Vapaus, January 6, 1955

              Sivu 2 Torstaina, tammik. 6 p. — Thursday, Jan. 6,1955
M« ^ m i , d « M i nau 1119 Mt
oepee peDattDBent, OttowB, Pub-mtä
OuU» weekly: Tttesdajs
^Rnmdays and^atttrdsn bf Vapana
S n i t V ^ 0ndbui7f Onfc, Canada.
T^Iepbones: Boa. Ollice OB. 4-4284
EdUorlal Offlce OS. 4-426S. MBuager
KSnkcL EdttorW.£kltmd.Mklling
additM: Box ^ 8tIdba^^ Ontar^
'AäverdAtg ratea opoaamiikfttioo.
TrattBtotlon frec of djarge.
ULAUBBXNNAT:
Oasadaa»: ^ vk, 7JOO « tt. 9.n
S kk. 3ä5
nanr^Bblmi tfk.9M6V^420 sSSSSSr^ lfk.«L0O6kk.4.75
•AO;'. Puheet ja teot ilman koristeita
L Wasbmgtontsta iiedoitettUn maanantaina, että Yhdysvaltain
fcotJgressin eräs valiokunta ehdottaa "positiivista, kahden puolueen
"piÄittJstä hyökkäystä" vastatoimenpiteenä kommunistien suunnitel­malle
tuudittaa vapaa maailma toimettomuuteen j a aloittaa kolmas
maailmansota Kremlin valitsemana ajankohtana. ( A F : n uutistieto.)
r -/j Eddleen tämän valiokunnan selostuksen mukaan Neuvostoliiton
-ehdottaman "rauhanomaisen rinnakkaisolon" tarkoituksena on ajan
viättärainen Venäjälle, jotta se voisi hajoittaa maailmanliiton j a t a -
§otttaa ifen punaisten hyökkäykselle. (Sama uutistieto.)
K u t e n huomataan, yllämainitut lausunnot edustavat Yhdysval-läoi
sotaisempia hallituspiirejä, jotka tuhnuslavat, että ns. vapaa
maailma ei kestä rauhanomaista kilpailua sosialistisen maaihnanosan
^^tanöa j a suosittelevat sen perusteella ^'sota nyt"-ohjelmaa.
; '{^ Sivumennen sanoen ei voida olla huomioimatta tätä: M e i l l e on
Araktttttettu kerta toisensa jälkeen, että Yhdysvaltain hallitus Jialuaa
muodostaa sotaliittoja j a aseistaa eilisiä vihollismattanmiekin nimen-omaähO
«reuvostoliiton j a -xn liittolaisten suuren sotilasvoiman takia.
T ^ T H ^ meren alueen sotasopimusten, Atlantin p a k t in jä Saksan i m -
perialismin uudelleen aseistamisen oikeuttamiseksi on sanottu, etta
>• 3(apitalistiselia maailmalla ei. ole mitään muuta vaihtoehtoa, kuin
äseisttia riittävästi torjuakseen muka Neuvostoliitosta uhkaavan hyök-
Icaysvaaran.
\futta nyt taas tuli näyttämölle Yhdysvaltain Itongrcssin eräs va-j
i i o k u n t a j a selittää, että Xeuvostoliitto onkin todellisuudessa äärim-
'jthäisen heikko j a yrittää aikaa voittaakseen petkuttaa "vapaata maa-
«ilniaa'^ puhumalla rauhanomisesta rinnakkaisolosta r - että voisi tuu­dittaa'kapitalistimaat
toimettomuuden nneen ja sitten kaikessa hiljai-
' £tiudessa varustautua! Selvästikin tässä on jotakin suuresti ristirii­taista.
• • •
.'C Yhtenä kysymyksenä herääkin tämä: Jos "Neuvostoliitto yrittää
jybnäyttää sotaisia jänkkipoliitikkoja propagoimalla "rauhallisen r i n -
nalikaisblon" puolesta, niin miksi nämä ^riisaat j a aina erehtymättö-
' mät jänidt eivät käytä hyväkseen samaa asetta j a rupea myös propa-
^'^gÖiAiaan rauhallisen rinnakkaisob puolesta? 'Sitä olisi sivullisenkin
ä'::liauskai^ puoU; siinä propagandassa vetäisi pidemmän
' Iconren.
y _ Tunnettu tosiasia nimittäin on, eikä sitä ole kukaan vastuun­p
a ^ yrittänytkään toiseksi väittää, että {Neuvostoliiton leh­det,
radio, diplomaatit j a muut julkisuusihmiset propagoivat jatku-puolelta,
»Mutta amerikkalaiset A-hullut hylkäävät sen vaatien en-iJh,^
plemassa.''vaara", että Neuvostoliitto voi rauhanpropa^aiidalläah
ftuudittajikapitalistimaat toimettomuuden tilaan, n i in miksiJ6i\^at',amet;.
:;jnkka1aiset;<viisaat: kenraaHpoliitU^ Neuvosto­l
i i t t oa vastaan? ' ' * " - .
V a s t i i s on ilman muuta selvä. Sellaista hallitusta el ole vielä;
rnModostettu ~ muodostetakaan joka voisi propagoida erilaisr
v^v^en yhteiskuntamuotojen ra
l a valmistella sotaa ns. toisin ajattelevaa maailmanosaa vastaan.
Tämä On ainoa ja todellinen syy, miksi "rauhallinen rinnakkais-
< ^ mutta
i ;sovi vähääkään Yhdysvaltain sotaisen hallituksen ohjelmaan;
> ipalatkaamme selvyyden vuoksi vielä yllämainittuun .AP:n uutis-
; f ^ietoon, jonka mukaan kongressin valiokunta hylkää Neuvostoliiton
vi.«hdottaman rauhallisen rinnakkaisolon ja vaatii "kahden puolueen
hyökkäystä" seuraavaan tapaan: .
