Vapaus, May 22, 1952

              •mk
4t
iSyiii:2,1 IJbrirtain^ toukokuun p. -~ Thursday, j^lay 22,4952
TbtmäAynaaä fiatunuons tg^ Vapaus
Telephones: Bttdoeas OUlce 4 - ^ 4 i.
Edltorlal Office «•4269, jaanagex
Tfanslatldn Iree of chaige; " '
3 kk. 285
Ybdys7aIIolaa: l vk. S i » 6 kk. 4 ^
kertaa.kim yhdysvaltalaiset '/silmäntekevät" ja.heidän
jsahbmalehte
SimrOLAISJEn^ VEBOXTAMINEN
. ByBymjs: — Ol£n täyttäoyt tulo*
p i e n .tullut t ä h ä n piaaiian eUfc al>
^^^^||||i||;;?|:;k|B^
Vi l } *»inie torstaioa uskovansa, että "kuluu pitkä aika ennenkuin Koreassa
\ ' saadaan mitääo sopimusta" (OP:n uutinen). Jos nyt lähdemme siitä
, ~ tS&SL siUolp hän ei voi yllämainitulla lausunnollaan tarkoittaa mitään
B i ^ f t l i l i t t l ' - ; o v a t - ^ ä l i r a u h ä n e u v ö t - :
'f; V' : tdujen pitkittymisen kannallal
Ja:j|Osikaks nuo-
^"~-^^^^^^-^^]g^^ niiii tässä
Viiirauhaneuvottelujen todelliseksi ja ainoaksi kompastuskiveksi
sanottu se, että amerikkalaiset kenraalit, jotka ovat pommittaneet
^J^^pi§?ii^?#|:$t^M
tästä 'finhiin
ipii^Bpirk^nra^^
kiinalaisista; s^
kotimaahansa ja amerikica^
pakoittaa heitä palaamaan kotiin,
saaren skandaali. Mainitun saare^^^
ink lw^eäiaiset
iiiälla, mu istettaya JH-^: amerikkalaisen
neuvotteluissa
mukaam aine-enää
pahoin-kuk^
palaa
korealaiset
i f e i H ^ S l r ' ' latiavaa ja kieräijtävää, niin selvästikään kenraali Doddin' suuta ei
iSKl
mm
:kumoamatonta kieltä siitä, että Yhdysvaltain hallitsevat piirit halli-
^ " tuksineen ja kenraaleineen eivät kerta kaikkiaan hal^
i ii ; muk»n ^lekirjoittamista! Yhdysvaltain hallitus oli maailman rau-
; > hanyoimien yleisen mielipiteen ja kenraali MacArthurm tappioiden
vuoksi päkoitettu ryhtymään näihin välirauhaneuyotteluihih, mutta
fidtvää 00, että välirauhan tekoa se pelkää ja karttaa kuin kuolemaa.
(Miksi näin? Jos sanottaisiin, että vastaus löytyy yksinomaan
f yhdysvaltalaisten kenraalien ja amerikkalaisten kapitalistien xcaaSL- iii^ i 11?^?^ tällä ammuttaisiin jonkin verran yli
j. 'niaalm. Meistä tuntuu perussyynä olevan-se, että Yhdysvaltain hal-
Ja. v e ^
$ii9:80j 8aäi näistä veroisia tälläi­sin
$35 JÖ^ koslia tnlnuii olisi' « ä l -
den tietcden mukaan pitänyt saada
lakaisin a i f l ^ . * eiJsii aJnoosfcaän
$35,10 n i i n haluan t i e t ä ä <räko'mimia
verotettu o kein sillä en yielä tunjie
t ä n ö n maan' verotusasioltia^^ ' V a l i t an
Jos bn alhetia siihen. Voin myös
lisätä, e t t ä olen >-ksinäinen nenki|d.
— Vapauden lukija. '
'vastaus: Yleisienä 3cäsltyksena on
ollut aikaisemmin, iettä kedcen vuot­t
a chaaiiah saapuneet saavat Vähen­t
ä ä ' • -tuloistaan samat verovapaat
m ä ä r ä t kuin 'muutkin. Kun asiaa
tte'^ustWuiIn"j()&U''aika sitten paikal­lisesta,
tuloverotoimistosta, anheitiin
sieltä tieto, e t t ä kesken vuotta maa­han
saapuneet saavat (mOcail yksi­näiset
hen^cilöt ovat ky^vi^ksessä)
vähentää tulostaan n i i n nionta kah­dettatoista
osaa tuhannelta, dolla­rista
kuinka monta kui^autta he
ovat ä i e e t Canadassa. Siis teihin
nähden on veroyapaan tulon'ihääxä
$416.67.' ' k o s k a ' eite''i|mbittäheet' tu­lenne
l ^ k k ^ 'määrää nilh emine voi
Jennin tarldcuudeM sanoa onkqsaa-manne
verppalautuis • oikea. ' '•
'Olettaen iviime' vuoden tulojenne
olleen noin $930, on asiaa koskeva
laskelma seuraavanlainen:
5 k k : n verovaipaus
VCTotettava tulo • •
Vero -15% mukaan
ilO^^ rpuolustusvero
Kiirj. WnLKas|,tan
cdl se, ettei Caiiu^äii: uoiaoistinen
Uike oUut edtstktuna Inditikuuisa
Moskovassa pidetyssä: maaliman ta-louäöonfcvrässi^
L 'Vieläkin i i k n i i n -
pistäväJnmäScsl tulee tämä lyhy tnä^
kdifory^, 'kun otetaan huomioon jat-kuva.;.
