Vapaus, June 30, 1928

              Sivu 2 Lanantaina, kesäkuun 30 p;nä—Sat>, Jnne 30 No. 136 — 1928 No. 13
VAPAUS
A . VAASA.
T O I U I T T A I A T t
B. A, TENHLTiEN. H. SULA. B. PEHKOJSE!!.
I^piCtiiadl at tka PcMt OEOea OajMurtacst. 0(t8wa. aa äae<m4 daaa mtsxa.
YATAOS (Ubanr)
The oair o i c a a of F i s a j t i i Vozfcer* i n C t s a d a . F o U i t b c d d u l f at Sad^ury, O s t a i i o.
ILa(OTUSBI».*CAT VAPAUDESSA:
naisaOaMtnicaet «1X0 Icafta. t2.00 k a U kaitaa. — AvialunopaaMaaOaotakae» SOc palatatmaa. —
aauaaaoilaotiiJcact SOe. kaita. f l X O S kanaa. — SrstrniSiIaw>CBkaef tlM kaita. «JJOO 3 kanaa. —
*»iag«i»BKitafcact KJOO kaita. S3.00 kakai kaitaa.'->- Ktjtoa-.lmatakart t l X O karta. — Kaoiaaaaflaatak.
•at $BH. kaita. 5«e. Uiänrkaa kiHoalaaairtea cal m^imotiifyUM. — HilaTMBtiaAif }a oaalaibMakaat
M i l J l i i i a . I I M koijaa k a m a . — T t Q u S l a o t t a i i a a Ja tHaotaaaaaattaBrton oa. 'inithtiaaia, Ukataolaa
atakitaaa. — TOaakaia. Joita ci aaana laha. ai ( a l l a n a t a t t i a U a . »aiMl aaiaitfaaiaa. Jaifla
mAUSHLNNATt
1 ^ «iSa. « kk. tZM. s 1 ^ n.n }a l kk. tljOa. — TkdyataUoikia Ja
•Ifci—ttfn 1 ric tfjdS. « kk. «SJ0. X kk. t Z M Ja 1 kk.
Lekteca aiotat ilisotakset pitäi oUa koBtloiiaM keOo 4 ip. UmaMpalapUvIa edelliaeaS arkipäJTäal.
••»«adaa tataätaai UkaiTf BatMtag. » toaaa Sciaat. Pakalla n S W .
• a p a a i i i ka«tacft U M t t r BaiUIac. SS Lafsa St. P a k ^ U S t . PaatloaaUi - Ba« <f. 8a4kair. Oat.
^ , C « " q « l a4raatiabw m a a ISa. par c oL iack. M i a l M a akaiga l a r aiacia iaaartiaa TSa. I k a Vapaaa
k * a r M K « d n i d t tm «odfaai aa«w tfa R a a l A Paopft ta Caaada.
]ka ana «Utaia takaaaa aaa
B l a a O i i i . V . K A N N A S T O . Bikka
kiijmiaaai. kiihottakaa
ikoitaia.
liaUaaa IHkka aitaja
Emi nuumantaina olevan laälisen juhlapäivän takia ilmestyy leh'
temnte seuraava numero vasta tiistaina, heinäk. 3 p:nä.
itsehallinto-oikeuden'' vuosi
Huomenna tulee kuluneeksi kuu»
sikymmentäyksi vuotta siitä tapah-tumalta,
millä Canadalle annettiin
itsehallinnollisen siirtom*aan oikeu­det
ja mihin virallisesti loppuu
f^odalistinen ajanjakso tässä maas­sa.
Vaikka näiden oikeuksien myön­täminen
-tapahtui verrattain^ rauhal­lisissa
puitteissa, niin siitä huoli­matta
Canadan aikaisempaan histo­riaan
tutustuminen oso^taa, ettei täs­säkään
maassa ole siirrytty feodalis-tisesta
„ järjestelmästä kapitalistiseen
ilman kansannousuja ja taisteluita.
Jo V V . 1837—38 tarttui näet nouse­va
porvaristo aseihin kahdessa joh­tavassa
maakunnassa, Quebecissa ja
Ontariossa, kukistamaan edistystä
kahlehtivaa feodalismia ja \hankki-maan
itselleen vapautta maan luon­nonrikkauksien
kehittämiseen, tehtai»
den rakentamiseen, sekä nykyaikais-'
ten laivaus- ja muiden liikennelaitos­ten
kehittämiseen. Vaikka nämä ka­pinat
kukistettiin ja kapinoitsijat
joutuivat etsimään itselleen turvaa
xajantakaa, Yhdysvaltain puolelta,
niin paria vuosikymmentä myöhem­min
astuivat Canadassa voimaan he
vaatimukset, joiden puolesta kapi­nalliset
taistelivat.
Ken hyyään luo yleiskatsauksen
kajpitalistisen ja liittopartamentilla
varustetun Canadan parin ensimäl-sen
vuosikymmenen edesottamisiin,
niin hän Kuomaa, miten laajasti koti-ja
ulkomaiset porVarit ovat käyttä­neet
parlcumentaarista koneistoa
maan- luonnorikkauksien valtaami­seen
kuin myös valtiovarain omaksi
hyväkseien käyttämiseen. Tämä val­tiovarain
rosvoaminen parlamentaa­risen
koneiston avulla oK niin jul­keata,
että sen johdosta ,brittjläiset|
sanomalehdet aikoinaan puhuivat
varsin suoraa kieltä. Niinpä esim.
