Vapaus, November 5, 1970

              Sivu 2 Torstai, mairask. 5 p. —^ Thursday, Nov. 5, 1970
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) IbtalbiUBtaed Nov. 6.1917
Bdttar: Vr.EKLXJm ' \ Maoagtor: E. StISSI
- TeSBpthbiM:<>Hk«^m
Go.^Undted. lOO-tiQB ^ 66. We8t. Mboztsr. <>ptoito. CaoMla.
lABilttng address: Box 09.
Adveoiifltaig vaites upoa ivppIMtiflB^ >ia^^
Sebooad cnass Mail xegiistnaiUoia NuinS^ 1076
V CANADIAN LÄNGUAGE-PRESS
TILAUSmNNAT:
OBiOBdassa: 1 vk. $10.00/6 kk. $5^ UaA:o:
8.kk. $3.00 SuomeeQ:
1 vk. $11.00. «kk. JI5.76.
1 vk. $11£0, 6 kk. 98.25
Tarvitaanko 3itä lämkaaB
Kuten on uutisticTdoissa kerrottu, alahuoneen istunnolle esi­tettiin
maanantaina uusi poikkauslakiluonnos — Public Order
Temporary Measures Act — jonka voimaantulon iperusteella lak­kaisi
yleistä pahennusta aiheuttanut War Measures Act olemasta
voimassa. Toisaalta, on kuitenkin selitetty, että uusi* tosin väli­aikaisuuteen
perustuva poikkeuslaki olisi voimassa huhtikuuhun
asti 1971 ja että sen perusteella liittohallitus saisi hieman lieven­netyssä
muodossfi asiallisesti puhuen samat valtuudet, mitä se otti
käsiinsä julistamalla mainitun War Measures lain voimaan.
Uusi lakiluonnos on lievempi kuin War Measures Act,, totesi
aäiasta puhuen Toronton aamulehti toimituskirjoituksessaan.
"Mutta niiden (WMA:n säädösten) pelkkä olemassaolo missä ta­hansa
laissa sisältää ajatuksen, että poikkeusvaltuudet ovat ylei­sen
järjestyksen kannalta välttämättömiä, aiheuttaen häpeän, jon­ka
alaisuudessa emme halua elää päivääkään kauemman mitä on
tarpeellista."
Globe and Mail-lchden ilmaiseman "häpcätilanteen" lisäksi
on muistettava, että todellisena vaarana on näiden poikkeussää­dösten
täytäntöönpano. Alahuoneen hyväksyttäväksi nyt esitetyn
poikkeuslakiluonnoksen yhteydessä selitettiin, että se pitäisi käsi­tellä
pikamarssin tahdissa — siis ilman perusteellista tutkimusta.
Toisaalta se antaisi, kuten on sanottu, liittohallituksen käytettä­väksi
osapuilleen samanlaiset valtuudet mitä sillä on nyt War
Measures Actih pohjalla; Olettaen, että liittohallitukselle voidaan
uskoa näinkin suuret valtuudet, meidän tulee kuitenkin muistaa
että näiden säädösten täytäntöönsoveltamisesta ei vastaa liitto­hallitus
ja sen virkailijat, vaan maakuntahallitusten viranomaiset.
Ja mitä enemmän on kokkeja, sen huonommaksi voi tulla soppa.
NDP:n kansallinen apulaislaisjohtaja David Lewis, jota ei voida
ainakaan "vasemmistolaiseksi" leimata, on jyrkästi tuominnut
FLQ:n terroristisen ohjehnan ja Pierre Laporten ^urjan murhan.
Mutta hän on huolissaan niistä suurista; jei^koisä^altuqkgista, mitä
War Measures Actin mukaan viranomaiset Ovat'itselleen ottaneet.
Ja antaakseen pontta huolestuneisuudelleen, hän esitti viikon
vaihteessa esimerkkejä siitäv miten näitä sotalain erikoisvaltuiiksia
on käytetty vallan johonkiri j niinihiB?, j^quffi t,«}7PF7^teja; vaataan.
Tässä on hänen omilla saaioiUkanlegUyä,asiaa t ä ^ i l i u ö l e s t .
— Eräs (montrealilainen) lääkäri, joka on tunnustetusti raur
hallista toimintaa edustava separatisti, vietiin vankilaan. Hänelle
ei annettu aikaa ptDtildittensa siirtämiseksi jonkun toisen lääkärin
hoitooin, eikä hänelle annettu oikeutta soittaa vankilasta puheli­mella-
kenellekään. Useita päiviä kestäneiden kuulustelujen jälkeen
hänet vapautettiin, ollen ymmärretysti . . . vihoissaan.
