Vapaus, November 2, 1965

              Sivu 2 Tiistaina, marrask. 2 p . — ^ Tuesday, Nov. 2, 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) EatäbUshed Nov. 6. 1917
EDITÖR: W . E K L U N D "f MANAGER; E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EOITORIAL 674.4204
Publlshed ttirice weekly: Tuesday* Thiiraite by V«p«(H
Publishing Co. Limited. lOQ-102 E l i n St/West, Sudbury, Ontario^ Canada.
Mallina Address: Box 69
Advertlsing rates upon appUeationv translatton free of ebarge.
Authorized as second ciass mall by the Post Office Department, Ottawa,
and Itor payment of poetage In oasta.
CANADlANlljANGUAGeiRRESS
^ t l L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 vk. $9.oa. 6 kk. $4.75 USArssa 1 vk. $10.00, 6 kk. fSJS
3 kk, 2.78 Suomessa: 1 vk. 10.50, 8 kk. 8.75
Demokratian Voitto
Torontosta viikon • lopulla' saapuneissa uutistiedoissa, missS ker­rottiin,
että Ontarion työsuhdelautakunta on päättänyt järjestää edus-tusäänestyksen
Incon täkäläisten työläisten keskuudessa, korostettiin
~'sitä, jotta Mine M i l l "voitti ensinnnäisen erän:' ny,t käynnissä olevassa
edustusoikeustaistelussa. Selvää on, että asia onkin näin. Incon työ-
Iäisten edustusoikeudesta nyt käytävä kampanja on verrattavissa sii­hen,
jos esimerkiksi ensimmäisessä ottelussa tyrmätyksi tullut mestari-nyrkkeilijä
saa järjestetyksi itselleen uusintaottelun, mikä sellaise­naan^
antaa hänelle mahdollisuuden voittaa mestaruutensa takaisin.
Tältä pohjalta katsoen voidaan oikeutetusti sanoa, että Mine MIU
"voitti ensimmäisen erän".
Mutta toisaalta tämä päätös edustusäänestyksen järjestämiseksi
on kuitenkin paljon kauaskantoisempi kuin vain Mine M i l l i n "voitto"
—-se on demokratian ja demokraattisten menettelytapojen tärkeä,
voitto IncQn työläisille yleensä huolimatta s^ nyt
kuuluvat. Osasto No 598 {»residentti Nels Thibault oli miel^tämme
ehdottomasti oikeassa sanoessaan että tämä edustusääriestyksestä an­nettu
päätös oli "rehellinen kannanilmaisu ja viisas päätös, jonka
avulla voidaan vapautua monista epämiellyttävistä seikoista Sudbiiryn
; '•:piirissä." •.•*•..•'
V A N H A H A A V A P A R A N N E T T A V A '\
Vaikka sanotaankin, että "sitä tikulla silmään, joka vanhoja muis­telee",
meidän tulee tässä yhteydessä palauttaa mieleemme, että kol­misen
vuotta sitten suoritettu edustusäänestys oli kaikkea mituta,
muttei demokraattinen. Tosiasiassa silloinen äänestys on verrattavissa
siihen, jos esim. nyrkkeilyssä olisi yksi osapuoli sidottu jaloista ja
käsistä toisen saadessa "oikeuden" tehdä kamppauksia ja iskeä vyön
alle rajattomasti. .
Kuten muistetaan, silloinen edustusoikeustaistelu käytiin olete­tusti
Mine M i l l i n ja terästyöläistehunion paikallisosastojen väliliä.
Mutta asiallisesti siihen kampanjaan ösallistyi paljon laajemmat yoi-
• mat — aina Yhdysvaltain valtiodepartmenttia myöten. Toisaalta muis­tetaan
että samalla kun terästyöläisten uniolla oli rajattomat toimihta-ja
prppägandamahdoliisuudet, Mine M i l l osasto No. 598 o l i kaksin­kertaisesti
Vangittuna; sen johtokunnassa oli teräsyöläisten uniölle
itsensä antaneet miehet, j a Mine Milliltä kiellettiin estetupniiön avulla
osasto Nö. 598 toimipaikkpjien, lehden, varojen ja laitteideii hyväksi­käyttö
puc^jstautuakseeh hajoitushyökkääjiä vastaan. Lisäksi muiste­taan,
että taivas oli silloisen hysterian vallitessa rajana niiden herjans- ;
/juttujen tiimoilta, joita sysät^tiin, ei vain ^t^
• Icokonaan ulkopuolisten, sanomalehtien, radion ja T V n kautta Mine
M i l l i n pään menoksi. Tämä oli se tilanne, mitä voidaan täysin oikeu­tetusti
verrata siihen, jos nyrkkeilijöistä töinen sidotaan käsistä ja
jaloista ja annetaan toiselle psapaolelle kaikki mahdöliisuudet niyös
Iättömien lyöntien ja kamppausten hyväksikäyttöön^Vj
Kun ylläolevaan lisätään vielä se tosiseikka, että varsinainen ää-nestysratkaisu
tehtiin todella kyseenalaisissa olosuhteissa, ^ l i niin,
että ratkaisu tapahtui seliaisteh äänestyslippujen perusteelia, niissä
ei ollut vaalivirkailijain nimikirjairniia — ja sittenkin vain 15 äänen
ehemmistön perusteella — n i in silloin nähdään kaikessa alastomuu­dessa
se, kuinka syvä oh se haava, mikä terästyöläisten union ha-joitus:
jä vallpituspinelman perusteella lyötiin kolmisen vuotta sitten
sudburylaisen työväenln^een riveihin.^^^^^^^^^^^"^^
Seuraamukset pyat rtS^s samaa suuruusluokkaa. Entinen työmaa-turvattomuus;
ph palannut Iricon työmaille, kertovat kaivosmiehet ja
tilastot ospittävatv että sudburylaisten palkkataso oh jäänyt syvään
kuoppaan siitä, missä se o l i silloin kun Mine M i l l edusti Incon työ­läisiä.
