Vapaus, September 29, 1925

              joka ta.
joiden
' herraa
sia talee
kutsua
peelliseb.
eriksi va-
316 Bay
kaupuu-evissa
a-
»set, jou­si
uudet
Ueen jär-itiin.
sekä se.
io kerta
inen velt­toonsa
ja
joukoissa,
inä jonk-löinä
me
i tk. 29.
een edus-edustajan
^ ja pää-väksyttiin
iJkeen, ja
isen me-caupungin
selostet-kaupun-ruvennut
suhteen,
ta. Kes-
: jokaisen
maan ko-kysymyk-sasto
hy-viisi-
hen-illiset
sa-jestämään
pitämään
ijelmaiJta-
. päivänä.
(Ile kutsu
n ehdok-
, joka pi-
:utsun oli
•r Partyn
a otettiin*
ihett^ e-kaikki
4
tapäivällä.
illä, koska
, tyoväen-ilmailtama
;äinän nyt
paikallis­en
ja eri
kokouk-emppelille
ssa varsi-
)kkaan,- a-svaaleihin.
seat unio-
Arthurin
uku ollen
sti päätti
oman eh-kannatta-ävässä
ni-idokkaaksi
in Toron-ittiin
kut- '
iin. Jos
aaksi, on
igimia ta­itamiseksi,
ttu meille
in kokous
0 hän va-äisten
eh­jä
varten
30 päivä
on useis-ettelo
ää-
;en pitäisi
nimi lis-siitä
heti
ensä luet­an
kansa-neellä
tai
ja naisel-.
lyttäen et-
Icautta sil­sa
äänes-työläisten
tisa, koska
1 ehdokas,
(cirjotettiin
osta kau-i
kaupun-
N;^ on
ä valiiros*,
)n päätit;
kaupuni:??- -
ivaksi .3fi
jöuluköt[¥
dodsin^ko* .
lä', kappa»*
matkojftt
tään «Dpt
olivat juu-'
^n'Si3fea.
teir. 1^3^
kään.--^ '
•• - . ' - i x -
jn haaKssa,; •,
jfvanä. *0h-'
fflahiolli-
,sta
:si aSytos-l
i .
fr
Sen kauan kaivatun maailman hauskimman
H l
• ssa on y l i 70 iloisia latilua, jotka jokaisen pitäisi oppia. Laulut
niin mieltä kutkuttavia että suurimmat "mörököllitkin" niistä
^^nnasti ikipäiviksi naiu^maan yltyvät j a kun kirja vielä pääUe
raatteeksi on niin hyvä-ääninen, niin ei tarvitse itsellä paljon
äntäkään olla, kyllä sitä sitten. sa|E^^ kun enap.^^^.^^^
jjyjildj: _ i Suomen ja savon kielellä siihen on iaui^*a "präntätä"
ja opettavaisia viisuja vielä ovatkin. Mainitsen tässä piuutamia
join vain sivumennen, sillä tilaa ei ole kaikkia erikseen nimitellä,
jjännäkin rakastuneille on siinä sievä "rakkauden korkea veisu"
j8 joka sen osaa veisata, varmasti saa, "oman kullan" ja pian
Jääkin- Jos sattutf sellaisia onnettomuuksia että akka "jumppaa",
Biin tästä kirjasta voi oppia miten se "perreän kuulotusV fcapah-tOT
—joo-o. Mainareille on siihen^ pantu "huokifuksia" ja kämp-päjätkäkään
ei ole osattomaksi jäänjrt. Ja jos joku haluaa oikein ,
uudenaikaisen "heOan", niin — tässä; buukassa sekin kuvattu on,
jotta sen tunteman pitäs. Jö sitten- kun haluaa, yanhanmaan kor-losaapas
"jänkkiintyä", niip sittienkin opin saa kun-^kääntää si­vulle
88 josta apu löytymän pitää. Paljo nrauta on siinä kuten sota-,
jjäg. ja jos mitkäkin virret, niin että aivan on snup ankko sen
immeisen sivistyksessä joka ei HETI hanki itselleen, ennenkuin
varastomme loppuu, tätä nykyajan parhainta ilon luojaa, jonka
saa tilata allaolevalla lapulla^. mukaan liittäen: vaivaisen 45 sent­tiä,
joka on vain pilkka hinta sellaisesta kirjasta kuin on
HUMORISTINEN LAULUKIRJA
VAPAUS,
Box 69, Sudbury, Out.
Täten tilaan,......;.....!,,../kpL Hxmioristinen Laulukirja, ja"»mu­kaan
liitän maksobä
Nimi
Osote
kappaletta, puhe, runoja, lazilqTa j a
mitähän ne käikM lienee^^n. Tans­siakin
kuluu olevan lopralcä. Bta-miin
sisäänpääsykin ön pantu mah­dollisimman
alhaiseka, joteiilfca se­kään
ei tule olemaan esteenä tilai­suuteen
saapumiselle.
