1952-04-22-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
imm • i mm i .'ii fHii Sivu 2 Tiistaina, huhtikuun 22 p. — Tuesday, April 22^ mz Oisaa of FtosUh Cuiaduins. Es-taUisbed KOv: 0, 1917.^^^ es seeond dass maU tgr the Post QfiBee I>epaMidcbait,;'. O t ^ Vab- 13xmda,jBtaad0i*^ Vapaus PnUiaUiig Catala Z44L. at 100-102 B b S ^ W^ SudbUTF. O n ^ Canada. Telephones: BusJxtess Office 4-4264. Editorlal Office 4-4265, Majoagär EL SubsJ. Editor W4 £klU3l9d. M k i ] ^ eddresis EttK Sudtmry, Ont^to. Advertislog rates upon appUcatUm. Translation free 6 l chdtlge. Canadaasa: 1 vk. 7X0 6 kk. 3^5^ YhidysvaU^rfssa: 1 vk. isJOO 6 kk. 450 guomessa: 1 vk. 8Ä> 6Jkk. 4.75 Eivät usko sotansa oikeutukseen •ii-;;. ! Mitä pitemmälle'Tientää aika, sitä «:Ivc;mmäksi tulee, yettä At-y;. f sec maansa imperialistien sotaisen ohjelman Koreassa j a muualla. ; rikan Ik^nggn omattintp on heräämässä, ja että, vaikka sen onrvielä ^{»selvyyttä ja epäilyäkin, j o k a päivä tuo e^ | r a Yhdysi^iltain^^ ei öle^ hallitsijaihsa riykyiseii sotäoh-y^ tixm «akana; Juuri tämä on seikka, miksi Yhdysvalloissa vaino-iltöan^ ratihanpuolustajia, teljetään vankilaan Ja karkoitetaan - rauhan- ;®fp]U^ii|tei^^ suuria keskityslei-r e ^ i i vain kommunisteja ja unionisteja, vaan myös muita räuhan- ^ ptiofustäjia varten. ^^^^^M^ polttamisesta jäepäanier t tel£avasta ajatusten kontrollista huolimatta Amerikan turmeltumat-tonoaui kaj)Jsan|ou »otavastatneh mieliala kasvaa j a ilmaisee itsensä 7 p a i s t a to^n. ^ ^ ' ; HtAtikuuri 16 i)na kerrottiin fel Pasonista^ Tex. lähetetyssä A P :n |Stii|[|^iiäiiiMS^ Verne I -Cl^lfc^ili^^^ hänestä tuntui^ että hän i ntiiä^am tänään kahdeksi vuo- ' d e b f v a i u u i a a n ., r v;^^f lentoasemalla joutuu syytettä- ' v|3^t k j ^ ^ kun he ovat kieltäy- >&P:n WJashingtonin uutisssä (huhtik. 16 p.) kerrottiin Vilmavoi- »mfen johtajien tunnustaneenV että kerran historiassa heilr läbn vaikeuksia saada parhaita miehiä ja upseereja taistelukoneisiin. ett^ rintamilla ammuttavat miehet eivät saa mitään ''vaaränalaisiius- • niaksua'V niutta nViehct saavat sen Washington- V ClÄagd leh Mutta Yhdysvaltain ilmavoimien korkeimmat y^rupseeirit (Dw^ kohgreäsiii kuulusteluissa selittäneet, että jos tämä ''vaa- ] j^ajiisuttsmaksi^^^^^ tulee entistä vaikeammaksi f' • ms. jien saanti. Tässä yhteydessä ilmavoimien upseerit viitt joidenkin sotilaslentäjien "maassäololakkoon". Lisäksi on paljastunut, että-lentovoimienresery is J i t ^ o ^ protestoineet siitä kun heitä » lähetetään Koreaan sänialla kun Umavoimien vakituiset jäsenet saa- . vat olla kotona lento-opettajina. '> , Kotirintamalla vallitsee samanlainen tilanne. ICaikesta sotahys- ' tcriasta huolimatta työläiset ovat ilmeisesti sitä mieltä^ että Trumanin ;k3^mä jai kuumia sötä;ei ole heidän sotaansa. Niinpä nähdään, että!; l^öjä;puhlwaa!sielläja täällä j a uusi 6n tuldsöa. , ; ; ' - >ij;^,.,Em jlapia söteVastainen midmlayrajqitu yksinomaan yllämainit-tiiOiin purefliin.;v^^ moneen keretään ilniaissut mielipiteensä, ettei se halua mitään muuta nijn har- * taasti kilin <Korean sodan lopettamista. r^^^^^ R tavalla piiolustayavieljeslchte^^ I Työmies-Eteenpäii^^^ äskettäin Gallup Instituten siiorittanriah ' • koeäänestykseri jphdostaäjankök toimituskirjoituksen jossa s a - ; { settiin mm. seuraavaa: Kaikille äiinestyksecn osallistuneille esitettiin seuraava kysymys: ^^^^ teki erehdyksen sekaantuessaari sotaan Koreassa, tai ei?" Äänestyksen tulos: 51 prosenttia äänestäjistä oli sitä mieltä, että erehdys tehtiin. •:3S prosenttia oli sitä mieltä, että mitään erehdystä ei oltu tehty. 14 prosenttia ei ilmaissut minkäänlaista mielipidettä. Kaikista äänestäjistä, jotka ilmaisivat jonkinlaisen mielipiteen erinäisin varauksin, 59.3 prosenttia gli kuitenkin sitä mieltä, että erehdys oli tehty, kun'USA:n joukkoja lähetettiin Koreaan . . . " . Jos tätä verrataan toisen maailmansodan aikana vallinneeseen t i lanteeseen, niin silloin nähdään kaikessa alastomuudessa mistä todella on kysymys. Silloin ei puhuttukaan siitä, että lentäjät vaativat "vaa- I ranalajsuusmaksua'.'