•
Tällaisten tosiasiain valossa ori ilman muuta selvää, että kolmisen
vuotta sitten täkäläisen työväenliikkeen riyeihin lyötyä syvää haayaa
« i saada umpeutumaan muuten k i i in siten, että tuomitaan sen haavan
lyöjät, tässä tapauksessa Mine M i l l i n hajoitus- ja vallPitnsh^öbön se­kaantunut
terästyöläisten unip. -
TYÖLÄISTEN R A T K A I S U L O P U L L I N EN
Myönnämme avoimesti, että ineidan myötätuntomme »>n näissä
asioissa Mine M i l l i n puolella ja että mie tuomitsemme Niine Milliä
hajPittamaän lähteneen teräsunion — tai iriinkä tahansa muun hajolt-tajan;
Kysymys sellaisenaan ei ole Mine Millistä terästyöläisten uniota
vastaan tai päinvastoin, vaan hajoitus- ja valloitustyön tuomitsemi­sesta.
Jos inikä tahansa toinen unio ryhtyy e s i n i e r k i k s i S a u l t S t e.
Mariessa terästyöläisten unipa hajoittamaan ja valloittamaan, meidän
aktiivinen myötätuntomme bn silloin terästyöläisten union puolella.
Olisi siis mielestämme väärin kätsöä, että täällä Sudburyssa n j t
käytävä edustusoikeUskampanja on taistelua vain kahden erilaisen
uhion välillä. Se on taistelua uniönismin ja uhioiden hajoittajatyöhöri
ryhtyneiden voimien välillä.
Kuten sanottu, meidän myötätuntomme on rehdin uniönismin
puolella, jä syövän laiUa työväenliikkeen Voimia kaluttavia hajoittaja-ja
vällöittajavoimia vaStaart.
; Tältä pohjalta me siis toivomme Ii4me M i l l i l l e hyvää onnea ja
menestystä tulevassa edUstusäänestyksessä. Me toivort^^^ Incon
työTäiset 'antaisivat ikimuistoisen läksyn häjpitustyön tekijöille hiin,
että tämä kahiiibalismi saatiTiSiin lopetetuksi ikuisiksi ajoiksi hiin tääl­lä
Sudburyssa KUin muuallakin Canadassa. ^
Kaiken tämän sanottjuamjne me haluamme lopulcsi tähdentää sUä,
että kysymys Incon työläisten kollektiivisesta edustuksesta kuUh^
yksinomaan Incon työläisten ratkaistavaksi. K u n edustusäänestys on
mennyt, meidän lehteriime tulee kunnioittamaan demokraattisella ja
Pikeudenmukaisella tavalla tehtyä enemhiistöratkaisua ja toimiriiaan
sen mukaisesti. /;:.>•••^.^
KIINA JÄÄ POIS
Peldhg. — Kiina ilrapilti viime
yiikpUa, ettei se aip Psallistua AI-ger'ssa
5 marraskuuta älltävaksi
suunniteltuun Afriican ja Aasian
maiden huippukokpukseen.
UutistPimistP Uuden Kiinan vä
Itttäriräs^ Kiinan hailftuksen julki
lausumassa sanöttiih, ettei kPhfe
rcnssia voida pitää nykyisen tilan­teen
Vallitessa. <'Kiihan hällitns i l
moitiaa virallisesti, ettei Kiiha aio
osallisfua tähän konferenssiin', sa
nottiin lausunnossa.
N i i l o Toikka, Long Lake, Ont,
täyltää keskiviikkona, marraskuun
3 pnä 60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin.
M B O s. BO Kirieita
A I K A K O K E I L LA
UUTTA HHESTil
Kaupungin valtuuston jäsen Bud
Germa on Sudburyn vaalipiirissä
Uuden deniokraattisen puolueen
(NDP:n ehdokkaana marraskuun 8
päivän llittovaaleissa. Hän on koke­nut
mies kunnallisissa toimissa ja
luottoyhdistyksen puheenjohtaja.
