Vapaus, September 8, 1928

              Sivu 2 Laiiantaina, syyslnmn 8 p;na—sai., oept. o
VAPAUS
A. VAAEA. a. PEHKONE?*-
T O I H l T T A J A T s
B. A- TEXHXrNEN. H. SCtA.
VAFAl,';» (Ul^y) , ^ ^ -
ILMOTUSUUXXAT VAPAUDESäA-.
triceoUoo.Bk.et ker». l i t o k*k» k « t M . - IUlo*Wat«t « ^ J ^ - , ^ U « ^ S S ^
S.^. w!ao t^t« - Tiuptisiteomji» i. ««r^-rsÄ^* ^ J ^ T^
teoeuixau «ttkitee». - TiU4k»U. Joiu ei .«aa* rai«. «i « B » Uk«tt^««. P»-««
tian valistus- ja herätysldrjallisuo-dessa.
Mutta silloinkin kun sen ta-paa,
esitetään se enimmäkseen si-ten,
kuin talaisiin kumarruksia
pyhimyskuvan edessä, t-s. virallista
kunnianosoitusta varten Engelsille
ilman pienintäkään pyrkimystä sy-
* " TILAUäHLNNAT: • _
* HJC 6 kk- »rSO. S kk ft.TS i . 1 kk. n x o - Ybdm^toa» J - »k- " " -^
« Ä P M i a e : l rk. $6J0 < kk. 83ja. » kk. »2-<)Q i« 1 kk. «1.00-
k«moH: I ^ B o l i a c » Lcn^ St. Pahrii. IC38. Po^o«^: Bo. « . 5odl«^. Oat-
V^S&MOA ttorfH» i. V. KA.ViASTO. UlkktcaholttU-Porvarillisella
oppineella puheenvuoro
Yleisenä käsityksenä on, että A-merikan
työläiset eläisivät yltäkyl­läisyydessä.
Tämä ei kuitenkaan
pidä paikkaansa- Sillä vain hyvin
har\'ai ansaitsevat edes niin pal­joa,
että vuositulot nousisivat työ­ministeriön
arvioimaan minimiin,
jota pienemmillä palkoilla ei voi
herrojenkaan mielestä tulla tyydyt­tävästi
toimeen. Tämä toimeentulo­minimi
oli 1927 2,188 dollaria vuo­dessa
eli 42.0^ doll^^ja viikossa.
Trade Union News*nimisessä jul­kaisussa
kirjottoa kiiftdnkin eräs Ca-lifomian
yliopiston professori:
'*Hyvin laajalle on: levinnyt satu,
että työväki samoin kuin koko kan­sakin
on tullut sanomattoman hy­vinvoivaksi.
Putkityöläiset elävät
kuin herrat, kirvesmiehet ajavat työ­paikoilleen
autoissa ja yliopistosi­vistyksen
saaneet oppineet jättävät
arvossa pidetyt virkansa ryhtyäk*
seen rappareibi. Tällaisia käsityk­siä
levitetään. Mitkä ovat tosiasiat?
Jotkut erikoiset, hyvin järjestyneet
ammattimiehet kylläkin saavat nyt
parempia tuntipalkkoja kuin kos­kaan
ennen. Tällaisten lukumäärä
ei korkeimmankaan laskun mukaan
nouse yli 3 miljoonan. Mutta vuo­sipalkat,
eivätkä tuntipalkat, ratkai­sevatkin
asian. Esim. New Yorkin
rakennustyöläiset työskentelevät vuo­dessa
keskimäärin 63 prosenttia
täydestä työajasta, mikä vie siihen,
että näiden työväenluokan aristo­kraattien,
ylimysten, vuosiansio jää
1,940 dollariin. Kuljetustyöläisten,
kun lukuunotetaan kaikki rautatieläi­setkin,
vuosiansio on keskim.; 1,560
dollaria. Ja mitä olisikaan sanotta­va
niistä 31 miljoonasta muusta
palkkatyöläisestä, joiden palkat o-vat
huomattavasti alhaisemmat kuin
edellämainittujen ryhmien?** Tä­män
jälkeen kirjottaja osottaa, että
Califomiassa on työläisten keski­määräinen
päiväpalkka 4,35 dolla­ria
ja koko maassa keskimäärin 4
dollaria. Jos tulot eivät kohoa yli
4 dollarin päivässä, täytyy perheel­lisen
turvautua vaivaisapuun. Näin
kertoo porvari, jolla ei ole mitään
syytä, muistata oloja Amerikan
kultalassa"-
Iventymäan siihen, miten laajaa ja
; syvää vallankumousaskelta ^elly-tetään
tuolla 'koko. valtiokoneiston
• muinaismuistojen museoon lähettä-
: misellä*. Useimmiten ei edes kä-jsitetä
mitä Engels nimittää valtio­koneistoksi."
Ammatillinen liike
Canadan kaivosteoUisimden järjestämis-
KirJ. Joseph GUbcrt
(Jatkoa edelliseen numeroon)
Teknilliset edistykset ja työttömyys
Kaikissa tärkeimmissä kapitalis-sissa
maissa on viimeisen viidentob-ta
vuoden aikana tapahtunut joten­kin
Suurta sähköistämisen kasvamis­ta:.