Osaston jäsenet pitäkää silloin' vel-
TOllisuutcnanne saapua mahdollisim­man
monilukuisena iltamiin! Kehot­takaa
ja agiteeratkaa kaikkia osas­ton
ulkopuolisia henkilöitä tmikaan!
Muodostakaa tilaisuudesta "suurilu­kuinen,
hyvin onnistunut agitatsio-nitilaisuus
osuostoszosäslEikkeen
edistämisen hyväksi. ,
MSte-iSanenua^
TerSrtrfida» kayotiin. CTn ilmo-tettii,
että Algoma Steel Cprpora-tionin
'ratakiskomyliy <itail mill)
)annaan käyntiin täydellä voimjiUa
okakuun 1 päivä. Myllyssä ale­taan
vahnistamaan ratakiskoja G . P .
rautatieyhtiölle. Kiskot%uksen l i l -
motetaan tulevan pitämään reili-myllyä
käynnissä noin paöBtoista
kuukautta tai marraskuun 15 päi­vän
saakka. Myös mainitaan, et­tä
mylly voi saada' myöhenmmUä l i ­sä
tilauksia teräs tuotteille. No.
puhallusuuni (Blast FanaisDeV
tuDaan sytyttämääln. No. 2 on otet-st
käynnissä, sulattaen iiaut^ma^--
nua. Entisiä työläisiä on J o ^^^ötel)-
^ takaisin, useita korjaus- y^mii^^^^
Jöistustoihin. Mainituiia; t o i s t e li
•^otilaus oli vaiiniätun^fö( *' Sunini
«sa vähennettiin kokönäaii pols, ja
töi«t saivat oUa jonlqäi^^aikaalty^
»kolme päivää ^ikogsä, -.kun Mer-
MiU jäi.käjTittiii. ^Tämäfs^
' ^ e n teräshelvettii oij^ ollut" hu*H
iäynnissäV jö^ mpiitk aitiotta
l ' ' tulee pysymään 'samanlaisena.;
J^PUngissa vailteeväa: ^ änkaraä^^
^ottomyyttä se voi jöhlanil verran
je^ntää, kun ;lah^mmä^
terästyöläi^otetaaii takai-
5!^5hön, vaäri-^i^iÄ
!^?»yyttä /kehonaan.:. ;Työia
^^"««a;^täTme^ M työiii
jar\'"f"^e?°pä>ähd(c>Vö
leet {• ^ ^ ^ ^ ^ " ^ P ^ ? ^
^ ja kai^ungiii:Vffiuat
at ennaUaan :ja j i i i s s ä ^ » hand*^;
y. m. R i i h f • ^
Ukonilma j a myr«ky , r i d t n i ve^-
sateiden kanssa kaupungissamme t.
k. 17 päivänä,, tehden vahinkoa pie-j
vaan haluavat jäädä pois osastosta.
Mainitut ^nkilöt oliä erotettu-osastostamme,
syystä että tässä ko-kokonksessa
tuli todistettua," että he
harjottävat salaviinurin ammatia.
Ihanneliiton organiseeraaja ilmot-ti,
että lasten sunnuntaikoulu alkaa
4 p. lokak. Opettajina toimivat
K. Siikanen ja O. Hakala. Olisi toi­vottavaa,
että suomalaiset vanhem­mat
ottaisivat asian huomioon, ja
laittaisivat lapsensa kouluun, dUa
tämä ön koulu, jossa saa opettaa
työläisten tahdon mukaan. • _ "
Tilitettiin keräyslistat toveri A. _ _ _
«aitasen hyväksi. Tulos «112.30. | p'aattaan k ä Ä ei edes tiedä, mitä
Puolueen edustajakokouksessa oi-: oikeuksia hänellä on. Siksi sanoi
lut edustajamme Jack -Lund selosti Lenin, että nainen on otettava mu-joitakm
kokouksessa päätettyjä asi- kaan maata halUtsemaan. Ensin
oita. Laajempi selostus jätettiin
seuraavaan kokoukseen. :— H—a .
paaksi. JCeuvostoliitossa on naisel­l
a samat oikeudet kuin miehelläMn:
hän saa ottaa osaa neuvostovaalei-hin
ja voi tulla vxtlituksi neuvos­toon.
Hän kelpaa tuomariksi ja
mihi^ yhteiskunnalliseen toimeen ta^
hansa. Hän saa jättää miehen, jo­ka
ei osaa häntä kohdella ihmisikd.
Mies. ei-"perheen päänä." saa tuh­lata
yhteistä omaisuutta eikä var­sinkaan
naisen" työn tuloksia.
Mutta ei se riitä, että neuvosto-lait
julistavat naisen itsenäiseksi
kansalaiseksi j a vapaaksi Mitä hyö­tyä
ditä on, jos nainen ei osaa va­tia
sekä lääniä j a koko v i ^ k n n t a a.
Osatakseen opettele Mn emd de­legaattina
ja toimitdjana kokouk­sissa
j a osuuskunnissa, kooperatii
veissa y. m. Mutta voidakseen
päästä kokouksiin j a yhteiskunnal­lisiin
toimiin täytj^r naisen saada
kotityönsä taakkaa helpofstukd.