London Standard-Iehti kirjotti syys­kuussa,
1891, että "yksikään caha-da|
ainen ei'saata lukea (valtiovarain
rosvoamista koskevia) todistuksia
tulematta' johtopäätelmään,. että tur-meltuneisuus'
ja lahjusten otto on
kyllästyttänyt (hallitus-) virastojen
ja parlamentin elämän . . J a omis­tava
luokka on jatkanut samanlaista
Tosvousta kiihtyvässä tahdissa aina
hamaan tähän päivään saakka, joten
nykyään: muutamat holtit ja beattyt
omistavat ja kontrolloivat Canadan
rikkauksista, sen'osan, mitä yhdys­valtalaiset
rahapomot eivät vielä ole
saaneet .haltuunsa, Canadan' itsehal­linnollisten
siirtomaaoikeuksien tun-nusmerkillisiropänä
piirteenä on-siis
pidettävä suurenmoista yleisten va­rain
muuttamista muutamain yksi­löiden
oinaisuu^eksi. Muutamista
porvareista ja heidän jälkeläisistään
on viimeisen kuudenkymmenenyh(|en
vuoden aikana tullut äveriäitä mie­hiä.
Mutta työläisten tilanne ei* ole
tällä ajjllla oleellisesti muuttunut
kuin yhdessä suhteessa. Heillä ei
ollut juuri minkäänlaisia" oikeuksia
ennen itsehallinto-oikeuden olemas­saoloa,
eikä heillä ole niitä nykyään­kään.
Mielivalta, taloudellinen ja
poliittinen sorto rehottaa kaikkialla,
ja kohdistuu etenkin oilkomaalaiseen
työväestöön erittäin räikeänä. Niinpä
taannoin esim. Torontossa kiellettiin
makedonialaiselta työväen valistus-yhdistykseltä
kokouksien pito omalla
kielellään; ja ukrainalaisia y.m.
kansallisuuksien työläisiä kohtaan
pn aikaisemmin harjotettu yhtä jul­maa
mielivaltaa. Nämä ovat vain'
muutamia esimerkkejä tämän maan
poliittisesta "vapaudesta". Ja talou­dellisella
alalla on sorto paljoa
ylciisempää. Vain harvat tämän
maan työnraatajista — pelloilla,
metsissä, kaivoksissa, tehtaissa, rau-tateillä,
y.m, raatavista työläisistä —
nauttivat kunnollista' toimeentuloa
vastaavaa työpalkkaa. Ja riisto, joka
finanssikapitalismin aikana on saa­tettu
tieteelliselle pohjalle, on ny­kyään
paljoa ankarampi kuin feoda­lismin
vallitessa.
Vain yhdessä suhteessa on tämän­päiväinen
työväenluokka paremmas­sa
asemassa kuin edeltäjänsä pUoli-vuosisataa
sitten. Kapitalistinen riis-tojärjestelmä
on pakottanut työväen­luokan
perustamaan järjestöjä itsen­sä
puolustamiseksi. Totta että suuri
osa näistä järjestöistä on hajanaisia
ja heikkoja. Ainoastaan muutamat
järjestöt, kuten kommunistinen puo­lue
ja sille sympaattiset järjestöt,
käsittävät että työväki voi vapautua
kapitalistisen järjestelmän kirouksen
alaisuudesta vain yhdellä keinolla.
Työväestön on kukistettava kapita­lismi,
aivan samaten kuin porvaristo
kukisti f^dalismjn. Sillä monopo­listinen
finanssikapitalismi on jo
tällä haavaa yhtä paha tai pahempi
edistyksen kahle kuin initä feoda­lismi
oiv milloinkaan ollut. Tämä
kahle ön murskattava. Työläisten ja
talonpoikain jiallituksen perustami­seen
tulee työläiigten valmistautua
myös "itsehallinto-oikeuden" vuosi­päivänä.
l
Saksassa on muodostettu uusi mi-nisteristö.
Patavanhoillinen taantu­muksen
tukipylväs, tasavallan pre-sedentti
sotamarsalkka. Hindenbnrg
on uskonut j a luottanut Saksan "so­sialistiseen"
työväen harhaan johta­jaan
Hans Mylleriin niin paljon, et­tä
on kehottanut häntä ryhtymään
vaUiokansleriksi j a hallituksen muo­dostamiseen.
Ja mikä on luottaes­sa?
Sillä eiväthän nämä sosialide­mokraattiset
Saksan työväenluokan
pettäjät j a vaaralliset harhaanjohta-jat
tajunneet tai eivät halunneet
tajuta oikeata suuntaa, silloin kun
otettiin ratkaisevia askeletta niihin
tekoihin, jotka saattoivat Saksan
valtakunnan nykyiseen rappioUlaao^
sa. Eiväthän he panneet vastalaa^
settaan sotaa vastaan kesällä 1914;
vaan ilomielin j a napisematta myan^
sivät t a i ^ I I l s j e t mifirftrahat f isän­maan
puolustamiseen", puhumatta­kaan
siitä, että olisivat kehottaneet
Johdettavinaan olleita kansanjoukko­ja
ryhtymään toimenpiteisiin sotaa
vastaan j a ehkäisemään sen'ja-sitä
seuranneen äärettömän ihtnisteuras-tuksen
j a inhimillisen työn hävittä­misen.
*
Kun tämä heidän siunaamansa
mailmansota sitten vuonna 1913 joh­ti
Saksassa vallankumoukseen, niin
jälleen osottivat nämä työväestön
harhaan johtajat ja pettäjät tyyty­mättömille
kansanjoukoille väärän
suunnan. , H e eivät tahtoneet mil­lään
muotoa ryhtyä heille rakkaan
kapitalistisen valtiokoneiston hävit­tämiseen
ja köyhälistön valtion luo­teessa
^esimerkkinään Xaavostoliitos-sa
tapahtunut köyhälistön vallanku­mous
j a kehottimena Saksan työ­väestön
suurten joukkojen pyrki­mys
todelliseen vallankumoukseen.