Kemian alalla oh tehty suitria
keksintöjä (poUtoaineiden' ja raaka-aineideh'
tuotannossa, benzinin - ja
keinotekoisen silkin valraistamises-stii
j.n.e.). Aluminiumin ja mui­den
kevyiden metallien käyttö suu­renee,
auto-lentoliikenne kehit­tyy
nopeasti, otetaan käytäntöön
uusia ja monimutkaisia koneita,
myöskin maataloudessa. Työnteon
uudelleen järjestely tehtaassa, tuo­tannon
muuttaminen joukko- ja
sarjatuotannoksi- lEsim. Yhdysval­loissa-
tuoteUiin sähköä V. 1912
17,572 kilovaltituntia, y. 1922 47,-
659, 1926 73,791 ja 1927 jo 79,742
kilovattituntia.
Jos eri metallien tuotannon mer­kitsee
1913 100, niin tuotetUin
1926, terästä 122, kuparia 150, lyi-jyä
107 ja aluminiumia 310. Kei­notekoista
silkkiä tuotettiin ennen
sotaa 11 miij, kg., 1921 30 milj.
kg., 1925 84 milj. kg. ja 1927 125
milj. kg. Teknilliset uudistukset
lisäävät työn tuottavaisuutta. Joku
amerikalainen kirjottaa, että kun
Yhdysvaltain kokonaistuotanto on
vuosien 1923[24 • keskimääräiseen
tuotantoon verrattuna kasvanut 4.5
pros., niin on työiläisten luku las­kenut
äamalla aikaa 5 pros. Ja
tuolla viidellä prosentilla on lisät/y
.vakituista työttömäin armeijaa
Brisi^e iieuvostovallan tunnustamisesta
VOITTOJENJAKOSUUNNrrELBIA
Kun J. W. McLeodin. maakunnan
konservatiivisen kalvosmlnlsterin Gor­don
Harrlngtonln. Ja liittohallituksen
liberaalisen työministerin Peter Kee-nanln
kesken oU pidetty useoita neu­vottelukokouksia,
niin vihdoin, saatiin
syntymään niin sanottu voittojenjako-suunnitelma,
mitä on pidettävä työn
Ja pääoman edustajain välisezi yhteis­toiminnan
tuloksena. Että tuolle suun­nitelmalle
saatiin rivimlesten hyväk­syminen,
niin sitävarten Besco Ja ka-
Idtalistinen lehdistö kohottivat tun­nuksen
"Rauha, hyvinvointi Ja sopu­sointu."
Jota McLeod toimeenpanevan
komiteansa kera matkL Niinpä äänes­tyksen
kautta K^^tt.Mpirin suunnitel­malle
'valtavan enemmistön kanna­tus,
mikä Johtui etupäässä seturaavista
sylstä:
1. Piirijärjestdn kykenemätön Johto
Ja epäluottamus Amerikan biilenkai-vajain
liittoon.
2. Lupaus säännöllisestä työnsaan­nista
pitkäaikaisen työttömyyden Jäl-keen-
3. AktUvisen vähemmistöliikkeen ole­mattomuus.
•
4. Toivottomuus Ja rappeutuneisuus
vuoden 1925 Jälkeen.
Tällaisten subjektiivisten, sisäisten
tilanteiden vallitessa pitivät hlilenkai-vajat
parhaana tuon suunnitelman
hyväksymisen.
NOVA SCOTIAN EDISTYSMIELINEN
HIILENKAIVAJAIN KOMITEA
Kun konservatiivisen puolueen apuri,
John W. McLeod oli täten kavalasti
pettänyt hiilenkaivajat, niin sen Jäl­keen
nämä uudelleen pukeutuivat so­tisopaan
Ja Järjestivät Nova Scotian
Murraynkln punaisia kalasteleva puhe
kuuroille korville. Neljän päivän ajan
käyttivät taantumuksen pylväät kai­kenlaisia
keinoja ehkäistäkseen äänes­tyksen
McNellin edustajaoikeuteen
nähden. Kim äänestys sitte vih­doinkin
toimitettiin, niin varastivat
taantumukselliset sen tulokset. Äänes­tyksen
tulos näet osotti. että edus­tusoikeuksien
myöntämisen puolesta
annettiin 53 ääntä Ja vastaan 38, mut­ta
viralliset äänten laskijat ilmottl-vat
tulosten olleen aivan päinvastaiset,
nim. 53 edustusoikeuden myöntämis­tä
vastaan Ja 38 puolesta. Samoin
kävi kaikille toisillekin edistysmielisten
esittämille päätöslauselmille, Jukuun-ottamatta
sitä, mikä koski erottami­sia.
Tässä kysymyksessä näet ryövärit
äntaantuivat Ja sallivat erotettujen
takaisinottamlspäätöksen läikistä. Sil­lä,
nähdessään mitä Yhdysvalloissa
oU tekeillä, he pelkäsivät leipäpalkko-
Jensä menettämistä. Tässä konventsi-onissa
saivat viimeistelynsä ne käsit­teet,
mitä piiri 26:nnessa oli ollut val­lalla
'lirittiläiseen kansanvaltaisuuteen
kaivajat verrattain hyvin Järjestäyty­neitä
Ja Järjestövoimansa avulla saa­vuttivat
erältä myönnytyksiä kaivos-parconeilta..
Tifptaninkaivajain ensimäinpn palk­kataistelu
tapahtui heinäkuussa 1907.
S? -kesti noin kaksi kuukautta; ja
kaivosmiehet saavuttivat sen avulla
c?sittai£en voiton. Vuonna 1912 käy­tiin
kokonainen lakkojen sarja. Nii-j
dsn avulla tapeltiin yhtiöiden vaino- j
toimenpiteitä vastaan sekä parempien'
palkkojen ja yhdeksäntuntisen työ-
I päivän puolesta (siihen aikaan oli
inäet vallalla 10-tuntinen työiäivä).
