Vapaus, January 13, 1928

              »iiii
Perjantaina, tammikiiun 13 p;nä—FrL, Jan. 13 No. 9 —1928
Oat, MuaatttBa. tiifcaiaa. katkiruUaM. t«t*«iaa ta Hr|»nt«a».
«ix^iqai;^"^^ B. A. TKrauNE». E. FEHKOsg».
^ VAPAUS (Liberty)
W TäM]* Vaikara ia CafMMla. PabUäbad ia Sadbsrr. O u -
Tifidiit aa4 Ftidar. .
«rerr Hooaar,
1 <rik4, 9«J». < kk. »2Ät » kk. «I.TS |a 1 kk. •t;09. — ytdT»»«it«aua i» Sitomec» »Ai
V ttMOTOSHiXNAT VAPAUDESSA: ,—^
f t M kota, 12^ kaksi kettaa. — A»io!ilUoon»eD<»Ij»o«ak»et SOe. paUuffiön»». —
JbMt SOe. kerta. «140 * fcetiaa. — Sr»tr«äili»ot»k*et tlM k«m, I2i»,3 "
kacta. »SM kak^ kenaa. — ICiit<«I»ot»l«t tlM kau. - Y.u<,\em^\s>^^
i^iaSk UttM.^^^i^^ tai «ai«to»»nyIt». — HaJ«tM«iei«c ia c*ot«I»ot»l»rt
^Ma. tIJ» fcatoTkötta. — TiUi iUilaouaJiea ja UBi«t««e«>*t»»»«» «». »aaAuacMa. Uh«Mmr*
- * ' — ^ ' - ^ - ; : * f katoaa. — TOaakila. JoiU ei *e«aa »ha. ei ralU Jihtttamii». j>a»ui a.i«aje««D, joiUa
- ' I ^ h i r a «l»tnl UoouikMt iriOa «Ua konttorina kfllo 1= Hro«.tyni;.»ii»in edeUiaeo» aridpii*»aä-
,;V.'5i:r^;yji|iarita- «olafa^t'- Ubnir »mUat, « i^orae St«»««. Pakrfa 536W,
V q M i ^ i H i U t a t t i t libto^ PaheUo 1038. PpttJetotc; Box W. Sa<g>ttTy. Ont.
_ aacal a d m t i ^ latM TSe- per eot. laefc. MiniaHuo eh«j» for .io«U liMertioa 7U. Tk« Vapioa
t l iM^haat »4.««tiala»- iwdl»w'aiaoB< llte rioaiA PeopJo in Cana-U- •
mf. HlUa
itm m* wSao\n tahaaaa taa vaalaaiU eatinuliosea kiriccMcsoe, kirjoiukaa nsdcUeea liikkeanboiuju
^>]*^s l.V.liANNASra/liikkaa
a kuluneen vuoden
rahalliseen asemaan, joka kalsaus
; julkaistiin Toronto Globe-lehdessä
| f il^nmi ihyön-
, netään» että **voItot vuonna 1927
^2.-e\ispl . suurniattomat'^. Tuon me
voimme hyvin os^ox Kapitalisteil-
' , ta,on ollut hyvä vuosi — yksi par-
' jbauninista sitten maailmansodan
' Mutta entä työläiset? Voivatko he
'0^§l^äl^X!i^ olisivat kuluneen vuo*
Hy,^;.^^^^^^^^^^^-^^^^ mitään tuii-
| l | | l p ^ | k d ^ pä-m^
i^^-n^i^ii-'^. (j^oijjijjga^ lyheimyksiä
': I' työpäiviinsä? Heidän saavutuksen-.,»montonissa pitämässään vuotuises-
:ein iraulatietyöläisten esimerk
^P^g|lÖL|ti»o^ -mitättömän • pic-i
»il(»ii5i:;työ^ valitettua" .sovit-
^P|||||||[j§aiMaku^^ ' että' -heidän ei
'^i^V^^"*^kan»ala myöntyä enempään. Kui*
|^^lp|ipi|^Srt)itot^;^ 1927' .olivat
l^llil^siam»^ Nahaimon pälkka-
^^^l§j^xi0^a^'^WMvat kaivosten omistajat.
'''^^^0^0Uiadan: -ei kannata .-•maksaa
"^'^^^ff^^aui^atij. hiilenkaivajien.: viimeisen^
yi ''^;^^taja|joi;oujjgg|| hyväksymiä pal-orotusvaatimuksia.
Työn tuot-isuu[$
ön ollut suuri^pi kuin
loinkaan ennen, kuten numerot
'icnkäivannasta Nova Scotiassa
tottovat Mutta suurempi tuotta-
Vf|ai8uu8 merkitsee lisää voittoja eik^
jsää palkkoja. Ottdkaamme teol-isaus
r - sellainen kuin metällinkai-
^^vanta pohjois-Ontariossa. Kauppa-panklu
«anoo vuotuisen tuotannoh
saavuttaneen $240,000,000 arvon,
noin 65,000 henkilön työstä. Me-i
t d palk|ca hädintuskin
riittää hänen ylläpitoonsa. Hän kär*
sii. silicosiksesta (kaivosmiehen
keuhkotauti), hänen asunto-olonsa
ovat kurjat Ja metallinkaivajat
sovat järjestymättömiä.
Canadan/ työväestö ei yoi olla yi-
1 peäisaavutuksistaan kuluneella, vuo­della.
