Vapaus, June 7, 1966

              Sivu 2 Tiistai, kesäk. ,7 p. — Tuesday, Jtme 7, 1966
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
( L IBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917
CoiTORt W. EKLUND MAMAGER: E. SUKSI
TELEPHONE: O F F M AND EDITORIAL 674-4264
PuMlshed thrlce weeMy: Tueadays, Thurjsdays and Satutdays by Vapana
Publishing Co. Linilted, 100-102 Elm St, West. Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advettlsii^ rtites (ipon api>licatioh, translatlön tree of charge.
«uthorlzed as second class mall by the Post Office Department,, Ottawa.
, , . and for paym^nt of pofltage in cash.
CANADIAN LANGUAGE-PRESS
: TILAUSMNNAT: •
Öanadassa: 1 vk, $9.60, 6 kk; $4.75 USArssa 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.28
, 8 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
Ylikersantti Donald Diincanin Vietnam-lkokemuifcsia:
aan ei
. - . -
Amerikkalaisessa Rampart^aikakauslehdessS Julkaistiin liiljattain
entisen ylikersantti Donald Duncanin muistelmat. Muistelmien alkulau­seessa
leliden toimitus kertoo Duncaikin palvelleen 10 vuotta USA:n ar-iheijässa,
joista 6 vuotta erikoisjoukko^astoissa. 18 kuukauden ajan
hän otti osAa amerikkalaisten erlkoisjoukko-osartojen sotatolmttn Etelä-
Vietnamissa. Hän on saanut useita ansiomerkkc^jä. Viime vuoden maa­liskuussa
hän kieltäytyi vastaaiiottamasta kapteenin aryoa. Syyskuun 5.
päivättä 1965 hänet kotiutettiin Vietnamista. Näin kertoo Donald Dun­can:
. ; • - / •
NLn-Fiatin jättilaiskaupasta
Neuvostoliiton ja italialaisen Fiat-autoyhtymän kesken
hoin kuUkaiiSi sitten allekirjoitettu sopimus jättiläismäisestä
autotehdaskaupasta sai silloin suunnatonta'huomiota ei yksin
autoteoUisuusmaissa vaan ympäri maailmaa. Tosiasiassa kes­kustelu
päivälehtien ja aikakiausjulkaisujen palstoilla jatkuu
vieläkin tästä asiasta.
$e on asiantuntijain selityksien mukaisesti suurin kauppa
mitä Neuvostoliitto on koskaan solminut yhdellä kertaa ei-
Bosialistisen maan yrityksen kanssa ja suurin kauppa koko
öutöttkh historiassa. Kuten muistetaan, aivan viimeiseen asti
eläteltiili eräissä läntisissä autoteoUisuusmaissa toivoa, että
kauppa menisi myttyyn tai ainakin jokin muu kuin Fiat-yhty­mä
gäisi sen tilauksen. Kaikki merkit viittaavatkin siihen,
että •ankaraa kilpailua autotehdaskaupasta on ollut, mutta
Fiftt-yhtymä on toimitusehtojen ja Italian hallituksen rahoi­tusehtojen
avulla voittanut tämän kaupan.
Lisäksi ön kerrottu, että ranskalainen valtion omistama
Rehätilt-autotehdas, joka ilmeisesti oli yksi Fiatin kilpaili­joista,
jatkaa edelleen neuvotteluja Neuvostoliiton edustajien
kanssa toisen autotehtaan toimittamiseksi Neuvostoliittoon,
tisäksi kerrotaan, että vissit muutkin autoteollisuusmaat Ja­pania
myöten ovat edelleen kiinnostuneita Neuvostoliiton au-totehdasmarkkinoista.
Eräslehti otsikoi silloin NeuvostoHiton jättiläismäistä au-totehdaskauppaa
koskevan uutisensa: "Fiat räjäyttää raula-esiripun."