Jälleen he- pettivät ratkaisevalla het­kellä
johtamansa köyhälistön jouk­kojen
pyrkimyksen vapautua kapi­talistisesta
järjestelmästä ja luoda
köyhälistön valtio.
He eivät edes viisastuneet harjot-tamansa
politiikan onnettomista seu­rauksista,
vaan edelleen pitivät k i i n ­n
i kapitalistisesta järjestelmästä ja
ryhl^^vät .pelastamaan , silloin niin
horjuvalla Ja löyhällä pohjalla ol-luttsf
'j^a&san . kapitalistista yhteis­kuntaa,
Vmtautnmalla tukemaan ko­vennettua
l^pitalistista diktatuuria
köyhäUstön. vallanlmmoukBellista l i i -
kehtimfs^ vastaan sen Tiinjertaini
'Tässä suoriitettiin
amerikalaisten finänssikapitalistien
miseen, vaikka heillä oli siinä suh- fsaatavat suoritetuiksi.
häiden ''^samojen 'sösdem^en johdolla
Ja toimesta kaikkehs likaisimmat
tengintyö^t, aina'vällanktijnoustaiste-lijain
Liebkneehtin j a Luxemburgin
murhiin tteakka:^ r >
Kun sittemniin tuli - lörsymykseen
heidän, äv^stuksailaan;. pebu^tun
Saksan kapitalistisen valtakunnan
sotayelkpjen maksaminen pawes-
8uun'nitelinah:.malcaise8ti, niin olivat
nämä sarafat sos<|emit Jälleen joh-donmukaiMsti''.
veämiit palvelemaan
kapitalistista järjestelmää j a uhraa­maan
johtamansa työläisjoukot yhä
ankaramman sorron ja riiston alai­suuteen,
jotta työläisten luomilla
rikkauksilla saataisijp sotavelat ja
Aina'ovat 'köyhäfistön ulkokulla­tut
jfi petolliset Johtajat ratkaise-viassa
tilanteessa myyneet köyhälis­tön
kapitalistisen järjestelmän pön­kittämiseksi,
jotta ei ole syytä pu­hua
heidän vähemmän merkitseväs­tä,
mutta aina jatkuvasta petokses­taan.
£21 siis ole ihme, jos Hindenburg
uskaltaa luottaa tällaisiin "sosiali&r
teihin." Onhan heidän rakkauten­sa
kapitalistiseen järjestelmään ol­lut
jo niin monen tulikokeen alaise­na,-
jotka kaikki osottavat heidän o-levan
vereen ja henkeen saakka
vannoutuneita kapitalistisen järjes­telmän
puoltajia.
Johdonmukaisuuskin vaatii, että
nämä sosdemit ottavat osaa sen va-rarikkopesän
hoitamiseen, joka on
^ t y n y t heidän siunaamansa j a kan­nattamansa
kapitalistisen riisto- ja
sotapolitiikan johdosta. Nyt heillä
on- kaiken lisäksi kunnia nauttia
amerikalaisten finänssikapitalistien
luottamusta saadessaan kerätä heil­le
Saksan kansan selkänahasta, hies­tä
jä verestä koottavia saatavia ja
sotakorvauksia. Saksan nykyinen
todellinen hallitsija Wallkadun ra-haruhtinaiflen
edustaja Parker Gil­bert
tulee varmaan kiittämään hei­tä.
Sillä Saksa on maKsanut us­kollisesti
Dawes-suunnitelman mu­kaan
tänäkin vuotena vaaditut
1,750 miljonaa saksanmarkkaa.
Nyt kun sosdemit jälleen astu­vat
hallitukseen on suuria tekeillä.
Siinä Wallkadun raharuhtinaat tar­vitsevat
heidän apuaan. • Tulevan
syyskuun 1 päivästä alkavan vuo-den"
aikana tulevat saamamiehet vel-komaan
korotettua vuotuista saata­vaansa,
minkä .he väittävät saksa­laisten
ja englantilaisten asiantunti­jain
väitteistä huolimatta Saksan ky­kenevän
maksamaan. , ' Vuotuinen
Dawes-suunnitelman mukainen suo­ritus
tullaan korottamaan 750 mjl-jonalla
saksanmarkalla, joten se
nousee 2,500 miljonaan saksanmark­kaan.
Tämän korotetun suorituksen ke­räämisessä
tullaan varmaan tarvitse­maan
Saksan sosdemien apua. Ja
he ovat edelleen valmiit lyömään
piiskaa entistä ahkerammin maansa
työväestön selkää, jotta "maan
kunnia" tulisi pelastetuksi ja Sak­san
kapitalistinen yhteiskunta säilyi-sL
Siinä se jalo tehtävä, mihm Hm-denburg
heidät >uskoo. Ja onhan
se sosdemien kunniatehtävä, sillä
ovathan he osaltaan syjrpäitä Sak­san
alistamisessa Wallkadun pank­kiirien-
hoidon alaiseksi vararikko-pesäksi.
Työläiset! Suunnatkaa katseenne
Neuvostoliittoon, niin • havaitsette
miten siellä selviydytään mokomista
veloista. Niitä ei yksinkertaisesti
makseta. Niiden maksamisen takia
ei tarvitse pidentää työpäivää eikä
kiristää työtehoa, kuten Saksassa,
Mutta Neuvostoliiton työväestön joh^
täjät antoivatkin suurille joukoille
oikean bolshevistisen suunnan ja
johdon vallankumouksessa, eivätkä
pettäneet, työväenluokkaa, kuten
Sbksan sosdemit tekivät.