Katsoessamme taaksemme
i vuoteen 1927 huomaamme me, että
\ yksi'tapahtuma, joka näkyy kaik-kein
selvimmin, on taistelu Kir-
;^esmiesten yhdistyneen veljraliiton
("kansainvälinen") ja Yhdbtyneit-
• ten; kirvesmiesten liiton (kansalli­nen)
välillä. Työläiset I eivät ole
I paremmin järjestyneet vuoden 1927
kuin vuoden 1926 lopulla. Heidän
palkkansa ovat jokseenkin v. 1926
tasolla. Heitä jakaa (mikäli ovai
järjestyneet) tuhoava keskinäinen
taistelu/ Kim jäsenet ottavat aske­leita
yhtenäisyyttä kohti, kuten jouk­ko
Kirvesmiesten yhdistyneen vel­jesliiton
jäseniä tahtoi veljeillä Yh­distyneitten
kirvesmiesten kanssa,
niin virkailijat astuvat eteen ja pu­huvat
erottamisesta- Jos Yleiscana-dalaisella
työväenjärjestöllä on
suunnitelmia j|rjestymättömien jär­jestämiseksi,
niin se on hyvin on­nistunut
pitämään ne salassa.. Ca­nadan
ammattijärjestö, joka Ed-sa
edustajakokouksessa voitti itsen­säkin
"tervejärkisyydessä" ja ylei­sessä
vaarattomuudessa, on tarkoin
karttanut jokaista tärkeää kysymys­tä,
teollista Ja poliittista, joka on
ollut työläisten edessä. Häpeällisyy-tensä
kruunuksi kannatti se puheen­johtajaansa,
Moorea, kun tämä avoi­mesti
liittyi niihin, jotka toimetto­muudellaan
avustivat ja yllyttivät
Saccon ja «Vanzettin telottajia. Yleis-canadalainen
työväenjärjestö, tul­koon
sanottua sen hyväksi, edes lä­hetti
vastalausesäbkösanoman Ful-lerille
ja Coolidgelle. Ammattijär­jestön
E(}mont6nissä pidetyn edus­tajakokouksen
jälkeen alotti Simp­son
kansainvälisissä liitoissa harha-oppisuusmetsästyksensä,
joka osot-tautuikiii
kommunistivastaiseksi
kamppailuksi Canadan työväenpuo­lueen
vahingoittamiseksii, "Sosiali­demokraattiset
reformistit ovat ko­vasti
koettaneet olla rakentamatta
yleistä rintamaa 'luokkapohjalle,
vaikka rakentaminen muuten ei ole­kaan
heidän voimakkaimpia puoli-
•aah, ja hajottaa sitä, mikä on suu­rella
vaivalla ja työllä saatu ko­koon;
Nämä samat ihmiset, jotka
kiljuvat kilpailevia järjestöjä vaai­taan
teollisella alalla, ovat itse pys­tyttämässä
kilpailevia järjestöjä po­liittisella
alalla.
Tässä tilanteessa on tarpeellisem­paa
kuin milloinkaan ennen, että
luokkätietoiset taistelijat voimistut­tavat
kommunistipuoluetta ja vasen*
ta ^iipeä ammattiliitoissa. Lujitta­kaamme
niiden etujoukkoa, jotka
haluavat hävittää kapitalismin.
V » Worker.
Tässä # julkaistaan kansainvälistä
?: tilannetta koskeva osa siitä päätös­lauselmasta,
jonka Neuvostoliiton
konmnmistipuolueen viidestoista
' edustajakokous yksimielisesti hy­väksyi
tov. Stalinin sille esittämän
, ' keskuskomitean selostuksen johdos­ta.
Tov. Stalinin selostuksen kan-
;;öainvälistä tilannetta koskevan osan
julkaiseminen on ollut mahdotonta
^ dianpuulteen taida. Päätöslausel-
^ man mainittu osa seuraa:
- , Nykyaikana alkaa proletaatinen
' valtio, työväenluokka ja puolue
, työnsä monessa suhteessa muuttu-
^ jaeen kansainvälisen ja sisäisen ti-fVlanteen
vallitessa. Kansainvälisellä
- alalla on kertomuskautena paljastu­nut
joukko uusia seikkoja ja luon-
-feenomaisia piirteitä, ilmeten^ sekä
itse imperialismin leirissä että myös
. kapitalbtisten maitten Ja Neuvoko-liiton
välisten.suhteitten alalla- Jo
XIV V puoluekokouksen merkitsemä
kapitalismin ^ osittainen vakiintumi­nen
on kyllin selvästi ilmaissut ole-
<'mulaensa; nykyaikaan mennessä ja
l'^,JaTJistanyt .siihen itseensä sisälty­vät
vastakohdat Huolimatta kapi­talististen
valtioitten vissistä liik­keestä
eteenpäin, huolimatta maa-
. V ilmantuotannon kasvusta yli ennen
sotaa olleen tason^ huolimatta maa-
•''^*ijman tavaranvaihdon ennalleen-j>'-
ilumisesta ja Taliavaluulan lu-
'^a, huolimatta kansainvä-listen
suhteiden eräänlaisesta "nor-maalistumisesta'',
huolimatta teknii­kan
ja "kapitalistisen ratsionalisat-sibnin
osittaisesta edistymisestä, —
huolimatta kaikesta tästä ja vississä
määrin tämän, pohjalla, ^— ovat
maailman kapitalistisen järjestel­män
sovittamattomat vastakohdat
kärjistyneet. On kärjistynyt kapi­talististen
maiden tasasuhdaton ke­hitys
ja sen pohjalla taistelu talou-dellis-
poliittisen vaikutuksen pii­reistä
ja maailman jaosta. On kär­jistynyt
kansainvälinen taistelu vaih-tomarkkinoista,
raaka-ainemarkki­noista,
pääoman sijotuspiireistä sen
Johdosta, että imperialistisen talou­den
tuotantomahdollisuudet eivät
vastaa kapitalismin, köyhdyttämäin
väestöjoukkojeri maksu^kyistä ky­syntää;
että kapitalistinen tuotanto^
koneisto on kroonillisesti alikuomii-tet^
että on poissa sellaiset valta­vat
m£U'kldnät^^^k^ Neuvostoliitto,
kapitalistisoi talouden maailman­järjestelmän-
alaisuudesta. Ovat kär­jistyneet
vastakohdat euröpalais-ämerikaläisten
emämaitten sekä riip-pnvaisten
ja siirtomaitten välillä,
jolloin riippuvaisten maitten tais­telu
imperialismin iestä vastaan ön
saanut aseellifsen kapinain ja
vallankumousten muodon (Kiina-
Indonesia). On kärjist)-nyt luok­kien
taistelu imperialistisissa mais­sa,
missä pääoman hyökkäysretkeä
vastaan työväenluokkaa ja sen elin­tasoa
vastaan, vastaukseksi 8 tunnin
työpäivän likvidoimiseen ja vasta­ukseksi
riistoa Ibäävään ratsionali-sointiin,
vastaukseksi hallitsevien
porvarillisten ryhmien taantumuk-sellis-
militaristiseen politiikkaan, —
työväenluokka alkaa siirtyä vasta­hyökkäykseen.