- ^^^^^y: - otollisempi aloitr
;itaahsemme rohkean, positiivisen j a poliittisen hyökkäyksen . • i * ' ja
Jsitten suositellaan, että presidentti Eisenhower kutsuisi "vapaiden
; konferenssin niiden voimistuttamista varten,
diplomaattiset suhteet M o s k o v a n kontrolloi­d
e n hallitusten kanssa ja hävittääkseen kaikki kommunististen kan-
/ Ja millä perusteella tällaista sotaohjelmaa suositellaan? Tunnus-
{tamalla; että >Neuvostoliitonrauhanrakkaus on n i in suuri j a horjuma-,
:)ton, ettei.Yhdysvaltain mitkään ''positiiviset" toimenpiteet kommunis-i
j t e ja vastaan aiheuta sotaa. ( A P : n uutistieto tammik. 3. pnä.)
i ' o h j e l m a n tueksi ei siis kelpaa puheet
trauhallisesia rinnakkaisolosta, vaan verisestä sodasta ja katkerasta
;vihan]ietsonnasta.
I^^^^^^^^^^^^x N näemmekin, että samalla kiin-esimerkiksi Neuvosto­liiton
Jehdet korostivat rauhallisen rinnakkaisolon tärkeyttä ja mah- .
•dollisuutta kaikkialla "vapaassakin maailmassa","^toistettiin "rauha
f Jmaassa j a ihmisillä hj^vä tahto"-tunnusta, julkaisi "Nev Yorkissa laa-
'jimmin levinnyt lehti (jouluaattona!) toimituskirjoituksen otsikolla:
" B l a s t *Em \Vith Bugs'' (pommittakaa niitä basilleilla).
yr-y-:.' Tässä omalaatuisessa "joulusanomassa" mainittu lehti kirjoitti
>:^^ . . Armeijan kemikaalipäällystön jäsen, kenraalimajuri W i l -
J i am M . Creasy inttää, että Yhdysvaltain sotajoukoilla pitää o l la täysi
'oikeus käyttää taudinbasilliaseita kaikissa tulevissa sodissa." (Mainit­t
u lehti yhtyy joulukirjoituksessaan kenraali Creasyn ajatuksiin, että
"sodan tavoitteena o n " — ci kansakunnan ja ihmisarvojen puolusta­minen,
vaan — "voiton saavuttaminen niin nopeasti ja halvalla kuii\
^mahdollista" j a ''Yhdysvalloilla on taudinbasilliaseita, j o t k a saatta-jvat
vihollisen tappioon vähimmässä määrässä uhraten amerikkalaisten
henkiä."
Kyseinen lehti epäilee, että kenraali Creasy voi olla " l i i a n toivo--
; r i k a s " , m u t t a sanoo kuitenkin toimituskirjoituksessaan, että 'hänen
vperusperiaatteensa ovat oikeatv (sound). 2 . _
Mitä ylläolevaan hirvittävään ajatukseen lisätään, se on koko-
.naan tarpeetonta. M u t t a ottakaamme vielä toinen esimerkki. Kieltäes-
,.sään rauhallisen rinnakkaisolon periaatteen Yhdysvaltain hallitus päl-
, j a s t i korttinsa myös Kaukoidässä. Kuten lehtemme uutisosastolla on
kerrottu, Aasian j a A f r i k an maat^aikovat järjestää konferenssin, missä
^, edustajat — Aasian jä Afrikan JO:sta maas­ta
-— tulevat keskustelemaan muun ohella myös erilaisten yhteiskun-iJtiasnmo)^
rauhanomaisesta rinnakkaisolosta. Kaiken tämän suhteen
« n Y H y s v ^ osoittanut selvää vihamielisyyttä j a näihin
: s u u n n i t d m i i n osallistumisen asemesta kiertää nyt Yhdysvaltain yleis-
';|!Sikunnan puheenjohtaja, amiraali Radford aasialaisten ystäviensä —
^ Rheen j a Bao D a i n luona pitämässä so-ltat$
ia uhkauspuheita' siitä, että ellei näiden nukkehallitsijain valtaa
Jvoida, muuten säilyttää, niin se tehdään yhdysvaltalaisten ätomiasei-
' jäen gvuUa.'
/ p J l a i s i a ovat jänkkien puheet ja teot ilman k o r i s t e i t a L .
SYNTYAAÄ-
P Ä I V IÄ
EauMi Uippönto T o r o n t o s t a täyt*
ti t a m m i k u u n 3. pnä 7 » vuotta,
S y l v i a Mppönen täyttää tammi­kuun
15- pnä myöänia 70 vuotta.
TTndymme myös autaUateten j a t u t ­tavien
onnentolvotuisiln!
' • ' J t ' . ^ - Y -
Turf^timiitkailu
alkaa Suomesta
Neuvostoliittoon
HelainU. — (DI4»> — Lukuisat
matktistushaluiset henkilöt ovat
useissa; yiiteykaiojä tehneet tieduste­l
u j a matkustusmahdollifiuuksien ; a -
vautumisesta NeuvostolJittoon. Myös­k
i n Suomi-Neuvostoliitto-Seuran t a ­h
o l t a o n t o i m i t t u a«lan ratkaisemi­seksi.
