1952-01-29-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
* Sivu 2 Tiistaina, tanunikuun 29 p .^ Tuesday, Jan. 29,1952 l U B E E T S ) laäepeaäetAlaiKat Oxgaa of Fbmlab c^nadiann. £ s - iatiUsbed Nov. 6« 1017. Autborized ^1(11 fffcffffj filBgy • tnpn • tbd Post o m c e Di^iiailaaent. Ottava. Pub- •Xbursdayi» and Satunlays I9 Vapaus Piibltehtng Company LttL, at 100-102 E l a i S t . W« Sodbniy, O n t . Caiia<la. .::. ...,.u ' lUepbones: Bnsiness Office 4-428«. Edltoxlal Office 4-4265. Manager E. SulcU.:E(UtarW.£UQnd.MBUing addresa 8ox ;69ASiidbai7; Ontario. Adrertisinff^rates upon appUeatko. IVanalatiön. | r ee of d i a r g e . / ' . •" Tn.i^UBBINHAT: Canadassa; 1 vk. 7JOO 6 k k . 3.75 3 ltk, 2-35 Thdysranolssa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4J30 Suomessa: v l vk. 8,50 S kk. 4.75 Korean neuvottelut vaarassa Kaikki merkit viittaavat siihen, että Korean välirauhaneuvottelut aiotaan ajaa karille. Kun Neuvostoliiton ulkoministeri Vishinski pari viikkoa sitten Y pitämänsä puheen yhteydessä eh- "dotti/että' Korean kysymys otettaisiin Turvallisuusneuvoston käsi- % v^tdtaväksi koska amerikkalaiset kenraalit ovat mahdottomilla vaati-i ^^^m x^irauhaneuvottelut umpikujaan; niin silloin väi-te että Vishinski heitti kalikan myllynrattaisiin juuri = - ; sdiaisena aikana^^^^^^^^^ välirauhaneuvottelut olivat edistymässä. Mut- ^^^^^ : te uutistiedossa kerrottiin tammikuun 24 pnä mm. ; K seuraavaa: "Vara-amiraali R;^ . sanoi keskiviikkona^ että mi';;-%orem välirauhaneuvottelut ovat ajautuma^ täydelliseen kuoltee-seen . . E d e l l e e n mainitussa uutistiedossa kerrottiin: "Kiinalainen . X kenraalimajuri 'Hsieh Fang syytti, että neuvottelut ovat saamas- ; sa vaar^ se liittolaisten lentokoneiden neljästä iipravo selkkauksesta yhdentoista päivän aikana." Ja myönsi että liittolaisten lentokoneet pu-n ^ > dottivat vahingossa 1,000 paunan pommin Kaesongin puolueettomuus-e alueelle tammikuun 17 pnä. Liittolaiset sanoivat todistusainehiston viittaavan -siihen, että Viidennen^ilmavoiman lentokoneet tulittivat .kommunistien aseleponeuvottelijain autokaravaania Pyongvang-Kac- , " song maantiellä . . . " 't^;äyttää siis siltä, että Vishinski oli oikeassa ja auttamattomasti V:-väärässä ne, jotka kieltäytyivät ottatnaata. umpikujaan ajettuja Ko- . -rean välirauhaneuvotteluja YK:n Turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi. Sivumennen sanoen voidaan todeta, että an\erikkalaiset ovat kerta toisensa jälkeen joutuneet tunnustamaan, että heidän lentokoneensa ovat ponuiiittaneet ja tulittaneet puolueettomuusaluetta korealaisten puolella. Joka kerta, kun tällainen tunnustus on tehty, on myös vedottu siihen, että puolueettomuusalueen pommitus tai tulittaminen -Wtapahtui "vahingossa". Kumma seikka on vain^ miksi näitä ''va- ^'.'hingossa" tapahtuneita pommituksia ja tulituksia ei tule korealaisille : 0; itai Jdinalaibille vapaaehtoisille — joita ei ole edes syytettykään sii- %'^^tä, että he olisivat pommittaneet amerikkalaisia välirauhaneuvotteli- '-'joita ja heidän trokikaravaanejaan. Tässä yhteydessä meille voidaan MusÖL pommita rintaman takaisia 1 siviilikeskuksia, tai että he ovat niin l paljon parempia lentäjiä) ettcii heille tällaisia ','^;^^koj^V -tapa^^ tule Jcoskaan sellaista ivahinkoa,j että pomm/ttajsiyat;. tai tulittaisivat «lalia väiirauhaneavottelijöitaan tai oommaaaa .ppuuoolluucc€ciittttoornTiiiuuuussaallMpeettttpa^4nn,,?? 3. i!t • I .rt ). Syyt «välikohtauksiin", .sekä "väljraiiljä^uvottduj^^^^ "Ji' miseen ja mutkittuniiseen" ovatkin jo }ielpQS,ti;,näht4x»s^' ^hdy^al-. tam kenttäkenra^i;Van.Fleetr-- jota! Vishinski ''' Uksi'' — on nyt sanonut, että "jostakin on saatava Korea"-sotakapitar i listien.voitonkartuttamiseksi.Niew York Times julkaisi tamhiikuun 20 * Y pnä seuraavanlaisen pöyristyttävän tiedon:' "Kenraali Vaii Fleet sa-. ^ nol, että Korean sota on siunaus. Korea olisi saatava joko täältä tqi' jostakin muualta maailmasta . . . 