t3r&t.tömy7s — nimitettäköömipä
sltä'^'vftli&ikaiseksl tai sesonkityott&>
myydeksi —'jonka on aiheuttanut
U 9 A : n ta tuva
410.67
S13J33
77.00
7.70
Veron m ä ä r ä yihteensä . . . $ 84.70
Palkoista vähennetty , . ; : .$118.£0
Veron määirä 8i.Yo
Saamanne iVea-Qpalautus ..$ 35.10
Jos tulonne olivat 930 dollarin val-heiiiä.*
e i ' teiUä" ole hyötyä valitta­misina,
sillä saamanne palautus bn
oikea: miltei peiuiin taikuudella. -
I S
A
litseva lujokka ön kuolemaan asti Jieloissaan oman kaiisansa vuoksi.
Toisin sanoen "VVall Streetin rahaimiehet tietävät, että heidän talous-
" boominsa on erittäin horjuvalla pohjalla. He pelkäävät uhkaavaa
^'-j '.kfii?^, ja, mielettömän rikastumiskiihkonsa ajamana, etsivät pelas-
A s r i . > Uusta sotavajnuteius^ jonk^^ ylläpitämiseksi tarvitaan Korean sotaa,
'if ' - Sotavarustelu on satumaisen korkeita voittoja tuottavaa suur-
' '•^'"'•'"^ - bisnestä. Esimerkin vuoksi voidaan julkaista seuraavanlaisia tilastoja.
edeltäneenä vuonna (1939) yhdysvaltalaisten korporatiojen
Voitot olivat $6,500 mUjoönaa. Vuonna 1948 ne olivat $33,800 mil-
•'•{/ • Joonaa ja viune vuonna (1951) $44;500 miljoonaa. Ei siis ole ihme
vi . v^kka Wall Streetin' miehet vaativatkin sotavarustelujen jatkamista
; Ja tehosteista, sekä Korean sodan yliäpitamistii, että voidaan lietsoa;
sotahenkeä ja selittää, että "uhkaavan sodan" ja "Koreassa olevien
sotilaideinme" vuoksi on uhrauduttava entistä enenemän — ikään-on
jo uhkaamassa \
Sotavarustelun vuoksi
siviilituotannon, esimerkiksi teks-ituötantpä''
vaian myös tuotan-eräs
Wall Streetin julkaisu
LEIMAA y A L i ^ E E K S I - ^•
j s i A p H U ^ B O ^ A G A N p A N . .
. . . Hän (prikaatikenraali John
Rocklngiiam) leimisi "täyisin vaalik­s
i " raportin, e t t ä kiinalaiset kommur
n^tlf'piblttiayat^
lentäjait;'jbtka ovat
naisia hyydytetyllä gasolilnilia ' . . . •
CP: h uutistieto' Vaiicpuverista, tpuko-rkuun
15 p. . ' v .
K E R R A N POLIISITKIN
ÖVÄT «fVÄXttÄSSX**
Armeija (Canadan armeija Länsi-
Saksassa —• Vapaus) «yyttää Saltsan
poliisia kapakkakahakasta — Globe
and Mailin otsUdco uutisessa. Jossa
kerrotaan canadalaisten sotilaiden Ja
länslsaksalaisten poliisien: v ä l i a i ta
tappelussa Hannoverin punaisen lyh­dyn
kauprniginosassa.
TXSSX S I T X N VT
SITTEN TAAS OLL^AJtl .
Kommunistit voittivat ensimmäisen
erän: Taseiden Itsenäisten tutkimus­ten
summaus viittaa siihen, e t t ä kom­munistit
ovat tehneet enemmän kuin
demokratiaanaat käiittäniättömien
maiden ravinto- Ja tehdastuotannon
kohottamiseksi . . . — Olobe and Mai­l
i n tolmltuskirjoltus, toukok. 20 p.
auseistanUsa^^^
set. Jotka ovat suuresti Vaikeuttaneet
kulutustavarateollisuutta:
j l ^ l o t osal-
Ja sm^%öhön
edwta|at oUvat
i~;toteamaan
;iMt Jciupan
»'^Tiaallman
KOflfiiia. Sb
^ ' ^ ö t t ö :
3aJÄkainvä:
ktiiieiä^^^inuo-kulnjca
qiiieiiis^ feiloise^ kaup-
- ^ ^ ' ^ ^ ^ i ^ ^ Ä & t t i i Ä
Platon unioiden ke^nisneu-
NJ^qlQ^tajtlTv. "^^kuznet-sovin
«^M^^
ivos^sMii^onK^^^t^
lalukkolta |tanna(tamadn; vkaupp^
mm-
' mys on sellainen Joka tulee erikoisesti
iuicaiioon ottaa kesktistellessa kan-
.saintväJisistä elinstandardeista. K a n ­sainvälisten
katc>2»suhteiden uudel­leen
"'Järjestamihe»' Ja laiaJ^taJnlnen
olisi hyvin tehokas t y ö t t ^ j ^ y t t ä vas­taan'
j a paranta^i miljponieh ihmis­ten
elinfakba,' 'Xisin Neuvostoliiton
os^Jen sanoi Neuvostoliitoii kauppa­kamarin
pulieenjöhtajä N . ' V . .Neste-röv
nousevan sellaiseen määrään, et­t
ä n i i ^ n . täyttäminen, antaisi kol­meksi
vaodeltsl' t y ö t ä l>f-25 inUJob-naHe
työlMselie. kun otetaan iiup-miooh
näiden työläisten perheet, tu­lisivat
ne varamäan elämisenmahdpl-iisuTKleri.