0\'at kärjistyneet
vastakohdat porvarillisten ympärys-maitten
ja Neuvostoliiton välillä, jo­ka
voittoi3an__kehityksensä kautta
järkyttää maailman kapitalistisen
herruuden perusteita.
Sosialististen ainesten kasvu Neu­vostoliitossa,
porvarillisten toiveit­ten
romahtaminen proletaarisen dik­tatuurin
muuksimuuttumisesta, rin­nan
Neuvostoliiton kansainvälisen
vallankumouksellisen vaikuttritsen
kasvamisen kanssa, — ovat tämän
kärjistymisen tärkeimpiä tekijöitä.
Siten on kapitalistinen kehitys ko­konaisuudessaan
ilmaissut pyrki­myksen
— supistaa rauhallisen
"hengäsdysajan" historiallbia aika­määriä,
lähentää suurten imperia­lististen
sotien uutta vaihekautta ja
kiiruhtaa maailman konfliktien val­lankumouksellista
purkautumista.
Neuvostoliitolle tämä merkitsee en­nen
kaikkea sitä, että kasvaa suh­teitten
jännittyminen porvarisvalti-oitten
kanssa, joitten politiikka, huo­limatta
näitten valtioitten ja porva­riston
yksityisten ryhmien sisäisis­tä
vastakohdista, jotka toistaiseksi
vaikeuttavat yhtenäisen kapitalisti­sen
rintaman muodostumista, muo­dostuu
yhä enemmän, vihamieliseksi
Neuvostoliittoon nähden ja luo suo­ranaisen
uhkan imperialistisesta
hyökkäyksestä ulkoapäin.
Kulimut kaksivuotinen vaihe kan­sainvälisessä
kehityksessä on vielä
kerran havainnollisesti osoittanut,
miten turhia ovat olleet porvarillis­ten
ja pasifististen politiikkojen yri­tykset
"yleistää" ja "sovittaa keske­nään"
valtioita kapitalistisella poh­jalla.
Xoppumattomat yhdistävät
konferenssit ja komiteat Kansainlii­tossa,
n.s. "pankkiirien julistus"
(deklaratsia Versaillesin rauhanteon
jälkeisiä tullihurjasteluja vastaan),
kansainvälinen taloudellinen konfe­renssi,
"Suur-Europan" pasifistinen
suunnitelma, Geneven kolmikonfe
renssi ^'aseistariisumisesta", —- ovat
paljastuneet työväenluokan uudeksi
pettämiseksi. "Yhdistämisyritykset"
ovat ainoastaan verhonneet imperia­listien
kulissientakaisia kiihkeitä
kilpataisteluja, taisteluja siirtomaa-saaliin
jaosta, keskeymätöntä aseis-tuskilpailua,
salaisten ja julkisten
sotaliittojen muodostamista, jotka
välittömästi valmistautuvat uusiin
imperialistisiin sotiin. Tosiasiassa
ovat kasvaneet fascistiset, shauvinis-tiset,
militaristiset;pyrkimykset. Lon­toon
vanhoillisen Kabinetin johdolla
ovat kansainvälisen porvariston
taantuiiiukselliset ainekset alkaneet
valmistaa maaperää aseellista hyök-
'cäyslä varten Neuvostoliittoa vas­taan,
kietoen sen kokonaiseksi ke­räksi
provokatoorisia tekoja (hyök­käykset
Neuvostoliiton ulkomaisia
edustajistoja vastaan, neuvostodiplo­matian
toimitsijain murhat).
NKP (b) :n XV puoluekokous to­teaa,
että, samanaikaisesti näitten
kasvavien ja kärjistyvien fascistis-ten
ja hyökkääväin militarististen
pyrkimysten kanssa kapitalististen
valtioitten politiikassa, ^modostuvat
edelly-tykset nykyaikaisten kansain­välisten
ja sisäisten vastakohtien
vallankumoukselliselle ratkaisulle.