. L e n i n huooiaattl«väsymättä .nai­sille:
Muistakaa, että olette ihmi­siä
j a kansalaida! Hnistakaa, että
el riitä lait naisen vapauttamiseen.
Hänen on itse elämäsMl vapautet­tava
itsensä. Ja se käy vain otta
maila osaa yhteisiin asioihin.
Työlus- ja talonpoikaisnaiset.
omaa kylää, .sitten kuntaa ja ujes-
Noudattakaa Leninin neuvoja —
tehlöää itsenne vapaiksi. Tilaisuus
on — on vain osattava sitä käyttää.
Y. S.
LEVACK. ONT.
Se rankka ois, ken j a U i . p o l s"
haaliltamme - ensi sunnuntai-iltana.
sillä silloin tulee Sudburyn toverit
näyttelemään meille hauskuudestaan
kuuluisan, kauniin | laulunäsrtelmän
Laulu vaaleanpunaisesta silkkipai­dasta".
Kaikki tilaisuudesta kerty­neet
tulot tulevat jäämään osastom­me
hyvälcsi, joten mitkään seikat
ei saa olla estämässä jokaista,* ken
cynnelle kykenee, saapumasta tuo­hon
hiu^aiseen tilaisuuteen.
Bernard.
K i r j . .BiagdeIeine<'Marx
toveri kertoiJLeninin kerran
moittineen sanomalchtimiehia siitä,
etteivät he osaa kirjoittaa kansan
jokap^äisen elämän kysymyksistä.
— Miksi ette, sanoi hän, kerro
esim. sitä, että on kommunisteja,
;otka lyövät vaimojaan?
— No mitä kertomista tuossa nyt
dtten on, saattaa joku sanoa.
Katsotaanpa.
On «sUut aika, jolloin nainen oS
täysi: orjatar. • }^ies oli hänet joko
rySttSnyt tai ostanut. Teetti hä­nellä
(kaikki raskaat kotityöt j a piti
arvoaan alentavana puuttua "ak­kojen
töihin". Ja pieksi häntS.
nemmässä määrässä. M.m. korkea-koulurakennuksessa
teki salaman Is­ku
kierän tempun, tullen endn alas
lipputankoa, viiltäen tankoon vii­run
• sitten '^lyöden jalkaa
kanttiinsa olevan alan mubrattna
tiiliseinää katon rajasta aivan sä
paloiksi, heitellen tiilet ympäri kar
toUe ja samalla ottaen kolmekym­mentä
paunaa painavan sementtä-lohkareen^
rakennuksen seinältä ja
heittäen sen aivan päinyasi»iseen
suuntaan^ kuin mihin sen enanske-mällä
olisi luuUiit menneen. Sen
jälkeen meni salamavirta läpi s a ­nan,
polttaen viidenkymmenen sen­tin
kokoisen reiän seipään, jonka
jälkeen tuli kosketuksiin lämmiiys-systeemin
kanssa, minkä kautta TOe-\
ni ulos. Ketään ei loukkaantunut.
Ukonilma saattoi yli sata puhelinta
epäkuntoon, repien alas lankoja ja
kiaataen pylväitä ja puita maantiel
le. Paperitehtaalla löi salama kaksä
sähkömoottoria epäkuntoon. Suu­rempaa
vahinkoa ei tehnyt missään
Myöskin riehui, myrsky sunnuntaina
t. k. 20 päivä, tehden pientä tuhoa
kasvupuille ja puhelinlangoille. '
"VielteMja" esitetään näyttämöl­tämme
piakkoin. Se on yhteiskun­nallinen
.näytelmä, joka on katsomi­sen;
arvoinen uutuus. -
Saivat sakkoa. I>avid Comey, 30
Rome Street, tuomittiin j maksamaan
J$500.m sakljoa. kuusi
lii kun ppliidt Jr astui
neeseen sisälle, ;koeitt''^'täm^^^
tautua seKttämälläv[:€ttäf^
varpajssa pahöjä:-'^^^^^ Po-liisituöman'ei::
to
ja^^'sakko • oli ^rma^ai^^^^'; f:i)ayid
C o n i e ^ on slkaiMii
^^iitanrns^i^ist^^ '
Vii ^ ^ ' ^ ' ^ ' ^ ^ ^ • ^ ^
H i i n ^^^«^^'•^efiuttavat'teräs-on
iflZ^; ^Päivä • suurelle, osalle ^iauli,!"'?^ ^ -13. tuntia,
n» Tninf- °° menervaan rin- 4\S.^^?.^?.» sillä varat
Pääala- ^^"""^^^^fit^o^flt-velassa: JJsSS-^.^.^.^®*"^" ovat. tämän
%tkoxuu^\^ työ
[kokouksessa; s y y i ^ 20' p: käsiteltiin
? jai^^äiet^ij ^ s«siiifaiwi^ :—
ijpitetäin ' i ^ ^
ta osästoltaj tnili^^^ jossa pyy­dettiin
- ittyymääii arpalippuja. • Asia
Tixraäss!s^r^:^\^ 2? lippujen
inyyjäa.' , ' y' • • '
-(Lttettun-iKonnnunistipnolneen sih-teerat^.
toflnt- ki?je;. lotea:: kehote­taan
. pitänfiätt, yleista^flano
l ö h ^ 3 pr lokak. Päätetlfin pitää
atama..., VaHttini :.koinite[a. .sitä lä­hemmin
järjestämään^ >
• Agitatsiohifcomitean' organiseeraa­j
a amotti,';€tföS^ni^j^^^ .???*^
*kMnen' 'ovat "ijmottaneet, että he
eivät halua maksap jäsenmaksujaan.
