Vapaus, May 3, 1928

              Sivu 2 Torstaina, toukok. 3 p;nä—Thur., May 3 No. 87 — 1928
VAPAUS TTtm, Oat.. m « « « « n U t M . t i i M u u . *-tAiwiSliM». u n t a i a a {• »adaBXafsa.
8. G. K n L .
T O I M I T T A I A T i
T. K. CARLSOJ». B. A . TE2«HWEN. E. PEHKOXES.
• « B ^ a a d at tha Poal OtGca Depanacat. Ottawa, aa accood daaa matta.
VAPAUS (Ubartr)
Tbm oelj oxcaa of Ftoaiali Varken in Ccaula. PobUaticd ia SadbiuT. Out., tferj Uaadtj,
Tbaadar. Vadaeaday. TkBtaday aad Friday.
ILMOTUSHLNNAT VAPAUDESSA:
lUiauflmotvkaet H . » kerta. fSJ» itlai kertaa. — Airloli;ttooom«:oi!iaot»]u«t SOe. palmtaiuaa. —
IfiaMiilEgnMoirmotakaat SOe. kerta, SU» 5 kertaa. — SfutmihaottikMet tlXO kerta. UJOO 3 kertaa. —
4«S««RuBae<iA»el S2M kerta, t3M kiJui kertaa. — KiitMilmotuJuct flJDO ken*. — Kuolemea.liootok.
•et ISSbi ke>y, SOe. Uuackaa kiitotlasaeclu tai a>iii«toTir«riu. — Balataaatiei^H ja oaoteilmc/takaet
H K ^ k n u . UM kalaa kertaa. — CTk^iHfttaottaJiea ia UiDöt»ja«aiit«nttri«ii on, »aaditueaaa, SbatettaTa
CttMU&ta etskäteea. — TiUakaia. Jo&a ai aanraa raha. ai tulla lähettämää», paaat aiiaiffifairti. JoOU
akaakaac
TILAUSHINNAT: ' ' , „
1 4 . SUO. « kk. VJSO, S kk. fl.H Ja 1 kk. tlM. - rbdyarallolhia ja Saomeea aaU Booalla
tifcMBiJb: 1 «k. 96XO. t klc «3.50. 3 kk. t2M ja 1 kk. 11.00.
XAteea alotot ilaatskaet piUä olU konttoria» kello 12 ilme«ymi.i.il»än edellUeoä «rkipälrfaä.
Vayaadca toimitaat Libctty BatUIag. 33 Lorse Street. Pahalla S36W.
Ti^asdM kannorit lihcrty ««uldio*. 35 Loroe St. Pahelia 1038. Po«tio«>t«: Boa 69. Sadbtuy, Otit.
Caaeral adraitlaiaf rataa TSe. per eol. ineh. MiBimDm charte for aisfU Inaertion 75c. Tha Vapaa*
k täi hmt adrertSiSlif B « I ! B O mmoag the rianUb Ptoph ia Canada.
foa «tu mlllata tahasaa aaa ntataaata anaiaätaeea kirje
illiaaUa n i a d B i ]. V. KANNASTO. UlkkeeclMluia.
kirjettakaa oadelleaa liikktenhaitajan
Canadan työväenpuolueen viholliset
o. B. U- BuUetin-Iehti on "ham-'
mennyksissä" ja kirjottaa, että
Vancouverista "tulee tieto, että
Yleiscanadalaisen työväenjärjestön
Vancouverin neuvosto, samalla kuin
vastustaa kuuden ehdokkaan aset­tamista
Vancouverin kaupungissa
tulevia maakuntavaaleja varten Ca­nadan
työväenpuolueen toimesta,
kuitenkin suosii kahden asettamis­ta-
Tämä on asia, joka luonnolli
sesti tulee saattamaan Yleiscanada-laiseen
työväenjärjestöön kuuluvat
järjestöt hämmennykseen. Ne voi­vat
katsoa epäluuloisesti paikallis­neuvostoon
mille tahansa yhdeHle
poliittiselle puolueellp suosiollisena
elimenä. Tietenkään ei voi olla
mikään sitä vastaan, että yksityiset
jäsenet kuuluvat työväen poliitti­seen
puolueeseen ja osallistuvat sen
toimintaan» mutta ei näytä olevan
mitään oikeutusta sille, että Yleis­canadalaisen
työväenjärjestön Itipa-
.kirjalla toimiva elin virallisesti il-maisec.
olevansa' suosiollinen mää­rätylle
työväenpuolueelle.
"Me suur^ti' epäilemme, tokko
tämä tulee ^aaihaän erinäisten itser
naisten liittojen hyväksymisen. Sil­loin
tällöin on; lehty yrityksiä, joil­la
on tahdottu "^h^ saada tukemaan
si^ä tai tätä 'työväenpuoluetta J4
tavallisesti he oyiat pysyneet alal­laan
ja sanoneet .olevansa taloudel-,
lisiä järjestöjä, joitten jäsenistö
muodostuu erilaisilla poliittbilla
mielipiteillä varustetuista niiehistä
ja näin ollen katsovansa niiden
tehtäviin ei kuuluvan virallisesti ot­taa
osaa • poliittiseen taisteluun."
O. B.'U. Bulletin sitten selittää,
että se suosii yksityisjasenyydelle
-rakentuvaa työväenpuoluetta, johon
•Icommimistipuolueen pää-äänenlcan-nal^
aja vastaa, että sanoakseen sel­vemmin
on sanottava, että O. B, U.
suosii itsenäistä työväenpuolueita.
