Vapaus, May 15, 1951

              .Tiistaina, toukokuun 15 p. ~> T t i o ^ y , May 15« 1951
*5r liiiMilMi snr) -lailependentLBbor
of Finnish canadians. Bar.
Usbed 1707. 6r 1917. Authorized •0> MSMbd tia«» mau Iqr Uxe Post
OCOee Bqiailinent, C)ttawa. Fub-
" ' tbxlce i
and Saturdays iQr VajMiUS
l%Iq>bones: Suslnea» Office 4r|20C
Editorial Office 4-4285. Manager
E. SuksL Edltor W. EklUad. MäiUiig
address Box 09, Sodbuqr. Ontario.
Adreitising rates tQKm, «ptAkaXUm.
Translation tiee at chatge. .
Canadassä; > 1 v t 7Ä» Ö kk. 3 ^
3kk- 2SS
lUshing Oompanjr UA., at ioÖ-102 YbdyavaUoIssa: 1 vk. 8.00 6 kk, 4 ^
SL W., Sudbufy, Ont.. Canada. Suomesi: l vk. 0.50 6 kk. 4.75
i i i
liHl
t
f^T> ^Uuttä mielenkiintoa Olympialabiin
v: i j J I ^ uutisosastolla on kerrottu, Neuvostoliitto on päät<r
v j ^ l y i ^ ^ on jo hyväksyttjr C^uv)c>stoIutph
edustaja.
m^^Ji!^Bä^}ts^doian^ huomattavasti olympialais-l
^ e b inieienkiiniöa, ku «utistiedossamme viime torstaina kerrbt-
- Ja tämä tapahtuu aikana, jolloin on puhuttu olympialaiskisojen
SDVelenkiinnon ja merkityksen heikkenemisestä.
ijMhtä sitten j(Atuu tämä mielenkiinnon suuri lisääntyminen?
I^&tsinnäkin siitä, että joko tietoisesti tai vaistomaisesti ihmisktinnan
^ t a v a n suuri enemmbtö haluaa, että kansainvälinen rauha säilyisi
«itä sotien asemesta sosialistisen ja kapitalistisen maailmanosien
iTä^^^ siitä, kumpi niistä voi
r m t ^
^'kehittyneimpiä ihmisiä elämän eri aloille.
> tflOlyinpialaiskisoiste puheen ollen voidaan melkoisella varmuudella
jo[ sanoa, että Neuvostoliiton urheilijain osallistuminen niihin tekee
r i^ldidoIUseksi sen^ kaikilta maailman kolkilta
;:s|^vat tilaisuuden mitellä kuntoaan j a taitoaan toinen toistensa kanssa,
, tärkeintä, saavat tilaisuuden päästä henkilökohtaiseen kos-
Igijtukseen ja keskusteluun keskenään. Varmaa myös on, että toisin ^
f ^ n ^ r U n m olympialaiskisoista, mitkä alistettiin 'Hitlerin rotusorron '
ja^tapropagandan palvelukseen, Helsingin olympialaisista voi tulla
•yltävän rauhan ja hyväntahdon 4irheilukisat. - ,
^äroä seikat sellaisenaan aiheuttavat suurta mielenkiintoa olympia:
laiskisoja kohtaan, ^uten on uutistiedoissa kerrottu.
iMtilta sen lisäksion vieFä eräitä muitakin seikkoja. Brysselissä vii­me
kesänä pidetyt kilpailut osoittavat, että Neuvostoliiton Joukko­urheilu
on^ jo tuoitaniit ensiluokkaisia tähtiurh^^^
vät«nenestyksellisesti kilpailla olympialaisten kult
teistä". . .
"Asiantuntijat'^ j a urheiluharrastajat tulevat^^^v
r tateVafi vuoiden aikana laskelmia siitä, mikä maa voittaa olympialais-kisat
j a mikä l i m tulee t
kitnnitetään varmaan huomiota siihen, miten käy pisteiden kanssa
MN6uvostoliiton ja Yhdy
v a "sijoittautuminen" eri maiden välillä kun Neuvostoliittokin tutee
; va0i6essa teke sijaan haluamme kiinnittää. Jbhpmiota
siihen,'et.tä tsaarinaikainen, takapajuinen Venäjä, missä suuria kän-sanjookkoja
pidettiin sekä köyhyydessä että tietämättömyydessä, ei
rn^dä^ytietääksemme voittanut yhtään kultamite^
;o^^ nyt yhtenä voimknteki-
•jäDä o l y i n p i a^
disius)^iitä>ettärkehitys kulkee siellä sittenkin ha^
pähi. iiii hTmlttaiif «fiiHstettava, että mitä t ^ n s a urheiluedistystä
^siellä «»tapahtunut) ^ i i n sen on täytynyt tapahtua ndiii'20-vuoti»ra
iädcei^ustypn^^^^^^^p Lokakuun vallankumouksen jälkeen
tarvittiittsodan tuhojen rakentamiseen 11 vuotta ennenkuin Neuvpsio-
Uitoii'\uotanto saavutti tsaarinaikaisen eli sotaa edeltäneen tason
tl928) — ja huomioon on otettava «myös nelisen vuotta kestänyt sota
hlHeriiäisiä vastaan ja sen aiheuttamat menetykset. - Urheilutoiminta
oii^vähäpätöistäjä takapajuista kaikissa sorretuissa, takapajuisissa ja
^pyhissäniaissa. Yhdysvalloissa, joka on teknillisesti kehittynein ka-
;i^täiistinen maa missä elintaso on ollut suhteellisesti paljon korkeampi
feuin muissa ns. stvistymaissaj on huippu-urheilukin ollut kukoistuk-
•scsspan . Erittäin mielenkiintoista on nyt nähdä, missä määrin Neu-dS^
on joitakin '^sivistyksen kehtoja" jo sivuuttanut urheilun
^ ajalla, j a se'missä määrin se on tämän lyhyen 2*D-vuotiskauden aikana
savuttanut kaikkein etumaisinta urheilumaata? Vai olisiko niin, ettcsi
syitään edistystä olisikaan tapahtunut sitten v: 1912 olympialaisten?