Vuonna 1913 o!i Lännen "kaivosmiesten
I liitona lähes sataprosenttinen kont-
• rolii metallinkaivajain keskuudessa,
l^män järjestön taistelukuntoisuuden
ja . voiman tunsivat kaivosparoonit
varsin hjrvin ja sen takia myönnettiin
metallinkaivajiUe kahdeksantuntinen
työpäivä. Mutta kaivosparoonit eivät j
Jättäneet yhtään kiveä kääntämättä
tuon järjestön tuhoamiseksi. Siinä hä­vitystyössään
he, Icaivosparoonit, on­nistuivatkin
kerrassaan hyvin. Tän-nen
kaivosmiesten liitto rappeutui xu>-
peastl ja 1919 oli se miltei tykkänään
tuhoutimut. Vuodesta 1920 vuoteen
sunnuntaica kello 230 ip.i ensimäinen
tilaisuus tk- 23 p:nä.
Ukralztankieliseb a.iztss:t tullaan pitä­mään
nkrainalaisten työn tonppelissä
Mary K. Gilbertin johdoHa- Oppi­aineet:
^.»'^
Kohne kansaiTiväl?«rfä, jokaisena tiis-tai-
iltana kello seitsemältä; ensimäi­nen
tilaisuus t.k. 11 p:nä.
Poliittinen talonstinle. jc&aisena
torstaina kello seitsemältä illalla; en­simäinen
tilaisuus t i . 13 p:nä.
Snomenkielisiä k u ^ j a tolee johta-{
maan John Virta. KUTRSIaineet Ja'
kurssien pitoaika tullaan ilmottamaan
heti, Inm haalinkäyttöv- uorot • saad* a_ an
järjestetyksi Timminsin suomalaisten
haalissa.
Ja rehellisyyteen" nähden.
ALBEBTA, MIKA TAANNOIN TUN­NETTIIN
AMERIKAN HIILEN­KAIVAJAIN
LIITON 18 P n -
RIN NIMELLÄ : ;<
' Siirrymme nyt käsittelemään tapah-tiunla
Albert an Ja Itäiseia British Co-liunbian
hiillkentillä, mitkä ennen
muodostivat Amerikan hiilenkalvajain
Uiton 18 piirin. Siellä samoin kuin
Nova Scotiassakin ovat hiilenkaivajat
käyneet vaiherlklcaan taistelusarjan
lävitse ja joutuneet sitä tehdessään
kokemaan John L. Lewisin petollisuut-ta
ja kavaluuksia. Erotuksena on
edistysmielisen kaivosmiesten komite-|vain se. että Albertan hiilenkaivajat
_ , _ ^ » toimintaohjelmaan kuu-! erosivat Amerikan hiilenkalvajain lU-tosta
Ja John L. Lewisin komennosta
1925 sekä perustivat Canadan kädvos-työlälsten
liitiön.
Jo vuotina' 1919. WInnipegin suurla­kon
hengen iimostamlna, hiilenkaiva-
1926 ovat 03.U. Ja Canadan kaivos­työläisten
liitto tehneet epäonnistu­neita
yrityksiä metallinkaivajain jär­jestämiseksi.
Mutta tällä haavaa on
metallinkaivajain keskuudessa olemas­sa
valif yksi kituva paikallisosasto,
kuuluen Canadan kaivostyöläisten liit­toon.
OSJJ. tosin väittää, että sillä
on osastoja metallinkaivajain keskuu­dessa,
mutta näitä osastoja ei ole löy­dettävissä
tnjgtasn muualta kuin O.
B.17. Bulletinin Julkaisemasta O.B.U:n
JärJestÖyksikköJen osoteluettelosta.
EDESSÄMME OLEVAT TEHTÄVÄT
Tehtyämme kaivosteollisuuden tais­teluihin
tämän historiallisen katsauk­sen,
on meidän' vedettävä siitä se
Johtopäätös, että kaivosmiehet ova^
tapelleet Ja tapelleet miehekkäästL
Meidän on niinikään tultava siihen
Johtopäätölcseen, että aktiivisen edis-
^ tysmielisen komitean Ja oikean taktli-jkan
opastamina tulevat Nova Scotian
kaivosmiehet Jälleen kapinoimaan.
Meidän on näet hyväksyttävä se seik­ka,
että hiestytysjärjestelmän täytän­töön
pano voittojenjakosuunnitelman
kautta tulee Johtamaan Nova Scotian
Hearstin lehtien päätoimittaja ja
tunnettu pakinoitsija, ArtHur Bris-bane,
joka näkee Neuvostotasaval­lassa
Amierikalle suuren liiketutta­van,
kirjottaa Neuvostoliiton ^ ja A-mepkan
kaupastia ja neuvostovallan
tunnustamisesta seuraavaa:
"Venäjän hallituksen edustajat
ovat saapuneet^ Amerikaan, valmii­na
käyttämään $40,000,000 automo-biil^
ihin, kuprma-a^oihin, trakto^
reihin ja muihin faVmikoneisiin.
^Tämän tulisi pehmittää meidän
hallitustanmie, joka tyhmällä, nurk­kakuntalaisella
tayalla kutsui kaik­kia
muita maita, paitsi Venäjän, al-lekirjottamaan
rauhansopimuksen.
