Vapaus, December 19, 1967

              Sivu 2 Tiistai, joululk. 19 p. — Tufesday, Dee. 19, 1967
•^7 • VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
X L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
äiDltdRt W. EKLUND MANAQERt B. SUKSI
. TELEPHONE: OFFICE AND EblTORIAL 674-4264
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
PUbllsllitig Go. liiffllted, 100-102 E lm St. Westi Sudbury; Ontario; Ganadft;
\ . Mailing address: Box 69
Adttfrtlsing rates upon appllcation, translatlon free of chaige.
Authorlzed as second class mall by the Port Of f Ice Departmönti Ofctawa,
and for payment of postage In cash.
Ho CANADIAN LANGUAGE-PRESS CLUB
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00.6 kk, $6.75
. Ivk. 11.50, 6kk. 6^5
Maho asuntökonferenssi
Viime viikolla Ottawassa pidfetty liitito- ja maakuoitahallli-tusten
pääministerien bonferenssi asuntokysymyksestä oli niin
maho, että tämä suuri elefanitti ei saanoKt hiirtäikään synnyte-
•tyksi.••• •-. '~
Kuten on uutistiedoissa ikerrottu, tämä 3-päiväiseksi tilair
suudeksi suunniteltu konferenssi lopetti työnsä päivää enraen
määräaikaa, mikä sellaisenaan dli osoitus, eittä se eftukäteen
suuresti mainostettu asuntopulma-koniferenssi näivettyi pai­kalleen.
Ontarion pääministeri Jdhn Robarts, joka sivumennien s»-
noen ei puolestaan voinut esittää yhtään ainoata rakeilltavaa
ehdotusta kokoukselle, oli epäilemättä oikeassa selittäessään,
että bonfererissi ei auttanut lainlkaan asuntopulan huojenta-
. •misita../
Mitä taas tulee liittohallitukseeni niin sen toimesta esi­tettiin
asian edistämiseksi vain ytksi ehdotus — että muodo»-
fettaisiin uusi kansallinen elin, mikä ryhtyisi 'nutkimaan" tu­hannesti
aikaisemmin jo "tutkittua" asuntopulaa sekä kaupun­kien
kehityisohjelmia — minkä ehdotuksen maflikuntien pää­ministerit
yksimielisesti ja ilman mitään muodollisuuksia hyl­käsivät.
Ilman muuta onkin selvää, eittä asuntopulan ratJkaisemi-s&
ksi tarvitaan käytännön tekoja eikä mitään uusia tutlkiihuk-sia",
silliä jos mitään asiaa, niin juuri asuntopulaa on tutkittu
tutkimasta päästyä ja siten lykätty käytännölliset toimenpiteet
vuodesta toiseen.
Kuten samottu, liittohallituksen toimesta ei Ottawan asun­tokysymys-
konferenssissa esitdtty ainoatakaan käytännöllistä
ehdotusta asuntopulan. lieventämiseksi, sen poistamisesta pu­humattakaan.
Samaa on sanottava maakuntien pääministereis­tä,
joita näytti kiinnostavan enemmän se, miten saataisiin liitto
hallitus suuren yleisön-silmien edessä vastuunalaiseksi niistä­kin
veriruskeista synneistä mihin maakuntahallitukset ovat
asuntokysymysten yhteydessä syyllistyneet. ;
Mistä sitten on loppukädessä »kysymys? Siitä, eitä taval­liset
canadalaiset eivät kerta kaikkiaan voi enää itselleen oma-fcotitailoa
ostaa. Asuntojen hinnat cvat nousseet niin koriaeiksi
että 80 pros. canadalaisiäta ei voi ikuvitellakaan omaikotitalon
rakentamista. Silloin kun valtion tuella toimivan NHAn alais­ten
kiinnityslainojen saannin ehtona on yli $8,000 vuositulo,;
jä kun toisaalta enemmistö canadalaisista lukeutuu alle $6.-
000 vuodessa ansaitsevien ludkkaan, ei asuntopulaa ratkaista
"tavallisilla rutiinikeinoilla" mihin sisältyy vaatimus rakennus­aineiden
myynti veron poistamiseksi (mitä tietenkin kanna­tetaan
lämpimästi) kiinnityslainojen saantisumman korolttami-nen
asuntoa kohti (mikä auttaa muutamia- harvoja eli niiitä
joilika ansaitsevat yli $8.000 vuodessa) ja asuntokauppojen kä­teismaksun
alentaminen sekä kiinnityslainojen maksuajan pi-dentäsminen.
