Vapaus, October 20, 1955

              m
Sivu 2 Torstaina, Idkak. 20 p^^T^
VAPAUS
OtnEBTFK «P- fmtqMOMleDt tatnr
Osrgao of ftanlflb Ca
(abUshed Vo7. 6/1917.; Autbortzcd
M eecond dass mail^by tbe Post
Office Depaitment,, Ottavra. Pub»
tofted Ovlce wecMy: Tueaday»,
Tbursdajrs and SatiirdaTS by Vapaus
PnbUsbing Company Ltd., at 100-102
Elm St, W., Sudbury, Ont, Canada;
Telepbones: Sus. O/flceOS/4<^;
Edltorlal Office OS. 4*4265. Manager
E. Sutcsl. Edltor W. Sklund. MalUng
addregg; Box C9. Sudbury, <tetario.
Adyertising rates upon application.
Trarislatlon free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Canadaasa: • 1 vk: 74» 6 kk. 8,75
'••.'•3 kk '2r25
7iid7SvaUo]ssa: 1 vk. aOQ 6 kk! 430
Suomessa: 1 vk. 8J50 6 kk. 4.76
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
^fiKiieinssa
; Kusti ClenittS, WaterB T!>wnsbi^2sta.
Uäyttää tänään, lokakuun 20 pnä 70
vuotta. • ;
[k Yhdymme sukulaisten Ja tuttavain i
!• onnentoivotuksiin, /> ,. ^•!
i i
McfUinin äina^
kuten työväen vaalikäTnpanja viimeksi-äSgiiii^
PI j r X l i c K i m kunnan ?verot nousevat
Ip^fel^ If;: v• —- kiitos "kunnanisien'? virheelliselJe finanssiohjeflmaile — -uhkaavan
ä Kunnan veronmaksajat tietävät sanomaltakinjCtta^^^^h^^
^Ä^^^Ö-''5^'^ .•-•:v-;Jaskunsa nwsi:'-r^:Oleinätiton)ah :korkeakoulun'^kustannuksella'r^;<änä
*^ noin kolmeliakymmeneJlä dollarilla mökkiä
^\;:koht>.; : .
i ^ ^ ^ ; - 1 ' k u t e n työväen yaäiilpiminnan yh-i: ^1^1^" I L e h t e m m e Sudburyn osastolla
^ ^ | | uutistiedostia ilmienec, että McKini kunnan
^^^0. ^'l-^^^' ^ vuonna korkeakoulun körhdaltä noin
»^^1 ; | V ' ' puolella, d l keskimäärin toisella kolmella kympillä mökkiä kohti
! eikä siihenkään sisälly vielä koujun varsinaiset hallintomenot — niistä,
koituu kolmas peräkkäinen suuri housiu vuorina 1957!: T
H Kaikista näistä suurista verokoroluksista ja tulossa olevista;
tiusista; verolisäyksistä rne s^^ luonnollisesti kiittää ensikädessä
^nl^' - kokonaisuudessaan on ''pelannut palloa niricon"'kahssa;^^ S
ffi^^^i' L .,.y?T9.""^ millään tavalla loukkaamasta Incpritunti^ita/ja^^y^^^
JS^^Ia^ :; 7 s siteny että ph lisännyt
m^^ljt^f;^^ varattava mahdollisuus päästä-opinto-:
^ ^ p l l IÄ ^ korlteäkouluunjä kun asian ratkaisemiseksi el saatu
/i.^/l Sudburyn kaupungin kanssa sellaista sopimusta, mitä laajoissa pii-i
reissä on toivottu, niin silloin oli ryh'dyttävä oman korkeakoulun
^^>i' ] j rakentamiseen missä tarvitaan luonhollisesti rahaa.
•('. -Mutta kun Inco — jonka opcratiojeri suuren laajenemisen joh-
| . dosta vaaditaan kunnallisen palvelun, katujen, vesi- ja viemärijph-
|K'^f*y;t(^en^-sekä^;k^
|,f^^^^ täyttämisestä, niin seurauksena bn,- l"^^'' että kotien ja pikkuliikemiehetjoutiivat kani- '
^SrJ i i - - ta-maan koko kunnallisverotuksen" kuorman. Kerrassaan hullunkuri-
I; min j^^ sitäkin tuomittafampi tilanne jos
'''"^•"•^ r .ipiuist^taan, että Inco maksaa kimnallisvetoa kaikkialla Tnuualla^^—
inistä Incon rikkaudet kaivetaan!
Paikallinen päiväichtiäntpin^^
^•vsäan "mitä kuuluu ja kuka käskee'" Lockerbyri veronmaksajain yhdis-iä
ja
AVIOEROSTA
Kysymys: — Voiko seitsemän vuo­den
ajan toisen, naisen kanssa elänyt
ja häntä elättänyt mies panna: vi­reille
avioeron hakemuksen laillisesti
vihiftyä vaimoaan vastaan. Jos asia
on siten 'ovatko edellä-mainltut syyt
riittävät eroasian vireille panemi­seen/
— Asiaan kiiniyhyt.