—i- B. C:n maakuntahallitus julkaisi hallinnollisen määräyksen
jonka mukaan'on välittömästi erotettava kuka tahansa opettaja
joka poliisin mielestä, "propagoi FLQ: n" ohjelmaa: Tämä saattaa
B. C:n opettajat kahden xangaistuksen vaaraan. Heitä, kuten mui­takin
canadalaisia vastaan voidaan nostaa syytteitä liittovaltion
lain alaisuudessa j a sen lisäksi heidät voidaan maakunnallisen
määräyksen perusteella erottaa toimesta.
. ; — Useiden yliopistolehtien asioihin on sekaannuttu siksi kun
niiden toimittajat halusi julkaista tausta-ainehistoksi FLQ :n mani­festin
(mikä sivumennen sanoen on julkaistu Canadan kymmenissä
päivälehdissä — V ) .
— Vancouverin pormestari on uhannut käyttää näitä valtuuk­sia
puhdistaalkseen kaupungin "ei-halutuista", ts. hippeista ja
muista nuorista kulkuihmisistä.
— Reginan poliisipäällikkö ilmaisi halunsa käyttää näitä sää­döksiä
puhdistaakseen Mnen kaupunkinsa henkilöistä, joita hän
. pitää ei-haluttuina.
Näin mr. Lewis.
Toisaalta voidaan todeta, että Montrealin pormestari Drapcaun
vastaehdokkaina olleita henkilöitä vangittiin lokakuun 25 pnä. Op­position
(FRAP;n) ehdokkaita peloiteltiin ja mustamaalattiin sii­nä
määrin, että mr Drapeau saavutti kannattajineen yksinvallan
Canadan suurimmassa kaupungissa. Kukaan ei voi taata, etteikö
War Measures Actia, tai samassa hengessä laadittua toista poik­keuslakia
voida käyttää samalla tavalla muualla Canadassa eri val­tapiirien
hyväksi. Meillä on tästä varoittavana esimerkkinä rikos­lain
98:s pykälä, jota käytettiin sumeilematta työläisiä ja edistyk­sellisiä
voimia vastaan, ja jonka poistamiseksi canadalaisct jou­tuivat
tekemään vuosikausia kovaa työstä.
Asiaan liittyy kansanvallan säilyttämisen kannalta vielä toi­nenkin
erittäin tärkeä seikka. Ja tässä yhteydessä on syytä panna
merkille, että Canadassa ja erikoisesti Yhdysvalloissa on nyt käyn-
-aiissä järjestetty hyökkäys, jonka tavoitteena on pysyvästi-kaven­taa
väestön kansanvaltaisia oikeuksia. Tämä hyökkäys-kansanval­taisia
oikeuksia vastaan on jo saavuttanut niin laajan mittasuh^
teen, että esimerkiksi presidentti Nixon esitti Yhdysvalloissa sen
yhtenä tärkeimpänä tunnuksena viime tiistaina suoritettujen väli­vaalien
yhteydessä. Lyhyesti sanoen — Yhdysvallat ei ole vielä
poliisivaltio — mutta kehitys on kulkemassa voimakkaasti siihen
suuntaan. Toisaalta, johtuen niistä lukemattomista taloudellisista
sidenuorista millä Canada on sidottu Yhdysvaltoihin, kaikella sillä
mitä tapahtuu rajan eteläpuolella, on vaikutusta ja merkitystä
myös täällä. -
Ei siis voida välinpitämättömästi katsella mitään sellaista
. mikä tavalla tai toisella heikentää kansalaisvapauksia aikana, jol­loin
niitä tulisi voimistuttaa ja laajentaa.
Tässä yhteydessä, on syytä muistaa, että silloin kun joku kan-
T-saiaisryhmä saatetaan lakivoimaisesti lainsuojattomaan asemaan,
silloin tulevat kaikkien kansalaisten vapaudet uhatuiksi niin täällä
kuin Yhdysvalloissakin. Valtapureilie — kuten Montrealin tapaus
niin selyästi osoitti --^dhiiljitä yksinkertaisin asia leimata poliitti­set
vastustajansa lainsuojattomien yhteyteen kuuluvikai ja täten
harjoitetun peloittelun pohjalla vahvistaa asemaansa.