Ja s en pyrkimykset ovat n y t -
tammin johtaneet myönteisiin tulok-sUh,
Jouluk; 28 pnä NeuvotÄollItosta
saapuneen tiedon mukaan tullaan
täjstä alkaen 'Järjestämään seuramat­k
o j a tavallisten turistimatkojen t a ­paan
myöskin Neuvostoliittoon.
Ensimmäinen tällainen m a t k a t a m ­mikuun
aikana; j o l l o i n : n o i n 100 t u ­r
i s t i l l a o n t i l a i s u u s lähteä L e h l n g r a -
d i m tutustumaan sen nähtävS7l£Siin.
Kustannukset tästä n o i n v i i k o n kes­tävästä
mätkaota ovat 25,000 mk, m i ­h
i n sUmniaan sisältyvät k a l k k i k u l ut
a i n a matkoja, hotellihuoneita, r u o i a lr
l u a , kuljetuksia ym. myöten. B l a t k a l -:
l e lähtö tapahtunee tammikuun 15.
päivänä Helsingin asemalta j u n a l l a.
(Matkalle halukkaatjyoivat I t o o l t t a u -
t u a Subml-Neuvostollitto Seuran pilr
ritolmlstoissa, Helsingissä myös S N S
: n keskustoimistossa, j o i s n i annetaan
lähempiä tietoja matkaan Uittyvlstä
yksityiskohdista.'
Canadalaiset insinöörit laativat B r i t i s h Colamblassa- n i i n suurta sähkövoimasuunnitelmaa, että d i h e n verrattuna
on St. Laivrencen meritie- j a jÄhkövoimasnumiltelma kääpiösarjaan kuniava yritys. B C : n sähkovolmasnunni.
telma yhdistäisi kolme suurta, j o k e a - Kootenay-, Columbia- j a Fraser-joet — tuhat m i l j o o n a a - d o l l a r i a maksa-van
suunnitelman perusteella, mikä antaisi 30 t u h a t t a mfljopnaa^kUowattUuntia sähkövoimaa vuodessa. St. L a w ­rencen
voimalaitokset Comwalllss£ tulevat kehittämään IZy^ t u h a t t e miljoonaa kwt. sähköä vuodessa, m u t t a sUtä-k
i n menee toinen- puoli Y h d y s v a l t o i h i n . Columbia-joen suunnitelma antaisi kymmeniUetnhansUle ihmisiUe tyota
j a tekisi B r i t i s h Coiumbiasta koko Pohjois-Amerikan mantereen teollisuuden sydämen Tyynenmeren rannalla.
M u t t a tässäkin yhteydessä o n esitetty varoitus; " V a r o k a a mcritlesnunnitelman kauppoja" — e l i sitä, että lUttohalU-tus
käyttää tätä suunnitelmaa saadakseen paremman h i n n a n yhdysvalalaisilta piireiltä, j o t k a nyt yrittävät saada
omaan käytöönsa canadaUisct vesistöt. — Kuvassa Co l u m b i a - j o k i T r a i r i s s a , B C .
USA:n metliodistit
rukoilevat raulian
puolesta V. 1955
;, N ew York. — Samaan aikaan
. k u n Y h d y s v a l t a i n haDitus v a l m b -
:> «un tulevaa sotaa varten mm.
Saksan j a J a p a n i n aseistamisen
\ k a u t t a , :on Y h d y s v a l t a i n metodis­t
i k i r k k o päättänyt ryhtyä j a t k u ­vaan
koko vuoden a j a n kestävään
rukoilemiseen rautaan puolesta, i l ­moittivat
k i r k o n edustajat täällä.
R a u h a n puolesta rukoileminen
a l o i t e t t i in heti uuden vuoden, a l -
kaecsa j a tarkoituksena on J a t k a a
tätä rukoilemista keskeytymäUä
öin j a päivin ^ koko vuoden ajan;
Vuosi a l o i t e t t i in rukoilemalla r a u ­han:
puolesta 11 e r i kirkossa Ja
noin tuhat seurakuntaa on j o I n*
vannut osallistua tähän toimlt^k-xeon
j a sen lisäksi odotetaan
muiden ^kirkkokuntien 'yhtyvän
s i i h e n myöskin.
Saksan kansa vastustaa
uudelleen aseistumista
Länsi-Saksan edustajan. Thea Arnoldin puheen­vuoro
Maailman Rauhanneuvoston 'kokouksessa
mikä pidettiin Tukholnrnssani^ 1954.
j a s t a o n pyrittävä luomaan Euroopan
Romanian ravintoaine-teollisuuden
kehitys
Romanian kanantasavallassa pahr
naan joka vuosi (käyntiin uusia r a -
vlntoameteolUsuuden tuotantolaltok-s
k i .
Lolsakuun lopulla a i a t i l n valmiiksi
uusi koneleipomo m a a n k i v i h i i l i t e o l ­lisuuden
keskuksessa — Fetroshanis-sa.
Koko tuotantoproseaM on tässä
laitoksessa koneistettu täydellisesti.
J o k u aika sitten s a a t im vahniikai
uusi koneleipomo myöskin Turdyssa.
Rcmetissä (unkarilafcsten autonomi­sella
alueella) pantiin hiljattain
käyntiin Ro.-nanian enaimmainen
maitojauhetehdas, jonka tuotantdkor
neisto o n s a a tu Neuvostoliitosta.
Jo monta kuukautta o n valmistanut
tuotteita maan eräs. suvuin uusi säl-lyketecUiifiuden
tuotantolaitos — v i ­hannee-
ija hedelmäsällyketehdas
Tekucin kaupungissa B y r l a d i n alueel­l
a .
