Vapaus, February 7, 1952

              Sivu 2 Torstaina, helmikuun 7 p. — Thursday, Feb. 7,1952
OUBXEÖiTS) ~ IiuIqDetulent Labot
Osssn of Fbulsb CanadJazu. ES>
CahUSbea Kov. 6, 1017. Autborized
e» second dass maU t^' Uu» Post
OfSco Pepaitoient, ottava. Put>-
Us&ea tbrfce «eekly: Tiieadays,
nmxDdayB and Satutdays by vapaus
Fubllshliiff Compaoy Ltd., at 100>102
E&B St. W , Sodtnuy. Ont. Canada.
Telepbones: Business Office 4-4364.
Editofial Office 4-4263. Manager
E. sukd. Bditor W. Eklund; MaiUng
addre&s. Box €9; eudbury, Ontario.
Adrertising rafcs upon appUcatlon.
Translatiott frec of charge.
TXLAU8BINNAT:
Canadaxsa: i vk. 7.00 6 kk. 3,75
3 kk. 2 ^
Yhdysvalloissa: l vk. 8X)0 6 kk. 4 ^
Suomessa: l vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
Mikä on hyökkäys
Jos aseistettu ros\'0 tunkeutuu taloon, särkee huonekaluja, ampuu
talon eoiännän ja vie hänen käsilaukustaan kymmenen dollaria, niin
yhdelläkään kuolevaisella ei ole lainkaan epäilystä siitä, etteikö kysy-myksessä
ole ryöstömurha. Mistään maailman kolkasta ei liioin löy­dy
enää sellaista maata missä ei tällaisia tapauksia käsitellä lain sää-t
itämällä tavalla ja vaikka tuomion laatu saattaa eri maissa vaihdella,
niin yleistä on kuitenkin se, että väkivaltaisuudet ja murhat tuomitaan
hyvm ankarasti.
- T a v a l l i s e n kuolevaisen kannalta katsoen näyttää yhtä yksinker­taiselta
jutulta se, että samanlaista lakia, mikä määrittelee murhamie­hille
ankarat tuomiot kaikissa maissa, voitaisiin toteuttaa kansojen ja
, ^valtioiden välisissä suhteissa siten, että jos mikä maa tahansa hyökkää
minkä tahansa muun maan kimppuun tapahtukoon sesitten strate-gisiista,
taloudellisista, poliittisista tai mistä tahansa syistä — tulee
t *•
1! »•
* I
t. » .
i 1,-
t i
I i
' \
i »
*• 1
t l
i »
i i
i S
i ! ;
• >
( l
5- t
t i
••i.l
ti
t 4 ) •
i i- i i
\ 1
i
i (
. f
' >
f
M •
* J
1- %
I J
( I
•M i
«
1 J
i I
f }
•J i .
••• <
* *
Jeimatuksi hyökkääjäksi ja joutuu hyökkäysestään vastaamaan maail­man
yleisen mielipiteen edessä.
'Mutta me tavalliset pikkuihmiset olemme tässäkin väärässä!
Näyttää siltä, että suurta rauhanrakkauttaan vannovien joidenkin hal-f^
htusten mielestä asia voi olla niinkin, että valtojen välisissä suhteissa
wt^oi muodostua tilanne, mikä voidaan verrata siihen; jos rosvo ryöstää
'-'talon ja ampuu kuoliaaksi emännän, sekä vie rahat, ettei tämä ole­nkaan
mikään rikos jos rosvo julistaa pyhästi/ että hänellä ei ole mi-
'.«.Jjään rikollisia aikeita!
Kuten muistettanee, A'euvostoliiito esitti yK:n Yleisneuvoston
kokoukselle vähän toista vuotta sitten mielipiteensä ja ehdotuksensa
siitä minkälaiset teot voidaan lakivoimaisesti määritellä byökkäyk-seksj.-
iNäiÄtä määritelmistä voidaan tietysti väitellä puoleen ja toi- ,
seen -—mutta tosiasia on, ettei esim. Yhdysvaltain ja sen liittolaisten
toimesta ole tehty mitään ''parempia'' vastaehdotuksia siitä, minkä­lainen
teko sen mielestä muodostaa hyökkäyksen Josta kansainväliset
elimet ja yleinen mielipide voivat tuomionsa antaa.
Kuten sanottu, meille on tähän mennessä esitetty vain Neuvosto­liiton
ehdotus tai esitykset siitä, miten jä millä j^crusleella jokin maa
^ (mukaanlukien se itse) syyllistyy hyökkäykseen jotakin loista maata
vastaan. iNeuvostoliiton esityksen mukaan mikä tahansa hallitus
(mukaanlukien sen oma hallitus) syyllistyy hyökkäykseen:
Jos se julistaa sodan toista maata vastaan;
" jös sen aseelliset voimat tunkeutuvat toisen maao alueelle, vieläpä
sotaa, julistamattakaan;
jos se pommittaa toisen maan aluetta maa-, laivasto- tai ilmavoi-mOlaan,
tai tieten hyökkää toisen maan laivastoa tai ilmavoimia vas­taan;
jos se laskee maihin tai tuottaa toisen maan rajojen sisäpuolelle
maa-, ilma- tai merivoimia asianomaisen hallituksen lupaa saamatta
tai asiaa koskevaa sopimusta rikkoen; »
Jos se järjestää laivastoblokaatin loisen maan rannikkoa tai sata­mia
vastaan . . .