Tämän johdosta oh todettava, että "rautaesiripun"-
räjäyttäjinä ovat olleet ne, jotka ovat olleet sitä aikaisemmin
•pystyttämässä. Neuvostoliiton ja Fiatin kauppa ei ollut suin-kaah
mikään yksinäinen ja irrallinen "keikka", vaan se on
Ainoastaan eräs suuri ja ehkä juuri alan vuoksi mielenkiin­toisin
siinä tapahtumasarjassa, joka perustuu Neuvostoliiton
rauhanomaisen rinnakkaiselon sekä. taloudellisen yhteistyön
ja kilpailun politiikalle eri maiden kanssa, riippumatta näi-döi
yhteiskunnallisista ja taloudellisista järjestelmistä. Tällä
hetkellä ovat päiväjärjestyksessä mm. suuret autotehdaskau-pat
länsimaiden kanssa. Jatkoa monilla muilla aloilla on odo­tettavissa.
Kun puhutaan jonkin "esiripun" räjäyttämisestä, niin
Neuvostoliitto on puolestaan tällä taloudellisen yhteistyön ja
kaupallisen kilpailun politiikalla räjäyttänyt sitä vuosikausia
ympäröineen poliittisen, sotilaallisen ja taloudellisen saarto-i*
tekaan. Se oli suuri voitto maailman rauhan asialle sekä
Neuvostoliiton ja muiden kansojen hyvinvoinnin edistämi­selle.
Tämä politiikka näyttää myös sen suunnan, missä on
ihmfekunnan tulevaisuus. Maailmassa on vielä paljon sokeut­ta^
mistä hätkähdyttävimpänä osoituksena on Yhdysvaltain
hfarvittävä Vietnamin sota ja Länsi-Saksan sairaalloinen pyr­kimys
ydinasenappien sormeiluun. Tällä politiikalla, joka
loppuun asti vietynä merkitsisi atomisotaa, ei ole kuitenkaan
tulevaisuutta. Sota on korvattavissa rauhanomaisella yhteis­työllä.
Tässä mielessä maailman kansat tervehtivät myös tyy­dytyksellä
Neuvostoliiton ja Fiatin yhtymän yhteistyötä, jo­ka
on ilmaus rauhan suuntauksesta ja jonka seuraukset säi­lyvät
pitkälle.
•Samalla kertaa Neuvostoliiton ja Fiat-yhtymän jättiläis-kauppa
osoittaa meidän maallemme Canadalle, miten suuria
mahdollisuuksia on alati kasvavilla sosialistisen maailman-osan
ja erikoisesti Neuvostoliiton markkinoilla. Vissit Otta-wasta
saadut merkit osoittavat, että liittohallituksella on li-eääTityvää
kiintymystä Neuvostoliiton ja Canadan välisten
suhteiden parantamiseen, mutta aika ei odota, ja Canadan
kompastuskivenä näyttää edelleen olevan pelko siitä, mitä sa­noo
Washingtan jos canadalaisyhtiöt saisivat hankituksi suu­ria
kauppasopimuksia Neuvostoliiton kanssa.
Suomen Sadankomitea Ruskista
Yhdysvaltain ulkoministerin Dean Ruskin viikko sitten
tiistaina alkaneen Suomen vierailun johdosta antoi Helsingin
Sadankomitea seuraavan julkilausuman:
Yhdysvaltain ulkoministeri Dean Rusk, kun toivotamme
teidät tervetulleeksi Suomeen, toivomme, että matkanne muo­dostuu
antoisaksi ja kykenee vakuuttamaan teidät siitä, että
rauha pienten ja suurten kansojen välillä on mahdollinen,
vieläpä toivottava. Teidän erikoisalanne on ulkopolitiikka,
siksi pyydämme teitä kuuntelemaan tarkasti mitä suomalain
set ajattelevat Yhdysvaltain politiikasta Kaakkois-Aasiassa.
Suomi on perinteellisesti amerikkalaisystävällinen maa, mut­ta
teidän on lähes mahdotonta tavata Suomessa henkilöä, jo­ka
kannattaisi maanne sotaa Vietnamissa. Me olemme syväs­ti
huolissamme Siitä, että Yhdysvallat jatkuvasti laajentaa
sotaa Vietnamissa, ja uskomme, että teidän vastustajanne
kaikkialla maailmassa ovat oikeassa kutsuessaan sotaanne
imperialistiseksi.