. Sanottakoon toistamiseen, kaikki tämäntapaiseft korjauk­set
ja uudistukset auttavat joitaldTi harvoja asunnon saami­sessa
ja sekin on tietenkin hyvä. Muitta hullunkurista tässä
on se, että valtion turvin tehtävä asuntoavustus menee valta­osalta
niille, jotka muutenkin tulevat toimeeni eli yli $8,000
vuodessa ansaitseville jotavaötoin sitä vähemmän ansaitsevat
joutuvat nuolemaan näppejään ja tyytymään ns. halpavuok­raisiin
'kunnallisiin vuokra-asimtoihin joiden vuokrien "hal­puus"
on kuitenkin sitä suuruusluokkaa, ettei sellainen vuok-falainen
saa koskaan "säästetyiksi" oman kodin ostossa tarvit­tavaa
käteismaksua — suuremmista sääsltöistä puhumattakaan..
Canadan alati pahenevaa asuntopulaa ei siis voida lieven­tää
— sen ratkaisemisesta puhumattaakan — tavallisin rutiini-menetelmin.
Mutta yhteiskunnalla on siitä huolimatta mahdollisuus
ja velvollisuus asunitopulanhuojentamiseksi.
Kun puhutaan', että varsinkaan suurkaupungeissa ei voida
enää rakentaa omakotitaloa $30,000 pienemmällä summalla,
anista toinen puoli menee tontin ostamiseen, niin silloin näh­dään
mistä k<enkä puristaa: Maakeinottelijat ovat roihmunneet
halvalla hinnalla kaupunkien ympäristössä olevaJt maat ja kis­kovat
niistä satumaisten korkeita hintoja ja -voittoja. J o s val­tiovallan
toimesta sanottaisiin maakeiniottelijoille, että "riittää
jo" ja kansallistettaisiin kaikki vapaana olevat tonttimaat, niin
silloin voitaisiin tonttien hintaa laskea ainakin; puolella, vaikka
omakotien rakentajilta oteittaisiin täysi hinta vesi- ja viemäri-laitteiden
sekä muiden palvelusten varaamisesta.
Sitäpaitsi, ktun valtiovalta auttaa kultakaivosten sekä kaik
kien "uusien" kaivosten toimintaa, rautateitä ja muita suur­yhtiöitä,
niin valtion varoja voitaisin käyttää myös asunto­pulan
huojentamiseksi siten, etitä tonttimaita annettaisiin ni-.
melliähinnasta omakotitalojen, omaa käyttöä varten rakenta­jille
tai rakennuttajille. Varoja tällaista yleishyödyllistä tar­koitusta
varaten saataisiin helposti siten, että vähenfifettäisiin
niitä määrärMidja mitä nyt haaskataan varustelukilpailun yllä­pitämiseksi.
Toinen tehokas avustuskeino olisi se, että alennettaisiin
nykyistä korkokantaa siten, että omakdtien rakenttajat saisivat
tkaihden tai kolmen prosentin korolla kiinnityslainoja omaa
käyttöä varten rakennettaviin taloihin sen sijaani, että joutu­vat
nyt mäksalmaan valtiovallamkin tuvin myönnettävästä fciih-nityslainästa
8V^ pros. boron, puhumalttakaaih nyt yksityisten
saalistajien yaätirnuksesta toisesta jä kolmannesta kiinnitys-
,laihaa. •
Tällaisten toiimenpiiteiden avulla omakotitalojen
hintaa alentaa ainakin puolella siitä mitä ne tulevat nykyään
maksamaan. Silloin pääsisivät myös ns. ke^iikeiritaiset työ­läiset,
sellaise/t joiden ansio on alle $6,000 vuodessa, ehhen
vanhuudenpäiviään kiinni omakotitaloon.
Mutta Ottawan asuntopulma-konfferehssissa ei kiinnitetty
miltään taholta huomiota siihen mitä voitaisiin ja tnlttä tulisi
K A N N A T T A A L A A J E N T A M I S TA
Lehtemme paflsitoilla on viiineai-koina
kfarjoit^u paljon Vapauden
laajentomista vastaain ja !miyötten>
Luulen, että vaBtustajat hyvää taS
koittavina ja uhrautuvaisiaia lehdon
kannattajina iufcisivait ilomielin, laa­jennettua
vapautta. ^ ^
Mutta epäluulojen, istuttaminen
itsieensä ja naapuriin voi helposti
olla ikauiniiiimpienkin .. yritysten ja
suunnittelujen tuhoöija
Siis koettaisimme ajatella smm-nitelmaa
näinkin tärkeässä asiassa
siten, että. olisimme kaikjn mukana
ja kehfittälsctnitte itäitä jtärkeää asiaa
eteenpäin, sillä mikäpä kaUrilimpi
asia meille kuin se, etftä saisimme
lukea laajennettua Vapaus-lehteä.