JKuten sanottu näistä esityksistä voidaan keskustella puolelta ja
toiselta. Mutta meidän mielestämme nämä ovat erinomaisia ehdotuksia
sikäli, että ne ovat täsmällisiä ja asiallisia, jättämättä mitään taka-
' portteja siitä, että "hätätilassa" voidaan käyttää joko taloudellisia,
poliittisia tai strategisia seikkoja tekosyynä hyökkäyksen "oikeuttami­ksi".
^Merkillepantavaa myös on, että Yhdysvaltain ja sen liittolaisten
laholta ei tehty mitään ''parempia" esityksiä siitä, miten voidaan jo­kin
teko määritellä hyökkäykseksi, räinvastoin Yhdysvaltain ja sen
liittolaisten edustajat omaksuivat kielteisen kannan koko esitykseen
nähden selittämällä, että hyökkäyksen määrittely on muka lainopUli-sesti
mahdotonta (vaikka se on mahdollista esim. yksityisen'puukko-
Junkkarm suhteen), ettei hyökkäyksen määrittely olisi viisastakaan
ja esitettiinpä sellaisiakin väitteitä, että hyökkäyksen määrittely voisi
pila poliittisesti vaarallinen teko? Yhtcnä"perusteluna" tälle järkei­lylle
esitettiin se, että jos hyökkäyksen määrittely pannaan kansain-yälisifn
lakikirjoihin, niin hyökkääjämaa turvautuu johonkin toisen­laiseen
hyökkäykseen? Tämä siitäkin huolimatta vaikka lakikirjojen
mukaan esim. murha on murha huolimatta siitä tehdäänkö murha
ampumalla, puukottamalla tai kuristamalla!
YK:n Lainopillinen komitea ka suuressa viisaudessaan,
ettei ainakaan tässä istunnossa voida tehdä mitään hyökkäyksen
määrittelyn suhteen, koska on mahdollista, että joku valtakunta voi
-•maa- ilma- ja merivoimillaan pommittaa toisen maan alueita, ole­matta
silti hyökkääjä, jos se vain muistaa julistaa, ettei sillä ole mi­tään
hyökkäystarkoituksia!
Tämä sellaisenaan on hataranlaincn perustelu;
^^Miksi Saara nauroi''
Saaraa, .Vabrahaniin vaimoa hymyilytti aikoinaan kun hänelle
vanhoilla päivillään ennustettiin |>oikaa. mutta silloin kysyttiin, että
"miksi Saara nauroi"; sillä onko jumalalle mikään mahdotonta? Ja
kuten Vanhassa Testamentissa kerrotaan, ennustus toteutui iäkkään
vaimon naurusta: välittämättä.
Niin näyttää olevan asia myös dollarijumalan suhteen.
Bonnista, Länsi-Saksan hallituksen päämajasta ticdoitettiin vii­me
tiistaina, että "Ranskan, Britannian ja Yhdysvaltain huomioitsi­jat
ja viranomaiset ovat täällä (Bonnissa) hämmästyneitä kansleri
(Adenauerin) lausunnon" johdosta ja että "heidän yllättynebyy-tensä
Saarin ja N.\TO:n(Atlantin paktin) ehtojen suhteen on verrat­tavissa
heidän hämmästykseensä kanslerin . . . ' (New York Timesin
kirjeenvaihtaja'Drevv- Middleton).
Tämä "yllättyneisyys" ja "hämmästys" johtui siitä, kun Länsi-
Saksan kansleri Konrad .\denauer_julisti maanantai-iltana, että Sak­san
hintana kenraali •Eisenhowerin yhdistettyyn Euroopan armeijaan
liittymiselle on se, että Saksa saa Ranskalta Saarin alueen rikkaudet
kontrolliinsa, ja että Saksa hyräksytään \ATO:n (.\tlantin paktin)
täysivaltaiseksi jäseneksi.
(Mutta suotta he hämmästyivät, sillä mikään ei ole enää mahdo­tonta.'
,
Kiinpä sitten nähtiin, tai kuultiin ensiksi radiosta, että kansleri
Adenauer on peruuttanut 'ehtonsa" siten, ettei hän asiallisesti pe­ruuttanut
mitään. Mutta kansleri Adenauerin täytyi kuitenkin an­taa
"peruutuslausuntonsa", koska hänen ehtonsa olisivat nostaneet |>o-liittisen
myrskyn varsinkin Ranskassa.
Siksi voidaan Bonnissa ihmetelleille Ranskan, Britannian ja Yh­dysvaltain
viranhaltijoille sanoa, kuten sanottiin aikoinaan Aabra­hamin
Saaralle, että ''miksi te hämmästyitte", sillä millään ei ole
enää mitääii väliä.
Y L E I S Ö N
i i i * «JatUrM kilf'.U9\»if mMipittxti. Kiifen
^ilM r*|aifu^ JM « a U o U u t s . 300 ««Mta. TUtU
VIEDtKIN SIITÄ SUOSIA-lAISTEK
UIKEYBITYKSESTA
"Vähän vljloja, valjon ääntä", «anoi
piru kun si^caa keritsi. Niin täytyy
sanoa siitä timminsiläisten liikeyri­tyksestä
jota Vapaa Sanassa mai­nostettiin.
Vapauden toimitus va­roitti
jostakin liikeyritylcsestä j a sa­moin
teki Sudburyn eeudun suoma­lainen
nimellään vanutetussa kirjoi­tuksessa.