Te tiedätte paremmin kuin me, että Yhdysvaltain sodalle
Vietnamissa ei ole olemassa hyväksyttävää perustelua; Yh­dysvallat
menettää vain arvovaltansa selittäessään, että ame­rikkalaiset
ovat Vietnamissa sellaisen hallituksen kutsumana,
jonka kanssa olette puolustusliitossa. Te olette itse asettaneet
Etelä-Vietnamin hallitukset ettekä ole Vietnamissa kenenkään
;kutsuinana vaan omasta pyynnöstänne. Te ette ole Vietna­missa
torjumassa hyökkäystä ulkoapäin, koska kaikki vas­tustajanne
ovat vietnamilaisia.
Kyynisyydessään ja moraalittomuudessaan lopullinen on
teidän.joskus esittämänne perustelu, että kommunismin le­viäminen
on estettävä kaikissa maapallon osissa, Hysteeri-syydessänne
te olette valmiit näkemään kommunismia siellä­kin,
miösä nälkä nostattaa ihmiset rappeutuneita ja vastoin
tosari etua toimivia diktatuurihallituksia vastaan. Yhdys­vallat
ei voi edistää politiikallaan maailmanrauhan säilymis­tä
ja lujittumista. Jos se katsoo oikeudekseen tappaa ihmisiä
voidakseen estää näiden joutumisen amerikkalaisille vasten-
Kun minut 10 vuotta sitten kut­suttiin
armeijaan, olin vannoutu­nut
antikommunisti. Kuten yleen­säkin
enemmistö amerikkalaisista
en pystynyt käsittämään, kuinka
joku voi pitää kommunismia de­mokratiaa
parempana. Vasten­mielisyyteni
tätä^ideologlaa koh­taan
Johtui katolisesta uskostani
jä komihunlsmia käsittelevistä
lehtikirjoituksista. Olin kuullut
kauhukertomuksia elämästä kom­munismin
vallan alla. Kohta saa­tuani
armeijassa alkeiskoulutuk-sen
sain komennuksen Länsi-Sak-.;
.saan.
Palvellessani Saksan . Liiitotasa-vallassa
jor.duin tekemisiin efikois-joukko-
osastojen kanssa ja päätin
liittyä vapaaehtoisena niihin. Vuon­na
1959 anomukseni hyväksyttiin ja
Sain valmennuksen Fort Braggissa.
Pian pe:-ehdyin hyvin näihin Jouk-ko-
öSastoihin ja niiden miehistöön;
Huomattava osa miehistä oli saapu­nut
US A:han Lorgen lain nojalla,
he olivat niitä, jotka olivat paen­neet
"rautaesiripun" takaa. Heidän
kommunisminvihansa lähenteli fa­naattisuutta.
Monet, jotka olivat sa­moin
kuin minäkin liittyneet eri­koisjoukko-
osastoihin toimiakseen
täydellä teholla, lähtivät niistä kos­ka
"tapahtumat'eivät kehittyneet
riittävän ripeää vauhtia. Myöhem­min
heitä saattoi äkkiä tavata Afri­kassa
tai latinalaisessa Amerikassa
palvelemassa toisia isäntiä tai kes­kustiedustelupalvelun
asiamiehinä.
Alkuperäisenä tarkoituksena oli
sellaisten osastojen valmentaminen
Yhdysvalloille, jotka toimisivat sis­sijoukkoina
ulkomailla. Erityisesti
korostettiin sitä, ottä n«mä joukot
eivät saa ottaa vankeja, mieliimme
teroitettiin jatkuvasti: 'Teidän ei
pidä itse murhata heitä . sen teh­kööt
paikalliset apurinne."
KOKO TÄMÄ SOTILAALLINEN
VALMENNUS tapahtui eriUäin sa.
lamyhkäise.sti. Alinomaa vihjailtiin,
että juuri samaan aikaan erikois­joukko-
osastojen miehet ovat lati­nalaisen
Amerikan ja Aasian mais­sa
salaisissa tehtävissä. Koko val­mennukselle
an^oi leimansa voima­kas
kommunismin viha. Luettaviksi
suositelliin aina sellaisia kirjoja^
joissa kerrottiin "aivopesusta" sekä
Irauheasta elämästä kommunisti­maissa.