Englannin yleinen ja hiililakko
1926, kapina Indonesiassa, suuri
Kiinan vallankumous, työväen val­lankumouksellinen
esiintyminen "va-kii^
ituneessa" Itävallassa (heinäk.
1927), rinnan proletariaatin dikta­tuurin
lujittumisen kanssa Neuvos­toliitossa,
— paljastavat räikeästi
kapitalistisen maailmanhallintojär­jestelmän
ristiriitaisuuden ja mä­dännäisyyden.
Nykyhetkeen men­nessä
Europassa ilmennyt vallan-kumousaallon
lyhytaikainen lasku­kausi
(Saksan vallankumouksen tap­pion
jälkeen 1923) vaihtuu uudel­leen
sen nousukauteen, proletariaa­tin
taisteluaktiivisuuden kohoami­seen,
työväenliikkeen erottautumi­seen
ja vasenunistolaistumiseen, Ko­minternin
ja sen osastojen rivien
tiivistymiseen, vallankumouksellisen
joukkoliikkeen kasvamiseen (Sacpon
ja Vanzettin murhan yhteydessä il­mennyt
mielenösotus, kommunisti-puolueitten
yaalivoitoti ulkomaisten
työläisten lokakuun-lähetystöt Neu­vostoliittoon
j.n.e.).
Ottaen huomioon luetellut seikat,
jotka luonnehtivat nykjdstä kansain­välistä
tilannetta, velvottaa viides­toista
puoluekokous keskuskomitean
työskentelemään edelleenkin:
a) horjumattoman rauhanpolitii­kan
jatkuvan toteuttamisen pohjal­la,
joka rauhanpolitiikka ei ole
muuta kuin taistelupolitiikkaa imr
perialististen sotien vaaraa vastaan
ja joka rauhanpolitiikka sen ohessa
on perusedellytyksenä sosialismin
jatkuvalle kasvulle Neuvostoliitos-sa;
b) veljessiteitten kaikinpuolisen
lujittamisen pohjalla Neuvostoliiton
työläisten ja länsieuropalaisten val­tioitten
työläisten sekä sorrettujen
maitten työtätekevien .joukkojen vä­lillä;
'
c) taloudellisten siteitten jatku­van
järjestelmällisen kehittämisen
pohjalla kapitalististen maitten-kans­sa,
turvaten Neuvostoliiton talou­dellisen
itsenäisyyden kasvun;
d) maan puolustuskyvjm, työläis-talonpoikaisen
punaisen armeijan,
ilma- ja merilaivaston voiman her­keämättä
jatkuvan lujittamisen poh­jalla;
e) välttämättömien taloudellisten
reservien (vilja-, tavara-, valuutta-,
erikoisten puolustusreservien) ka­saamisen
pohjalla.
Alustuksia L. W. 1. U. of C:n piiriedustaja-kokoukselle
('Union jäsenten kämpillä käsittelyä
varten Sudburyn piirissä).
1. Tulevan vuoden totmintasuunni*
telma j a järjestämistyo
A) Ii.W.I.Union tulee seuraava­na
toimintakautenaan kaikissa tais-teluliikkeissä
toimimaan yksinomaan
union nimessä, vetämättä enään mu­kaansa
taisteluliikkeiden kontrolliin
enempää järjestymättömiä kuin
myöskään (joitakin LW.W:Vjärjes-tÖön
kuuluvia yksilöitä. Tähän toi­menpiteeseen
on ryhdyttävä siksi,
että kokemus on jo osoittanut ettei
yhdessäkätUn taisteluliikkeessä tä­hän
asti ole i,vr.w:-läiset täydellisesti
toimineet yhdessä, vaan ovat aina
lopuksi ryhtyneet työväenluokalle
halpamaiseen yhteisrintaman • hajoi-tustyöhön,
jonka takia tästä alkaen
on Union itsenäinen toiminta välttä­mätöntä.
B) . lZW.I. tJniosta on muodostet­tava
todella metsä- ja sekatyöläis­ten
järjestö. Unio on tähän asti On­tariossa
melkein yksinomaan järjes­tänyt
paperipuunkatkaisijoita, jonka
takia uniolla on tähän asti ollut
säännöllisesti nousu- ja laskukausia.
-Kesän aikana, kun paperipuun kat­kaisua
on ollut vähempi, on aina u-nion
jäsenmäärä vähentynyt j a nous­sut
taasen talviseen aikaan. Seuraa­vaan
järjestämisohjelmaan otetta,
koon kokonaan-metsätyÖalan järjes­täminen
samoin kuin rautatieraken­nukset,
tammitySt, kuin myöskhi
kaikille muille sekatyöaloilleön laa­jennettava
järjestämistyötä. Union
järjestämistyön laajentamisen ;toi-meenpaneminen
j a järjestäminen'jä­tetään
toimeenpanevan komitean
huoleksi, laajentaakseen yleensä
kaikkea järjestämistyötä siks^U kuin
union taloudellinen asema edellyt­tää,
is
2. Palkkataksat pidettäköön sel­laisenaan
kuin ne viime talven edus­tajakokouksessa
hyväksyttiin, aina­kin
niin kauan kuin jokaisella alu­eella
on saatu vakiinnutettua nykyir
set union vaatimat alimmat palkka-taksat.
Saadakseen palkkataksat
vakiinnutettua yhdellä tavalla koko
aluetta käsittäväksi, pidettäköön
sellaisissa tapauksissa koko aluetta
käsittävä kiinteä yhteinen taistelu
suotavana. iMitaän kämppää älköön
asetettako lakkotilaan ilman ellei
siihen ole saatu piiritoimikunnan
tai aluekomitean hyväkssrmistä.