no
k u n yksin Neuyostbliiton kauppa
antaisi työtä nbih 2 miljoonalle ih-mlsene,
niip käuppasuhtelderi solnii-
" I n ä n icaikkien sosialistista"inaiden,
myös' K i i n a n Ja: ikansaiiidemolaratioi-dra
kianssa. itullsi. ahtamaan työtä
i^ählritäln 4 miljbonalle, .
r^ukaan ei' tietehkääh voi väittää
etteikö kaujppa merkitse työtä? Mut­ta
kauppaa voidaan teöidä ainoas­taan
rauhanolösuhteissa. Tämä otet>
tiin hyvin vakavasti huomioon hyvin
onnistuneessa' Moskovan konferenssis­sa.
Jossa Neuvostoliiton, Kiinan ja
kansandemo^atian .maiden ; j a toi-'
seita puolen liänsi-Euroopan maiden
kesken solmittiin miljoonien dolla-rähtem^^^
ilii^^
Euuksla.
Kuznetsov isdnoi: l ^ ö t t o o i y y ^ s y -
rien kauppoja, jotka tulevat anta­maan
työtä Lancashiren tekstiilityö-iäisille,
Italian satanuityöläisille ja
Ranskan j-öi. maiden .työläisille.
Konferenssin Jälkeen oh käyty laa­jaa
keskustelua sen ^ k e y d e s t ä . Jos­t
a Britannian, edustajiston p'
Lord-John Boyd-Orr. sanoi, että se
oli "historiallinen hetki". Y k s i , t o i ­sensa
Jä]^een- ovat Britannian uniot
hyväksyneet päätöslauselmia, JclÄsa
vaaditaan .kauppasuhteitten laajienta-mista
Neuyostoliitoh kanssa. EI ole
epäilystäkään, etteikö myöäcin sellai­nen
mieliala vallitse Taajoissa pii
reiissä meilläkin. Unionistinen liike
e i : voi suhtautua välinpitämättömästi
t ä h ä n kysymykseen vahinsoittamatta
Jäsenistönsä etuja.
Jos USArn annetaan määrätä
maamme kauppapolitiikasta Ja sa­nella
m i t ä saamme myydä, tulee siitä
olemaan tuhoisat seuraukset Cana­dan
taloudelle j a ihmisten eliotasoile
täällä. Sen vaikutus tuntuu jo nyt
kulutustavarain teollisuudessa Ja se
laajenee muille aloille, elliel sitä es­tetä.
. •/ 'r ^ ^ .
. 'Kysymj-B kauppasuhteista on k i i n ­teässä
yhteydessä työtätekevien ih-.
misten leipäkysymjikseeh tässä maas­sa.
Soiialistisen jnaailaian 'aOO.OOO,-
000 ihmistä olisi mahdollisia osta­jiamme,
mutta me emme voi tehdä
kauppaa heidän kanssaan jos seu­raamme
t r S A m imperialistien . p o l i ­tiikkaa.
IJniönistinen liike voi muuttaa t ä ­män
tilanteen. Giuseppe d i Vittorlo?
Ammattiylidistysten maailmanliiton
presidentt-i ja Italian ammattiliitto-'
| e n yleissihteeri sanoi: "Talouskonfe-teiissl
on osoittanut mahdolliseksi
k0iiiiää.;tiubkseli^^
lisiä kauppasuhteita j a parantaa i h ­misten
elintasoa; rakentamalla iubt-l
i i '
Kesäk. 11 pnä pidettäviin Saskatcher
wamn inaakuntaraäJelHin oh nimitet­ty
LPP:ne|iäokkaaksl B i l l Berezovrski
Pellyn valitsljapllrissa. h L r ö : n ' v a a U -
taistelun; l ä ä k o h t i n a ovat valtavan
trnihftaiiinkitftffn^ muödostainineh" libe­raalien
tappiolle saattamiseksi. Done-lasln'
hailitokseh uudelleen välltseini-nen
ja- kahden L P P : n ehdUikkMn va-litsienilneh
hiaailniniiah lainlaatija-kuntaan:
: ~ " "
"Ketä ovat nuo
tilalden marssiessa junaanT^.'
•^e ovat niitä, jotka eivät u^.
ne-, vastasi sotaveteraanL
MUISTI ^
-Robert Kajanus rupesi
maila puolella: I k ä ä p s ä t u l e aS
man 'hajamieliseksi, ^
':• ^laiUessaan Helsihsia 1,
ginorkesterin haidoituksista
h ä n soitti omaa ovikelloaaa.
ikotihengetär • avasi oven fa
leikillääh:
Professori Kajanus ei ole
kertaa fcotona.
— Jaaha, jos olette.ystäväflino
amotte hänelle, että minä tuleni
menha harjoitusten jälkeen
maan häntä.
tamukselliset ja ystävälliset suhteet."
