauden viime lauantaisessa numerossa. Tämän kirjeen tarkoituk-senai^
on ilmoittaa M c K im kunnan asukkaille, että nyt on julkisen
keskustelun alaisena se, liitetäänkö teidät Sudburyn kaupunkiin ja
samalla an teidän valvottava omia etujanne. Jos jälestäpäin a^suk-kaat
sanovat, että on menetelty vastoin.iieidän tahtoaan, niin tämän'
kirjelappusen "perusteella heille voidaan sanoa, että miksi ette tulleet
silloin sittämään mielipidettänne julkisessa kuulustelussa. Huolimatta
lainkaan siitä kuinka epäoikeutettu tällainen sanonta on^ tämä mah-doIli<
wi5 on kuitenkin olemassa. '
j , . Asian näin ollen M c K im kunnan (ja Sudburyn) asukkaiden ^vel-vv^
j^uus itseään; j a ^ l^
bur3«/;kaui)ungin ylidistämisanomukseen,^^^^ m
latkäfauvaiiietta. \
' '^'^^ässa yhteydessä on hyvä palauttaa kerran uudelleen mieliimme
seuraavat tosiasiat:
,^.vSudburyn kaupunki esitti Ontarion maakunnan kunnallisasiain
Sau^unnalle vuonna 1951 pyynnön, että McKim — tai paremminkin
suufiii osa McKimin alueesta — yhdistettäisiin Sudburyyn, jotta vdi-talsiin
-ratkaista vesijohtojen ja likaviemärien.rakcntamise^taija^^^r
'keiyi|){l§tonttien vähyydestä johtuvat pulmat. ' , ' '
oman lapsensa, kuten
iisein lehtolapset kielletään, selittämällä, että mainittu "pyyntö'l teh­tiin
Ontario» kunnallislautakunnan vaatimuksesta!
Nyt on kmtenkin merkkejä siitä, että Sudburyn kaupunginhal­linto
taipuu uudelleen^kuulemaan niitä, joita se kuunteli v. 1951.
Mitä sitten tähän yhdistämiseen tulee, niin tilanne on paljon
mu^tt^nut siitä, mitä se oli v. 1951, jolloui M c K im kunnan asukkaat
hyjll^sjvät suurella enemmistöllä koko yhdistämisasian. Johtunen'vii-meajk^
isesta kehityksestä; kysymys ei tänä päivänä ole meidän käsi
tääJtsemme' siitä, kannatetaanko^ yhdistämistä, vai vastustetaanko
sitä\[vKysymys • on nyt siitä; minkälaista yhdistämisiä ehdotetaan' ja
antaÄkb ie 'kuntiemme asukkaille lisää tuloja, vai eikö anna.''' '
^ rT<»Vä]|iänki|i i^h^is^tppj' — ja, täysin puolueetonkin < asiaan ^tut^tv- *
mfiien^osdttaaikouraantuntuvallai tavalla/^^Sudjjud^
yh<!fi^t^mispyynt6ön on töhtävä-perUstava'äU34tt|^.ioU4 iKuiltlJb|ilt(-l^*
koriassakin arvos-fellaanmaaii
Odo. Yiuaakarl Johan Scbarf.
tenberg on tääUä >U(^Ua8i:tintaip
ron bydkkäyksen yNorjäa hallitukaen
tilkbpolitiiUcaa^ vastaan ja/^.pitänyt
Norjan osallistumista -Pohjols^Atlaa-t
ln £Otaliitt::on ''kohtalokkaana ereb«
dyksenä". - • , \1 >
Scarffenbe9,^on'^aUä, mieltä, että
pienillä 'Valtioilla on oiii:ed(laJ3tel|a
its^ääiiv^ rBänen ^katocimtilcsenaan ;Qn;i
että ahipa oikea^td^enpldfh^OTjaUe
Je. "M^l^ta ^U^miuWyaI-lanjontaa'ja
rahoittaa pvolustusp)(^
tiikkaan$a el ei^ä ole itsenäinen",
kcrostiS<^r^enberg;^'£i ole oleman­sa
mitään Icristillistä sotaa. M e i ^n
päivinämme sota ontotaalineh Ja h a i .
Utulcsen ensimmäisenä tehtävänä on
säilyttää maassa zauha."
Burma haluaa nyt
yiimein vapautua
tliiangin sisseistä
Yhdyskansat. — Burma on täällä
varoittanut, että se tulee käyttämään
sotilaallista vcimaa. Jos käy tarpeel­liseksi,
käsit%lles-ään niitä 6,000 C h i -
^ngKal-shekin sissiä. Jotka edelleen­k
in ovat Bunnanjrohj
mailla.
Varoituksen antoi Burman edustaja
James Barrington. Hän tiedoitti Y K :n
yleiskokouksen poliittiselle; komitea!-;
le. että Burma on hyvillään siltä/että
S 600 Chiangin sissiä cn Jo Burmasta
poistunut, mutta korosti, että tilanne
on yhä edelleenkin 'sietämätön'.
,Hän painosti että JäljelläoIevlUa
Chiangin ; Joukoilla on x edelleenkin
vaihtoehtona ''poistua omilla keinoil­laan,
taikka .alistua aselstariisuutu-miseen
Ja pidätykseen."
: Burman valitus Chi^ng ;Kai-shekhi
nationalistien ^ aggression ; Johdostfi
Juontuu I vuoteen idSO a3tj|. •Jollplni
Chians Kai-sliekin kenraaU M <M1
^pukkoineen> pakeni ^Kiinan väUanku-?.
mousarmeijan takaatajämaaa ? Bur-inan
rajan ylitse. Yhteen aikaan vplr
^dfituin yllä teoriaaipttä nämä «is^r
Tjbukot. mupdostR vat jydinjpukon) uutta
Tiyökkäystäi varten K U n a n k a n s a n ^ -
'lavaltaanj
eteisiin. ;koko f M c K im -kunta-fr paitsi ei mhWii sisällä ol>ya' Cooper df;^^^^^
kylä; Tällainen yhdistämineji.^eirä
nimiuäinmui^^tlava, että jos/henkilöllä on^sanokaam-:;
Su
M.