Tämä on uutta, jatkaa lehti, mutta
kuitenkin on tärkeätä, e^tä Yleis-canadalaiseen
työväenjärjestöön
kuuluvat työläisten järjestöt käsit­tävät
O. B. U:n koko vihamielisyy­den
yhteiselle rintamalle perustu­vaa
Canadan työväenpuoluetta koh­taan.
O. B. U. Bulletin on valmis
murskaamaan sellaisen liikkeen kuin
Canadan työväenpuolue siksi, kun
tämä yhdistää työläiset poliittisesti
katsomatta heidän satunnaiseen ja­kautumiseensa
ammatillisella alal­la.
Ollakseen johdonmukainen tu­lisi
O. B. U:n vastustaa kaikkea po­liittisena
toimintaa- |Eikö se saar­naa,
että O. B. U. yksin riittä.ä työ­väenluokan
pelastajana? Mutta se
on tehnyt kompromissin itsenäisen
työväenpuolueen kanssa Winnipe-gissä
siksi, että itsenäisen työväen­puolueen
ja O. B. U:n politikoitsi-jat
eivät ole halukkaat kieltäyty­mään
lihapadoista, joita vaalitais­telusta
voivat saada.
Ketkä ovat Canadan työväenpuo­lueen
vastustajien leirissä, kysyy
Worker edelleen ja vastaa, että
kaikkein taantumuksellisimmat ja
kaikkein opportunistisimmat ainek­set
— itsenäinen työväenpuolue
Winnipeg!8sä, Jimmy Simpsonin it-sienäinen
työväenpuolue Ontariossa,
syndikalistikien ja Neuvostoliitolle
vihamielinen Ö. B. U., "Alberta
Labor News"-lehti, joka jarruttaa
Canadan ' työväenpuolueita sisältä­päin,
ja porvarispuolueitten politii­kan
itsepintaiset kannattajat Van­couverin
ammatti-;ja sekatyöläisten
neuvostossa, jotka ovat niin pit­källe
"kansainvälisiä", että vastus­tavat
päätöslauselmaa äänioikeuden
myöntämisestä itämaalaisille työläi­sille,
jotkai ovat . a^^ttuneet tähän
maahan.
Työväenluokan yhteinen rintam'a
on päämaali, johon kaikkien, joit­ten
sydäijiellä on työläisten etu,
täytyy pyrkiä. Mutta edellämaini­tut
ainekset jarruttavdit yhteisen
rintaman rakentamista. Taistelu
miel isien työläisten täytyy torjua
tämä työväenluokan itsenäistä po
Hiilistä'toimintaa ehkäisevä O. B,
U:n, Jimmy Simpsonin,. Winnipe
gin itsenäisen työväenpuolueen ja
Tom Mooren jarrutuslyö liiltymäll:
kamppailemaan Canadan työviien
puolueen kansallisen edustajakoko
uksen pitämiseksi, Canadan työ
väenpuolueen rakentamiseksi alhaal
ta ylöspäin.^ -
neisvys, eivät *ule tukemaan Le­wisiä
ja McLeodia, kun Yhdysval­tain
edistysmieliset kaivostyöläiset
joukossa eräitä väkijuomain valmis­tajia,
jotka tuota niin kutsuttua
"moonahinea" valmistavat ja koetta­vat
saada työläisiltä kaikki pennin-taistele>'
at liiton vapauttamiseki/i gjt pois ja paljon ovat saaneet-
Lewisin hallinnasta.
ViikoR tapahtui
Ranskassa työläiset ihmettä näytti,
he vaaleihin sankkoina joukkoina
käy.
Luokkasorloa aseenaan valtio
käytti,
heräs' raatajat, voittoon ne
ennättäy.
Siellä kauhusta kalpeni porvarit,
nosket,
kun vaaleissa päihinsä saivat jo
loiset.
"Teräskypäräin" lujuutta koiteltiin
taas Berliinin kaupungissa.
Katukivillä hattuihin iskettiin,
vaikka poliisit oli suojelemassa.
Siellä "Deutchland nber Alles"
kaikui
ja joukkohon poliisit pyssyjään ....
laukoi.
Ei vaikene enään Afrikan mustat,
eivät valkoisten ruoskia pelkää.
Ihmisoikeultansa he vaativalf
sorronyöstä he tietohon herää.
Kommunistit ne työläiset jiirjestelce,
luokkatuntohon veljet nää
herättelee.
^'Nainen ei ole — henkilö",
niin selitti oikeus Canadan.
Näin lakikin löytyi tää selviö,
kun tarkasti herrat kirjojaan. —
Eiköhän naisetkin toimillaan, y
pyri olemassaolostaan ilmoittamaan.
Voitti Ruotsissa massatyöläiset,
sitä merkitsi joukkojen mahti.
Ty(^taistelun sitkeät kamppailut
kesti raatajat loppuun asti.
Sosdemoille, herroille ^osoittivat,
tulee voitto, kun syrjäss' on
pettäjät.
Ja taivaan iloihin matkusti
myös •JFrangelkin Brysselistä.
Sinne jouti tämä valkoinen kenraali^
että rauhan saa työläisistä,
jotka tuntoa pyövelin kolkuttaa^
suurmurhista Siperian muistuttaa.
MAGNUS RAEUS.
Joku i.w.w Jäinen, tai itseään siksi
nimittävä, kirjoitti Industrialistissa
täältä paikkakuntakirjeen. Jos kir­joittaja
on todella paikkakunnan
asukkaita, niinkuin sanoo olevansa,
niin ihmetellä täytyy sitä tietämät­kin.
tömyyttä, missä hän on ollut Hoi­Suomalaiset
joita olen tullut
täällä katkaisutöis.=ä tuntemaan, lingerin kaivanto-onnettomuutta
ovat myöskin osaltaan eteenpäin; koskevassa asiassa. Hän asettaa uh-silla
irien luvun suuremmaksi kuin se oli.