Irti sosdemokratisista harhakäsit-teistä
ja harhaan johtajista! — S.
C a n a ^ kommuDistisen puolueen tehtävieif ym-
- märtiNnen tdoudellisen Järjesföy^
j a f a i s y u n a ^
KlrJ. A. T. HUI.
(Jatkoa viime torstain numeroon)
TOTEENVETOA— TYOUUSTEN
KALLISTUMINEN VASEM­MALLE
Viime kesäkyussa pidetylle puolu-eenune
konventsloniUe e s i t e t j ^ ta­loudellisen
Ja poliittisen tilanteen ar­vioinnissa
todettiiii. että "huomattava
teollisuuden laajentuminen on tapah­tunut
J a n i i n ollen Canadan työväen­luokan
taistelun strategian läheisessä
tulevaisuudessa täytyy perustua tä­män
tosiasian huomioon ottamiselle,
tosiasian, milcä avaa. mahdollisuuden
uusiintuvsOI^ taistelulle' kansallisten
tulojen huomattavamman < osuuden
saavuttamiseksi työläisille, korkeam­man
palkkatason, parempien työolo­jen,
lyhemmän työpäivän. Ja yleensä
suotuisamman yhteiskunnallisen lain-laadifman
k ^ t t a ."
"Järjestyneen työväenliikkeen koke­mus
osoittaa, että tällä mantereella
on ollut mahdollisuus puristaa pää­omalta
lainlaadintaa Ja taloudellisia
myönnytyksiä teollisuuden nousun
hetkellä paljon helpommin... ainoas­taan
menettääkseen ne saavutukset
seuraavan teolUsuuspulan tullen. Tä­mä
menetjrs tietenkin oli mahdollista
vain siksi, että työväenliikkeestä puut­tui
luokkatietoista toiminnan voimaa,
Joka olisi kyennyt taistelemaan työn-antajain
hyökkäystä vastaan työväen
rivien heikentämisessä, kuten esim.
kriisivuosina 1920—25. Kommunisti­puolueen
pyrkimyksenä tulee olemaan
Canadan työväenluokan Järjestäminen
niin, että tarmokkaalla agitatsioni- Ja
vaUstäistyöllä, lujittuniisellaan Jouk-<
kopuölueeksi. Canadan; työväenpuolu­een
edelleen • kehittl^biisellä. ammattl-
Uikkeen'Järjöstjmeen väseixunii^ ria-kentattfsäiöi':
tukemiseliä^ vks^xiättö-mällä
' työskentelyllä maan ' ammatti­liikkeen
yhtenäisyyden Ja itsenäisyy-bnpeirialismi
vaatii kalliit lunnaat
Yhdysvaltain imperialismin se­kaantuminen
ja "suojelustoimenpi-teet"
ilmotetaan maksavan Nicara­gualle
tähän mennessä §20,000,000
rahassa.j ptihuliiättakaaji suuresta hä­vityksestä
ja kaaoksesta, mitä se on
tUolle pienelle maalle maksanut
Nämä numreot on antanut, eversti
Clifford p. Ham, joka on toiminut
yhdys\'altain imperialismin puoles­ta
Nicaraguan tullien perijänä; mut­ta
on nyt eronnut toimestaan.
Tämä isisälHssota sanotaan olevan
tuhoisamman kuin sataan vuoteen
on ollut tuon maan historiassa.
Omaisuuden menetys ja kasvava vel­kataakka
ei ole pahin, vaan eversti
Hamih lausunnonkin mukaan ikävä
piirre oijiiratishenkien hukka, sillä
noin 1.200^1,500 nicaragualaista on
menettäUjrt henkensä .Yhdysvaltain
imperialisrnin ylläpitämässä sisällis­sodassa,
mikä suhteellisesti prosentti­luvussa
väkilukuun^nähden merkit-seisi
Yhdysvalloissa 350,000 ihmis­hengen
menettämistä.
Omaisuuden tuhoomisessa maini­taan
miten rikkaita kultakaivoksia
on tuhottu, niiden koneistot murs­kattu
ja kaivokset seisovat nyt jou­tilaina.
Puutavarateollisuuteen näh­den
on sisällissodan tuhot yhtä suu­ret.
Se on kokonaan pysähtynyt, lu­kuunottamatta
yhtä ainoaa' mahon-kiyhtiötä.
Yksi kolmas osa karjaa
on tuhottu. Sokeri tuotanto on lu­histunut
vähempään kuin puoleen
normaalisuudesta. Kahviviljel>-s niin­ikään
on supistunut olemattomiin,
samoin kuiri muutkin vilielykset.
Teiden, 'katujen, siltäin, rakennusten
ja muiden laitteiden rakentaminen
on kokonaan keskeytynyt, sillä niin
varat kuin työvoimakin on käytetty
sotatarkoituksiin. Kauppa ja teol­lisuus
kauttaaltaan on joutunut täy­delliseen
kaaokseen. Persoonallista
omaisuutta on tuhottu ja takavari­koitu
niin hallituksen kum kumouk­sellistenkin
taholta.-
Eversti Ham huomauttaa rapor­tissaan,
että "mikä hyvänsä tulee
olemaan 1926-7-28 lopulliset kustan­nukset,
se tulee olemaan raskas taak­ka
Nicaraguan kansalle lukuisten
vuosien ajan. Tämän vallankumo­uksen
kustannukset joutuu maksa­maan
Nicaraguan kansa, vaikkapa
he uskottelisivatkin, että ne maksaa
hallitus" — joka ei|koinen laitos,
joka on erossa heistä.