Kuten sanottu, me haluamme lukeutua niihin, jotka kannattavat
sosialistisen ja kapitalistisen maailmanosien välistä kilpailua rauhan
oktsuhtdssa ja-kaikilla elämänaloin Miteltaköön järjestelmien/^pa-
'x^mmuutta"kilpaitemalla siitä, kumpi voi paremman elämän antaa
l^ansalaisilleen — ja olkoon siinä kilpailussa palkintotuomarina kaik-^
filen maiden kansat.
M
Mi?
iilgip
"Ollako vai eikö olla»
?^osalee;McGee on nyt leskenä ja hänen neljä lastaan orpona ' i a i l -
Usen'Mynkkauksen johdosta, sillä Willie 'McGee, jonka ainoa; ^'rikps"
o l i se, että iiänen ihonsa oli miltei yhtä musta kuin on hänen "tuoma­nansa"
paatunut omatunto, teloitettiin sähkötuolissa viikko sitten,
i Saksassa, Hitlerin valtaantulon jälkeen tfehtiin syvämuokkausta
ihmisten mielien raaistamiseksi sen vainon ja terrorin avulla, joka
l ^ d i s t e t t i in juutalaisia v a s ^ n . Yhdysvalloissa qn kolmannen södari
«nsinnnStsiksiuhreiksi valittu amerikkalaiset neekerit. '
• IVillie McGeeta syytettiin valkoihoisen naisen raiskaamisesta. Tosi».'
asiassa selitetään, että tämä nainen kirjoitti McGeelle kirjeitä, vieraili
l i^en kotonaan ja piti vuosikausia hänen kanssaan "laittomia" yh-
:tfeyksiä — käyttäen aseenaan "raiskausjutun" nostamisuhtaia uhriäjjn
'läshtaan. ' ,
• 'Willie »McGeen rohkea ja peräänantamaton taistelu oikeuksiensa
{^olesta, Main vaimonsa sankarillinen esiintyminen ja miljoonien
* ihmisten protestiinyrsky viivytti kuolemantuomion täytäntöönpanoa
iJBlisen vuotta, j a vaikka \Villie McGee lopuksi vietiinkin sähltötuo-lun,
niinhän oli tietoinen moraalisesta voitostaan, nimittäin siitä, että
i^iljoonat ihmiset heräsivät näkemään sen ''demokratian" kurjuuden,
jj^ta Wall Streetin miehet nyt tulella ja miekalla uhkaavat levittää
lautta maailman. Tämä selittää sen, miksi Winie McGee meni niin
levollisesti jäpelkäfimättömästi sähkötuoliin.
. J Willie McGeen kohtalo ei suinkaan ole aivan vieras tapaus tällä-
Joään puolen rajaa. Kun hamiltonilainen parturinliike kieltäytyy leik-
Iqoamasta tunnetun canadalaisen neekeripianistin Oscar Petersonin
tukan,-kuten tapahtui viime viikolla, ja pääsee siitä rangaistukseen
jWumatta, niin siitä ei ole enäil pitkä matka laittomiin tai laillisiin
ij|nkkauksiin. Kun visseiltä ihmisiltä vodaan kieltää oikeus asua tai
'4¥it"Vy'^Ij^|' ojtaa asuinpaikkoja visseiltä alueilta heidän rotunsa perusteella, niin
Äpf||f4ifö«' - ;'6|llaisella toimenpiteellä matkitaan Hitlerin rotuparemmuusteoriaa —
''-im^^.m l^ytännössä. Kun "viisaat" lainlaatijamme säätävät, että tässä maas-
's|on kahdenlaisia kansalaisia, sellaisia joilla on kaikki k^salaisoikeu-det;
ja sellaisia, joilta kansalaisoikeudet voidaan ottaa pois kulloinkin
valiassaolevani poliittisen puolueen johtajain mielivallan perusteella,
iiSin silloin ovat todellisuudessa kaikkien canadalaisten kansalalsyapau-dit^
vaarassa.
Ä s i i i»
iiif
Mi-li
IMKta muut sanovAI
"BOTAVMMKTBhV TAE-KOITTAA
SOTAAN MieNOA"
flMetdäD yhteinen yaaratnme vaiatU
j-liteistä puohiittiiQKmnlstelua" sano-taan
Ottawan' vaUcoIsesea > kirjassa
missä seUtetään $1^9.000.000 £ota-m^
rärahaa tänä vuonna. Tämä k i r ­j
a Julkaistiin toukok. 7 pnä.
^ 8en:iaxioiUafAt ovat vaxmaan ot­taneet
Johtoa seuraavasta kuuluisasta
Jiilistidbsesta:
^Rairtiflarakflfftavana Pilpfi^nä mtnS^^
olen tehnyt Icaiken mahdollisen a n ­taakseni
tälle suurelle maalle puo­lustuksen
Ja aseet xnltä'tarvitaan
toisten taivuttamiseksi eli suostutta-miseksi
— Vapaus) raahaan." Nuo
sanat ovat Adolf Hitlerin Joka lisäsi
n i i h i n : vjgaksa on rauhan takaaja
siksi k u n se varoittaa niitä moskova­laisia.
Jotka: aikovat sytyttää maail­man
liekkeihin."
J a Ottawa tietää.- että "Puolustus-menot"
v Johtavat sotaan eikä rauhaan;
Ulkoministeri Lester B. Pearson s a -
noi^ei-Julkistrateeh aiotussa haastat-:
telussa ()isneslehtien toimittajJle h e l -
tnikuun: 6 pnä Ottawas6a (kuten sa-"
notaan hyväksytyssä raportissa):
"Tosiasia on ettei mikään demokraat­tinen
m a a ole koskaan valmistunut
sotaan menemättä'lopuksi sotaan." —
Canadian IMbune.