TYÖPAIKOILTA
vieneet "moonshinen" käyttöä,
olen tavannut heitä juopuneena sil­loin
tällöin. — Kysyisin teiltä, työ­toverit,
onko oikein että hiki otsalla
työskentelette saadaksenne toimeen­tulonne
ja muutaman doUarin
"moonshinea" varten? Eikö tei­dän
elämänne kaipaa enää mitään
sen jalompaa -—' kuin ainoastaan
juopuneen osan näyttelemistä?
Tämän edelläolevan lisäksi vas­taisuuden
varalle ehdottaisin teille
paikkakunnan työläiset, että perus­tetaan
Kapuskasingiin metsätyöläis-ten
ammattiosasto ja ruvetaan toi­nen
toistemme tukemana tekemään
loppu tuollaisista epäkohdista, joita
edellä olen esittänjrt. Yksilönä on
mahdoton saada aikaan mitään,
mutta joukolla jos yritettäisiin, niin
aina jotain saataisiin aikaan. Olo­suhteet
tällä seudulla kaipaavat kor­jausta
ainakin työpalkan saannin
suhteen, joka tapa on yksi Canadan
huonompia mitä missään olen sat­tunut
kokemaan. Palkoissa sekä
kämppäoloissa on myös korjaukset
tarpeen.
Ajatelkaapa toverit asioita, että
kannattaako ottaa asiat keskustel­tavaksi
sekä myös toimintaan ryh-dyttyväksi?
Toverillisesti
Vanhanmaan jätkä.
Port Ärtkrin uofisia j
1' • • Nova Scotian kaivostyöläisten
pettäminen
Amerikan yhdistyneen kaivostyö­läisten
liiton 26 :nnen piirin, Mc-
Leodin johtama toimeenpaneva ko-läitba
sai Cape Bretonin kaivosmie­het
hyväksymään British Empire»
teräsyhtiön esittämän voiton jaka-missuunnitelman.
Edesvastuu kai­vostyöläisten
pettämisestä tällä juo­nella
on McLeod-johtajiston har­teilla.
Worker-lehti lausuu, että me em­me
epäröi julistaessamme, että
neuvoessaan suunnitelman hyväksy­miseen
piirin toimeenpaneva komi-tea
teki itsensä syypääksi yhtä tör­keään
pettämiseen kilin mikään niis­tä,
jotka tahraavat McLeodin jo kyl­lin
mustaa menneisyyttä. Tästä läh­tien
työläisten .pitää raataa lujem­min
kasiatakseen yhä suurempia
voittoja Bescolle. "Kaikki vuosien
1928 ja 1929 kuluessa yli vuoden
193^ voittojen, tehdyt lisävoitot
$300,000 saakka tullaan jakamaan
aleMpipalkkaisten päivämiesten kes­ken
sovitun taksan mukaan..."
-Noin kuuluu tämän voittoihin osal-
Tistumöjuonen oleellisin osa. Täs­tä
lahtien piirin toimeenpanevan
komitean jäsenistä tulee yhä enem­män
ja enemmän Bescön palkkaa-miai
etumiehiä kaivosmiesten piis-kaamiseksi
lisäämään tuotantoa. Ja
^ i t ä kovemmin miehet raatavat, sitä
ankarampi tulee' olemaan heidän
Besdolta saamansa rangaistus, kim
tulee tilinteonpäivä McLeodin ja
kumppanien petoksen johdosta.
Työläiset tulevat tuottamaan enem­män
ja Besco oppii asettamaan yaa
timuksensa työläisten työtehon suh
teen sen mukaisesti, se tulee sen
mukaisesti alentamaan palkkoja ja
vähentämään työvoimaa. Työttö­myys
tulee kiduttamaan työläisiä
enemmän kuin milloinkaan ennen.
Ainoa, joka tulee voittoihin osallis­tumisesta
hyötymään, tulee olemaan
Besco.
Mutta me emme usko, lausuu leh­ti
edellmij että .kaivostyöläiset tu­levat
vapautumaan harhaluulostaan
vasta nykyisen voittoihin osallistu-missopimuksen
päättymisen jälkeen.
Ei tule ottamaan pitkää aikaa, en
nenkun kaivosmiehet havaitsevat, et­tä
he eivät ole ^mitään hyötyneet.
Yli tuhannen niistä kaivosmiehistä,
jotka äänestivät, antoivat äänensä
suunnitelman hyväksymistä vastaan.
He nyt jo käsittävät mitä suunni­telma
merkitsee. Nova Scotiassa
on järjestetty BIdis>tysmielisten kai­vostyöläisten
komitea, jpka tulee
viipymättä ryhtymään taisteluun ri-vimiesten
voimien järjestämiseksi
British Empire-teräsyhtiötä ja sen
voitonjakamissuuntutelmaa vastaan
ja McLeodin johtaman toimeenpa­nevan
komitean häätämiseksi joh­dosta.
McLeod on ei vain Bes-con
» mutta myös John L. Lewisin
asiamies. Amerikan yhdistyneeseen
kaivostyöläisten liittoon kuuluvat
kaivostyöläiset Yhdysvalloissa ovat
kapinassa Lewisin virkakoneistoa
vastaan ja Nova Scotian kaivosmie­het,
joilla on loistava taisteluinen->
Harly, Ont.
Tämä paikka lienee Vapauden lu­kijoille
melkein tuntematon. Mutta
tällä kirjoituksellani olisi tarkoitus
Vapauden lukijoiden huomiota kiin­nittää
täällä vallitseviin metsätyö-
Iäisten oloihin.