Saksan liittotasavallan (Länsi-
Saksan) asukkaiden syvimmän
huolen kohteena o n sama seikka
k u i n Saksan demokraattisen tasa­v
a l l a n asukkailla: Saksan yhte­näisyyden
palauttaminen J a B e r ­l
i i n i n kohtalo.' Saksalaisilta o n ;
evätty kummankin kysymyksen ,
ratkaisu Ja päätintavalta on
alistettu miehitysviranomaisilte.
Yleissopimuksen pelätty, halätila-klausuuli.
Joka s a l l i i miehltysvi-:
ranomaisille jatkuvan toimeenpa­novallan,
on aikomus korva'ta
eräänlaisilla. valtuuspykäl!lIä,jo^-j^
. k a merkitsevät samaa. Nämä,vair^
tuuspykälät mnlEtuttavat a h d i s t a -'
v a l l a tavalla H i t l e r i n a j a n :'val-. _
tuuslaelsta. Voiko näissä olosuh­teissa
• oHa puhettakaan Länsi-
' Saksan väestön suvereenisuuden
palauttamisesta?
K o h t a l o k k a i m p i a pykäliä L c n t c sn
j a P a r i i s i n sopimuksissa ovat ne,.jois­sa
julistetaan B o n n i n h a l l i t u s ainoak-r
si Saksan lailliseksi edustajaksi. E i
t a r v i t a mitään r i k k i v l i s a i t a j u r i i d i s ia
j a p o l i i t t i s i a t u t k i m u k s i a sen toteami­seksi,
että Adenauer o n näissä kohdis­sa
ajanut läpi kannanoton, jokai e i
vastaa h i s t o r i a l l i s i a tosiasioita j a j o ka
voimassaollessaan tekee Saksan y h ­distämisen
mahdottomaksi.
Totuuden tietää jokainen l a p s i k i n:
sen, että nykyift llä kahdella Saksan
v a l t i o l l a on s a m a oikeus saada äänen­sä
k u u l u v i i n Saksaa koskevissa asiois­sa.
Ne, j o t k a eivät tätä tunnusta, s i ­vuuttavat
tosiasiat.. S a k s a n yhtenäi­syyttä
e i aikaansaada kahden valtion
olemassaolon kieltämisellä, vaan neu­votteluilla.
Länsi-Saksan .'Väestö on
yhä laajenevassa mitassa todennut tä­män
tosiasian. S e on seurannut k i i n ­teästi
taistelua maailmanrauhan pu^r
lesta j a tämän kamppailun tulokset,
nimenomaan Geneven konferenssin
saavutukset, ovat tulleet sen tietoon.
Toisaalta sille selvenevät yhä parem­min
ne-vaarat, jotka s i t a itseään u h ­kaavat.
Länsisaksalaiset tietavat, että
jos sopimukset ratifioidaan heidän
Nykyhetken taistelu tulevalsnndcn p n o l ^
poikansa joutuvat muutamien kuu­kausien
k u l u t t u a pukeutumaan; ase-t
a k k e i h l n j a a l i s t u m a a n vieraan k o ­mentoon.
H e ovat seuranneet huoles­tuneina
LänsirSaksassa toimeenpan-tuja.
mai^ööverejä j a todenneet n i i d en
lähtökohtana olevien suunnitelmien
j a s o t i l a a l l i s t en a r v i o i n t i en perusteet.
He ovat nähneet- uusien k a u h i s t u t t a ­vien
' talstelövältoeiden esiinmarssin.
He ovat todenneet, miten jo näissä
harjoituksissa "on aiheutettu suuria a i ­neellisia
tuhoja j a tietävät, että p a ­himmassa
: tapauksessa; tuihö uftkaa
j u u r i , heitä. Tämä kävi erikoisen s e l ­väksi
länsivaltojen sjärjestaman a t o -
mitykklenpropagandanäyttelyn a i k a ­na
— näitä tykkejä on Länsi-Saksassa
jb 30 yksikköä. Koenäytöksillä ei kui-;
tenlkaan ollut odotettua tulosta. M o r
net länsisaksalaiset joutuivat todelli­sen
k a u h im ivaltaan j a tunsivat, «ttä
heidän cn (välittömästi ryhdyttä.vä
toimimaan sodanuhkaa vastaan.
'Näiden vaikutelmien pohjalla, on
Länsi-Saksassa kasvanut: vakaumus:
P a r i i s i n sopimukset tekevät Saksan
rauhanomaisen yhdistämisen mahdot­tomaksi.
Ne uhkaavat Euroopan t u r ­vallisuutta,
hsäävat .kansainvälistä
jännitystä, johtavat uuteen kilpava-rusteluim
j a uuden sodan partaalle.
Nimpä sopimusten ratifioimiseen l i i t -
toparlamentlssa j a Itse hallituskokoo-muksenkin
piirissä suhtauduttiin jo
k o k o n a n toisella t a v a l l a k u i n yleisso­pimuksen
j a 'Euroopan armeija-sopi­musten
kyseellä'ollessa. Tunne vaa­rasta
o n kasvanut j a samanaikaisesti
on tietoisuus kansallisesta vastuussa
voimistimut.
Joukko tosiasioita osoittaa tämän:
.Kun llittoparlamentissa lokakuun 7.
pnä keskusteltiin Lontoon sopimuk­sesta
esiintyivät toiseksi suurimman
puolueena s a k s a n sosialidemokraatti­sen
puolueen, puhujat avoimesti j ä l -
leerikselstautumlsta vastaan vaatien
luopumista S a k s a n asevoimien perus­tamisesta
ennenkuin k a i k l d neuvot­telumahdollisuudet
. Neuvostoliiton
kanssa on t u t k i t t u . H e vaativat, että
P a r i i s i n sotilaallisen sopimuksen s i -
k o l l e k t i i v l n e n turvallisuusjärjestelmä.