Nicaraguan kansallisvelka oli en-^
nen nykyisen sisällissodan ja Yh­dysvaltain
sekaantumisen ainoastaan
85,698,567, nyt se sitävastoin on
825,000,000.
Yhdysvaltain imperialismi on siis
vaatinut kalliin hiraian "suojelukses­taan".
iEi ainoastaan tuo pieni tasa­valta
ole menettänyt suuren määrän
parhaasta mi^^oimastaan kaatimeis-sa
ja haavoittuneissa, vaan sen ta­louselämä
on tuhottu, raskas velka­taakka
sälytetty sen harteille ja lo­puksi
on se menettänyt itsenäisyy­tensä
ja joutuu ankaran jänkki-im-perialismin
raulakoron hallinnon
alaiseksi.
Tämä on imperialismin "siunaus"
kansoille. Se ryöstää, murhaa ja hä­vittyä.
Workers-kommunistipuolue. on ai­noa,
joka, on jäävaämättömäcti tais­tellut
Yhdysvaltain • imperialismin
sortoa vastaan Nicaraguassa kuten
muissakin latinalaisissa Amerikan
maissa. — Tvörmes.
den Ja Järjestymättömäin Järjestämis-ryntäyksellä,
se voisi käyttää nykyistä
poMittis-taioudelllsta tilannetta työ­väenluokan
hyökkäysliikkeen kehittä­miseksi."
y
Aika on osoittanut analyysimme o i ­keaksi.
Todellisuudessa on ilmeistä
yhä Jatkuva teollisuuden nousu. K u i ­tenkin
emme voi väittää, että puolue
olisi onnistunut saamaan todellisen
johtoaseman työväenluokan hyökkäys-taisteluliikkeessä.
Sitten puolueen. viimeisen konvent-sionin
on kylläkin ollut ilmeinen va-senimalle
kallistuminen Canadan työ­väen
luokkaliikkeessä Ja eritoten ta­loudellisella
alalla. Myöskin on ollut
useita tärkeitä äidUisiä lakkoliikkeitä
Järjestymättömäin työläisten keskuu­dessa.
Johtavin oUen Oshawan auto-työläisten
taistelu. Josta olemme jo
maininneet. Myöskin oli Montrealissa
Dominion Rubber tehtasQla kahdek­sansadan
työläisen lakko. Tämä joh­tui
eräistä tuotannon tehostamisyri-tyksistä,
jonka tuloksena kappaletyön
palkkatason alentaminen löäatiin a i ­kaan.
Järjestymättömät liakkoutui-vat,
liittohallitukseh työmhiisteri as­tui
välittäjäksi, Ja sovittelulautakunta
muodostettiin, sekä työläiset palasivat
nykyisellä pälkaJla takaisin työhön
toistaiseksi. Useita satoja'naistyöläi-siä
oU lakkolaisten Joukossa. .Puu-tavarateollisuudessakin
ön bUut use­ampia
lakkoutumisia paperipuun kat-kaisijain
vaatiessa parempia jialkka-ehtoja,
Jotka ovat samanaikaisesti
muodostuneet Järjestäytymisen lujit­ta
jiksi Canadan puutavaratyöläisten
teollisuusliittoon. Nämä ovat käsittä­neet
väin muutamia satoja, jotavas-toin
puutavarateollisuudessa työsken­telee
lähemmäs, satatuhatta. Puo­lueemme
avustuksella suoritettu tar­mokas
työ puutavarateollisuudessa on
siis vasta alussa. Kuten Jo edellä
mainittiin, rakennusalain työläisten
asettamat palkkavaatimukset ovat,
lukuunottamatta rautä-alan tjröläisiä,
saatu ajetuksi läpi. Nämä palkkain
Jäisen alta. Varhain keväällä järjes­tettiin,
puolueemme Johdolla useita
työttömäin joukkomielenosoituksia
Winnipegissä, joihin otti osaa noin
kaksituhatta työtöntä. Ei myöskään
pidä vähäiseksi laskea Vancouver-saaren
kaivostyöläisten järjestäjtymi-sen
alkua, Nova Scotian ja Albertan
kaivostyöläisten liikehtimistä, jotka
olemme jo edellä selostaneet.
Järjest3meitten luku oh kohonnut
viime vuoden ajalla. Viime huhti­kuussa
menettivät työläiset lakkotais-telujen
takia 21,750 päivää, verrattuna
edellisen vuoden (1927) huhtikuun .14.-
478 päivään. Samanaikaisesti kuin
työläiset kallistuvat hiljalleen vasem­malle,
unio-byrokratia yhä avonai-semmin
kallistuu oikealle. "Yhteys-työsuunnitelmain"
ajaminen käy yhä
jul^eammaksi tämän Johtavan b3^'ok-ratian
puolelta. Puoluettamme Ja va­semmistolaisia
.vastaan kehitetään
ryntäjrs,' eritoten "kansainvälisessä"
uniollikkeessä. Työväen poliittisessa
liikkeessä on yhteisen rintaman sabo-teeraaminen
tullut yhä Julkeammaksi,
Sos.-dem. ainesten, yrittäessä pirstoa
Canadan työväenpuolueen, samanai­kaisesti
kilin he yrittävät muodostaa
sos.-demokraattista puoluetta. liitto-parlamentissa
olevat "työväen"-edus-tajat
Woodsworthin Johdolla esittä­vät
avoimesti pasi^tisia Ja taantu­muksellisia-
lausuntoja.