''Meidän diplomatiamme ottaa
huomioon narrimaisten pankkiirien
vihaisen tyytymättömyyden sen joh-
<!oc.:a, että he ostivat Venäjän bon-dsja
ja menettivät rahansa. He os­tivat
Bondeja tsaarilta ja häilyvältä
Kerenskin hallitukseltaj ja suurin
osa rahasta jäi tänne. Venäjän las­kujen
maksamiseksi Amerikaan.
^'Uudenajan Venäjä s^knoo, "Me
emme maksa tsaarin vefkoja", aivan
i kuin me olisimme sanoneet 150 vuot­ta
sitten, "Me emme maksa kunin­gas
Yrjön velkoja.*'
'^Ahneiden, narrimaisten, arvotto­mien
bondien ostajan ei tulisi an­taa
ehkäistä järkeviä amerikalaisia
liikemiehiä harjottamasta kauppaa
Venäjän kanssa, eikä kääntää Setä
Samppaa vanhaa ystäväänsä . vas­taan.
Venäjän ostokset täällä mo­ninkertaisesti
korvaavat narrimais­ten
pankkiirien menetykset Venäjän
Bondeissa.
"Mitä tulee Venäjän hallitusmuo­toon,
niin se ei ole meidän asiam-an,
minkä
luu:
1. Kaikkien Canadan hiilen- Ja me-tälUnkaivaJaln
Järjestöjen eheyttämi­nen.
•
2. JSrJestymättömien kaivösi^öläis-ten
Järjestäminen.
3. Kesäkuun 3 päivänä pidettävän
konferenssin tukeminen.
4. Edistysmielisen kaivosmiesten liik­keen
tukeminen.
Tämäii ohjelman perusteella kut­suttiin
konferenssi Sydneyhin viime
kesäk. 3 päiväksi, saadaksemme sen
avulla vasemmistoainekset Ja yleen­sä
edistysmieliset voimat Joukkoliik­keeseen
järjestettyä tappelua vwrteiL
Tämä konferenssi oimlstui hyvin kai­kin
puolin Ja siinä tuli lasketulcsi
pohja JoukkoUikkeene. SUnä oU läs­nä
kuusilc3rmmentä edtistajaa, jotka
edustivat 26:nnen piirin rivimlesten
valtavaa enemmistöä.
KOMMUNISTIEN JA EDISTYSMIE­LISTEN
EROTTAMINEN
Tuo edistysmielinen komitea on jo
saanut joukkoliikkeen luonteen ja niin
ollen muodostimut uhkaksi Iewisien
Ja macleodien johtaja-asemalle 26 : n -
nessä piirissä. Sen takia astui päivä­järjestykseen
kommunistien ja edis­tysmielisten
aineksien erottaminen
paikallisosastojen ja samalla hiilen-me.
Engelsin lausunto valtiosta
"Valtio siis ei ole ollut iankaik­kinen.
Yhteiskuntia on ollut ole­massa.
Jotka ovat tulleet toimeen
ilman sitä, joilla valtiosta ja valtio­vallasta
ci ole ollut aavistustakaan.
Taloudellisen kehityksen määrätyllä
asteella, joka välttämättömästi oli
yhteydessä yhteiskunnan luokkiin
hajaantuinisen kanssa,-kävi valtio
tämän hajaantumisen kautta välttä­mättömyydeksi.
Me lähestvmme
n\l nopein askelin sitä tuotannon
kehit}'sastetta, jolla näiden luokkien
olemassaolo ei .ainoastaan ole vält­tämätön,
vaan joilom ne ovat tuo­tannon
suoranaisia esteitä. Luokat
häviävät yhtä välttämättömästi kuin
ne ennen ovat syntyneetkin. Luok­kien
häviämisen kautta häviää vält­tämättömästi
valtiokin- Yhteiskun­ta,
joka uudelleen järjestää tuotan­non
vapaan ja tasa-arvoisen tuotta­jain
yhteyden perusteella, tulee lä­hettämään
koko valtiokoneiston sin­ne,
missä tulee olemaan sen oikea
paikka: muinaismuistojen museoon
rukin ja pronssikirveen viereen.'*
Tämän Engekin lausunnon joh­dosta
huomauttaa Lenin kirjassaan
"V^allio ja Vallankumous" seuraa­vaa;
"Harvoin sattuu tapaamaan tätä
lainausta nykyisen sosialidemokra-kaivajain
Uiton jäsenyydestä. Niinpä
esim. Mickey McNeU, edistysmielisen
komitean puheenjohtaja. Ja John Mil­ler,
saman komitean sihteeri, saivat
potkut hiilenkalvajain liitosta. Hei­dän
erottamistaan koskevassa päätök­sessä
uhkasi McLeod erottaa kaikki
kesäkuun 3 päivän konferenssissa läs­nä
olleet edustajat: mutta tuo uhkaus
Jäi kuitenkin täytäntöön panematta.
Kun paikallisyhdistykset kieltäytyröi
timnustamasta McLeodin erottamisia
päteviksi, niin sen perusceeua on sekä
McNeU että Miller edeUeen yhdistyk­sensä
Jäsenyydessä Ja työpaikassaan
Tämä aiheutti hämminkiä piirlkomite-an
tnasilnassa, kun vielä lisäksi piirin
vuotuisen konventsionin pitoaika lä­heni.
HALIFAXIN KONVENTSION^
Kun piirihallinto oli täten menettä­mässä
kontrollin tilanteeseen nähden
ja kim se pelkäsi piirikoQventsionin
seurauksia, niin lähetti se hätäkutsun
Ja avunpyynnön Lewisille. jökä het^
puuttui asiaan j a lähetti hiilenl^ya-jäin
liiton varapresidentin; Miirmyn,
Nova Scotian järjestämään ta^mtu-mukselllsia
aineksia piirikonventsio-nissa.