Terrorismiin, murhiin ja muihin sellaisiin läpeensä tuomitta­viin
rikoksiin osallistuvat voidaan käsitellä, kuten edellämainittu
mr Lewi8 toistamiseen nyt esitti, maan varsinaisen rikoslain nii­den
osien perusteella, missä käsitellään maanpetosta, kapinalii-toimii
Jokin aika sitten erii&n Afrikan imtuuipiiäkaupungissa, joata
Angolan. kaphutlliHten lllnneUe inyötftniielisen. Jtansadliskuhkolaon:
;jtM^jestöjn j(4itp on löytänyt tuvvanaikan, tapahtui kauan suunniteltu
kohtaaminen. Washingtonista saapunut lähetti luoAOitti eräitllc "An-gdlan
kansojen liiton" johtajan JHoIden Roberton uskotulle shekin,
ijoka 6li kirjoitettu 50,000 iltfllarUle. ^
Seuraavana aamuna tuhansien kilometrien päässii Afrikasta,
IISA m Virginian osavaltion Lang|e}'ssä oli CIA:n suunnitteluhallin-non
p&älUklin 4i(i>ydällä — hänen vcivoHisuuksiin.Ka kuuluu johtaa
kaikkea salaista toimintaa, suorittaa erikoisnperiuilioita ulkomaisen
asiamiehi^tön avulla samoin kuin kerittä salai.sin tietoja—^ oli selvn-kicle^
etulkittu'rAportti: "Kontakti nationalisteihin solmittu. Määrä­rahat
annettu. Odotan myöhempiä mäilräyksia.''.
Suunnftteluhallinnon päällikkö hieroi tyytyväisenä kämmeniään.
Njin alkoi "näkymättömän hallituksen", kuten CIA:ta Yhdysval­loissa
väliin nimitetään, uusi operaatio.
Amerikkalainen tiedustelupal­velu
on syyllistynyt moniin rikok­siin
afrikkalaista kansallista va-pautusliiköttä
vastaan. Afrildca
Näin määriteltiin amerikkalai­sen
imperialismin strategia Afri­kassa
ja Washingtonin asiamie­het
toteuttivat sitä aluksi sovella-muodostui
CIA :n aktiivisten ope- maila ensi sijassa erilaisia "voi-raatioiden
kentäksi jo ennen 60-
luvun alkua, jolloin siirtomaahal­litukset
alkoivat sortua tässä
maanosassa ja itsenäiset valtiot
siellä alkoivat muodostua. USA:
ssa tätä pidettiin mahdollisuute­na
tunkeutua länsieurooppalais­ten
kumppanien sijalle. Ei ihme
että jo vuonna 1959 silloinen US-A:
n varapresidentti Richard Nix­on
puhuessaan Afrikan matkansa
jälkeen senaatissa sanoi, että tär­keät
amerikkalaiset edut vaativat
välttämättä edistämään Afrikas­sa
(entisten) siirtomaavaltojen
herruuden poistamista. Mikäli si-cäläinen
yleinen mielipide olisi
USA: n puolella, Amerikan tulevai
suus olisi Afrikassa taattu, hän
totesi.
FOB.T WILL1A1VIIN
LIBERAALISTA
Thunder Bay — Luettuani täkä­läisestä
päivälehdestä Canadan par­lamentissa
Fort VVilliamin vaalipii­riä
edustavan liberaalm, mr Hubert
Badanain hyökkäyksen NDP.n joh­tajaa
T C Douglasta vastaan tämän
omaksumasta kansallisesta katsanto­kannasta,
olin , kovasti ihmeissäni
kun mr. Badanai< puolusteli ja taval-,
laan liehitteU USA:ta yhtenä kaik­kein
parhaana ystävänämme :
' Mr Badanain puheesta, jonka hän
oli pitänyt .alahuoneen ; istunnoissa,
sain sen, käsityksea että i ih^n! edus­taa
i Amerikan, omistavan luokan,
eikä Fort VVilliamin vaalipiirin asuk­kaiden
etuja, asukkaldenj, joiden ^ ää-nestämänä
häq oo ipäässyt alahuo­neen
jäseneksi , , i , , , , . .