Ensiksi lienee paikallaan esitellä
missä osassa Ontarion maakuntaa
tämä paikka sijaitsee. Tämä paik­ka
on Cochranesta länteen päin
johtavan rautatien varrella, maili
82 Cochranesta. Lähin kauppala
pahanen paperitehtaineeh on K&-
puskasing, jolle paperitehtaalle suu­rin
osa täällä valmistetuista paperi­puista
viedään.
Täällä vallitsevat työolot ovai;
toistaiseksi pysähtyneet kelirikon ta­kia.
Sitten ne työt taas alkaa uu­delleen
kun kuusen kuori alkaa ir­taantumaan
että voidaan saada niin
kutsuttuja "piilapuita".
Mutta se tapa, jolla täällä rans­kalaiset
farmarit metsätyöt teettää,
ansaitsee tulla paperipuiden katkai-sijain
huomioon, ettei kukaan jou­tuisi
tietämättään tällaisiin "ansio-paikkoihin"
kuin mitä täällä ovat
olleet ja mahdollisesti vastaisuudes­sakin
tulevat olemaan, ellei työn­tekijät
rupea yksimielisesti niissä
parannuksia vaatimaan.
Täällä oli viime talvena sellainen
yleinen tapa, ettei metsässä "skei-lattu"
puita ollenkaan, vaan ne ajet­tiin
asemalle rautatievaunuun tai
pälliin". Mutta sitä maksua jonka
ranskalaiset jabbarit lupasivat (joka
oli 4 jalan puista $2.50 ja 8 jalan
$2.25 koordista), on saanut odotella
kuukausikaupalla j a . sittenkään ei
kaikkea saa, sillä usean miehen an­sio
on mennyt melkein ruokaan, et­tei
ole jäänyt dollareita millä sitten
tätä kylmää kevättä viettäisi, odo­tellessaan
uusia alkavia työpaik­koja.
Nämä mainitut ranskalaiset oyiat
kovin kirjavaa joukkoa täsmällisyy­teen
nähden. Olen tullut huomaa­maan,
ettei heidän tavoissaan valeh­teleminen
ole ollenkaan rikos, sillä
ne saattaa hjnrallä omallatunnolla
sanoa työmiehelle, että sinä saat
palkkasi ensi viikolla, mutta koke­mukseni
on osoittanut sen -toisen­laiseksi.
. On monasti sattunut ettei
sitä maksua ole saanut "ensi" kuu-caudellakaan,
viikosta puhumatta-caan.
Ja monen on täytynyt käyt­tää
lakimiehen apua työi>alkkaansa
lakiessa. Ja lakimiehet on taas
vieneet vähistä ansioista huomatta­via
summia, joten työntekijöille on
äänyt miltei rippeet jälelle^^ansiois-aah,
jos sitä on'saatukin.
Nämä ranskalaiset vielä yleensä
ovat väkijuomien käyttäjiä ja myös
TYÖN VAAROJA
Toveri G. Virtanen loukkaantu­nut
Backus ja Bros. paperitehtaan
rakennuksella West Fort Williamis-sa.
Huhtikuun 27 p:n illalla toiset
mainitulla työmaalla työskentelevät
työläiset toivat ikävän sanoman, et­tä
Virtanen on loukkaantunut ja
on viety MacKellarin sairaalaan
Fort Williamiin. Lähempi tieduste­lu
totesi, että tov. Virtanen putosi
26 jalkaa korkealla olevilta teli­neiltä.
Putoamisen seuraukset oli­vat
kamalat: toinen käsivarsi on
murtunut kahdesta koliden poikki,
toinen käsi nyrjähtänyt pois paikoil­taan
ja otsaan on tullut ammottava
haava. Voi melkein varmana pitää,
että hän on saanut myöskin sisäl-lisiä
vammoja. Virtanen ei ehtinyt
olla vasta kiin vähän toista viikkoa
työssä. Ottaa pitkän ajan ennen­kuin
hän saa terveytensä takaisin.
On kyseenalaista, josko hän saa
täyttä työkykyä takaisin koskaan.
Toveri Virtanen on jäsenenä
Kommunistipuolueessa, Suom. Jär­jestössä
ja V . - jä u.-seura Iskussa.
On ottanut osaa aktiiviseen järjestö­jen^
tehtäviin. * Yksityiskohtaisempia
tietoja tuon^mpana.
Yleisesti mainittu Backuksen työ­maa
West Fortissa on ollut kuu­luisa
"horioppi"-työmaana. Huu­dosta
siellä kuuluu "supi" pitävän
huolen. Kiljumisesta ja työläisten
työtehon kiristämisestä pitävät huo­len
pikkupirut. Seurauksena siitä
on ollut, että erään toverin lausun­non
mukaan kahden kuukauden ai­kana
on tapahtunut 5 vaikeaa louk-kautumistapausta.
Niistä ei täkä­läiset
englanninkielisert; lehdet ole
maininneet sanallakaan.
SHRRETTY
Voimistelu- ja urheiluseura Iskun
iltamat sattuneesta syystä on siir­retty
toukokuun 12 p:n illaksi." Tou­kokuun
5 p. esittää näytelmäseura
näsrtelmän "Dängaartenin kansaa",
kansannäytelmä 5 :ssä näytöksessä.
Tämän kirjottaja ei ole tutustunut
kappaleeseen, mutta tekijän nimi,
Martin Anderson-Nexo, on takeena,
että se sisällöltään on arvokas. Siis
5 pnä mennään ka.tsomaan ja oppi­maan
hyvästä näytelmästä ja 12 p.
kokoonnutaan nauttimaan urheilu­ja
voimisteluväen esityksistä.