. Työläiset eivät lakkoilleet. Kukaan (paitsi » paatuneet fasistit) ei sanonut, että tehtiin "virhe", kuh lähdettiin Hit- » leriäja hänen rikoskumpparieitaan kukistamaan. Sa:nalia sanoen, fa- , sismivastainen sota, Hitlerin ja kumppanien maailrhanvallöitussuun-l nitehnien ehkäisemiseksi sai amerikkalaisten jakamattoman kanna- J tuksen. :. Mutta kun Yhdysvaltain imperialismi lähti sodan jälkeen to- ^ teuttamaan uushitleriläistä maailmanvalloitusphjelraaa, niin silloin »kaikki oikeamiel^^^^^ asettuivat joko tieten (tosin pie- ; neiiipi ryhmä) tai vaistomaisesti (valtaosa amerikkalaisista) vastusta- Ivalle kannalle koko sotahysteriaan nähden. Tämä selittää, miksi Yh- ' dysvalloissa tuomitaan nyt rauhanpuolustajia vankilaan tai karkoi-tettaviaksi jä rakehnetaah suuria keskitysleirejä. Mutta varmana voidaan jo pitää sitä seikkaa, että ennemmin tai \ myöhemmin tulee päivä jolloin amerikkalaiset sota.seikkailijat joutu- » vat. 150-miljoonaisen Yhdysvaltain kansan yleisen mielipiteen tuomit-f tavaksi — ja me emme silloin haluaisi mistään hinnasta glla heidän paikallaan, varsinLnan siinä tapaukse.ssa, jos he sotasyntejään vieläkin • lisäävät. Oltoiif». Canadan tilastollinen tolmfato to^^^^ Canadan suurkaupunkialueiden väkl-luviilBta vilra^B kesäkuussa^ t^^ tun väenlaskun perusteella. £tuur-&(pntrealijsxa oli näiden tietoj en mukaan kaikkiaan 1^5,400 asukasta eii 250.118 enemmän k u i n kym-men ^vuotta aikaisemmin. Itsessään Montrealin luiupungissa p i i 1.021^20 asukasta, ylittäen; miljoonan rajan ensimmäisen kerrao,, , : • Toronton : suurkaupunkialueen väkiluku Jisääritjri kymmenessä vuodessa 207^42 hengellä Ja oli yhteensär 1417.470. A;; {[•y\<'::\- l/r^--. (Muiden suurkaupunkialueiden väkiluvun määrät viime keisäkuussa olivat seuraavat: : ; Vancouver 530,723 •WInnipe«; . . . . , , . . . . . . . . 354,003 OLtaw.n 281,908 • Quebec . . . . . . . . . . . . . . . . 274327 Hamilton 259,685 Edmonton . . . . . . . . . . . . . 173,075 , Windsor 157.672 Calgary . . . . . . . . . . . . . . . 139,105 Halif ax 133,931 London . . . . . . . . . . . . 121,516 (Victoria . . . . . . . . . . . . . . . . 104,303 Sydney-Glace Bay . . . . 104,224 Saint John, N. B . . . . . . . 78,337 <Pt Wj;iiam-Pt. A r t h i i r . 71,191 • SudbUry ...... 70,884 Trois Rivieres ..... 68,306 St, Johns, 'Nfld . . . . . . . . 67,749 St. Catharines . . . . . . . . . 67.065 Kltchener . , . . v . . . . . . . . 63.009 Sherbrooke . . ; ; . . . . . . . .56,128 Brantford . . . . . . . . . . , . . 52,231 Oshawa 51.582 Shawioigan Falls . . . . . . 49,719 Kingston . . . . . . . . . . . . . . 49,3i27 Moncton . . . . • . , . . . . . . . . 45,283 Samia . . . . . . . . ..... 41.303 'Peterborough . . . . . . . . . , 41.191 Sault Ste.Mariet . . . . . . . 40.490 USA konfrolloi V i c t o r i a .— 'Maaliskuun 30 pnä sanottiin Victoriassa ilmestyvän Victo-r; a, Colqnist-lehden etusivun artikkel i a , että yhä lisääntyvässä määrässä kontrolloi X7SA:n- pääoma [ Canadan teollisuutta, kuuden palstan otsikossa sanottiin:/ "Yhdysvaltalaiset sijoittijQ^tkontrpHo r i n €Smadan teqllisuUddn kehityksen*. Artikkelissa ektetMn kysymys^ että ''tuieeta Yhdysvaltajn suurbisnes valtaamaan' Canadan ; teollisuuden". Samalla, esitetään vastaus: "Se tulee tapahtumaan, elleivät canadalaiset ole tarpeeksi varuillaan." On varmasti kyllin Iroonista, että artikkelin kirjoittaja on.yhdysvaltalainen. Se on päivätty Bostonissa Ja lähetetty North •American •Newspaper-yhdistyksen. Chicago Daily Newsin Ja Knlght sanomalehti renkaan toimesta. Kirjoituksessa huomautetaan Wall Street Journalin äskeisiin tilastoihin. Joiden mukaan 2,500 yhdysvaltalaista liikettä toimii Canadassa Ja että he omistavat 25 prosenttia Canadan tehdastuotannosta. Yhdysvaltalaiset s i joitukset Canadassa nousevat,'$8 biljoonaan. • Artikkelissa edelleen selostetaan miksi yhdysvaltalaiset ovat halukkai. ta sijoittamaan pääomiaan Canadaan. Sen osoitetaan Johtuvan %iitä, että Canadassa el ole pääoman llsäänty-misveroa. ei ylettömien voittojen veroa ja corporatioiden tulovero on 46 prosenttia Yhdysvaltain 52 prosentin asemesta. iEdelleen siihen vaikuttavat automobiilien, sähkö tarpeiden yjn. tuontiverot. työpalkkojen alhaisuus Jne. Kirj. tom^ McEweli (Pacific Tiibane-tehdea ioLnttCais) Meidän päivälebtemme. Jotka eivät koskaan väsy iierskumasta.. että ne julkaisevat rkaikki painetavaksi sopivat uutiset" tuntevat olonsa vähän 'epämukavaksi siitä tavasta sniten ne ovat käsitelleet viimeista i^uhunta-paasta, tjäi^cki-imperialistien aloittamaa bakteeriiotaa Korean kansaa vastaan. K u n tästä epäinhimillisestä rikoksesta- vuoti enskDimäinen tieto , K o - r f an hallituksen'syytöksen «ntiodossa, että Jänkkihyökkääjät pudottelevat Korean alueelle 'pommeja", jotka on täj-^tty taudeilla saastutettmnilla hyönteisillä, meidän 'vapaa leKdis-tö- Time" huasi taivaisiin .asti/ että tämä on 'valheellinen" tieto — ^'Neu-vo: tojen innoittama uusi keksintö vainen". Hienolla arvokkuuden nä>'töksellä jähkkien Y K : n puhemies Julisti Neu-vöjtoltiton edtistaja Jacob A. 