Ffood Mine
mitään. On niipiyäin
me kal^vi<^|%rix]i;r^aa[^yl;^
tossa ^"'niih*fiäWlä*'ori'sit^^ vain kaksi dollaria, vaikka ne''
molemmat dollarit pantaisiin hyvään järjestykseen\ hänen kukka-'
roonsa. Näintnyös on^asiä^^tassä^ "yhdislämlsäsJassa*'". Meillä olisi
A T Y A I I C « f # 1 | - k i i t * v i n ' : { i / A T A T ^ i m i n - edelleen Sudburyn ja McKimin k' Iunnt nnnaatt , -jiontfk 1'a * i 'k l ^ui tmt v ipr hiikl "i nt n .o /\v«ar«itf m.mitllt- teait
vararikkotilassa hetkellä jolloin pitäisi joukkomitassa rakentaa uusia
kouluja^ päällystää katuja ja, teitä
jieitä, hankkia uudet ajanmukaiset kaupungintalot jne. Selvää on,
että vaikka McKimin kunta yhdistettäisiin huomenna nyt • tehdyn
ehdotuksen mukaisessa järjestyksessä Sudburyn kaupunkiin, niin mei­dän
nykyiset suuret ongelma,mme r— ja yhä kasvava verotaakkamme
— r olisi edelleen ratkaisematta. Sdlaisesta ''yhdistämisestä"' ei hyö-iyisijfukaan;
paitsi ehkä jotkut maakeinottelijat ja ne viinakauppiaat,
jotka vesi kielellä odottavat aikaa jolloin Sudburya väkiluku sivuuttaa
50,000:nnen asukkaan rajan, että voivat avata väkijuomien annis;
,'kelupaikat. *
• K " ' *, 4= « ' •
' M u t t a jos -tähän Sudburyn kaupungin yhdistämisano-
: : mukseen tehdään sellainen m^utos,'että muodostetaan Suur- .
'Sudbury, mihin tulee Sudburyn kaupungin lisäksi McKim
kokonaisuudessaan, sisältyen siihen myös Copper Cliff ja
Froodin kylä, niin siiloin on asia kohonaan toinen. Silloin
{jolisi ipahdollisuus saada huomattavasti lisää verotulojalkitini',
J^tä kotienomislaj
^ silti voitaisiin rakentaa tarvittavat koulut, vesijohdot',
^kaviemärit, tiet, kauptiUgtntalot ja muut.
, ^ ' ' j< ,
^^lautlakaamme tässä yhteydessä mieleemme viime 'kesänä Jul­kisuuteen
tullut tosiasia: Sudburyn kaupungin j a , M c K im kunnan
verotettavien omaisuuksien yhteenlaskettu arvo on noin 50 miljoonaa
dollaria; Tämä on se perusta, mihin kotienomistajain,vu
Ja pikkuliikemiesten kunnallisverot perustuvat. Mutta samanaikai­sesti
on Copper Ciffissa olevain 1 neon laitosten verotettavan omai­suuden
arvo myö's noin 50 miljoonaa dollaria. Tästä näkyy, ett^ jos
i4mä Incon laitokset vedettäisiin kunnallislain alaisuuteen^ kuten ovat
kuntiemme muutkin osat, niin verotettavan omaisuuden yhteenlas­kettava
arvo lisääntyisi sataprosenttisesti, samalla kun nom
henkeä käsittävä väkilukuun lisättäisi ainoastaan noin: 4,0tiO
henkeä Copper Cliff isiä ja Froodin kylästä. Toisin sanoen,. jos
Incon sulatto ja muut laitokset pantaisiin kunnallisveron'afaiseksi,
kuten sen laitokset ovat esimerkiksi Port Colbornessa, Sudburyn ja
]VicKimin asukkaiden verokuormaa voitaisiin lähentää puolella ja
si(ti ylläpitää nykyistä palvelua! Dollareissa ja senteissä laskien se
tarkoittaisi^ että asuinrakennuksesta, josta nyt maksetaan $100 kun­nallisveroa,
tarvitsisi enää maksaa vain $50.
f Tämä olisi suurenmoinen huojennus veronmaksajain asemaan.
'Tässä yhteydessä on laskettu, että jos tämä yhdistämisajatus toteute­taan
Suur-Sudburyn pohjalla siten, että siihen iiitetään myös Copper
cliff ja Froodin kylä, niin silloin voidaan ryhtyä joukkomitassa
rakentamaan uusia 'ja välttämättä tarvittavia kouluja, vesijohtoja ja
lijpviemäreitä ja siitä huolimatta alentaa 25 prosentilla kotienomis-t
«(iain ja pikkuliikemiesten nykyistä verotaakkaa.
V Tämä koituisi siunaukseksi koko Sudburyn alueen väestölle^ se
'huojentaisi verotaakkaa, parantaisi yleisiä terveysoloja ja kaiken
lisäksi antaisi työtä sadoille työläbille.