Teollisuuden noususta johtuneet
myönnytykset eristetsillä aloilla, k i i -
ten rakennusammattleh ' työläisille,
rautateiden työläisille, kirjapainojen
työläisille ym., ovat olleet vaikutta­massa
siihen, että "kansainväliset"
lisäykset vaihtelevat viidestä sentistä
viiteentoista senttiin tunnilta. 40-tuii-nin
työviikkoa on rakennustyöläiset
myös vaatineet Ja osittaisesti saavut­taneetkin.
Olemme myöskin jo mai­ninneet,"
että rautateitten työläiset
ovat saavuttaneet eraitÄ myönnytyk­siä.
Toronton raitiotietyöläisten ta­holta
asetettiin vaatimuksena kahden
viikon vuotuisen kesäloman takaami­nen
täydellä palkalla, mutta taistelun
sijaan valittiin sovittelulautakunnalle
riidan siirtäminen ja nyt osoittautuu,
että tilanne jää ennalleen sopimuk­sien
uudistamisen yhtieydessä. Tässä­kin
yhteydessä imion Johtajat ja To­ronton
liikermekomissioni ^ noin
kolmisen tuhatta trpläi^ taivutetuksi
alistumaan ilman taistelua.. Yleensä
on ilmeistä ja laajat työläisjoukot^ her
räävät yälinpitämättömsTj^en psiina-uniot
ovat näillä aloilla voimistuneet.
Oshawan. autotyöläisten liittyminen
'kansainväliseen" pidettiin huomatta­vana
voittona. Yleis-canadalainen
työväenliitto ei ole osoittautimut
omaavan aloltekykyisys^tä järjeisty-mättömlen
työläisten järjestämiseen
nähden. Kuitenkin on sillä avarat
mahdollisuudet kutoma-, kumi-, puu­tavara-
ja paperi-, lihanpaukkaus- ja
metallikalvantoteollisuuks^en aioifla.
Näillä aloilla on meikein turhaa ydt-tääkään
ammattijärjestöjen, muodos­tamiseen
Ja sellaisenaan ssTjäytjry
A. F. II. kokonaan. Yleis-canadajjii-sen
työväenliitpn hsrväkssmä teolli-suusunlonismin
kanta täytyy kuiten­kin
muuttua käytännölliseksi toiinin-nallisuudeksi
järj^tymättöinlen jär­jestämisessä,
ennenkuin tulokset on
saavutettavissa.
Kummankin kesknteen konventsio-nit
.ja niihin valmistantmnlnen. Tu­levan
syksyn ajalla pidetään kum­mankin,
Canadan ammattlkongressin
ja Yleis-canadalaisen työVäenliiton
konventsionit Torontossa. .Ammatti-kongressin
konventsionln tärkeimpä­nä
kysyinyksenä tulee olemaan tais­telu
kommunismia vastaan, eikä vain
ylimalkaisesti, mutta eritoten juuri
puolueemme uniotj'öskentelyä koske­vana.
Tässä ymmärryksessä täjrtyy
meidän valmistautua tähän konvöit-sioniin.
Tänä vuonna pitäisi olla
mahdollisuus voimakkaan oppositsio-nin
järjestämiseen.
Yleis-canadalaisen työväenliiton
konventsionissa taas tulee Johtava a i ­nes
osoittamaan, että he ovat yhtä
kunnioitettavia tai ehkä enemmänkin
kuin ammattikongressi. Tehtävämme
on siis painostaa teollisuusunionismin
käytännöllistä rakentamista, kansain­välisen
yhteyden kehittämistä ja jär-
Jestymättöinien järjestämistä.
On otettava myöskin huomioon, et­tä
Yleis-canadalainen työväenliitto on
vielä muodostumiskaudessaan. Ellei
voimakasta vasemmistoliikettä kehite­tä
sen sisällä, niin on vaarana, että
ÖBU:n taistelu "teollisuusunlonistien"
kantaa vastaan muodostuu kamppai­luksi.
Joka pirstoo liiton. Puolueem­me
tehtävänä on kehittää vasemmis-tolaisvoimat
kaikissa Yleis-canadalai-seen
työväenliittoon kuuluvissa järjes­töissä,
jos mielimme pyrkiä sen ke­hittämiseen^
todelliseksi taistelevaksi
vasemmistokeskukseksl. Puutavara-työläisten
teollisuusunlossa, kaivostyö­läisten
uniossa. rautatieläisten järjes­tössä
yjn. on pyrittävä työskentele­mään
voimakkaan vasemmistolais-edustuksen
lähettämiseksi kongressiin.
Vasemmistovoimien kautta tulee tar­mokkaasti
painostaa, että Yleis-cana­dalainen
työväenliitto ottaa tehtä­väkseen
monien tärkeitten teollisuuk­sien
useita satoja tuhansia käsittävän
järjestymättömäin, järjestämisen. Tä­tä
työtä on suoritettava ennen kon-ventsionia
ja joka tapauksessa jää
puolueellemme alustavan raivaustyön
tekeminen. Jäsenistömme on siis ol­tava
etiuintamassa. On koottava a i -
nehistoa työoloista; herätettävä työ­läisten
mielenkiinto,: valmistamalla
työraaalehtiä yhdyssiteeksi ja järjes­tettävä
tj'ömaakomiteoita tämän työn
tehostamista varten. On luotava
suunnitelmat järjestämiselle, sekä val­mistettava
konkreettiset ohjelmalliset
vaatimukset, joitten pohjaUa järjes-täytymistyötä
voidaan viedä eteen­päin.
