Vapaus, June 23, 1953

              Sivu 2 Tiistaina^ kesäk. 23 p. — Tuesday, Jme 23,1953
telej^or^: Buatoeaa Office 4HB8«
Editorial OSSke «HtZdS; Manager
e. suksi. E(morW.Ek}aii4.Maito8
aSäre»: Box &, euäbmj, Ootario,
tabUOed Nov. 19}?, Aotborized
w «eeoni das maU fqr tbo Post
OfOee Pepavtment. Ottava, pub.
lUtotf tbrke «reekiy: l^esdajra
TImzsdayi asd Satardays bfVepam
FttUishios Company IM^^ktm-vn
S&D £t. W^ 8u(Umx7. Ont. Canada^
Adrertisios ratea opon as^^UoS'
lYanslatlon free of «bai:ge.
TILAUSHINNAT;
Casadass»: 1 «k. 7JOO « kk. 3,75
• •-•'3 kk; 235
rbAysnnoimt t vk. 9130 610,430
Suomessa 1 vk. 8^ 0 kk. 4.75
Syngman lUieen provokatio
Kaikkijvähankln rehelliset ihmiset ~ mukaanlukien porvariniset
sanomalehtimiebet ja -poHtiikotkin — ovat tuominneet Syngman
Rheen hallituksen provokation väliraubapeuvottelujen romuuttarai-sdtsi.
Kysymys on iuonnoliisesti siitä kun Rheen hallitus ''vapaut­ti"
25X)%K} liittolabten sotavankia.
Selvää on, että Rheen hallitus ei olisi tätä provokatiptaan voinut
tehdä, ellei hänellä olisi ollut strategisissa asemissa olevia yaikuttis-valtaisia
ystäviä, jotka "ymmärsivät" ja suosivat hänen provokatio-
1^, Onhan aivan turhaa olettaa, että joku Syngman Rbeen tapai­nen
lilvintaskudiktaattori yhdessä nukkehallituksen lailla sitkytiete­in
hallituksensa kanssa olisi yksinään voinut toimia vastoin mahta­van
j¥fadysvaltain tahtoa täsä asiassa!
Seh^ on, kuten OP:n uutistiedoissa kerrotaan, että kenraali
Oark oli tietoinen tämän provokation valmistamisesta jä antoi sen ta­pahtua
mihkäänlabim varotoimenpiteisiin ryhtymättä. Tämä sellai­staan
on seikka, joka panee valtiosihteeri Dullesin "rehelisyys" va-icniittelut
hyvin kyseeiialaiseena^ Vielä siinäkin tapauksessa,
vaikka Syngman *Rhee ei olisikaan sanonut kenraali Clarkille, että
faatt aikoo tämän provokation suorittaa^ kuten CP:n uutistiedossa
kerrottiin. Yhdysvaltain asiallisesti miehittämässä Etelä4Coreassa
täytyy olla niin paljon armeijaan -vakoiluosiaston miehiä, että he eivät
mitenkään voineet olla huomaamatta, mitä oli menossa,
v": Rheen provokatio on selvästi todistus siitä, että puheet niistä
tohansista sotavangeista, jotka ehät muka halua palata kotiin, olivat
"suuresti liioitdtuja'!, jos saa. luvan käyttää tätä vanhaa saiiöntaa/
J^s Rfaee ja kumppanit olisivat itse uskoneet, että nämä tuhannet
s^vangit eivät halua palata kotiin, he olisKat ilomielin antaneet
laidat viiden vallan huoltokomitean haltuun ja sitä tietä "todistajik-
/s^V että asia on kuten he ovat väittäneet — yli 40,000 sotavankia
ki^täytyy menemästä takaisin kotiin. Mutta kun asia ei näin ollut
eikävöi olla, Syngman Rhee turvautui omien jälkiensä peittämiseen.
^tavankHeirien väkivaltainen ja sopimusvastaihen tyhjentäminen
di asiallisesti tunnustus siitä, että nämä sotavangit haluavat palata
Svtiin^jos heille annetaan siihen tilaisuus.
Syngraan Rheen provokatio valoittaa tavallaan myös Yhdysvalta­isten
kenraalien kantaa tässä sotavanktkysymyksessä. Toista vuot­ti
amerikkalaiset kenraalit kieltäytyivät allekirjoittamasta välirauha-sopiihusta
yksinomaan sen vuoksi kun he eivät halunneet fpakoittaa"
ij&itä kotiaan muka pelänneitä sotavankeja takaisin, toista vuotta
kestäneiden neuvottelujen aikana menetti tuhannet amerikkalaiset,
j^ mutit henkensä. Mutta kun asiasta päästiin lopuksi, sopimukseen,
iijlin kymmenen päivän kuluttua siitä annettiin Syngman Rheen suo-rjttaa
teon; jota ei voida tulkita miksikään muuksi kuin tunnustuk­seksi
siitä, että Korean sotaa ja verenvuodatusta pitkitettiin joistakin
njnista syistä; eikä rakkaudesta sotavankeja kohtaan.