• •••
Tämän konventsionin tärkeimpinä
kysymyksinä olivat:
1. Mickey McNellin edustajaoikeus,
sillä hänet oli erotuksesta huolimatta
valittu edustaJaksL
2. Canadan kaivostyöläisten Järjes­töjen
ehejrttämistä koskeva päätös-eätys.
3. Piirin tp. komitean menettelyn
tuomitssminen siitä, että se oli erot­tanut
jäseniä aiheetta, ja erotetuille
jäsenoikeuksien palauttaminen.
Neljä päivää tappelivat taantumuk­sen
voimat Mickey McNeillin edustaja-oikeuksiien
myöntämistä vastaan. Mut­ta
sitä tehdessä lankesi itse Phillip
JatAltxrtassä erosivat Joukolla Ame­rikan
hiilenkalvajain Uitosta. Mutta
John L. Lewis Ja kaivosparoonien
yhdistjrs järjestivät yhteiset hajotus-
Ja vainotoimenpiteet, joiden avuUa
lEalvosmiehet saatiin lopuksi ajetuiksi
takaisin Amerikan hiilenlcaivajsdn Uit­toon.
18 piirissä pääsi jälleen valtaan
'Lewisin masiina ja piirin pi%sidentik^
asetettiin luopio Sherman. Tämä suur-kelmi
saattoi itse Lewisinkin keljumai-suuden
näyttämään vähäpätöiseltä.
Hän näet ilman muuta kumosi voi­massa
olevat sopimukset, ryhtyi vai-noomaan
Jokaista työläistä, ken uskal­si
kohottaa äänensä häntä vastaan Ja
alensi palkat 7.50 dollarista 5.20 dolla­riin
päivässä. Kaikkien näiden seik-kain
takia kaivosmiehet Järjestivät
kuten jo aikaisemmin mainittiin, Ca­nadan
kaivostyöläisten Uiton.
VANCOUVER-SAABI, MUUAN YH­TIÖN
JÄRJESTÖJEN PESÄ­PAIKOISTA
Vancouver-saareUa, B. Crssa, ön n.
3,000 hiilenkaivajaa. He ovat myös
käyneet katkerolta taisteluita, joista
viimeinen alkoi 1913 ja Jonlca kestäes­sä
he rohkeasti tappeUvat 18 kuukaut­ta
kaivosparoonien* Ja halUtuksen sota-
Joukkojen yhdistyneitä voimia vas­taan.
Tämä lakko hävittiin huonon
Johdon takia, mihin osallistui sekä
Amerikan hiilenkalvajain liitto että
Canadan sosialistipuolue, mikä kuoU
muutama vuosi sittezx. Sittemmin
otti Amerikan hiilehkaivajain liiton
paikan yhtiön kontrolloima Järjestö,
mikä sai neljäntoista vuoden ajan
haUita miten parhaaksi näki. Näiden
vuosien kuluessa pakotettiin työläiset
hyväksymään palkkain alennuksia
aina viime talveen saakka, jpUoIn
kommunistinen puolue puuttui asiaan
kaivajat entistään suurempiin kamp-pailuihin.
Me saatamme nyt Jo ha­vaita,
että vakituinen, säännöllinen
työ, minkä perusteella pohjois-Onta-rlon
kaivosmiehet on menneisyydessä
ehkäisty järjestymästä, on nopeasti
poistiunassa. Hollingerin osaI±eet >Ias-kevät
markkinoilla. Sen osakkeiden
kuponginlelkkaajaiii leilckuimiahdolU-suudet
näyttävät varsin niukoUta lähi*
tulevaisuudessa. Mitä tämä tietää kai-vosmiehiUe?
Se tietää .entistä anka­rampaa
hiestytystä ja mahdollisia
palkkain alennuksia.
Tekemämme analyysin perusteella
saatamme huoletta sanoa, että kai­vosmiesten
läheisimpiin tehtäviin kuu­luu:
,
1. Kansallisen ehesrttämiskomitean
muodostaminen.
2. Canadan kaikkia kaivostyöläisiä
käsittävän kansallisen konferenssin
kooUe kutsiuninen niin pian kuin
mahdollista.
3. Ponteva, koko maata käsittävä
r3aitäys Järjestymättömien järjestämi­seksi.
Vain kommunistinen puolue ja
työväenliikkeen vasemmistoainekset
ovat osottaneet Jonkunverran kiinty­mystä
järjestymättömiin työläisiin.
Täten siis vain kommiunistinen puoluo
ja vasemmistoainekset saattavat jär­jestää
Järjestymättömät työläiset. On
turhaa odottaa moorien, Simpsonien
tai muiden Canadan kapitalismin kä­tyrien
sitä tekevän. Tässä suhteessa
Ue asianmukaista palauttaa mieliin
toveri Losovskin erään lausuimon. Jo­ka
kuuluu:
"On aivan turhaa pyytää Ameri­kan
työväenUiton turmeltuneita joh­tajia
järjestämään Järjestymättömiä.
Meidän pitäisi näet järjestää järjes­tymättömät
itse, yhdistää heidät, eikä
pyytää Amerikan työväenUiton sitä
tekemään. Sillä semmoinen psrsmtö
lankeaa IcuturoiUe korviUe."
jmiESTdN ASIAT
Pöytäkirja
Ja osotti Järjestäymisen tarpeellisuu­den.