Muiden erikoisjoukko osastoihin
vapaaehtoisina liittyneicjen tavoin
ei minuakaan ollut vaikea saada tai­vutetuksi.
Me olimme valmiit sii-
Maailman tumilta
mMMMU
INTIALAISET PELASTIVAT
AURINGON
Lähes puoli miljoonaa uskovaista
hindua kylpi perjantaina, 20 pnä.
Krukshetran pyhässä vedessä In­tian
Punjabissa, kun Kuu hetkeksi
peitti Auringon. Rannoilla soitettiin
kelloja ja puhallettiin näkinkenkiin,
kun laulavat pyhiinvaeltajat astui­vat
veteen pelastaakseen auringon,
Joka tarun mukaan joutuu Rahu-hirviön
mahaan auringonpimennyk­sen
ajaksi.
Metsästäjät ja aseistetut polii­sit
. vartioivat kylpijöiden rauhaa,
koska äskettäin oli havaittu kroko­tiili
tässä pyhässä lammikossa, jo­hon
varta vasten on laskettu vettä
Himalajan rinteiden padoista. Muu­alla
kuin Intiassa harjoitettiin kyl-pyseremonioita
auringonpimennyk­sen
aikana.
hen. Huonekumppnnini Arthur Pie-sers
haaveili päivHstä, jolloin hän
"johdattaa ensimmäisen ryhmän
Latviaan'. "Entä mitä Vietnamista
arvelet, A r t h ? " - - Helvettiin Viet­nam.
En halua olla-missään teke­misissä
värillisten kanssa. Eikä
siellä olisi sinisiljnäisiä pimuja."
Koulutuksen päättyttyä sain ko­mennuksen
erikoisjoukko-osastojen
aliupseeriston pestausosastoon Ka­liforniaan.
Minulle ilkuttiin tästä
'parittaian' hommasta (engl, pro^
curer = pestanja, parittaja, toim.
huom). Sen jälkeen kun silmissäni
olivat prostituoituneet kaikki käsit­teet,
tämä rinnastus parittajaan oli
täysin paikallaan. Kenraali Yarbo-roughin
(kaikkien amerikkalaisten
erikoisjoukko-osastojen komenta­jan,
toim huom.) ohjeet olivat • hy­vin
ykstnkrrtaiset: "Tarvitsen hy­viä
luotettavia miehiä, jotka val­mennetaan..
Jos haluatte pestata jon­kun,
niin tehkää se. Mutta muista­kaa,
että jonakin päivänä hänestä
saattaa lulla ryhmänne jäsen." Vii­meiset,
välit ömä.sli pestauksesta
vastuussa olleelta kapteenilta saa­mamme
ohjeet sisälsivät eräänlai­sia
lupauksia. Seisoin aivan hölmö­nä
uskomatta korviani hänen sano­essaan:
"Älkää lähettäkö minulle
negruja, mutta koettakaa olla pal-jastamatia,
että me erikoisjoukko-osastoisja
olemme ennakkoluuloi­sia
. . ."
ENSIMMÄISET VAIKUTELMA­NI
VIETNAMISTA sain katsoessa­ni
ulos suihkukoneen ikkunr-slalen-täessämme
Saigonin ja sen lähitie­noon
yllä. Alas katsoessani tulin
ajatelleeksi. "Samanlaisia maatiloja
saattaisi olla missä hyvänsä ja täl­lainen
kaupunki voisi olla niissä
vain."
Matka Saigonin keskustaan häi;
vyUi vinhat harhakuvitelmat. Sai­goniin
'.saapuessani eivät vaikutel­mani
olleet omiani. Pakahduttavas­sa
helteessä tuntui asepukuni kuu­malta
kuin turkki. Satojen taivaan­sinisten
ja valkoisten Renault-tak­sien
ja sotilasautojen pakokaasujen,
ulosteiden, loan ja lätäköiden in­hottava
löyhkä) oli tukahduttava
ajaessamme joen rantaa seuraavaa
Kongo Lien katua. Ja kaiken yllä
tuntui kirpeä, kitkerä haju, Jonka
myöhemmip totesin nhuokham-so-sen
hajuksi. Ihmisten paljous oli
häkellyttävä, kaikkialla näkyj pal­jasjalkaisia
lapsia, likaisina kuten
kaikkialla muuallakin seisoskele­massa
jalkakäytävillä yllään vain
paita, joka ei ulotu edts pöhötty­neen
vatsan napaan asti..