'Afeidan tehtaamme tuottavat nyt yhä enemmän aseita." Meidän "vapaa lehdistömme" on huolehtinut siitä, että amerik-kalaisten kenraalien "selitykset" on saatu suuren yleisön tietoon sa- ^notalla kun vastapuolen kanta on kokonaan "unhoitettu" kertomatta. Kuitenkin, tässäkin asiassa on kaksi puolta, kuten makkarassakin on kaksi päätä. Totuus onkin se, ettei nykyaikana enää voida pitkää , aikaa ihmiskuntaa pitää keinotekoisessa uutispimennyksessä ja ''niin- ' * muodoin voidaan pitää itsestään selvänä asiana, että jos Korean välirauhaneuvottelut ajetaan karille sen vuoksi, että "Koreaa tarvitaan jossakin", kuten kenraali Van Fleet sanoo, niin kertomuksen toinenkin puoli tulee lopulta tiedoksi. Ja mikä On tämä "kertomuksen toi- «^nen puoli"? ; Tehdessään yhteenvedon Korean välirauhaneuvottelun^ kulusta viimeksikuluneen kuuden kuukauden ajalta, eräs Korean edustaja :,,lausui: '•••'/•'v^ " "Neuvottelujen alkamisesta lähtien meidän joHdonmukaisena oh-; jelmanamn.e on ollut pyrkimys Korean kysymyksen rauhanomaiseen ratkaisuun. Me ehdotimme kaikkien ulkomaisten sotajoukkojen pois vientiä ja sotilaallista demarkaatiorajaa 38. leveyspiirille. "Me olemme aina suositelleet Korean kysymyksen perusteellista ratkaisua askel askeleelta menetelmän perusteella jotta Korean sota voidaan päät-täälopullisesti. ' ''Toisella puolen te olette yrittäneet jatkaa Korean sotaa, pitää Korea kroonillisessa sotatilassa välirauhan solmiamisen jälkeen, jotta voisitte ylläpitää kansainvälistä jännitystä ja toteuttaa sotaohjel-maanne . . . Juuri sen vuoksi kun te haluatle ylläpitää kroonillisen sotatilan Koreassa, te olette vaatineet oikeutta sotajoukkojen vaihtamisesta, mikä tarkoittaisi sitä, että Korieaan voisi tulla rajattomasti sotilaita, aseita ja ammuksia . ^ . "Te vaaditte kuitenkin vielä Korean lentokenttienkin rajoittamista, ja käyttäen tätä tekosyynä, haluatte sekaantua meidän sisäi- ^^iin asioihimme. Te ette vannastikaan voi olla ymmärtämättä, että; Kne oleftime päättäväisiä ja horjumattomia kanhäissamme, ettei Kok rean sisäisiin asioihin voida sekaantua. "Rakennanuneko me mitä tahansa välineitä tai olemmeko rakentamatta niitä, se on kokonaisuudessaan Korean sisäinen asia. Teillä ,..^.ei ole mitään valtuuksia sekaantua näihin asioihin, puhumattakaan nyt siitä, että saisitte käyttää niitä välikappaleena peuvottdlupöydän ääressä . . Neuvottelujen edistyminen riippuu nyt siitä, .että te luovutte kohtuuttomasta vaatimuksestanne Korean sisäisiin asioihin sekaantumiseksi." Mikäli on puhe sotavankien vaihtamisesta, mistä myös on kerrottu vain kertomuksen amerikkalainen puoli, niin korealaiset ehdottavat kaikkien sotavankien palauttamista ilman mitään diskriminatiota. j Toiselta puolen korealaiset syyttävät, että amerikkalaiietAhaluavat .-.'•.pitää korealaisia ja kiinalaisia sotavankeja ja siviili-ihmisiä pantti- ^^j^ankeina. Sen lisäksi on kieltäydytty antamasta heille mitään tietoja 44,205 vangista. Huolimatta siitä "tarvitseeko" kenraali Van Fleet Korean sotaa V'jossakin maailman kolkassaf' ihmiskunnan yleinen mielipide vaatii kuitenkin kaikkien "pikkusotien" mutta erikoisesti Korean sodan lo- : pettämistä ja maailman raulian vJJuinnuttäinista. M I K A A N E l KELPAA* PAITSI VEBINE.VgOTA . . .Meille on tarjottu rauhaa Koreassa, mutta Waihin2ton on työntä» nyt sen pois. <MeUle on tarjottu rauhanomaista ratkaisua demokraattisen Ja yhdistetyn saksan suhteen. Mutta Washington on torjunut sen. Sen sijaan k i i - rehdi^an Hitlerin upseerien Ja kenraalien uudelleen aseistamista, ^ l u t - tomille Saksan nuorille pahoitetaan pakko-ottoa. iMeille on tarjottu Idän Ja Lännen kiistakysymysten ratkaisua; Meille on tarjottu 'Kaukoidän konferenssia Japanin Ja Kiinan kansantasavallan kanssa missä rauhanomainen Korea yhdessä Intian, iNcuvostoliiton Ja Y h - dysvaitain kanssa laatisivat rauhan ohjelman. Sen sijaan Washington pakoittaa uusia armeijoita Japanille. Me vaadimme pysyvvää miehitystä. Me käsitämme nyt Japania lentokenttänä Korean pommituksessa. lopuicsi meille on tarjottu käytännöllistä ohjelmaa 'atomiaseiden pannaan Julistamiseksi Ja yhtä käytännöllistä ohjelmaa aseistuksen vähentämiseksi ainakin yhdellä kolmanneksella. Mutta tämä suunnitelma pe-loittaa Washingtonia. Se