Time Magazine julkaisi seuraavan­laisen
_ lausunnon Uuden demokraat­tisen
jpuolueen lainlaatijoista: " U u ­det
demokraatit voivat o l l a vakuut­tuneita
siitä, että heidän parlament-tijäsenensä
ovat kyvykkäimpiä hen­kilöitä
alahuoneessa.:' —
Tämä oh rbhkaiiseva lausunto sel­laiselta
huomattavalta aikakausjul­kaisulta.'"';
Kun valtapuolueet ovat Vuosikym­meniä
edustaneet tätä suurta teolli­suuskeskusta
alahuoneessa, niin mo­net
henkilöt; joiden kanssa olen
asiasta- keskustellut, ovait sitä miel­tä,
että nyt olisi kokeiltava mtiutos-ta
lähettämällä Uuden demokraatti­sen
puolueen edustaja Ottawaan.
— Asiasta innostunut,
Sudbury, Ont.
RriYdt Imtonetiiii tilanteesta
T A S K U K A L E N T E R I 1966
Vapaus kustannusliikkeen toimes
ta juuri ilmestynyt Taskukalenteri
1966 on erinomainen pikkutietojen
väUtfajä. Siinä on sellaisia tietoja!
mitkä jokaisen kansalaisen pitää tie­tää.;
:!:;'V.;\v"'\.^,V.:v\
Meitä työtätekeviä kiinnostaa mm.
eläkeasiat. Siinä on taulukko joka
osoittaa, milloin on haettava van-huudeneläkettä;
mistä ja miten se
on haettava. Samoin leskien, orpo
jen ym. tarvitsevien eläkeasioita on
selitetty seikkaperäisesti.
Työttömyysvakuutusasia on kiin­nostava.
Taulukko lämpömittareista.
Meitä Euroopassa kasvaneita kiin
nostaa kuinka suuri ja minkälaineiv
ero on " F " ' ja " C ' lämpömiltareil-la.
;
Erikoisen kiinnostava on,- myös
maaliman eri valtakuntien kansaili
set päivät sekä maailmankuulujer.
kirjailijain, säveltäjien, runoilijoin
den, taidemaalarien ym. .suurmies
ten merkkipäivät.
Hankkikaa itsellenne Taskukalen
teri 1966. Se on siisti, hyvälle pa­perille
painettu ja erinomaisen mo­nipuolinen
pieni tietokirja. — V :n
lukija. VVhitefish, Ont.
N I C K E L BELTISSA MYÖS
VAIHDOKSEN MAHDOLLISUUS
Tässä meidän Nickel-Belt vaalipii­r
i in on isaatu "länteläinen" Norman
Fawcett Uuden Demokraattisen puo­lueen
ehdokkaaksi tuleviin vaalei­hin.
J tämä yhteistoiminnoissa kun­nostautunut
mies on syntynyt Sas-.
katchevvanissa 1910 ja fiTntee ne ajat
j o l l o in 1930 luvun kriisiaikana far­marit
myivät lihakarjaansa hallituk-seile
yhden sentin hintiasta paunal­ta.
F'awcett on työskennellyt "län­nen
lokarina", suuren lännen met­sissä.
Vuodesta 1942 hän on ollut
Capreolissa Canadan kansallisen
rautatien palveluksessa. Vuosia hän
bn työskennellyt koko maata käsit­tävän
terveyshuolto-ohjelman saa­miseksi
Canadaan. Oli jo mukana
silloin kun Saskatcheuranin lääkin-täohjelma
saatettiin voimaan sano­tussa
maakunnassa.
Norm Favccett on sitä mieltä,, että
vanhuuseläkeikä o}isi laskettava
65:teen j a kuukausieläke nostettava
— heti — sataan dollariin.
Oikein tässä tekee hyvää van­halle
sydämelle että näimme sen
ajan jolloin maan varsinainen väki
" k i e l i s e t k i n " ovat n i in valtavasti in­nostuneet
väärentämättömän ter-veydenhuolto-
öhjelman ajamiseen
Uuden l!)emokraattipuöIueen ohjel­man
mukaisesti.
Oh se jo aikakin. Sairastuskustan-nukset
ja terveydenhoito hajanaise­na
toimien maksaa ylettiimän pal­jon.
Samoin hautauskustannukset.
Ne olisi kaikki saatava yhden ohjel­man
alaiseksi — kehdosta hautaan
vissillä kuukausimaksulle y l i laa­jan
Canadan maan, hallituksen joh­don"
alaisena, kuten on Englannissa
ja Saskatchevvanissa. — Kokenut
potilas. Long Lake.
Viiiäe viUd^JeB i l ^ n a on maa*
ilnuin l u i ^ H<rf^
nfUn . Indonesiassa, 'Wissä syy»-
kutftf IbliaUa aiuMlicsaiinvr vallan-kaappausyrtfys.