Mr Badanain puheen johdosta voi
kysyä, eitä kuka todellisuudessa uh­kaa
Canadaa ja sen taloudellisia
etuja, joita mrBadanai väittää US-An
puolustavan Oma käsitykseni oo
ettei Canadaa ja sen etuja uhkaa
mikään muu kuin Yhdysvallat, sillä
se on valloittanut suurimman osan
luonnonrikkauksistamme ja tcolli-suuslaitoksistamme
Jos Canada rupeaisi vaatimaan
takaisin omaan käyttöönsä kaiklci
nyt Amerikan monopolien hallussa
olevat luonnonrikkautensa, niin sit­ten
saisimme nähdä kuka todelli­suudessa
uhkaa Canadaa
Canadan hallituksen myötävaiku­tuksella
USA on saanut rakentaa
maaperällemme sotilasverkoston,
jolla se olisi ilmeisesti valmis puo­lustamaan
täällä monopoliensa hal­tuunsa
hankkimia )u<mnonrikkauk-sia
ja valta-asemaansa Jos Canada
ei myönny USAn vaatimuksiin, niin
heti aille esitetään tavalla tai toisella
Yhdysvaltojen toimesta jonkinlaisia
uhkavaatimuksia
Tuntuu tosiaankin ihmeteltävältä,
että henkilöt, kuten mr Badanai,
jotka ovat saaneet äänestyksessä
kansan luottamuksen ryhtyvät parla­menttiin
päästyään puolustamaan ul­komaalaisten
monopoliyhtiöiden riis­to-
oikeuksia omassa maassaan.
Jos me emme kansakuntana, ota
tällaisia seikkoja heti huomioon ja
ryhdy toimimaan tilanteen korjaa­miseksi,
niin mekin olemme osasyyl­lisiä
maatamme kohtaan tehdyissä
vääryyksissä — IS
suutta ja hyökkji.ysluontoisten
aseiden hallussapitoa.
Kun kaiken lisäksi muistetnan,
että pääministeri Pierre Trudcau
on kieltäytynyt qpposition kovas­ta
painostulocsta huolimatta an­tamasta
vakuuttavaa perustelua
siitä, miksi War Measures Act ju­listettiin
voimaan, kysyä pitää va-kavaaa
mielessä, että onko WM-A:
n seuraaja sen paremmin tar­peellinen
kuin suotavakaan?
Mutta vieläkin pahempaa, on
"luvassa'. Työväen siionistiryh-män
johtajaksi Torontossa vali­tun
Harry Steinerin kerrotaan
viikon vaihteessa sanoneen: "Sil­loin
avataan koko matökannun
kansi kun ruvetaan käsittelemään
terroristeja". Hänen voimakkain
arvostelunsa kohdistuu tässä yh­teydessä
Parti Quebecoisin johta­jaan
Rene Levesquehin (.joka vas
tustaa terrorismia ja jonka puo­lue
sai Quebecissa n. 23 pros, kai­hista
äänistä—- V) ja Claude
Ryahiin, Le Devois-lehdeh tpimit-tnjaan
jotka suosittelivat neuvot­teluja
mr Crossin ja mr Laporten
vapauttamiseksi Ja pelastamiseksi
makkaasti vaikuttuvia" keinoja.
Erityisen röyhkeästi CIA toimi
vasemman rannan Kongossa, jon­ka
amerikkalainen imperialismi jo
ensi päivinä sen jälkeen .kun itse­näisyysjulistus
Leopoldvillessä oli
annettu, valitsi tärkeimmäksi
kohteekseen Afrikan mantereella;
New York Times korosti artikke­lissaan
"Interventio ja vakoilu
jokapäiväisessä toiminnassa"^ et­tä
Kopgossa GIA pelasi omaa
"suurta afrikkalai.sta peliään".
Lehti tunnustaa, että ensimmäisi­nä
kuutena olemassaolonsa vuo­tena
Kongosta tuli mitä röyh-keimmän
sokaantv.misen, poliittis­ten
murhien, lahjonnan, provo­kaatioiden
ja suoranai.scn aseelli­sen
intei'vention uhri, ja kaiken
tämän takana oli amerikkalainen
tiedustelupalvelu.
.New York Times todistaa, etta
niinä vuosina CIA muuttui väli­kappaleeksi,,
jonki' avulla sekaan­nuttiin
ppliittisesti ja .sotilaalli­sesti
Afrikan maiden asioihin. V;
1960 Kongon saatua itsenäisyy­den
CIA:n vaatimaton toimisto
Leopoldvillessä muuttui aiImänrä-päykscssä
it.se asiassji suurlähe­tystöksi
ja sotaministeriöksi pie­noiskoossa.