'Mall-kjlle, että nämä syytökset ovat ' k i e lettömiä ja kauhistuttavia". Tämän jälkeen •jänkkien sodanlietsojat löivät tä-stä mynttiä 'ja vaativat " Y K : D puolueetonta tutkimusta", j a lehdistö piti .siitä suurta melua. Myöhaiamln. amerilckalaiset puhemiehet alensivat vähän ääntänsä' ja Jois.sakln ta.pau.'£slssa ilmaisivat häm-mästyneisyjtensä siitä, että korealai- .set kiihtyvät "muutamasta vaarattomasta hynteisest^". ^ > Meidän "vapaa JehdistömmeV ei luonnollisestikaan selittänyt sen' p a remmin kuin Jänkkien puhemiehet-kään sitä, eUä miksi kenraali Rldg- -ffayn asevoimat haaskaavat aikaansa pudottamalla 'Vaarattomia hyön-t e i ^ ' ^ erikoisesti (valmistetuissa pom-' misäilidissä? Mahdollisesti niiden mielessä o l i se, että lähetys t a i pari erilaisia hyönteisiä, ivoi auttaa heidän "rauharmeuvott^jeasa" jarrutusta. Maailman kansoilla, ellei Yhi^Fsval-tain komentelemalla YK:11a, on jo käytettävissä todistUsainchlstoa. että bakteerisotaa on käytjr^Korean kansaa^ vastaan. Ja että pommituskoneilla kuljetetut "vaarattomat hyönteiset" on .saastutettu tappavilla taudeilla s i i nä tarkoitukses3a,''että voitaisiin levittää ruttoa ja kuolemaa siellä missä .sitä ei ole voitu tehdä' napal-^pomr meillä J a muilla 115'kyälkaisnia sotavälineillä. Mitä ihmisten täytyy täällä ja muissa imperialistisissa maissa (>ppla (ja he_ eivät saa sitä oppia koeäcaan monopoUpääoman kontrolloimasta lehdistöstä) on se, että impeiialistiset .sotien tekijät, hallita tai tuhota — epätoivoisessa yrityksessään, pitävät bakterisotaa (viimeisenä, "valtti-ässä-nään" kun kaikki muut hyökkäysyrl-tykset epäonnistuvat. Avoimesti ija lainkaan häpeästä punastumatta brittiläisten omistama Singapore Straits. Tmies tiedolttaa, että "ilmasta 'käsin aloitetaan kemi-allnen sodankäynti 'rosvojen' ruoan-kasvatusalueita .vastaan Malakan v i i dakon sydämessä ... että viidakkoon tehtyjen viyelysalueiden y l i matalalta" lentävät lentokoneet ruiskuttavat laajoille alueöle teuihduttavla kemikaaleja, tuhoten ne viljelyspellot, jols, ta terrorlstijoukkueet saavat tukea." Meidän aikakautemme kylmän so-. dan kielellä sanat kommunisti, tai el-kcmmunlstinen "rosvo", "terrorist i " jne. tarkoittaa ihmisiä. Jotka h a luavat vapautua imperialistien y<ri-herruudesta j a riistosta; Jotka haluavat hallita "Jit'hoitaa maatansa Ja; omia resurssejaan omien taspeittensa Ja haluJensa-miikaisestL ' Täten BXalakan kansan Vapausar-melja, vietnamjlaiset Ja muut nxtpaus-liiUcrät'Aasian" ttuissa/ on W a s l W - tönin, licmtoon,' Pariisin ' j a . Ottawan ' virallisessa äelessä määritelty "rosvoiksi'/;^' T i i t en ,aie voimme luopda "sivis^rneen sodankä^mnin säännöistä" (Mitä tahansa sillä tarkoitetaankin) (jä käyttää niitä' vastaan kemikaali- «Ja baktcerisodan kau. htija korostaaksemme.. ^meidän e)ä-niantapaäntnae'''' paremmuutta. Tääillä ' Caiiadassa me; pidämme käyimissä biljoonan dollarin t>aktee-r l - j a kemikaaiisodan-liikettä,-meidän oman -nlephlstophleanlmme tri O. M. S o l a n d i i n . kyvykkään johdon alaisuudessa.^.|:^ontreal Standardin mukaan ';(ld»)ttrl Solandt ^^Uetää-enemmat^ ihmisten tappamiskeinoja kuin kukaa^o^", saavutus. Josta k u kaan slvi^t^liytJ ihminen ei voi y l peillä. Hän; pn^ h y v in haivi canada- -lainen JokaH>^?a. että janldcl-ljnpe-rialismin apulainen St. Laurent on pannut (hänet pelkästä ihmisrakkaudesta'^ kokeilemaan koppiaisilla jfa kemikaaleilla: ' K o r e a n Ja IV&lakan kansaa vastaan-loitättu kemikaali- ja bakteerlsota >viittaa' vallan toisaalle. T r i Solandtin tutkimustyö yhdistyy bakteeri- Ja kemikaalisen Joukkomur-hateknlllcan tehostamisyrityksUn sillä varalta :jös Ja.mUloinimperlalistlsten sotahuUujen toiminta vaikeutuu. Elämän tosiasiat puhuvat .paUtm voioutkkainunin'' kuin - - monopoUpääoman . lehdistön anteeksipyynnöt Ja verhot .'. ' l|njefi fflelsä^öt 1^ vaarallfäai; uiiio 2., 4 » - ^, Sai $566,200 palkan Detroit. — General Motors-yhtlön presidentti Charles E.Wilson "ansaits i " viime vuonna GM^yhtlöltä kaikki-aan $566,200, Josta 211,200 o l i varsinaista palkkaa ja loput palkkioita. Neljän varapresidentin "ansiot vaihtelivat 411.200—486,100 dollariin. P ä i ^ "uutuiis" j.