Vastan»: - Jos laillisesti vihitty
vaimo on syyllinen haureuteen jä ha­rien
miehensä kykenee sen todista­maan;
on. ayioerojutun arirellle pane­minen
riiahdoilinen. Vaimon pitäisi
kjiitcnkiri neuvotella asiasta lainopil-li£
en avustajansa, kanssa Ja kertoa
hänelle ikaikki asiaan vaikuttavat
asiat; .'' ,
'mm
'kunnan asukkaiiden nousta vankasti jaloiileeri j ä sanoa, että ''jö riit--
f/2 ' " tävät (verot'' - T - että nyt oh "ku
paan käteen ja ryhdyttävä tarpren vaatimiin tdirnenpiteisiin',
lp 5>>^ ui,/2^c^ uuden kbr-,
ikeakÖulun rakentamissuunnitelmissa ''ylimääräistä hienoutta'' jonka
* .. • - ; aiheuttamien
mm
Ipl 1^1^ ^ . J o d e n a aikpiM^ kiin yleisen riiieltpUecn tulkkina esiiri^^
- . A ' . 1. .. . 'että muutaman yaivai-vaiettavalta
riuorisolta voi-illaiset
ehdotukset ovat yhtä
m
m
mu
m
] f M kuin .Starin toinenkin esitys, että nykyisenä atomikau-
S%^*P|^ r-i^Jl^i/^t^^oa tuUa^u kuin ennenkin pienillä ''punaisilla
Uusi
Tosiasia on luonnollisesti tarua kummempi. Tältä alueelta kai-iSfilMlfil^
60 miljoonan dollarista arvosta rikkauksia, jotka il^lHill '1; läihetetään rajan; eteläpuolella asuvien suurrikkaidcn kassaholverhin; Ijpte^^^ ; pn finanssikriisimme perusta. 'Kourallinen yhdysvaltalaisia
IJSIMIKI rahasumman -— sillä voitaisiin rakentaa 50 sellaista korkeakoulura;-•
^ i kennusta, minkä valmistamisesta nyt koituu niin suuret Verokorp-
^^t? • kuntien kotienoriiistajille ja pikku-
. » liilterniehille,.- Toisin sanpen, Vaikka Incon amerikkalaiset omistajat
p^kpte^^^ kuten sitä maksavat kaikki
>;7^tiiUt^ kuten he laitoksistaan maksavat kaikkia!
mm 1
m im •Sf
/ i i .
: Tne^nroisimme jö rakentaa riikkclialueellc uiidcny puolitoista
^miljoonaa dollaria maksa'van koulun ja sittenkih jäisi vielä miljopna
dollaria kptienomistajäin ja pikkuliikesniesten verotaakan huojcntä-m
i s t ä ^ y a r t e n ! - - : '
Selvää myös ori, ejLiä tämä on äinoji: keino i kuntiemmc finanssi-kriisin
ratkaisemiseksi.
> •Mainittakoon, että. esimerkiksiMcKimin kunnan koulumenot ^Ijfl yhteenlaskien riiuodpstavat-n^
ii^l Oikeus ja kohtuus olisi, ettäMcKim kunta — ja kaikki kunnat —
vapautettaisiin näistä ylivoiriiaisiksi tulleista koulumenoista. Se voi-r^
i täisiin tehdä siten, että liittohallitus luopuisi Geneven hengen mukai-sesti
nykyisestä: varustelukilpaihm mielettömyydestä ja luovutta:isi
^•^fp ' y'^^ siten säästetyt Varat: koulumenojen korvaamiseksi. Vain täten merie-
^ ' telien päästään nykyisestä kerrassaan häivyttävästä tilanteesta, jolloin
lm
m3
1
ill? olisi;:tässä saatava toimeksi, sellainen nykyajan tarpeita yastaaya
llll uudistus, että liittohallitus maksaisi nämä menot. Me myös uskpm-
-||J , me, että tämä vaatimus tulee lähitulevaisuudessa niin yleiseksi, että
'iii sellainen muutos on tehtävä.
P^r: Mutta nikkelialueen kuntien kannettavana on kaksinkertainen
;B|^;lHkarasitus. Viivoina kasvaneiden koillimienojen lisäksi
; tar>'ir*an tällä alueella uusi — koko aluetta palveleva ja noin 2 ;milr
«Joonaa dollaria maksava likaviemärilaitos ja mailikaupalla uusia vesi-
'jjj johtoja, maanteiden ja katujnv päällystämisestä puhumattakaan.
, 'i^^^^ 'Oflcki nämä välttämättömät työt ovat jääneet varojen puutteen
vuoksi tekemättä:— mutta nyt ei niitä enää terveyss>'istä voida mon­taa
vuotta lykätä. Ja nikkelialueen kunnat ovat joutuneet tähän
pulaan nimenomaan sen vuoksi kun täkäläinen pääteollisuus, nikkeli-
A>fXTENNI JA PESUALLAS ;
Kysymys:• ^^ Miiiä rakensin TV-anntennin
yuokräamarii taloon . i l ­man,
että olisin kysynyt siihen liipaa
talonomistajalta. Saanko ~ myöskin
irrbittäa. keittiöön rakentamani p e r
sualtaän Joka tapahtui myöskin 11-
riiari omistajan antamaa liipäa, —
Vuokralainen. ,
Vastaas:: — Kysymys luvatta r a ­kennettujen
vehkeiden irrolttaminen
ja pois vieminen muutettaessa on
varsin kyseenalainen Ja varsin pul-malUrien.
Yleinen sääntö on, että
erilaatuiset talouslaitteet, Jotka on
varsiri helppo aisettaa Ja Irroittaa,
voidaan; irroittaa. Vuokralaisen ei
pitäisi rakentaa TV-antennia talon
katolla, ennen kuin on sopinut vuok­raajan
kanssa sen poistamisesta
muutettaessa.: Sellaiset laitteet mitkä
kiinnitetään asuntoon muuten kuin
priialla. painollaan 'käsitetään sellai-'
rslksi asuimon laittellcsi, ;Jotka käsite-tää
talonoinistajari öriiaisuudeksi. Jos
vuokrälairien vioittaa asuntoa irroit-taessaari
näitä laitteita voi talonomis­taja
pitää vuokralaisen yelvollisenä
korvaamaan aiheutuneen vahingpri.