on tehnyt kaikkensa taivaan Ja maan siirtämiseksi, Jotta täm4 esitys saataisiin pois työjärjestyksestä Ja haudatuksi.., — N. Y . Daily Worker. " T E I * P A T CONROYN P A L K K I O S TA ...Miksi hän (Tri Pat Conroy) otti vastaan sen homman . (hallituksen työväenattachean toimen 'Washingtönin lähetystössä)?... Huolimatta siitä mikä on kannustimena, Sudbury Daily Starin tri Conroyllc antamat suosionosoitulcset uuden nimityksensä Johdosta ovat riittäviä todistamaan Sudburyn M - M työläisille, että Con-roylta ei ole odotettavissa mitään hyvää työläisille. Tarvitaan vain sitä, että mr. Mos-hcr. Joka on vielä CCL:n presidenttinä Ja Joka on yhdessä Conroyn kanssa hajoittanut Canadan työväenliikkeen rl vejji, saavuttaisi elinkautisen haaveensa J9. tulisi nimitetyksi,Cana- ,dan senaattiin. Jotta han myds-s^isi. ^ötäte^eyil^ .turvatun• makuusijan. —; hocah Mine-Mijl News. - ; Kirj. J, Kataja kohdistettava ponnistelumme; siihen, että voisimme estää sodan syttymisen Aikamme suurliike—: laajojen kan- ylipäänsä, sanjoukkojen lijke rauhan puolesta _ Meidän on vaadittava Pbhjois-laajenee joka päivä maailman kalkll-; ^naiden vapaditamista Atlantro liiton la puolilla. Yhä voimakkaammin ka-] häpeällisestä 'ikeest^, 'sanoi Iversen. Jahtaa rauhaa vaatinen ^tavallisten ihmisten ääni myöskin Pohjois-Eu-roopan maiden kansojen k^kuudessa. Ruotsissa, Tanskassa, vNorJassa, Suomessa Ja Islannissa on toista miljoonaa . henkeä allekirjoittanut . vaatimuksen raulianliiton solmimisesta, viiden suurvallan ^välillä. Viime aikoina- on näissä maissa rauhanpuolustus-liikc laajentunut ja lujittimut huomattavasti, Pohjols-Eiuroopan maiden kansat vastaavat sodanlietsojien Juonitteluihin Skandinavian maissa vicia suuremmalla taistelun tehostamisella rauhan puolesta, v Kansanjoukkojen tahto puolustaa rauhaa on saanut kirkkaan heijastuksensa Pohjoismaiden rauhanpuolus-tuskongressin koollekutsumisessa: V i i me vuoden joulukuussa Ruotsm, Tanskan, Norjan, Suomen ja-Islannin erilaiset yhteiskunnalliset - järjestöt lähettivät edustajansa Tukholmaan pohtimaan j^dcssa kysymystä, milla keinoin -voidaan torjua uuden sodan vaara. Tämä kongressi päätti tehostaa rauhanpuolustusliikettä mainituissa maissa. — Meidän onvväädlttava.-että^^feffoo-pan kansoille'annetaan mahdollisuus lieventää omiiipäinsä • tilanteen jan-nittyn'e'lsyy ttä pääsiä yhtfeisymmärr rykieen Idän Jä Lajinen vählla, mitä ei voida ainakaan saada aikaan väkivallan ja uhkausten avulla. ' •" — Rauhan'puojustam^n asia, sanoi puheessaan ruotsalamen^rjalli-j a Sekel Nurdenstrand, on nykyään asetettava etualalle. Kahden maailmansodan petukset vaativat yhteisrintaman muodostamista sotaa ja sotaan valmistautumista vastaan. Tanskalainen pastori Uffe Hansen sanoi puheessaan, etta kaikkien järjestöjen, jotka puolustavat rauhaa, on liittyttävä. yhteen ja oltava yhteistoiminnassa, Sotaan valmistautuminen yha kiihtyy, korosti han, ja sen vuoksi on työU rauhan puolustukseksi myöskin kuhdytettäva. [Ruotsalainen elokuvaregissori Herr man Greid kertoi osallistumisestaan rauhanpuoltajien Pariisin ja • Varsovan kongresseihin havainnoitsijana. —s Mutta nyt meillä ei ple enaa oikeutta olla vain havainnoitsijoina, sa^ seistuksen supistamista, atoomiaseen kieltämistä Ja Korean sodan pikaista lopettamista. *:*Me, viiden pohjoismaan kansalaiset", sanotaan kongressin pulistuk-sessa Pohjoismaiden kansoille, "keholtamme suurvaltoja —r Yhdysv^toja, Neuvostoliittoa,. Kiinan -kansantasa' maltaa, Iso-Sritanniaa ja Ranskaa -ratkaisemaan neuvottelujen avulla . erimielisyytensä Ja solmimaan rauhansopimuksen." •' Jokaiselle; on selvää, että kysymys rauhasta ja kansojen rauhanomaisesta yhteistoiminnasta on' elintärkeä kysymys kaikille kansoille, siinä luvussa myöskin Pohjoismaiden kansoille. Juuri sen vuoksi Pohjois-(Eu-roopan kansat ovat ottaneet niin suurella innostuksella vastaan tämän kongressin päätökset. Pohjoismaiden kaikissa katipxmgeissa ja kylissä on ollut suuria kokouksia, joissa tuhan-. nct tavalliset - ihmiset ovat ilmaisseet tyydytyksensä kongressin työhön, ja yhtyvät sen paatöltsiin. Joissa