^ykäan ei^IjjeM-sitä,. etteikö monopolipääoma^ voimalla kehitet- I t y päivälehdistö kykene, jos se haluaa, antamaan nopeata uutispal-f velua lukijoilleen. i • Mutta 'kysymys onkin siitä, että päivälehtien uutispalvelukin on Vyain toisella silmällä näkevää. Esimerkkinä mainittakoon, että koko ; maailman huoniio on viimekslkuluneitten päivien aikana kiintynyt J Mosko^^ssa pidettyyn kansainväliseen talouskonferenssiin, mutta f meidän iÄivälehtemme ovat — muutavaa kunnioitettavaa poikkeusta 1 lukuunottamatta — olleet aivan sanaitomina siltä, vaikka niille rilt-i tää kyllä palstatilaa kenraali Eisenhowerin loppumattomille julistuk-t sille, että hän " e i osallistu" vaalikampanjaan jne. Y l i toinen puoli koko ihmiskunnan aikuisesta väestöstä on allc-t kirjoittanut vaatimuksen viiden vallan rauhansopimuksen puolesta, • mutta suurpääoman kontrolloimat päivälehtcmmc, jotka kerskuvat ^New York Timesin tapaan, että ne julkaisevat "kaikki paineltavaksi soplyai uuUMt'V^w^ täysin tietämättömiä tästä ihmiskunnan _ lilstorian valtavimmasta kansanjoukkojen mielipideilmaisusta. Toi- {seita puolen nämä vain toisella silmällä uutisia näkevät päivälehtem- ,^äoae ei\^t jätä milloinkaan käyttämättä tilaisuutta hyväkseen, kumf Matkustajien käytettäväksi on a - vattu Moskovan metron neljä uutta asemaa: Komsomolskaja-koltstevaja. Kasvitieteellinen puisto. Novoslo-bodskaja ja Belorusskaja-koltsevaja. Nämä asemat ovat ison kaaren toisella jaksolla. Ison kaaren ensimrnäinen linja. Jolla on kuusi asemaa,' avattiin liikenteelle tammikuun 1 päivänä 1950. Saadakseen Ison kaaren, renkaan kokonaan " k i i n n i " metrolalsten on rakeimettava vielä kaksi asemaa: Krasnopresnenskaja ja Kijevskaja-koltsevaja. - : Konsomolskaja-koltsevaja . asema sijaitsee Moskavan erään^vijaksllik^r telslmmän torin alla, jolla matkustajaliikenne tapahtuu moneen eri suun-, taan. S-ltä:'Juuri Johtuu; se,- ettS' Komsomölskaja-koltsevaja asema on maailman suurin maanalaisen rautatien asema. Sen kuljetuskyky on noin lOO.pco matkustajaa tunnissa, ^ a n ' alle on rakennettu monta salia ja k a l tevaa käytävää. Joiden kautta matkustajat pääsevät Kasanin, Jaroslav-l in ja Leningradin rautatieasemille sekä metron Sokolnlkin linjan K o n - spmolskajan asemalle, \ * : Konsomolskaja-koltsevaja aseman keskisali ön kaikkia muita Moskovan metron asemasaleja suurempi. T a v a l . llstenrautarenkaiden lisäksi sen seiniin on pantu suunnattoman suuria tUplngeja, jolta kannattavat mahtavat metallipylväät. Sen vuoksi on Ison salin korkeudeksi saatu 9 metriä (muut asemat ovat 5^ m korkeat), äamanlaiset tuplngU on pantu isoon kaltevaan käytävään, jossk ovat neljät rullaportaat. ^ Aseman rakenniistaiteeliiinen luonnos syntyi Jo Suuren isänmaallisen sodan lopulla. KarlEbitettuaan V i hollisen pois neuvostomaan kamaralta Neuvostoliiton sotajoukot kävivät s i i hen aikaan taisteluja vihollisen alueella. Voitto oli läheUä. Sen vuoksi asema,n ison salin taiteellisen asim alhepohjaksl on otettu patrioottinen aate Venäjän kansan sankarillisesta taistelusta. syimyinmaansa yapuaden l a rilppiunattomuuden puolesta A-Ifeksanterl Nevskin ajoilta Vuosien 1941—1945 Suuren isänmaallisen so- (ian loppuun asti. Aseman mittasuhteet vastaavat täydellisesti aiheen suurenmoisuutta. . Aseman iso 'halli on 190 m pitkä' a - vonalnen holvisali. Kattcdiolvin p i - tuussuuniutssa on kahdeksan suurta mosaiikkitaulua. jotica dn tehty t u hansista marmori-, graniitti- ja Jas-plspalasista Ja eri vrisestä lasista. • . Viisi mosalikkitaulua on omistettu anhoille suurille venäläisille sotapäälliköille j a kolme taulua kuvastavat vuosien 1941—1945 Smu-en Isänmaallisen sodan tapahtumia; Keskimmäise-sä niistä nähdään J . V . S t a l i n puhumassa Punaisen iArmelJan historiallisessa paraatissa Punaisella . torilla •Moskovassa marraskuun 7 päivänä 1941. Venäläisen aseen mainostukselle on omistettu myöskin; kullatut kohokuvat r kattoholvin alalaidassa. Salin holvikattoa karinattaa valkoisella, uzbekilalsella "gazgan*; marmo-r y i a , .säipoiri; kulQ iiseinätkin, rvuprat; tua 68 kahdeksansärmäistä; pylvästä. 'Pylväiden päissä ovat taidekaiverruk-s i l l a i koristetut - kapiteelit.^ "GazganT marmori, jolla seinät ja pylväät oh vuorattu,' on väri vi Vihduksiltaan san-gen kaunista — vaaleansinisen harmaasta vaaleankeltaiseen : punertavaan, .asti. • • , V .. ; sokolnlkin linjalle Johtaa.koltsevä-ja- asemalta monta maanalaista salia Ja-kaltevaa käytävää. 'Niiden rakennustaiteellisesta asusta mainittakoon käytävien seinien vuoraus keramiik-kalaatpilla, jossa 4\ näy ollenkaan saumoja: seinät ovat aivan kuin vuoratut komealla matolla.' Metron kummaltakin aisemalta matkustajat, pääsevät maanalaisia käytäviä myöten Jaroslavln j a L e ningradin rautatieasemien välille r a kennetulle nietron uudelle maanpäälliselle asemalle, josta vanha asema tulee kohta puretuksi. ; . VV . Maanpäällisen aseman eteishallissa on rulia:porrassali, joka ihmetyttää t i - lävuudellaäh. sen holvikattb on koristettu taiteellisilla oriiamenteilla Ja korkokuvilla. Korkokuvien äihepoh- Janä on neuvostoihmisten raitheho-mainen rakennustyö Ja taistelu rauhan puolesta koko maailmassa. .Kasvitieteellisen puiston aseman ra&ennustalteeUinen a i h ^ o h j a on o-mistettu .suivelle stalinilaiselle luon-nonuudistussuunnitelmalle. Valkoiset, ylhäältä hiukan laajenevat pylonit on vuorattu^ uralilaisella marmorilla Ja niiden yläpäät on . koristettu kera-miikkafdiseiUä. Keskussalin puolel-' ta friisit on koristettu keraamisilla veistoskuvilla... Nämä 16 korkokuvaa heijastava^ n^iähyiljelijäln Ja hedel-mäviljelijäin työtä sekä mitshurini-laisten. saavutuk^a.. MaanpääUliy^n/asema.