CIA lähetti agentte­jaan
kaikkialle rn.ialian perchty-^
mään Kongon poliittiseen elä­mään..••
• -i;. •
D. Wizc jaT. Ross kertovat kir-:
jassaan •:"Näl{ymätön Jiallltus",
että: Kongoa pidettiin eräänä tär­keimmistä
kohteiS/Lii, - koska sipUä,
ioimi muuan,CI:A;n laimokkaimr
pia' ageatleja; 'hänet tunnettiin
nimellä Frank Bender., .i . n
Jotta kapinallisliikc .Kongon
koillisalueiila saataisiin tukahdu­tetuksi,
GIA :taku.si rhodcsialaisr.
tenja eteläafrikkalaisten p;\lkJctt-.
sotureiden s talcult:im;i,t, rangajsn
lusoponiatiot iJoialiJcDa. CJA vär­väsi
amerikkalaisiin B-2G pommi­koneisiin
Icntäjiii, myös I\uubun
yastavajlankiimniikHcllislcn Ilaris­ta
Miamista, j . i kun; pajkkasqlu-reita
oli liian, vähän, istutettiin
koneiden ohjaijniin amerikkalai-.
sia vakinaisia CIA :n a.siamiehiä.
VaKemman rannan Kongo muut
tui CIA :n sillanpäiiasomaksi myös
taistelussa Kongon ta.savaihiii
patrioottisia hallitusta vastaan,
jonka pääkaupunkina oli Brazza-ville.
Youloun kan.sanvast.'ii.son
hallituksen tultua kumotuksi uusi
Kongon oikean rannan hallitus
lähti anti-imperialistisen politii­kan
tielle. Ja heti alkoivat Brazza
vi 1 lessä kai k ua la u ka u k se t. \'a 1 -
tion laitokset leimahtivat liekkei­hin.
SalaperäifirlJii tavalla Jiävisi-vät
korkeimman oikeuden puiieen
johtaja Poibou, tasavallan,yleinen
syyttäjä.Maxcola, paikallisen uu­tistoimiston
johtaja Mansucma.
Jonkin ajan kuluttua heidän nui-miinsa
löydettiin viidakosta. Braz
zavillen lehdet ja radio syyttivät
CIA:n asiamieliiä näistä rikok­sista.
.
Burundin päämini.stcri Ngen-^
43äm3iinnm sai fsurmanaa «ivtd^aa-jan
kfideatä. MurhtyijäkBi oso^
tau tui ameitikkalainen 'l^etyjotör
virkailija JiIcKenzie: Euuiniintair-kastuiksessa/
häneltä löydettiin
kolme miljoonaa B u i ^ d i n fran-\
gia; jotka hän oli saanut etumak­suna
rikoksesta; Ngendandumwe
oli tämän maan toinen pääminis­teri,
joka sai surmansa palkka­murhaajan
kädestä. Ensimmäinen
pääministeri — prinssi Rvvagaso-re
—.murhattiin Buzhumburissa
lokakuussa 1961, vähän ennen itr
senäisyysjulistusta. Hänen anti-imperialistiset
mielipiteensä eivät
selvästikään miellyttäneet tietty­jä
piirejä lännessä.
Am^erikkalaiset tiedustelupalvelut
käyttävät edelleenkin vakoilu- ja
tuholäistaktiikkaa, 'joka perustuu
voimakeinoihin. Kuitenkin viime
aikoina'on painopiste niiden toi­minnassa
Afrikan mantereella
siirtynyt selvästi hienompiin kan­sallisen
vapautusliikkeen hajotta-mismenetelmiin.
Afrikkalaiselle
eliitille annetaan apua "kulttuuri
yhteistyön" varjolla, , "rauhan­joukkojen"
toiminta aktivoituu,
ammattiliittoliikkeessä harjoite­taan
hajotuspolitiikkaa ja CIA:n
asemia lujitetaan- Etelä-Afrikan
rasistien leirissä. :
Afrikkalaisen "eliitin" -—polii­tikkojen
yhteiskunnallisten merk
kihenkilöiden, älymystön edusta­jien,
kulttuurityönteki jäin ja tie-dcmie.
sten — hajotuspolitiikassa
CIA käyttää ovelia menetelmiä
yalikoidakseen "luotettavia" ja
länsimaisesti sekä lännelle myötä
mielisesti ajattelevia henkilöitä
kaikkialla Afrikassa. Patenttikei-nona
tässä käytetään "kulttuuri­yhteistyötä".