vaaditaan rauhan sailjrtt^mistä. Pohjoismaiden rauhanpuolustus-kongressin 'edustajat ovat antaneet kongi^essin päätökset maittensa hallituksille. * Tanskan, Islannin, «orjan. Suomen Jä (Ruotsin rauhanpuolustus-koaiiteat ovat julkaisseet näiden mai-dett: kansoille uudenvuoden julistuk- Kauppa Kiinan kanssa lopettaisi työttömyyden Hamiltonissa ^ IlamUton. — 'National Steel Car i a toiset tehtaat voisivat käydä täydellä TOimalIs,.ios haUitos tekisi kaDppasoplmoksen Kiinan kanssa, sillä Kiinassa oo juuri r a kenteilla 8,CO0 xnailia nntta ranta-tielä", sanoi Bruce 3Ilckelburgb, Canadan Kanhankongressn. julki-suustyön Johtaja, puhuessaan tää,l-lä yleisessä kokouksessa. ' Hän osoitti. puheessaan kuinka aseistautnmisohjelma vaikuttaa huonosti iehstiUi-, sähkö-, teräs-jrjn. teolljsaultslin, kehoitiaen p-maila toimimaan kontrolloidun, oikeudenmukaisen Ja tasapuolisen aseistarilsumissopimnksen aikaan-: saamiselisLMonet kokouksen o-sanottajat lupautuivat 'va;^aaetatol-sesti järjestämään keskustelntllai-sunksia kysymyksen selvittämisek-sL Kongressissa puhui yli 40-edustajaa, noi hän, Nyt meidän on yhdytta-' sen,"joissa kehoittavafckailtkia rau-työE - C l - J i^Windsor.;"joäfCanadön hallitus lähettäisi' kauiH>äVaUuUskuntiä kaik-dciln- anaihin, niinsevDisiniyydä-suu-ren määrän meldänrvaTmistamiamme autoja*?* sanoi Canadan Rauhankon-gressin edustaja Bruce Mickleburgh puh uessaan joukkokokouksessa täällä. Mickleburgh selosti Maailman Rauhanneuvoston Wienin kokouksen päättksiä. .sekä Canadassa Järjestettyä kampanjaa rauhan Ja kauppasuhteiden solmimisen puolesta. ; Hän kertoi kuinka tsim. Tshekkoslovakiassa on tehdas jossa valmistetaan yksinomaan ulkomaalaisten autojen osia. "Siellä on paljon Pora ja Chevrolet-autoja, mutia . Truman ei pidä niiden maiden hallituksien ohjelmasta. Jonka pitäisi- kuitenkin olla kokonaan niiden «naiden ihmisten asian, eikä kuuluvan meille, mc emme voi lähettää autojen osia sinne. ' ' M b voisicnme osien jlsäksl lähettää ulos paljon autoja, jos asettaisimme raidan ja Canadan ensimmäiselle tila^le/r^ ^ Hän myöskin osoitti kuinka aseistautuminen vähentää tavalliseen käyttöön valmistettavien autojen myyntiä. Se tapahtuu ,raaka-aineiden rajoittamisen ja .alituksen toimeenpaneman yleisön ostovoiman vä-hentj- misen seurauksena. "Me emme kertakaikkiaan voi suorittaa aseis-tautumiskilpailua ja täystyöllisyyden säilyttämistä samalla '-kertaa, toisen tai toisen täytyy väistyä", sanoi hän. •Puhuen kasvaneesta sodanvaarasta e-dustajat korostivat, kuinka välttämätöntä on kaikkien edistysmielisten järjestöjen ja rauhantahtoisten ihmisten yhteistoiminta. Heisinkin yliopiston professori Pelix Iversen, joka teki selostuksen rauhanpuolustusliik-keen kasvusta Pohjoismaissa, todisti vakuuttavasti etta kansainvälinen t i lanne on kärjistynyt Pohjois-Atlantin agressiivisen liiton harjoittaman politiikan tuloksena. — Meidän on otettava huomioon, korostaa Iversen, ettei sota uhkaa vain Pohjoismaita, vaan se uhkaa kova yhteiseen taisteluun sodan- vaaraa vastaan. Juuri- siksi .minä' olen pannut nimeni Maailman rauhanneuvoston Julistukseen ja puhim taalla kongressissa, .Etelä-Koreassa ollut ruotsalainen sotakenttasairaalan entinen työntekijä Sven Hadbum sanoi kongressissa, että "nähtyäni Koreassa kaikki sodan kauhut on mhiusta tullut aktiivinen rauhanpuolustaja". Pohjoismaiden rauhanpuolustus-kongressin perustunnuksena oli kansojen rauhanomainen yhteistoiminta. Kongressi kannatti rauhanliiton sol-hahta/ Kföisia: ihmisiä tehostamaan -taistelua '^rauhan puolesta, kansojen ystäv^den-ja yhteistohninnan puolesta, viidenrsuurvallan rauhanliiton solmimisen puolesta. 'Koko •maailman kansat, siinä luvussa myöskin Pohjois-lEuroopan kansat, alkavat yhä paremmin ymmärtää, etta vain taistelu rauhan puolesta voi pelastaa ne' ;uuden sodan kauhuilta. Juuri siksi mahtava rauhanpuolustus» iiikef^kasvaa»-ja laajenee Joka päivä. Ei bW mitään epäilystä, etteivätkö Pohjoismaiden kartsat yhdessä koko maailman kansojen kanssa saisi säily- Wienin väestö osoitti mieltään Wien, Itävalta. — Kaikki työt seisahtuivat kirjaimellisesti joksikin aikaa jyienissa. kun väestö yhtyi jättiläismäiseen mielenosoitukseen sen johdosta, että oikeus paatti palauttaa täkaism suunnattoman perheomai-suuden entiselle prinsi Ernst Ruedin-ger: Starhembergille,. 