Ensimmäisen komennukseni Sai'
gonissa sain III ja IV armeijakun­nan
erikoisjoukko-o.sastoien taktis­ten
operasitioiden asiantuntijaksi.
Siellä jatkui.omakin koulutukseni.
Upseerit ja aliiioseerit inhosivat
victnamiJai.^^ia, sättivät alituiseen
saigonilajsia virkailijoita, Saigonin
hallitusta, armejaa ja etelävietna­milaisten
erikoisjoukko-osastojen
päällystöä ja yleensä vietnamilaisia.
Hallitus on mätä, viilcamiehet ovat
lahjottavia sotilaat pelkureita ja
kaikki vietnamilaiset yleensä mouk­kia
ja varkaita (etelävietnamilais­ten
erikoLsjoukko-osastojen sotilas-henkilöitä
nimitetään niin, ikään
varkaiksi).
OLIN JÄRKYTTYNYT. Työskehr
telin yhdessä amerikkalaisten kans­sa,
jotka olivat kaiketi uskollisim­pia
asialleen koko Vietnamissa^
Heidän sanottiin olevan Vietnamis­sa
auttamassa "vietnamilaisia ystä-,
viamme" näiden taistellessa demo­kraattisen
elämäntavan puolesta.
Oliko tuontapainen suhtautuminen
vietnamilaisiin siis soveliasta?
Pohdin, että jos "liittolaisemnie'^
ansaitsevat kaikki nämä haukkuma-nimöt,
niin miksi sitten tuemme
heitä ja tuhlaamme 1,5 miljoonaa
dollaria päivässä heidän maassjBan?:
Vastaus oli aina yksi ja ianJa:'"He
taistelevat kommunisteja vastaan",
ja sen piti selittää k^iiken. '
Eristetyn asemamme vuoksi:olI-vat
ensimmäiset havaintoni Vietna­mista
ennakkoluuloisia. Olin tottu­nut
— ehkäpä . älyllisestä laiskuu­desta
johtuen — arvostelemaan
Vietnamia, mutta en itse näkemäni
ja kuulemani perusteella, vaan sen
nojalla mitä muut ennakkoluuloiset
amerikk.5laiset puhuivat minulle.
Kun näkee jotakin ristiriitaista, niin
aina löytyy joku maanmies, joka
osaa selittää sen omalla tavallaan,
ja tietenkin näin käy, kun tyypil­listen
amerikkalaisten ennakkoluu­lojen
rasittama tyypillinen amerik­kalainen
kohtaa määrätyntyyppisiä
vietnamilaiRia. Virkavelvollisuuksia
täyttäessään amerikkalainen sotilas
on yleensä tekemisissä vietnami­laisten
kan.ssa. Monet korkea-arvoi­set
upseerit (tai suurin osa heistä)
ovat saaneet virkansa perheensä
aseman vuoksi, palkkioina: poliitti­sesta
toiminasta tai rahan avulla.
AMERHCK ALAISTEN KOSKE­TUKSET
vietnamilaiseen siviili­väestöön
rajoittuvat taksinkuljetta­jiin,
sekatyöläisiin, sihteereihin,
urakoitsijoihin ja baarityttöihin.
kaikilla näillä on yhteinen piirre:
heidän toimeentulonsa riippuu
amerikkalaisista. Kolmella viimeksi
mainitulla vietnamilaisten •'yhmällä
on vielä eräsyhteinen piirre: sen
lisäksi, että he puhuvat jotakuin­kin
hyvää englantia, he puhuvat
amerikk.-)laisille vain sita, mitä nä­mä
haluavat kuulla ja puhuvat sitä
niin kauan kuin saavat heiltä rahaa.
Ne vietnamilaiset siviilihenkilöt
sen paremmin kuin sotilaatkaan,
joiden kanssa amerikkalaiset ovat
tavallisesti tekemisissä, eivät edus­ta
Vietnamin kansaa.