Tananarivessä Madagaskarilla
ilmestyvä sanomalehti Imungu
Wauwau määrittelee tämän suun­nan
näin: "CIA alkoi hyvin var­hain
kiinnostua mustan maan­osiin
kulttuuriongelmista". Sen
osuusjTiesenaattina ei ole lähes­kään
viaton. CIA ymmärsi maini­osti,
että kulttuuriradikalismi liit­tyy
usein poliittiseen radikalis­miin.
Turvalak.secn amerikkalais­ien
läsnäolon Afrikassa CIA piti
välttämättömänä kehittää laaja­mittaisen
kulttuuritoiminnan ja
pikkuhiljaa pyrkiä vaikuttamaan
tai Valvomaan afrikkalaista sivis­tyneistöä-
' •
', Jättiläi.smäinen tiodotnstoimis-t()
USIA.jonka vertaista-ei muilla
kapitaUsti.silla mailla ole; on pe-ruiitaniif
Af^rikkaan- y!i:'30^osas-toa.''
Scn tavoitteena dn afrikka-l'aist'cn
' ideblogiiVen muokkäliJi
"doHarlhcngessä". Kuiten-kin - US-JA
on tunnettu myös CIA:n "pik-kuVeljenä"
i sillä USIA:n' ja sen
iilkomtfisten' osastojen' palveluk-
.spssil on saloja vakinai.sia viikoO'
jia. ' ;
\ Monet Afrikan todellisuuden
seikat puhuvat siitä, että CIA:n
ensi silmäyksellä huomaamaton
Chilen, presidentinvaalien kan­sanäänestyksen
jälkeen piti voit­taja
Salvador Allende 5. 9. puheen,
josta julkaisemme otteita ,
••••— Voitto ei ole yksin minun,
vaan olen kiitollisuudenvelassa
siitä kansan yhtenäisyysrintaman
puolueille, -niille sosiaalisille voi­mille,
jotka tukivat meitä, radi­kaaleille,
sosialisteille kommunis-:.
teille, sosiaalidemokraateille, MA-"
PU: n ja API: n jäsenille ja tuhan­sille
riippumattomille. Olen siitä
kiitollisuudenvelassa maamme
tuntemattomille itsensäuhraaville
miehille Ja maahanpoljetuille nai­sille,
olen kiitollisuudenvelassa
Chilen kansalle, joka on kanssani
astuva hjillituspalatsiin marras­kuun
4 päivänä. ;
— Voitto, jonka olette saavutta­neet,
on hyvin tärkeä ja kauas­kantoinen.
Julistan tältä paikalta,
että tulen .kunnioittamaan kaik­kien
chileläisten oikeuksia, mutta
sidentti, haluan olla Chilen histo­rian
ensimmäisen todella ^demo­kraattisen,
kansallisen ja vallan'-
kumouksellisen hallituksen en­simmäinen
presidentti. ;
Chile on viitoittava tien, jota;
muut latinalaisen Amerikan ja ^
maailman, maat voivat seuratiä.
Yhdistyneen vasemmiston^ dym^-
minen voima on huuhtova pois
diktatuurin esteet ja avaavan tien
kansalle vapauteen, oman kohta-^
lonsa herraksi. . .
— Olemme aina kunnioittaneet
— j a tulemme vastakin niin teke­mään
— itsemääräämisoikeutta ja
alueellista koskemattomuutta,
mutta tämä ei merkitse sitä, et-{
tcmme ilmaisisi tukeamme kan­soille
jotka taistelevat taloudelli­sen
riippumattomuutensa j a inhi-millisempien.
elinolosuhteiden puo
Icsta kaikilla mantereilla.
Vain: työskentelemällä ja
tuottamalla enemmän voimme vie-julistan
myös, että täytämme sen dä Chileä eteenpäin ja saada
maamme kansalaisille todelliset
oikeudet työhön, asumiseen, ter­veyteen,
opetukseeh, lepoon, kult-tuuriiri
jä virkistykseen; Yhdessä
teidän: porinistustenne /kärtssa to­teutamme
muutokset joita Ghiie
tarvitsee ja'vaatii:. perustamme
vaUankumoUksellisen hallituksen.
Vallankumous ei merkitse hävi­tystä
vaari rakentamista, ja Chi­len
kansa on valmis tähän suu­reen
tehtävään tällä kansallisen
elämämme suurella hetkellä. ;
— Latinalaisessa Amerikassa ja
muualla ihmiset ..tähyilevät huo­mispäiväämme.'