Kommunistisen puolueen toimin­nasta
oU seutbuiksena se, että satoja
hlllenkaivajia saatiin Järjestettyä Ca­nadan
kaivosmiesten Uittoon.
POHJOIS-ONTABION
METALUNKAIVAJAT
Ryhtykäämme nyt karttelemaan
metallikaivosteoIUsuuden Järjestäyty-miskysymyksiä.'
Tällä teollisuudenhaa­ralla
on noSn 30,000 työläistä yksistään
pohjois-Qntarion kulta-, hopea- ja
nikkelikaivokassa. Kaivosteollisuuden
tämän osan törkeys'ilmenee jo äitä
seikasta, että maailman platinatuotan-nossa
on Canada kolmannella sljsilla.
Canadaä kultatuotanto on niinikään
melkoisen suuri, nousten se viime
vuonna 1,852,785 unssiin, minkä arvo
on 38^00,464 dollaria. Canadan nikke­likaivoksissa
tuotettiin viime vuonna
malmia yhteensä 1,305,917 tonnia, mi­kä
sisälsi 27,564 tonnia kuparia ja
43374 tonnia nikkeliä ja minkä arvo
on 15,262,171 dollaria.
Vaikkapa metalfinkaivajain keskuu­dessa
ei tällä haavaa ole jälellä juuri
minkäänlaisia merkkejä järjestäytymi­sestä,
niin takavuosina oUvat metallin-
Iltakurssit järjestetty
Timminsissä talvi­kuukausiksi
Kommunistisen puolueen toimesta
on Timminsiin Järjestetty tulevan tal­ven
ajaksi iltakurssit, joita tullaan
pitämään englanMn-, suomen- Ja uk-rainahkieleUä.
Näiden kiosslen avulla
pyritään Timminsin työläisine opetta­maan
marxismin periaatteita sekä
kommunistisen puolueen ja Jcommu-nistisen
nuorisoUiton taktiikkaa j a me­nettelytapoja.
Näin oUen kehotetaan
kommunistisen puolueen ja kommunis­tisen
nuorisoliiton jäsenten sekä yleen­sä
työläisten ottamaan huomioonsa
kurssi-illat ja saapumaan kursseille
runsaslukuisina.
Englanninkieliset kursit tnUaan pi­tämään
Miners hallissa. 91 Third
Ave., Joseph Gflboiin johdolla. Oppi­aineet:
MaTTJlaisffn taloustieteen alkeet,
jokaisena maanantai-iltana keUo seit­semältä;
ensimäinen tilaisuus tämän
kuun 17 p:nä.
Ammatillinen liike,' jokaisena keski­viikkona
keUo seitsemäl^ illalla; en­simäinen
tilaisuus tk- 19 p:nä.
Konunnnlstisen pfoohieen ja kommu­nistisen
nuorisoliiton probleemit,. jo­kaisena
per jantai-Utana keUo seitse­mältä;
ensimäinen tilaisuus tk. 21
tehty Canadan Suomalaisen Jär­jestön
toimeenpanevan komitean
kokouksessa elok. 25 p. 1^28. Saa­puvilla
oUvat toimeenpanevan
komitean jäsenet Mertanen, Pirt-tinen.
Kivi, Kahila ja Hm.
Luettiin maanviljeUjäin vasemmis-to-
Iehden "The Fiirrow" kirje, jolla
selostettiin lehden tilaajamäärän ole­van
2,100, mutta johtuen alhaisesta
tilausmaksusta ($1.00 vuosikerralta),
mikä alkuperäisesti tilaajilta perittiin,
ei tulot ole vielä kohonneet riittävästi
lehden ulosantamiseksi säännöllisesti
syksyyn saakka. Vetoomuksen yhtey­dessä
selostettiin, että tarvitaan noin
viisisataa dollaria takaamaan lehden
ilmestymisen siksi kunnes viljankor-
JuukUreet ovat ohi Ja tilausten uusi­minen
käy mahdolliseksL Käsittäen,
ettei millään muulla keinoUa ole saa­tavissa
noinkaan suiurta joukkoa köy-hälistömaanviljeUjoitä
lehden ajtunan
luokkataistelukannan seuraajaksi, oU-sl
rikos keskeyttää niille lehden tulo
Ja siten vaikeuttaa liikkeen eteenpäin
menoa, päätettiin lainata heiUe pyy­tämänsä
$100.00 Ihnan korkoa.
..Snomen työläisten Ja talonpoikain
vangittujen Johtajafn vainoamista o-soittavaa
oikeustaistelua koskevana
luettiin Sault Ste. Marien Ja Montre­alin
osastojen idrjeet. Samoin lUettiin
Suomesta saapimut tilanneselostus.
Päätettiin kaapelisanomana lähettää
protesti Suomen halUtukseUe, vaatien
vaiigittujen päästämistä ehdottomaan'
vapauteen. Samoin päätettiin kierto-kirjeeUä
selostaa asiaa osastoiUe sekä
esittää Työväen PuolustusUiton tol-meenpanevaUe
komiteaUe asian ylei­nen
herättäminen muitten kansalU-suuksien
keskuudessa.
Luettiin kirjeenvaihtoa tov. Sanna
Kannasträ vastaan kohdistetun kar-koituspäätöksen
suhteen, sekä kuultiin
sihteerin selostus Canadan Työväen
puQlustusUiton toimenpiteistä hänen
vapauttamisekseen.' Hyväksyttiin' toi­menpiteet
Ja päätettiin asia selostaa
kiertokirjeen kautta osastoiUe.