Tätä valiankaap-ptadila
vilmHtcfDelden • voSthien
sekä sen tot^IUsten päärtiäärien
snhteen on esHetty mitä eritoi-aiMi>
ia' ot«t(ämM»}«.. fosfaBl«Mi
on todetta vaht se, että aktihise-na
kaappausta yrittänenä voimana
esiintyi joukko salaliittolaisia,
joihin kuului everstllttutnaotti
Untungin johtamia upseereita,
kirjoittaa Moskovan Pravda.
Djakartasta saapuneiden tiedon­antojen
mukaan Indonesian poliit­tinen
tilanne on salaliiton romah­dettua
pysynyt jännittyyneenä. Tä
tä tilannetta on käyttänyt hyväkseen
maan sisäinen taantumus, joka kat­soi
hetken otolliseksi päästä poliit­tisista
vastustajistaan. Erittäin ak
tiivistä osaa tässä esittävät jälleen
esiin nousseet äärioikeistPlaiset, ää­rimmäisyysryhmät
ja Indonesian
vallankumoukselle vihamieliset ai­nekset;
Möhst niistä ovat kiinteäs­sä
yhteydessä ääritaantumuksen
puolueisiin, joiden tPiminta oli Cräi
den vuosien ajan kielletty.
Väheksyen Indonesian väestön
kansallista yhtenäisyyttä taaiitumus
suuntaa nyt pääiskun kommunisliS:
t a puoluetta ja maan niuita derap-kraattisia
järjestöjä vastaan. Suori­tetaan
joukkopidätyksiä ja kotitar
kastuksia kommunistien ja muiden
puolueiden edistyksellisesti asennoi
tuneidcn toimitsijoiden luona. Indo
nesian kommunistisen puolueen kes­kuskomitean
ja paikallisten komi
teoiden toimitaloja ja monien de
mokraattisten puolueiden päämajo
ja on tuhottu. Useita vasemmisto
lehtiä on lakkautettu, mm. Indone­sian
kommunistisen puolueen kes
kuskomitean lehti Harian Rakjat.
Lisäksi kuten on ilmoitettu, mohil
la Indonesian alueilla on komina
nistisen puolueen j a muiden edis
tyksellJsten puolueiden toiminta vä
iiaikaisesti kielletty.
Antikoiiiinunistista kampanjaa
lietsotaan verukkeena, että Indo­nesian
kenimunistinen puolue
olisi osallistunut "syyskuun 30.
päivän liikkeeseeri". Tässä yhtey-dessii
ei lainkaan oteta huomioon
sitä seikkaa, että Indonesian
kommunistinen puolue jo loka­kuun
5. päiyänä julkaisi virallisen
lausunnon, jossa sanouduttiin Irti
epäonnistuneen vallankaappauk­sen
järjestäjistä ja luonnehdittiin
kaappaus "armeijan maavoimien
sisäiseksi asiaksi".
Vaikka Pletetiaisiin, että vasem
mistopuolueiden yksityiset jäsenet
ovat sortuneet provokaation uh­reiksi
ja heillä on ollut yhteyttä
syyskuun 30 päivän tapahtumiin,
se ei .missään tapauksessa (cc oi
keutetuksi vainoja Indonesian 3-
miljoonaista kommunistista puohi
etta vastaan, puoluetta, joka on
ansaitusti saavuttanut mainetta
todella isänmaallisena j a viiilanku
mouksellisena puolueena.
Indonesian kommunistisen puo
lueen hallussa on oikeutetusti ollut
eräs etummaisia paikkoja Indone
sian kansallisdemokraatti.sten voi
mien keskuudessa. Maan kommu
nistien suuret ansiot Indonesian
kansan vallankumoustaistelussa tun
netaan yleisesti. Ei ole sattuma
että InfJonesian kansan • raskaan
kansallisen riippumattomuuden
puolesta käydyn taistelun aikana
hollantilaiset kolonialistit kohdis
tivat pääiskun kommunisteja vas
taan, jotka ovat kaikkein johdon-mukaisimpia
ja uhrautuvaisimpia
maansa vapauden puolesta taisteli­joita.
Indonesian ollessa japanilaiiB-ten
militaristien raiehittäihä koitf-^
munistit toimivat eturiveissä Jean:.
san taistellessa ulkomaalaisia or­juuttajia
vastaan, heillä o l i tärlseä
merkitys Indonesian kansallisen Va
pauden saavuttamisessa. Yleije^ti
tunnustettuja ovat Indonesian kom­munistien
ansiot taistelussa maah
valtiollisen suvereeniteetin puolesta
ulkoisen j a sisäisen taantumuksen
voimia vastaan niiden pyrkiessä tu-.
kahduttamaan Indonesian nuoren
tasavallan.