MyOskin torontolalnen va­roitti
samasta asiasta kirjoitukses­saan,
jonka otsikossa «anottiin "Men­kää
mukaan kun teitä kehoittaa sel­lainen
mies kuin Klviperän Pekka,
niin tulette kokemuksista rikkaatn-miksl".
Jotkut hiljattain Suometeta tulleet
täällä TImminslssä tekivät .suunni­telmia
ja toimittivat käytännössä
osuujcslen merkintöjä. Pekka taa.s
antoi suunnitelmia, maailmalle. Nämä
suunnittelujen tekijät puhuivat Ca­nadan
metsien haaskaulcsista, vaik­ka
tuskin tietävät siitä mitään. He
myOskin käyttivät sanontaa "meidän
uusi kotimaa", vaikka kirjoitus heh­kui
muista Ihmisistä paremmuus ja
suursuomalaisuus.
Lehdistössä vaihdetaan eddieen-kin
mielipiteitä Soomen poliitti­sesta
ja sotilaallisesta asemasta
pitäen lähinnä silmällä sen suh­teita
toisaalta Neuvostoliittoon,
toisaalta Ruotsiin Ja Norjaan. II-seat
esittävät täUdin yUn^Ifcalsia,
monesti tunnepitoisia käsityfcsiääo
vaivantomatta lainkaan selvittä­mään,
mltfca ovat käytännössä eri
vaihtoehdot Ja niiden seuraukset.
Mikään keskustelu ei kuitenkaan
voi nmodostna asialliseksi Ja täs­mälliseksi,
ellei ensin määritellä
siinä esiintyviä käsitteitä.
On varmasti oikein, kun Canadaan
tulleet > T i t t ä v ä t sovelluttaa käytän­töön
tapoja mitkä tietävät hyviksi.
Kaiken sen ehtona on kuitenkin ensin
maan tapojen ja olojen tuntemus,
sillä kaikki eivät sovellu olosuhteiden
erilaisuuden takia. — V. Koski,
Mitä muut ianovat
Ken on kysymys sotilaallisista toi-mcniiiteistä,
on pakko edellyttää so­ta
ainakin mahdolliseksi, näin siinä-
K i n tapaulcsessa, että kolmannen
maailmansodan syttymistä monista­kin
syistä pidettätsim epätodennäköi­seni.
••- •
Mikään maa el suuntaa sotilaalb-
•iia toimenpiteita Suomea vastaan
.sen itsensä takia. Suomi voi joutua
vihollisuuksien kohteeksi valn.mlkä-
11 jokin suurvalta, haluaa sen kautta
I suunnata i-kun jotain toista suur­valtaa
vastaan. Kokemus on jo eh-:
tinyt osoittaa, etta talloin on kysees­sä
muiden Neuvostoliittoa vastaan
suuntaama hyoaiäys. joka lähinnä
tähtäytyy Leningradia. Muurmanin
rataa tai Pohjois-Venäjän satamia
vastaan. 'Mikäli Leningradin kimp­puun
yritettäisim paästa mereltä kä­sin,
ei tähän tarvittaisi Suomen alu­etta.
Tätä tarkoitusta palveleva
maihinnousu Suomen rannikoilla ei
nim. kannattaisi, koska suhen tarvit­taisiin
•buuria sotavoimia ja va-staa-vastl
myös min runsaasti- tonnistoa,
etteivät tulokset vastaisi uhrauksia.—
mikäli tuollainen hyökkäys olisi ollen­kaan
järjestettävissä. Laivaston
avulla suoritettu suorakaan hyökkäys
Leningradia kohti tulee tuskih enaa
kysymykseen; sen .jälkeen kun Neu­vostoliitolla
on linnoitetut tukikoh­tansa
sekä Suomenlahden etelä- etta
pohjoisrannikolla. ^
Suomen alueen hyväksikäyttäminen
tulee piivajärjestykseen vain maitse
seuraavia v a i h t o e h t o j a : 1) Jos'
Norja Ja .Tanska Jäävät Atlantin- !
liittoon, on Suomen niitä l a h e n t y -
essään v a s t a a v a s t i l o i t o n n D t t a t 'a
Neuvostoliitosta j a siis t o i m i t t a va
a v T U i a n i o s o p i m n ] £ . < i e n t a r k o i t u l i s en
vastaisesti. 2) Jos Norja ja Tansica
Jättävät Atlantin-liiton j a p a l a a ­vat
t ä y t e e n : p n o l n e e t t o m u u t e e n ,
voi Suomi l ä h e n t y ä n i i t ä , vaifdca
edelleenkin t a r k o i n p y s y y avun-a
n t o s o p l m o l c s e n p o h j a l l a.
Kun por>'anlli5€lla tai sosdem. ta-hjolla
on puhuttu pohjoismaisuuden
edelleen kehittämisestä nykyi=is.«äkin
olosuhteissa on se yleeasa tapantunut
.'Villa edellytyksellä, etta Norja ja
Tanska edelleenkin pysyisivät A-Iii-tossa:
SKDLrn taholla on taa-s kaik­kien
Jncandinaavisten suhteitten lä­hentämisen
edellytyksena jatkuvasti
pidetty sita. että asianomainen maa
el kuulu A-hittoon. .
Nyt Icä^iteltävlin kannanottoihin
vaikuttaa olennaisesti myös- se, min­kä
valtion otaksutaan ryhtyvän hyök­käykseen.