Samaan tulokseen päätyi samotoa
päivinä P r a n k f u r t am M a i n i s s a kool­l
a ollut Saksan ammattiyhdistysliik­keen
III kongressi, joka hyvältsyi
asiaa koskevan päätöksensä . y l i v o i ­maisella
ääntenenemmistöllä. 4400:sta
kokouksen osanottajasta, j o t k a edustlr
vat 6.5 miljoonaa ammatillisesti jär­jestäytynyttä
työläistä, v a i n 4 äänesti'
päätöstä vastaan. Se osoittaa, että
myös läsnäolleet k r l s t i l l i s e i a m m a t t i -
yhdistysedustajat, jotka pääasiassa
lukeutuvat l i i t t o k a n s l e r in o i n a a n puo­lueeseen,
äänestivät P a r i i s i n sopimuk-'
s i a j a ns. v o i m a p o l i t i i k k a a vastaan;
V a h a n aikaisemmin oli a m m a t i l l i s e s t i
järjestäytynyt, nuoriso vyli miljboimn
nuoren työläisen nimissä hyväksynyt
päätöksen, jossa' vastustetaan Saksan
jälleenaseistäutumista. - -
'Erikoisen kuvaava j a enteellinen
nuorison asenteelle on eräs j u l k i n en
kannanotto, vastaus B l a n k i n toimis­ton
marraskuun 3. päivänä 'Kölnissä
toimeenpanemaan Gallup-tieduste-,
l u u n , 5&ssa k y s y t t i in ' h a l u a v a t k o 20-
vuotiaat t u l l a sotilaaksi". Tiedustelun
toimeenpanivat kyseisen propaganda-toimiston
puheteknillisesti parhaiten
koulutetut voimat. Vastaus ei a n na
t u l k i n n o i l l e tilaa. 95% läsnäolevista
nuorista miehistä vastasi kysymyk­seen
" e i " . -^Me emme tahdo k a h t i a -
j a e t u n Saksan sotilaiksi. M e emme
h a l u a veljessotaa. E i vielä m i l l o i n k a an
varustelulla ole estetty sotaa.' iMe 20-
vuotiaat emme o l e olleet valitsemassa
sitä B o n n i n parlamenttia, J o k a jul­keasti
p y r k i i määräämään; elämäs­tämme."
Nämä ovat vain muutamia
niistä perusteluista, joita nuorukai­set
esittivät kielteisen Kantansa perus­teluksi.
Y h ä selvemmin ilmenee myös
virkamiesten piirissä voimakas vas-''
tustus sotavalmisteluja j a v a r u s t e l u -
toimenpiteitä kohtaan. . U s e i l la p a i k k a ­k
u n n i l l a LänsI-^Saksassa o n onnistut­t
u estämään miehltj-svaltojen mää­räämien
räjähdyskammiplden lentö^
kenttien Ja s o t i l a a l l i s t en laitosten r a ­kentaminen.
T u n t u u ikäänkuin vas­tuuntunnon
j a rauhantahtoisen, k a n ­s
a l l i s en tunteen aalto yhdistäisi liit­t
o t a s a v a l l a n kansalaiset.
'••••' Karjalan eriäs»
fyil^sutuksessa
Fe^abof. — Kuuden K i l o m e t r in
pHässä S o r t a v a l a s t a stjaitsee/^lylän
b i i o f i e k a l u t e b t a a n tTfilälstfn: asutus/
Asutus kasvaa nopejätL'
me vuoden a i k a n a asutukseen o n U -
mäantunttt k a l ^ u n t t a katua ,-—
Komsomolskaja j a L e s h a j a . P a r h a i l ­l
a a n raketmetaan taloja Jlantakadun
v a r r e l l e . vAsuttJkseen o n avattu uusi
l a s t e n t a r h a 50 lapselle ja lastenseimi
o n muuttanut uuteen t i l a v a a n r a k e n ­nukseen.
'
Yksistään tänä vuonna o n a s u t u k ­s
e n kunnostukseen käytetty 35,000
r u ^ l a a / o n i b r j a t t u , j a r a k e i i n e t t u toist
t a ' 'tuhatta ijeliömetxi^ , k a t u a j a k a t u r
käytäviä. * ' -
Asutuksen-alueelle o n i s t u t e t tu p a l ­j
o n monenlaisia p u i t a j a koristekasr
veja. - c
FSast^-piinta antaa
suksiQe vauhtia
New Y o i i c . — Brittiläinen fyysikko,
t r i Fihillips B o w d e n o n ' t u t k i m u s t e n sa
perusteella saanut selville, että k u n
suksen p o h j a p i n n a n päällystää .vissinr
laatUIsella plastlc-atoeellä ( P T P E eU
polytetra-fluoro-ethylene) antaa se
suksille paremman l u i s t a n k u i n -mit­kään
m u i i t keinot; Niinpä esimerksi
30 m e t r i n pituisessa syöksylaskussa se,
lisäsi suksien v a u h t i a n o i n 50 prosen­t
i l l a , väittää hän. T r i Botvdento i l ­moitetaan
•-, J a t k a v a n tutkimuksiaan
tällä a l a l l a.