^^ Joka o n r a - keimettu manilcprroksiseen asuintaloon, on vuorattu .-lealkkiklveUä:'. Ja^ koristettu/veistoskuvllla/ sekä IsoiUa kellolla.' Eteissallssa o n neljä ylhäältä laajenevaa isoa pylvästä. Jotka on. vuorattu: vÄriniseUämaJöliikilla,:Jpka erolttautuu sangen edullisesti. keni'^ miikkaveistpksilla koristettujen v a l - koteten seinien taustalla.:, 'NoVosIötK>dskajan-aseniaUa pn^ensi. kerran käytetty,maahaläisteh asemien taiteelliseen koristukseen värillistä l a sia*. Riikalaiset, mestarit pvättetmeet kalkki 32 pylönelhin painettua lasi-^ taulua. Jotka kuvastavat neuvostolh-^ mistenrautumpmaista rakennus^ iLasitaulujen ornamentin aihepohjäna ovat vanhat TCnälälset koruompeluk-set ja kankaat.- S a l in ^päätyseinässä o i i mosaiikkitaulii "Maassa rauha", JÖssä ön j . V . Stalinin kuva. Taulu on tehty luonnollisesta kivestä, keramiikasta j a smallasia. Novoslobodslcajan asenlan maan-pääililsessä salissa vetääi puoleensa valkoisesta; liipatusta marmorista tehty pylyästö.' Samarilamen pylväsri-vistö kannattaa, myöskin asemasalin 'kattoa.: r=\-Vjj •• 'Ison kaar^-'toiheh vaihe, päättyy Belönisskajä-koi^yajsm asemaan. Ttiltä asemalta on maanala,inen käy'- tävä GörJkinsUnjan Belorusskiaiän a-' diktaattori Tito tai hänen kaltaisensa pitävät joko pienempiä tai suurempia sotapuheita. ; • • ' Ylläolevasta jb näkjy — ja näitä esimerkkejä voitaisiin luetella lopumattomasti.— että työväenlehdet tulevat yhä tärkeimmiksi uutispalvelunkin takia. Totta on, että vaarojen puiitteessa olevat Canadan pienet ja köyhät työväenlehdet eivät voi teknillisesti kilpailla suurpääoman päivälehtien kAnssa uutispalvelun nopeudessa jne. Mutta kun otetaan huomioon työväenlehtien uutispalvelun sisältö, niin se korvaa jo monta teknillistä heikkoutta. Sitäpaitsi, eivät ne työväenlehtien uutiset aina ole aivan niinkään vanTioja kuin ovat jotkut porvarien jutut. Mainittakoon tässä yhteydessä esimerkkinä, että Reuterin uutistoimisto kertoi huhtikuun 17 pnä Moskovaan rakennettavasta uudesta, suuresta ja nykyaikaisesta yliopistosta — josta asiasta tämä meidän vaatimaton Vapaus-lehtemme kertoi jo noin kuukausi sitten. Päivälchdct antavat todella nopeata uutispalvelua spdanlietsojllle ja työväenliiki;een vihollisille — mutta tervassa ja myöhässä ovat niiden rauhanasiaa käsittelevät uutiset. Tässä on päSsyy miksi toiminta työväenlehtien taloudellisesti l u - . jittamiscksi .ja liujempiin joukkoihin levittämiseksi, on nykyaikaiia nijnjäjrkeätä.* ." :..\y-'- -.ii ; Olympiakuume alkaa olla Jo lähellä puimista. Erikoisen korkealla o n se sucnnalais-ten keskuudessa, myöskin täällä "vieraalla maalla" vaeltavien, sillä pidetäänhän olympialaiset ny^ ensimmäisen kerran Suomessa. Kyminenet ja sadat täällä maassa vuosikynimeniä asuneet suomalaiset pakkailevat jo pikkuhiljaa tayarol-taan, käärivät paketteja sukulaisia Jä* ystäviä varten ja — ainakin köyhemmät — laskeskelevat "pennosiaan", että kuinka ne saisi riittämään tarvitsematta näyttää kovin köyhän osaa 'siellä entisessä kotimaassa. Hätäiscmmät ovat jo Suomessa ja toisia on naatkalla, mutta sumin osa olympialaisten ^ajäkisi Suomeen alkovia suorittaa vasta lähtövalioisteluja. N i in täällä, mutta' entäs Suomessa. Kuinka Suomessa . vahn^tatidutaan vastaanottamaan "sAmerikan setiä ja .tätejä".,,, ,,,, •,:•.••'• Mikäli''vanhat nierUt" paikkansa pitävät Ja sikäli kuin Si)omessa ilmestyvien lehtien^ obTnpialalsten valmisteluja kokeviin uutisiin .voidaan luottaa, niin myöskään. Amerikan "rikkaiden" setien' ja tätien vastaanottoa el ole unohdettu. * . sukulaiset Ja ystävät Uetedkin valmistuvat kalklii'tavoin sydämellisesti ottamaan otn&iua vastaan, kuten sopiikin.:: MatkalUJakodit; hotellit jakauprplaat varaavat palkkoja ja tavaräiuettä Jokaiselle r i l t t l^r Jotakin- äntaniista. Samalla laskien ^ minkälainen hinta olisi. kprkeiiij ,p(iahdbliiheii, ettei .vain vieraine J ^ l s i ' 1 ^ sitä r a - •hanrodca^ Amerhcolhin iakäisin raia-hattavaksi. '•:: Pinnarit,^ h u i j ^ i t ja; kbijiuit suunnittelevat " k U i b j a " Joilla voisivat 0- soittaa vlerailiJpiUie-eupinalaiisen kekseliäisyyden Ja nerokkuuden säilyneen'Ja kehittyneen." • •Niin se varustautuminen'Vieraiden vastaanottoon tapahtuu; ,*Monissa suhteissa/se on iolkein suurpiirteistäkin, riippuen tietenkin kuinka äveriäs' vastaanoton suunnittelija on. * Kiatftotaanipaa esiin. tätä. - Huhtikinm*' L<>päivän^ numerossaan kertoo rrtAL-iehtl "Kiikarista katsot-tuna"- otsikon..alla: . " . . . keinptteUjapiirlt ovat kaikessa' hiljaliraudena - 4«Imistautuneet pmal^^ t a osaltaan ;Oj^^maan •'ViuUan olym-, plakisamme ja eriiuifaiestl^kitovie^ raamme.'