Tuhansittaiii iskujoukkiieita ja urkkijoita ovt
fasMis^n s»taasdilc4ä^^ tukena."—-'
7" j^iiihaiia its<bnai^siaiste]ijaa vankiloissa ^
huolissaan myyntiprobleemeista
tehtaiden purkamisesta. Alumiinituotta-jat
(etsivät nyt ostajia, jotavastoin muutama kuukausi sitten he -yaa-tivat
Washuigtonista itselleen tarvikkeita."
Porvaritkin ovat jo pakoitettuja myöntämään,, että nykyinen
ohjelma vie maan talouselämän hunningolle. Niinpä esim. Business
Week kirjoitti tuonnottain: "Tavallisissa olosuhteissa Yhdysvallat
olisi nyt pulakauteen menossa, mutta sotilaalliset menot siirtävät vain
tilinteon hetkeä tuonnemmaksi". '
New York Post puolestaan lausui: "Mikä tahansa suurempi vä­hennys
mobilisointiohjeimastamme löytäisi meidän niin ylilaajentu-neena
että i^e rojnahtaisimme v. 1929 lamakauteen".
AP huomioi eräässä talouskatsauksessaanmorten liikemiehen ole­van
sitä mieltä, että "liiketoiminta olisi nyt hyvin laimeata (pretty
flat) ellei olisi puolustusohjelmaa."
Biismess ^eek kirjoitti huhtikuun 26 pn numerossaan: "Liike­määrän
^ysmnuus n ä y t ^ kasvavan. Liikemiehet kysyvät, että mitä
tapahtuu *jos' -— jos Korean taistelut päättyyät? Jos Euroopan jän-loppuu?
Jos kongressi vähentää menojaan?" *
tämä viittaa siihen, että Yhdysvaltain vallanpitäjät sekä
itiikkonsa ja kenraalinsa pelkäävät Korean välirauhasopi-kahsakun-por-kkaa
p||||i||;|ili;:;;.- tätä: kriisiä vältä; se vain lykkää'sitä,T?äh^ KSillf , tuonnemmaksi, iniitta lopuksi ''pahentaa tautia^
njtiut^ta siten, että jäljestetään laaja kansainvälinen kaupankäynti
• kaikkien maiden kesken, millä perusteella uhkaava kriisi voitaisiin
Massey-Harrisin
teräsbsasto antoi
$500 la^oIaisiUe
Toronto. — Jyfessey-Harrisln osasto
No. 439 ipäätti ä.äkeisessä kok<»ilcses-saan
lahjoittaa Valleyfieldin .ja
Mbntreaita telkstillilakki^äisiUe $500
Ja liaTksI $100 kuukaudessa niin
kauan kuin lakko"ikestää.
•" rrerästyöiäisten tuiion Hamiltonin
Harvester-osasto on samoin lahjoit­tanut
tekstlililaikkolaisten tukemi­seksi
$S06 'ja lOTaJanut antaa' $300
kuukausittain. M;bnet muut' unlot
ovat tehneet saiiianlaisia (päätöksiä.
Bakteerisodan tutkijat
ovat tervetulleita,
sanovat kiinalaiset
New Delhi; — Kiinalaisen baSttee-risotaa
tutkivan kamisstonin varapii-heendohtanja
l i u COien-chl. ilmoitti
K i i n a n hallituksen lai^uvan terve-tulleiksi
kaikki Itsenäiset tutkijat
bakteerisodan käynnin Jobdosta. •
Tiedonannon mukaan K i i n a n hal­litus
vaatU Icuiteinkin rehellistä käyt­täytymistä
Ja ettei sbtilaalUsk sa­laisuuksia
urkltf^. .
Canadan armeijan
pääesikunta
Ottawa. — rmuä sijaitsevassa Ca-nadan
armeijan pääesikunnassa tgrös-kentelee
kaikkiaan 1.175 sptilasta' i l ­moitettiin
parlamentin alahuoneessa
tehdyn kyselyn Jobdosta. iHelstä oil
huhtlk. lopulla 524 upseeria Ja (föl
aliupseereita j a sotilaita. Upseerelata
oli 11 kenraaliluokan m l e b i£
(DLP) — J o kolmen vuoden ajan
on Venezuelasi^ vallinnut sbtllasdik-tatuuri.
Sen tehtävä on taltuttaa
niaan itsenälsTysIIIke. Joka käsittää
suurimman osan' maan S-mllJoonaK
sestä väestöstä teolHsuustyölälMt
etuimmaiälha. valtaosan sivistyneistöä
Ja ytdfoyat Joukot maataviljele västä.
työtätekevästä väestöätä. joka on n.
70 pras. koko kansasta. •' r ; i.
: Venmteiassa on käyty ItsenSI-
^^^^:
••X iöitiäjien' i K U ^ t a suidca, niatta
/ c i ^ ^
.' 'V ;M^^^8uiibt. toisl^Iona- amerikikalal-
V^e
rikJM^t: w
deii^^vkäyyi'!!^^
öijy-^litiöt b^ai) kehittäneet hälkäile-mättSmästi
rllstonluontolseksi. Ve-n
e z u e ä f o n maailman ensimmäinen
öijyh\Hiejä'Jä 'tbteella^^^
taniiossa. Öljyn sekä' Vubtanto että
vienti'tapahtuu amerikkalaisten hU'
perial^tieh suiinnitelniien mukaisesti
j a ^ e i ä ä n Uy väkeen.' £faan itsenäi-syyallike
'vaa'tli.' e t t ä kansalliset voi-mäyarät
on käytettäv^i^ oman maan Ja
kansan hyväksi. \ T -A
''^enenielan .öljyn on autettava
meitä imlttanunn:Bota'^ on anie-riUulalnen
ards M i i is
taakseen Veneraelan öljyn Icäsls-fiäk
binftt iimälkka^lM^ mnbdos-iiii^
Mt maalian lOUkylälstensä vIUl-
M ja n. 3000
^ kansallisien
. tnrvalllsnaden poliisin. .