SKDLrn taholta on pi­detty
selviönä, ettei Neuvostoliitto
kosicaan aiota hyökkäyssotaa.
HELPPO SELITYS
Me oletamme, että suurin etu. mi­tä
'vapaa lehdistö" alka-ajottaln an­taa
pahaa-aavistamattomllle lukijoil­leen,
on uutiset, joista emme tietäisi
mitään, ellemme "saisi niitä lukea
l e h d i s t ä . , ,
Wardin perheen Jäsenet ovat aina
hyvin mielissään lukiessaan sanoma­lehdistä
kuinka hyvinvoipia me to­della
olemme; ainoa todellinen proi»-
leemimme nousee siioin kun luoton­antajamme
lukee saman jutun. Sel­laisessa
tilanteessa on vaikea selittää,
että 'Palkka me olemmekin todella! tai Umateitse tehtävässä hyöfckaj-k-vauraita,
niin emme siltikään voi sessa Neuvostoliittoa vastaan. Kum-maksaa
sitä aikaisemmin kastettavak-. plkin naista hyokkäysmuodoista on
«nahdollinen vain siinä tapauksessa,
että hyökkääjä ori ensin ylittänyt
Norjan tai Ruotsin, tai; molempien
Sosialistisena valtiona Neuvosto­liitto
on Jo periaatteessa sotaa
vastaan. Lisäksi sota on Ncavos-toliiton
käytännoliistenkin etujen
vastaista. Sisäisen rakennustyön­sä
avulla Neuvostoliitto jatkuvasti
voimistuu, vieläpä paljon nopeam­massa
tahdissa kein kapitalistiset
valtiot, aiyös Kiina Ja muut Neu­vostoliiton
liittolaiset edistyvät
jättiläisaskelin. Toisaalta tapahtuu
kapitalistisissakin maissa Jatku­vasti
siirtymistä koiiti sosialismia.
Aika tekee siis työtä Neuvostoliiton
hyväksi. Milisi se näin ollen kes­keyttäisi
tämän itselleen edullisen
kehityksen, aloittamalla sodan, jo­ka
ylcsinpa voittajallekin muodos­tuisi
varsin tuhoisaksL
Toisaalta SKDL-.n taholla ollaan va­kuuttuneita
siltä, että USArssa on
kapitalistisia ja: muita taantumuk­sellisia
pureja, jotka pelolla näkevät,
miten Neuvostoliitto kehittyy yha
houkuttelevammaksi esikuvaksi kaik­kien
kansojen syville ril'eille, ja jotka
tämän takia haluaisivat rj-htya so­taan
Neuvostohiton kukistamiseksi,
ennen kuin se tulee viela'j£m mahta­vammaksi.
Porvariston jasosdemien
keskuudessa on sensijaan laajalti —
ei • kylläkään .yleisesti — vallalla se
l •SITÄ:
iTÄTÄ.
jotka koskevat muitakm valtioita.
Muu»lla käsitellään toki uliopohtiik-kaa'iin
taysm avo:aiesti. olkoonkin
etta vastuuntuntoisisäa piireissä täl­löin
koetetaan noudattaa naiden asi­oiden
arkaluontoisuuden vaatimaa
varovaisuutta, aiutta eipa sekään
ole liarvinaista,- että aivan-suoranai­sesti
ja vielä haksi reipasotteisesti
puututaan.muita maita koskeviin asi­oihin
aina-'' sisäpolitiikkaa myoten.-
Suomen asioita o» jatkuitast: käsi­telty
Skandinavian lehdistössä ja mo­nesti
on meille annettu nimenomaisia
neuvojakin, joskus aivan tyrKyttele-mälläkin,
vieläpä sellaisistakin sel­koista,
kuin haUitustemme kokoonpa­nosta.
Jos nyt Kekkosen askemen
puhe luetaan tarkoin, mm voidaan
todeta, ettei sima sanallisesti ottaen
ole pienintäkään neuvoa.muiUs mailr
le, .vaan ainoastaan hänen mielipi­teensa
suta. mika on edullista Suo­melle,
mika ei.
Mitä vihdoin tulee ulkopoliittisten
VAKACTTAVA VAIKLTl-s
Kaksi vanhaa ystävystä
erään ravintolan niffkkauksessa ^
muisteh\'at menneitä. HeiHä oii
jon yhteisiä mjiistoja ja silloin tä2^ f
rSckoi ravmtolan hiljaisuuden i^j^
nauru.
— Etkö voi saada heitä oleBij.
vähän hiljempaa, sanoi hovimesta;
tarjoihjalle.
—, Kyllä, ^järjestj-y. Aionaie~i
sinne juuri laskun kanssa;
i
i
käsitys, että USA on vähemmän | puheitten sisältöön, niin hy vaan jar-hyökkäyshalumen
kum Neuvostoliit- jestykseen Icuuluu, ettei edes paami-to.
. Asianomaiset eivät tosin sanot- nistenpida sellaisia ottamatta ensin
tavastl, silla se on heillä puhtaasti
tunnepitoinep ja vanhoista ennakko­luuloista
johtuva. ^
Ulkopoliittisten asioiden julkista
käsittelyä koskevat miehpiteet ovat
nimikään osoittautuneet meillä mo­nilla
tahoilla usvaisiksi. On arveltu,
ettei Suomen sopisi lainkaan puuttua
sellaisiin uLkopoluttisiin asioihin.
selkoa ulioministerinsa kannasta ja
samom presidentin käsityksistä, eten­kin
kun • viimemaimttu hallitus-muo-tomme
mukaan ensisijaisesti maaraa
maamme suhteista ulkovaltoihin.