.Veiivostoljiton vaokUobta : Ja
vankilaoloista on .kirjoitetta |a
puhuttu paljon. NL:n poliittiset
vastosUjat ovat niistä kertoneet
aivan pöyristyttäviä tarloolta —
eaksalaisten' sotarikollisten pa» -
lauttaroisen yiiteydessä on tästä
saatu eräs uusi näyte. Eräät tieto­niekat
Qvat nostaneet sikäiäisten
f^orjatyölälsten'': luvun Jopa-; 20
raU Joonaan. Veipä USA tätä
/ Kuuruusiiioickaa olevia numeroita
yK:nkin fcäsifteiyyn. >
': Ja mikä on totuus? Jlybinä
tkandiriavialaisia Jehtitbiehiä vie-'
raiii hiljattain XeuvostoUJftossa Ja
pääsi pyynnöstä tällöin käymään ;
myös Moskovasta muutainan tun­nin
automatkan päääsä sijaitse­vassa
Krukovan vankilassa eli
ojennustyöleiriilä, kuten Neuvos­toliitossa
sanotaan. Tunnettu por­varillinen,
tanskalainen lehtimies !
Erik Seidenfaden oh tästä käyn­nistä
kirjoitiänut laajan kuvauk-
«eri, jolia on julkaistu useammas­sakin
porvarillisessa lehdessä.
'Seuraavassa selostamme sitä Hei-singrin
Vapaa Sanaa lainaten os­lolaisen
"Dagbladetin" mukaan::
.5etta "me"-muod05sd: ki^ikkl lehti­miehet
olivat siis yhtä «ijjdtä k^^^
joitOB- Ja lomaoikeudenijjätevyydes-ta.''
Hekävivät edereen sairaisparaidis-
Ea; ja myymäläÄSä, joka olil täynnä
asiakkaita, he kävivät vierailupara-kissa.
Jossa vaimot keskustelivat mies­tensä,
pojat äitiensä. kanssa. Täälläy
oli myös yksi.'Votellihiipne'' «i-taattiiherkJt
iseidenfadwiin — van­kien
vieraita varten; .
Tanskalaiset lehtimiehet kiertelivät
leirissä pitkään ja nauttivat siellä
myös -vatikarii aamiaisen, ilie Idertell-vät
ja keskustelivat. He kävivät teat­terisalissa,-'
jossa vankien 11-mieiiinen
"viihdytyspoppoo" orkestereineen
esiintyi heille, he tutustuivat urheilu­ja
kulttuuritoimintaan^ : ' ; •
Kulttuuriryhmän Uusi; jiipaaii
hetta mihinkään lievennyksiin käsi-tykfiissänune.
vaan se osoitti ne kerta |
kaikkiaan perättömiksi (dementl» sii-,
nä subteessa. että olosuhteet Krukö-vossa,
verrattaessa 'niitä niihin ojö-subtelsiin
ja menettelytapoihin^ Joita
sovelletaan koko maailman vankilois­sa
ja vankileireillä, on a.?etettaya erit­täin
korkealle tasolle,"
JALklMIJBTTEITA
••1
Port Artbor. — K a k s i vuotta sitten
International ösuusliikkesn kulttuuri­ryhmä
sai osuusliikkeen johtokun­nalta
luvan kunnostaa erään osuus­liikkeen
rakerinuksen ylä'ierrassa s i -
jaitse^'att,/tolmistohiibneen ryhmän
; kluiihuoneeksi; Tämän päätöksen
. Sanottakoon lopuksi, että Erik Sei- johdosta kulttuuriryhtbä alkoi hank-
Mitä muut sanovat
JA ME PUHUMME " Y L l -
TUOTANNOSTA": •
(FAO:n) "Kymmenvuotisen työs­kentelyn
jälkeen ihmiskunnan päär
vaarana on vieläkin nälkä.. Seitse-niänkyrilmeritä
prosenttia ihmiskun­nasta
menee tänä iltana nukkumaan
aliravittuna. E i ole paljoakaan merk­kejä
tämän ongelman helpottamises­ta;
päinvastoin on asia. Miljoonaisten
ihmisjoukkojen favjtsemiskysj-mys t u ­lee
entistä kärkGiväriimäksi; tämä s i l ­täkin
huolimatta, vaikka maailman
ruokatavaratuotanto on lisääntynyt
25-prosenttlsestl toisen maailmanso­dan
päättymisen» Jälkeen . , , P AO
tiedoittaa, että vaikka maaliman ruo­katavaratuotanto
on lisääntynyt T5^,
hän enemmän kuin maailman väki­luku,
kcskinkertaUien Ihminen syö
nyt vähemmän kuin eimen sotaa, jol­loin
vallitsi kokonaan rKttämätön rä-vltsemistllarine
, .
Globe.and Mail, Toronto,
Lehtimiesten oppaaksi tuli sisä-asialnmiriisterjöri
tarkastaja Atihailo-vitsh
Bodskov, jonka selontekoa Neu­vostoliiton
vankilaoloista Seidenfaden
referoi kuvauksensa alkuosassa:
''Kunkin erillisen vangiir;tij]i siten
saada mahdollisuus työskennellä
omalla ammattialallaan, mutta jos
hänellä ei mitään varsinaista ariimat-tikoulutusta
ollut, hän saattoi saada,
sen leirissä. Esim..maatalouderi:piiris-
: tä olevat vangit koulutettiin ;trakto-rinkuljettajiksl
ja • maataloustekni-kciksi
Vaiigsilla; oli. 8 tunnin; työpäi­vä
sekä tunnin aamiaisaika; He s a i ­vat
saman paikan kuin - vapaat työ-"
iäisetkiri Ja .maksoivat siitä .'määrätyn
summan ylläpitonsa ja väatemenojen-
£a peittämiseksi. •yj^Jäämällä he saat>-
toiyat ostaa lisäruokaa päivittäiseksi
säädetyn 3,000 kaloriah lisäksi tai l ä ­hettää
.rahan ^kotiin perheilleen. L e i -
, rissa : oli kauppa; • kerho-:; j ä urheilur
tilat. Vangeilla' oli oikeus 14 päivän.