Indohesian kommunistit toimivat
patrioottisten voimien etujoukkona
imperialistien .nostattamaa taantu
nniskapinaa vastaan Sumatran ja
Sulavesin saarilla vuonna 1958. He
taistelivat uhrautuvasti' Länsi-lria
nin —Länsi-Borneon hollantilaisten
Indonesian ^alueella olleen viimeir
sen linnakkeen — vapautuksert
puolelta. Kommunistisella-jfmo
lueella on suuri auktoriteetti Indo
nesialaisten työläisten keskuudessa
juuri siksi, että se on johdonmukai­sesti
taistellut kolonialismin j a feo­dalismin
jäänteitä vastaan, imlljel^ia-lismin
hankkeita vastaan, demo
kraattisten uudistusten ja maan yh .
teiskunnallisen edistyksen puolesta
Antikommunististen mielenosoi­tusten
aalto Indonesiassa merkitsee
vakavaa menetystä karisallis-demo-kraattisten
voimien yhtenäisyydelle
ja heik'entää kansan ponnistuksia
taistelussa imperialismia, kolonialis
mia ja uuskolonialismia vastaan. E i
voida olla näkemättä sitä, että kom
munististapuolueeta ja muita demo:
kraattisia järjestöjä vastaan hyök­kääjä
tuottaa suoranaista vahihlcoa
maansa kansallisille eduille. Vain
kansallisen yhtenäisyytensä säilyt
tämällä Indonesia pystyy antamaan
merikttävän panoksen kansainväli
scilä areenalla, harjoittamaan todel
la kansallista politiikkaa muuttu­matta
ulkomaisten voimien välikap­paleeksi.
Ei voida olla ottamatta huomioon
fitä, et;ä Indonesian kansan ratkais­tavana
oh kiireellisiä ja tärkeitä
vallankomoukisen saavutusten sy­ventämiseen
ja laajentamiseen ja
sen poliittisen, taloudellisen ja yh
teiskunnallisen pohjan lujittami­seen
tähtääviä Ongelmia. Näiden
elintärkeiden tehtävien ratkaisemi
nen liittyy kiinteästi kansallisen yh­tenäisyyden
säilyttämiseen ja lujif
tamiseen ja kaikkien vällankumouk
sellisten voimien yhteistyöhön.
Kansainvälisen taantumuksen y ri
tykset syyttää kommunisteja pyrki
myksi.ijtä hajoittaa kansallinen va
paiisliikc saavat osakseen jyrkän
vastalau.seen maailman edistyksellis
ten piirien taholta. Edistykselliset
ihmiset kaikkialla maailmaKsa tun
tevat hyvin marxilais-leninläisten
puolueiden ideologian, strategian ja
taktilliset periaatteet. Marxismi-le-,
n|nlsmiUe oixV:Viemta poliitttoett
seiUutflUy'kaa|>^>au8l)ienki ja mSUi\
laisuus. Marx^ÄikleianIäiset/--lliI^
Vät kehittyviiil B t t » ä T O n i « ^ i S l^
demokraattisissa voimissa luonnolli'
set liittolaisensa ja pitSVfit Vefvolft
suutenaan kaikin tavoin kannattaa
niifä yhf6iä6sää faisfiglUsäa iiUi^^i^ia
l i s i n i ^ Vasfam, kansallisen elpymi
sen j a yhteiskunnallisen edisfykseh
puolesta.
Kommunistit ovat aina kannatta
neet j a kanttdttavat «tfeUeen kaik
kien kansallisen vapatuliiltfceen pii
rissa toimivien patrioottisten ja
anti>iäiperialististen voiitaien laajaa
liittoa ja ovat val<niit luotettavaan
ybteiäfyöhSn kalkkien edisfyksellik
ten, vallankumouksellisten järjestö
jen ja to1mihettkiI9id«h ka«ssa. K u -
fen eräistä 'IndcMesian viraHisisttf
lausunnoista' näkyy,- ftiaä^ johtavis­sa
pijreissä ollaan tietoisia siitä,
riiltä raskaita seurauksia vallanku­mouksen
kobfalöille saattaa koitua
äntikommtlinistisen kaAi'paRJan jat
kuvasta riehunnasta. Huolimatta si
säisen ja ulkoisen taantumuksen
kiihoituksesta, joka tähtää entfstS
laajempaan vainoon demokt-aaitisia
voimia vastaan, presidentti Sukamo
ja Indonesian hallitns ovat kehot­taneet
järkevyyteen kansallisen yh
tenäfsyyden säilyttämiseksi./
Neuvostoihmiset ovat aina tunte­neet
ja. tuntee .edelleen veljellistä
ystävyyttä Indonesian kansaa köhi­tään.
Tndohesiari Vällankumoukisen
kaikissa kehitysväihfeissa Neuvosto
liitto on horjumatta antanut jä än
taa Indonesian tasavallalle kaikki
naista apua ja tukea. Siksi meidän
maassamme erittäin tärl^ävasti ja
huolestuneina seurataan Indonesian
tapahtumien kulkua. Indonesian de­mokraattiset
voimat muodostivat ir-roittamaffoman
osaTi anti-imperia­lististen
ja antikölöniailististeh tais
teiun yhteistä riritaniasta ja niillä
on oikeus luottaa kaiklcien rauhaa,
kansallista riippumatiomuutta, de­mokratiaa
ja yhteiskunnallisen edis­tyksen
puolesta esiintyvien .voimien
sympatiaan ja tukeen.