52-vuotiaalle Hitler ty:j'ppisen Heimwehrin perus-taljalle ja johtajalle, joka sitten antoi tukeaan ennen Hitlerm aikaiselle itävaltalaiselle diktaattorille, kansleri Dollfussille. V A I K E A P U L UA Eräs amerikkalainen Koreal^ kertoo että i^oierikkalaiset sotilaat vat huonosti: — He eivät tiedä, vuoksi he sotivat, — Miksi ette selosta sitä hellje? syi sanomalehtimies. — I&me voi, silloin he eivät Iisi ollenkaan, vastasi komentaja^ « i « AUTTAVA KASI Eräs persialainen ja eng keskustelevat englantilais-: ta öljykysym^ksestä. ' Englani sanoo: . — Britannia^ on "joka! sessa antanut-maallenne suuri apua. Ettekö ole-nähneet sita •vaa kättä; jonka me olemme neet teille kaikkina näinä vuosäs — Ei, emme ole voineet nähdä — Miksi ette? . — Siksi, että se kScI on aina j cneidan taskussamme. UI Englannin lähetystön virkailijat vakoilivat Tshekkoslovakiassa 1 )hj i tai kö maailmaa, jonka vuoksi meidän-on mimista. viidfn^aiuryallanjVahlla,: a- ' tetyksrrauhaa. j Tulipalo aiheutti $200,000 vahingon • Montrealissa - Montreal. — Taalla tuhosi tulipalo Shulmanm varastohuoneen ja sen aiheuttamat vahingot arvioidaan $200.- 000,. Paikalle kutsuttiin useita palokuntalaisia ja vaikka noin 100 palokuntalaista taisteli tulipaloa vastaan* niin tulen valtaa ei voitu estää. Pian sen jälkeen kun tulipalo alkoi kaksi gasoliinitjmnyria räjähti ja se lisäsi tulen valtaa. Praha. — Tshekkoslovakian, tus on, vaatinut kahden Prahassa van Iso-Sritannian . suuri jäsenen, toisen sihteerin Rober^ Gardnerin ja eraan lähetystön puohsen jäsenen, Daphne TralsH — pidättämistä toimintaan. Pyyntö on esitetty IsonJBri Prahan-suurlahettllaälle jä: nootissa, missä, esitetään vasi molempien virkamiesten' toiminnj Molempien kerrotaan saaneen luai haavoja yrittäessään; paeta r. otettuaan salaisia valtiopapereita. Gardner ja neiti Maines, olivat B tin mukaan tehneet automatkan Jli eelfe, joka sotilaallisista syistä on komaalaisilta kielletty. Autoa T ?J jostettiin ja Gardner yllätettiin hä palatessaan autoon sen jälkeeni han oli noutanut eraan kaarön sai sesta kätköpaikasta- ja pannut til * toisen. Gardnerin yrittäessä ps ammuttiin ihäntä kohti laukaui jolloin seka han etta hänen naispa; lWf' nen seuraajansa haavoittuivat. liiton oh saatava iLeningrad -turvalliMyöhemmin kavi- ilmi, ilmoitti E sen välimatkan, päähän, ra jasta j a sen 1'*ra»''«dio,'»ett*'Gardnerin'5iou^^^ MatiiielrhehA Ihmetfgtee niufstelmKsaa^ ^politiikkojen, «lyhytnaTföistä piiftitystä"! talvisotaan lähdettäessä ^^^^ i „ ._ — kitystä, ja siksi, mRiaan. tulisr Työttömyyttä myöskin suomalaisten siirtolaisten keskuudessa Toronto. — Täällä äskettäin toimitetussa viimeaikoina maahan saapuneiden suomalaisten sihrtolaisten re-kisteröUinissä ihnottautui 'kaikkiaan 60 henklijjä työttömiksi. Osa heistä dn aivan iiskettäin Canadaan saapuneita. Useat ryöttömistä ovat olleet jo viikkokaupalla,' jopa kuukausiakin työttömhiä. Monet pitkän aikaa työttöminä olleista sanoivat olevansa sellaisessa taloudellisessa' asemassa, että ovat vaarassa joutua hätään elleivät saa piakkoin työtä ja ansiota. Varsinkin perhfeellisille on tilanne vakava sillä työnsaantimahdollisuudet ovat entistä vähäisemmät tulevaan kevääseen mennessä," AAsunnon suhteen ovat monet työttömät myöskin varsin huonoissa olosuhteissa. YLI £3.000 SUOMALAISTA ON NYKYÄÄN RUOTSISSA (SS) — Suomalaisten kokonaismäärä Ruotsissa lisääntyi viime vuonna 40,000 yli 62,000:cen., NUstä 4.485 ulkomaalaisesta. Jotka viime vuonna saivat Ruotsin kansalaisuuden, oli iÄOÖ^suömälälsta. •Porissa; ilmestyvä SKpL:n.