lomaan, jblloin oli oikeus matkustaa
•pöLirMiNEN^VANKi-;.: :•
He eivät kuitenkaan bileet alyari
tyytyväisiä. He halusivat saaidapu-hutellakseen
"pomttisen yarigln",
mutta se ei ollut helppoa. Y k s i pisto-koe
toisensa, jälkeen osoittautui k r i -
minaallksL Lopulta he löysivät 60-
vuotlaan syerdloyskilalsen insinöörin/
joka oli tuomittu 10 vuodeksi vasta­vallankumouksellisesta
toiminnasta,
Insiriööri itse piti Tarigälstustaan liiari
kovana. HäiiöU toimipaikassaan: a r ­vostellut
.' useita korkea-arvoisia hen­kilöltä
ja katsoi, ettei syyttäjä ..ollut
s,uhtautunut-hänen juttuunsa täysin
objektiivisesti. Hä.n arveli myös ole­vansa
Berijan 'politiikan U h i l , ( ^^
Neuvostoliitossa ole arvosteluhväpäut-ta,
k i i n vankikin: puhuu tällaista? —
VS.) Hän oli kärsinyt jo puolet ran­gaistuksestaan,
j a tarkastaja Bpdsh-kovin
käsityksen mukaan . h ä n e i i a r -
mahdusänomuksensa saa kohdakkoin
hiyöntcisen:: ratkaisun. :
BODISHKÖV TARTTUI
PÄÄHÄNSÄ
KUten sanottu, tämä oli lajissaan
ainoa tapaus, Jonka tanskalaiset pys­tyivät
ibytämään. sen lisäksi he kes­kustelivat
pitkään tarkastaja BOdsh-kovin
kanssa Ja esittivät tällöin hä­nelle
mm länsimaissa levitetyn väit?
teen, että Neuvostoliitossa olisi 8—12
milj. vankia, '^ärkastäja tarttui tä­män
kuuliessäänpäähähsäjä piti l u ­kua
täysin tolkuttomana. Hän eLtien-:
denfaden ori vilpittömän tyrmistynyt
kaiitesta näkemästään Ja kuulemasr
taan Ja hän odotti saavärisa kirjbitr
taa aivan muuta — se kuultaa selvästi
hänen reportaaihistaäri. Ja n i i n : k l i -
tettävän objektiivisesti k u in hän K r u ­kovan
leiriä iselostaakin, ^ n e s s ä yhä
edelleen jäytää eimakkoluUloJen ma­to,
joka panee hänet parin palstan p i ­tuisiin;
.mietteisiin 20- j a 30-luvun
vankilaoloista Ja pidätyksistä, kuläk-kikysymyk^
estä j a puolueristirildoista.
J a häh tiintUu epäileväni että jossa­k
i n muualla, esim. Siperiassa, ön n i i ­tä
leirejä Joiden kuvat yhä väikkyvät
hänen mTelessään. Lopettakaamme
kiiiterikln tähän. 20- Ja 30-luvuri Neu­vostoliittoa
Seidejifaden ei ole: näh-nyt,
ei myöskään siperiaTa. Sitä vas­toin
iiän näki Krukovin leirin ja a i ­nakin.;
sen hän uskoi. '
Venezuelassa on vaihteleva i l ­manala'
vuoristojen Johdosta, Pie­nessä
maassa on trbppillirien ^-j-öhyke,
puoli troopillinen vyöhyke, lauhkea
jä kylmä vyöhyke.
klmäan varoja kurinöstariilstöitä var­ten:
"myymällä-r: "lattia-taUeja" ryfci-riiän
kannattajllle;
Jonkun aikaa sen ijälkeen; kun va­rojen
keräykseen oli ryhdytty, osuus-liikk^
sri Jbhtckuntä. taloudellisista
syistä kulteriikiri pä|ltti peruuttaa a i -
kaisemriiin päätöksensä Jä Vuokrasi
osan rakennuksesta ytoimistotarkoi-tuksia
varten. TTämän johdosta kult-tuurii^
hmän : oli muutetta.va suunni­telmiaan
ja kerätyt varat ovat olleet;
päiikissa talletettavana. •
- Tit. 13 pnä pidetyssä kokouksessa
.kulttuuriryhmän Jchtokuntä päätti:
palauttaa näriiä varat lahjoittajille,
jos he esittävät pyynnön ennen mar-raskiiun:!
päivää.y San jälkeen kult-tuuiiryhmä
tiilee käyttämään nämä
varat tarpeellisten välineiden han­kintaan;;:
::^yV'^''
Kuittuuriryhinä olisi kiitollinen, jos
ne ystävät j a kannattajat, jotka lah­joittivat
:vaa-oja. jättäisivät nämä va­rat
ryhmän yleisen toiminnan edis­tämiseksi,
sillä ryhmä on juuri alka­massa
uutta;-toiiriikäuttä.-
yrHTöiiiN 1 ^
:: Port Arthur. — Port Arthurin' j a ; päivän poikia, niin hän vaikutti osal-kotlin
Ja käydä perheitten luona. H p l ^ y ^ Neuvostoliitossa olevien vankien
salvat västanottaa vierailijoina niin
Rakcnnust^iiniiit^
Billgariassa
Bulgarian >cartalle on ilmestynyt
useita uusia kaupunkeja, kuten D i -
tiiitrpvgrad. Madan, Rudozem ym.
Ensimmäisen viislvuotlssuurinitei-man"
täyttämisen aikana Bulgavij»n
työtätekevät saivat uutta asiintoaUia
3,400,000 neliömetriä j a : maaseudUllu
rakennettiin 41,000 taloa. Suuria, töi­tä:
tehtiin kaupunkien Ja k j l i en kun-ticstämiseksi.
1,200, asUlripaikaiie or.
laitettu vesijohto Ja 21 kaupunkiin:Ja
6.kylään bn rakennettu viemärilaUos.
. Kaupuokelhln Ja kyliin on: istutettu
yli miljoonan puuta, l i vuotta Mtten
oli lirija-autoliikehne ainoastaan nel­jässä
kaupungissa, mutta nyt on 38
kaupungissa.