Monet meikäläiset sotilasviran­omaiset,
virkailijat, upseerit ja so­tamiehet
tuovat Vietnamiin miika-naan
rotuennakkoluuloja. Toisena
räikeänä esimerkkinä amerikkalai­sesta
demokratiasta käytännössä
ovat valkoihoisille ja värillisille tar­koitetut
baarit. Vaikka Saigonissa,
Nhatrangissai Danangissa ja eräissä
muissa suuremmissa kaupungeissa
on-joitakin poikkeuksia, niin neeke­rit
eivät pääse valkoisille tarkoitet­tuihin
baareihin. Satuin näkemään
useita vHlikchtauksia, kun vasta saa­punut
neekeri erehtyi tulemaan
väärään baariin. Elleivät loukkaa­vat
huudot ja vihellykset saaneet
häntä poistumaan baarista, niin hä­net
yksinkertaisesti heitettiin ulos
sieltä. Joissakin tapauksissa tällai­set
kohtaukset olivat vähällä aihe­uttaa
mellakan.
ON SELVÄÄ, että vietnamilaiset­kaan
eivät pidä meistä. Me teemme
useita samanlaisia virheitä, joihin
ranskalaiset olivat syyllistyneet ja
monesti meneltelimme jopa törke-ämminkin.
Ylimielisyys, halveksun­ta,
karkeus ennakkoluulot, ja vain
meille ominainen sivistymättömyy­temme
eivät tuo meille ystäviä.
Mitä muut sanovat
hautoo äärio^eiito uuden fhalUtuksen päänmenoksi ki
SANOMAT todeten; että oikeisto ei tyydy vain kirjoittelemaan hallitusta
Vastaan vaan laatii suunnitelmia yleisen talouselämän häiritsemiseksi ja
työntekijäin aseman vaikeuttamiseksi:
"Äskettäin on pidetty »salainen* työnantajapiirien sisärenkaan ko^
kous, jossa edelläkuvatunlaisia suunnitelmia on piirusteltu. Tähtäimessä
on mm. työttömyyden lisääminen.tuotannon supistamisen tai rationalisoi­misen
varjolla, johon liittyy myös yleinen työolosuhteiden kiristäminen.
Työttömyyden lisäämistä suunnitellaan laajamittaisena vastalauseena
hallituksen mahdollisesti toimeenpanemille yhtiö- Ja omaisuusverojen
korotuksille. Propagandassa on tarkoitus tehostaa nyt jo varsin, yleistä
vaikertelua siitä, että elinkeinoelämä ei muka kestä verojen korotuksia
missään muodossa. Samaan aikaan tuetaan .kuitenkin voimakkaasti kor­keapalkkaisten
virkamiesten ylettömiä palkankorotusvaatimuksia, jotta
Valtiontalous saataisiin nykyistäkin hankalampaan asemaan."
OIKEUSMINISTERI
on tällä ke)(^aa UUDEN SUOMEN hampaissa.. Farisealaiseksi heittäytyen
selittelee US, ettei oikeusministeri saisi olla poliitikko, vaan "ammatti­m
i n i s t e r i * ' : ' i • : • •••
"Op tosin selvää, että oikeusministerijcin valtioneuvoston jäsenenä
osallistuu politiikkaan ja hänen ratkaisunsa ovat siinä mielessä poliit­tisia.
Mutta oikeusministerin ei pitäisi olla pelkästään eikä ennen kaikkea
poliitikko. Tämän ovat puoluecmmekin yleensä ymmärtäneet. Siten oi­keusministerin
salkku ei olekaan koskaan ollut poliitikkojen erityisesti
tavoittelema. Ja oikeusministeriksi on usein nimetty puolittain ammatti­ministeri.
Näitlä Ijnjoilta ei ptäs luopua: Maallamme e ole varaa ko­keilla
toisia vaihtoehtoja ja suunnanmuutoksen seurauksia." 1;
ministeri. Näiltä linjoilta ei pitäisi luopua. Maallamme ei ole varaa ko­koomuksen
käsissä, olisi USn kirjoittaja sä.-istänyt vaivojaan tämänlai-seltti
artikkelilta. Mutta kun paikalla on sosialisti . . .