Luotan ja uskon,
että olemme kyllin vahvoja ja
rauhallisia kyetäksemme avaa­maan
tien parempaan elämään ja.
aloittamaan töivontäyteisen tien '
sosialismiin jota Chile omin käsin
rakentaa.
historiallisen lupauksen, jonka
olemme, antaneet luvatessamme
toteuttaa yhdistyneen vasemmis­ton
ohjelman niin pian kuin olem­me
hallituspalatsissa ja hallitus
on kansa.
— Olen sanonut, että meillä ei
ole eikä voikaan olla ajatusta kos-to.
sta. Sellaisten tunteitten hauto­minen
rajoittaisi saavuttamamme
voiton alaa. Mutta vaikka emme
tunnekaan halua kostaa, emme
myöskään peräydy yhdistyneen
vasemmiston ohjelmasta joka on
kansan taistelulippu.
— - Haluan vielä toistaa, että jos
tämä voitto ei ollut helppo, vielä
vähemmän sitä on voittomme
vahvistaminen ja uuden yhteis^
kunnan rakentaminen —uusine
sosiaalisine suhteineen; uusine
moraalinormeineen.
—- Olemme voittaneet tuhotak-semme
kerta kaikkiaan imperia­listisen
riiston, lopettaaksemme
monopolit, toteuttaaksemme kau­askantoisen
maareformin.' kon-trolloidaksemme
tuontia ja vien­tiä
.sekä kansallistfi^semme Ijiio-ton.:
•• •• •. ' . ,','.
I— Lupaan:jlft^jisänjpdpssp., ijoJl^
on ollut avainasema voitossa, olla
sille kuuUaii;iep suuressa ;IfoUe|tt\i-
Visossa tehtävässä. Ainoana toi-.
'veenar\i on olla toveri presidentti.
En halua olia aivan erilainen prc-akliivisuus
."Afrikan kulttuurin
ystiivien" naamion-takana on va-,
kavana esteenä sillä tiellä, joka
johtaa Afrikan kansallisen vapau­tusliikkeen
kehittymiseen, i. . ,
Uusi puolue L-Saksaan
Bonn. — i Ryhmä. LänsirSaksän
vapaan demokraattisen puolueen
.entisiä jäseniä ilmoitti viime vii-ikoila
penistavansa tässä .kuussa
uuden puolueen.-Sen nipieksi tu-
'ijeö Kansallinen liberaalinen-itoi-,
mihtapuolue.
Vapaan'' 'cfemokraättiseh''' 't»U6-'"
lueen' 'jäseniä' 'on'' viime" 'äikdiria'
eronnut puolueesta kaikilla ta- -
soilla," :etupäässä vastalauseena '
liittokansleri Wiily Brandtin idän
politiikalle. Vapaa demokraatti­nen
puolue, kuuluu pienempänä j
osaj)uolena Länsi-Saksan, hallituk ,
scen. Uuden puolueen perustava
kokous pidetään 28. marras- |
kuuta.
. Francis Simard O Bernard Lorfie • Jacques Rose
Que. työmin^sleri Pierre Laporten ja englantilaisen kauppakomissioneri James
Crossin kidnappaamisesta "halullujen" listalle on nimilefty kolme uulta henldlöä.
Kansainväliseksi poliisioperaatioksi kuvatuissa etsinnöissä esitettävänä on Paul
Rosen ja Marc Carbonneaun lisäksi seuraavat yllä kuvatut miehet: Francis Si-|
mard ia Jacques Rose. molemmat 23-vu3tiaila sekä 19-vuotias Bernard Lortie.
PÄIVÄN PAKINA
NURJA PUOLI - SODASSAKIN
Sota on ylei.sesti puhuen hy­vää
afääriä niille, Jotka erinäi­siä
sotavarusteita tuottavat.
:-Heidän mielestään o.n miltei an­teeksiantamaton
synti itse dol­larimerkkiä
vastaan, jos nuoret
eivät mene kilvalla .sotimaan, ja
jos kan.san keskuudesta rupeaa
kuulumaan joitakin soraääniä
sodan 'kaikkiparantavasUi voi­masta
ja -autuudesta.
Kaikesta 'huolimatta tuntuu
siltä, että sotilaittenkin keskuu­dessa
ilmenee nurjamielisyyttä
tätä hyvää liikcafääriä vastaan
ja se tulee ilmi joko tavalla tai
toisella.
Pöydällämme on pari viimei­sintä
tätä asiaa koskevaa uuli.s-tietoa.
•
Tang Kang-nimisestji paikas­ta
Kambodzhasta viime pcrjan-;
taina lähetetyssä AP:n uutistie-dossa
kerrotaan yksivakansti,
että Kambodzhan nykyhallituk­sen
"suurin hyökkäysoperaatio'
Juuttui perjantaina kiinni sotir
laiden palkkallejuun.