..' on tilattu SOOJbOQ-kiil. tulikakuppeja. Jotka on tarkoitiis 'k'l;m^s^^r:'y- '•r/'m'-''yy-!Wf y-' VotiSsLviUr' <AP) — Kesklnkertai-. neii met^iyöläinen ^ lokari — joka 45 vuotta työskentelee^metsänkaados. «a rhig3)li»e!:„tekniikan alaisuudessa. Joutuu keskimäärin kolme kertaa elämässään vakavasti faraldcsantumaan. tietää Intl.- IVoodnroikers'!!! (CIO) tutkimusdepartementti i kertoa tapa-tunnista suorittamansa' tutkimuksen perusteella. ~ ^. i ^ n n e n metsänkaadossa "lokauk-r. eessa^ — saa enemmän k u i n yksi mies Joka viikko surinansa, tiedottaa IW-A : n . t u t k t o u s t y 6 n . , Johtaja ^ V Burtz. -Ylrefstään Oregonin"/IriS^^ sessa tapahtui noin ; 1 , 1^ tapaturmaa kuukaiisittain. Noin 14.000 metsä-työläisiä^ menettää ..työaikaansa^ iiäi-. <den.tapaturmien vuoksi Joka -vuosi, eli noin piioiet niistä. Jotka Jonakin a i kana työskentelevät Oregonin valtiossa inet^työssä. vuoden'mittaan. Union työsopimus, päättyi. h u h t i kuun 1 p. Uusissa työ5opimuks?;sa,: joista yhä edeUeeiÄln neuvotellaan, pyrkii unlo saamaan jäsenilleen päivittäin lepohetkiä. työpalkaUe kulku-aikamaksua' J a tvoimasahojen käytön rajoitus ta< yfit^-ksessä vähentää hälyt, tävää tapaturmien: lukumäärää; - Lokaus lännen "highi-line'' tekniikan mukaan on yhtä vaarallista ammattia kuin työ missä tahansa kivihiilikai-vannossa, sanooBurts, mutta se e i herätä n i i n paljoa huomiota siksi, että metsätyölälset saavat enimmäkseen surmansa yksittäin, eikä suurissa ryhmissä. ABVOSXEtU . Miest -rassä.onnusiaaahBh^' j a toisin että ehdottaisit «iiie vaimo: «Eiköhän Koti umT haiten?" ^^ Miest »^otl, kuinka niin.- 1 , Vaimo: «Siksi kun tavataan « n^ eftei ole toista sellaista paflikarih7 ' koti." »'"««ahia i * . KELLOSEPPÄ Pikkupoika mestaroltsi krilan» kanssa J a t u l i sitten • • Rautamalmlalue^on •A 3 .mailin'pituiheii < S i e t v B o c k Lake, Ont.—Viime k u u kauden aikana suoritetut timanttlpo-raukset ovat' todenneet, että Steep iRock I r on •Mines-^htiön rautamalmi-alueet ovat n o in kolmen pitiiiset. N i i s tä sanotaan saatavan kuusi miljoonaa tomua vuodessa' monien sukupolvien ajan. Tutkimustyöt eivät ole vielä päättyneet. semalle^' r^Aseman pylonirakenteesta hjuollmatta maanalaiset salit näyttävät sangen tilavilta, mikä Johtuu pääasiassa ; siitä, että arkkitehdit ovat tehneet kattöholvit näennäisesti palj o n kevyemmiksi ja luopuneet kattokruunuista. Jotka "varastavat" korkeutta. -Kattokruunujen asemesta on pyloneihln patitu- marmorista j a kristallista kaiverretut valokuplt. . : Aseman rakennustaiteellinen asu on oini6tettu;BieIo.^enäJän kansan taistelulle' saksalaisia! aslsteja vastaan jä Blelo-Venäjän rauhanomaiselle , r a kennustyölle.' Tämä;aate'on saanut heijastuksensa ' mbsaiikkitäululssa, veistpkuyissa j a .ornamenteissa. Kes-kisäiiii .päätyM prorisäista valettu :> 'sj^bolispmimitel-ma;'^ uvostollineiri Biäo-Ven^^ " • Aseinalla • o n matkustajia' varten mPnta salia, portaita Ja rullaportaita. ^ .Niidenkin rakennustaiteellisessa asussa ön^ käytetty bielovenälälstä or-nainerittltaldetta. ase-niasallssa b n n^öskin velstossonunl-telaia *1Blelovenäläislä partisaaneja". Maanpäällisen aseman seinät on 'vuorattu kalkkiklyellä. Kuusikulmaisena rulliaiporrassalissabn neljä väri-lasi taulua metalllkuvineen. iAsemien vällsailssa on J . V . Stalinin veistoku- Tällaisia ovat ison kaaren uuden r a dan aserdat Ai^tkitehdlt, talteiiijat, kuvanveistäjät ja sisustustöiden mestarit,' Jotka' ovat osallistuneet näiden asemien taiteelliseen koristamiseen. tuntevat itsensä dnnellisiksisUtä. että heidän ajatuksensa Ja työnsä olennoi-t i iu stalinilaisen aikakauden sutura-keninä: s!ssa,r^' ^-T^I;-;©;]^ , "Katsoppas isä. minä hajoitlate; lon-Ja kokosin sen taas. ja m i i S Jäi voitoksi kolme ratasta;': iZ7nr!!?rr~ • Neuvostoliiton l^upjpa antaisi työtä 2 milj. •Moskova. — Neuvostoliiton anunai. tiliittojen puheenjohtaja VasU V Kuznetsov/sanoi talouskonferensdsä* että Neuvostoliiton esittämät kau£ sopimukset merkitsisivät työmahdoiH. suutta.