Tässä on koetettu selvittää eraita
peruskäsitteitä. Johtopaatosten teko
mistä kuuluu toiseen yhteyteen.
— E. Hn. (Vapaa Sana, Helsinki.)
Maidon tukiraha on välttämätön,
sanoo Tliunder Bayn osuusmeijeri
Erikoisestikin vähätuloisten perheiden maidon
tarpeen tyydyttämistä silmällä pitäen
'Liikkeen johtaja N. C. Hansen se­litti
kokoukselle, että 14 kuukautta
si langennutta laskua."
. . . Olemme nyt kuitenkin hyvin
Iloisia saatuamme tietää, etta olemmeI
tehneet harhakuvan vallassa työtä maa- tai ilma-alueen. Jos Neuvos-vlimekslkuluneet
vuodet.olemme, tolilton.khnppuun yritettäisiin ^päästä
juiuri saaneet sanomalehdistä lukea,
että me olemme kaikin kapitalisteja
Canadassa.
Sanomalehtien antama sehtys on
kovin yksinkertainen. Paaoma on
pääoma Ja pääomaa voi olla henki­vakuutus,
sodanaikainen sää.stoku-ponki
tai vanha dollarin seteli. Nlmpa
sanomalehdet kertovat meille, että
useimmilla canadalaisilla cn vakuu­tus
— Joten, hokkus pokkus. me olem­me
kalkin kapitalfsteja. — Rabbie
Ward. UE News.
HUOLENSA ON HEILLÄKIN
. . . Ylelssodan tapauksessa länsi­valtojen
armeijan on aseistettava qle-tettavastl
Yhdysvaltain toimesta. No,
missä tahansa Ranskan armeijassa
olisi yksi s:*tilas kahdestakymmenestä
jäsenkorttia kantava kommunisti Ja
neljältä tai viidestä sotilaasta yksi
Joka on kommunistien Icannattaja.
Jos Italia aseistetaan täydelllsefsti,
niin siellä olisi Jokaisesta kolmesta so
tilaasta yksi kommimistl tai kommu­nistien
kannattaja. Me aseistamme
jo Euroopan kommunisteja . . . — Do­rothy'Thompson.
YLEISEKSI H YöDyKSI
"Minä tarjoan ihanteellisen palkan
(atomipommeilla kokeilemista var­ten):
Washington. D. C , edellyttäen
että kalkkien virasrojen ovet voidaan
lukita Ja virkamiehet ovat slsiUä.
Tämän paikan käyttäminen el ai­heuttaisi
sellaisenaan mitään vahin­koa
Yhdysvalloille — Ja nykyisten
väärinkäytösten aikana siltä olisi to­dellisuudessa
yleistä hj-ötyä." — Bert
Levy, Oakland. Callf., Tlme.-lehdessä
helmlk; 4 pnä.
Japanilaiset käyvät vielä
sotaa joillakin saarilla
»lanila. Koiravaljakkojen ja lai­vaston
partlovenhelden tukemana f i -
lippihtiläinen armeljaosasto on ko­mennettu
Lubäng saarelle toimi­maan
toisen maailmansodan aikais­ten
japanilaisten Joukkojen Jätteitä
vastaan, ne kun yhä edelleen tekevät
sisslhyökkäykslä rauhallista väestöä
vastaan murhaten Ja ryöstäen.
Lubang kuuluu pleneln saarien ryh­mään
ManUa-lahden suun iounais-4^opoHtllkan
puolella. Tiedustelut osotfavat, että
noin parisenkynunentä raskaasti a-selstcttua
Japanilaista sotilasta piilek­sii
aarniometsän peittämissä saaren
sisäosissa Ja niiden vakuutetaan kuu­luvan
suurempaan Japanllalsjouk-koon.
Joka on miltei luokseptääsemät-tömän
Mlndoro saaren sisäosissa Lu-
2on saaren eteläisen osan edustalla.
Nämä joukot ovat Joko suorastaan
rosvoja, taikka sellaisia, eitä uskovat,
ettei sota Japanin kanssa olisi vielä
päättynyt eivätkä usko niitä vakuu­tuksia,
jolta niille japaninkielellä Il­masta
käsin on pudotettu.
tätä tietä, joutuisi Suomi epäilemättä
vedetyksi sotatoimien pyrteesecn sii­näkin
tapauksessa, etta se e^i olisi
tehnyt Neuvostohiton kanssa mitään
avunantosopimusta.
Voidaan päinvastoin pitää toden­näköisenä,
että avunantosopimus
liiiää. Suomen mahdollisuuksia py­syä
sotatoimien ulkopuolella.-Suo­men
sotilaalliset voimat ovat ny­kyisin
siksi heikot, että maamme
lähinnä muistuttaa sotilaallista
tyhjiötä Ja sellaiset tunnetusti
houkuttelevat enemmän hyökkää­jiä
kuin vahvasti puolustetut alu­eet.
Avunantosopimus on lisännyt
Suomen mahdollisuuksia saada a-lueensa
puolustus tehostetuksi.
Maamme on näin muodostunut
vaikeammin saatavaksi Ja siis vä­hemmän
houkuttelevaksi saaliiksi
läntisille hyökkääjille.