'Kerrotaanpa naisten oikein epäil-leen,
että rakastaakohan se mies
Irani» ollenkaan, kun Se ei Ijrö,
Tämä on tietysti ymmärrettävä
nnn, että tuollaisia lyöntejä seu-r
a a hyväiljrt, ja naisparka ei tun-^
tenut muuta elämää kuin sen, mis-;
sä oli' otettava niin lyönnit kuin
hyväilytkin nurkumatta vastaan
"inomisen herralta". — Lenin
toi edellä kerrotulla lauseella sa­noa,
että kun kommunisti — jonka
pitäisi olla uuden ajan valistunut
inies, -vielä lankeaa raakalaisajan
tapoihin, on se sellainen asia, jos­ta
pitää muistuttaa lehdessä, ^ ä
-sellaisten tapain poisjättäminen 'on
vasta ensimäinen, jaj^ hyvin lyhyt
askel siihen, että tunnustaa naisen­k
i n ihmiseksi.
Lenin sanoi naisille: älkää -olko
«rjattaria, olkaa tietoisia ihmina!
, Tietoinen on ihminen, joka ym­märtää
ihmisarvonsa, ymmärtää, mi-,
ta hänen ^ on annettava muille ih­misille,
joiden kanssa elää, j a nntS
hair saa heiltä vaatia.
Hänelle on annettava työtä, silla
ilman työtä ei., ihmiselämä pysy
pystyssä. Ja sitten saa hän v a ^ a ,
että työnsä tunnustetaan, eikä pi­detä
"alempana" työnä. Lenin an­toi
arvon naisen kotityölte. Kun he
vaimonsa Krupskajan kanssa, asui­vat
köyhinä vierailla mailla tsaarin
santarmien vainoilta hetkisen suo­jassa,
niin auttoi Lenin vaimoaan
taloustoimissa, varsinkin silloin, kun
tämä oli sairas, jotta hänkin sitten
saisi aikaa auttaa mieltään työtäte-k
e ^ n kansan suuressa vapauttamis-työssä.
Ja Krupskaja auttoi: hoiti
Leninin kirjeenvaihtoa Venäjällä
toimivain tovereitten kanssa, haas­tatteli
ulkomailla käyviä tovereita
; a ' iutki itsekin , yhteiskunnalfisia
oloja, varsinkin naisten asemaa. ja
kasvatuskysymykaä, sillä hän on
opettajatar ja on istunut vankilois­sa
ja ollut karkoit6ttuna kansan
asian ajamisesta.
Lenin sanoi kaikille naisille tsaa­rin
ja kapitalistien vallan aikana,
että heidänkin on otettava osaa
taisteluun kansaq sorts;ii ja- riis­täjiä
vastaan. Heidän on ase kä­dessä
taisteltava miesten rinnalta
sellaista järjestelmää vastaan, joka
tapattaa kansaa liian kovalla työllä
; a sodissa. Mutta voidakseen ot-aa
osaa taisteluun, t ä y ^ naisen
ymmärtää yhteiskunnallisia asioita,
liiin että' tietää, minkä puolesta tais­telee.
Venäjän työläis- j a talonpoi-caisn^
iset taistelivatkin tsaarin ja
capitalistien valtaa vastaan, kunnes
se kukistettiin. Mutta eivät kaikki
taistelleet. Vain pieni osa uhrasi
verensä ja voimansa kansan asian
lyväksi Toiset, netin, jotka ei-yät
taistelleet, saivat hyötyä tuosta
toisten taistelusta.
Yksi suuri hyöty oli i e , että saa­tiin
-lait, jotka julistivat naisen va-
Minun ei tarvitse mainita teore-tikko
Buharinin ihmeellisestä intel­lektuellista
» Lunatsharskin kauno­puheisuudesta
ja taideaistista, haja­mielisen
Tshitsherinin syvistä vii­sauksista;
raha-asiain komissario
Sokolnikovin täyskelpoisista kat­santokannoista,
talonpoikaispersoo-nallisuus
Kamenjevin auktoriteetis­ta
taikka tasavallan presidentistä
Kalinista. Nämä miehet ovat jo tul­leet
oikein arvostetuiksi ja sijoite­tuiksi
>oikeisiin luokkiinsa. Mutta
mitä ei niin tarkkaan tunneta, on
työ, mitä lukemattomat työläiset
ovat tehneet Venäjän vallankumo­uksessa.