|fihiU,_Sai takunnan TTyo k e r t o o : ^ , . , , ' ; . A i k a paljastaa uusia seijtköjaasioissa, jotka ns. yleinen mielipide Jo pii ehtinyt '.'pureksia valmliksVv-Niinpä VV. 1939 aloitettu talvisota ,qn astumassa uuteen, valaistukseen jnarsalk^ ka Mannerheimin muistelmien toisen osan ttillessa julkisuuteen. On kuvaavaa, ettei sosialidemokraattinen ja muu porvarilhnen sanomalehdistö ole lainkaan rientänyt tekemään eiuiakko mainontaa Mannerheimin muistelmien tästä osasta;; vaikka marisalkka muuten on ollut noiden piirien puolijumalana ja vaikka Mannerheim e-duskunnan puhem. Fagerholmin sanojen mukaan oli ,'sekä suuri valtiomies että suuri sotapäälUkkö'. Mutta nykyinen vaikeneminen johtuu siitä, että marsalkan muistelmista käy yllättäen ilmi, kutka olivat talvisodan todelliset syylliset ja aloittavat: 'ne olivat sosialidemokraattisen puolueen; maalaisliiton Ja "edistyksen" miehet eli ne johtajat, jotka ovat olleet koti-j a ulkomaalaisen pääoman käskyläisiä ja nöyriä liittolaisia. Tällöin tulevat kysymykseen ennenkaikkea nimet Tanner, Kallio, Erkko, Niukkanen Ja Cajander. : •Neuvostoliitto oli jo v. 1938 tehnyt Suomelle määrättyjä esityksiä, jotka tähtäsivät turvallisuussopimuksen solmimiseen Saksan hyökkäysvaaraa vastaan. Neuvostoliitto oli esittänyt eräiden Suomenlahden saarten luovuttamista, joko vuokraamista tai vaihtamista. Asiasta neuvoteltiin pitkän aikaa. NeuvostolUtto oU lähettänyt sitä varten Suomeen suurlähettiläs Steinln, jonka apuna toimi lähe-tystösihteeri Jartshev. Suomea edustivat heti alkuvaiheissa Tanner, Erkko ja Cajander, mutta Kallio. Niukkanen, Ryti ynnä eräät muut olivat myös ratkaisuissa mukana. Mannerheim kirjoittaa: ^•Minun mielipiteeni oU. että meidän ehdottomasti pitäisi tavalla tai toisella osoittaa venäläisUIe myöntyväisyyttä, jos siten saataisiin snhteemme mahtavaan naapuriimme parannetuiksi. Keskustelin Steinln ehdotuksesta ulkoministeri Erkon kanssa, mutta en onnistunut taivuttamaan häntä. Kävin myös tasavaUan presidentin (Kallion) ja pääministeri Cajanderin luona henkilökohtaisesti esittämässä näkökohtiani. Ilnomautln, että saarista ei oUut maallemme mitään hyötyä Ja että kun ne oU neutralisoitu, meidän ei ollut mahdollista puolustaanlitä. Suomen arvonanto el käsittääkseni myöslu^ln Joutuisi kärsimään, jos suostaisinune vaihtoon. Venäläisille sitä vastoin ' näillä saarilla. Jotka snlklvat pääsyn heidän Laukaanlahden raitti' tukikohtaansa, oli todellista merkitystä.' jä' melaan. Hulfsrko-r ,.?tlaa hyotjra^^pupta hvvoisi^ vaj. teista^ mitä ,TOeilla. 'on hällussami- . Mielipiteeni eivät saaviittaneet mitaan j^niniartämysiä. HuomaU-t^ ttiln mm._, eitä halinus, Joka usr , kaltaisl ehdotiaa/jotain* tuollaista, kukistuisi heti ja että ainoakaan politiikko ei olisi ralmis silla tajpaa uhmaamaan yleistä mielipidettä. Tähän vastasin, että jos todellakaan ei olisi ketään muuta, joka panisi alttiiksi kansansuosionsa valtakunnalle niin elintärkeän ä. sian takia, minä itse olisin hallituksen käytettävissä ollen varma siitä, että rehellinen tarkoitukseni ymmärrettäisiin.. Menin vielä p i temmälle. Huomautin, että Suo-men olisi edullista tarjoutua siirtämään Pietarin lähinnä oieyaa rajalinjaa kunnollista korvausta vastaan muutamaa penikulmaa 't^a^st'^''antam:^kk s^läUetil^s Stefftln matkustaa'•'lyhjin käsib. Nili» kultehkin kävj'.^'6. hnhilktiu-asiaansa" tolmlletuksii-' ""'"^ ^'' - EdUökUntar jätettHA tfetämSltö-mälkär'Steinln käynnin tärkätuk- ^' Ecsta. Ei vöi kyllin valittaa' tätä "lyhytnäköistä pimltystä". ' Näin^giis Mannerheim. Epäilemättä tu on^totta. Emme tahdo asettaa sitä kysymyksenalalseksi. Vaikka Man-nerhe'lm' on tehnyt Suomen Icansaa ja työyäenluqkkaa vastaan raskaita! r i koksia afkaisejnmin, erityisesti vuonna 1918|niiii| valheesta hänet lienee saa-ty'kiinni Iharyem •Siis'marsalkka Mannerheim tajusi tilanteen, ja, ymmärsi Neuvostoliiton kannan. ^,Hän esitti luovutettavaksi Suomenlahden saaret ja menipä hän siihenkin, että ehdotti rajalinjaa siirrettäväksi ^lännemmäksi Kannaksella. Voidaan 'ajatella, että Mannerheim käsltti,-^mi;tä^merkitsi uuden suiirso-dari alL ininen Neuvostoliltoile ja mi - lännemmäksi. — —• — Varoitin va- tä' he^ merldtsi Suomelle. Neuvosto-j Oli satava kadpunkiin johtavan meritien varrella olevat saaret turvatmk-si. Näiden'asyaÄÄenÄpl'tMit^inii§ ratkaisi marsalkan[^<^|n^^](^^par|. Mutta tuhmuus Istui lujasti hal- Ufit^Äl«li&|Jä ^«äueid^c^ lääkhati joissa., A*la^i.jiet3r,.e^f5s edu?