USA:n sotapuplue kärsinyt
tappiiop
Simnuntalna «jvysk. 19. pnä suori­tettiin
Ruotsissa kunnalUsvaallt/^iolS'^
sa valittiinmaaseiHlun edmtaja^maa:.
päiville Ja kuuden,suuren Jciaupungin'
kunnanvaltuustot. Erikoisuute!]^ i ^ l s - r
aä.vaateissa on se'seikka, että ne^vel-'
kuttavat, väUttdmänunin leaÄ^
zialllsvaQlit tavallisesti maan j > j d l t i^
kaan;^'li:08ka^ maapäl^ien J^uttft ; y ^ l l^
taan valtiopäivien en^immäis^^kar
m a r i h j ä ^ t ; ? , ' ^ J ' : ' i<
^ Vaalilulosten plkaista.^;akVlQli^
yäik^uttaa, ^ 'seUdCä.. e>t^ vH^'
levillä ifcMn> kauptinkifpktn yaSpftti^
tatissa' Qn'paikkojen niäärä nujden ff;a»|
UJärJestelmän i. seurauksena^r llsääi^-^
nyt huomattavasti;rlisäyksenolle^
maapäivillä 173 j a kuuden Iraupungto
valtuustoissa r6,> samalla: kun niiden^
Jakainlsi>erustei8sa ' on ', vtapafatunnt'
muutoksia. Kuitenkin on todettavis^;;
että porvarillisten puolueiden keskuu-}
dessa oUceisto on kyennyt kokoamaan;
valitsijoiden ääniä erikoisesti rame-iViikalalspuolueena"
tu. oietulta - kanr
sanpuolueelta j a znaaseuäulla talon-polkaisliitolta.
sosialidemokraatit ovat
V. 11952 ; suoritettuihin valtiopäivien,'
toisen kamarhi vaaleihin verraten hie­man
menettäneet ääniä. iKommunisf
tien kannatus on kautta maan; kasva-^
nut erikoisesti teoUlsuuskeskuksissai^
ja poinraxilUstenkin^^
taardssa o n IcommupUttlea menestys
todettu Ä^omattavlnmiaksi vaalien
mukfmaaniuoap^t^ Ttosor
toksekri." V , u'";^*.'
'.•Kuo.'jcQihm<»nIsftogn*pu(aue?riälden
.vaa}ien ,;t^9js^ena s a i ' maapäMQje^liS
uutta « d u ^ ^ i ^ ^^jj^-jcujid^^ifxiuren
kai^iungla valtuiuioon^l^^^ ^^tt^jedusi
taJa»,<^ott se Itsejä^dssa tSyttH^yt nc(
vallatä;!^^
' 'kaj
lueenrasemlaT.: "Tukholma
ituukossä rovat:^^^
imokräatitc^saane^^
tietojen mukaan;^50
p a i l d ^ - ^ o r v a r i n i s t en puolueiden 50
paikk^C<va8taan; kommunistien, voi--
tettua^3'paikkaä j a sosialidemokraat­tien
:SenslJaaiL hävittyä yhden. GÖte-bsrgissa
(vftväenpuolueet ovat ainakin
saavuttaneet ääntenenemmistön,: sa-moi^
kokOrJnaassa tähänastisten tie-tojeil
jPÄt^l^n. J o p O T v a r ^ ^ kom-mentaarei^;
iimaistu yleinen huoles-tunänen.
kSnmunistien eteenpäinme'^
non johiäoäta todistaa kolmannenkin
tavo^teen saavutetutoi, -
Vannaa qn^ että kommunistin^»
puolue on saavuttanut menestykset^'
hemttämättömänr kamppailunsa a n ­siosta
^Iäisten eiinetatjen Ja työ­väenliikkeen
yhtenäisyyden puoles­ta,
sosialidemokraattisen puolueen
johto voi-^lasSJea -tappionsa Tukhol­massa
•seä^til:lle;*ettrt-se antanut tu­keaan:
o • yhtenälsyyipyrkimykseUe
Kommunistien: väaUtuimukset-jo 5
säpolitiikankin puitteissa olivat niin
selvästi f 'Vähäväkisten palkannauttirr
jäin jokapäiväisiä ^ tarpeita vastaavia
että ne epäilemättä saavuttivat» v ^ ^ j -
kaikua'"äO8ialIdem0kraatUgenkin'ty(|-
lälstentkeskuudessa; kun ne vaalita!»'
ve^ telun aikana itehtild heUle timnetulk^
: Kansanpuolueen, ruotsalaisen suuTr
pääoman J a amerikkalaiseni sotappli:
tilkan puolueen: kärsimä karvas -tapV;
iiio — esim.. Tukholmassa 4 Traltuus-^
topaikan menetys—-«n kommtmisöeE;
saavuttaman menestyksen rinnalle.
Suomal. insinoiiri
I t a i kM fcekin-tohien
merkittävin tulos Ruotsin vaa-^
leissa. Se on enteenä Ilmapiirin muut­tumisesta
Ja osbittaa Ruoltisin kansan
heräävän näkemään sotapolitiikan
vaarallisuuden. Tämä onyepäilemättä
myönteinen Ilmiö /seka iB;uotsin, että
l|;oko,!Pohjolan rauhan (Ja turvallisuu­den
kannalta, - r - Työkansan Sanomat,
Helsinki.
Mitä C C L vitkastelee?
Kirj. BiU Kashtan
Pordin- lakosta näyttää kehittyvän
-pitkä Ja katkera taistelu. Yh^.ön kaik­ki
siirrot viittaavat tähän jä osolttar
vat. ettäv yhtiö pyrkii tietoisesti Io|
puUispen ratkaisuun; Siihen on sekoi-|
tettuna pikkuruinen annos p»ylKa<fc?