-suuriUe joukoiUe. ainakin noh I 2,000.000 Ihmiselle. | ;-Ranska voisi pitää 100.000 työläistä työssä vuoden. i Britannia saisi, niin paljon tllauk. sia. että 200,000 työlalseUe nittäai | työtä vuodeksi. 'Länsi-Saksalle Ja Japanille tarjotut kauppasopimukset takaisivat työa 1 100.000 työläiselle vuodeksi kummaisa. I k i l i maassa. Konferenssissa osoittivat puhujat, 1 että kauppa on .lamaantunut vuoden 1928 ;tasolle. Kun otetaan huomiooi väestön lisääntyminen, niin havaitaan kaupan olevan huomattavasti alapuö. j lella 1928 tasoa. Sellaiset. ekspertit, kuten ranska-lainen . prof. p. LeBrun. sanoivat j kauppavaihdon alhaisuuden syynä o-levän idän Ja lähnen välisen kaujHi j lamaannuksen. USA:n öljylakkoa lykätty 3 kerran .. Denver, Colo. .— Vastahakoisesti lykkäsivät öljsrtyöläisten: unlot lak. konsa alkamista jo kolmannen kemn keskiviikkona illalla,-mutta varottivat samalla, että Jos unlon ja yhtiöidea välisessä neuvottelussa ei aleta edis* tyä, n i i n kalkki - öljytyöläiset kautta maan, yhteensä, noin 275.000, tulevat huhtikuun .30 p, menemään lakkooa Ensimmäinen lakkoon menemisen ra* j a - a i k a oli maalisk. 3 p. «öljytyöläiset vaativat,ennätyksellisiä liikevoittoja saaneilta öljyryMl-ölltä yleistä 25 sentin tuntipalkan ko-rotasta. " • Jos lakko alkaa, niin se keskeyttää toimlnnaii iräikilla ölJynpiOidistusIai* toksllla Ja-luomronkaasupatkilla. öljy-yhtiöt tiedottavat tarjonneen, sa 10 sentin tuntipalkan korotusta. Näköra^diÖ asemien rajoitukset poistettu Wäshiiigton, D. C. — Pedemllnen yhteyslaitokslen' komissio valmistaa-tui viikko-sitten huomattavasti laajentamaan näkörädioteolllsuuttapois-taniällä 'koinie j a puoli vuotta vihmassa .olleen jäädytyksen näköradio-asemien lupakirjojen antamiseen; nähden. ' Tämä' merkitsee, että kun Yhdysvalloissa nyt on vain 108-television asemaa ; toiminnassa, niin ennen pitkää tiilee y l i 2,000 häköradioa. semaa toimimaan. Tällä heteellä on vähemmän kuin puolet .Yhdysvaltain asukicaista näkö-radioasemien lähetysten piirissä, mutta päämääränä on saattaa koko maa television säteiden piiriin. .. > • niyydä: mxiistoesineinä kisavieraille.' . " K i i t e n näkyy, n i i n jokainen kisavieras, . amolkkalairien- kuten kiaikkl muutkin, saavat sulloa lähteissään tuhkakupin povitaskuvmsa, Ja säästyvät vastaisuudessa tiputtelemaan tuhk a a m i h i n sattuu. r. Mutta tämä ei ole vielä paras osa asiasta. lECirJoltuksessa Josta edelläoleva lainaus on otettu myöskin ker- •rotaan:, • •^On selvää, että tällainen mUisto-estaelden valmistus ja myynti saa varsin suuret mittasuhteet, mutta kun kyseiset tubkakupit.ron; t i l a t tu .Tansk a s t a . . . n i i n tosiaan on menty lilan p i t k i l l e . " , K u n Suötnesta saa sijoittaa valuuttaa • tiOtomakleiä tavaroiden / ostoon vain -iraitlovstnah linralla, n i in tieten-- k i n ostoin töuiyt liike Pn saanut sianomalsen luvan tanskalaisten'tuh<*^ kakuppleh ostaxnlseksi myytäväksi "Suomen muistoina*'kisavieraille. . Että muirtaesineiet ori t i l a t tu T'ansi' kaste johtutx siltä, että tuhkakupit siellä ovat halvempia ktdn Suomessa Ja mikään muu esine el tietenkään oie n i i n sopiva kuin tuhkakuppi. Tupakoitsija* mtiistaa a i n a ; kun- <;n tl^ttamassa tuhkaläjäri Juiiuri puhdistetulle matoUe tai klilloltetulle lattialle, että äsh,-onhan se Suomen mtilstokln. tanskalainen' tuhkakuppi. Joka m a k s o i . . . No. maksakoon minkä maksoi, eihän-tuhkaupin'hinta kuitenkaan'voi nuihdottomlln mennä. Muutkin olymplamulstomerlät t u l e v a t - o l e m a a n "Sudml-vleraUun'* muisto^- kohottavia, sillä- emaliset r i n tamerkit on t i l a t tu Italiäista Ja kan-kaiset hihamerkit — myös 300,000 kpL —.Kuotsista. ; Kumma, sanomme me, ettei näiU kaikkia\tllattu Japanlsu! . 1 U i L : n kertoman mukaan <Wi"' Suomen liikemiehet ja tehtailijat »• tayuoBlna j a sotakorvaustavaroitatfii-, mittaessaan saamaan niin suuria voittoja, ettei muistoesineiden Ja kisa-merkkien vahnistamiseen kannattanut ryhtyä.. y; Tietenkin asia niin onkin. _ Kuitenkin meistä täällä maailmall» olevista tuntuu, että tuhkakupit eivät loppujenlopuksikaan olisi olkf. aivan välttämättömiä, vaikka emme mitenkään tuhkakuppejakaan hahree-r a a . ' Hyvlähännekin ovat ja ken»»- ^saan käytännöllisiä, mutta uselmmi*- •*a taloissa niitä tuppaa olemaan ingaksikin. • Tuhkakuppien asemesU voitu varata jotakin muuta, jot»*^ aitosuomalaista tavaraa muisto^ nelksi kisavieraille. Jos ei mitään muuta olisikaan t a järjestää, n i in oUsl myyty vasimia, sillä muisto kuin mu»* tuhkakuppi tai kovasin. . •KovasUnilla olisi vielä se etu. « » nUtä esim. täällä Canadassa el ele ¥>- ka perheellä, kuten tuhkakuppeJ^ kun täällä pistäisi kovasimen pöyc»J le, nilnjokaineh,vieraskin kysy»»^ tietäisi, että jökm P « l ^ « « ° i * " ° ^ l u f mukana otymplalalslssa. H e l o « " olympialaisissa. ' \r>tea Mutta; kuten kaikesta o^kyy. tyydyttävä • '.kuitenkin »«nskJ^»"; ttöd^akuppiin Suomen mulstoM»' KuIkurL.