L.WJ. Union aluekomiteoiden on
jokaisella alueella varustauduttava
mahdollisten työtaisteluiden varalta,
valmistamalla jo etukäteen asiat
siltä varalta, että voi alkaa huoleh­timaan
lakon alkaessa lakkolaisten
avustamisesta. Tätä tarkoitusta var­ten
on union perustettava jäsenil­leen
lakkoavustuskassa.
3. Mittauskysymys. Mittauksessa
on tähän asti melkein poikkeuksetta
jokaisella kämpällä harjoitettu suo­ranaista
työn ryöstämistä, jonka ta-kia
työläiset useinkaan eivät ole
tulleet saamaan työstään minkään­laista
palkkaa. Tällai5*a +yöansion
suoranaista ryöstämistä vastaan on
union ryhdyttävä taistelemaan kai­killa
käytettävissä olevilla keinoilla.
4. -JKämppien terveydellisten olo­jen
korjaaminen. Union on ryhdyt­tävä
toimenpiteisiin, ettei Ontarion
kämppien terveydellisiä: säädöksiä,
jotka nykyään • ovat voimassa, tulla
mitenkään huonontamaan. Sekä että
kämpillä saadaan yleensä noita sää­döksiä
vastaavat kämppäolot.
5. Piirikonventsionit ehdotetaan
että ne tästä alkaen pidettäisiin aina
, A ^ i«,in«+na Voska ©-'sutäkrn on kahden vuoden kuluttua, kosica e- enin osa varissut pois.' viikkoa tehty kämpällä töitä ja tuli f^^ff^_ _^ ^,-^5 miVhia.' n i in siHoin »i«T,r,»4Jt_
dustajakokonskustannukset tulevat
unioUe huomattavan kalliiksi, Joten
voitaisiin jonkun verran säästää uni­on
varoja; sekä tästä alkaen edusta-jakokouskustannnkset
korvattaisiin
suoraan piiriviraston kassasta, joka
taasen tasapuolisesti verottaisi jokais,
ta aluetta edustajakokouskusiannuk-
?ia varten. Silloin tulisi poistumaan
se epäkohta, mikä on ollut käytän­nössä
tähän asti, että yksi aluesää
kokoukseen täyden edustajamäärän
melkein ilman kustannuksia, jota-vastoin
toisille alueille yhdenkin
edustajan lähettäminen tulee jo huo­mattavan
kalliiksi.
6. Järjestämistyön rahastaminen.
Jokaisen alueen tulee toimeenpan­na
vuosittain kahdet aluejuhlatr yh­det
kevät-talvella, silloin kun metsä-työläiset
saapuvat kämpiltä kaupun­kiin,
sekä toiset kesän aikana, var­sinaiset
metsämiesten kesäjuhlat. Jo­kaisen
aluekomitean on huolehdit­tava
näiden juhlien järjestämisestä
Sen lisäksi on jokaisen Union osas­ton
pidettävä -vuosittain ainakin yh­det
iltamat järjestämisrahaston hy­väksi,
tai useamminkin jos piirin
toimeenpaneva komitea sitä erikoi­sesti
kehoittaa.
7. Lehtikysymys. Metsätyöläinen
julkaistakoon kerran kuukaudessa,
kuteli tähänjcin asti, ja sen toimitta­misesta
huolehtikoon toimeenpaneva
komitea. Vapaus-lehti pidettäköön
edelleen myöskin yhtenä uniomrae
äänenkannattajana, johon union j ä ­seniä
kehoi-tetaj^ kirjoittamaan,
samoin kuin tähänkin asti, metsä-työläisten
oloja kuvaavia kirjoituk­sia
sekä tilaamaan ja levittämään
sitä. Ranskankielistä union julkai­sun
levittämistä on myöskin säännöl­lisesti
jatkettava. \
8. Päämaja ehdotetaan edelleen­kin
pidettäväksi Port Arthurissa ja
sihteeriksi toimeenp^aneva komitea
ehdottaa edelleenkin' Alf. Hautamä­keä.
Näistä, samoin kuin kaikista
muistakin asioista voi kämpillä ole­vat
union jäsenet pitää kokouk­sia,
joissa tarkastavat nämä alustuk­set
sekä tekevät mahdollisia lisäeh-dotuksia
ja evästyksiä. Menneen
toiminnan arvostelemisesta voivat
kämpillä olevat union jäsenet myös­kin
lähettää e-västyksensä samoin
kuin kaikista muistakin asioista kes-ki-
Ontarion alueella allaolevalla o-soitteella.
Joulukuun 25 p:nä Sudburyssa pi­detyssä
metsätyöläisten edustajako-kouksesssa
päätettiin lähettää maa­liskuulla
pidettävään piirin, edustaja­kokoukseen
Sudburyn alueelta kaksi
edustajaa ja edustajakokous valitsi
sitä varten kokouksessa kuusi edus-tajaehdokasta,
joista ehdokkaista
kämpillä ja union osastoissa on ää­nestettävä
helmikuun 5 päivänä.
Tässä äänestyksessä pn otettava
huomioon että yksi henkilö saa ää­nestää
vain kahta ehdokasta. Enim­män
ääniä saaneet tullaan lähettä­mään
edviistajiksi. t Edustajaehdokr
kaina on seuraavat toverit: Niilo
Vahanka, Evald Tuomaala, Evert
Korpi, Niku Piispanen, Bruno Järvi
ja Lauri Laine. Näiden valinnasta on
jokaisessa paikassa toimitettava ää­nestys
helmikuun viidentenä päivä­nä
sen takia, ettei samat henkilöt
pääse useammassa paikassa otta­maan
osaa äänestykseen.
piirisihteerin ehdokkaasta myöskin
voidaan lähettää äänestyksen tulok­set.