• • *
JA SODAN •TAVOITTEINA"
SEVBAAVANLAI8TEN OLOSUH­TEIDEN
^IKUISTAMISYEITTS '
'Yhdistyneen Kansojen jotukausit-tain
julkaisema 229 sivua käsittävä
asiakirja -syyttää läntistä maailmaa
Afrikan suuren j a rikkaan mantereen
rosvoamista, ^ ' l i a i n i t tu asiakirja täy­dentää
World K^onomic-Report jul­kaisua
Ja ^antaa paljon yksityiskohtai­sia
hietoja :mi6^^ osoittavat miten
rjHhmä länsivaltoja kläkoo sanoinku­vaamattomia
rikkauksia Afrikasta sa-:
maila kun 1S8.000.000 alkuasukkaan
olosuhteet tulevat lisääntyvässä mää­rässä
masentavammaksi... Tähän r a -
portiln liittyy varoitus, että 'Afrikaan
nyt sijoitettava länshiiainen pääoma
ei auta A f r i k an kansaa . . . — Toronto
Daily Star.
US variistaa (ranadaiiaiktiikan
Seuraava artikkeli on neuvostoliit­tolaisessa
New Times julkaisussa ol­leen
S. 'Mijäiailovin kirjoituksen mu­kainen,
fi
Muutama kuukausi, toisen; maail­mansodan
päättymisen iStl^teiiAxae-rikan
Geo^raphical Society; Julkaisi
lausunnon, -Josta sanomalehdet r a.
porttcerasivat otsikoin fArktllkka
rummuttaa". I^äasiana tässä ]au-stumossa
oli se, että pobjoisnapäpii-r
i n alue tulisi militarisoida. ITian tä­män
Jälkeen Amerikan 'tnilitarisUt.
si Tanska on ilmoittanut, että se tulee
rakentamaan 20 'asemaa lisää Gr5n-landiin.
n s . kansainvälisen siviiUril-
Sotavalmistelu
johtaa sotaan,
tietää OttawaUdn
r ."Meidän yhteinen vaaran^ne vaatii
yhteisiä puolustustoimenpiteitä", s a ­notaan
: Ottawan valkoisessa paperis­sa.
Jossa selostetaan tälle vuodelle
suunniteltuja $1379,000,000 sotavarus-telukustannqksia.'
Valkoinen paperi
julkaistiin huhtikuun 7 pnä,
: ^ n -laatijat ovat täytyneet pitää
ohjeenaan seuraavaa kuuluisaa lau­suntoa:
" "Rauhaa rakastavana ihmisenä m i ­nä
olen tehnyt kaikkeni taatakseni
tälle suurelle kansakunnalle puolus­tuksen
ja aseet. Jotka ovat omiaan
saamaan toiset vakuuttuneiksi rau­han
tarpeellisuudesta." Nämä isanat
ovat Hitlerin lausunnosta, jossa lisäk­si
.sanottiin: "Saksa on rauhan • t a ­kaaja.
• koska se on uhkana kaikille
jotka Moskovasta käsiii yrittävät sy­tyttää
maailman palon." -
Ottawa tietää myöskin, että "puo-lustusvarustelu"
Johtaa sotaan eikä
rauhaan.\ Ulkoministeri Lester B.
Pearson sanoi hehnikuun 8 päivänä
puhuessaan liikemiesten lehtien toi­mittajille
Uuotettavien tietojen m u ­kaan)
: "Tosiasia on, ettei mikään de­mokratia
ole koskaan valmistautunut
sotaan ilman ettei se myöskin olisi
siihen joutunut."
20 milj. paunan
juustokauppa
Britannian kanssa
Toronto. — Ontario Cheese P r o -
dxicersin kauppalautakunta ilmoitti
keskiviikkona, että se on tehnyt B r i ­tannian
ruokatavaraministerlön kans­sa
20.0CO,000 > paiman juustokaupan.
Juuston hinnaksi sovittiin 30 senttiä
pauna juustomeijerelssä Ja 2 senttiä
lähetyskitstannuksia rannikkosata­maan.
Tämä hinta on 7 korkeampia hin­ta
kuin mitä saatiin viime vuonna
Britanniaan viedystä Juustosta. Se
on myöskin 2 senttiä yli hallituksen
määräämän lattiahinnan Ja sen u s ­kotaan
vaikuttavan voin hinnan nou­suun.
Koska yhden voipaunan tuot­tamiseen
tarvitaan noin kaksi kertaa
saman määrän maltoa kuin Juusto-paunan
tuottamiseen, niin lasketaan,
että voin lattiahiiman pitäisi korottaa
nykyisestä 68 sentistä 64 senttiin.
Kysymyksessä on vain Ontariota
koskeva kauppa j a k un otetaan huo­mioon
toisten maakuntien Britanni­aan
vienti min Juuston kokonaisvien­t
i Britanniaan <uskotaan kuluvana
vuonna nousevan 40.000.003 paimaan.
— Länsi maissa on painettu kirjo­ja
vähemmän kuin 500 vuotta.
esittivät yksitylskcditaisen strategisen
suunnitelman . hyökkäyssotavalmiste-luja
varten arktiikassi. , \ ^
. T^mä suunnitelma määrittelee en­sikädessä
f 'lentolinjojen Ja. f-asänien i
verkoston arktllkan alueella. Ja v i i ­me
sodan aficana Ja heti sodan Jälkeen
Anfierlkan •militaristit määrittelivät
useita - koricealla pcbjoisessa ^ olevia
lentolinjoja. Yksi niistä ioilkee U
S:n länsirannikolta Japaniin:ja ' K i l.
naan, Canadan, Alaskan Ja Aleutlan
saarten i ^ t t a . Toinen r - Atkbttin
l i n j a - t - z l P o r t O h u r c i b i l l l s t a J ^^
kiin, l\}hJois-Englantiin. U^
tolinjat ovat paljon lyhempiä kuin en­tiset;
jotka kulkivat Tyynenmeren
keskikohdan ja A t l a n t in kautta. AXikä
on vielä (hyvin tärkeä seikka, uusien
linjojen palveluksessa on lukuisia vä­liasemia.