(Jatkuu)
Matkalla Kuuhun. Saman filmin kaksi kuvaa näyttää
Kuun Gape Kennedyn yllä, Floridassa ja Surveyor I
alkumatkalla Kuuta kohti.
mielisen ideologian valtaan. Kuolema
orjuuttaa ihmisen paljon peruuttamat­tomammin
kuin mikään ideologia, .se
riistää ihmiseltä kaikki mahdollisuu­det
valita.
Yhdysvallat on voimakas ja varakas
valtio. Sillä" olisi mahdollisuus^valita-ulkopolitiikassaan
keinot, "jotka johta­vat
maailman hyvinvoinnin lisääntymi­seen,
mutta parhaillaan se käyttää
voimaansa tuhotakseen elämää. Pysy­vä
rauha voidaan maailmassa^saavut-taa
väin voittamalla nälkä, lukutaidot­tomuus
ja köyhyys kehitysmaissa.
Tässä toiminnassa Yhdysvallat voisi
Olla voittaja, mutta tällä hetkellä Yh­dysvaltain
jokainen hyökkäys Vietna-rhin
kansaa vastaan kohdistuu myös
jokaisen muuri aliköhittyneen kansan
elinehtoihin ja lisää katkeruutta maa­ilmassa
.Uikomrnisteri Dean Rusk, te tiedät­te,
miten aseisiin turvautuminen ny­kymaailmassa
asettaa vaaraan koko
maailman. Siksi tunnemme, että Yh­dysvaltain
hyökkäys jcohdistuu myös
meihin, vaikka tulettekin tännö rau­han
ja hyväntahdon lähettiläänä. Tei­dän
velvollisuutenne on- osoittaa, että
olette todellinen rauhan ja hyväntah­don
lähettiläs. Voitte osoittaa sen
Vietnamissa.
PÄIVÄN PAKINA
JUMALASTA ENSIMMÄINm
Valkoisen talon kirjeenvaihta­jista
vanhimman, Merriman
Smithin kerrotaan aiheuttaneen
UP:n vuotuisessa aamiaislilaisuu-dessa
naurun röhötystä eräällä
huomautuksellaan.
Asiasta saatujen uutislietojen
mukaan hilpeyttä aiheuttanut.
Smithin lausunto oli seuraava:
, "Kun.hi:nelle ilmoiteltiin viime­aikaisista
kirjoitetuista arvailuis­ta,
että 'onko Jumala kuollut' pre-
_^sidentti (Lyndon B. Johnson —
K) oli .sanonut: 'Kirottua, minä en
ole koskaan ollut paremmassa
voinnissa kuin nyt."
S^iihpn aikaan julkaistiin New
York Sur.day Nevvsissa kuvakin,
missä presidentti Johnson katse­le
kasvonpiirteitään kuvastimesta.
Kuvan alla oli tekstinä: "Mies ja
hänen Jumalansa: Lyndon John­son
vastatusten itsensä kanssa."
Tällaiset jutut ja huomiot; saat­tavat
aihruttaa naurunröhötyksiä
aamiais- ja illallis.iuhlissa.
Mutta tuskinpa kukaan hymyili
silloin kun presidentti Lyndon
Johnson esitti televisiopuhees­saan
lausunnon, että budhalaisten
fanatismi ja itsemurhauhraukset
vaikeuttavat edistystä — että bud-halai^
munkkien ja nunnien kuole­mantapaukset
ovat Olleet tarpeet­tomia!
Kertoen mainitusta telovisiopu-heesta
New York Times julkaisi
maaliskuun 31 pnä uutistiedon,
missä sanotaan mm .seuraavaa:
"Presidentti Johnson ^nnoi ei­len,
että budhalaisten protesti-itsemurhat
Etelä-Vietnam.«E3a ovat
traagisia ja tarpeettomia, että ne
peittävät saavutettua edistystä pe­rustuslaillista
hallitusta kohti ja
varjostavat itsenäisyyden puolesta
annettuja tuhansia ihmishenkien
uhreja . . ." —
Muun ohella tuossa lausunnossa
on himpun verran jumalallista
ylevyyttä ja farisealaista parem­muutta
muihin kuolevaisiin ver­raten.