Myöntää täytyy, että «yöväenleh-t
i en laajentaminen on ollut joskus
virheellistä. Muitta onko se ehdoton
Ja varma mitta itai puntari j o l la voi­daan
lehtemme laajentamista vas-tustaai
tai tuleeko meidän kaikkien
ajatella vain huonoja puolia?
Vapauden rahoititaminen on vi-eilä
pieni kun, laskemme mitä maksam­me
päivälehdistä. Suomalaisina me
ymmärrämme asia luettuamme sen
Vapaudesta, jota vastoin englannin­kielisistä
lehdistä arvaamme toisi­naan
puolen ;asiasta mutta maksam­me
täyden hfnnan.
Vain rajoittamalla poi-varilehtien
os^.oa ja tarjoamalla jokaiselle suo­malaiselle
Vapaus-lehteämme tulem
me huomaamaan, että laajantaminen
on tärkeä ja välttämätön' tehtävä.
Olkoon tunnus: joka suomalaiskotiin
Vapaus. .
— Eteenpäin, Vancouver, B; C.
MAAILIVIANRAUHA,
VOIDAANKO SE T U R V A T A?
Tällä hetkellä ja jatkuvasti oval
maailman kansat hysteeri.<;en sodan-pelon
ahdistamana. Rauhalta puhu­taan
ia kirjoitetaan paljon ja sen
hyväksi tehdään paljon työtä. Y h ­distyneitten
kansojen järjestöstä
puhutaan paijbn ja kirjoitetaan täs­sä
meidänkin lehdessämme ja- »a-notaan
sen olevan sen voiman joka
e9tää maailman sodat ja tin-vaa rau­han.
. • • •
Onko niin?
Orako Yhdistyneet kansat voinut
estää Korean sodan. Vietnamin yhä
laajentuvan sodan. Voiko se estää
Israelin hyö>ickäyl{sen Arabimaiden
kimppuun jolloin se valloitti monta
kertaa enemmän maata kuin mitä
sen oma pinta-ala^ nyt on. ,
• Onko se voinut monista kokouk­sista
huolimatta peräännyttää Is­raelilaisten
joukot lähtöasemiinsa?
Ei ole voinut.
Oniko se voinut estää Kyproksen
kreikkalaisten ija turkkilaisten r i i ­dat?
Kovalle ottaa. Onko se voinut
omassa piirissään ratkaista edistyk-sellisesti
esim. Kiinan liittymisen
Yhdistyneisiin kansoihin? fii ole
voinut.
Samalla kertaa kun ptehet nap-putekahsat
tatisslvat Amerikan ta­loudellisen
avun vuoksi ja tekevät
päätöksiään, on maailman suurin,
l i k i 800 miljoonainen kansa lykätty
syrjään päättämästä ja neuvottele­masta
maailman kysymyksistä.
Laukaiseelto tällaiset päätökset
jännitystä ja lieventääkö maailman
tilannetta? Jäi ikoko elämftniäkseni
mieleeni artikkeli ja otstkko "Po.m-mi
Genevessä" ensimmäisen Kan­sainliiton
ajoilta Jolloin Neuvosto»
'i SYNTYMÄ. ^
n PÄIVIÄ
Hilton sUlttlJKen edtistaija Maxim L l t -
virtbv esitti KansalnliitoOle, että
kalfcki (kansat hävittäisivät kalkki
sota-aseet maalla, merellä j a ilmas­sa!
Tämiä oli se i^ommi, joka riisui
kaiiikUt^ edustajilta naamarit joiden
takana oli neuvoteltu rauhasta
vaan jonka pettun^uuden Litvinov
paljasli j a näytti ettei öMut pu-nettdlkaah
hävittää aseita, jofea 16-
pulliseäti o l i ^ estänyt sodat
Mamajevm kukkulalla nykyisesBä'
Volgogi-adissa, vietetyssä Stanlin-gradin
taistelujen muistomerkin
paljastu&juihlassa ipiitämässään pu­heessa
ilmaisi Neuvostoliiton kom­munistisen
puolueen pääsihteeri
Leonid Brezhnev oman ajatuksensa
lausuen: "Olkoon toinen maailman-sotii
historian viimeinen maailman­sota
i a Stalingradin t a ^ e l u histo­rian
viimeinen suuitaisrefti";'Tähäh
voivat yhtyä itä ja länsi ja kaikki
maailmanikansat, sitä kaikki sydä­messään
toivovat.
. MuMa sotia ei ratkaista minkään
kcikoushuoneen seinien .sisällä, vaaiv
sen ratikaisevat. yhdistyneet maail­man
rauhanvoimat kotimaissaan yh­distyneenä
voimana. Vaan se kytkee
sodanvoimat silloin kun ne patoutu­vat
sellaiseksi ruuhkaksi, että ne
mursRtaavat lähdöllään kun keväi-nen
,ic«ki -jäät vuolaaseen virta.Ki
rauhan. — Tekonimus.