PöytlUdrja
tehty Canadan Suomalaisen Jär­jestön
tohneenpanevan komitel
an kokouksesta, kesäk. 13 „
1928. ^
Saapuvilla olivat kaikki komitean
jäsenet ja Vapauden tohnlttaja S G
NeiL Puisetta johti tov. Ahlqvist '
'Luettiin Yhdysvaltain S. T. järjes.
tön kedntsvirastosta j a New Yorkia
työväen yhdistykseltä tulleet lausun-not
laulajia Ida Lovartia ia Volni
Leutoa koskevana. Ja päätettiin nui-nitullle
henkiieiDe vastata, ettei toi
meenpaneva komitea suosittele hei"
dän konserttejaan, eikä voida autt J
matkain järjestelyssä.
Järjestön . ylimiätSisen edustajako-*
konksen pitämistä koskevan Sudburya
osaston ehdotuksen puolesta olivat
lausuntonsa lähettäneet seuraavat 5
osastoa: Sudbuiy, Beaver Lake, Mond
Thnmtos ja Cobalt aidotuista vas-'
tustaen ja tohneenpanevan komiteaa
tohnenpitelsihi tyytyväisyydensä laU- •
sulvat seuraavat 21 osastoa: Sault
Ste. Marie, Border Cltles, Montreal
Kenogaml, Toronto. Lake Coteau. Co-'
teau Hill. Solntula, BckvlUe. Thorhild,
Coleman. Port Arthur. Finland, Kivi-koski.
Conmee. Rouyn, Pottsvllie
Canadan kaivosmiesten liiton toinunta voimistuu
Nova Scotiassa
Keskiviikkona, kesäkuun 13 päivä- ten liiton yksikössä WestviUessä'on
nä, pidettiin Muirin haalissa, West- tällä kertaa yU 500 jäsentä eU 90
villessä, N. S., yksi vihne vuosien suu- prosenttia työläisten lukumäärästä
rimpla järjestökokouksia. HaaU oli viime viikolla kaivosmiehet voitti
nim täysi, että monet työläiset eivät vat ensimäisen taistelunsa kaivosten
mahtuneet sisään. Tämä oli Cana- hallinnon kanssa. Kaivosten johto on
Connaught' Station. St Catharines'
Levack ja Burrltt. Koska ahioastaan
viisi osastoa oli asettunut vaatimaan
ylimääräistä edustajakokousta, niin el
ihneimyt aihetta mihinkään toimen*
piteisiin. Asiain käsittely ilman muu­ta
siirtyy seuraavaan varsinaiseen
edustajs^koukseen.
Vapanden toimituksen "muistiinpa­not"
kesäk. 1 Ja 2 päivän kokouksista
luettiin. Tov. Neil selosteU lähemmin
päätöstä lehden painamisen suhteen,
oka on kokeella toistaiseksi, ja josta
voidaan myöhemmin siirtyä ratkaise­vasti
toimeenpanevan komitean esi­tyksen
toteuttamiseen. Ei antanut ai­hetta
toimenpiteisiin.
Vapauden kirjapainon työläisten
työsopimus oU saapunut asianmukai­sesti
allekirjoitettuna, sekä samalla
ilmoittaen, että johtokunnalle on jä­tetty
kopio' Tov. Kannastön asiaa
koskeva kirje jätettiin sihteerin vas­tattavaksi.
Omaisnnksien laillistuttaminen Bri­tish
Colnmbiassa. Sihteeri selosti, että
British Columbian maakunnan regis-teerivirastot
ovat kieltäytynyeet mer­kitsemästä
paikallisten osastojen ni­melle
ja numerolle osastojen omai­suuksia,
seUttäen ettei maakunnan
lait salU tätä. Hiierkintä on tehtävä
Järjestön pääviraston nimeen. Laki-miestemme
taholta seUtetään ettei
tämänluontolnen ks^sjmiys ole tullut
vielä ollenkaan esille British Colum­bian
maakunnassa, mutta ratkaisevan
tulkinnan saamiseksi on meidän asia
esitettävä maakunnan.. yUoikeudelle,
Josta aiheutuu kuluja noin $100.00
Myöskin luettiin Sahnon Arm'in ja
Vancouverin osastojen selostukset toi-i
menpiteistään, samalla painostaen et­tä
toimeenpanevan komitean tulisi
saada asia ratkaisuun, että ; osastot
voisivat järjestää asiansa. Perihpoh-jaisen
keskustelun ja harkinnan jäl­keen
velvoitettiin sihteeri järjestä­mään
asiassa yUoikeuden tulkinnan
hankkhninen, joka osoittautuu olevan
ainoa muoto mainitussa maakunnassa
olevien osastojen omaisuUksien paikal­listen
eUmlen kautta registeerauksen
laillistuttamiselle.
"Toverin" liikkeenhoitajan vetoomus
Vapauden liikkeeltä etumaksuna tilille
$1,000.00 lähettämiseen nähden pää­tettiin
lähettää Vapauden 'johtokun­nalle
lausuntoa^ Varten.
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi,
A. T. HILL, siht.
Olemme tarkastaneet edelläolevan
pöytäkirjan ja hyväksymme sen sel­laisenaan.
• ' E. Pirttinen
(Pöytäkirjan tarkastajat)
OSASTON JUHANNUSJUHLAT
dan kaivostyöläisten liiton vastaperus­tetun
o s a ^ n varsinainen kokous.