gista sodankäyntiä^ Jonka tarkcituk'^;
sena on pelöitella heikoimpia. > ;
Mr. Rhys Sale Ja porvarllehdet luoti
tavat epäilemättä siihen, että he voir
vat kehittää imlon riveissä erimieUl
syyttä, Jonka perusteella voidaaA
aloittaa "takaisin työhön"-lilke. Sa-^
maila kertaa he yrittävät eristää aur-totyölälset:
Ja unlon4 heidän ystävls*
täätt ja mttclaisistaan. \-A
• ;The Globe and: Mail;on:cmaksunu&;
sen lir^an, että lakkopäätöstä^ei teh-jty
demokraattisella;tavalla Ja.fnilnr
muodolp .pitäisi Fordin Ja Mapsey-r
Harrisin työläisten keskuudessa; suo»
rJttaa' pakkoäänestys i< lakkoaslasta^
Näytää siltä, .että Jäsenistön. ylivoi
Kapitausmin' Kehitys ouäfiie^si
mainen: ^ kylläV-äänI - lakon .puolesta
ei ele riittävän •'demokraattinen'^ me­netelmä,
-mhtta minä rohkenen sanoa,
että jos työläiset olisivat samalla t a ­voin
ään^täneet lakkoa vastaan,
Globe and-Mail oUsi pitänyt sitä erit-;
tain -dänoior^attUena vmenettelymuo-T
tona,
TätäMinjaa" op esitetty^seimmin
kuin yhden kerran ja sen^avoiti^enä
' oh lakkojen pakkosovittelu. Mita
taantumuslehdlstö Ja .Yhdysvaltain
-niääräysvallassa,:;olevat työnantaja-^
pUrlt haluavat on se,, että Canadan
työläisiltä ;rll8tetään lakko-oikeus.vpn
<odotettaviäsa.' että kampanja tällaisen
, taantMni'u^eHis6n läinläadlnnafn? pup-'
Iestä' tiilee'Vhtlitä yleiseomiäksi' iyö-
- Iäisten noiistessa^tfÄsteluoh; elinehto­jensa
puolustamisen ja'^pararitami^en
puolesta' 'jä'>rhtibld6ii 'yVittätStäTlis-
<tää kovleii^ taistelujen''^viillä -'ssfavu-^:
(tetufetfilsiiadeFtyöläfiiltä.'-' •'" '
. Poräfii tk'fötehi:-'kuteh>M3ssey-Här-rlslriliin
lkltS?o, ei-ftSoftu-yksfnoAiäarf
„H —i. . V . i , i r — — L i i ; i;
K I R J . EmöUBvlLuQwlk'Uc:3 ; s en sijaan y a r s i n ^ e n vlentlt?o%
TEOLLisuudkiSri
iVallsrca tooyisuustyölä'isten luku­määrä
o n Ta^t^w^u^ . | i ^ n a ^ i i $ ^ i n^
tynyt. vain' S-ikenäiselcsl, nliii 'On: se
Viime allkolhin saaktka ^ttänyt y h -
deciJä WasBudulla*harjo^itetufa. a^^
tustolmlnnan :kanssa : selittäsnään,
miksi meillä el: ole ilmennyt kroonil-llsta
työttömyyttä ainakaan samois­sa
miicdoissa Ja samaasa laajuudessa
kuin monissa muissa k^pltalietlsissa
maL'r>a. Varsin laaja teollisuuden v a -
ra-arme^a meillä on olliit 'Jatkuvasti,
potklkeuksellisen suuri on ollut maa­seudun
piilevä työttömyys, sillä laske­taan/
että maaseudun työkykyisen
väestön työvoimasta tarvitaan Ja käy-teUULn
,effektilvla:sti maataloudessa
ainoastaan 30 pro^loput 70 pros. saa
osan vuodessa työtä metsätaloudessa
tllapäisanalolsta tai -; on kokonaan
työttömänä. iMutta :ejn. asutustoi­minta,
jolla Ikymmenet tuhannet ple-neläjät
on sidottu lilan pieniin maa-tilkkulhln,
on estänyt kuitenkin työt­tömyyden
esiintymisen julkisesti. ^
: Nyt voidaan kuitenkin melko
suurella varmnndella päätellä,et-.
' tä perusteellinen muutos maam- •
- me talondelUscssa kehityksessä on
s alkanat^ ellei; Jo tapahtonntfcln.
TEOLLISUUDEN KEHITYS
Se ilmenee hyvin selvästi-teollisuu­den
kehltyacsen jatkuvanaiUdastuml-sena.
Jos Jaamme viimeisen 45 vuo­denajan,
i^lta maassaÄmne on ole-mas:
i:i edes jonkinlainen teollisuusti­lasto,
n.' !&• vuoden pituisiin aJanjalk-sotbin,
n i in huomaamme, että ensim­mäisen
jadcson aikana tuotantolisään-tyl
n. 83 pros., e l i 5,5 pros.-vuodesni.
Seuraaivan.jaä:son aikana, :14:vitodes-sa;
oU lisäys 150. i>ro5., 10,7- pros. vuor
desra, mutta vUmelsenä jaksona — v.
1938 —1953 — ähioas^än 69 pros. 4.6
pros. vuodessa. ; Tuotannon kehityk­sen
hidastuminen el l^uitenkaan. ole
ollut samanlainen kaikilla teolUsuus-alolUa;
iraan esim. metalUteolUsuuden
tuotanto on lisääntynyt 112 prosen­t
i l la eU enemmän kuin kaksinkertais­tunut.
Tosin vuoden 1948 jälkeen ke­hitys
on melkein pysähtynyt, sillä
tuotannon lisäys 6 v^iodeän tekee
vain n. 10 pros. Voimakasta nousua on
tapahtunut fvUme vuosiin asti myöä-•
k i n ellntarvllcetsollisuudesai, missä
tuotannon lisäys 15 vuodessa on ollut
124 pros.
,suus on-poikenut, melkein, palkallaan^'
\ sjllä. paperlteollisfuuden ituotantovoT
'lyymi. olLivllme;vuonna rainoastaquj
12 pros., öa puuteoisuuden :}21 • >pros.
surempl kuin 15 vuotta sitten;; Näi­den
kahden äärimmäisyyden välillä^
edustaen tavallaan 'kehityksen Keski-j
arvoa, ovat sellaiset teolHsuusalat
kuhi kutoma- Ja vaatetusteollisuus^
Jcssa tuotanto on lisääntynyt 15 vuor;
dessa 66 pros., nahka- j a Jalklneteolli-'
suus. Jonka tuotannon* lisäys on 40
prosenttia.