.. • — i — i .
Ja sanoo kaupungin hautaustoimis­ton
olleen täyden kaivantovaatteissa
olevia ruumiita. Ihmetellä täytyy
mistä tuo kirjoittaja näki ruumiita
kaivantovaatteissa, sillä yleisölle
näytettiin niitä kolmessa hautaan-toimittajassa,
mutta ei kaivanto-vaatteissa.
Jos kirjoittaja olisi sa­nonut,
että hautaantoimittajat kil­voitteli
saadakseen ruumiit laitetta-
Vakseen, niin se olisi ollut totuuden­mukaisempi.
Että hautajaiset jär­jesti
useammat työväenjärjestöt, ei
pidä paikkaansa, sillä mitä kirjoit­taja
tarkoittaa suomalaisella haa-lilla
pidettyä, järjesti sen suomalai­nen
osasto ja siellä käytettiin vain
suomenkieliä, eikä viittä, niinkuin
kirjoittaja sanoo. Pyytäisin IndUs-trialistin
lukijakuntaa tarkistamaan
tuon kirjoituksen ja ajattelemaan
mitä heidän lehteensä kirjoitetaan.
Jos lukijakunta ei olisi senlaatuista,
että ei vähästä huomaisi, niin aina­kin
tuosta luulisi huomaavan mitä
heille syötetään. Ainoa kohta on
oikea tuossa kirjoituksessa, että
suomalaisella haalilla tanssittiin lau­antaina
kun onnettomuus oli perjan­taina.
Tuosta asiasta on täällä pu­huttu,
että oliko se oikein tai vää­rin,
kun urheiluseura järjesti tilai­suuden
jossa oli vain enempi tans­sia.
Alkuun oli soittoa ja puhe ta­pahtuneesta
asiasta. Tuosta asiasta
tulee senmukainen lopputulos millai­nen
on ihmisten katsantokanta ta­pahtuviin
asioihin. Luultavasti olisi
tuon kirjoituksen kirjoittaja tehnyt
kaikkiein paremmin, jos olisi silloin
koettanut joukkoja saada kokoon­tumaan
ja selvitellä tilannetta ja ta­pahtumia.
Luulen tuon kirjoittajan
sekä sitä kuuluisaa Red Star-kah^äa.
Ja sen minä vain sanon hohtimet,
että se kahvi veti monen suun ma­keaan
hymyyn-
Väliajan perästä oli taas musiikkia
oricesterilto ja parilta toverittarelta
soinnukkaita mandoliinisooloja. Sa­notaan,
että ihmiset halimvat nauttia
musiikista kuin sika syyhytyksestä.
Ja siitäpä se näyttääkin. "Ktä ihmis­ten
' musiikilla syyhyttelemistä vain
pitää aina tarpeeksi paljon joka tilai­suuteen
varata. Ja niinpä sitä oli
näihinkin osuuskaupan agitatsioni-iltamiin
tarpeeksi varattu.
Vielä saimme nähdä toveritar Viesti
Virralta, kaunista taidetanssia. Aplo-deerauksista
huolimatta enune kuiten­kaan
saaneet sitä enempää.
Virran Jussi jutteli h3mn hauskasti
ja sattuvasti osuustoiminnan saavu­tuksista,
puhuen laajasti osuustoimin-taväen,
yhtenäisyyspyrkimyksistä ja
korostaen, että sen eri haaroja koe­tettaisiin
saada yhä likeisempään yh­teistoimintaan,
voimistuttaen siten
koko osuustoiminnallista liikettä. A-siallista
ja mukaansa tempaavaa esi­tystä
kuuntelivat kaikki osanottajat
suurella mielenkiinnolla. Lopuksi seu­rasi
yksiosainen, osuu.stoitninnalHnen
näytelmä, nimeltä: "Nyt se asia sel­visi".
Tilaisuus oli varsin hauska ja miel­lyttävä,
joten tämän kaltaisia agitat-sionitilalsuuksia
olisi järjestettävä yhä
enemmän. Pieninkin valistustyö jät­tää
pilkun, tekee tunnetuksi ne johta­vat
päämäärät mihin osuxistoiminta
yhteisvoimin pjrkii- Se luo innostus­ta
jäsenistöön ja tuo mukaan uusia.
Matty Johnson.
VOIMISTELUSEURAN ILTAMAT
- Vthstei^s Comersin voimlsteluseu-yaii
iltamat oU 21 p. huhtik. ja oli­kin
hyvä ohjelma. Oh kaksi pi-»fsiä
naytöskappalecta ja voimistelulilkkoi-th
oli myöskin. V ^ n se oli ikävä
puoli, että oli vähän yleisöä. Van-couverilaisilta
oii yksinäytöksirxn hu­vinäytelmä
näissä voimisteluseuraa
iltamissa ja onnistuivatkin he siinä,
erittäin hsmn, joten kiitän heitä tääl­lä
käynnistään W. Cornerin voinds-i?
luseuran pu.3ipsta.
PURUEiriHN SYÖJILLE
Minä tämän kirjottaja k'm en ole
purukumin ihailija, niin panen jon­kun
sanan täiTä-i purukumin syc:3j]e.
Kun lähdetään kaaliin ilta»-iiin. nibi
olisi suotava asla, ettji 1äctäi<i puiu-kumin
kotia, kenellä sitä sattuu ole­maan
sillQJn. Naalissa sitä tulee pu­dotettua
toisinaan suustaan lattialle­kin,
jos sitä sattuu kotoa lähtiessä
Eri paikkakimnilfa
Webster's Corners, B.C.