.TOmä'liike ei pjreähdy v a i n te^^
U s e e n k a d u n m i e h e e n , vaikka tosi­asiassa
hän j a v a i n hän o n r a t k a l s c r
v a tekijä. J i ^ l k i s e n m i e l i p i t e e n palr
nostuksen' johdosta näyttäytyy - k r i i -
slnomalsia ilmiöitä myös B o n n i n h a l -
lituskokoomuksessa, eikä tätä a i h e u ta
ainoastaan S a a r i n kysymys. L i i t t o -
k a t k l e r i n P a r i i s i n sopimusten a l l e k i r -
j o i t t a m i s ^ jälkeen tekemällään Ame­r
i k a n m a t k a l l a antama selitys, että
hän r a t i f i o i n n i n , jälkeen t u l i s i pon­nistelemaan
aikäansaadakseen hyök-käämättömyyssopimuksen
idän kans­s
a , jonka muutoin U S A ; n 'hallitus
k u i n sopiniuksesta torjui el-toivotta-^
v a n a seikkana, p i d e t t i i n myös^, Län­si-
Saksassa, IBonnin poetiikalle omir
naisena "hämäysmanöööverinä. 'Kans­l
e r i n suhtautuminen-viimeiseen Neur
vostohoottlln —; ylelseiurooppalainen
t u r v a l l i s u ^ o n f e r e n s s l : o n k a i k i n hior
kominen hänen tavoitteenaan -mutta
konferenssia ei voida järjestää .vielä;
. k f s k a ;s? vaatii-erittäin perusteellisia
valmisteluja j a k o s k a ; a s i a a n voidaan
p a l a t a . / , v a s t a l ^ r i i s ^ sopimusten ran
t i f i o i n n i n Jälkeen nostatti Länsi-
Saksassa suuttumuksen myrskyn. . E i
a i n o a k a a n sosialidemokraattlhea
puolue - v a a n myös V a p a a n saksalai­sen
puolueen puheenjohtaja Thomas
Dehler asettui sitä vastaan. Hän s e ­l
i t t i Neuvostoliiton; aloitteen: osoitta­van,
että se ennenkaikkea p y r k i i maa­i
l m a n rauhan • säilyttämiseen. V a i ­k
e u k s i a a i h e u t t a a B o n n i n h a l l i t u k s e l ­l
e sekin seikka, .että sopimusten J o i -
denkhx k o h t i e n ratifioimiseksi j a t a r ­v
i t t a v i en l a k i e n vahvistamiseksi par­lamentissa
v a a d i t a a n kal:den kolmas­o
s a n enemmistö liittopäivillä. Tämän
enemmistön saavuttaminen o n h u o l i ­m
a t t a nligtä huonoista kokemuksista,
j o i t a Länsir.Saksan väestöllä parlamen.;
t l s t a a n o j t ; kyseenalaista. (^^^
vaUan kai&älalsten tehtävänä o n tä­män
tietSeö voimistaa vastarintaansa
ratifioiniän' estämiseksi.
Länsi-S'aJtsan väestö käsittää, ettei
maallmaTjhaiua k u u l l a heiltä enää ä l -
noastaaa^upauksla v a a n odottaa n y t
t o i m i n t a a : ' 6 e o n tietoinen, että vas­t
u u S a k s a n k o h t a l o s t a e i ole m i e h i t y s ­v
a l t o j en vaan s e n itsensä käsissäv T ä ­nä
ratkaisevana ajankohtana maali;
m a n rauhan puolesta käytävässä
kamppailussa tulee myös Länsi-Saksa
kohottamaan äänensä entistä voimak­kaammin;
viim e kuukausien tapauk­set
ovat siitä osoituksena, j a v a a t i ­maan
pdlitUkkaa, j o k a vastaa voi­m
a k k a a n yleisen mielipiteen vaati­muksia
j a perustuu y i b t e i ^ m ä r r y k -
sen pohjalle.
SITÄ
— J A -
STÄTÄ
" K a l a s t a m a s s a k o ? "
" E l , " l a a a roatoa l j u i u t t a m a s s a " I
K 0 T I K J ( Y T T 0 2 i l V A B T EN
" S a n o k a a , Jääkäri, m n u l l e suoraan ' I
" S a n o k a a ; lääkäri, i n i n u l l e suoraan, 1
pitkiä •tieteellisiä määritelmiä, iqikä I
m i n u a o i k e i n vaivaa?" sanoi potilas I
huolestuneestL
' N o n U n " s a n o i lääkäri epäröiden. 1
" P u h u a k s e n i asiat suoriksi, teitä v a i - '
v a a pelkkä l a i s k u u s . " ' j
" K i i t o s , lääkäri-, sanoi potilas. " A n ­t
a k a a nyt i n i n u l l e s e n t a u d i n pitkä
t i e t e e l l i n en n i m i ; että:ivoin ilmoittaa • '
sen kotiväelle." • > •
* — — — — — _ _ _ _
Tiedemie^ varoitti
a-l
vaaran
Betfceley, C a l l f . — T r i C u r t Stern,
j o k a oö eräs Y h d y s v a l t a i n huoma-t
u l m m l s t a perinnöllisyystieteen asian­t
u n t i j o i s t a , antoi American Associa^
t i o n f o r t h e Advancement of S c i e n ­cen-
121. kokouksen, osanottajille v a ­r
o i t u k s e n s e n v a a r a n johdosta^ minkä
a t o m i - j ä vetypommien säteily aiheut­t
a a i h m i s k u n n a l l e . Hän s a n o i tämän :
säteUyn J o h t a v a n v i a l l i s i n a syntyvien
i h m i s t e n : lukumäärän lisääntymiseen;
T r i ' S t e rn sanoi, että tämä pUlmä on
p e r i n m o n i t a h o i n e n Ja että r ^ d l o a k t i l -
v i s e n säteilyn-iyaikutuksetwat. tällä
^hetkellä n i i n vähäiset; että ihmiset e i - '
vät saata' käsittää <sen vaikutusten '
u l o t t u v a n n i i n ; k a u a s ; tulevaisuuteen
k u i n 50 sukupolvea t a i t u h a t vuotta.