/So.tUasdlktatuurin viimeisimpiä toi­menpiteitä
on maan pääkaupungin
Caraeasin yliopiston sulkeminen Ja
satojen ylioppilaiden vangitseminen
syystä, e t t ä t ä m ä nuoriso professorel-neen
oli esittänyt vastalauseenisa y l i -
*'Äiuia meäle raöka^
pi^sidentti'1h*asad"
: New DeluL — Intian vastavalittu
preapen^ iprasad.van-
IMI' tirokok; 1^ p u presii^entlnv^
sa l ä h i m m ä s ^ vl^iyäuotiika
VTiotias' P r a s ^ on jq kaksi ja iiuoli
vuotta, totmthut' I n t i an pscsidehtttnä
tultuaan. valituksi- väliaikaisesti .sen
Jälkeen,: k u n teöa bll niuodostettu
tasavallaksi. • •'•
jöui^bja ja yre^^
to • l i e r i k t e r i Ä " " »ti&ita" valkof""---
ta^keisaaan J^^
' y a i p i u ^
j ä i k i n marssi tuhatliidktdnen jotikkb
nälSnhädSn yiioksl miltään osottta-y&
j ^ l a m ^ ^ edu^taUe
punaisine lippuina oU U r | b l .
tus: "Anna meille ruokaa", kolms; §ri
ml^erK^ItuSkullniet^^^^ Joiden Järjcs-
I ^ I M toimivat konununistit. sosdalis-tit
Ja vaUaiUfcumoukseiliset sosialistit,
marssi pääministeri Neihrun l u o x a a -
tlakseeit eUptaiivjUuapua (DelhiO^
l ^ l i l s i initsui' palkalle apuvoimia
mutta m i t ä ä n valkeampi» j - h t ^ o t -
t o j a e l tapahtimiit.
opiston valtiolta saamien apiu-ahojen
vähentämisestä ja \ opiston.^akatee­misten
vapauksien supistamisesta.
Satoja muita; itsenälsyyslUkkeeseen
kuuluvieh edistyksellisten Järjestö­jen
Johtavia henkilöltä on «rangit,
tu. : Sotilasdiktatuiirin vankiloissa
ön nyt n. 7.000 .'polUttlsiar-vaukii,
:; niiden jookossa i i . 50 naista, jolta
kohdellaan ^'-^ krimlnaalirlkblUslna.
Heidän joukossaan oh myös kan-sainvällsesfi
tunnettu tohtori Olga
: Lozardo, jota' sJäiiytetään CöVdes'ln
' valtiossa'San Carloksen vankilas­sa.
H ä n ' o n ollut vangittuna jb 2
vootta. ^ r.
Latinalaisen Amerikan maissa • on
muodostunut vasta,ulauselilkkeitä Ve­nezuelan
poliittisten vankien vapaut­tamiseksi.
Naiset, Jotka tuntevat sy.
vää kohtalon yhteyttä Venezuelan
köyhien Ja yhteiskunnallisesti sorret­tujen
naisten kanssa,;ovat muodosta­neet
erikoisia Olga Luzardo-komiteoi-
Vangitsemisten johdosta on esitetty
vastalauseita ja vaadittu vangittujen
vapauttamista. Näitä esityksiä on
teJity sekä USArn liaUiti&selle että
Venezuelan "Junta M i l i t a r l l l e ' , joka
Pohjoismaiden. suurin osuusliike,
Helsingin Elapto on jakanut toiminta-aikanaan
jäsenilleen ostohyvityksinä
j a osuuspääoman korkoina yli neljä­sataa
miljoonaa markkaa, todetaan
osuiisliilckeeh kerran kahdessa viikos­sa
ilmestyvässä äänenkannattajassa.
Osuusliike perustettiin l o k a k . i S . p nä
1905,, jolloin perustamiskirjan allekir­joitti
19 henkilöä, alkuperäisen perus­tamispääoman
ollessa ainoastaan 184
morkkaa. Osuuspääoma on nykyisin
noin 25 miljoonaa markkaa ja jäsen­ten
säästökassatalletukset noin 540
miljoonaa. •
• psuusjiikkeen nykyinen Jäsenmäärä
on noin 94,000 ja viime vuoden liike­vaihto
oli 9,426 miljoonaa markkaa.