Riistalintujen
kasvattaminen
Stariley W. Mound, hänen isäval-
-najansa j a veljensä Ted ovat kulu­neiden
20 vuoden aikana kasvatta­neet
Ontarion maiden Ja metsien mi­nisteriölle
lähes miljoonan lilstalln-r
tua — mm. fasaaneja. Joiden kasvat­tamiseen
he ova# erikoistuneet.
Perheen vältetään 20 vuoden ku­luessa
osallistuneen kaikkiaan 12 riis­talintulajin
kasvattamiseen. Perhe
on jo "VVaieslsta lähtien erikoistunut
fasaanien kasvattamiseen. •
sukulaisia kuin.ystäviäkin ja\he Sal­vat;
sensuroimatta, kirjoittaa niin p a l ­jon
kirjieitä kuin halusivat: j ä tilata:
säribma-^'.ja aikakauslehtiä, jotäpaitsi
leirissä oli kirjasto^ Josta sai lainata
rajoituksetta kirjoja; • . r ' ' ;. - ''
. •.Leirillä .tehtävässä, työ^s^^ päti —
samoin kuin teollisuuslaitoksissa ja
muuallakin — 'sosialistinen kilpaiiu'.i
Sen '< tulojen nousun . lisäksi, - jonka
vangit täten saattoivat-säada, merkit­si
määrätyn 'normin' saavuttaminen
myös rangaistusajan vätentäriiistä.;
121% : n työsuoritus vastasi kolmea
rangaistuspälvää; Kuusivuotinen ran-gäiEtus.
V(^itlln sitensuorittaä kahdes.r;
sa vuodessa. Lisäk'y /saatettiin r a n -
, gaistusaikäa vähentää hyvästä käyt­täytymisestä.
Tuomioiden alentämls-:
ta käsittelevien tuomioistuinneuvotte-lujen
.tukena toimi vänkineuvosto ja,
vankilatuonuolstuin."' ;•
LEHTIMIESTEN PISTOKOKEET
: Seidenfaden sanoo,.että nämä tar-:
kastaja. Bödshkbvin esittämät, tiedot'
olivat 'hämmästyttäviä'! ja että lei­r
in :• olot : vastasivat • tarkastajan
antamaa kuvaa, mikä oli yhtä "'häm­mästyttävää';.
Sillä "tässä leirissä cl.
ollut; mahdollistä nähdä iVitään eroa
teorian jä käytännön, välillä";
Lehtimiehet saivat vapaasti keskus­tella.
kenen. sormella- osoittamansa
vangin karissa tahansa.' Kirjastosta,
asuinparakelsta. j a tehtaasta — van­git
valmistivat aiumilnisJa keittiöas-'
tioita —- he noukkivat vankien kes-kuu/
esta 12—14' •'pistokoettä", kuten;
Sejidenfaden sanoo, j ä totesivat kaik-iukumäärää,
Häneni virkapilrllnsä-kuului
Rioskova ympäristöineen, alue,
jossa asur noin' 11 .irillj, ihrnistä Jä
täällä oU; tämä yksi 'vankileirt, jossa
oli 830 vankia: J ä sen lisäksi.yaln toi­nen
pleriertipi naisten leiri. \Ei muUtä.
Mutta häii •'piti. seiväriä> että yänklen.
kpkonäislukumäärä .oli pitkälti alle
yhden'mnjpdnan^ Hänen piiriinsä bll
''tosin "a.i.Kaisemmin kuulunut usearii-j^
iakiri vankiloita, mutta rikoillsuiis b l l
yllme aikoina laskenut .voimakkaasti
^ yiiriie vuoderivaihteeri jälkeen>än-klrnäärä
bUmmv Supistunut 50% :ilä
_ joten Knikovah leirin: keittiöväli-netehdas
.poti nyt jatkuvaa-''työyoi-iriäpuiää".'-;".:
\
EI LAVASTUSTA V',.:.'' : ':•
Näkemänsä, .kokenianisä :ja kuule­mansa
jälkeen. • Seidenfaden lausuu
irim. näin: • •.•
*'Muutanian kilometrin päässä Möis-köyasta
luoteeseen on. työleiri nimel­tään.
Krukovskaja Ispravitelno Trudo-yajä
Kolonia, ja l e i l in 830 vankia elä­vät
sellaisissa olosuhteissa, joistk
meille oli kerrottu. Sillä el ole mah­dollista
olettaa, että, tämä olisi J ä r -
• jestetty riieidän kunniaksemme (! -r-
VS). Neuvostoliiton työleirit eivät
kuulu ulkomaisten valtuuskuntien oh­jelmaan.
Ei riiyöskään tämä leiri. Jos­sa
tiettävästi vain pari kertaa aikai­semmin
611 käyiiyt vierailijoita län­nestä.
Kaiken sen mukaan mitä saa­toimme
kuulla j a nähdä se oli myös
n i in suuri kokonaisuus, että ei voi olla
puhettakaan siitä, että^se.olisi voitu
rakentaa päivää aikaisemmin.
Sekä: "Tärkeintä oli, että tämä de-kien
"Istuvan" kriminaaliiikoksista. ;: monstratio — Joka ei ollut venäläisten
' toivoma, vaan meidän — el millään
NÄIN KERTOO SEIDENFADEN:
. "Pari nuorukaista oli tuomittu " I I U T
liganismista". jä elämöinnistä. Nämä
riuoriikäisetbliyat; saneet puolentois­ta
vuoden tuomibri. Eräs toinsri iiuo-rukainen
oli saanut; kolme^ vuotta pbl-kupyörän
varastamisesta. Eräs meka-nikko
oli saanut 20 vuotta, siitä,: että
oli varastanut työpaikaltaan tavaroita
5,000 ruplan arvosta, eräs 'elintarve-teollisuuden
johtaja viisi vuotta sii­tä,
.että oli varastanut 65.Ö,ruplaa, jot­ka
oli • käyttänyt: juopotteluun. Eräs
autorikuljettaja sai kaksi vuotta varo­mattomuudessa'.'
ailieutetusta kuole-,
mantuottaaiuksesta. Sen rinnalla, et­tä
sairiime viitteen siitä', mitkä rikok­set
ovat neuvostoyhteiskunnassa ylei­simpiä,
vahvistivat kiertokyselymme
käsitystä; erittäin ankarista. rangais­tuksista.