Toimeenpanevallakomiteälla ei
ole kuin yksi ehdokas, joten kämpil­lä
voidaan tehdä lisäehdotuksia.
Sihteerin ehdokkaissa saa yksi hen­kilö
äänestää ainoastaan yhtä ehdo­kasta.
Äänestyksen tulokset samoin
kuin kaikkia muitakin alustuksia
koskevat asiat on lähetettävä alue­komitealle
helmikuun 10 päivään
mennessä osoitteella: ^
E. Tuomaala, Box 1298, Sud-bury,
Ont.
Poh jois^Ontarion
alueelta
Pohjois-Ontarion aluekomitean ko­kouksessa
tammikuun 1 p:nä 1928
keskusteltiin Vapauden numerossa
113 olleen uutisen johdosta, jossa
uutisessa Siltalan kämpällä Codira-nesta
länteen maili 101 julistettiin
rikkuriksi seuraavat henkilöt: Ans-ka
Laurila, Kalle Impola, J . Muik-kula,
J. Hutti ja Valle Marjakan­gas.
Edelläolevan johdosta päätettiin,
että peruutetaan mainittu rikkuriksi
julistus, koska ei oltu aluekomite­alle
ilmoitettu, ja muutenkin on saa­tu
selville, että mainitulla kämpällä
ei ole ollutkaan järjestettyä taiste­lua,
vaan jonkinlainen kahnaus, niin
tällaisen menettelyn perusteella ei
katsottu voitavan ketään rikkurina
pitää.
Toivottavaa olisi, ettei vastaisuu­dessa
käytettäisi tällaista menette­lyä,
vaan toimittaisiin siten kun y-leisen
metsätyöläisten edustajakoko­uksen
päätökset velvoittaa. — L . N .
Benalto, Alta.
HAVAINTOJA KÄMPÄLTÄ
Lännen kurjalasta, mikä on kyl­lin
nimensä arvoinen, sillä täällä
vuoriston juurella viettää uudenvuo­den
i)äi-vää muutama sata miestä.
Joista enin osa on hyvin tjrytymättö-minä
tunkeutuneena stouvien ää­reen,
pitääkseen jäseniään sulana.
Kämpät ovat alkuperäistä pilttausta, saatiin tTövälineptniiT,-;imn?«-'-'*:.:-""
Lattiassa on isoja reikiä, mikä ei
paljon muistuta ihmisasuntoa, ja
katto harva ja resunen; vesi tippuu
lakkaamatta ja tällaiseen murjuun
on laitettu miehille m^raulaatikko-j
a kahteen kertaan, missä he nukku­vat.
Samalla siitä kehittyy yleinen
täitten lahtauspaikka, joita on niin
paljon että on mahdoton olla edes
puoli tuntia liikkumatta, vaikka
nahka on käynyt selässä jo vartti-tuumaa
paksuksi, mikä kestää jo
vaikka vanhalla puuflilalla raapia.
..Pesuhuoneeksi on myös laitettu
yksi punkka, mikä samalla toimii
kuivauslaitoksena. Ensinnäkin pesu­astiat
ovat niin rappiokunnossa, et­tei
niissä pysyisi vesi vähääkään,
mutta kun miehet ovat pistäneet
tikkuja isompiin reikiin, niin sei.
sahtuu se sen aikaa että on mahdol­lisuus
kastella käsiään ja kasvoj
jaan jos olisi jotenkin saanut vettä
pollarista, sillä kauhaa ei ole ensin­kään
tähän toimitukseen. Märkien
vaatteiden kuivaus on aivan mahdo­ton.
JCun illalla on laittanut housut,
sukat tai kintaat vartaalle, niin aa­muksi
ne ovat jäätyneet niin lu­jasti
kiinni, että pitää olla kaksi
miestä niitä irti kiskomassa jos nii­tä
haluaa laittaa päälleen taas päi­väksi.
Ruoka tuntuu myös perin epämu­kavalta,
sillä aamiaiseksi on "hat-keekiä"
puolimädäntyneen makkaran
kera ja vielä saa niin voimakasta si-kurivettä
päälle hörpätä, että on
jätettävä pöytään ainakin puoli ku­pillista,
tai muuten pyörtää "hot-keekikin"
takaisin, "Maitoa" myös­kin
on pöydässä, mutta siihen on
loiskahtanut vettä ainakin kaksikol­masosaa,
joten se tuntuu hyvin
heikosti vastaavan tarkotustaan.
Töihin lähtö tapahtuu klo 7 ja
kestää "vain" 5 tuntia, minkä jäl­keen
meille annetaan "päivällinen",
mikä ei ole kovinkaan paljon her­kuilla
varustettu. Siihen on tuotu
perunaa, leipää ja vanhan lehmän
lihaa, joka on puoliraakaa, mutta
keekillä höystetään ateria, vaikka se
on palanut ja karmiaa että miesten
pitää ottaa ja -viedä ne hevosille.
Paasi pitää ohjelman päivällistun-nilla
varotellen miehiä, että iltapäi­vällä
pitää häälyä nopeammin tai
huomenna jätät tämän myllyn, sillä
njrt on tarjolla kyllä miehiä, jotka
tekevät ilman käskyä. Palkat täällä
ovat perin alhaiset, 26—40 dollaria
kk., sillä hjrvälle miehelle luvataan
tämä korkein, että he vähän vielä
kovemmin häälyisivät heidän hyväk­seen.