Työmies Zorin on juuri
Ulmän lajin täydellisentynyt tyyp­pi.
Hän on 32-vuotia8. Ruumiilli­sesti
katsoen on hän täysijäljennös
venäläisestä ihmistyypistä sellaise­na
kuin mitä me kuvittelemme si­tä.
Hän on vaalea, jokseenkin koo­kas
tummansinisin silmin, naiselli­sen
pehmein ihoin, levein suin ja
voimakkain leuvoin. Hänellä on
voimailijan ruumis, mutta hänen y l ­lään
iepää lempeyden piirre —-
mahtaneeko tämä johtua hänen sil­mistään,
otsastaan t£^kka vaaleista
hiuksistaan? Hänessä on rahtu
pohjoismaisuutta, joka lieventää
hänen skytiläistä alkuperäänsä, su­rumielisen
ihanteellinen ilme tum-ssentaa
hänen kasyojensa jääosan
lyöden leimansa myös niiden ' ala­osaan.
Hän on syntyisin^-^öläiskbdistai.
Hän on elänyt oiinettoman Sapsuu-den,
mutta on noussut suoraan
kohti korkeutta kuin pieni taimi
sekä kasvanut voimakkaaksi j a vaT'
tevaksi . kumoushengen kuohuessa
hänen sisimmässään. Hän oli tus­kin
12-vuotias — ikä, jolloin u-seimmat
meistä vielä ovat lapsia —
kun hän jo oU yhteiskunnan ku-mooja
j a ; salainen jäsen vallanku­mouksellisessa
järjestössä. ''14-vuo-tiaana
hänet vangittiin j a hän viet­ti
vuosikausia sellissä, missä hän
luki, yhä vain luki 7— oli oikea
kirjatoukka. Hän opiskeli teoriaa
j a taktiikkaa. Hän ahtoi aivonsa
mahdollisimman täyteen suurten
sosialististen kirjaiUJain , oppeja.
Kun hänet vapautettiin vankilasta,
jatkoi hän laitonta propagandaan­sa
entistä hehkuvammalla innolla.
Sitten joutui hän erääseen vers­taaseeni
missä hän toimi , bolshevis­tisen
nuorisoliiton jäsei^ä. Tääl­lä
oppi hän ammattinsa. Hän eli
siihen aikaan kuivasta leivästä, r u ­noudesta
ja yhteiskunnallisiBta tie­doista.
•
18-vuotiäana on hän j o mies ja
todella taitava, työläinen. Hän har-jotti
metallimies-ammattiaan • Her-sonissa;,
Odessassa, Kievissä, Mos­kovassa
j a Leningradissa. Harjotti
samalla propagandaa kaikkialla.
Mutta miten vaikeata siihen aikaan
He raatoivat kuin oskonfanatiikot,
kuin mielipuolet, demoonit. /'
Ankaraa ja kuluttavaa aherrus­ta^
päivät pitkät. Ja lopetetun päi­vätyön
jälkeen iltakokouksia, komi-teaistuntoja
ja neuvotteluja, jotka
vaativat yöt läpeensä, öli laadit­tava
julistuksia ja vetoumuksia;
saatava aikaan suhteita tärkeimpien
aineksien kanssa liikkeessä: soti­lasten
j a matruusien — sanalla sa­noen
oli heidän otettava osaa y l i -
inhimillisen ankaraan orgauisatsio-nityöhön.
He saivat välistä'vain
parin tunnin nukkumisajan — pal­jaalla
lattialla taikka kovalla peur
kiliä ilman mitään peitettä, ja vä­listä
eivät hei nukkuneet ollen­kaan.
\ Usein kului jopa kaksikin kuu
kautta ilman, että he saivat r i i ­sua
vaatteita päältään. He söivät
kerran päivässä täysinäisen puuku-pillisen
keitettyä riisiä — pahal­t
a lemahtava annos. He ottivat
osaa kaikldin rajakahakoihin ja pi­tivät
itseään päiväntasalla kehi­tyksen
viime ' tapausten suhteen,
lähtivät mieslukuisina puhumaan
joukoille, ja välttivät kuin ihmeen
avulla, kuulat, joitä'" viuhui kaduil­la,
öisin salakuljettivat he lotjil­la
aseita salaisiin varastoihin. He
saivat olla mukana kaikissa voitois<
sa, sillä he olivat mukana myös kai­kissa
kahakoissa.
Heille uskottiin posti- ja lennä-tinpalveluksen
johto, Vallankmo-uksen
onnistuneen toteuttamisen
jälkeen saivat he tehtäväkseen ul­komaisten
lähettiläiden saattamiBen
rajalle. He saivat olla apuna Le­ningradin
sotilaspuolustuksessa, ja
olivat niitS, jotika ehkä eniten oli­vat
puolustamassa punaista pääkau­punkia.
Kun uuden talouspolitii­kan
kausi alkoi, johtivat he koko
Venäjää käsittävää n.k. konetrus-tia.
He laativat' artikkeleja leh­tiin
— eloisampia ja ytimekkääm-piä
mitä olen milloinkaan nähnyt.