VIITEISTOIMINNASTA
Nyt kun Vapauden palstoilla on
ilmaantunut innostusta .suomalais­ten
yhteisiin juhliin ja sanomaleh­tien
yhdistämiseen tahdon .sanoa,
että oma.^^ita puoleltani mimilla e i
ole mitään sitä vastaan. Mutta sii­henkin
on omat syj-niä että olem­me
h<;iaan'uneet eri i-yhmiin.
N i in kauan kun elämme luokka­yhteiskunnassa,
riippuu sekin talou­dellisista
eduista että emme sovi
yhdersä toimi.maan. Jos esim. lii­kemies
tulee työläisten juhliin, tu­lee
hän vaan sinne edustamaan l i i ­kettään
Ja sama pitää paikkansa
«anomalt.hti-i!moihi'ksiin nähden.
Ja jos, Olamme huomioon nykyi­sen
liike-elämän, huomaamme, että
korkeapalkkaiset ja erikoisesti liik­keitten
joht.'«jat, ovat omistavaa
luokkaa puolustavia, ainoastaan
omien etujensa vuoiksi.
Huomiota herättävää on myöskin
se, että . kommunismin nimenkin
• mainitseminen on kuin sähköLsku
itse työläisillekin, esim. ammatti-unioihin
jäsenek-si päästäkseen täy­tyy
vannoa vala ettei kuulu komr
munistijärjestöön eikä ota osaa nii­den
toimintaan. Vieläpä uskonnoji-kin
taholta 'käydään sotaa kommu­nisteja
vastaan, vaikka Jeesus itse
peiiisti ensimmäi.sen komiiunan
meidän aikakaurt;enamme, joka sit­ten
omistavan luokan ja u.skonnoii
taholta joutui marttyyri kuolemaan.
Nyt kun luin presidenUi Kekko­sen
puheen jonka hän o l i pitänyt.
50-vuotis juhlassa, niin siinä näin
ensimmäisen ken-an, että maan eli
kansan korttein johtaja huomioi ko­ko
kansansa ja jos.sa hän lopussa
lausuu nuo ^kunnioittavat sanat
"Kunpa emme täfsä rakennustyössä
unohtaisi sitä, että onnen tulee ylet-
NEUYOSTOHALIBN M NElVOSTOKANSAN ONNOP
Helsinki — Suomen itsiei
SO-vuotisjuhliin itoi Neu^
onnittelut p i ^ d e n t t i Niköi^ilÄM^
gömjhjin johtama vaJtuuskurtH^ 9,n-niitteluipuheessäön
presddenöä^:;J
gömyi lausui: , ,V-::'f
Ensinnäkin sallika;a ..minjiiij^?
mellisesti Iciiititää Teitä katsmtsame,
meille tairjotusrta mahdollisuudesta
osallistua ystävällisen Suomen itse-näisyyden
5<V-vuol4späMlle ömistet-luihin
JuhlalUsuuksiin.
Leonid Iljitsh Brezhnev, Aleksei
Nikolajevltsh Kosygin j a muut neU-vostoiliittolaiset
jototohenkilöt pyysi­vät
maahanne lähtöni edellä välUitä-mään
Teille heidäA vilpittömät juh-laonnittelunsa
ja parhaimmat on;
nehtolvotulraensa.
Kuukausi s i t e n Te, herra • t>resi-deniliti,
vietitte yhdessä kanssamme
Moskovassa Lokakuun suuren sosir|
llstisen vallankumouksen luoman
riEiuvostovaltion puolivuosfeataisjuh­lia.
Meille on mieluistJi tavata Teidät
jälleen, tällä kentaa nyt HelsLngis^
sä, erinomaisen tapahtiuman johdos­ta
— nimittäin myös vuoden 1917
Lokakuun vallankumouksen ' tulok-
'sena mahdolliseksi käyneen meidän
naapurimaamme Suomen tasavallan
syntymän juhlallisuuksien johdosta.
Nykyään valtioitamme ed yhdistä
toisflnsa ainoastaan niiden historial-
Tislen kohtaloisten yhtäläisyys, nii­den
synnyn alkulähteiden yhtenäi­syys,
vaan myös niiden vankka pyr­kimys
keh:'tää ja lujittaa entises­täänkin
luottamukseen ja keskinäi-r
»VSfeen kunnioitukseen perusituviia vah-
.voiksi muodositunedte hyvän naapu*
iieovun suhhelta.
A- Sallikaa minuin esittää) Suomen
iasaVidlan 50-vuotispäivMle. omjsteib-itu
t&rvehdysidtjielmä.