Mutta että työmiehet eivät silti
tule saamaan, sillä siitä pitää maksaa
postinkuletuksesta ja pyykinpesusta
1.75, sekä lääkärille 1.25. Pieneni^
piin loukkauksiin on varattu -jodia
mitä saa pyyhkästä !cu!:!;äamaansa
kohtaan, mutta sidekangäs pitää ol­la
itsellä, sillä sitä ei ole muistettu
tuoda ensinkään. Väliin sattuu sel­lainen
vahinko kuukausimiehelle, et^
tä häneltä katkeaa kirvesvarsi tai
saha, niin näistä kyllä otetaan mak­su
kalliimman jälkeen ja sitten pi­tää
uskoa että miehen pitää lähteä
ilman rahaa ja rikkinäisissä vaat­teissa,
vaikka ne olisi olleet ehjät
töitä alkaessa.
Mutta vielä ei ole olot niin kur­jat,
että työläiset alkaisiviat teke­mään
mitään tämän hyväksi ja olo­jaan
korjatakseen, mikä olisi kyllä
tarpeellista aivan ensi tilassa,; jo he­rätä
siitä tuhatvuotisesta unestaan
täällä lännelläkin ja oikein miehen
tavalla yhtyä järjestyneisiin työ­l
ä i s i i n .— Yksi järjestymätön.
Pöytäkirja
tehty Ola Johnsonin kämpäl­lä
työskentelevien työläisten
kokouksessa Sudburyssa, L i -
berty-haalilla tammikuun 6
pnä 1928. Kokoukseen oli
saapunut kahta lukuunotta­matta
kaikki sanotulla käm­pällä
nykyisin työskerÄ^evät
miehet. Lisäksi oli kokouk­sessa
läsnä neljä muuta L.
W. I, U:h jäsentä.
Valittiin kokoukselle puheenjohta­ja,
sihteeri ja pöytäkirjan tarkas
tajat.
Otettiin keskusteltavaksi Ola John-sohin
kämpän asia ja ensimmäisen
puheen-vuoron asiassa käytti kämpäl­lä
työskentelevä Sinisaari selos­taen
minkälaisen ryöstön alaiseksi
yleensä nietsätyöläiset ovat viime­aikoina
joutunut työnantajien puo­lelta
Keski-Ontarion kämpillä. Kuu­kausimääriä
ovat työläiset suurel
ta osalta joutuneet tekemään aivan
ilmaista työtä. Työläisten työn an­sioiden
ryöstöä on harjoitettu enim­mäkseen
kahdessa eri muodossa. En-sinimäiseksi
ovat työnantajat teh­neet
sellaisia otosvedoksia, joita, ei
ole ollut olemassakaan, ja toiseksi
ovat he suorastaan ryöstämällä vä­hentäneet
työläisten työri määrää
niin paljon kuin olisi ollut tulevaa
palkaksi.
Ehdotettiin, että otetaaii nyt aluk­si
keskusteltavaksi yksityiskohtaises­ti
edellämainitun kämpän asiat, jos­ta
kämpällä työskennelleet miehet
tekevät, selostuksen. Hyväksyttiin.
Sinisaari käytti ensimmäisen pu­heenvuoron
asiassa, selostaen yleen­sä
_ koko kämpän oloja siitä alkaen
kuin miehet sinne menivät, kertoen,
että heidät vietiin kämpälle 16 pnä
joulukuuta ja luvattiin maksaa 16
senttiä kappaleesta ratapölkyistä,
kuorimisesta ei puhuttu silloin mi­tään.
Kun he saapuivat kämpälle,
saivat he odottaa siellä kolme päi­vää
ennenkun pääsi^rät alkamaan
työn. Odotus johtui' giitä ettei ol­lut
työvälineitä. Johnson lupasi, ettei
odotusajalta tarvitse kenenkään mak­saa
ruuasta mitään. Viimein kun
lisää miehiä,' niin silloin älennettiia
palkka 12—^lö senttiin käppaleel-ta.
Kun työ näytti jo sitten sellai.
"seita, ettei siinä olisi enää miten,
kään pärjännyt, tehtiin lakko, saa­daksemme
oloja ja palkkaa, vähän
paremmaksi Kun vaatimus esitet­tiin
työnantajalle, niin vastaukseksi
tuli, että joka ei halua sillä tehdä
työtä, niin menköön pois. Kämpältä
poistui silloin heti kahdeksan miestä.
Kämpällä oli muuten mitä kurjim-mat
olot. Osa ruokatarpeista oli sel­laista,
ettei sitä mitenkään' voinut
syödä. Voikin oli pilaantunutta ja
leipä aina raakaa,
'Puiden mittauksessa harjoitettiin
aivan täydellistä ryöstöä. ' Puhuja
sanoi, että hänellä esimerkiksi oli
398 kappaletta valmista ratapölkkyä,
joista olisi, ruoka j a muut otot pois­laskettuna,
ollut hänelle tulevaa yli
kolmekymmentä pollaria, mutta hä­nelle
kuitenkin tarjottiin vain nel­j
ä dollaria neljäkymmentä senttiä.
Työvälineistä, kun hän ne vei ta­kaisin,
luvattiin ensin maksaa 8 dol­laria,
mutta kuitenkin niistä makset­tiin
vain 6 ja puoli dollaria, joten
hän tuli saamaan kahder&ymmenen-kahden
päivän työstä kailckiaan noin
10 dollaria. — Toiset kämpällä ol­leet
työläiset ilmoittivat, että ker­tojan
antanaa kuvaus oli totuuden­mukainen.