;;Mutta järjestelmä. Jonka
mukaan hyvä työpäivä vastaa: kolmea
rangaistuspälvää, johtaa käytäniiössä
siihen, että melkein Jokalrien vanki
pääsee lyhyemmällä ajalla.''
Keskusteluissaan vankien kanssa
Seidenfaden tuli vakuuttuneeksi,, että
tätä mahdollisaiitta käytetään myös
suuressa mittakaayassa hyväksi j .i
useat puhuivat ylpeinä tuloistaan.
Hän tuli myös vakuuttuneeksi — iise
asiassa Seidenfaden puhuu poikkeuk-tävoln
vahvistanut ennakkokäsityk-siämme,
se ei myöskään antanut air
ympäristön suomalaisella väellä oli
tilaisuus nähdä vallattoman hauskan
huvinäytelmän ;'*yihtorin harha-as^
kel" Jonka on kirjoittanut Tatu Pek-;
karinen. Näytelmän tekijällä täytyy
olla paUon/humooriritajua j ä haus­kaa
mielikuvitusta tuodessaan esille
monia hauskoja Ja sattuvia puheen­vuoroja
j a saadakseen näytelmän niin
hullunkuriseksi alusta loppuun kuin
on; " V i h t o i i n härha-askel,"
M a i n i t t a näytelmä esitettiin täällä
.CSJ:n- Port Arthurin osastbn näyt­telijäin
toimesta lokakuim 8 päivariä
ihari salin täyteiselie yleisölle.
Tämä muuten olikin syystoiminiian
avajaisnäyteimä Ja täytyy antaa tun­nustus,
että käyttelijät olivat teh­neet
hyvää työtä luodessaan .tuollai­sen'Afilkkaan;:
j ä .uusia Vllä,tyksiä
täynnä oleyan riäytelmäri hyväksi ko-kcnalsiiudeksl.
: . :' ;^
Näytelmän ohjaus oli Martha Kärk­käisen
varmoissa käsissä ja suurin:
tunhustus : riäyteimäii . önnisturfilsesta
kuuluukin Marthalle. .
. Vihtorina G . SaivO onnistui riiaini-osti
luomalla hauskan: kuvan,: lomal­l
a olevasta liikemiehestä joka pahari-kurlsen
akkansa äks.yilyri takia Jou­tui
tahtomattaan mcrienlaisiin kpm-riielluksiln:
Josta sitten Johtuikin nuo
vaaralliset jhärha-askeleet.; Qsä o li
mainiosti tulkittu sekä maskeeraus,
että liikertimineh iiyvä.
• iKlaara, : hänen vaimonsa, Sanni
Haataja, äksyllevä Ja miestään ko­menteleva
hieno rouva olisi saanut
tuoda hieman terävämmin ilmi tyran-niutensa
miestään kohtaan, mut ta osa
näinkin oli hyvin viety, maskeeraus
hyvä.^ •'''/--•[•'"'://.
Hilkka,' heidä tyttärensä, Anni T y n -
jäla, Häriet näiriime ensikerran esliriT-tyvän
meidän näyttämöllämme ja
hän onnistui osallaan hyvin luoden
nuoresta aviovaimosta kerrassaan
herttaisen kuvan, kuin niyös musta­sukkaisuus
j a siitä Johtuva vihan
purkaus • miestään kohtaan oli mai­nion
hyvin tulkittu j a taas kuin asia
tuli selville, että miehensä el ollut­kaan
uskoton hänelle, niin anteeksi
anto j a yhteisymmärrys sulivat kau­niiseen
lemmenkohtaukseen.
(Robert, Hilkan aviomies oli Sam
Pukkalan käsissä Ja vaikka "Samp­pa"
ei olekaan enään ihan eilisen
laan keriassaan nuorekkaalta; Kop­lin
muistamattoriiuus hiukan tek' esi-tykseii
ksnkeaksi, inutta yleCii.iä esi­tystä
voidaan pitää onnistvneenä; ,
: Fritsu, Vihtorin poika, Aliti Ves-terback
cli .paikallaan luoden tuol­laisen
huolettoman j a isänsp : varoi­hin
luottavan opiskelijan o.san k i i ­tettävästi,:
;riitakohtaukset mopsia-mensa
kanssa, olivat mainiot.:
' iemi, makkaratehtailija, Wm. L a i ­ne
; esitti tätä; osaa melkp onnistu­neesti,
mutta rpclin muistamattomuus
• oli; piengnä haittana esijiyksessä; Täl­laiset
virheet sentään voidaan hyvin
yriimärtää, siliä useasti, seurariäyttä-
. mölllä; toinilyät 'riäyttelljäf.^ -.^^^^^
: '•pänttäämään" roolia; päähänsä pit­kän
j a raskaan päivätyön •päätyttyä.
. Ti pulin, nuoren j a vallattoman t y ­tön/
psaa esitti Hasel Ostrom täydellä
antaummiselhi.:: Muuten .' Hazelii
plemma us2in nähneet meidän näyt­tämöitämme
ja olemme katsojina hä­neen
suuitsU mieltyneet.
Aiviiria, Ida Ahlgren,: Vihtor:ri palk­kaama
niii3äpula'lnen. Ida oli mainio
.csaliaan ;ja siinä on näyttelijä joka'
aina ."pänttää roolin" priiusta prik-kuuri;
päähänsä, jptsn ei sitten muuta
kuin hyvä o l i .