. N e u v o s t o l i i t o n korlceimman neu­voston
puhemiehistön, Neuvostolii­ton
halliJtuksen j«v neuvostokansani
nimessä selkä omasta puolesta sydä-nveUiisesiti
onnit^ieleft Teitä, herra
presMentti,. Ja Teidän kaulbtahine
lyä matalampaankin majaan." -
T u o puhe kokonaisuudessaan on
Suomen kansalle suun-empiarvoinen
kuin Mannerheimin patsas ja sik.-:!
juiuri toivoisinkin että tuo suunta
Suomessa .saisi yleisen kannatuksen.
Silloin tulisi suomalaisten keskuu­dessa
täällä Canadassakin enempi
yhtenäisyyttä.
Mutta kuten jo alu-sa sanoin,
luokkayhtei.sskunta on se joka; va-kentaa
raia-aidat ihmisten välille
Ja lopullisesti se. ei poistu min­kään
järjestelmän tai kansan kes­kuudesta
ennen kuin koko palkka-järje-
telmä poistetaan. Silloin on
jckaiien tehtävä työtä ja kaikkien
lyö on ai-vossa.
Ja jos kerran ihmisten sivistys
menee eteenpäin, niin sen täytyy
jo?kus' tapahtua. Mutta meitä uh­kaa
koko ihmisten saavutusten tu­houtuminen
jonka ihmiset itse ah­neudessaan
voivat tehdä.
Tämä on hyvin säälittävä ja mur­heellinen
kuva ihmisen sivistyksestä
jos sitä siksi.voi nimittää.
- I.S.
KIITOS KIITTÄ.MÄ.STA
Viikonvaihteen aikana sai Vapaus
vastaanottaa muutamia kiittäviä pu­helinsoittoja
".siitä tavasta" miten
Vapaudessa käsiteltiin Suomen juh­lavuoden
itsenäisyyspäiväkysymystä
"Sen parempaa ja ajankohtaisempaa
ainehiitoa olisi ollut vaikea löytää,
mjtä Vapauden joulunumerossa o l i"
sanoi nimimerkki " M " ja tulkitsi sa­malla
toistenkin ilmaisemat mielipi­teet.
Kiitos kiif.ämäslä. Vapaus ei voi
kuitenkaan puhelintictojen perus­teella
julkaista^' tässä "Kirjeitä"
osastossa lukijain mielipiteitä. " K i r ­jeitä"
osastossa julkaislaan vain
kiijeellisct mielipideilmaisut — mut­ta
hyvä on tietenkin toimituksen
saada puhelinsoittojakin joko "puo­lesta"
tai "vastaan". Kiitos vain
vieläkin.
Suomen hallitusta ja Suomen yalä-vällistä
kansaa suur«n hlstoraallisen
merkkipäivän — Suomien tasavallan
itsenäisyyden 50-vuotispäivän joh­dosta.
Lokakuun .suuri sosialistinen val­lankumous
juhlifiti kansakuntien ita-sa-
arvoisuuden, niiden itsemäärä^
misoikeuden j a oikeuden muodos­taa
itsenäinen valtio. V. I. Leninin
allekirjoittama asetus .Suomen val­tiollisen
itsenäisyyden tunnustami­sesta
avasi tien entisen epäluotta­muksen
poistamiselle sekä rauhan­omaisten
ystävällisten suhteiden ai­kaansaamiselle
maittemme kesken.
Tiisdämm.e, että tarvqfctiin kum-ma^
ikin valtion kansojen taholta
suuria . voimainponnistuksia, jotta
Neuvostoliiton ja Suomen tasavallan
väliset suhteet saatiin suunnatuksi
todellisen ystävyyden ja kaikenpuo­liseen
hyvään naapurisopuun perus­tuvan
yhteistoiminnan valtatielle.
Näiden maittemme välisten suhtei­den
lujana perustana on vuonna
1948 solmittu "ystävyys-, yhteistyö-ja
keskinäinen avunannon sopimus.
Neuvo.vtoliiton kansat suhtauituvat
suurella sympatialla ja kunnioituk­sen
tuntein pohjoiseen naapuriinsa
— Suomen kansaan, iloitsevat vil­pittömästi
sen kansallisen kullituu-i'in,
talouden ja tieteea kehityksestä
sekä riippumattoman i-auhanomai-sen
ulkopolitiikan lujittamisessa saa­vi
ifttujen menestysten johdosta.
Olemme iloisia voidessamme tän-nä
merkkipäivänä tod'ta, että yhtei­sin
voimanponnistuk.sin on luotu
Neuvostoliiton ja Suomen välisen
poliittisen, taloudellisen ja kulttuu­riyhteistyön
vankka perusta ja että
sitä jatkuvasti laajennetaan.