:•
Presidentti Johnsonin mielestä
ihmishenkien menetykset ovat
traagisia ja peräti tarpeettomia­kin
silloin kun on kysymys bud-halaiflt.
m taistelusta kenraali Kyn
diktatuinnkomentoa ja Yhdysval­tain
imperialismin miehitystä
vastaan. ;
Mutta yhdysvaltalaiset sotilas­piirit
suorastaan hekumoivat ker-toessiaan
määrättyjen väliaikojen
jälkeen kuinka monta vietnami­laista
on minkin viikon aikana
ammuttu. kuoliaaksi, haavoitettu
tai saatu vangiksi, kidutettavaksi .
ja tapettaivaksl Saigonin hurttien
toimesta. ': ;
\ Presidentti Johnson iel ole esit­tänyt
puolta valittelun sanaa sii­tä
eläimellisestä ihmisrääkkäyk-sestä
ja -teurastuksesta, mitä. Sai­gonin
hurtat uutistietojen ja uu­tiskuvien
mukaan ovat vuosikau­palla
harjoittaneet.
Presidentti Johnson suhtautuu
isällisen "puolueettomasti" Kyn
sotilasjunttaan, minkä kerrotaan
yksinomaan Danangin kaupungin
"valloltukjsen" yhteydessä tappa­neen
tuhat etelävietnamilaista,
jotka ovat asiallisesti puhuen hä­nen
kannattajiaan tai ainakin ala­maisiaan
eivätkä missään tapa­uksessa
edes Vietkong-parlisaane-ja.
Kaikki tämä on ijmeisc£ti"tar­peellista"
ihmistappoa, koska'sii­tä
ei esitetä minkäänlaista vali­tusta
Wasliingtonista, mutta "tar­peettomia'
ovat ihmismenetykset
Vain silloin kun tappaminen ei ta­pahdu
Yhdysvaltain hyökkäävän
imperialismin hyväksi.
Entäs Yhdysvalloissa suoritetut
rauhanpuolustajain murhat?
Yhdysvaltain Sosialistisen Työ­väenpuolueen
(Socialist Workers
Party) 2'7-vuotias jäsen Leo Ber­nard
ämniuttiih mainiJun järjes­tön
Eugene V. Debsin haalilla
Detroitissa toukokuun 16 pnä sik­si
kun hän On osallistunut aktii- .
yisesti Vietnamin likaista sotaa
vastustavaan toimintaan.
Samassa yhteydessä, jolloin
nuori Bernard ammuttiin kuoli­aaksi,
haavoitettiin kahta muuta
rauhanpuolustajaa. Tämä tapah­tui
sen jälkeen kun sotakiihkoili-jat
räjäyttivät pommin W. E. B.,
Du Bois klubilla San Franciscossa,*
toisen pommin Vietnam-päiväko-mitean
päämajassa Berkeleyssa ja
kolmannen pommin kommunisti-^
sen puolueen päämajassa New^
Yorkissa.
Bernardin ampumisesta syytet­ty
40-vuotias fanaatikko Edward'
Waniolek oli lehtietojen mukaan
huutanut ko. kolmelle henkilölle;
"Asettukaa, riviin seinää vastem-
Te olette kaikki komuja."
Socialist WorkP,rs Party syyttää;
että murha ja sen yhteydessä suo- '
ritettu kahden muun henkilön
haavoittaminen tapahtui "poliittir
sista syistä" ja että se on tulos
"Vietnamin likaisen sodan aiheut­tamasta
noitajahtimielettömyydes-tä".
Mutta presidentti Johnson ei
ole tietääksemme tätäkään mur­haa
tuominnut. Olikohan se "tar­peellinen'ihmishengen
menetys.
Kymmenet amerikkalaiset oppi­neet
ja kansalaisvapauksien puo-lustajat,
niin yksilöt kuin.järjes­tötkin,
ovat esittäneet protestinsa
rauhanpuolustajain pahoinpitelys­tä,
pommittamisesta ja tappami­sesta.
" '
Mutta presidentti Johnson ih­mettelee
vain budhalaisteti' "tar»-
peoltoinia" kuolemantapauksia.
— Känsäkoura.