Haitari-Jallu, Jallu Lampi! Vaikka
olemrne Jalluii nähneet meidän'näyt-
;tämöllämme: monet kerrat, n i i n sanor
man pitää, että taisipa olla parhain
esiys, jos - ei parhain. Hyvä se c l i
kuitenkin ja su ukkoset Alviin^ii käris-.
sa sujuivat kuin. pitääkin rakasta­vaisilta.-
' •.• ';.'' •,',•'.•••
'••Mustaialsakka, Martha Kärkkäirien.
Osa oli pieni, mutta pienikin :o.sa
vaatii esittäjältään ymmärtämystä ja
Martha palasi osansa, kiitettävästi s^-
kä maskeeraus, että pukeutuminen
hyvä. . ; .•'„ • • JO
Näytelmän esitys yleensä oli vauh­dikasta
j a piti katsojat hyvin mu­kanaan.
Joskaan: ei tämän Ivontoi-sissa
näytelmissä ole:koskäan mitään
todellista si^ltöä, niin ~ sittenkin ne
ovat hyvin yleisöön meneviä j a siksi­pä
' näytelmä pääteötlinkln . esittää
uudelleen täältä Port Arthurissa
osaston häalilla lokakuun 30 päivä
siis sunnuntai-lltana ja esitys tieten­k
i n alkaa 8.30 joten pitäkääpä nyt
tämä mainio tilaisuus mielessänne.
Pohjolalalset ovat myöskin halun-
Ceco MIne. - TämiJ
] l i a n nimeä ei ole taidet
tissin mainita, eikä ka;
juuri muualla'iaan. Tä
j löydetty,; uusi jä'rikas
iänotaan, että .alueen
maksettu puolitoista'riii
^ria,. :.,..;
kyllä tämä paikkaku
lakin helmi eräriiäansyc
osoittaa sekin kun pitki
huplimättä bn tänne
rautatietäkin j ä enpä Jo
sanba. että tästä paikkj
lee toirifen. Sudbury, jöj
l an heti. • ' ..• .
• Meitä suomalaisia on
ryhmä•: • 'Olenime : useammaile eri alalle, vi
limatta,; että 'meitä, on
Liekki ja; Vapaus löyi
tiensä Ja ; hyvin:;hiitä \
Paikallisista olosUhxeis
sa voidaan "sarica; että
talaiset, :i;uoan ja asum
katseen.' Palkkäkysyjr
sen sijaan k6i-jaamisen
vaikka esim. kaikki' kirvi
uriiossa, uriibri ; määJäs
maksua ei makseta, o
yUtöitäkiri ''suprälla aja
'Täkäläisessä- kalvokse
pieni räjähdys missä i(
ty>läistä.;: Allekujjöittäni
muudella'sanoa, oliko sa
voksen erisimmäirien byc
ma.. — ,iiäsiiius-'. ' '
Toröiita - Gäceen: jäi;
ms- aurinkoinen iltapäivä
niän kuun 15 päivänä kc
kijoita Queenin ja Sohbn
noille, missä kuului voii
ryhmän laulu äänenlaä;
.lityksallä; . •Siellä. oli J ; I
vaalimairiosauto ja lauli
piti Salsbarg mukaansa; t
järkevän puheensa, mirik
häh esitti työväen bhji
hän tiilee' seuraamaan p
työtätekevien hyväksi,. •
tulee; ;;';.L 7
• Mutta ei; ole. niin hyväi
ole joitakin, vastaahlian
i i n ; Niinpä tässäkin
fsitti- joki:? vastustavan': k
ten se 'entinen isäntä, ji
iiskc kouksestä kotiin ..ti
haisi, että hakaan' hän ]
ei ,ti3tänytkään\^ mistä <
iamanlainsh juttu bii - täs
näyttänyt suurpääbman
mutta Suuren . Rahan i
•kuitenkin puhQi. ; :'
Mutta selvää on. että j<
saada parannuksia; j äik;
menttlin; on .saatava-, t;
biriia edusiajia,' sellaisia :
/Sälsberg. Siksi pitäisi k
litsijaln Spadinä-yäaliah
hä tk. 24^ päivänä vaali
antaa äänensä. Salsbergil
toiminnalläah' osoittanut
keimmissakln; olosuiiteissi
liistäa; työtätekevien asia
— -Rakas; Aaretti.
— Rakas Hilma.
. — Täytä eräs pyyntöni
— Kaikgn niitä pyydät
ma.
- T - Lopeta, mällin pure
retti.-
rieet '•Vihtorin" vieraak»
;ovatkin' sitten näyttelijät
että he menevät Pohjolaan
tämän "Vihtorin" yieraiii
nä lokakuun 22 päivänä si
iltana,
Kehoitetaan Pohjolalai
:jTnpäristön suomalaisia .
autonsa; kuntpori ja mc
silloin lientävän' Pohjoiar
teollisuus, on. toisin kuin muualla, kokonaan vapaana kunnalli.svero-jen
maksusta. ':':r z'^'.^' •
Tilanne vaatii piikatsta kprjaust^,.. mutta tiima parannus tulee
mahdolUseksi ja pikemmin suoritettavaksi vain siteri, että valitaan
kunnaJlishallintoihin työväenmiehiä, jotka uskaltayai sanoa -'lapiota
lapioksi" ja o\-at valmiina puolustamaan pikkuihmisten etuja ja
oikeuksia, vaikka joutmtitkin siitä Incon herrojen kiroihin.
Sanomalehdissä keirOtaan. että val­tavan
suuri: osa ihmiskurinästa .on
alituisessa nälässä.
' On kokonaisia karisakimtla, jotka
eivät Joltakin poikkeuksia lukuuriot-tamatta
saa edes riittävästi leipää,
muusta ravinnosta puhumattakaan.