Mainitun uutisticdon mukaan
Kambodzhan nykyjohdon .soti­laille
ei ole maksettu heille lu­vattua
palkkaa — ja tähän suur­hyökkäykseen
osallistuvat soti­laat
olivat sanoneet, että ilman
palkkaa ei kannata tapella.
Erään kambodzhalaisupseerin
kertoman mukaan tähän operaa­tioon
osallistuu peräti 20,000
miestä, mutta Hie kieltäytyvät
tehtäviensä täyttämisestä ilman
palkkaa.
Noin 5'1 mailin päässä-Phnom
Penhistä pohjoiseen olevan Ta-ing
Kaukin päämajasta ön myös
sanottu, että senkin mielestä oli­si
sotilaille maksettava heille lu­vattu
palkka ennen kuin voidaan
odottaa hyökkäy.soperaation jat­kumista.
Tämä viittaa siihen,
että mainitun päiimajankin hen­kilökunta
ehkä korkeimpia vis­kaaleja
myöten on jäänyt saa­matta
palkkaansa. '
Ajatella sitä surkeutta. Jos
sotilas . kuolee ennen palkan
saantia häneltä jää joitakin en­nen
taistelua järjestettäviä hu­vitteluja,
saamatta — ja mikä
tiotää. kuka huvittelee sitten
kuoleman tai haavoittumisen jäi
keen hänen rahoillnah,
Saman uutistiedon miikaan
Phnom Penhin "suurimpaan
hyökkuyksoeu" osallistuvat mie­het
ovat aasialais-standarttien
mukaan hyvin palkattuja hep­puja.
Sotamiehenkin kerrotaan
saavan 1,700 rieliä kuukaudessa
eli noin $33.00!
Edellävihjatusta hyökkäysope
raatioihin osallistuvien sotilai­den
"huvittelusta" puhuttaessa
kiintyy huomio automaattisesti
Saigonista myös viime perjan­tai
na lähetettyyn New York
Times Servicen uutistietoon.
jonka mukaan huumausaineiden
aiheuttama kuolevaisuus lisään­tyy
roimasti Etelä-Vietnamissa
olevien USA:n sotilaiden kes­kuudessa.
Etelä-Vietnamissa olevien US
A :n asevoimien päällystö sanoo
tiitä huumausaineista johtuvan
kuolevaisuuden lisääntymistä
"vakavaksi Ongelmaksi" ja il­moittaa,
että tänä vuonna on
siellä kuollut huumausaineiden
väärinkäytöstä jo 25 miestä, jo­ta
vastoin koko viime vuonna
(jolloin siellä oli enemmän ame­rikkalaissotilaita
kuin nyt) kuo­li
huumausaineisiin ''vain'' 16
yhdysvaitalaissotilasta; ;
Kaiken lisäksi todetaan, että
huumausaineiden kuolohuato li­sääntyy
edelleen, sillä elokuun 1
pnä ja lokakuun 18 päivän välil­lä
kuoli huumausaineisiin 11
henkilöä.
Sitäpaitsi selitetään, että näi­hin
"huumausaineisiin" kuollei­siin
sisältyy vain ne, jotka ovat
kuolleet "liian suuren annoksen"
ottamisesta, eikä huumausainei­den
aiheuttamiin "tauteihin"
(myrkytykseen, maksavikaan
tai keuhkokuumeeseen) kuolleet.
Lisäksi tunnetaan 64 kuoleman­tapausta,
joiden aiheuttajaksi ei
olc-voitu huumausaineiden käyt­töä
todeta.
Sairaalahoitoa on huumaiusai-neiden
väärinkäyttäjistä saanut
746 tämän vuoden aikana ja 523
vuonna 1969.
Epätoivoiset olosuhteet ajavat
ihmisiä usein epätoivoisiin te­koihin.
Alhaisessa kurssissa tuntuvat
siis amerikkalaissotilaat pitä­vän
koko "X^ielhamin sotaretkeä.
Sitäpaitsi tuntuu siltä, kuten on
eräissä yhteyksissä vihjailtu
että Vietnamin sotaretken yh­teydessä
'harjoitetaan laajassa
mittakaavassa "sivutoimena"
huumausaineiden kuljetusta"Ja
kaupustelua,
Surke;;i tilanne, vai mitä ar-vtMlaan.—^
Kän.säkoura.,