- tietämättömänä maan tärkeimmistä kysymyksistä, kuten sitten myö-henrtihikin,!: jolloinapaiua.Jiqhtalol-ta ratkä%t)ltf.'rfrvöftä%lä^önr%ikä. ^ kovin .jin^iritt^lcv^..'"?^^^., Ja ' muldenT porvarlF^pivei4en<rjJohto. herroille, kun ^taaniiimaksen^ keulakuva, vaUxoinen/k^aäU;''Suomen työläisten innrhaä^ja',lKL:n presidenttiehdokas, porvarston puolijumala Mannerheim sanoo valittavansa tuollaista keinotekoista pimitystä! Kyllä sen pimityksen varmasti täytyi oUa pimeä, kun Mannerheimiakin jo alkoi peloit- • taa-' Ja samat pimittäjät ja talvisodan todelliset syylliset ja sytyttäjät (joku jo kyllä on kuollut) istuvat edelleenkin määräämässä Suomeh kansan ja maan asioista! Ja täydellä höyryllä he valmistelevat uutta sotaa. Suomen; kansan- olisi jo vihdolhkiri pystyttävä panemaan heille suitset suuhun:-'-'' • • KääKl •'SläälSI*'äälälSIä "äyäkirjöjä •etta han oli niiden tilalle pannutki «kfefitl - ' «t^eÖcösiyVakian te nya-yrrr. 'gootissa vaaditaan iGard: rik poiktilMayiiimaasta 24 tunnin i luessa. takia; vaaditaan; .häntäv-fjättämif* (toimensa'iteelri:tDipttmiseBijälit£en. Aikooko. Ruotsi^ j öullislella .' ? ^ j v, . Sanomalehtien- kertoman muka 1| on Ruotsin Valtiopäivien faman n -f, den -Istuntokauden- -•avauslstunno! |ll tehty hallituksen taholta mm. selli nen esitys 'suurista lisäyksistä sot ' laitoksen menoihin. Ruotsin mielistely yhdysvaltalais H Fan l v . yt H um; p€ a ti ;en i Hei 1,:' l i le imperialisteille on hyvin tunne: - joten ei ole ollenkaan ihme, että ä hallituksen suunnitelmaan s: esim, laivaston, rakentaminen vast maan "Venäjän Itämeren laivast( Tuollainen suunnitelma kuulostaa malta kuin sen entisen sa: pullisteleaiinen päästäkseen kokoiseksi. Se saattaa Johtaa miseen, vaikka valtameren takain isäntä onkin takana.. • Samassa ja 'vielä suureinmas|| määrässä suunnitellaan armeijan | lentbvoimien lisäämistä ja .palrelt ajan pidentämistä: s 7! s< ia jc S si S Vi N ni L< sa Si kt parempi^ sopu vai otsikossa esitetty kysymys on selr lainen, ettei siihen voida vahata sanoilla "molempi parempi", kuten kreivi Vitte sanoi, kun Suomessa oli ratkaistavana tuleeko eduskunnasta kaksi- vai yksilcamarinen. Asia nimittäin on sellainen, ettei sovinnossa eläminen ja tappeleminen käy kontoon samalla ajalla, huolimatta siitä vaikka joskus kehoitetaankin tappelemaan-sovinnossa; ^^ • Penskojen kesken ' ja ehkäpä vielä jossakin -lupsakassa - familissakin saattovat pienet nykäisyt liittyä keskinäistä rakkautta pahasU hähltse.' mSttä "jokapäiväiseen leipään?, tantta yhteiskuhnalllsisea kysymyksissä j ä kansojen välisissä suhteissa ei molempien sovelluttaminen menesty samanaikaisesti. - Tavallisen kansanihmisen mielestä vastaus edellämainittuun kysymykseen on selvä kuin päivä, mutta niin ei näytä asia olevan niihin ihmisiin nähden, jotka nykypäivinä määräilevät kansojen kohtalolta. Mahdollisesti asia on selvä heillekin, sillä tuskimpa valtiomiestenkään keskuudessa sentään on niin typeriä, vaikka tosin tiedetään heissä hyvinkin typeriä olevan, etteivät ymmärtäisi esim. sovinnossa tappamisen mahdottomuutta. iEhkäpä kenkä puristaakin siitä, et-tel oUa yhtämieltä pitääkö pyrkiä so-vhitoon vaikö valmistua nykäisemään henkeen ja vereen. Tavallinen kansa ei ole tappelunhaluista, eikä- die koiskaan ollut. Se el näe tappelusta koituvan mitään hyötyä, mutta varmasti, ja vahvasti vahinkoa, kuten nyt jo Canadassakin ön saatu kokea, korkeitten verojen ja kasvan työttömyyden muodossa. Jos asiat, ratkaistaisiin kuten kansan enemmistö haluaa Ja katsoo oikeaksi, niin ei tälläkään hetkellä luovutettaisi biljoonia biljoonien perään ihmisten tappamisessa käytettäväksi aijottujen; vehkeiden valmistamiseen ja nuorten miesten harjoittamiseen noita tappovehkeitä mahdollisinunan "tuhoisasti käyttämään. - ^ — Tämä "länsimainen demokratia", on kuitenkin sellaista, että sen alaisuudessa k a n ^ a ei ole paljonkaan sanomista asioihinsa. Oikeus ja vapaus on. vain todella "suurten pappojen" määräyksiä, tanssia sen mukaisesti kuin soitetaan. J a nämä isot "papat" ovat niitä joille sodat ja sotavarustelut ovat merkinneet ja merkitsevät