.Toi^aaUa, täällä .Canädassa ja Yh-,
dysvallolssa ivalitetaan .maatalous­tuotteiden,
"ylijäämästä". ' Sanoma­lehtiuutisissa
kerrotaan hälyyttiyästä
äänilajissa, iettä maata ''uhkaa run­sas
vehnäsato" tai "meyerituotteiden
lisääntyminen" jne. ' '.:
Ja kun esimerkiksi; Neuvostoliitoissa
puhutaan, että tarkoitus , on: kyntää
miljoonia hehtaarinäloja uutta maa­ta,
lisätä jyrkästi sekä vilja- että mei­jeri-
Ja liha tuotantoa, niin näniä sa-.
maiset sariomälehtlUutlse^t sanovat,
että venäläiset ovat tässäkin asiassa
aivan pähkähuUuJa - 7 - pyrkivät hä'-
Vlttäm.1än maalimasta nälkiä käsr
vattamälla lisää ruokaa, kuten he
ajattelemattomuudessaan pyrkivät
aseistuksenkin vähentämiseen sillä;
että ehdottavat asevoimien vähentä­mistä,
ja toteuttavatkin sitä!
kun tilanne on nSin ristlriitataen
ruokatavaratuontannon alalla, nUn el.
ole Ihme, vaikka jotkut ihmiset tule­vat
kyyillislkii j a rupeavat selittä­mään
maailman toljauksia htrtehls-huumorin
Jä; välinpitämättömyyden
kalinalta katsoen.
KäjfTtännöUisenä esimerkkinä on
tästä MIlwaukee Journal niminen leh­ti.
Joka muutama päivä siten k i r -
. j o l t t l : ; ; ';
"Neuvostoliiton tiedeakatemian j ä -
raatisi: yhteistoimintaa; Yhdysvaltain^ meren j ä ä t sulatettaisiiii?;
sanssa,.sillä A-laska on .Yhdysvaltairi: leviäisi valtamerien kau*
vaatisi:
kanssa,
aluetta, emmekä me halua tehdä siltä | taen tulvia etelärannikdi
padon lähtökohtaa ilman \Vash'ing- j vesien liikkuessa voi ehkä
tönin suostxuriusta.
"Tämä suunnitelma kaipaa paljon
huolellista harkintaa. Se voi v a i ­keuttaa;
erästä toista suiinnitelmaä,
jonka amiraali Byrd esitti äskettäin.
Tämä amiraali sanoi päivänä muuta­mana,
että Yhdysvaltain pitäisi va­rastoida
maatalbustuotteldc.nsa yli­siä
virtoja mitkä, veisivä
vesiä etelään tropiikin, äu
Nämä vedet vpivät huuhi
napapiirin jäävuciiä jä. ai
niiden sulamisen. Tämä 1
taa meidän kaikki; maata
demme, ylijäämät TA^riee;
"Suur-pnnettpmuusko?
jäämän Eteläna^apilriin — pan- j. hetkinen! Ehkä se ei oli
nakseen ne;niin sanoaksemme, lupn-| huono juttu. Kukaan ei oi
rioUiseeri''syvään jäähän': Siellä on Itänyt mitään käytännöllis^
paljon tUa^, paljon jäätä ja paljpn j siltä, mitä pitäisi; tehdä n
älapuplella; nollan olevia , pakkasia.; mävarastoille."' . ;
Mitä tuohen lisätään, se
taan pahasta,
Salittakpon:;meidän kuit
,1 mauttaa — vaikkaMilwa
SI tte.n, milloin tahansa meille tulee
sen. Alexander Markin sanob, että 1 rubkapula, me voisimme ;lähettää j o i -
se riiaa harkitsee valtavan suuren p a - j taldn laivojamme etelänäpapiirinjää-don
rak^nlariilsta Beringlri salmen yaiastppriiine tuodakseen kotiin: mitä „
pplkkl — 55 mailin matka Siperian tarvitaan; me sulatamme ruoan Jarr"a!hi'^"^imiturcn siitä
Ja Alaskan välillä. Suurin osa täst£v j syömme; sen suurella: ruokahalulla; tietplrien - että kyilä niii
salmesta on matalaa — "syvin palkka 1 «paitsi ne jptka pyät jatkuvasti l a i h - l ^ j ^ " tehty farmitalou
vain .180 jalkaa - j a . loppujen lopuk^ j dutuskuuriUa), i^yliiäämävarastojen" käyt
maailmassa on , Jo 127 patoa,', Jotka i ' "Byrd: sänbo, että ne haUitusviran- ; ^ näiden käytänn
ova,t 200 jalkaa korkeita tai siitäkin] omaiset, joiden kanssa hän on k e s - : ^^j^j^^gj^ j^^ s
kusteiit, 'suhtautuvat myönteisesti' ; '^ylimääräiset" ruokavara.
"Älarkinin suunnitelma edellyttää, \ täliäri suunriitemaan.; ja että hän ; jymisten nälän tiTdyttämi
että puraputtaislln Tyyneltä.-ncreltä | tulee esittämään sen kansalilselle tur- i^g^Jj^ ulkomailla/ täi]
lämmintä vettä Pohjoiseen Jääriie- vaiUsuusneuvostolle,; Tosiasia on;!että ij^^j^^^^j^ tekijät on leiJriJ
reen. Se lämmittäisi arktllkan, sUlat- hallitus viran omaiset 'suhtautuvat ij^^.jj^,gjj,jj~*jjy{eri on'koi
talsi napaseudun jäät Ja tekisi asu- | mj-önteisesti' mihin tahansa suimni- j poltinraudalla" leimattu;
tukselle kelpaaviksi Aasiassa. Poh- ' telmaan, jonka avuUa saataisiin maa- i Q^ . ^ ^ ; ehdottaneet
Jois-Amerike^sa ja Euroopassa ne • taipustuotteidemme ylljäämäkasat että aseistaiiisumisee:
alueet, jotka ovat yhteyksissä a^r.k^ - . . parhaiden aseistariisumisei
.tiikan kanssa. Näin shnco Markin,
"Oletettavasti tämä suurmltelma
kauaksi pois näköpiiristä.
IMutta olettakaamme, että Berin­gin
sabnl; padottaislln Ja Pohjolsjää- - Käi
' ;"\,v'''.