" O l e n vakuuttunut v a h i n k o j e n suh-
'teen, mutta en k:^kene todistamaan'
sitä t i l a s t o i l l a . M u t t a radioaktiivisten
h i u k k a s t e n Jäännökset a t o m i - j a ve- ^
typommeteta aiheuttavat vahinkoa ei
ainoastaan n y t v a a n myöskin tuleville
s u k u p o l v i l l e N y t j o o n lähes jokaisen':
ruumiissa p i e n i määrä radioaktiivi-^'
suutta vetypommikokeilujea Johdosta;
Monet bioloogit j a , lääkärit ovat sitä
mieltä, että v a r s i n vähäinenkin sätei­l
y joh t a a s a i r a u k s i e n lisääntymiseen",
sanoi p u h u j a k o o l l a olleille noin 6,000
kokouksen osanottajalle.
40 MAILIN P A X S TX
. Chicago.-, — ivAtonaipommi saattaa
Täjähtäessään^iotttaäsihmisen silmiä •
siinäkin 'tapauksessa,-että hän on 40
m a i l i n päässä räjähdyspaikalta ja ;
v a i k k a räjähdys ei aiheuta ••mitään;
vaaraa r u u m i i n . ' m u i l l e osille,, sano­t
a a n Amerikan>lääketiet6€lllSen: seu-.'.
r a n j u l k a i s u i s s a , j o s s a annetaan'alus­t
a v i a tietoja Umavoimien taholta
s u o r i t e t t u j e n -tutkimusten . Johdosta.
V a h i n k o a l h e u t u i i isilmän .verkkokal- -
voasa inf^apunaisten: ym. säteiden '
johdosta.. ' _
iOUT
i
T h e j
I t a k e h i
can pri
some {|
i "Nov
jbegan,
i L o o p ' s
" B i g
" A m
battlnf
t i o n a l
" R l g
"We]
jotting
" N o w
unders
lcnoW:i
were <x
thait h
mer t i
" I t 1
statisti
summi
T h e
nodde(
m u s t l
j v h i le
e n d oi
ehd O:
was tl
"We
;said, '
l e d th
ithe d
itembe:
\ This
p e n c i l
on,
" T h
SO l on
i n D e
fansVc
some
" A h
i b l e.
yoursi
"Nö
Ibegim
Suomeen ostetuista
autoista oli 63 pros.
Itä-Euroopan' maista
H e l s i n k i . — (S) Suomeen ostet- -:
U i n viime vuoden aikana yhteensä
•11,000, henkilöautoa, joista 63% oli
Itä-Euroopasta. Maahan vj;uoduista
moottoripyöristä 8 0% o l i idästä k u n
taas';^uorma-autot olivat suurimmalta
o s a l t a a n länsimaista. Ainoastaan 22% '
t u o t e t u i s t a kuorma-autoista o l i ; itä­b
l o k i n m a i s t a -Ja l o p u t Länsi-fEuroo-pasta,
U S . \ : s t a j a C a n a d a s t a . Koko ,
maan autokanta o l i .vuoden lopulla
seuraava: 72000 henkilöautoa,/53,000
•kuorma-autoa, bussia ja-pakettiautoa.
Rheen rintama
ral^pilee
P j o n s r j a n g . - ^ S y n g m a n K h e e n puo­lueesta,
ns. l i b e r a a l i s e s t a puolueesta,
o n Jälleen eronnut seitsemän henki­löä,
m m . neljä kansanedustajaa; He
ovat i l m o i t t a n e e t eronneensa liberaa­lisesta
puolueesta esittääkseen siten
vastalauseensa Rheen politUkkaa vas­taan.
-Vähän a i k a i s e m m i n diktaattori
i R h e e n : puolueesta erosi 17 kansan­edustajaa.
PÄIVÄN PAKINA
Pyhien jälkimielteHä
' i .•(•i''.'.in V »tf,
P i t k i e n vuodenvaihteen pyhien jäl­keen
tunnemme kiusausta tunkeutua
vieraUle aloille, yksinäiseen mietiske­lyyn,
n i i n a r v e l u t t a v a a kuin se o n k i n .
Me olemme luonnollisesti k i i t o l l i s ia
siltä, että pyhistä o n k u n n i a l l a s e l ­vitty,
k u t e n (tämä poloinen maaUnia J a
sen syntiset Ihmiset selvisivät t o i s t a i ­seksi
tulematta Jääneestä " m a a i l m a n ­lopusta".
k u t e n j o i t a k h i m u i t a k i n , meitä h i r ­vittää
ajatus," että pyhien Jälkeen o n
edessä kyhnä todellisuus "relkälelpi-neen".
mutta samalla i l a h d u t t a a tieto
siitä, että Jäiden lähdön aikana seu­raa
melUe a i k u i s i l l e l a p s i l l e uusi s u u r ­j
u h l a — smelttlkalassa käynti, tar­koitamme
luonnollisesti niitä meistä,
j o i ta o n kalastuskärpänen purrut J a
asmnme hyvien smelttlvesien lähei­syydessä,
kuten esimerkiksi me s u d -
burylaiset.