Neuvostoihmiseil ovat vakuuttu­neita
fiitä, että mitkään kiellot tai
yainot eivät kykene pysäyttämään
ja tukahduttamaan kommunistista
liikettä maissa, joissa on historialli
set ja yhteiskunnalliset edellytykset
työväenluokan poliittiselle täist»
luiie.
Indonesian kansan raskaiden
koettelemusten päivinä rteiivostoih
miset toivoivat vilpittömästi, että
terve järki ja vastuuntunto pääse­vät
Indonesiassa vallalle, että tä­män
maan sisäiset ongelmat saa­daan
ratkaistuksi deteokraattistc
tietä Indonesian VallaMramoUksen
edut täysin huomioonottaen. :
Neuvostoliitossa annetaan suuri
arvo ystävyydelle Indonesian kans
sa. sen johdonmukaiselle, uhrautu­valle
taistelulle imperialismia, ko
NrJiiliQ.auflii
V.-J
Konkauden keskeytyksen j ^ k e & i
neuvottelut Neuvostoliiton osallis­tumisesta
Pakistanin . ^ o l n u m n en
5^otissunnnitelman ttfteutteiHSse^
ovat alkaneet jälleen-Ravifalpindls-sä.
Neuvostoliiton uusi r IP.akistanin-lähettiläs
Degtjar vahyjisti saapu$s^
saan -maanantaina. |tf|wa^pii£dfj[i^'
etca jo viime kesinä alOitiet^^iO|ett>
voiteluja ja asiantmitijoiclen Vaih­toa
jatketaan. Neuv(^^liittO|laisia
asiantuntijoita odotetaan «aApav^ifai
Pakistaniin lähipiivini
Paldstan osti jo viime K^ähä
Neuvostoliitosta 8 miljoonan .(lolla-r
in arvosta traktoreita^. ,t|ekoneiia,
korjauspajojen kalustof ja Wäwi\^
konepajoja, öljyn porauskalustoa
ym. Neuvottelut Neifyo^toMitftn
osallistumisesta. Pakis^nin, 'uwlen
5-vuotissuunnitelman -tbteattaml-seen
keskeytyivät kuukausi-sitten
Kashmirin kriisin vuoksi. N y i neu­vottelut
aloitetaan uudelleen. Val­mistavia
suunnitelmia on jö te^y.
Näiden mukaan NeuvpsfoUitto ra­kentaa
Pakistanin t i l i in !l3ä MWui
lämpövoimalaitoksen, josta t u j ^
maan suurin, metallurgisia tehtaita
joiden joukossa mm. teräistefadas, se­kä
toimittaa maatalouskoneita. Neu­vostoliiton
apuun sisä^ät: m y ^
tekninen tietous asiantuntijoine^
ja pitkäaikaiset luotot. \,..
Länsimaiden muodostama kmi-sortio,
johon kuuluvat mih. U S A ,
Englanti j a Länsi-Saksa,,ei ol^
esittänyt mitään suunnitelmaa osal­listumisesta
Pakistanin 5-vuotiss.i^n
nitelmaah, kuten alunperin f <)id9te^
tiin. :'y^''''^-y'''\:--'
Neuvostoliiton suurisountaiBeB
taloudellinen j a tekninen apu Inti­alle
jatkuu voimassa olevien sopi­musten
mukaan.
SMITH Ei KESKUSTELE
NEEKERIEN KANSSA
Salisbury. — Rhodesian päämi­nisteri
lan Smith ilmoitti viime
torstaina, ettei hän istu neuvot­telupöytään
Rhodesian kansallis­mielisten
afrikkalaisten johtajien
kanssa. — He eivät kunnioita pe­rustuslakia
eivätkä halua toimia
sen mukaan. Olemme monessa yh­teydessä
todenneet, ettemme voi
istua^ neuvottelupöytään näiden
miesten kanssa, sanoi Smith
Tilanne ei ole muuttunut, hän
jatkoi.
Samanaikaisesti Englannin pää­ministeri
Harold wnso(n vahnisfeli
uusia neuvotteluja afrikkalaisteh
johtajien kanssa. Hän y r i t t i taivut­taa
nämä tunnustamaan . vuoden
1961 perustuslaki, mikä ratkaisisi
Rhodesian itsenSistymiskriisin. Rho­desian
kansallismielisten jobtajat
Jashua Nkomo j a Ndabäningi Sit-hole
e i v i t halua tunnustaa perustus­lakia,
koska se heidän mielestään
säilyttää valkoisten ylivallan.
Geimni-7 nyt vuorosi .
Cape Kennedy. — C a p e k e n i i «^
teknikot ryhtyivät viikko sdtteri 4ife-taina
iltapäivällä poistamaan kestä­mätöntä
Gemini^ävaruuskäpselia
valtavasta Titan kantoraketista,. J6Ä-ka
o l i määrä viedä asfrpnauUt/Jff^i-fer
Schirra ja Thomas Stafford ava­ruuteen,
ja alkoivat valmistella seu­raavaa
avaruuslentoa öemini-7:ä.