Toisaalta on Norjan liittyminen
Atlantin sopimukseen lisännyt vaa­raa,
että Neuvostoliittoa vastaan yri­tetään
tehdä hyökkäj-ksiä luoteesta
käsin. Onhan Norja tuossa sopimuk­sessa
antanut liittolaisilleen määrä­tyt
valtuudet alueensa käyttöön. Nor­jan
muorostuminen USA:n sillanpää­asemaksi
on myös heikentänyt Ruot­sin
malidollisuutta täysin vapaasti
ratkaista oma.,, asennoitumisensa.
Ruotsin sosdemit tekivätkin: aikol^
naan voitavansa saadakseen Norjan
luopumaan aikeestaan liittyä A-sopl-mukseen.
Kun Norja kuitenkin otti
tämän kohtalokkaan askeleen, pahoi­teltiin
asiaa yleisesti Ruotsissa, sillä
ymmärrettiin sen lisäävän sodanvaa-raa
Skandinavian kohdalla. Kysei­sellä
päätöksellään Norja veti mu­kaansa
A-sopimukseen myös Tans­kan.
Joka ilmeisesti el olisi omasta
muuspjTkimykslstään. Sotatoimialu­eena
Tanska kuitenkin liittyy lähem-rnin
manner-Eurooppaan kuin Skan­dinaviaan.
«Joten sen asennoituminen
el merkitse Suomelle yhtä paljon
kuin Norjan tja Ruotsin. Näh» vai­keutuneesta
asemastaan huolimatta
Ruotsi on tähän asti virallisessa poli­tiikassaan
johdonmukaisesti kieltäy­tynyt
kaikesta, mikä voitaisiin tulkita
puolueettomuudesta luopumiseksi.
MelUä el ole kaikilla tahoilla käsi­tetty
Norjan (ja myös Tanskan) lilt-seurauksia
Suomelle.
Neuvostoliiton kanssa tekemästään
a\'unanto:soplmuksesta huolimatta
Suomi tleteiticin voi edelleenkin olla
luottamuksellisissa suhteissa kaikkiin
todella puolueettomiin valtioihin.
Sensijaan ei tämä ole mahdollista
sellaisten valtioiden kohdalla Jotka
ovat liittoutuneet Neuvostoliiton
päävastustajan kanssa. Niihin Suo­mi
voi ylläpitää vain ns. korrekteja
suhteita.
Port Arthur, Ont, Thunder Bay
Co-ojjerative Dairyn puolivuosikokous
pidettiin taalla tammik. 25 pna. Ko­koukselle
esitetty elok. loppuun päät­tyneen
kuuden kuukauden tilikerto-mus
osoitti osuuskunnan myj-ntien
olleen 362,488 dollaria eh yli 10,000
dollaria suuremmat kuin edellisen
vuoden vastaavana aikana.
'Mainitun tilikauden aikana saivat
tuottajat osuuskunnalta 240,772 dolla­ria
eli 8,000. dollaria enemmän kuin
ennen. Kulungit olivat lisääntyneet
noin 4,000 dollarilla, johtuen kaihin-ajan
lisän maksamisesta."
Osuuskunnan puhdas voitto oli tili­kaudelta
3,543 dollaria. !
kestäneiden neuvottelujen jälkeen on
allekirjoitettu uusi sopimus unlon
kanssa. Ajureille myonnettun siinä
$20 korotus ja muille työläisille $15
korotus kuukausipalkkoihin, kuuden
paivan Viikko y.m. parannuksia.
''Meillä oji nyt allekirjoitettu sopimus
taksi vuodeksi ja tyytyväinen henki­lökunta.
Se on varsin tärkeätä koska
mikaan yritys ci k}'kene toimimaan
menestyksellisesti ellei sen. henkilö
kunta ole tyytyväinen", sanoi mr.
Hansen selostuksessaan. Meijeriin on
hankittu uusi maidon pullottamiskone
ja uusi höyrykattila. Pullojen pesu-laitteet
uusitaan myöskin nykyaikai­siksi.
•:.
Esittäessään johtokunnan toiminta­kertomuksen
sanoi osuuskunnan sih­teeri
E. J . Laakso: "Tillkertomus o-soittaa
hlkkeen kulujen kohoamisen
jatkuneen emmekä me, sen paremmin
kuin muutkaan Jarvienpaan meijerit,
onnistuneet saamaan maitolautakun-nalta
apua ennenkuin äskettäin, jos­ta
saattaa johtua, etta koko vuoden
toimintamme saattaa osoittaa tappio­ta.
Kaikesta huolimatta ovat äs­keiset
muutokset korjanneet ase­maamme
jossakin määrin vuoden a-lusta
lahtien. Me valtamme edel­leenkin,
etta ainoana keinona maito-,
tuotannon pelastamiseen on huomat­tavan
tukirahan myöntäminen mai­don
tuottajille ja jakajille, etta mai­don
hinta voitaisiin saada kuluttajia,
tj-ydyttavalle tasolle, varsinkin. mi-kah
vähätuloiset perheet ovat kysy­myksessä,
silla ne eivät käytä maitoa
S i i n a maarin kuin pitäisi hyvän ter­veyden
kannalta katseen käyttää."