TYÖLÄISTEN LUKUMÄÄRÄ
Vielä synkemmäksi muodostuu kuva;
tarkasteltaessa teollisuustyöläisten m-,
kumääran muutoksia. Enäianmälsen^
Jakson aikana lialantyi teollisuustyö-;
Iäisten määrä ^ 57 pros. eli 3,8 -pros^
vuodessa, toisen Jakson^ aikana 54;
•prcs. eli 3,9 pros. vuodessa; mutta vvl
1938 — 53 ainoastaan 24 pros. eli 1,6'
pros. vuodessa. Naiden^viimeksi malr^
nlttujen 15 vuoden aikana on Usäys'
vielä Jatkuvasti hidastunut, n i in että
V. 1951 jälkeen on jo tapahtimut &
pros. alennus 'ja mitään oleimalsta^:
korjausta el näytä tänäkään vuonna'
olevan odotettavin».
Tässäkin suhteessa eri 'teollisuusr'
aloilla on hxtcmattavlEsa varsin en.-:
lainen tilanne. MetaUlteoUIsuuden
työntekijämäärä,on nykyisin lähes 2
kertaa n i in sr-iurl kuin v. 1938 se on
UQussiit 45.000:sta 87,000:een j a l i * '
says on Jatkunut aina vuoteen 1952|
vasta vihne tvuonna tuolla alaUa tyos^^
kentelevien luku , aleni n. 3,000 :lla.'
Työntekijäin luku , on lisääntynyt^
inyös ravintoalneteollisuudessa,. josact;
viime vuonna " työskenteli j 47, proat;
enemmän kuin v. 1938. pirina-kol-;.
mellakymmenellä prosentilla on nouSrj
sut myös Icutoma-,: j a jalkinealan
työläisten määrä.
Sen sijaan on paperlteolllsnn-den
työläisten InCkn n y t paTitahat-,^
ta pienempi koin v. 1938 j a välien->i
nys jatkun;edelleen ditämnkaax
kuin Tinsia tuotantolaitoksi pe­rustetaan
Ja,entisiä .^Jennetaai^';,
VieläUn vaikeampi työläisten,
kannalta on tilanne ponteollisan-.:
dessa^ jossa viime vuonna työs-'
kenteU 16,000 työläistä vähemmän
kuin 25 vaotta .sitten. .Vähemiya.-
vuoteen 1928 verrattuna oli siis
28 pros. Molemmilla viimeksi kä-;:;
sitdlyillä aloilla on inotanto
noussut yhteensä vuoden aikana):
lähes kaksikertaiseksi (97 pros.);!
Kuteii sanottu, kysymys ei ole enää yhdistämisen vas­tustamisesta
tai kannattamisesta, vaan siitä, että vaaditaan
^jTS^Suur-Sudburyn muodotamista siten, että siihen, tulee .Sud-buryn
lisäksi koko McKim, mukaanlukien Copper Cliff j"a
FroodMine.
: ^ ,/Me puolestamme toivomme, että kaikki sudburylaiset
^ ja erikoisesti McKimin asukkaat syventyisivät perustedli-
\^ » s t j tähän kysj-mykseen ja nousisivat yhtenä miehenä vaa-rj-
mnltartyaiäisten lnkn^väh>;ptyn^
, ' IT braBent|lla.>><j(^i / !-~\'\\
ivTictystl vältetään, että.vaikka.Itse
.puunja2o&tuste(d^l9JU^de§saivfjyöläisten
, jnäärä- iväÄfeneeikln.i^linr.^s^^
aniaa i>jtyomalsdK>U{s\uä(sia^^: / lisääntyr^
välle metsätyöIäiojoukoUe. Sekään-
;ei' pidänpaikkaansa,' Jos rajoitutaan
: vai n,,: sodanjälkeiseen v a&aan, niin
vuo^svuOdäta ijtyövohmin määrä ver­rattuna
ihakattuim^iniutavaramääiän
vähenee;:'rNiinpä hakkuukautena 1953
— 54'tarvittiin, saman puutavaramää-län
hakkaamLi^en 31 pros. vähem­män
<^tiyövoimaa fcun VV. 1947 48.
Kuinka ^ suuren al>soluuttlsenvähen-:
njnksen-tSimä aiheuttaa metsätydläls-tenT
lukumäärässä on tietysti mahdo-toaita
laskea, kun hakattu puutavara-määrä
'Vaihtelee vuosittain. Jonkunr.
lalsenT käsityksen aaanee. sillä, että
w. 1 9 5 0 5 2 oli metsätyöläisten l u ­ku'parhaana
liajdraukautena
mutta vihne talvena vato ltö,000,
valkika haikattu, puutavaramäärä (di
VUme talvena 12 pros. suurempi; kuin,
esim. talvella 1950 — 51.
vaatimattoman ,^-: palkankorotuksen
vaatimukseen. >Avalnky5ymyksena: on
työläisten seniority-oikeuksien tur­vaaminen
javaat-mus siitä että Ford-yhtiö
on kokonaan vastuussa 'terveys­huollosta.
Se päättäväisyys, jota^työläiset ovat
osoittaneet tässä taistelussa, erUol-sesti
juuri senlorityrkysymyksessä ja
toisaalta Rhys,: Salen vastarinta
osoittaa selvästi kuinka tärkeä tämä
asia: on. •«Kysymys on siltä voiko unlo
suojata asianmukaisella tavalla jäse­nensä
Heti kun imio luopuu'seniority-olkeudesta
aukeavat cvet,yhtiön oh­jelman
toteuttamista; varteri.; I
Ford- ja M:asse^^|r)fe?yh>J6iden
'kannanotoilta huolimatta nämä lakot
Ovat voitettavissa. Mutta [voitto saa-
; vutetaan pfkemminj: Jps*>wälittöm^?|i
asianomaisten työläisten yhtenaisyyr
den lisäksi, saavutetaan koko,:työ-
''väenliikkeen"yhtenäis(yys,inäiden-lak-:
liolaisten tueksi.»'-t-j-' ^ " ^ J -j
CGL>:n konventti'-hyVäk yi solidaa-
Irhuuspaatosla-usElman: JPardin Ji3;ckq7j
'laisten suhteen, ja.,.Rä4fti J^Jestää
1äkk9avustu5komitea,nj vsekä; Mas^eyr
HaiTisin „6Sta,,^I!;9rdta- lajckolaisten
tueksi. •
ar:!Mik5l,Cp^i;eiol^-delä muodostanut
(tätä . Ja^qV^us)ius£cm^
.luullut.!jettä'näin .tärkeässä asiassa, ei
t viivy te]iä^.On^6j'CQL
; keiirimiila:'portaijla^: j o l t a in , sellaisia
•henkilöitä..'jptka'vastustavat tällaista
aktiivista tukea?''