Gemini? -avaruuskapseli lahotet­taneen
suunnitelman mukaan mar­raskuun
viimeisellä viikolla, j a kap­selin
miehistö, Frank Bonpani ja
James Lovell, viipyy lemiblläaftÄ-si
viikkoa, hiikä tulee olemaan i^usi
ennätys miehitettyjen ayaänislen-tpjen
histPriassa. • V : : . >
Maanantaiksi suunniteltu Genilni-
6 -lento, jota jouduttiin siirfämiis
kokeeseen liittyvän Agena raketin
räjähdettyä ilmassa ennen-<'kuin as­tronautit
ehtivät aloittaa avaruus­matkansa,
suoritetaan kaikesta ^pää­tellen
ensi vuoden alussa. Leotohsa
alkalia Gemini-6 -kapselin piifi koh­data
avaruudessa Ägella-räketfl.^
lonialismia jä uuskolonialisniia vas­taan.
Neuvostokansa pyrkfi viTpit-tömästi
jatkuvaan yhteistyöhön, i n
donesialaisten kanssa politiikan, i a -
louden, kulttuurin ym. alöillaiV ;
Neuvostoihmiset Pvatvafräoja
siitä, että Indonesiait kotinrirtäien: j a
kansainvälinen taantuimis;.. taiee
kärsimään tappion yrittäessään
lietsoa maahan antikonunupistista
hysteriaa, hajottaa käSöSällisteÄ
isänmaallisten voimien yhtenäisj^-
den ja syöstä sen riippUmattdäfiin
demokraattisen kehityksen tieltt:. '
— ( Ä P N .)
PÄIVÄN PAKINA .
PILKASTA
Ylläolevan otsikon
nimimerkki "sa—a'
alla kirjoitti
'Helsingissä
KirJeUten meltiijftt ToHat kiiTt-tää
nimimerkkiä. Heidän tulee
Kältehkin antaa (oUnKukselTe oi­keaa
mmenaft |a oMUteetn». Toi­saalta
toimittu pitää ne ebdotto-niäia
omina tfetöAaan. Kirjeitä
ei palaateta ilman, eUei Ur|eefti
mnkan* ole tnilnl fKKtimerfcki».
Nimettömiä Idrjeitä ei Julkaista
mfsUan lapitaliaena. ttaJöltetUn
tUan VitoKsi va&n MiatAOtt aMint
kirjeet drit aäU olla 250 S B OM
pidempiä.
ilmestyvän Kansan Uutiset-lehden
pakinassa tässä päivänä muutama^
na noin nimeensä:
"Anna heille anteeksi, sillä he
eivät tiedä mitä tekevät". Luulen,
että tämä huokaus on noussut mo­nien
uskonnollisten ihmisten sydä­mestä
heidän nähdessään tekokris-tittyjen
viimeviikkoisen esiintymi­sen.
,•
Hallitushan antoi eduskunnalle
lakiesityksen, jpnka mukaan ny­kyisen
rikoslain vanhentuneet ju-malanpilkkarikoksia
koskevat ran­gaistussäädökset
j^pPistettaisiin
ja korvattaisiin "uskonrauhaa"'
koskevilla säädöksillä. Perusteluna
on ajatus, että jumala korkeimpa­na
olentpna ei kaipaa ihmisten te­kemien
lakien suojaa, vaan ihmi­sen
uskonnolliset tunteet on suo­jeltava
loukkauksilta.
Lakiesityksen olisi odottanut he­rättävän
vastareaktion uskomatto­mien
piirissä; onhan myös heillä
" p y h i i n " verrattavia ajatuksia ja
tunteita, joita ei suojata. Toisin
kävi. Äänekkäiii vastarinta on he­rännyt
ns. kristillisissä piireissä.
Eduskunnalle annettiin nelisen­kymmentä
oikeistolaisen kansan­edustajan
vastaalpite, jossa vaadi­taan,
että rikoslaissa tulee; cdeil-leen
käydä ilmi, miten "Jumalan
pilkka nimenomaan näin lausuttu­na
ja nimettynä on rangaistava
teko".
Kun pelkään, että tällainen laki­aloite
on omiaan aikaansaattamaan
rienaavaa väittelyä, ja koska hen­kilökohtaisesti
tunnen eräitä syväs­ti
uskonnollisia henkilöitä, joiden
tunteiden en soisi tulevan louka­tuksi,
olisin toivonut malttia niille
kristillisyyden kyltin alla esiinty­ville/
joiden suvaitsemattomuus j a
kaunantunteet sekä halu kahlita
rangaistusmääräyksen vapaa ajat­telu
on aikaansaanut em. vasta-aloitteen."