SELVÄ JUTTU
. Eras ruotsalainen ja epis tanskaljj.
nen Istuivat ravintolassa •Kööpenijj.p'
minassa ja kertoivat elamyksiään tcj,
silleen. Sitä mukaa kuin vichns
ym. hävisi, tnlivat kertomukset nsfe,
lenkuntoisemmdiisi ja mieleakiiaiii.
semmiksi, kunnes ruotsalamen ietj
seuraavaa:
— Kerran, kun olin matkalla Köfr
penbaminasta Malmöön, hj-ppäsimig
lautalta veteen. Han liavisi — mtö.
ta kun lautta tuh perille nousi blj
taas. pinnalle. Tama tuntuu trig
aivan uskomattomalta, mutta se ia
kyllä totta. . . . .
— E i smun tarvitse slta vakuuttsu,
sillä miAä olin nimittäin se mies.
Tekstiiliteollisuus
työttömyyden kourissa
MonireaL — Kireässä pulakaudet
sa_ kamppailevalla: Canadan teksliili.
teollisuudella ei ole mitaan hetiioii.
taista helpoitusta nähtävissä, «b,
tävät tekstiiliteollisuuden edustajji
sanomalehdille viikon .vaihte(!ssa at
tamässaan yhteisessä lausunnossa.
Canadian 'Woollen and Kiut Good
Manufacturers Associationin* pits.
dentti George H . Carr sanoi, että hl.
nen edustamansa villakutomoliikkee!
ovat puolen vuoden aikana valientj.
neet 2,600 työlaista.
Silk and Rayon Instituten edustaji
W. V. Holton sanoi, etta hänen edus.
tamansa liikkeet ovat vahentäntä
puolen vuoden aikana 1,500 tyoläisti
Primary Textile Instituten liikkeen,
hoitaja W. M . Berry sanoin etta teb-tiihteollisuudesta
on vähennetty 7500
työläistä ja teollisuuslaitokset käyrät
vain osa-ajalla.
Toronton Ja .\-mpäristdn asukkaita vierailemasi Ca nadan-Neuvostoliiton Ystävien yhdistyksen järjes­tämässä
näyttelyssä Christie-kadun baälillä i^ime -viikon IcpuUa.
Korkosota Suomessa
säästöpankkeja ja
osuuskassoja vastaan:
Helsinki. — Vaikeuttaakseen pit
nemplen rahalaitosten, ennenkalttei
säästöpankkien ja osuuskassojen toi­mintaa,
ovat Suomen liikepanb:
Känsallis-Osake-Pahkiri' aloftteesU
päättäneet korottaa talletuskorka
puolella prosentilla eli samaan (si
prosenttia) mita säästöpankit ovai
maksaneet. • .
Suomen säästöpankkien liiton to;,
mitusjohtaja Lauri Levämäki ilmoita
tammik. 30 pnä, että säästöpankit te­kevät
vastasiirron ja korottavat taBe.
tuskoron kuuteen prosenttiin. Shei-kitilien
korko tiQlaan korottamaaa
todennäköisesti kolrneen prosenttiin
•Liikepankit maksavat shekkitilien tal­letuksista
ainoastaan yhden prosenta
koron. Postisäästöpankki maksaa
vain saman koron kuin hikepankitkh.
1
— Viime jouluk. 27 pnä sai kustaLaJ
neljästä työttömäksi rekisteröidystij
kolme työttömyysvakuutusrahaa.
Tilikauden aikana pn osuuskunnalle |
saatu useita uusia jäseniä Ja maidon |
lähettäjiä. Mr. Laakso kiitti maidcsj
lähettäjiä meijerille lähettämänsä j
maidon laadun Johdosta ja sano..
"Meidän tuotteidemme: laatu on edel­leenkin
paras Järvienpäässä"
CsuusKunnan presidentti S. Siro J
toi.Tii kokouksen puheenjohtajana jij
A. Widgreri pöytäkirjurina. Osina-kunnan
sihteeri E. J . Laakso toiit'
tulkkina Ja M . Stratford valittiin la- [
portteriksi. — M;. S. , '
Jos siis meillä Joku vielä nykyisin
suosittelee Fohjoisnuiden keskeis­tä
lähentymistä, täytyy hänen ot­taa
huomioon, että se merkitsee
Karltöusvuosi nyt ja 100 v. päästä
vuosi ja i viieläpä "karkauskuukausi-kin"
ovat alussa, niin allekirjoittanut
pyytää "suuren yleisön" puolesta toi-,
yottaa kaikille tyttölapsille hyvää
metsästys- eli "hunttausorinea" niissä
viihtyisissä viidakoissa, missä poika-miehet,
ecilipjsesti vanhat sellaiset,
ovat räuhöttettuja kissanpälviään
viettäneet.
Sanoohan suomalainen viisas sa­nanlaskukin,
että "aidointa iloa on
vahingonilo"! —
Ajanlaskun "oorteiissa" pitäminen,
vaatii luonnollisesti yhden päivän l i ­säämistä
Joka neljänteen viioteeh.
Niin muodoin on välttämätöntä, että
•'vietetään" karkausvuosiakin, jolloin
on helmlkiiussa 29 päivää.
Mutta mikäli on puhe polkamies-poloisten
metsästyksen "historiasta"
niin se' onvalleklrjolttaneelle '•heh»
reaa", kutert'; ovat monet muutkin
asiat. "Nuoresta Iästä" kaiketi joh-pa.
että hennot Ja puolustuskyvyttö- j luen — m i | | kn muutaJcaan järkisyytä
, ^ * i , . , . v , ) . , > , » r „iir. on vaikea löytää — el ole tullut käy­tännöllistäkään
kokemusta sillä, mi­kä
.selitetään sanomalla "vie smä,
minä vikisen".