J a väliaikoina palasivat he aina,
kuten muuttolinnut, vanhoihin työ­paikkoihinsa
tehtaassa. Sillä hehän
olivat työläisiä ja. he rakastivat
työtä sielunsa pohjasta.
Ja tässä tavataan jotakin, jota
tosin ei' voida kokonaan selittää,
mutta mikä miehessä sellaisessa kuin
Zorin oli saavuttanut täydelHsyy
tensä huipun. Se oli hänen ky
kynsä ryhmittää ihmisiä ympäri!
leptv jä vaikuttaa kaikkeen mikä oi
proletaarista. \
Näin hänet rautatievaunussa. Ol­tiin
jossakin alhaalla Donin tasan­goilla,
näillä valtaisilla satorikkailla
mailla, joita tavataan vain Ukrai­nassa,
Krimfllä taikka Kaukasian
vuorisolissa. Melkein . ennenkuin
hän oli istahtanut, oli kerään
tynyt ympärilleen työläisiä, ta-lonpoikia,
sotilaita ja' muita Ju'
nassa olevia proletaarisia mat­kustajia.
Nämä ihmiset ahtautui-luneja.
Matta mikään ei autta­nut.
Zorin puhui j a toiset kuun<
telivat: he eivät tunteneet enem­pää
nälkää koin janoakaan. Kun
ryhmä hajaantui kauan sen jälkeen
kun muut matkustajat olivat aset­tuneet
paikoilleen, lähtivät he Zö-rinin
vaununkolkasta vitkaan pää­määrän
häikäisemänä, minkä hän
oli osottanut hieille.
Jos olisi sanottu ' Zorinille, että
häh ^ j o t t i propagandaa, olisi hän
päästänyt makean naurun. Mitä
helkkaria? Propagandaa! Hehän
LAH£TYSKULUTi
40e lähetyksistä aUo $80.00,
60e lähetykidatä $80-^69.00
esti, 76e mhetykshsSt ^60.00
—|go.9d Ja $1.00 k&Mta
$100.00 taikkr dtä
mUta Ilhetyksilta. SShkSsano-malähetyk&
UIe on Iralat $8.60.'
Torontossa ottaa .rahaväll-tykdä
vastaan A. flautaxnäki,
^957--Broadview Ave. >
Sndbnryssa ja yiantristsns
oravat voivat käydä Vapaodsa
konttorisi tiedostamsssa «ri<
tolBknrBsIa. ' .•"
LalvapUotteii layydiEa. \ '
nednstakaa pllottlasloifta.
VAPAUS J:
Box 69. — Sndbury, Ont
puhuivat kaikesta eiyäticä mistään
— ilmoista, junasta, sadosta,, lap­sesta,
joka makasi vaununpenkillä.
Eikö näistä asioista voinut puhua
mainitsematta nimeä mitä kantoi­vat
nykyisui? Voidaanko puolat
erottaa voimasta, joka saa pyörän
pyörimään?
Eräänä yönä näin hänet veden-alaiselhi,
joka liukui Mustanmeren
pintaa,; keräävän ympärilleen lai­vani
miehistön kokonaiseksi kym<
meneksi minuutiksL ~ Hän vaikut­t
i heihin, keskustellen heidän kans­saan,
ja pommittaen heitä argu­menttien
rumputulella. Hän tart-ui
erästä matruusia kauluksesta
a ravisteli tätä väittelyn kuumuu­dessa,'
ja mies seisoi paikallaan
jälkeenpäin suu auki ällistyksestä.
Täten saattoi Zorin pitää päällä
kokonaisen yön, väsymättä, verrat-omana
piloottina, joka karkottui
cphti tähtiä. Kuutamon juova valui
hänen valkoiselle otsalleen. Hä­nen
kätensä takertuivat kaiteisiin,
aikansa polkivat kosteata laivan
kantta ja hänen ihmeellinen kau­nopuheisuutensa
maalasi tuhansia
pikakuvia hartaasti kuunteleville
miehille. Hänen puheensa s^i tuon
äänettömän, kokoon ahtautuneen
joukon unohtamaan ajan: päivä sa­rasti
ja tuuli viuhui 'purevana Aa­sian
puoleiselta rannikolta, joka
lepäsi purppuranpunaisten juovien
halkomassa harmaankeltaisessa us­vassa.
Näin hänen kalpeat kasvonsa ja
vaaleat kutrinsa, hänen lihaksinen
laisessa jumalankuyana nousevan
ruumiinsa kuin muinaispohjoismaa- poskin ja avatuin kaulukdn. Hän
tuhatpäiaeii prolet^ariJDukon.;^ri8- ^Kyltkäi^i hikistä otsaansa j a hei-
Suomen
olikaan hääriä sellaisessa, iknn polii-
Binuotta«oli vedetty yli koko Venä- vat ikäänkuin jonkin salaperäisen
jän. Eräänä päivänä huomasi hän
saneensa tarpeekseen, nunkä vuok­si
matkusti Amerikaan tyhjin tas­kuin.
Mutta häp ei tehnyt mat­kaansa
turhan' tähden.