:CCL:n:jäsenunloiden tulisi vaatia
toimenpiteita konventlonin päätöslau­selman
hengen mukaisesti siten, että
saadaan kaikkisisältävä apu Fordhi
j a Massey-Harrisin lakkolaisille. M i ­kään
suolansakaan" arvoinen unlc-csasto
el voi olla välinpitämättömänä
näiden lakkojen suhteen.
•Luonnollisesti- • olisi vieläkin parem­pi
jos C O L kääntyisi T L C : n ; G O C L :n
ja Itsenäisten unioiden puoleen siinä
mielessä, että nekin osallistuisivat lak-koavustustyöhön:
Silloin Rhys, Sale
tietäisi, että hän on joutunut mur-
• tumattoman yhteisvoiman tielle.:
Se pakoittaisi mr. Salen ja^Massey-
Harrlsln takaisin 'neuvottelupöydän
ääreen, : missä! voitaisiin neuvotella
asianomaisten -Tunloiden oikeutettujen
vaatimusten pohjalla. -
Hfidriht. — CVS) Pariisin «grysmes-sujen
yhteydessä järjestettyjen K a n -
sahiväl^^n. keksintöjen kilpailujen
palkintoja^ jaettaessa Imbiöörl Valde­mar
Rannila on saanut kultamltalm
tulensuoja-aineistaan,:-Jotka .suojaa­vat
::myös, lahoamista, ja , termiittejä
vastaan, sitä paitsi on Insinööri R a n ­nilalle
myönnetty Ranskan sisäminis­teriön
pröngilmttall. Joka cn erittäin
arvpkasi kunnianosoitus ja/: voitoan
, myöntää äinöastaankultamitalln S a ­neelle
kekslnnöUe.iFUtkaisevana keik­kana
kultamitalia myönnettäMsä: p l -
iettiln;sltö,'et^ täniä^*^
: tulensuojä-ataeislln: kuuluva: liuos {on
väritön, sensijaan että kalkkia en­nestään
tuiinettuja aineita • käytet­täessä
puun"väri muuttuu.
; Vuodeny;l95l;: P a r i i s in syysmessujen
Kansainvälisessä keksintöjen kilpai­lussa
.Ins^.vRannlla: s a i kunniakirjan
Diplome dSpnneur) tulen^ojamaar
lelsta, yuflnim^U953Mn s a i ensimmäir
öenkinniiyksga suureen "bncoiurs^^^L^^
: pine'^kiei^palklntoon, joka' jaetaan
vuodeni-hnoitottavlmm^^
den£käytt%ji;7K)pivasta i k e k s l ^ ^
Tämän arvokkaanpalkinnen. Johon
kukaantolnenkokpmaallmassa el en­nen
häntä eikä' hänen Jälkeensäkään
vielä' ole säHniit klnnitystä, hän sai
keksimästään-palamattomasta turve-l
e v y s t ä ' , , t
Mphilttä^koön,että
saanuttaj^ThermorMaster;.: väritöntä
tulensuQjtallUMta;valmlstetaan nykyl-shi
tchd^änaisestl fä, slUä on mm.
käsitelty^ kauppasopimuksen puitteis­sa
Krelkj^ääxi, vuonna vietävät
puutalvt.-^,. \
S I T Ä
m$mm
Yleinen''^täjä:^.-'-MIksI ammuiu
t^m.ehenne J.useliaSf^ '
Syytetty: ^ £n'j^unnut herättää
laj-sia '1
HELLITTI
Rastus kertoilee - sotakokemuksis­taan:
— A i v an huomaamattani vihol.
Unen c l i aivan edessäni eikä mhiulla
olut enää; muuta, keinoa kuin pudot­taa
kivääriini - ja- paeta niin nopeasti •
k u M kintuistani lähtL Vähän ajan
perästä vilkaisin taakseni: eikä vihol-
1 ^ näiynyt,' ';
— Mitä teit sitten.
— ^lEDdastutm juoksuni tavalliseksi
Jönkötykseksi..
Clermontin farmari
voltti Canadan
kvntökjipiiuf
Ballantrae,' Ont," —' Claremontista
kotoisin, oleva :38-,vuoti'as farmari j q .
seph T r a n voitti- keskiviikkona täällä
järjestetyn iCanadankyntökilpailun,
Han sai 83, pistettä 100 mahdollisesta.
•: Toiselle i tilalle tuli Ivan McLaugh-l
i n Stouff Villestä 81' pisteellä, kolman­nelle
tilalle i pääsi 14-vuotias Gerald
Lyttle Portage , l a Prairlesta, Man.
78% pisteellä ja: neljänneksi viimeltsi
mahiltulta: :paikkakunnalta kotoisin
oleva AI !Werblski 76 pisteellä.
Voittaessaan Canadan kyntömesta-ruuden:
oikeuttaa se Joseph Tranin.
csallistumaan maailman kyntomesta-,,
ruuskUpalluihim;: jotka pidetään
Ruotsitsa ensi kesänä.