Teidän toimintanne, herra presi­dentti,
samoin kuin Suomen mui­denkin
valtiomiesten, poliittisten ja
yhteiskunnallisten johtohenkilöiden
toiminta, joka on suunnattu Neu­vostoliiton
ja Suomen välisten suh-
, ^^{i^:^^:-. .
teiden jatkuvaan ikehdlttäraiseen j a
syveoiltämiseen, arvo^eita^^^Sj^kiea»-
ti Neuvostoliitossa. Pa^Nlä^Kelt-kosen
ulkopolttttineni ^injai
tunnettua, nauttii ansatiiusti Suoman
kansan tuk«a selkä kunn^pslustlt
kaultta maailman.
Neuvostoliitto ' puo(
vastedeskin kehittä
puruqpsuhteita
kanssa syvenltämällär^
la ystävyylttä, l i
työtä elämän k a i k i l l a aloina kanso­jemme
yhteiseksi eduiksi, rauhan
hyväksi Euroopan pOhtjniiiMaKttUi;'
Suomen tasavallan itsenäisyy­den
viisiikymmenvuotisijulhlapäivänä
Neuvostoliiton korkeimanmpeuvo»-
ton piihemiehistö, neuwsfMällitus
sekä maamme kaiäatltom>ttiavalt
koko sydämestään Suän^gj^täväl-liselle
kansalle onnea, rauhallista
elämää j a kukoistusta sekä TJeille^
hen-a presidentti, hyvää terveyttäpä
jatlkuvaa menestystä. ^
SydänsiiiDo-potilaalla
keuhkokumftig »Vuibfh
Kapkaupunki. — SJräSÄtoikJti-las
Louis Wa5hkanski^WSiĥijun-taina
voimakkaat ann^^ks^^ftj^fl.
liiniä ja lääkärit uskovi?,*'*Äfe"^rie
pian saavat parannettu?/• f Ji^än
keuhkokuumeen tämän•vmftaälman
ensimmäisen sydänsiirtopotilaan va­semmasta
keuhkosta. - r. •;• •, v
"Luulen, että saamme' tänifin tu­lehduksen
kontrolliin 24 t i i n n in s i ­sällä",
sanoi professori Christian
Barnard, joka johti sitä ryhmää
joka antoi mr. Wa£ihikanisikiyilfe uu­den
sydämen joulukuun 3 päivänä.
Mr. Washkansky, 55, tervehtyi
tasaisesti sydänsiirrosta ia lääkärit
aikovat ottaa tikit poiS'hä*jeh rini
nastaan ja pää?! ää hän^i .'kä/vele-mään
tällä viikolla. , ; ,
Ihmisen ruumiin luoptJiinen pyr­kimys
poistaa vieraat ainjeikset pi­dettiin
suurimpana vaarana leik­kauksen
jälkeen. Lääkkeitä: j a co-baltsäteitä
annettiin potilaalle tätä
vastaan ja lääkärit sanoivat että sen
laatuiset parannusmenetelmät vä­hensivät
mr. Washkanskyn. vasius-tus.
kykyä tulehdukseen.
iiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiim
Mitä muut sanovat
iiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiUiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiniiiiiiiiiiiiiiiiii^
ITKUKSI VETI
. . Viralliset juhlat Suomessa sujuivat siis "Internationalen" tahdis-
•sa . . . Suurlähettiläs Palas.on tehnyt kunniöttettavan kierroksen- . .
Hän sanoi, että presidentti Kekkosen ulkopolitiikka on parempi kuin
sota Neuvostoliittoa vastaan (?—V.)
Viime maailmansodan jälkeen ovat Suomen mahdollisuböet voittaa
Neuvostoliitto heikentyneet huomattavasti ja siksipä on politiikkaakin
pitänyt muuttaa. Kovin on vähän vaihtoehtoja; nykyinen politiildEa tai
sota.- •• • ,.
On kai sitten uskottava, että piirunkin poikkeama presidentti Kek­kosen
linjalta johtaisi yhteenottoon Puna-armeijan kanssa .
Ulkomailla on vaisusti huomioitu Suomen juhlapäivä. Toronton leh­det
eivät maininneet asiasta mitään. Monet suurlehdet sanoivat jotain,
jotkut onnittelivat .'taitavasta nuorallakävelystä idän ja lännen välillä,
joidenkin mielestä Suomi "elää ehdonalaisessa vapaudessa" Yhteistä
näille arvioinneille on, että niissä ei pidetä maata erityisen piiolueetto-mana
...'. . -
Nykyisen uomansa se (liikuntavapaus.— V.) sai vuonna 1958, j o l l o in
hallitusta oli vaihdettava Kremlin tahdosta ja vuonna 1961, j o l l o in Suo­messa
levisi kasku maailman terävimmästä sahasta. " K u n NevoSibriskissä
sahattiin Kekkosta silmään, kaatui Suomessa Hinka."