Hän -oli New Yorkissa kuolla näl­kään.
Siirtolaisena otettiin hänet
Roiman vaikutuksesta hänen luok­seen,
miehen, jolla oli nuo lapsel­liset
kasvot He tungeksivat hä-.
nen ympärillään ja kiinnittävät
katseensa häneen jännityksellä
tarkkaavaisuudella, ikäänkuin oli­sivat
odottaneet häneltä' jotakin e-kaupungin
työväeifjärjestöihin, hän {rikoista,
uurasti päivä- ja satamatyöläisenä,
teki vähän kaikkea, opiskeli, teki
havaintoja, sai elintarmoa ja meni
naimisiin. Vallankumouksen voit-toisain
uutisten saapuessa matkus­ti
häh ensi laivalla Venäjälle. Nuo­ri
vaimonsa seurasi mukana.
Hän ryhtyi heti työskentelemään
tehtaassa. Vaistonsa oli häntä i t ­seään
voimakkaampi -—tunne siitä,
että tehdas oli hänen oikea ympä­ristönsä,
kotinsa, isänmaansa. Hän
ei voinut jättää työpöytäänsä taik­ka
lyödä laimin jokapäiväistä kos­ketusta
työtätekeviin joukkoihin
hän oli lihaa heidän lihastaan, ver­ta
heidän verestään.
Hänen työpaikkansa sijaitsi 20
virstan päässä Leningradista; teh­taassa
valmistettiin kiväärejä. Saat­toiko
oUa työtä, joka oli merkit^
sevämpäa kuin heidän: hehän -va­rustivat
punaista armeijaa aseilla.
Puolen Hunnin kuluttua oli ryh­mällä
Zorinin ympärillä melkein
kokousyleisön - luonne. Hän istui
tuon hypnotisoidun kehän keskel­lä,
tarjosi silloin tällöin savukkeen
lähimpänä olevalle, taputti toista
olalle, tarttui jotakin nuorempaa
tuttavalisesti kauluksesta, samalla
kun huomautti leikillisesti josta­kin.
Hän sai kuuntelijansa naura­maan
j a olemaan hyvällä tuulella,
mutta samalla antoi hän heille jo-,
^akin ajattelemisen aihetta, esittä­mällä
häille joukon kysymyksiä taik­ka
selittämällä itse eri asioita. Hä­nellä
oli maagillinen vaikutusvalta
heihin. , ' • :
Asemilla saattoi usein saapua ve­denkantajia
ruukkuineen janoisien
matkustajien luo/ katukaupustelijat
tarjosivat kastanjoita, marjoja taik­ka
suoria valkoisia rypäleitä,' ja
naiset ojensivat vaunuihin vesime-sä
Batumissa, Tiflisissä ja Bakus­sa.
Hänen myötäsyntyinen veto­voimansa,
hänen puheensa — joka
oli karkeuteen asti yksinkertainen
— hänen tapansa valita sanansa,
jotka värisivät, soivat j a - kalkuiva
kuin ammuttu kuula, mutta jotka
tarvittaissa saattoivat ilmaista raa^
kaa vtiimaa;- tämä kaikki nostatt
kuin voiton pyörremyrskjm kautta
salin, ja näytti puhdistavan ilman
kaikesta pikkumaisuudesta ja täyt­tävän
sen kuohuavalla^ riemuitse
valla toivolla.
Zorinilla oli aina päällään aivul
ta napitettu mustt^ satjiettipusero
Puhuessaan yleisölle esiintyi hän
äärimmäisen vapaasti, ja hänen
muotonsa sai jotakin joustavaa,
kissan omaista. Hänen silmänsä
tuikkivat kuin pienen lapsen'. -Hä­nen
hymynsä oli katuporan. Vä
Iistä ^saattoi hän alkaa humoristi­sessa,
tutunomaisessa äänensävyssä
ja singahuttaa esiin pikki^utun,
millä hän kytki puoleensa kuunte­lijat
j a sai heidät uteliaiksi. Sitten
siirtyi hän vakavampaan äänilajiin
tekemällä mkkarikäsillään > vilk­kaita
liikkeltäi hänen kasvonsa heh­kuivat
i n n o ^ , ja niin saavutti hän
huomaamatta esityksensä huippu-
'kohdan. OU. tosi nautinto saada
tarkkailla häntä, ilo kuulla ja kai
sella häntä.
— Kerro meille vallankumouksen
historia!
Ja hän kertoi sen heille.
— Satio meille, miksi se j a se
seikka tapahtui siinä ja siinä tilai­suudessa
eikä jotakin muuta!
Ja hän sanoi sen heille.
— Mihin johtaa käsityksesi mu­kaan
sellainen ja sellainen tilanne ?
Hän selitti sen heille. Kukaan
ei: saanut häntä liukkaalle pinnal­le.
Hänen kuimainsa välkähdykses-tä
näkyi, että hän oli odottanut
juuri sitä kysymystä. iSän olisi
voinut kiittää kysymyksen tekijää.