HUONO HANKEAIKA
Ei sitä nykyajalla enään panna
samoin kuin Industrialistin'luki jäin'paljon rahoiksi täälläkään lännellä.
olleen, silloin aivan toimettomana ta­pahtuvien
asioitten suhteen, lukuun­ottamatta
sitä liikettä kuin oli -—
koiratorpissa. Sitä kaikkea roskaa
mitä tuohon lehteen kirjoitetaan, ei
kaikkea kannata oikaista, mutta tä­mä
on jo SIÄ luontoista josta ei voi
vaieta. Tämän kirjoittaja epäilee
tuon kirjoittajan olevan muualta, ei­kä
täältä Timminsistä, sillä tuskin
paikkakunnan asukkaat kehtaisi noin
törkeästi väärentää asioita kuin
tuossa kirjoituksessa. I.w,w:läiset
johtomiehet jotka haluaisi jotakin
edukseen kirjoittaa voiyat tehdä
kaikkea saamalla jotakin tietää ja
loppua kääntää hyödykseen. Hau­tajaistilaisuus
on saanut suuren huo­mion
tämän maan suurien lehtien
taholta ja kai siksi haluaa Industria-listikin
siitä sanoa sanottavansa,
huolimatta oliko se oikea tai väärä.
Timminsiläinen asukas.
sattuu työhönkin pääsemään metsä-kämpälle
tahi sahamyllyyn. Palkat
ovat niin alhaalle asetettu täälläkin,
että eipä jumi mene paljon edelle i -
dän palkoista. Jos sitä käinpilläkin on
nimellisesti vähän palkkaa, niin siitä
vedetään ruokamaksua enempi kuin
kolmasosa niistä lahoista molikolsta
mitä yleensä täälläkin lännen kämr
pillä tarjotaan miehille syötäväksi.
Nämä puutavarahommat täällä Bri­tish
Columbiassa on nykyään joten­kin
käynnissä kyllä, vaan miehiä
täälläkin on monta kertaa enemmän
kuin mitä työpaikkoihin sopii ker­ralla,
joten työttömyyttä on paljon.
Ja sitten on yksi asia, että täällä
sin uutisia
JUTTUA MUUTAMISTA
SEIKOISTA
Kun kirjeenvaihtajat tai komitea,
mikä on täällä olemassa, on jättänyt
paikkakuntauutisten ' kirjoittamisen,
niin minä omasta puolestani vähän
kirjoitan. . Vappujohlain onnistumi­seksi
on toimittu, mutta miten ne*
tulee onnistumaan, on vielä vaikea
tietää. Vuosi vuodelta ovat nuo
juhlat menneet yleisön osanottoon
nähden alaspäin. Sitä mukaan kuin
on täällä järjestyneisyys vähentynyt^
niin on pienentynyt työläisten voi­main
näytös, vappnmielenosoitus.
Työläisten mielet ovat täällä la­maannuksissa,
sUiä sanotaan komp-panioitten
boikoteeraavan niitä kan­sallisuuksia
jotka kulkee edellä j ä r -
jestyneisj^dessä. Tuon suuren kai­vanto-
onnettomuuden aikana ja hau­tajaistilaisuudessa
näM työnantajat
suuret työläisjoukot liikkeellä ja siiä
työläisten voimaa he pelkää, jos se"
alkaa liikehtimään. Ne työläiset,
;totka kulkee edellä järjestyneisyy­dessä,
ovat päättäneet, että e! la­maantua,
vaan toimia edelleen ja
oimia paremmin kuin tähän astL
'. korjauksia olisi oloihimme saatava
paljon. '
Osnostoimlnnainncn valistustilaisuus
Workers' Co-operative of New On­tario
Ltd:n agitatsionikomiteä järjes­ti
osuustoimallisen valistustilaisuuden
S. J. osaston talolle maaliskuun 8
pnä.
Niin ikään kun haalin oven avasin
ja astuin sisään, min pisti heti sil­määni
luku — $37,182.50. — Suuria,
puhuvia numeroita ne olivat ja \'lelä
niin somasti väritetty. Mitähän ih­mettä
ne oikeastaan tarkettavat? Ja
lisäksi kun ovat vielä maalattu niin
pitkälle kankaalle, että ulottuu näyt­tämön
poikki ja kiinnitetty vielä niin
näkyvälle paikalle, oikein näji,tämö-aukon
poikki. Avoitus se oli mi­nulle
ja ehkä niille 300:lle muul­le
henkilölle, jotka sUläkertaa salis­sa
istuivat ja silmät sirrillään sihta-hvat
ja arvioivat numeroita. — Ehkä­pä
ne niunerot merkitsevät kuukauden
myyntiä, elikä enemmäkin? — Jopa
kello ^ klinkahutti kolmannen kerran.
Ohjelma taitaakin alkaa. Ja niin
esirippu "repesi kahtia". Näyttämöllä
istui seitsemän soittoniekkaa, ukraina­laisen
poikatalon jouhiorkesteri. Soit­tivat
Kansainvälisen, mahtavasti ja
kauniisti. Sitten seurasi liikkeenhoi­tajan
tervehdyssanat ja selostus niis­tä
yllämain. numeroista, jotka, heijasta­vat
siitä näyttämön yläpuolelta katsojan
silmiin peittelemättöminä ja korutto­mina
kuin peilistä. Selostus osoitti,
että niunerot , ovat viime kuukauden
saavutus , kauniista yhteistyöstä, kau­pan
myyhtisaavutus. Ja edelleen, että
kuluneet kuukaudet ovat joka suhtees­sa
oUeet kaupaUe jatkuvaa kehitystä,
nousua ja olojen vakiintumista. Y -
leensä on näyttäytynyt silta, että ku-
Itittajat. ovat pitäneet mielessään sen
seikan, että koska he kerran ovat kau­pan
itseUensä sitkeästi taistellen pe­rustaneet,
niin kaiketi on edeUeenkin
selkärankaa seisoa kauppansa takana
Ja luonnollisesti tehdä kaikki ostok­sensa
omasta kaupasta Ja Uman kur­kistelua
sivuuttaa yksityiset jrit-täjät.