Nämä lentoasemat on varustettu
kykeneviksi palvelemaan B-29s (len­täviä
linnoituksia) koneita, ne on v a .
rustettu ilma- Ja radio-asemilla, sekä
runsaalla henkilökunnalla. Nämä Ja
monet muut seikat osoittavat, että
tarkoituksena on asettaa palvelemaan
storateeglsia tarkoituksia. •
' Arktllkan Tyynenmeren lentolinjaa
on Jo käytetty sotatarpeiden Ja soti­laiden
kuljetukseen Yhdysvalloista
Koreaan. Kerchikan Daily News kir­joitti
syyskuun 1 pnä 1950, että iSh-dysvallat
on lähettänyt Alaskan- ja
Aleutlan saarten kautta tidiansla so­tilaita
Ja enemmän kuhi 1,000,000 pau­naa
tavaraa. Sääasiassa on käytetj:y
neljämoottorlsia armeijan; t r a n ^ r t.
{^ikoneita, yhdysvaltalaisia j a canada-lalsla.
ASEMAT CANADASSA
•Ranskalainen viikkolehti Tribune
des Nations kirjoitti viime vuoden pe­pulla,
että Quebecin valtion koillis­osa
maritime maakunnat j a Canaijidn
Atlantin jsaaret on asetettu V3:n t^:
ta voimien kontrolliin. Tyytymättä
sotilastukikohtiin Newfoundlandissa
j a Labradorissa (Goose Bay) Ja ilma­tieteelliseen
asemaan Baffin saarel­la.
Yhdysvallat on esittänyt saman­laisten
asemien perustamista Vancou.
ver saarelle sekä Graham j a Moresby
saarille.
Alaskassa j a Aleutlan saarille on
rakennettu yli 200 lentokenttää J a
laskupaikkaa viime maailmansodan
aikana Ja Jälkeen. Ja ovat ne tulleet
maksamaan noin $300 m i l j o o n a a.
Kaikkein tärkehi näistä lentokentistä
on Ladd j a !Eilson kentät Fairbanksln
lähellä. (Sanomalehtien. raporttien
mukaan Laddin kenttä on suurempi
kuin Chicagon keakuslentokenttä).
Toiset suurimmat ovat Anchorage
eteläisessä Alaskassa j a A t tu Aleutlan
saarilla.
Mainita myöskin tulee Edmontonin
lentokenttä Canadassa. Sitä on l a a ­jennettu
useita kertoja viime vuosien
aikana. Toinen sutu*l lentokenttä on
nyt työnalla parikynunentä mailla
kaupungin'ulkopuolelle j a sen kustan­nusarvio
on 7.000,000 dollaria. Ameri­kan
lehtien lausuntojen mukaan siitä
tulee yksi Pohjols-Amerikan suurim­mista
lentokentistä. KaikenkallEkl-aan
ovat yhdysvaltalaiset rakentaneet
Canadaan vuoden 1Ö49 Jälkeen 18 uut.i
ta lentokenttää.
Lletsoessaan sotahysteraa eivät A -
merikan sanomalehdet salaa lentovol-mien
asemien verkoston hyökkäystar-koitusta
arktllkan alueella. The Alas­ka
Weekly esimerkiksi kirjoittaessaan
lentoasemista Tanana laaksossa Fair-bankshi
loistolla Ja Anchoragesta
saarilla;; sanoi kuinka niistä käsin
taistelukoneet voivat toimia vihollista
vastaan. • •
mailu Järjestön käytettäväksi. mikS-ei
todellisuudessa ole ^niikäänmuirkuto^
Yhdysvaltain^^kuuliätnen palveUja.
Jälkeen;ivlime sodan ovat^Yhdysvali;
tahi militaristit {järjestäneet suuren
joukon-arktiikan^^tutkinuisretkikuntla
Ja suorittaneet lukuisia taktillisia t o i -
menpiteitä.^:v£^ määrä
näistä iukimusretkistä on suunnattu
Pohjoisnavalle j a .
rInteravian'^mukaaniyksi ;I7S:n ilma-volniien
osasto. Joka on sijoitettu L a d ­din
asemalle, teki Y. 1947 y l i 100 lentoa:
napa-alueelle; vViime^ vuoden puollvä-l
l A mennessäolivät Yhc^svaltain l e n -
tovoimat tehneet, y l i 400' lentoa navaL
le.
BTBATEGINEN NAPA
Todellinen syy miksi amerikkalaiset
sotaherrat ovat n i i n kiinnosttmeita
Pchjoisnayan^tutkimiseen,: paljastui
kenraäUepaätzin lausunnossa (enti­nen
Amerikan ilmavoimien: komenta­ja)
Jo j i l i n kauan sitten kuin v;'1945,
jossa hän osoitti, että nykyisessä i l ­mavoimien
ulottuvaisuudessa on' Poh­joisnavan
yUtse lentäminen strategi­sesti
ensiluokkaisen tärkeä. Lentä­mällä
Pohjoisnavan ylitse 4.mootto-riset
pommittajat, joilla on tukiase-'
mat kaukana pohjoisessa, voivat hyö­kätä
maapallon toisella puoliskolla
olevia teollisuuskeskuksia vastaan,
hän seUttl.
. .Tanunikaossa Ja (helmikuussa 1050
oli Amerikan aseellisilla vvoimilla suu­rimmat
arktllkan manööverit mitä
sillä on koskaan ollut Ja suoritettiin
ne Canadan alueella.' Niihin osallistui
Yhdysvaltain J a Canadan moottoroi­tuja
Joukkoja,. ilmavoimia, tledonan-tojoukkoja.'!
lasfcuvarjöjoukkoja. insi-ndÖrL';
yin> Joukkoja. Huhtikuussa
1950 erikoisest! ^varustetut Lancaster-pommittoJa|^
UBlttivat Wbite Horsen
lentofaikikfmdaitfa k ^ t n sarjan lento­j
a syvälle;^vSKi9äijd8napa-aluM^ Vä­hän
t ä n ^ :|jmiien ^Associated Press
raportteinu|^;,e}tä^|Ba^ ^ kertaa
amerikkalai^ib47: fco^^ laskeutui­vat
onnellisesti, napa-alueen jäälle.