Nykyään ön toiminnassa 6 pikamyy-mälää,
175. sekatavaramyymälää ja
^iiden yhteydessä 7 kangas-, talous-j
a . rakennustarvikebsastoa, 4 myymä­läautoa,
127 leipä- j ä maitomyymälää,
3 Leipä-Aittaa, joiden lisäksi • 72 :ssa
maaseUtumyymälässä erilliset leipä-,
inaito- Ja ruokatavaraosastot, 73 liha-
. ja leikkelemyymälää^ niissä 8:ssa eril-
^ ! ? ^ ^ * ! " i ^ S f f l ! ? ^ ' l i ^ e t kalaosastot. 6 jalkinemyymälää,
8 kangas- ja vaatetusmyymälää, 4
.taloustarvikemyymälää, 3 miesten, 1
lasten j a 3 naisten, pukimoa. 2 nais­ten
hattumyymälää, 1 paperitarvike-myymälä,
1 urheilutarvikemyyniälä, 2
kukkamyymälää, 47 rohdoänyymälää,
Englantilaisen imperialismin Egyp­t
i ä koskevissa "järjestelyissä" näytte­lee
Sudanin kysymys suturta osaa. Su­danissa
on N i i l i n yläjuoksu, j a Suda­nista
käsin vp'idaan säännöstellä tä­män
Egyptin elinsuonen virtaamista,
johtaa vettä pois, rakentaa suuria
voimalaitoksia —- lyiiyesti sanoen se.
jpUa on Sudan käsissäiin, voi harjoit­taa
voimalcasta painostusta Egyptiä
kohtaan. • - .-V:/-
Vuonna 1898 lähtivät englantilaiset
j a egyptiläiset Joukot yhdeJssä Mahdia
Vjastaan, Joka hallitsi Sudanissa, ku­kistivat
hätien hallituksensa ja pe­rustivat
"kondominion", ts. Sudanin
yhteisen englantilais-egyptiläisen hal­linnon.
Mutta tämä "kondominio" ei
merkinnyt mitään muuta kuin puh­dasta
brittiläistä herruutta tällä suu­rella
ja tärkeällä alueella. Kun Eng­lannin
hallitus vuonna 1922 iiiyönsi
Eg3n?tille '^riippumattomuuden", vah­vistettiin
Sudanin yhteinen miehitys
j a hallinto. Kaksi vuotta myöhemmin
vuonna 1924, englantilaiset karkoitti-vat
egypti^iset joukot Sudanista ja
ottivat yksin herruuden käsiinsä. K un
^englantilais-egyptiläinen sopimus sol­mittiin
V. 1936, vahvistettiin Sudanin
"kondominio" uudelleen.
Mutta Jopa "Timeskin" kirjoitti lo-kakuudl
10 päivänä' 1951: 'Sudania
olisi edelleenkin hallittava kondomi-iiiona.
Se merldtsisi käytännössä, et-,
t ä brittiläinen herirai^ Jatkuisi." '
Toisen maailmansodan jälkeea
dariissa syntyi voimakas kansailM
•llke. Joka kohdistui englaniäafetay
perialismla vastaan. •• -Tämä A
"myönnytyksenä" "lakiasäätäväni
kouksen", jolle annettiin kaikii y
litsemisoikeudet lukuunottamatta^
meijaa, ulkopoUtiikkaa ja raha-ad
ta. Ei ole ihme, että kaikki pao^
j a ryhmät boikotoivat tätä
täyää kokousta" englant
johtamaa, suurtilallispuolueUa
maa lukuunottamatta. Engjantilaä
nojautuivat. tähän.' puolueeseen
yrittivät käyttää sitä pe:
vapautusliikettä vastaan.
•Tplsen maailmansodan jälkeen
danlssa kehittyi myös työ
Syntyi ammattiyhdistyksiä,,
vuonna 1948 järjestivät yleislakia
yuonnna 1950 yhtyivät yhdebl
matilliseksi keskusliitoksi, Jossa'
150,000 Jäsentä ja joka on llil
Maailman ^^Ammattiylidistysten la
MUIS
Kooll •
23 päivä t«
m kumpusi V
katuistelen m
\'e retket jotki
. kulje,
^itä sydämest
väankufi
saavu
\okon rinnalle
pääse
B.
toon.
täj^yy puolustaa Sudanin "kansa
etuja" Egyptiä vastaan. Mutta
etuja ja Egyptin kansan etuja j
daan valvoa vain, jos englantaisi
siirtbmäaherrat vetäytyvät pois. V«!^
sillbin vornlln Sudanin kuin
k i n kansa p ä ä t t ä ä 'siitä, miten ne
iuavat maataan hallita. Mutta
tämän tahtovat englantilaiset
rialiBtlt estää ja kieltäytyvät TGI
inästli' Jbuldibjaari pois Sudanistai' |
maan varsinaisena hallituksena.
— Jugoslaviassa oli viime vuonna
70 koulua suJijiettunä ja yli 40 jxro-senttia
lapsista ei kybnnyt pääse­mään
kouluun.
30,000
kansaneläkelain
Helsinki. — (Eduskunnan työväena-siaih
valiokunnassa oli .t.k. 13 p n ä kä-siteltävänä
kaksi toivomusaloitetla,
joiden tarkoituksena b n kansaneläke­l
a in ulkopuolelle jääneiden "n. 30,000
henkilön asian järjestämlhen; Tämän
jolidpsta kävi Vanhusten keskustolmi-kunhan
3-*iehkinen lähetystö eilen
eri eduskuntaryhmien pubeilla j ä t t ä ­mässä
kirjelmät, joissa toivotaan, e t tä
asia käsiteltäisiin kiireellisesti.;
•Lähetystö^ johon kuuluivat keskus­toimikunnan
puheenjohtaja Jussi
Tuominen, Valdemar von Gerich ja
J . J . ' Tapola, lausuivat töivomulcsen.
22 ravintolaa, sauna, 6 halkotarhaa
ja lautatarha,
Tuotantolaitoksia: leipomo, mylly,
4 meijeriä, Juustomeijeri, makkarar
tehdas, einestehdas, Icaljatehdas, vir­voitusjuomatehdas,
säilyketehdas, u-seita
aputehtaita sekä maatila.