Samalla on koetettu vetää
ulkopuolella pysylAelevlä kaupan
jäsenyyteen, kohottamaan entisiä saa­vutuksia
ja olemaan yhtenä tekijänä
kansainvälisessä ossustoimintaliikkees-sä,
joka samalla on yhtenä välineenä
yleisessä työläisten yhteiskunnalliseen
ja taloudelliseen valtaan pyrkimykses­sä.
Liikkeenhoitaja mjn. kosketteli
osuustoimintaa Setä Samulin puolella
rannikolla ön Vancouver pääpaikka,
missä metsämiehet toppaa, ja siellä
on työnvälitystoimistot Jä niistä ei
nykj'ään saa uusi mies, joka on niille
tuntematon, vientiä metsään ensin­kään;
Ne on niinkuin"urkkijajärjes-töjä,
että niissä otetaan miehen men­neisyys
ylös. Ei ole aika enään kuin
oli noin kynnnenen vuotta sitten
tälläkin mantereella, silloin sota-ai­kana.
Silloin oU pakkotyö täällä jä-lelläolevLlIa,
joita el sotapalvelukseen
viety. Nimittäin sellaisilla miehillä,
jotka ennnenkin olivat työtä tehneet,
kyllä selaliset meihet sai vapaasti loi­koilla,
jotka ei olleet koskaan ennen­kään
työtä tehneet; ei niiden käsiä
poliisi katsellut.
SAIRAUTTA RUNSAASTI
Kansalaisemme Väinö Mäkelä on
'.äelä sairaalassa metsässä loukkaan­tumisen
takia. Vaan ' paranemaan
päin kuuluu. olevan, että on toivo hä'
nen pian päästä kotia sieltä. .
Mrs. Hilma Aho on myöskin sairas­tanut
tääUä vaikean keuhkokuumeen
vaan hän on myöskin jo parantu­maan
päin, että on hyvät toiveet ter­vehtymisestä.
Villiam Mielty on pitkän aikaa ol­lut
sairashuoneella. On tuotu nyt ko­tia
kesken parantumisen. Häntä tie­tojen
mukaan vaivaa keuhkotauti, jo­ten
ei vielä suinkaan ole varmaa tie­toa
hänen parantiunisestaan. Keuh-r
kotauti yleensä tunnetaan hyvin kiu­salliseksi
kxm se istuu M^ml ihmi­seen.
KESÄN TULO PITKÄSTYY
Kesän tulosta el ole täällä vielä
mitään tietoa tätä kirjottaessa, vaik­ka
on jo huhtikuu ohi puolivälin, että
alkaisi Jo kesän aikakin olla. Vaan
vettä sataa aina vaan niin, että ka­tot
sujim. EI suinkaan heinäpellot
kärsi kuivuudesta tänä keväims, eikä
kaivot kuiviL Että on dinä hyviäkin
puolia vesisateessa. Jos siihen joskus
kyllääntyykin.
OHJELMAILTAMISTA
rrässä muistui inieleenljc^ aika
sitten Toverissa olleen .friscolalsen
kirjurin mietitä, että^ cÄjelman el
aina tarvitse olla niin:ijämer&ä Ilta-jäämään
suuhun. Ja se tarttuu lat­tiaan
niin lujasti kiinni, että lattian
lakaisija ei saa sitä irti siitä niiUään.
Hänellä täytyisi ola sitä varlten rau-tameisseli
taskussa, jolla sen ottaisi
irti lattiasta. Ja lasten vanhemmat,
älkää varatko purukumia kotia lap­sianne
varten, jos vaan itse tulette
toimeen ilman sitä. Kyllä lapset eh­tivät
sitä ope'tella puremaan sitten­kin,
kun itse kykenevät sitä hankki*
maan. — V. H.
Kirkland Lake, Ont.
'''' • -
RUOKOTTOMUUS HUIPUSSAAN
Ovatko nämä pohjoiset pikkukau­pungitkin
muodostiunassa kaikenkal­taisten
roistojen pesäpaikoiksi?
Nykyään sattuu tapahtumia, jotka
panevat ihmisen ajattelemaan, että
kaikki saattaa olla mahdollista. Ku­ka
.olisi osannut koskaan ennen aja­tella
sellaista, että meidän omaa leh­teämme.
Vapautta, käytettäisiin vä­lineenä
sellaiseen tekoon, joka pahasti
nä3rttää alhaiselta.
Joku viikko sitten oli täältä lä­hetetty
ilmoitus Vapauteen hyväpalk­kaisesta
palveluspaikasta. Ja ny­kyään,
kun palvelustjrttöjä on jokai­sella
paikkakunnalla runsaasti, niin
että palkat eivät ole kehuttavia, oli
tuollakin täj^in viattomalta näyttä­vällä
ilmoitiUssella tuloksensa. Ei ola
tiedossa, kuinka monta tyttöä on
lähettänyt kyselykirjeen ilmotuksen
johdosta, mutta ainakin yksi. Hän
lähetti ensin kyselykirjeen ja sai se-lostxiksen
töistä ja palkasta y.m. vas­taukseksi.