Haittoessaan^ Ibyökkäy&BUunnitäxnL
aan arktilkas^;^ amertkkftlaisiet yoh-
Joisnapastraieg^tV an&vat myöskin
huomattavan arvon jään a i la toimivil­le
vedenalaisiin. Tlstä antoi .todis­tuksen
Oanädan J a Yhdysvaltahilet)-
dlssä Julkaistussa lausunnossaan. S i r
Hubert Wilkinsr, Yhdysvaltiain. arjnei-j
a n ^ a l l i n e n ' n e u v o n a n t a j a Alaskas-sa.
j The~Alaska Weeklyn. (maalisk.» 17
1950) mukaanl^ihän lausui, että: sodan
aikana vedenalaiset voivat toimia r a .
dlolla. kontröU5itavien pommien ase-mapaUdtoinia;^'*
SODAN PONNISTUSLAUTA ^
- XJuSimallaisatamalaltteita; "nykyai­kaistamalla"
rautateitä j a . laajenta-niialla
maantleveriEostoa, Yhdysvallat
Ja Canada tekevat< hyökkäysvalmiste-l
u j a . V i i m e Vuosien aikana on Cana­dan
länsirannikolla ^sijaitseva Prince
Ruper^in sataitna. 40 mailia/Alaskan
rajalta.; uudelleen • varustettu.; .Ame­r
i k a n sotilasjolitajatnvat yksin sijoit.
taneeE siihen 117.600,000,- kuten Alaska
Life kertoo. N^kyää^ iRiqjert
on^ suurinii^satamaj Vancouverin: poh­joispuolella,
yhden
Alaskan maantleiiaaranv päät^ohta,
on kotkonaanuiid^lleen varustettu. T i ­lapäiset
satamat Aduk;ja. A i t u saaril­la
Aleutlan .saai^istossa;qn. muutettu
sotasatami^i,. Samadn;aikaan Dutch
Harb<nista,. Joka' myöV;on, Aleutlan
saaristossa, on tehty uusiäikalncn
huomattava laivaston Ja lentovoimien
tukikohta.
Arktllkan alueen militarisoiminen
tapahtuu laajassa mitassa Ja lukuisis­sa
eri muodoissa. On taahmoiteltu
laskupaäkoja, raköinusten Ja miiiden
laitosten pystyttämisti Jäätik^Ur
eelle. ieokeiltu lumibaktpreilla, J a tut­kittu
majoitus.:, -vaatetus- j a ravmto-
^synQrstä, lääkintökysymyksen prob-^
leemeja: j a vieläpä kaukana pohjoisel­l
a vyöhykkeellä) asuvien ihmisten
"psykologista tilaa". .
'Edellä eäitetyt tosiasiat/Jotka, eivät
sisällä läheskään kaikkea, ovat selvä
:todistUs siltä kuinka Amerikan impe­rialistit
työskentelevät ahkerasti muo-|
dostaakseen; aktiikan alueesta hyök­käyssodan
pönriahdusaseman. ;. .
r-srrXi
LOAN yAAattLISIi
Baittiuspidiuja kertoo
esimerkta, kuihka erSs Juoppo 1
kuoli siihen; i n m ottaessaan
tulta kynttilään hänen a&ohoiin^
lästämä hengityksensä aytSTo
maan Ja mies tukehtui siihei^
yksi kmilijoista Virtckol:
"Luojap kiitos, pelastitte,
. .^'Kuinka minä sen t e i n " '
;'rKäytän tästä lähUen '
kpä valaistukseen.- kynttilät ojat 1
an'vaarallisia." -
Sudet tappaneet
lampaita x
PIcton. — K a k s i sutta on tappanut
13 lammasta, joiden arvo on noin $300.
muutamien viimeisten viikkojen aika­na
Atholintownsbipissa,ihnoitettim
tääUä tiistaina.
' F a r m a r i t ovat järjestäneet' Joukko-metsästyksen
stisia vastaan.^ Atholin
township on luvannut $1^ ja Prtoce
Edward township $25 palUnnon s u .
den nahasta.
Tono, Japani. — Täällä Viime vii­kolta
pidetyn pormestarivaalien Joh­dosta'
oh neljä' ehdokasta vangittu
koska htitä: syytetään äänien ostami­sesta.
Uudet vaalit määrättiin pantavaksi
toimeen.. - K a i k k i neljä vangittua eh­dokasta
ilmoittaa ryhtsnränsä uudel­leen
ehdoldsaiksi.
Auringon ammen
A B K T I I K A N TUTKIMINEN
Canadan j a Yhdysvaltain sopimuk.
sen mukaisesti useita uusia radio-» j a
ilmatieteellisiä asemia perustetaan
Canadan pohjoisosaan niiden 41 me­teorologisen
aseman lisäksi jotka oli
tolmlrmassa il948 allissa. 'Muutamat
näbtä, kuten asemat Conwallls Ja E l -
lismere saarilla ovat jo aloittaneet
toimintansa. Kaikkein pohjoisin 'U8;n
Ilmatieteellinen asema sijaitsee GrOn-lantin
länsirannikolla, noin 950 mai­l
in päässä Pohjoisnavalta. Huhtikuun
7 pnä v^me vuonna 'US:n valtiode-partmenttl
ilmoitti, että US, ja Ca­nada
tulevat perustamaan uuden i l ­ma-
aseman Ellesmere saarelle. 500
mailla Pohjoisnavalta. Tämän lisäk-
Wall Street elttdaa St.' 'Lawrence-,
joen vesiväylänrakentamisen. .: O n ­tario
Hydron pidieenjcäitaja Saunders
valittaa 1,100,000 hevosvoimaisen sähr
kövoiman zneiletystiä,mitä kuoleman-
'kaupplaat haluavat.