-- 1 Tämän fljittaan tuba miseen, jopii kdija todella opetettavat SJ I töon nähden. Dinkielisten 1 I suhteessa tarl I Oppikaa {naa päivässä. I suomalaista s L.4USE ^ On tarpeellj I että eraanä k tjisenä on a jc*o lukien, ki huen. Kun li ääneenlukien j nojen oikeaa j Jienunän harj I ii£len oppiml j -Esitämme. t I lauseharjoitul Thislsaro< [mä on huone. This Is a doi {ovi. This is the l i s dhe floor { {huoneen lattii These are K idhiis aar dhi iNämä ovat h This windö^ Ishat) Tämä i .This windo^ joiqjn) Tämä : This door |oupn) Tämä < This Is a .v j ä vaal of dh( (neen seinä. The man w Imärfvll gou I menemään ta iHeisgoing I tu his haus) j I sa. H e i s a t h ls I Hän on ovell — Canadas 1382,000 lasta inään alkalsec Sydämi den osoii massa oli täin hali lanne au telUe Jotl senl. Unohti kiittäen. ME / Mr. Ja Mr. ja Mr. Ja Mr. ja Mr. ja Mrs. 8 Detn Mr. Su Mr. A : Mr. N i Hanna MlSS.il A . Kivi Mrs. S Mrs. ^ Mrs. l Mr. A . Mr. T( M r s .L Lapsia JoUoln Tai^ps , äldjn 1 Vuosi: kä oppinu sei pojan iäi pystysi Sitten vielä t mitä r i(ri Parha tämän I
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 22, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-04-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520422 |
Description
Title | 1952-04-22-02 |
OCR text |
imm • i
mm
i .'ii
fHii
Sivu 2 Tiistaina, huhtikuun 22 p. — Tuesday, April 22^ mz
Oisaa of FtosUh Cuiaduins. Es-taUisbed
KOv: 0, 1917.^^^
es seeond dass maU tgr the Post
QfiBee I>epaMidcbait,;'. O t ^ Vab-
13xmda,jBtaad0i*^ Vapaus
PnUiaUiig Catala Z44L. at 100-102
B b S ^ W^ SudbUTF. O n ^ Canada.
Telephones: BusJxtess Office 4-4264.
Editorlal Office 4-4265, Majoagär
EL SubsJ. Editor W4 £klU3l9d. M k i ] ^
eddresis EttK Sudtmry, Ont^to.
Advertislog rates upon appUcatUm.
Translation free 6 l chdtlge.
Canadaasa: 1 vk. 7X0 6 kk. 3^5^
YhidysvaU^rfssa: 1 vk. isJOO 6 kk. 450
guomessa: 1 vk. 8Ä> 6Jkk. 4.75
Eivät usko sotansa oikeutukseen
•ii-;;.
! Mitä pitemmälle'Tientää aika, sitä «:Ivc;mmäksi tulee, yettä At-y;.
f sec maansa imperialistien sotaisen ohjelman Koreassa j a muualla.
; rikan Ik^nggn omattintp on heräämässä, ja että, vaikka sen
onrvielä ^{»selvyyttä ja epäilyäkin, j o k a päivä tuo e^
| r a Yhdysi^iltain^^ ei öle^ hallitsijaihsa riykyiseii sotäoh-y^
tixm «akana; Juuri tämä on seikka, miksi Yhdysvalloissa vaino-iltöan^
ratihanpuolustajia, teljetään vankilaan Ja karkoitetaan - rauhan-
;®fp]U^ii|tei^^ suuria keskityslei-r
e ^ i i vain kommunisteja ja unionisteja, vaan myös muita räuhan-
^ ptiofustäjia varten.
^^^^^M^ polttamisesta jäepäanier
t tel£avasta ajatusten kontrollista huolimatta Amerikan turmeltumat-tonoaui
kaj)Jsan|ou »otavastatneh mieliala kasvaa j a ilmaisee itsensä
7 p a i s t a to^n. ^ ^ '
; HtAtikuuri 16 i)na kerrottiin fel Pasonista^ Tex. lähetetyssä A P :n
|Stii|[|^iiäiiiMS^ Verne
I -Cl^lfc^ili^^^ hänestä tuntui^ että hän
i ntiiä^am tänään kahdeksi vuo-
' d e b f v a i u u i a a n .,
r v;^^f lentoasemalla joutuu syytettä-
' v|3^t k j ^ ^ kun he ovat kieltäy-
>&P:n WJashingtonin uutisssä (huhtik. 16 p.) kerrottiin Vilmavoi-
»mfen johtajien tunnustaneenV että kerran historiassa heilr
läbn vaikeuksia saada parhaita miehiä ja upseereja taistelukoneisiin.
ett^ rintamilla ammuttavat miehet eivät saa mitään ''vaaränalaisiius-
• niaksua'V niutta nViehct saavat sen Washington-
V ClÄagd leh Mutta Yhdysvaltain ilmavoimien korkeimmat
y^rupseeirit (Dw^ kohgreäsiii kuulusteluissa selittäneet, että jos tämä ''vaa-
] j^ajiisuttsmaksi^^^^^ tulee entistä vaikeammaksi
f' •
ms.
jien saanti. Tässä yhteydessä ilmavoimien upseerit viitt
joidenkin sotilaslentäjien "maassäololakkoon". Lisäksi on paljastunut,
että-lentovoimienresery is J i t ^ o ^ protestoineet siitä kun heitä »
lähetetään Koreaan sänialla kun Umavoimien vakituiset jäsenet saa- .
vat olla kotona lento-opettajina. '> ,
Kotirintamalla vallitsee samanlainen tilanne. ICaikesta sotahys- '
tcriasta huolimatta työläiset ovat ilmeisesti sitä mieltä^ että Trumanin
;k3^mä jai kuumia sötä;ei ole heidän sotaansa. Niinpä nähdään, että!;
l^öjä;puhlwaa!sielläja täällä j a uusi 6n tuldsöa. , ; ; ' -
>ij;^,.,Em jlapia söteVastainen midmlayrajqitu yksinomaan yllämainit-tiiOiin
purefliin.;v^^ moneen keretään
ilniaissut mielipiteensä, ettei se halua mitään muuta nijn har-
* taasti kilin |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-04-22-02