Jokatapauksessa elämä sujuu nykyisissä puitteissa turvallisesti Su(v
messa, mutta itsenäisyysjuhlien viralliset puheet eivät saa y l ^ l s i f l t i kovin
spontaaneja suosionosoituksia. — Vapaa Sana, Toronto, jouluk, 14 p. 1967.
PÄIVÄN PAKINA
Sofia Rönkä, R. R. 1, Worthlngton
Oitt, täyttää tsoi-staina, joulukuun 21
päivänä 81 vuotta.
Hulda Rftnta, St, Cfttharinesi Ont,
tä3rttää peiräantaina, joulukuun 22
pnä 80 vuotta.
August Laitinen, Downsview, Out.
tä3i,tää sunnuntaina joulukuun 24
pnä 70 vuotta.
J . Saikkonen,^ .W-hitefish—Ont.,
täyttää maämanlaiilä, joulukuun 25
pnä 84 vuotta.
Oscar Hauta, Dinsmore, Sask.,
täyttää kestkiviHkkona, joulukuun 27
pnä 76 vuotta.
Alho Lahti, SUdbtuJT. Ont., täyttää
maanantaina, 2^ p.' joulukuuta 70
vuotta.
Yhdyntme sulkulaisten j a liittä­väin
onnentoivotuiksi in.
MIEHISTÄ RITARILLISUUTTA
tehdä y<hä palhenevan asuiitlo-pulan
lieventälmiseksi ja pois-täiiniseksi.
, "Tässä on syy, thiktsise^^^^c^
taittui hiin inahoksi konferöns-sUksii
ettei siölitä^lynytedbs
hiirtä.
Ensiksi pieni sanaleikki eli aiv
vailu seuraavasta:
Jos "tutkittavana" oleva miehi­nen
mies on aataminpuvussa ja
lukijan tulee päättää hänen ,,ru­man
'kielenkäyttönsä" perusteella,
onko hän metsämies, kaivosmies,
kuorma-auton ajuri, poliisi tai sa-
•kilaist)0lka, niin vastaus on — us-,
(kallamme lyödä siitä vähän ve­toakin
— ainakin yhdeksässä ta-pauksesssa
kymmenestä, että se o n :
yllämainlluLsta joku muu mutta
ei poliisi..
Sellainen vastaus voi kuitenkin
- o l l a , kuten myöhemmin nähdään,
kokonaan päin mäntyä. '
-"Muuten, siunattuaan alkuun
päästälksemme, oletteko iko.s(kaan
nähnyt. inait$pöliisla virkatehtävi­ään
1 suorittamassa, esimerkiksi
parkkeeraus-sakkolappuja kirjoit­tamassa
ikauipungin kadulla?
Jos ette ole n i i n tulkaa tänne
Sudhuryyn sitä toimitusta seuraa-imaan.
Uskomme tcidiän. tulevan
vaikuuttuneeiksi heti ensi näkemäl­lä,
ettal*lsiinä hominiassa mitSHn
6-ija'ikaisy maskulinia tai*vita.
Nyt sitt«n yarsinaisech "päivän
'tekstiin":
Käytäntö.oh siis osoittanut, että
naiset voiv.nt suorittaa monia po-lllsdtehtäviä
yhtä hyvin kuin mio-hetikln/
Jolssaikih ta{>aiuksissa t^ii-i
i i M meistä miespolplslsta tuntua
hiuka^ammalta saada "tiketti"
esiin. Illan ikovasta ajosta htMttni-sesti
'hymyilevällä naispoliisilta,
k u i n murjottavalta miespoliisilta.
Mutta tuntuu siltä, että miesten
runollinen "ritarillisuus" ikieltää
ainakin joissakin tapauksissa- nai­silta
oikeuden olla poliisina ja po­liisien
yhdistyksen jäsenenä!
Ritarius ta'rkoit.taa tietenkin ny-
'kyalkalsta "gentlemannia" ja rlta-dhyveillä
kohteliasta ja jalomie­listä
'käyt'täytymistä varsinkin nai­sia
kohtaan.
Ja kuten sanottu, nykyaikainen
ritarius voi johtaa jopa siihen,
että sen penisteella ikieliletään nai­silta
oikeus olla poliisina — tai
näin on ainalkin Sault Ste. Ma-riessa
syytetty.