Smeltitikalastuksessa on oma v o i t t a ­maton
viehätyksensä,, mutta sen l i ­säksi
siitä seuraa j o t a vuosi myös h e n ­k
i n e n , p i r i s t y s meidän suomalaisten
<-' -.1' i.. I . ! ,;o . , , . fV-keskuudessa
— nimittäin Väittely s i i ­tä
onko se hopeanhohtelnen hieno k a ­l
a , jota smeltlksi kutsutaan, kuore
valko vain norssi. Siihen "sotaan"
tulee tavallisesti j o k a kevät vedetyksi
myös Vapauden toimitus, h u o l i m a t ta
l a i n k a a n siitä k u i n k a varovaisesti'tätft
kysymystä käsitellään — J a k u i n k a -
moneen k e r t a a n se o n " r a t k a i s t u " t i e ­tosanakirjojen
Ja a s i a n t u n t i j a i n , e l i
tai-kemmln sanoen kalastusasloita
tuntevien maanmiestemme avulla.
Uudelle vuodeUe lähdettäessä k i i n ­tyy
huomio myös s i i h e n tosiasiaan, e t ­tä
" k o m m u n i s t i e n " Ja " k o m m u n i s m i n "
suhteen ovat asiat aivan samalla to­l
a l l a k u i n viimefcta vuonna.
K a l k k i a niitä. Jotka eivät ajattele
sillä tavalla k u i n käsketään, sanotaan
poikkeuksetta kommunisteiksi. Kom­munisteja
ovat k a i k k i , j o t k a vaativat
suuryhtiöiltä palkankorotuksia. Kom­munisteja
ovat k a i k k i . J o t k a vastusta­vat
v a l t i o n varojen t u h l a u s t a sotava­rusteluun.
Kommunisteja ovat kaikki
Jotka sanovat,'ettei Saksan m i l i t a r i s -
fC;''*.'''':'^-;':'":^^^^
m i n uudelleen aseistanjlsesta ole m i ­tään
muuta hyötyä k u i n se, että saa­daan
taas ruveta odottaniaan. koska
rupeavat t y k i t paukkumaan.
M u U a n i i n " p a h o j a " k u i n kommu­n
i s t i t ovatkin, k a i k k e i n p a r h a i t a i h ­misiä
ovat s i t t e n k i n "entiset kommu­n
i s t i t " .
T o i s i n sanoen* esimerkiksi Y h d y s ­valloissa;
ei ole k u k a a n kenenkään
k a i m a ; ellei hän o le ' ' k o m m u n i s t i " •—
J o l l o in hän edustaa k a i k k e a sitä p a ­huutta;
kataluutta i J a m a t a l a m i e l i -
ss^yttä, f mitä. Ihmiskunnan keskuu­desta
löytyy.
Muita , kntniiriflnffftn ^kfta
tämä: Jos ^ k n aikalaisemme, en-ncnkalkk
» 1?hdyCT«llöliga, Ita-luaa
saada ehdottomasti ' ^ m i i '
denpuhiijan'* Ja esimifcrUlliseh
kaimalatodi maineen, häiiea ay-iyy
easia Ulttj^ komiuimistiacen
poolneescen, sf tien erota sfKä Ja
syyttää Joiakln tohtemaansa
miestä tai naista siltä, kitä "tyy.
tetylU" on vSäriä ajatuksia. T ä s -
A yhieydessui palaa mieleen sel-lalset
, '^amiddei'' 'kulti Louis
«Badois, mittaker Cliambtea Ja
tnoMt mtaiii F B I : n '-^ yhdysvaUa^
lafaen »tinman palkkallstatla
«levät 'hiiiikalrlfc** — Jolden^lotan.
Oennaoja ci ölelapa tfäm.
SUtä varalta /ettei joku kotoinen
"totuudenpuhuja"'; entinen kommu-:
n l s t i , voisi allekh-Joittaneesta leimata
väärinajattelijaa, teimme uudenvuo­den
tinoja .valaessa päätöksen, että
porvareista puheenollen emme enää
käytä s e n p a r e m m i n -Marxin kuin
muidenkaan marxilaisten määritel­miä,
v a a n lainaamme Isosta kirjasta,
e s l m e r k l k s u a a k o b l n k i r j a n viidennes­tä
l u v u s t a seuraavat vähän t o s in kom­m
u n i s m i l t a 'tuoksahtavat kohdat:
" K u u l k a a n y t ; te r i k k a a t , itkekää
j a vaikeroikaa sitä kurjuufcta.-joka on
teille tulossa. /
"Teidän r i k k a t i t e n h e on mädännyt
j a teidän v a a t t e a m e ovat k o i n syömät.
" K u l t a n n e J a hopeanne o n ruostu­nut
jä n i i d e n ruoste o n oleva todistuk­sena
teitä Vastaan j a syövä lihanne
n i i n k u i n t u l i . Olette koonnsct aar­teita-
viimeisenä päivänä.
• " K a t s o , työmiestfen palkka. Jonka,
olette heiltä. Vainioittenne niittäjiltä,
pidättäneet, h u u t a a luotanne Ja l e l k - r
kuumiesten v a l i t u k s e t ovat tunkeneet
H e r r a S e b a o t i n k o r v i i n . .»v^
" T e olette h e r k u t e l l e e t m a a n pääto
Ja hekumoineet Te olette sydäntänne
syöteUect teurastuspäivänänne . . . " ,
M u t t a mitäpä.-tuosta: edessä on
"hfixkäviikot j a reikä leipä^' eikä m i ­tään
J u h l i a ttedossa — e n n e n »nclttl-k
a l a a n menoa. — Känsäkoura.
THl
s
T
T h
'wlhlc]
l o r 11
a c t lv
^withi
' m i t te
ai vfi
meet
Z o n e
was'
l o r t
meet:
at le
f i r st
spom
day,
a t T.
T h
a l i OP
aroui
sklihj
cöms
.•«vard
i n g 1
m a k l
l i u ry
wm i
Ihes*