Kalatuotanto
iQttaw9. — Viime viikolla
t i i n alahuoneessa, että Canadan
tuotannon arvo oli vuonna'1950 yli
miljoonaa dollaria, josta yli
eii lähes 69 miljoonaa dollaria lasia
B. C : n kalastuksen ja kalanjaksOs
laitosten osalle. Mainittuna Tuca
työskenteli kalastuksessa ja kalana
iostuslaltoksissa kaikkiaan Iö4jB
henkilöä. Joista 16,066 oli B.C:n m
kunnassa.
e t t ä eduskunta jo kuluvan
kauden aikana saisi päätökseai S
män asian, jota kohtaan yleisesti to
netaan myötämielisyyttä. Stoiiös
30,000 henkUöä ovat aikoinaan jäi
neet kansaneläkelain voimaantuto
työkyvyttömyytensä vuoksi tacL
l a i n ulkopuolelle eikä "yli-ikäiaÄ g
k ä ä n " nyttemmin myönnetQr avusä ^
koske heitä. Työväenasiain valiote n
kokoontuu torstaina käsittfilemä: |r
asiaa Ja kuulee asiantuntijoita, ite»
Jeiöme mukaan suhtaudutaan ra»
kunnassa myötämielisesti l». al(ä|;
teisiin. '
untinen
Euroopassa, sen johtavissa pääkau-pimgeissa
Pariisissa j a Lontoossa, on
oltu parina viime yiiickona vähän
niinkuin ällikällä lyöttyjä, hälyynty-neltä
Ja hämmästyneitä.
Se ei ole jolitunut sillä, e t t ä aina
pj-örremjTskylstä m a a n Järistyksiin
asti syylliset pitkäpartaiset bolshevi­kit
olisivat (heittäneet imunldcirens-sln
länsimaailman: ankaran kovasti
rasvatun sotakoneen rattaisiin.
E i sinnepäinkään. TSmän tukeh-duttayan
palan, on 'Länsi-Euroopan
valtaiiiokan • kurkkuun i tyrkännyt
vanihoUiinen. mutta aryovaltaisuu-destaah'.'
tunnettu Parilslsstv ilmesty­vä
Le Monde-leh ti. .
Tuon .erikqisesti amerikkalaisen
isäntämaan suuria sotakapitalisteja
syvästi kiukuttavan tebn se teki ku­luvan
Joiun 9 pnä.-Julkaisemalla yh­dysvaltalaisten
merivoimien amiraä?
Iin, - William 'Pechtelerin. ,,USArn.
turvallisuuslautakunnalle • ?' M tarkoitta­man
raportin, ijonka se sanoo brit­tien
toimittaneen VTashlngtonista.
M u t t a . ' onhan USA' n i i n Ranskan
kuin Britanniankin liittolainen, eikä
lUttolaiseii raporttien pitäisi l i i t t o ­laismaassa
j a --znaissa hälyä Ja ällis­t
y s t ä h e r ä t t ä ä ? , -'M: S'.i
Asia saa^ttaa näyttöä siltä puusta
katkoen, mutta Jos jalat on lujasti
maankamaralla, n i i n näorttääikin se
kokonaan toiselta 'Ja siksi juuri Was­hington,
Pecbteler j a viralliset Lon­toon
piiritkin ovat klirelitiiieet kiel­t
ä m ä ä n koko raportin.
, • «Le Monde kuitenkin vakuuttaa l u ­jasti,
. e t t ä asiakirjat ovat alkuperäi­s
i ä ja samoin kuuluu uskovan koko
Ranskan lehdistiö. Joka paria' äärim­mäistä
fasistista lehteä.: lukuunotta­matta
on antanut suurta huomiota
Le Monderi paJUastukselle.!
Samäiilainen kuuluu olevan vaiku­tus
Britanniassakin. • v:,, -
E n t ä miksiamiraalin raportti he­r
ä t t i tuollaisen kuohunnan ja pori­nan?
•
EnsiksikinSiksi. e t t ä siinä paljas­tuu
Yhdysvaltain sotapäämajan Pen­tagonin
todelliset suunnit^mat. Jot­ka
eivät stiinkaan ole eurooppalai­sille
"liittblaisiile" mairittelevia eikä
mieluisia.
Siinä paljastuu' ilklalastomaksi US
A:n sotajoihdon pyrkimys nousta ko-kbr
maailman valtiaaksi j a kuinka Jse
pyrkimystensä' toteuttamiseksi on
vialmis polkemaan Jalkoihinsa niin
Atlantin paktiin kuin muihii&in
pakteifain köytetyt - eurooppalaiset
"liittolaisensa".
K u n raportissa on ensin julistettu,
e t t ä yii]:peistään 1960 täytyy teuras­tuksen
alkaa smirmitassa. annetaan
siinä ymmärtää, ettei U S A katso tar­peelliseksi
yTittääkiiän puolustaa Eu-ro<
n3paa. vaikka nyt niin suiirella
tohinalla "EturoQpan armeijaa" pe­rustetaan
j a aseistetaan.
Amiraali uskoo, että "F,uroopan ar­meija"
ei ole kuin eihkä "kolmen päi­väni"
urakka Neuvostoliiton armei­joille,
j a että koko Länsi-Eurooppa,
Englanti paakelssina, Jätetöän Neu­vostoliiton
armeijan j a sitä kannat­tavien
Länsi-Eiuroopan iiunisten kä­siin.