NAISET SAANEET SODAN
JÄLkJEEN ÄÄNIOIKEUDEN
KAIKKIAAN 17 MAASSA
Y K : n toimesta on äskettäin suori-1 lä ei vaela ole ojlut tila.suutta aänes-tettu
uusi tutkimus naisten poliittisiin tää.;
oikeuksiifi nähden,: Aikaisempaan tut-i
t^iij^etj :24 maaasa -s^janieet
euden." Erkissä näistä' inaista
^UmiilbeönT^veira^
JatltuVaa" edestä. Naisilla'on nyt 60
maassa samat oikeudet vaaleihin näh-^
; Viimeisen maailmansodan paätyt-
.tyä, cvat
! äänfoikei
,qvat m|Lä.T&3[te5.8li>niln uusia,, etteivät
naiset ^JeiiVigifiiehtineet käyitaä j i j i -
tä l i y t ä k s e e n , , r r ,
- ,Vln:ieinen - tutkimus--: käsittää ."80
maata. .,>r,i;; f'.^", i . / -
•;:,EljkuuÄ^l2;pälvään>'1954 mennessä;
on: 17 maata Jatkuvasti kieltäytynyt
myöntämästänaljllle äänioikeuttatar
valituksi: •/•:.tule^J§pikevitta.;;i!Eräissä
muissa maissa ovatjnaisten-poliittiset
oikeudet ,Jatkuyasti''.rajoltetut verrat^r:;
tiilna miesten olkeufc§lln... ^
, Guatemalassa voivat miehet äänes­tää,,
vaikkeivat osaisi lukea tai k i r ­joittaa.
Lukutaitoisten; naisten tulee
äänestää :kun taas miespuoliset luku­taidottomat-.'
Icansalalset saavat Itse
ratkaista, Jbaluavatko käyttää . ääni­oikeuttaan
vai eivat.
• Naisten kohdalla on volmaisa sään­tö,
että luku- j a kurjoltustaidottomat
eivät saa osamstua -vaaleihin ja' että
naiseti jotka ovat luku-: ja kirjoitus­taitoisia
omaavat oikeuden, mutta ei­vät
velvollisuutta äänestää.
Portugalissa '.vaaditaan, etta nais­ten
on oso^ifetlava olevansa perheen
huolta ja, 'jotta saisi äänestää. Syyr
riassa naisten;,on saatava määrätyn-:
lainen alkelstoulutus> Jota el vaadita
inIehIltä.;-BoUviassaj; Meksikossa, I n ­donesiassa
j a -Haitissa ovat naiset äs­kettäin
"fsäaneet äänioikeuden perus-tuslainjnuuto
§ten avulla, mutta hell?
: Ne 17 *majfita; joUsä naisilta jatku­vasti
-puuttuvat k^lkUjäanioikeuden
muodot, • ovat Sveitsi,'.•Liöhtenstem,
'Afganistan, Iran, Irak. Jordan, Egyp-
' t i ; Libya,. Abffishila; .Colombia,,Hon-
' duras, Nicaraguä;'t Pa'raguay; Kam-bcdsha,
Laos,- Saudi-Arabia ja Jemen..
Kahdess^.lyhm^ainl.tussa. maassa ,fi
.-mie^iilläl (^nemiJääkufrij naisillakaan
ole äanioikeuttaw j ' ,
!•;. ViLsltpista maata on vahvistanut
Y K y i V a ; touksen naisten poliittisista
cikejiis^ta "jotka ' Y K : n yleiskokous ^
hyväksi joultJkuufesä 1950 Ja jotka tu­livat
voimaan: tämän vuodan heinä­kuussa.
Näiden 15^ valtion j eukossa
ovat' Ruotsi, Tanska ja Islanti. 23
muuta maateött allekirjoittanut sopj-n^
uksen, mutta ei vielä vahvistanut
sitä. Sopimuksen keskeisin^s.määräj^
säätää, että naisilla on oleva samat
oikeudet kuin miehillä vabta j a tuDa
valituiksi poUittisissa .vaaleissa. :
Sensuuri poisteflu
Yietiiajnissa
•:/V;-:i::'s:vr,r.t'7''"S^•^;=•:'^^/
Hcns^ong. — Vietnamin uutistoi­misto
ilmoitti torstaina, että Viet­namin
kansantasavallan halUtuksen
eräs,, puhemies on tiedoittanut, että
hallituksen .päätöksellä on torstaista
lähtien lopetettu sensuurin toiminta.
Ranskan viranomaiset saattoivat
Vietnamissa voimaan mlta; tiukem­man
sanomalehtien, kirjeiden ja säh­kösanomien
sensuurin lal^es kymme­nen
vuotta sitten.
PÄIVÄIN PAKINA
Koiramaista jutustelua
päjrisen viikkoa sitten päästi Y h ­dysvaltain
nykyisen : republikaanisen
hiOUti^usen' ptiolUiilmsslhteerl. Charles
EL Wilson lUkkeelle koirajutun; j o ^
on Yhdysvaltain rahojen slsäpä ja
niiden u^^opuolellakhx herättänyt
melkoisen suurtif'huomiota. ^; "
^'^•^Ison kertoi koirajuttunsa
Ukaa^en vaallkampp^
Taxissa UetenJchi wirtem v i i n i Ja h
Ja.. kutexi oikeilla' fänsimal-silla' vaa-lIIÄWäliin'liä'knuluuUnt'
' " ^ '
Kolrajutiit eivät yfecn^ ole mitään*
pahöjä"jutluja, sillä ^ toirathan ovat
ihmlsra'jöJvIä ystävffi'mlllohi elvdt
ole sätituhltet sairastiiöiafm veslkau^
Miksikä jvnisonin^kälts^juttu sitten
herätti tavanisundesta ' poikkeavan
suurtf ihuomlota?
^Johtuiko »3 siitä, että yhdysvalta­laiset;^
Wärähik^3 yOidyavaltainjt^^
set. muistivat vielä varsta hyvin.
Indnka hän ennen puolustussihtee-rikä
rupeamistaan rjä Oeneral Motor-shi
palyelulcses:tii o että
rtallÄ :öii;hyivä General «totorsme on
se hyjväkokoxnaalle'' d» että ^ilnoa
iuntemai^' tnsvallifiuus o n se, minkä
Vankila'tai^oaa". -
Välo^iuiko se sitten'sUtä; että hän
-vteta;^' l^öläls^iä kölliin, varsinkin
/wä£S.'^«möi.^'et^' hän tuntee
kohtaan j a että se myötätimtoon sa-
•manlalsta jota hän tuntee: nälkäisiä
koiriakin kohtaan.