Kalklci se mitä yllä on karkausvuo­desta
sanottu, perustuu siis siihen.
Riistansuojelua harrastavat ihmiset
ovat katkerien kokemusten perusteel­la
tulleet havaitsetnaan. että ainoa
keino vllhriistan, lintujen, kalojen Ja
imettäväisten säilyttämiseksi on se,
jotta määrätään vissejä rauhoitus-kausia.
Joina aikoina ei ole lupa niitä
pyytää.
Täten menetellen on .saatu monta
eläinlajia pelastetuksi sukupuuttoon
häviämiseltä.
Normaalioloissa villieläinten rau­hoitusaika
on voimassa niin kauan
kuin niiden poikaset, pennut, vasikat
ja muut ovat vielä kokonaan avutto­mia
itsensä puolustamista varten.
Pahemmissa tapauksissa, kuten esi­merkiksi
Canadan puhvelien suhteen,
on jouduttu ihmisten järjettöm\-yden
takia ottamaan voimaan pysyvä rau-holtuskausi
Jne.
, Mutta meidän ihmislasten keskuu­dessa
on "käytännössä" sellainen ta-m.*
it poikamiehet. varsinkin ne niin
sanotut vanhatpojat. ovat täydelli­sesti
rauhoitettuja kolme vuotta, kun­nes
sitten tulee karitausvuoiil. jolloin
"hunttaus" on täydessä käynni5sa;
Kun nyt sattuu niin. että karkaus-mita
on "isoilta pojilta kuultu".
Sivumennen sanoen ei kuitenkaan
voida olla huomaamatta, että kar-kousvuoden
traditiojen. alkuunpani­joilla
on ollut h3-vät käsitykset sen
"heilcomman" sukupuolen kestävyy­destä..
Tyttärillä ja varsinkin ikä­neidoilla
pn "rauhoitusaika" niitä
"susiksi" sanottuja . kaksipulttuisia
"huhttareita'' vastaan vain joka nel­jäs
vuosi. Pojilla, ja varsinkin van­hoilla
sellaisilla, täytyy "voimalikuu-destaan"
huolimatta olla kolme vuot­ta
rautioitusaikaa ja vain yksi ^-uosi
sitä mielitiettyjen odotusaikaa. Eliaa
silti, meitä voi olla niinkin *'rohkei£a"
miehiä. Jotka eivät paljoa vastaan
sanoisi, vaikka olisivat aina metsäs­tettävinä?
Kuten sanottu, riistansuojelua har­rastavat
ilimiset ovat keksineet sen
hyvän keinon. Jotta villiriistan suku­puuttoon
häviäminen voidaan ehkä.^
tä siten, että se rauhoitetaan eri pit­kiksi
ajoiksi — että "kfärkausvuosia"
jä -päiviä järjestetään niiden koh­dalta
vain määräajoiksi.
Tätä Jaloa aatetta sietäisi ko-'
keillä vähän laajemmallakin alal­la.
Olisi Julistettava täydelUnen
rauhoitusaika koko ihmiskuntaan
nähden siten, etteivät sodanlietso­jat
saisi ainakaan sataan \-uo(ecn
uutU verilöylyä Järjestää.
Joi sotatarvetehtallijat ja muut
suuri-ikkaat sekä heidän polltlikkonsa
saataisiin pakoitcUik.si siihen, ettei­vät
he voi sataan vuoteen minkään­laista
ryöstösotaa järjestää, niin
rauhanpuolustajat voisinime sllkMJ
vapaasta tahdostamme suostua si- j
hen, että kaikki silloin vielä soU-tarvetehtaita
omistavat porvarit voi'j
vat ottaa sekä suuria että pieniä tus-j
sareita kainaloonsa Ja l ^ t e ä oikee |
karkausvuoden hengessä metsästä­mään
meitä rauhanpuolustajia, JoiU
silloin on "enemmän kUin tähtiä tai­vaalla".
Kelpaisi silloin sotaporr»-1
rin meitä metsästääl
Nihipä luulisunmekln. että täs»
eiidotus pitäisi ottaa vakavan kö;
kastelun alaiseksi. .Tehtäköön l«äJ
rauifansopimus viiden suurvallan «-
Iillä, jotka ykshiään voivat suurso­dan
aloittaa. Tehtäköön sitten sopi­muksia
atomi- ja muiden joukkota-hoaseiden
pannaan julistamisdci
asevoimien vähentämiseksi kalkjssi
maissa ja sitten niiden kokonaan ic
muuttamiseksi ja laajakanta.-*
kaupankäynnin järjestämiseksi kaik-j
kien maiden kesken.
Jo5 cne saisimme näin nauttia ili*|j
nasta rauhanajasta sata vuotta,
luultavaa- olisi, vaikkei allekirjoI«*-
neclla olekaan tässä yhteydessä.w
tuuksia puhua mukien kuin ^onu3
syntisen sielunsa puolesta, että raS'j
hanpuolustajat suostuvat sitten va­paaehtoisesti
yhdeksi vuodeksi sot«-j
porvarien metsästettäviksi.
Tällaista suurta "karkausvuoU*
odottaen j a sen hyväksi toimien.
kalkUIe tyttölmmeisUle hyvää ' ^ l
sästysonnea" tolvott.ncn. — Käa"a-|
koura.