.
. Mutta sitten vasta leikki alkaakin.
Aivan kuin poikasten nappipelistä,
puhuu amtraali sitten huolettonastl,
kuinka . Neuv(»toIiiton pommitus —
j a siinä sivussa koko Eiu-oopan Eng­lantia
myöten — aloitetaan Pohjois-
Afrikasta käsin, jonka taloudellisen,
poliittisen ja sotilaallisen kontrollin
tulee, olla täydellisesti — Marokosta
Iraniin asti "—isäntämaan käsissä.
Mikä tarkoittaa, että Ranskan Ja
Englannin sananvalta loröuu kuin
naulankantaari Afrikassa, mutta että
ne Jsensijaaii saavat nauttia;" atomi-,
napalm- ym. muiden tuhopommien
oiinellistuttävasta vaikutuksesta.
Samassa yhteydessä sitten vahvis­tetaan
Neuvb.«^liiton ja kansande­mokratioiden
tekemät syytökset tu-hotoiminnan
jäz^estämisestä selittä­mällä,
iettä ijo nyt toiminnassa olevat
tuholaisryhmät tulevat nostamaan
k a p moita kansandemokraattisissa
maissa, helpottaakseen Amerikkalais­ten
komeimossa olevien hyökkäys­joukkojen
tunkeutumista; uudelleen
F;irooppaan Balkanin maiden kautta.
Tietenkin .: onyöskin:'., pääkysymys.
Jonka hyväksi koko.(Euroopan "ilo-tuUtj^"-
Jäljestetään, tuodaan esille.
Se on Neiivostbliiton kukistamlnoi.
Joka vasta takaisi amerikkalaisen
V ( ^ l
maailman vallan pystyttämisen.
iNIIn että sellaiset ovat amerikb
laisen isäntämaan suurten
isäntien "rauhansuunnitetoat".
v i t t ä ä kc&o Eurooppa ennen su:
j a sitten ehkä koko muu
Amerikkaa lukuunottamatta, v
seen sitten olla kukkona tunHoDa
maailman raunioilla.
Mutta eikö ne olleet
Aatu-vainaankin pUrustukset!
Aatu kuitenkaan ei päässyt;
loppuun asti Euroopankaan
misessä. kun jo huomasi raudat
sa leuvoissaan. Mahtaakohan
raavilla maaömanvaltoittajilla
suurempi menestys*
Asia ei oikein sUtä näytä.
Jo se. e t t ä Ranskan vi
piireihin lukeutuva. Le Monde
k i i r e h t i paljastamaan
salaiset suunnitelmat, on p a h a^
kL J a vielä pahempi on se, ettat
Monden pakastukset ovat saane«J
ennestään pahaa aavistaen ?^
Ien U S A : n pakteihin J a " p u o l u^
pimuksim" suhtautuneen Ear<W^
yleisen mielipiteen kuohumist^
' Jopa Vaatirnaah amerikkalaisiin
distuvien suhteiden tarkistusta. ;^
K u n rauhanliike on E a r o^
ollut jo: ennemminkin hyvin ^
kas, on tämä uusi mielialojen^^
hyvin hälyyttävä sodan "
Joille. Se'voi Johtaa rauh
voimistumiseen siinä mMrässa.
eurooppalaisten valjastamina
tagonin sotamasiinan vetäjiksi
kaan onnistumaan ja että
Mr
Parhainta
toivotte
Kukkatytöt:
Shirley Da*
i Laila Toive
Betty Mäk
pikku-ku
Kukkapojat:
Rodger Pai
Martin Mä
Laina ja Ma:
Kenny, Biettj
Leo Tolppam
Taimi ja Vii]
Irene and Dc
Eva and An
Minnie and :
Laila and Jc
Mr. ja.Mrs. ;
Mr. ja Mrs.
Ronald and I
Laila and Bi
Mr. ja Mrs. I
Hilda Huhtai
Helmi ja N . 1
Hilma ja En:
Tyyne ja Yrj.
Helen Svante
Eine, Lempi
Mr. and Mrs.
Mr. and Mrs.
Mr. and Mrs.
Kay and Tai
Ainoja Emel
Irene and Jc
Douglas, Nor
Laila Vauhkc
Kaija Hohter
Jenny ja Eh
Helien ja VU
Aino ja Lau
Mr. ja Mrs. ,
Mr.p, j . Hae
Abia ja Wm
Am Rinta ja
Mr. ja Mrs. ]
Selma ja Da
Evelyn Erick
Edvin Rinta
M a ja Jan
G.wen ArmiU
Lena and W J
Sans Huhtar
Marlene Toin
Melvin Latva
Sylvi ja Eero
Eno Basto
Alma ja Antt
Helien ja B i i
Wy ja BiU R
^t^. ^}^'^- ^ »>.v« » « . v iM »j., .^uubuuM» M u u a • uu 11 Kcuxuoiuuosan miema. i lOja ei mpanumm.. uuuuxi^miixiaim, tuuk imyi,iMu.a.ui ac ^ « l a . j m m t m a a . CLLCI uion. Aitu>u ».ar-] lomi vasLa LflJcniRi flmpr»yirftiffj«?4»n •mmP'»"!» — •
telmat koko maailman
sestä atomi- ym. ponuneDa
t ä ä n kansojen päättävällä J*
minnallar— Kulkuri.