•TasmäU^
-Wilson.;!Viela,, h a l l i s i tehdä s
senkin,'minkälaisia -koiria kohtaan
,hän tuntee myötätuntoa.-. Nihipä -hän
'ittihe ^sanomaan:; "PersooiiallisestI; p i ­dän:
enenunän 'lintukoirista k i i in kop-p
i k o ^ t a , ' j b t t o v a i h ' istuvat''taka­muksillaan
J a ulvovat."
Tällä. hänenkerrotaan; tarkoitta-,'
neen sitä, 'etta':lintuiK)Irat ^ jtiokasnte-levat
etsimässä"-''rudkansa, mutta
^'koppUcolrat', Ifditovat: nioan ; e
sä.; EdeUeen.hän^^tar
hän tuntisi suuremjpaa "myötätuntoa"
lintukoirien tavoin käyttäytyviä työt­tömiä
työläisiä kohtaan.
TäUätaivoin herra :<WIlso^^^
toisten : reptd}llkaanipösojen kansa
mässäili $100 henkeltä m s ^ v i l l a päi-vä}
li£illä, halusi ;huomauttaa, etta;
työttömiksi heitettyjen työläisten tu-;
lisl< lähteä Juoksentelemaan pitkin
maata klelivyönalla,; nroi^akseen löy­tää
jotakin 'yhä. hoikkenevaan ma­haansa.
' '
Kcppikoirikql hän katsoi ^leUaiset,
jotka pysyvät kotonaan Ja vaativat
työtä... tai sitten kunnollista avus-tustt^
r
OIO;n prendentti .Reiither. joka
AB[>:n: presideniti Meanyn [ tavpin on
nousi takajaloilleen WiIsonia vastaan,
ja sanoi tällaista kolravertauiita: l i l an
hävyttömäksi.
Hän f eij,'kultenkaan katsonut - t a r ­peelliseksi
.sen enempää, kuin että
Wi]scnin: tunnusti koaavertauksensa
olleen i Uianpakson ja etta sitä el oUsl
pitänyt t^hdä.
Mutta YivdynTaltam työläiset eivät
suinkaanjunohta asiaa yhta keveästi
kuin "kymmeniä tunhansla dollareita
vuodessa palkakseen saava Reuther.'
-Industrial-:^ /suo­rittelee,
"että •-WIlsonln koiravertamiia
-voitaisiin ia^'entaa niin, että se työt­tömien
j a työssä Olevien työläisten l i ­säksi
käyttäisi kiötkl Ihmiset.
^;' r mahdolliseksi punta­roida
minkälaiseen ;"koiraiuokkaan"
Wilson j a l^nenseuraplirlnsä kuului­si,
r. ^
Meidän; mielestämme tuo esitys on
varsin paikallaan.
• K u n lintukoirat "ja: yleensä siihen
luokkaan kuuluvat .koirat ovat.hyö-j
dyUisla, nita voItaisUn * työläisiä ver-^
rata niihin, kun. taas fullaisia ihmisiä,
jotka eävät'>tee muuta kuln"uivovat"
joka sanomalehtien, radion t a i jonkin
muun tledonantoyäUneen kautta j a
•Joille kannetaan ruoka ; eteen... tulisi
verrata u h h l n iiyödyttömiin koppikol-
Varovaisuus- Ja kohteliaisuus pyistä
sanoo Industelalistin toimitus, että
"emme oikein ole sehrtllä kumpien
koirien Joukkoon Wlla3n Itse joutui-.
Meidän mielestämme asia on selvä.
Wilson joutolsi annotta 'siihen ,';iEÖira-dnokkaan",
Joka vain istuu Ukamukw
sillaan ^ uhrpo. Onhan nimittäin
mitä hän tekee.
Jo edeUälainatut esunerkit osoitta­vat,
'että tätä ulvomista han »U»
tekee m i n suuren» määrässä ja itte-allar
tavalla, että se nostaa joskus tois-
Isnkln "koppikoh-ien" nisSaiami
pystyyn, koska niitä peloittaa, eta
sellainen lUan pah^nmaKu.nen niw-anlnen
taattaisi kyllästyttää beix
ravinnon-hankkivia "llntukoina.
Juu, 'jtiu. sellaisia on elämä raj»
takaisessa läntisen sivistyksen maiu-maassa,
Johtajamaässa. -
Sen sijaan, että pyrittäisiin Jaflo-tämään
'piaan' talous ja sen n t t s ^
sien käyttö-niin,'että kaltti i t o ^
saisivat siedettävän toimeentdffl.
vertailevat korkeassa asemassa OWF
hallltu:'.rh-anomalsefhatään j o " " ^
ta Ihmisiä Ja muita ahkeria uurasu»-
jia koiriin. ' ^
Sosialistisissa maissa tällaiset"^;
htusmiehet joutuisivat heti too^
.tamen joukkoon, potkitaisiln poa
litu^puMta; sillä niissä mais»on^
Ja työntekijä kalkkein kcrkcunaas»
arvossa. - «»-ntisea
E l / olekaan llune, että -»°
kulttuurin" ' edustajat
l o in täUoln noqianeet a i ^ t s . *^
kuiT esim.' NeuvöstSllitossa oaJ^
"]KWPlkölran"'aa2niaan pyrkinytpä
kafetu ^^^Jf^£t,b0>
jakseta ymmärtää, eiW>
ymmärtää, "että s e i n e n on w ,
mätöntä -Jos halutaan - y . ,
j a työntekijät kunniassa ja
t«umi työtätekevän kansan y i » P -
etiia.' , «..iiffli*
. M u t t a k»Pita"«t»«=^^^!StM
kuuliivat Mrattomat ^PVff^
heidän f ulV<iiiisen$a kiinUSän» ^