Vapauden toimitnsnenvoston pöytär
kirjat tarkistiettlln. Samalla kun hy-väksjrttiin
toimenpiteet parin palkal-.
lista luoxmetta- olevan vähemmän ra­kentavan
sisältöisen kirjoituksen jul­kaisematta
jättämisessä, päätettiin
kirjoittaa asianomaisiUe. Luettiin
myöskin tov. R. Pehkosen irtisanoutu­minen
Vapauden toisfiituksesta.. Pää­tettiin
kirjoittaa tolmitusneuvostoUe.,
pyytäen lausuntoa toimituksen työs­kentelyn
järjestämistä koskevana tov.
Pehkosen lähtiessä ja tov. Neilin pa­latessa
toimeensa.
Vapauden johtokunnan pöytäkirjat
luettiin. Johtokimta samoin kuin toi­mituskin
oUvat antaneet lausuntonsa
kannattaen lehden kahdeksansivuisena
julkaisemista joka toinen torstai. Tp.
komitea katsoi sen edullisemmaksi ai­nakin
toistaiseksi. Tov. Wirralta ja
keski-Ontarion aluietoimikunnalta oU
saapunut vaUtuksia. Vapauden kirjava­raston
sisältöön nähden. Päätetiin kir­joittaa
asiaa koskevana johtokimnal-le
esittäen että mahdollisesti tarvitta­vien
korjatiksien aikaan saamiseksi
voitaisiin muodostaa erikoinen tarkas­tuskomitea
niin että paremmaUa var­muudella
tulisi valinta suoritettua
Suomessa nykyisin ilmestsrvästä kir­jallisuudesta.
Tov. Kannaston esityk­seen.
Vapauden omistaman tontin
myymistä koskevana, päätettiin vasta­ta
että pidetään entinen päätös voi­massa.
Vapauden lilkkeeh tili-ote heinä­kuulta
tarkistettiin. E i antanut aihet­ta
toimenpiteisiin.
Canadan pontavara^öläisten teoUi-sansliiton
itäisen piirin tp. komitean
vastaus pohJois-Ontarion lakkotilan­netta
koskevaan tledustelTunme hyväk-ssrttiin
tiedpnantcnc
Knstannnsliikkeiden välistä kfrjeoi-vaihtoa
luettiin. Hyväkssrttiin "Ameri­kan
vallankimious"-teos tarkastajain
esittämillä korjauksilla kustazmetta-vaksi
sarjakirjastossa. Samoin hyväk­syttiin
Vapauden johtokunnan lau­sunto
muuhun kirjeenvaihtoon näh­den.
Sihteeri ilmditti lähettäneeni Sno-meeh
Järjestön tillkartomnksessa fl-menevat,
Sufflnen metaUityölälsten
taistelun avustamiseksi kerättyjen va­rain
loppusumman. Suomen punaorpo-^
jen avustukseen ja työväen puolustiis-taistelun
avustamiseen tarkoitetut
varat Yhteissxunma $216.«. Toimen­pide
hyväksyttiin.
Pöytäkirjan tufcastajikä valittUn
tov. Kivi ja Kahila. .
kokous lopetettiin.
VakuudäESi,
A. T. HILL., sihteeri.
Olemme tarkastaneet edeUäolevan
pöytäkirjan ja hyväksymme sen asi­ain
käsittelyn ja päätöksien kanssa
yhtäpitävänä
p:nä.'
YltisEL pahetnaisnokäa. Jokaisena
Euudenneii piirin syys-juhlilta
Juhlat vietettiin kaksoiskaupucgeis,
sa syyskuun 2 ja 3 päivinä. Ilmojea
"haltija" oli erittäin epäsuosioHinea
näitä juhlia kohtaan, joten sääsuhteet
huomattavasti ehkäsivät juhlien on-nistumista.
Mutta kattojen alla suo-ritettu
juhliminen sensijaan oncistd
tyydyttävästL '
Ensimmäinen juhlapäivä vaaleni pii,
visenä ja myrskyisenä. Mutta sätä
huolimatta kokoontui jublakectälla
huomattava määrä yleisöä. Ja ravin­tola
laitettiin pystyyn. Varsinaista oh-jelman
suoritusta ei kuitenkaan voitu
alkaa lainkaan, sillä juuri siihen ai
kaan alkoi sataa, rapistelemaan ja sitä
jatktä sitten koko päivän. Useimmat
juhlavieraista poistuivat kentältä hör-pittyään
kupin pari kahvia. Ja siihen
sen enämmäisen päivän ulkoilmajuh-liminen
päättyikha.
Illalla keUo kahdeksan aikaan ko­koonnuttiin
sitten Port Willliamin pir-tiUe
Jatkamaan Juhlia. Slime oliidQ
kerääntynyt yleisöä niin paljon kun
niihin ahtaisiin suojiin mahtui
iksi Juhlaillaksi oU va.
rattu pääasiassa musikaalista ohjel-maa.
Ja alkoi se Kansainvälisellä, jon­ka
esitti ukrainalaisten toverien man-doliini-
orkestcri. Ulan jatkuessa esi­tettiin
niin monta eri ohjelmanumeroa,
että en lähde nUtä tässä kaikkia poh-timaan.
Sanonpa vaan. että ohjelma
yleensä oU hyvin valikoitu ja vai-kutti
virkistävästi yleisöön, joka pal­kitsi
esittäjät runsailla suosionosoituk-sUla.