Tässä nähdään' räikrä eslinerkiki
Jänkki-imperialismin: taantumuksesta
j a ahneudesta se3£ä siltä vapautumi­sen
tarpeesta. ^ ^
Verraxa^pa i^täj> NeiwpstOliitosta
iulleisiln viimeisiin' uutisiin^
"Tiedeakatemiah heiiumteknillisessa
laboratoriossa on kehitetty erikoislai­te
aurinkokunnasta saatavan voithan
käyttöä varten.: Täm'ä laite mUuttaa
aurinkokunnasta säteilevän voiman
lämpö-, sähkö- Ja- muunlaiseksi voi­maksi.
. ' • ' *'
"Erikoisen yksinkertaisia Ja helposti
icäytettavlä ovat ne laitteet mitkä
muuttavat säteilyn; läimpövoimaksi.
N i i h in kuuluu aHuinkokunnan' vesi-kattilat,
kuivaajat, suolavesi-tislaajat,
lääkelaitteet. yksiköt kyhnäsäJlytystä
varten, aurinkokunnan ' hciyrykattllat
"Turkmenlan pääkanavan varrelle
rakennetaan useita naltST aurinkokun­ta-
laitteita. Tällä alueella vallitsee
erittäin eduUinen tilanne niiden
käyttöä varten , v. - ^ämä laitteet ovat
helppoja 'käyttäiä j a tehokkaita. Ete­läisissä
piireissä niitä voidaan käyt­tää
seitsemästä kahdeksaan kuukau­teen
vuodessa. Näiden laitteiden h i n ­t
a on alhainen, j a ne tulevat makse-t'uksi
yhden tai kahden sesonkin. äi-
KirjI Obärles. Sims
kana." : " j
Kautta Neuvostoliiton valjastetaan
aurinkoa, rakennetaan Sähkötehtaita.
jotka antavat 30 "mUJ^ hevosvoimaa
sähkövoimaa, ikäytebään atomivoimaa
jokien suunnui muuttamiseksi. sekä
luotmon Ja'ilmaston vaihtamiseksi.
. Neuvostoliitto .keskittää: toimintan­sa
rauhall)S|^^)^kennustyöhön, muo­dostaakseen
:olosuiliteet;vm|ssä ,ihmis-4
ten elämä voklaanStehdä^^ paremmaksi
ja- Jatkuvastir onrielllsemmaksi. Jos
kuka tahansa Neuvostoliitossa nousisi
ylös vastustaak^oen aurhlkokunnasta
saatavaa voiipaä, n i i n häiatä- pidettäi­s
i in mielenvikaisena. ,:Mutta suinten
pankkien, rautateiden j k , k i v i h i i l i k a i ­vosten
johtajat-jä ipomot'.eittoavat
täällä St; :Lawrence-fJocn suuimiteU
man toteuttamisen.,
« e ovat niitä samoja miehiä jotka
keskittävät Yhdysvaltain ohjelman
peloittavlen- atomipommien.^ myrkky­kaasujen
j a hakteeriaseiden tuotan­toon.
He sanovat että.tämän "elin­tavan",
heidän elintapansa, täytyy
hallita' maailmaa. •
Moskovassa tiedeakatemia tiedoit-taa
vaatimattohlasti j a ilman mitään
rummutusta^ todella historiallisesta
tapauksesta: k<meista jotka valjasta­va
» auringon' säteet; .;
Parisissa Neuvostoliiton ulkominis­terin
apblainen> Andrei Gromyko tie-doittaa
pi^ttyVästi, että 'hänen
maansa on valmis - keskustelemaan:
"Aseistuksen ja; asevoimien.vähentä­misestä
Neuvostoliitossa,Yhdysval­loissa,
Yhdistyneessä Kimingaskun-nassa
j a Ranskassa."
V. 19» ^Vi; j a V J päivien Jälkeen
Neuvostoliitto on- JatkuvastL-suosltel-lut
neljän suurvallan sopimusta ato­mipommin-.
ja atomisodan pannaan
julistamiseksi. j a atomivoiman M y t -
tämlseksi rauhanomaisiin tarkoituk-'
siin; kaikenlaisen aseistuksen vähen­tämiseksi
ja^tit(kkaä''kontroilla tämän
sopimuksen täytäntöönpanemiseksi.
Tällä kertaa Neuvostoliitto on ai-i
noa maä näistä.neljästä suurvallasta
mikä oh .valmis allekirjoittamaan
Maailmatv: rauhanneuvoston ehdotta­man
räUhansopimiiksenr' Kiinan
Kansantasavalta: on-myös siihen vval-
- i-SELViGBAN SE V
^ t i oli pannut pikku l i a t i i ,.
krnnaan j a oli Juuri lähdöääL
neesta ulos kuuli Maryn ky^^jj^
"Mamma, Haun,minä kuolen,!
kö minä taivaaseen?"
"Varmasti, lapseni."
"Entäs Jeppe?" 7
"Luultavasti hänkhi tulee änae.»'
Sitten seurasi kysymykseHjsj^l
kanarialinnusta jä viimeisiäni
mästä, jolloin äiti kyllästyneeflä aal
.viimehi. ettei lehmä pääse talTaateBl
. " N i in no, sittöi meidän ön käjöjl
lypsyllä helvetissä", kuului
päätelmä.
TIETÄISI LEIPAA
, Franco oli huvilennolla p^rhee»''
kanssa. Hänen tyttärensä pudoöJi^
telhi ikkunasta—hänhän!