Westvillen kaivosmiehillä ei ole ol-
^ut järjestM viime vuosina. Kim
John L. Lewis syrjäytti Jim Mac-
Lachlanin ja Dan Livingstonen, ja
asetti tilalle huonomaineisia piirivir-kailijbita,
niin Westvillen paikallinen
yksikkö, joka silloin kuului United
Mine Workers-järjestöön, kieltäytyi
tunnustainasta väliaikaisia virkaihjoi-ta,"
ja tuli erotetuksL Sittemmin on
United Mine 'Workers-järjestö' epä­onnistuneesti
yrittänyt sinne uudel­leen
järjestää yksikköä.
Muutamia viikkoja sitten Canadan
kaivcstyöläisfen liiton yksikön perus-käyttänyt
järjestymätöntä tilannetta
hyväkseen Westvillessä, määräten
palkka-_ja työsuhteet kaivosmiehille.
Nunpä eräs nuori poika onäätättim
tekemään kahden miehen työn. Kun
hän siitä kieltäytyi, niin hänet ero­tettiin.
Seuraavana maanantaiaamu­na
kaivosmiehet päättivät, että he ei­vät
j ^ d y työhön ellei erotettua poi­kaa
oleta takaism työhön. Ja kun
isanmstö näki. että kaivosmiehet tar-kcttivat
täyttä totta, niin perääntyi se
ja otti pojan työhön jälleen.
Viimeisessä kokouksessa päätettiin,
etta nyt otetaan päiväjäirjestykseen
vaatimus
Juhannusjuhlat onnistuivat yli
toiveiden, sillä niin suuri _kansanpal-,
jous oli osaston juhannusjuhlilla.
Lauantai-iltana juhlatansseista muo­dostui
kerrassaan juhlallinen tilai­suus;
yleisöä oli 'hyvän joukon kol­matta
sataa henkilöä j a haalin koris­tus
antoi juhlalle oikean juhlallisen
vaikutuksen. Kalkki juhlissa olijat
lausuvat .tyydytyksensä juhlista, jos ei
ota muutamia lukuun, joille ei kos­kaan
voi tyydytystä antaa. Sunnuntal-iltana
juhläkappaletta oli myöskin ko­koontunut
katsomaan odottamatto­man-
paljon yleisöä, jotka valtavista
kätten taputuksista" ja myöskin lau- ,
sunneista, joita on jäkeehpäin kuullut,
päättäen pitivät kappaleesta. Kappa­leen
esityksestä en halua lausua, kos­ka
joutiUsin arvosteltavien puolelle.
Juhlat todistivat vain, että Montrea­lissa
ön kyllä jo suomalaista joukkoa
jotka ymmärtävät antaa arvon järjes­tyneiden
työläisten tohneenpanemffle
tilaisuuksille. Painetaan vain päälle,
nim kyllä Montreahstakm hyvää tu­lee.
OSASTON TILAISUUKSISTA
Osaston huvitoimikunta on taasen
järjestänyt tayaUiset .tanssitilaisuudet
Stänley-haalille torstaiksi, 5 päivä ja
^.^.y^^^u. ^ . u i i y^mou perus- yimä .•äcen!^^^^'' ;
taminen-alistettiin Westvmen kaivos- tctoestf^olrJ^ « ^J^osta yhtiön ten tulee tämä ottaa^ huomioon. Tilai-miehille
yleisäänestyksellä ratkaista- i S S f o - ^ f ™ ^"^"^^^^^^ suuksissa huolehtU. miisiikista hy%-ä 4- ,
vaksi. «»"'-»^ jtu^set o»ar varmoja. Ne tullaj
valtava enemmistö on tämän järjes
aänesötsen Mo s brata että vuttamaan vato slfen.- ica^an^ 7os^a7a--
.annalla. Canadan ^vosmies-" K v o S S ' Ä a . ' ^ T ^ t a ' Ä
henkinen orkesteri.
K.ANSA1NVÄIJNEN 'KENTT.^JUHLA
Kommunistipuolueen kaupungin
Kurssi
4
Cans
40c lähe^
Imetyksistä
betyksistä
tthetyksuil
25e joka»
ladalta d<
S i U » M
hetyskulul
Sudbui]
voijat. k«
tiedasta»
LAIVAI
•TIEDUST
'2Si
Ki
-Sou
'Osuusl
!go7 "Broai
eri paikki
:keskuskom
•mään suui
Juhlaa het
laan Tärjes
'sällisuudeE
toivottava
man kuin
on vuokra
iuimpia ji
tullaan te!
Tostus juh
vaunuilla
Tämä on 1
•sautus, et
nrähnistaini
tten.
-S. J. C
"Kokous
10 päivänä
•saston Jäs
^tähän tila
'saöIöUaan.
lee muista
lintarkasta
TULMi
Konserva
suuren 'joi
puistossa 1
telun -alki
viitisentuhj
lölfään -oli
puhe; palj
tiin, huom
kyisen tila
vä, mutta
Lykättiin '
sen liberas
saan hän
smskysym;
Canadan -s:
ta YhdysvE
han tuote
tab olisi
mat jouktf
olisi paran:
ranäisestl
laisiksi, etl
nadalaisaie
mistä, sillä
nen pölitik
loin kun 1
nadan suu
nista, niin
tua omille
no mennä,
osinkoista,
tekevät 1
työstä, ei 1
omien joul
laisten "S
syynä on ji
Canadassa
tain kapitJ
Iäistään, r
aloilla mal
kaakin, vai
dassa-ottaa
kuitenkhi t
ta kulettaa
Ia jossain :
• k' -
SOTA 1
, Montreal!
nyt kertaki
korttipeUpa
tauspaikat,
löä on jö
vangita. Jd
maksaa' sui
saako polii
tuja paikk<
yrapäri kat
kassa. — J
TILAT