Kaikki näytti täysin rehel­liseltä
Ja niin lähti jtjrttö Keski-On-täriosta
ja saapui tänne, jossa asian­omainen
ilmoittaja oli vastassa. Hän
selitti, että huoneusto ei ole vielä
kunnossa, vaan täytyy tytön olla yö­tä
Jossain muualla Ja vei tytön kii­nalaiseen
ruokalaan. Seiu-aavana päi-ndssa.
Hän ajatteli siihen suuntaan.
että Ihmiset tulee haalffle toisinaan
mitenkä osuuskaupat siellä ovat pääs­seet
yleisesti siihen, että niillä on
vaUitsevana käteiskauppa. Lausui
toivomuksenaan, että mekin pyrkisön-me
kulkemaan samojen suimtaviivojen
naukaan ja harkiten järjestellä tätä­kin
puolta asiaa seuraavan puli-vuoslkokoukseenl
Seurasi runoja, lauluja ym., jonka
jälkeen emännät osuuskaupan puo­lesta
tarjosivat pullaa Ja sandwichia
ja usein huvin yuöksL Ja minä olen
siinä asiassa hänen kannalla, että on
paljon Ihmisiä Jotka. useinkaan • ei
vaadi, että ohjelman täytyy oUa. vaka­vaa,
sillä ilhmiset tarvitsee toisinaan
huviakin. Tuota vakavaa, puolta on
työkansana tilaisuus nähdä Ja kuulla
ulkopuolella haalin nä37ttämön kyl­liksi,
että ei sitä kaipaa; uisein näyt­tämöltä.
Sellaiset näytöskappaleet
kuin on "Mykkä-Topi~-ja-"Hoopojen
ooppera" ja monet muut, niin sen­laatuiset
kappaleet' ne ovat oikein
liansantajuisia. Niitä kannattai esit­tää
ja ne. huvittaa Ihmisten katsella.
Tietysti Joskus on asianmukaista toi­senlainenkin
ohjelma muutteesta
esittää. En minä aivan tykkänään
kumoa sUti vakavaa ohjelmaa.
vänä niitä asianomaisia ilmaantui jo
3 kappaletta. Yksi selosti, että heil­lä
on aikomus aloittaa "liike", toisin
sanoen salakapakka, jossa tulisi ole­maan
kaikenlaista "bisnestä", johon
taryitseisivat tyttöä. Suoraan kyllä
sanoivat t3i:ölle, minkälaiseen "työhön"
häntä tultaisiin vaatimaan. Yksi mie­histä
koetti tehdä itsensä aivan viat­tomaksi,
että hänellä on ollut rehelli­set"
aikomukset!
Ikävä seikkailu juuri Suomesta saa­puneelle
tytölle, mutta onni,.että niin­kin
vähällä pääsi asiasta.
Mutta ei kai olisi ollut liikaa jos
miehet olisi saatettu asianomaiseen
paikkaan vastaamaan teostaan ja li­kaisista
aikeistaan.
OSUUSKAUPPAA HOMMATAAN
KIIREELLÄ
Osuuskauppaa kannattavien kokous
pidettiin huhtik. 22 .''pnä.. Komitea
ilmoitti, että nimensä oh tähän men­nessä
antanut; koekirjoitukseen 79
henkilöä, joiden osakkeiden summa on
yhteensä 112. Päätettiin myös ru­veta
heti kokoamaan rahaa osakkeista.
Round tiaken toverit ovat myös ilmoit­taneet
rupeavansa keskuudessaan ko­koamaan
jäseniä ja myymään osak­keita.
— Näin olemme Jo päässeet al­kuaskeleille.
Vaikeuksia on tietenkin
edessä Jonkunverran kuten esim. pai­kan
suhteen, vaan toivottavasti siitä
selvivdymme. Pysyvää toimintatar­moa
vaan kaikille homman kannatta-
Jllle!
Kukka-iltamat pidettiin osuuskaup-pakomitean
toimesta Suom. JärJ. osas­ton
haalilla kesklvUkkoona 25 pnä
huhtik. Ja yleisöä oU" haalin täysi.
Yhteistulot kukista Ja ovelta $99.75.
— Kaunis kannatus osuuskaupalle!
NÄYTELMISTÄ
Nyt kevätkaudella e^tetsdstä näy­telmistä
ovat olleet parhaita "Veljes-viha"
ja "Korkein tuomari". Kum­paakin
näytelmää, katsomassa oli y^
lelsöä haalin täydeltä. Ja, vaikka näy­telmät
ovatkin raskassisältölsiä, eivät
ihmiset olleet ollenkaan kyllästynei­tä.
Joten tuskin piti paikkaansa väite,
että yleisö ei pidä raskaista luokka-henkislsitä
näytelmistä. — Esitys­kin,
\!!w^rddn "Veljesyihassa", oli
yhtenäiäts ja, yoipa sanoa, melko hy­vää.
"Korkelmassa tuomarissa" ei
ollut - yhtenäisyys yhtä hyvä, mutta
syynä on se/ kim on mahdoton saada
kokonaisharjbtuksia • työnvuorojen
vuoksL
Hespero, Alta.
Laittoivat minun . sellaiseen vir­kaan,
että minun xntäisi aina joskus
kirjoittaa , Vapauteen paikkakunta-uutisia
ja yleensä kaikkia taittumia.
Meillä oli kokous 15 pnä huhtikuu­ta,
jossa keskusteltiin kaikenlaisista
asioista. Päätimme, ettemme voi pi­tää
niitä kirjaUtamia, koska meidän
osasto ön niin kovin piooi. eikä meillä
sitäpaitsi ole haalia missä sellaisia iii-