Hän saattoi odottaa, sekunnin, vä­listä
pari kolmekin, eleiltään herk­kusuuna,
joka haistaa uuden ruo
kalajin. tuoksua, ennenkuin alkaa
syödä sitä, j a sitten hän vastasi:
pilkulleen, kuin lingolla viskaten,
käyden käsiksi asiaan suoraan ja
tyhjentävästi. Ei puuttunut mi­tään
eikä mitään tarvinnut udella
lisää.
Zorin muistutti rikasta mifestä,
joka tuhlaa omaisuutensa kaikille,
jotka vain pyjrtävät. Ja taota on­nellista,
kunntefevaa joukkoa koh­taan,
joka kiintyi hänen esitykseen­sä,
ei hän ollut ainoastaan mies,
joka tietää enemmän asioita kuin
muut ihmiset, vaaa myöskin yksi
heistä, joka puhui heidän omaa kiel­tään
elein, joita he "ymmärsivät,
sen salatun voiman voittoisflla i l ­meillä,
mikä piili heidän omassa po­vessaan.
Kun hän lopetti, hengästyneenä
; a riemuiteevatia, pisti hän k^nsä
taskuihinsa j a seisoi siinä hehkuvin
osoite Canadassa on '
CÖNSULATE OF FINLAND,
18 S t Cathorine S t , W| Montreal.
Tämän lisäksi on varakonsulinvi-rastoja:
Port Arthurissa (188 Lor-ne
S t ) f Vancouverissa (Q61 Howe
S t , Torontossa (819 Bay S t ) ja
(JuebeciBsa, Que., (C. P.* E . Steam-ship
Ass. Agene).
Passlaaiolesa on käytännöllisintä
k ^ t y ä suoraan Montrealin konsn*
il^viraoton puoleen toi Port Arthu­rin
varakonsnlinvlrantoon.'
lautti kosteata nenäliinaansa kuin
vointonmerkkiä.
I - 1 TäliaiseBta pidän, saattoj h^n
tällöin sanoa painaessaan tummat,
pitkät ripsensä silmilleen ja tun-nustellessaan
royhkyrälihaksiaan y>
löskierrettyjen paidanhihain allia.—
Niin, pidän todellakin tällaisesta.
Ja hän saattoi avata ni.teen S h e l ­leyn
runoja, ilman että luki 'teos­ta.
Tiedettiin varsin hyvin, ettei
hän välittänyt suosionosotuksista..
Hän nautti työläisenä siitä, että oli:
suorittanut kelpo teon j a auttanut
asiaa kappaleen matkaa eteenpäitr.
Ja saatettiin niinikään olla varmo­j
a siitii, että hän olisi jälleen- voi*^^
nut alkaa alusto. • • ' i«>
— Se on aivan yksinkertaista.
Antakaa minulle työläisyleisöä —•
vain työläisiä. On aivan saman
tekevää, ajattelevatko he samoip
kuin minä, ovalkö he ystäviä taik­ka
vihamiehiä, venäläisiä taikka u l ­komaalaisia.
Olen ottava heidät
hoivaani ja saava heidät käsittä- '
mään minut Olen pänttäävä hei­dän
päähänsä vallankumouksen
ihanteita — tätä tietii. Ja hän na­putti
tarkotuksellisesti valkeata ot­saansa.
Etiiintyminen Zorinin ta«
valla on salaisuus. Zorin tunsi sen
täydellisesti. Siinä -kaikki
(.'iÄÖmaorii Venäjästä".)
Runsaasti kuparia löy­detty
Ruotsissa
Tukholma. -— Kuporilöydöt,- joita
äskettäin tehtiin Skellefteassa, poh-jois-
Ruotsissa, selittävät kaivoseks-pertit
olevan suurimmatj. kuparilöy^
döt, mitä on tehty moniin vuosiin
Europassa.
Kerrotaan, että kupanlöytö teh­tiin
samaan aikaan kuin Ruotsin
suurin kaivosyhtiö vietti seitsentä
sadatta vuosijuhlaansa. Tämä teol-lisuuskorporatdoni
tuotti seitsemän­nellätoista
vuodsadalla ykdnään
enemmän kuparia kuin, tuotettiin
yhdessäkään muussa maassa maail­massa.
RAPORTTI
Tässä takavuosina kirjotti kons­taapeli
Romppanen päämiehelleen
seuraavan "^lösrakentavan" l^rjeen r
"herra falleksmanni. Knii minä
teirän käskystänne menin suutari
pekka Aholta takavarikoimaan niitä
vappumförkkiä niin härsytti aho nuf'
nun päälleni Koeran, vaikka olenkin
kruunun palvelija, jolta ' on "poik-keen
liäntä ja kerityt takapuolet
abcn vaimo myös Haukkui minua ja
käski minun mennä Kissanhännän
olle, jonka tapahduttua Minä otin
häneltä kaikki vappumerkie poi.
.1 - ' ' kunnioituksella
pekka-Romppanen."
Ä -
Tm
I I B lB
^».*T - .'"^ r . ' . . • _ L . j
1 1 1 »
H l