Kun se on vielä oikeusportaassa
ikäsiiteiltävänä, niin me esitämme
asitm "suorana uutistietona", siis
ilman mitään kom'me.ntteja. Erään
toi-otttolaisen päivälehden perjan­taista
uutistietoa lainaten tapah­tumien
kulku oli siinä vaiheessa
seuraava: '
— Naiset eivät voi olla Sooiv
piollislen yhdistyksen jäsenenä sik­si
(fcun miehet käyttäyät tolsiriaan
'rumaa (foul) kieltä saiiol maini­tun
yhdlatyfksen presidentti tois-teina.
Kon^itaapell Ma.x^ye^l I^eTyis Doan
sanöi eTästä silviiliasiaa käsittele­vän
Ontarion yllolkeiidcn islun-nbs<
ia antamaTOa todlstaijalausun-non
yhtcydes-Sä poliisien yhdistyk­sen
joidehikln jäsenten olovah sitä
mieltä, että tulisi kielivaikeuksia,
jos naiset osallistuisivat (yhdis­tyksen)
kokouksiin.
Mr. Doan selitti myöhemmin,
että kokoulksissa käytetään toisi­naan
laimaa .(foul) kieltä.
Hän sanoi kielivaikeuksien ia
muiden syiden vaikuttaneen siihen
kun poliisien yhdistys hyväksyi
1965 päätöksen, minkä perusteella
naisia ei hyväksytä jäseniksi.
Selltettyään, että Soon poliisi­laitoksen
palveluksessa oleva eräs
nainen on nostanut kanteen Soon
kaupunkia, poliisikomissionia ja
poliisiyhdistystä vastaan mainitus­sa
uutistiedossa jatketaan:
—• Lois Becket syyttää että hä­net
on väärämielisesti alennettu
poliisinaisen asemasta kii-juri-ko-.
nekirjoittaijaiksi tja lisäksi hän
syyttää, että häneltä evättiin jä­senyys
poliisien yhdistyksessä sik­si
kun hän on nainen.
Miss Beckett yi-ittää saada ko-mi<
isionilta lausunnon, että hän on
todellisuudessa naispodiisikonstaa-peii,
ja jetitö hän on oikeutettu
saamaan etuisuuksia siinä ominni-.
siiudeysa.
Hän sanoo tulleensa uudelleen
hit)kitelluksl marraskuussa 1965.
Mis^s 3ecket vaiatll korvausta polii­sien
yhdistyikseltä ja oikeutta pääs-
•tä sen jäsähelksi Hän-syyttfiä,
tttä häntäion syl'jltty slk-^l kun häh
on nainen.
Miss Bcckbtt todisti keskiviikko­na
että hän l i i t t y i alunpierin Soon
poliisilaitoksen palveluteeen mistä
loman saaneen hän s i i r t y i Taren-toi-
us Townshipin .pofifjijltoksen
palvelukseen, missä•jjiän oli po­liisikonstaapelina.
Soon poliisilai­toksessa
hänet oli luokiteltu nais­poliisiksi,
i .i', •'
Hän oli mainitun townshipin
palveluksessa tammikuun 1 päi­vään
1965 j o l l o in seftrjiolllisiiaitos-yhdistettiin
Soon |y^:^ii^^it<Äsen
yhteyteen. Silloin hä?jii^ti'^li luo­kiteltu
naispoliisiksi. 'K^sflkuussa
hänet s i i r r e t t i in sisätöihin, k i r j u r i -
konekirjoittajaksi j a j^^mijfeuussa
_ hän sai tiedon silt^, että hänet
on alennettu kirjuriJkonekirjoitta-jatar
luokkaan , . i
Se siitä.
Jäämme nyt mlei^nkiinnolla
odottamaan, miten tänt&Ji«ia- rat­keaa
— Kielletäänkö poliiseija käyt
tämästä i-umaa kieltä ainakin ko­kouksissaan
vai vahvjptatäiTrtktt se
" r i t a r i l l i n en käsitys'^ 'ettei naisia
voida hyväksyä järjestöön; missä
— no sanomatta parempi.
J K . — Ylläolevan »a^niopn men­tyä
sfaimmc tiedon, \jtk^fco. ko-kouiteessa
käytetty i l q i j i j c j^ "i-u-maa
kieltä" sanontaa, mutta kons­taapeli
Donald CoUipgs oli va.s-tannut
hänelle . e s i t f e l t ^ .)cysi;^^ ^
mjteeen: . . me ,ept\me haluii-neet
riai?ia, nalstyöläisiä m^ld^h
yhdisityk^bmme koijcouikslin. Ehkä
kuillakin jäsenellä oli *m^'^?Jryttsä,
yoitte sahoa sitä klellvalliceudekiSl;
y o i t lF sanoa~"elitä se oli miesten
kokous. Sfe on mihun miellpiltiee-
• n l . " , ; ; - ' - - ,
Känsä)kom-a.