Eräänlaista liberalismin pilklcaa
•— tarkoitamme liberalismia käsit­teenä,
eika^poliittisena liikkeenä
tai laitoksena — on mielessämme
torontolaisen -aamulehden rienaus
rahaministeri Walter Gordonia
vastaan ja monimiljonääri; Robert
WintersiTi puolesta sillä perusteel­la,
että mr. Gordon ei ole muka
riittävän amerikkalaismielinen, jo­ta
vastoin suuren rahan parissa
liikkuva mr. Winter olisi sitä " o i ­keata
sorttia" liberalismia.
Liberaalipuolueen kelkkaan vii­me
liittovaaleissa yhfäkkiä hypän­nyt
Globe and Mail ei voi ilmeises­tikään
antaa mitehkään anteeksi
sitä kiin rahaministeri GordPn eh-dPtti
aikoinaan "25-prPsenttista ca-nadalaisuutta",
eli sitä, että hyvä
olisi jos ämerilckalaisomistajat
laskisivat täkäläisistä alayhtiöis-tään
Canadan markkinoille 25 pro­senttia
osakkeistaan.
Siten menetellen voisivat, cana-dalaiset
"ostaa takaisin" osan tääl­lä
rakennetuista j a toimivista yh­tiöistä,
selitti mr. Gordon.
Globe and Mailin tavoin ajatte­levien
piirien mukaan tämä "25-
prosenttinenkin canadalaisuus" on
huohoa hommaa, mutta kokpnaan
hornan kattilaan on heitettävä sel­laiset
kerettiläiset ajatukset, että
tällaista ehdotusta ryhdyttäisiin
käytännössä toteuttamaan, sano­kaamme
niin, että määrätään vis­sit
verorangaistukset niille ulko­maalaisten
omistamille yhtiöille,
jotka eivät suostu ttiyymSän eana-dalaisille
vähihfään 25 prosenttia
osakkeistaan.
Ja kun fhf. Gordon öii GIöBe
and Mailin mielestä syyllistynyt
ylläkuvatunlaiseen syntiin, niin
se esiintyy liberaalipuolueen ääri-oikeiston
puheihieheiiä propagoi­den
sitä, että vaikka liberaalit
voittaisivatkin vaaleissa, mr. Gor^
don olisi potkittava pois ainakin
rahaministerin sialkunhaltijaii pai­kalta,
ellei koko hallituksesta, ja
leivottava mr. Wint^rsista uusi ra­haministeri,
joka ei panisi tikkua
ristiin ulkomaisten rahamiesten
hallussa olevien teolUsuUslaitos-temme
"canadalaistuttamisen!' hy­väksi.
•,
Monet Globe and M a i l i a lukevat
canadalaiset, jotka sinisilmäisyy­dessään
uskovat vielä liberaalei­hin,
pitävät varmaan mainitun
lehden tähiäntapaisia kahhähöftoja
liberalismin pUkkaänUsena ja sa­novat,
että varjele Lt^öja meitä
tällaisilta ystäviltä.
Omalta kohdaltamme -Olemme
sitä mieltä, että työtätekevien e i
kannata paljoalcaan povata sitS,
kummasta ]iberaaUpuoiue''l)älii»i$i
rahaministerin leipoa, Göfdpnisjtä
väiRö lVintersista, vaikka 'xiokin
ehdotforiiästi totta, etfS mr.Gopdfh
nin vaihtaminen mr. Wlnteraiii|
olisi verrattavissa siihtti; jos fly-pättäisiin
paistinpannusta ' avoi­meen
tuleen. J ^ ;
Varmin tae siitä, ettei ylläkiiva-tunlainen
liberalismin pilkka: voi
koitua kansakuttnan niskahaive-nien
menoksi on se, että äänite­tään
kaikissa yaalipnreissS fNKs-tyksellisteri
ehdokkaiden puöi<e^tft
sellaisten ehdbkkaideiii puö^di^
jotka tOiiAivät maamiAe iäim&€i'
lisen Jä pöIIifGsen i£^en8i|q^deh
sekä sosiaalisen edistyksen j a kan-sainvälisen—^
rauhan säilyttämisen
• puolesta. ^-"l
Kannatuksemme ja ;ääiieiiittne
arvoa ei voida laskea ällä, nlHä
vanha puolue tai niiden ehdokas
voi enemmän käyttää varoja vaali-mäinostuicseh
hyväksi — V9aQ.$e,
mikä puölutf Ja mikä e h d Ä Ivos­sakin
eriköisfilänteeissa, tulee
haiteh auttamaan ofha^ jia
mSisemnie sekä koko k d ä s ^ h i i^
yhteistä asiaa. :'•
Se tarkoittaa yleisesti pu!ib'CÄ,
että pääasiarisa tjrövienehdöitkaj(t
ovat äänemme arisaitnteetlT Ja-äi-noastatan
edistykseUisHhs'
kaille arinettaVa äänijäiiftäa kaiii^-:
kunnari yhteishyvää s i i n ^ i t i \tat
pauksessa, vaikka tiima r f i l l i d f l^
jäisi vielä näissä vaar«i^^^allW
matta. — Känsäkoura.