Useat puhujat selostivat kokemuk­siaan
myöskin eri"-kämipillä tällä
alueella, ja keskusteltua tultiin sii­hen
yksimieliseen päätökseen, että
tilanteeseen on saatava muutos ai­kaan
tavalla tai toisella. Työläiset
ovat suurimmalta psajtaan työnanta­jien
armoilla, joten nämä voivat
maksaa työstä jos haluavat, tai olla
maksamatta. Asian suhteen päätet­tiin,
että on käännyttävä valtion työ-virastojen
piuoleen ja myöskin sitä
tietä koetettava saada korjauksia,
aikaan. Samalla päätettiin kehoit­taa
kaikkialla työläisiä liittymään
omaan metsätyöläisten järjestöön,
saadakseen sen niin lujaksi taistelu-järjestö-
ksi, että sekin kykenee osal­taan
turvaamaan siihen liittyneille
työläisille oikeudet edes niiden työn-tulosten
saantiin, mitä luvataan.
Karvinen alusti kysymyksen kämp­pien
terveydellisistä oloista Ja mitä
olisi tehtävä niiden säännösten mu»,
kaiseen kuntoon saamiseksi. Va­hanka
mainitsi, että kämpät kyllä
saa terveydellisiä säädöksiä vastaa­vaan
kuntoon, jos kerran työläiset
ajavat tinkimättömästi asiaa. Mai­nitsi
esimerkikkinä erään kämpän,
josta työläiset olivat kirjoittaneet
Torontoon, tierveydellisiä oloja 'val­vovaan
pää-virastoon, selostaen oloja
kämpällä ja sieltä oli heti tullut
tarkastaja paikalle, joka määräsi
rakennettavaksi uuden kämpän, mää­räsi
vesipaikat, jotka myöskin puh-distutti.
Oli sitä mieltä, . että ter­veydelliset
seikat kyllä voidaan saa­da
siedettävämmälle kannalle, kun­han
niitä vaaditaan. .
Päätettiin yksimielisesti, että Va-paus-
lehdelle lausutaan toivomus
metsätyöläisten puolesta, että se jul­kaisisi
ensitilassa suomennoksina
tärkeimpiä kohtia terveydellisiä olo­ja
koskevista säädöksistä, että met­sätyöläisten
olisi niitä helpompi ^2A^
da... .
Jääskeläinen alusti kysymyksen yh­teisymmärryksestä
metsätyöläisten
ja kaupungeissa olevien järäestöor-gaanien
välillä, selostamalla, kuinka
metsätyöläisten kesfkuudessa on suu­relta
osalta vallalla sellainen ennak­koluuloinen
käsitys, jota metsätyö-
Iäisiin on juurrutettu i . w. vt :läis-ten
taholta, että kaupungeissa ole­vat
union toimitsijat muka olisivat
sellaisia johtajia ja ettei ihuka met-sätyöläiset
itse saa asioistaan päät­tää,
vaan sen tekevät nämä johta-.^
jat. Alustaja totesi, ettei asianlaita"
ole siten kuin i . w. w:läiset j a en-nakkoluulooiset
väittävät. Metsätyö­läisten
toiminnan pohja ja taistelu-
Icuntoisuus riippuu ensikädessä
kämppä toiminnan kuntoisuudesta ja
kämpillä työskentelevät työläiset o-vat
juuri niitä, jotka määräävät ja
Jojitavat ja kaupungeissa olevien
toimit^sijoiden on vaip tehtävä se
minkä jäsenistö määrää, joten mi­tään
yksilöjohtoa ei ole olemassa.
Kokous totesi, että sellaisia käsir
tyksiä todellakin metsätyöläisten kes­kuudessa
on vallalla, ja totesi sa.
maila sen seikan että niiden käsityk­sien
istuttajina asioista tietämättö-miin
.työläisiin ovat juuri i. -vv. -vv.-läi-set
syypäitä, jotka harjoittavat pro­pagandaa,
tehdäkseen siten tyhjäksi
työläisten todellisen järjestäytymisen
oman liittonsa hjrväksi. ,
Kokous totesi, että tällaisten har­hakäsitysten
poistamiseksi on teh­tävä
tarmokasta valistustyötä j a saa­tava
aikaan kaikkialla toverillinen
suhde työläisten välillä, olipa ne
sitten kaupungeissa olevia järjes-tötoimitsijoita
tai kämpillä työsken-tele-
viä metsätyöläisiä.
Myöskin velvoitti kokous paikaJ—
lisen union osaston huolehtimaan
sii täj että Vapaudessa j a Metsätyö-
Iäisessä julkaistaan jatkuvasti met­sätyöläisten
asioita käsitteleviä kir­joituksia,
nimittäin artikkeliiuontoi-sia.^
Kämijiltä on metsätyöläisten
itsensä lähetettävä lehdiUe kuvauk­sia
siellä käytävästä toiminnasta.
Yleensä oli kokouksen kulku ajal­linen
j a joustava, kuten edelläole-vasta
lyhyestä selostuksesta huomaa­kin.
Se osoittaa, että metsätyöläi-setkm
alkavat vähitellen herätä kä­sittelemään
asioitaan ajallisesti ja
tarmolla.
VIRON UUSI R A HA
Tallinna. Alkaen tammikuun
ensimäisestä päivästä, uusi rahayk­sikkö,
kruunu astuu entisen markan
sijaan
mm.