M a h i i t ^ kuitenkin joitakin it-semielestäni
tärkeämpiä ohjelmanu­meroita.
Sellaisena voimme pitää ru-nonlausuntakilpalluja,,
joihin otti osaa
useampia kllpaiUJoitä. Voittajina sU-nä
suoriutuivat seuraavat: Rlrs. Sil-man
saaden ensimmäisen palkimion.
Martti Virtanen toisen Ja Antti Kari
kolmannen palkinnon. L. Hautamäki
piti noin puoU tuntia kestävän puheen.
Hän selosti puheessaan taidetta ja
sen merkitystä työväenliikkeeUe, o-soittaen
kuinka rappeutuvan porvatil-
Ilsen yhteiskunnan mukana rappeutuu
myöskin porvarillinen taide. Ja että
valtaan pyrkivän köyMlistön on luo­tava
oma taiteensa, joka on terve
ja köy^^ällstön vaatimuksia vastaava.
Kehoitti kannattamaan ja innosta­maan
työväenluokan omia taiteUjoita.
Guimar VilcstrÖmin" esittämiit \'iulu-soolot
saivat erittäin vilkasta suosiota
osakseen yleisöltä. Ja P. Mäkelän esit­tämiä
kupletteja ei myöskään saa
unohtaa, sillä ne panivat jokaisen nau-ruhermpt
vilkkaaseen toimintaan
Toinen juhlapäivä oU myöskin alus­ta
alkaen pUvinen Ja myrskyinen.
Mutta sUtä huolimatta kerääntyi Juh-lakentäUe
huomattava määrä ylei­söä.
Ja tuossa puolen päivän aikaan
alettiin m-heU\ikilpailut. Urheilun tu­lokset
selostetaan eri osassa lehteä.
Kentällä suoritetusta henkisestä ob-
Jeltnasta voinee mainita toveri Vuoren
voimakkaasti esittämän.- runon. Sen,
jälkeen Harry Bryan astui puhuja-korbkkeeUe.
Hän puhui englanninkie­lellä
noin puoU tuhtia, selostaen aluk­si
työnpäivän merkitystä ja osoittaen
kuiidsa nyksrinen työnpäivä on por­varillinen
juhla, joUoin työnantajat
ikäänkuin suorittavat yleiskatsauksen
orjäjöukoissaan mielisteUen niitä saa­dakseen
ne P3rs3raiääii tjrytsrväisinä val-
Utseviin olosuhteisiin, samaUa todeten,
että luökkatietoisten työläisten kan­sainvälinen
juhlapäivä on toukokuun
ensimmäinen päivä. Lopuksi kehoitti
kaikkia luokkatietoisia työläisiä ja
erittäin puolueen jäseniä täyttämään
velvollisuutensa suurten järjestymät­tömien
työläisjoukkojen järjestämisek­si,
valmistaakseen nUtä yhteiseen
hyökkäyl^en kapitalismia vastaan
Tämän jälkeen L. Hautamäki kertoi
mielenkiintoisen kertomulcsen tapah­tumista
Suomessa. Tähän rajoittui-kin
henkisen ohjelman suoritus ken-täUä.
niaUa pantiin Port WiUiamin haa-lilla
toinieen näytelmäkilpailut, joihin
osallistuivat Port ArthJirin, F. Willia-min
ja Intolah näytteUjät Ensimmäi­sen
palkinnon kilpailuissa veivät Fort
Williamin näytteUjät kappaleeUa "Lu­mimyrsky".
Toisen palkinnon siaivat
Intolan näytteUjät, esittäen kappaleen
"Miljoona-arpa", kolmanneUe tilaUe
jäivät Port Arthurin näytteUjät; hei­dän
esittämänsä näytelmä oli "Luu­lojen
uhri". SamaUa aikaa kun Fort
wmiamissa kilpailtUn näytelmätai-teella,
tanssittiin Port Arthurin haa-mia,
Joten kalkkien, mielihalut tuUvat
tyydytetyiksL Yleisöä . oU kumpaan­kin
tilaisuuteen saapunut runsaasti.
Yleisesti katsoen, ottaen huomioon
sääsuhteet y,m. vaikeudet, onnistuivat
juhlat kohtalaisen hyvin. Näxaä. juhlat
kaikestavpäättäen oUvat vUmeiset ul-koihnajuhlat
tänä kesänä näUlä ym­päristöillä.
Joten tästä iiuoleen saam­me
ruveta huvittamaan itseämme
seinien sisällä. — S.
A. J . KivL J. Kahila.
CPöytäKrjan taxkastajat)
HIUKAN MUISTUTTAMISTA
Ei voi vaieta sen kirjoituksen joh­dosta,
mikä oli jäDdmuistelmissa
mestaruusldlpailuista Timminsistä.
Kirjoituksen lopulla sanotaan: "Ur-jieiluliikkeen
pitää kulkea käsikädessä
muun työväenliikkeen kanssa. Sillä
me tiedämme, että työläisurheilija-joukko
on se ydinjoukko" j.n.e.
Mutta miten on käsikädessä kulke­minen
tapahtunut mainitussa asias­sa?
Urheiluseura Ho, joka järjesti
mainitut tilaisuudet, ei halunnut
kulkea käsikädessä toisten ryhmäin
kanssa, vaan antamatta aiyoa muul­le
kuin omaBe. toiminnalle, sivuutti
toisen ryhmän tekemän pyynnön.
Pohjois-Qntarion nuoxisoknrsät oK
joutunut samaan aikaan pitämään