•hyväntekeväisyyttä — ja sanota
Se j o k a löytää seteUn voi syödäi
kylläiseksi, -
;Rouva prancp ei tahtonut olla l » !
nompi vaanpuJlottiniyös setelin, i
ten oli Francon itsensä vuördi.
voi kolme espanjalaista syödä=
kylläiseksi. . '
Lentäfjä mutisi:
— Jospas ,mh4 pudottaisin tdlj
n i i n koko Espanjan kansa voisi t ^ l
itsensä kydäis^L
Port Arthurissa
ruvetaan poraamaan
liikekeskuksessa
Pori Afthvr/-^ PaikaUisenkaiij^j
kamarin ' kaivo^omitean
ryhdytään täällä kaupungin 'flitaä^l
kuksessa käs^tämään tlmatttt^j
hopeasuonen. Jonka pitäisi ollä ]
pUngin; alla toteamiseksi.'
nenralkaa toukokuun 28 pnäja]
tulee köysUlä erpittamaan porau
een.-
mis.
.t:
Tehtävänä on se. että Yhdysvaltain,
Ranskan j a Britatmian hallitukset p a -
koltetaan siihen.
Yhdysvallat ei v o i olla huomioon­ottamatta
Canadan vaatimusta rau­han
puolesta. Sen sijaan, että on
palvelevainen avustaja Jänkklen i m ­perialistisessa
hyökkäyssodassa. C a ­nada
voisi Ja voi olla huomattu tekijä
taistelussa Wall Streetin j a Washing-tonin
kuolemankauppiaita vastaan.
Yhteistoiminta naapurimme Neu­vostoliiton
kanssa on saatavissa toi­mimalla
rauhansopimuksen hyväksi
mitfä maalhna n i in kipeästi tarvitsee,
että voidaan vaihtaa tavaroita ja
aatteita Ja työskennellä rauhan eikä
sodan hyväksi. ,
$390»666 myönnetty
Otitarion sairaaloille
Toronto. — Ontarion paämlnl^]
Frost ilimoitti torstaina, että ^S^fjl
on myönnetty Ontarion sairaaloQki^
Seuraavat sairaalat saivat uktäf,
rahoja 'St. Joseph sairaala B^niQ^j
nissa. iHaldiman 'Memorial salmm
'Dunnrillessa j a St. Vincent -saim^l
Ottawassa.:. •Viimeksi mainittu nP;
raala sai $194,030 määrärahan; M>j
oli kaikkein suurin.
Autojen rajakunnat
Yhdysvalloissa
TVashington.D. C. — Nykyisetji-|
Jahlnnat matkustusautoillö -Jääd;lit'|
t i i n määräämättömäksi ajaksL
TehtaSijahi töytyy alentaa 5ean^j
ran' hintaa kuin mitä varaknod:)!
tuuppi maksavat, kun niitä d-auton.
nrnkana.:
Hintojen vakauttamisvirasto
tämän määräylcsensä viime
Varakumin poistamlsmääräjtsen 1
sista autoista; antoi joku aito >
kansallinen tuotantovirasto. ,
PÄIVÄN PÄKINÄ
Vi--
Sellainen vakavarilainen, varoitus
Miksikään mmtksi k u i n väkavanlai-mi
mkmm
myöhemmin saatu nähdä, että "täysverisenä arjalaisena" hän saa
häväistä mielinmäärin vähemmistöryhmään kuuluvaa henkilöä, ja oli­pahan
olevinaan vielä närkästynytkin siitä, kun •mr. "Peterson ei matele­vaisen
madon tavoin ollut tästä asiasta vaiti. 'Mutta mr. Peterson teki
palveluksen, ei vain omalle rodulleen ja muille canadalaisille vähem­mistöryhmille,
vaan koko Canadan kansalle ja valtiolle, kun hän teki
asiasta julkisen taistelunkysymyksen sanomalla: '^Näyttäkäämme kas­vojamme
puoleen tai toiseen. Me olemme joko demokraattinen maa
tai jos emme4>Ie, niin sitten on Inknttavn nn'ostclemnsta toisten mai­den
moraalia."
seksi varoitukseksi ei voi sanoa sitä,
kun nimlmerklkl H . Industriallstbs
toukokuim 2: päivän numerossa Jul­kaistussa
artikkelissaan"Eriäviä mie­lipiteitä",
-sanoo lehden sisältöä a r ­vostellessaan
mm: ./
" . . . Meidän luokkatietoisten
työläisten ei tulisi pyrkiä vähentä­mään
lehdistänune ; periaatteellisia
kh-joituksla. Pährvastohi niitä t u ­lisi
olla paljon enemmän Ja sellai­sia.
Joissa aina asetettaisiin työ­väenluokan
ed^it ensfanmälseksi."
Jä sitten viem edelleen: , ;
"Sitä tarkoitusta vartenhan me
sen aikoinaan perustlmmekin, Ja
jos se sitä lakkaa olemasta niin oh
vaikea nähdä m i k s i se on meille
välttämätön ylläpitää."
Tällaiseen varoittavaan j a uhkaa­vaan
lopputulokseen tulee H . K . ar­vosteltuaan
Industrlalistin toimitusta
hyvin asiallisesti j a sattuvasti siltä,
että se on maalannut h&ijoilleen vir-kaheitto
ItfacArthurista • {vertaansa
vailla olevan Ja korvaamattoman
4t "'kansojen yhdistäjän" Ja sankarin.
HJEC. mainitsee myöskin Industrla­listin
toimitnksen 'valittelusta tupla-
Juulaisten Järjestön yhä pienenevän
kannatuksen suhteen. Hän huomaut­taa,
että "analyysi oU ensin asial­linen",
mutta loppui "mielestäni a i ­van
ihmeelliseen loppupäätökseen".