edelleenkin suunnattomia rikkauksia. Sellaisten liikutnäärä el ole suuri, mutta dollarin voimalla saaxnitettu vaikutus-ja määräysvalta on peloittava. Todellisuudessa vihaa ja sotaan varustautumista puuhaavain ryhmä on hy\'in pieni 'ja' määräysvalta keskitetty yhden maan, -'isäntämaan", teol-^ llsuus- ja raharuhtinaiden käsiin. Suurempi on sitten se joukko. Jossa vilisee hallituksia, sanomalehtiä, radio- yjh. julkisuustyöhtekijöitä ja j kaikenlaista joukkoa aina' isienlin ky- . läagitaattoreihin saakka, jotka joko , tyhmyydessään, dollareiden voimalla pakoitettuna tai ostettuina, tanssivat sotarummun tahdissa. Mutta olisiko sitten todella mahdollisuus "lännen demokratioilla' luopua sotaan valmistautumisesta ja ryhtyä rauhan työllä parantamaan kansan elintasoa? Sellainen mahdollisuus on ja onkin aivan käden ulottuvilla. Tarvitaan vain vähän hyvää tahtoa jotta se olisi käytettävissä. Kailricl me tiedämme, että maailman kansojen rauhanliike, joka on kerännyt riveihinsä noin puolet koko ihmiskunnasta ja jota sydämessään kannattaa vieläkin^suurempi joukko, on tehnyt käytännöllisen esityksen, kuinka kaikkien maiden sotavarustuksia ryhdyttäisiin lisäämisen asemesta vähentämään, kuinka palattaisiin normaalisiin kauppasuhteisiin ja jätettäisiin jokaiselle kansalle täydellinen vapaus järjestää omä huushollinsa niinkuin parhaaksi_katsovat. Tiedämme myös, että täällä "vapaassa lännessä" kaiken- pahuuden aluksi ja juureksi lehnatut "ryssät" — Neuvostoliitto — ja myöskha toiseksi "suurimmat pahat" kansandemokraattiset maat, ovat ilmaisseet olevansa valmiit neuvottelemaan tällaisesta toimenpiteestä ja myöskin sopimuksen mukaisesti toteuttamaan sen, tarkan 'kansainvälisen kontrollin alaisuudessa. Mutta lännen isännät vaativat yhä lisää biljoonia ja komentavat peukalonsa alla potkittelevia Euroopan vai-' tlomiehiä parantamaan vauhtia sotavarustusten valmistamisessa. .Mutta eikö ,Eot?itarpeiden tuotan-, ndri lakkauttaminen merkitsisi lisää le] työttömyyttä? Niinhän kapitalistii y valtiomiehet selittävät ja niint|. suuret ihmisjoukotkin uskovat.' Niin ei kuitenkaan ole asianlaiti Jos esim. tämä meidän Ca me ryhtyisi tasavertaisiin ka teisiin Neuvostoliiton, Kiinan ja M sandemokraattlsten maiden Icans ^ saataisiin täällä panna kaikki rullaamaan, siliä niin suuri olisi nalaisten tuotteiden kysyntä. § Koneita, autoja ja kaikenlaii | moottoriajoneuvoja, rautatiekalusä | laivoja yjn. ostettaisiin näihin wi ä hin melkeinpä rajattomasti seu» m van kj-mmenen -v uoden aikana, p Yksinpä 3.(K)0 maUia käsittäi rautatiesuunnitelmansa totcuttas seen tarvitsisi Kiina suunnattoinaJ tarpeita, samoin kaiken muun raW tamiseen. SaraaUa näistä maista Voitaisiin « taa edullisemmilla ehdoilla CanadJ | | tarvitsemia tuotteita kuin nyt o^', taan Yhdysvalloista, joka "isän^i •• oikeutta;' käyttäen myy CanaiyJ . paljon enemmän tuotteitaan kuin 'r taa täältä; . - Sotaveroja ei silloin tarvittaisi työntulokset voitaisiin käyttää san elintason kohottamiseen. Ja mikä kaikkein tärkeintä. Ica'^*'' i kuoleman uhka häviäisi ja ihmid-t. j ta voisi hengittää vapaasti. {> Onkin siis suuri syy kalkkien a* taa Canadan-Neuvostoliiton ystä Järjestämän ystävyySkauden oi mistä, koska sen kautta on tarl saattaa entistä suuremmat tuntemaan Neuvostoliiton ja demokraattisten maiden tod( pyrkimykset.. Niinpä siis tehkäämme pari kansojen ystävyyden, rauhan ja päitten luxuppasuhteidcn alkaafip inisen puolesta. — kulkuri. kansaa
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 29, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-01-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520129 |
Description
Title | 1952-01-29-02 |
OCR text |
*
Sivu 2 Tiistaina, tanunikuun 29 p .^ Tuesday, Jan. 29,1952
l U B E E T S ) laäepeaäetAlaiKat
Oxgaa of Fbmlab c^nadiann. £ s -
iatiUsbed Nov. 6« 1017. Autborized
^1(11 fffcffffj filBgy • tnpn • tbd Post
o m c e Di^iiailaaent. Ottava. Pub-
•Xbursdayi» and Satunlays I9 Vapaus
Piibltehtng Company LttL, at 100-102
E l a i S t . W« Sodbniy, O n t . Caiia |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-01-29-02