Kuten nniistetaan — ainakin ne
nmistavat Jotka lukivat tältä palstal­t
a pari viikkoa sitten Industrialistille
ontanuunme pöjjytykscn -r- t u l i I n ­dustrlalistin
toimitus sellaiseen ylet-,
ti^ään viisaaseen loppupäätelmään,
että syy irWW:n järjestön räivettymi-seen
on kokonaan tyhmissä Ja luoik-katiedottomlssa
delikeiteissä.
yieIä,kolmas mainittava kohta k i r -
joitöksesää-oli se,.lnm H K . sanoi suo­ran
totuuden periaatteellisten'kirjoi­tusten
vähratämisehdotuksesta seu­raavin
sanoin:
"Niitähän ei ole' enää viimeisien
kuukausien aikana lehdessä ollut­kaan,
joten mielestäni Jäisi tiässä
tbimittajille heti aliäcst aivan y l i -
;vohnainen tehtävä." i
HJ£:n kirjoitus k<^naisuudessaan
on selvä j a ' kaimopuheinen osoitus
sUtä. että andustrialisUn lukijaknn^
taan Ja kannattajajoukkoon kuuluvat
tavalliset rehdit työläiset ehrät lopipu-
Jen lopuksikaan ole n i in "tyhmiä"
kuin Industrlalistin tobpltus - luulee,
vaan että he pystjrvät ajattelemaan
asioita Ja vetämään niistä sodanliet-sojakenraalien
ihailijoille epämielui­sia
johtopäätöksiä.
Se osoittafi. myöskin. kumoamatto­maksi
totuuddcsi sen mitä rauhan­liikkeen
puhemiehet kaikkialla maa­ilmassa
ovat vakuuttaneet, että t a -
.valliset kansanihmiset, kaHtkien alo­jen
hyödjrlllset työntekijät, ovat poh­jaltaan
rauhan kannattajia, ryöstö-sotien
j a kapitalistisen riiston vas-tiistajia.
Ihmisiä' voMaan johtaa harhaan,
puljuttaa tekemään sitä Ja tätä Joka
loppujen lopuksi koituu heidän omik­si
kaulavllloikseen. nnitta kaikella
on rajansa..
Ihmiset opivat. kansat viisastuvaC
-Tavallista työkansan ihmistä, sel­laistakaan
jota ei voida sanoa luokka-tietoiseksi,
on vaikea saada kannatta­maan
sotaa, riiston tehostamista ja
ihmisoikeuksien rajoittamista. Eikä
varsinkaan silloin kun kukaan ei 'ole
heidän omaa maataan uhkaamassa Ja
kun ei useita tuhansia mailia lähem­pänä
ole edes ketään joka pystysi Ja
voisi heidän maansa rauhaa Ja tur­vallisuutta
vaarantaa.
Tämän päivän ihmisillä., ainakin
vanhemmalla 'Polvella.' on muistissa
Jcaksl s^taa, J o t ^ loumpalnenkin on
käyty "pysyvän rauhan Ja järjestyk­sen"
aikaan säamiseksL
NUn sanottiin ensimmäisen-niaail-mansodan
aikana. ja- n i in vakuutti
myöskin Hitlerin Aatu lähtiessään
"soiteUen sotaan".
Jossakin nilelessä nämä molenunat
sodat veivät kyllä ooäailmaafaarppa-askelin
todellista rauhanaikaa kohti.
Ensimmäisen maailmansodan aikana,
j a sen seurauksena muodostettiin
työläisten ensimmähien todella de­mokraattinen
Järjestelmä Venäjälle
— Neuvostoliitto.
Aatu-vainajan riemusota taas päät­tyi
taantumuksen vankimman linnak­keen
natsiJSaksan tuhoon, Itä-Euroo-pan
kansandemokraattisten järjestel­mien
syntyyn j a viimeksi uuden de­mokraattisen
Kiinan hiomiseen.
Ne ovat valtavia j a ratkaisevia his­toriallisia
rauhan j a hyväntahdon i h ­misten
voittoja, mutta ne ovat olleet
kokonaan päinvastaisia siUe mikä on
oUut "pysyvästä rauhasta Ja lujasta
Järjestyksestä" piihunelden sodanliet-
«ojaln taritoituksena.
Sodanlietsojain tarkoituksena on
ollut Ja on myöäkin tänään, työkansan
entistä perinpohjaisempi orjnultami-nen
j a riistäminen, johon on yhtynyt
saallistamisalueista syntyneiden Ices-kinälsten
riitojen ratkaisu kan-sojch
elämällä Ja verellä. •
Ja siinä suhteessa el ole tap
nut mitään muutosta. 'Kapit
näkökannalta sota el ole''rafi
mitään enempää kuin sodat
ennenkään. ' Luonut vain ^
seuraavalle sodalle. Jossa
Ja vähemmän Jsaalista saanut
revanshia. •>
Nyt on - tilanne ; entistä
•kapitalismille. k'oska soslalisml^J
tyneet maat • 'muodostavat
uhkan kapitalistien saalist
jentamiselle Ja jatkumiselle, i
si että ne uhkaisivat kapit
maita hyökkäyksellä tai
sella väkivallalla vaan siksi, ettl^fj
den maiden Icansat on pelastettor
pitällstiselta h^yhennykseltä. J»/
ne elintason' nopealla
muodostuvat "ireloittavakslV^,,
kiksi Järjestehhänsä etevämyyrfoy
Siksipä nyt valmisteilla' t^^^-
onkin tarkoitettu entistä '
ndn tavallista kansaa vastaan..
Hei
räämättömän ttflion, kurjuudenM
ren hinnalla kapitalismi hsl^^JJ
lauttaa •— ainakin yrittää -r]
horjahtaneen valta-asemansa
mille perusteille.
Kansat tahtovat rauhaa
tävät että sota tiio .vain k ^ * ^
kurjuutta, hautoja Ja raaJarTOJ^^
sää veroja j a vähemmän '^^I^y
Siksi kansanihmiset vastust^-J
taa j a sodan Uetsojia Ja näkeif
hollisensa siellä missä 1
sotaa j a ylistetään sodanlietBOj»
kääntävät nilUe selkänsä, kotdi i*^
kirjoituskin osoittaa.
IndustrfaUstin toimltusUB
tehdä payon rauhanasian MTr*:]
/raUhMlan on hyvinvoinnin i
lytys — Ja olla mukana « g i ,
kossa Joka tulee estämään » » " I
saattamaan sodan Ja .-^^
apostolife WWMn Ja 1 * ^ ,
eiiiöin se inRMM» 1^>^
työkansan kaiinalutaestau rr,
' " • '•(&