Kirjojen poltiamineh
ip Kirjojen polttaminen on toivotonta hommaa, sillä aatteita ei voi-dj
polttaa, eikä kuopata.
^Kaikesta huolimatta taantumusvoimat ovat jatkuvasti turvau-tdlteet
kirjojen polttamiseen siinä mielessä, että he voisivat hävittää
fväarät ajatukset" ihmisten mielistä. •
* Näin tapahtui Kosolan Vihtorin johtaman Lapuan liikkeen ai-k^
a luomessa. Niin tapahtui Hitlerin .Aiatun -yaltakauteha Saksassa.
^I^joja poltettiin Mussolinin Italiassa ja kaikissa fasistimai^.
* iKaikissa yllämainituissa tapauksissa kirjojen polttajain tasoit­teena-
oli ^'kommunismin hävittäminen'' — ja kommunisteilla tarkoi­tettiin
kaikkia niitä, jotka eivät hoilanneet hoosiannaa sotaseikkaili-ji^
Ue. 'Mutta huolimatta tuiiansien kirjojen puolttamisesta ja tu­hansien
"konununistien" vankiloissa kiduttamisesta ja tappamisesta,
ypämainittujen maiden ''kommunismin hävittäminen" kirjojen poU-tänisen
avulla johti siihen, että kommunistiset puolueet kasvoivat,
voimistuivat ja karaistuivat. Tämä on tosiasia, jonka myöntävät
niin konununistien kannattajat kuin heidän vastustajansakin.
•» Nyt on historian näyttämölle astunut kirjanpolttajain roolissa
Vidysvallat. Historian opetuksista välittämättä amerikkalaiset so­danlietsojat
turvautuvat kirjojen polttamiseen keinona "väärien aja-t^^
ten" eli''kommunismin" hävittämisessä.
>r 'Mutta kirjojen polttaminen on kaikkea muuta kuin suosittua
hommaa herran vuonna 1953. Niinpä sitten kuultiin itse presidentti
jä|senhowerin suusta neuvo: ".^Ikää yhtykö kirjojen polttajiin. Äl­kää
luutko voivanne päästä jonnekin salaamalla tosiasioita ja uskotta-nletlla
ettei niitä ole koskaan ollutkaan; älkää pelätkö mennä kirjas­ten
ja lukea kaikkia kirjoja . . . Ja seikkapa heidän (kommunis­tin)
ajattelunsa ja aatteensa ovatkin vastakkaisia meille, niin heillä
on kuitenkin oikeus ne ilmabta. heillä on oikeus kirjoittaa niistä ja
o&eus panna ne satiaiseen paikkaan missä niiden saantia ei panna ky-sahalaiseksi
. . ."
' Tämä lausunto kuvaa amerikkalaisten demokraattien yleistä kan-
4-'
• •^ . Mutta täytäntöön sovellettuna se ei ilmeisestikään sovi Yhdys-
\^ialn julkisen elämän toiminnan ohjeeksi — tai sitten presidentti
Ksenhovrer pelkäsi itse joutuvansa^kommunistien luokkaan epäame-rfti^
alaiset komitean mustissa kirjoissa.
* Niinpä sitten nähtiin, että presidentti Eisenhower joutui anta-laaan
- uuden ia^i^^ ja selittämään, että "poikkeustilanteita" löy-tJS^
ja näiden poikkeustilanteiden kohdalta hän h>-väksyy tä>-deili-
S(^ti kirjojen polttamisen. Tämä sellaisenaan palauttaa mieleen Suo­ran
la^ualaiskauden, jolloin puhuttiin illallispöydis:^ kauniita sanoja
d^okratiasta, mutta käytännön elämässä selitettiin, että Suomen
"goikkeustilanteen" Ukia on laadittakaa ja A-oimassa pidettävä "poik-
^uslakeja" jotka 'kä>^tännöllisesti kaVsoen kiel&irät tärkeinunät
f^Smokraattiset oikeudet!
^ Kuten muistetaan, presidentti Eisenhower puhui kirjain poltta-njQsta
vastaan viikko sitten sunnuntaina. >Mutta sitä seuraavana kes-
-^dikkona hän antoi toisen lausunnon selittäen, että mikäli hän on
^kysymyksessä, niin Yhdysvaltain hallituksen valtiodepartmentti (ul-ksministeriö)
"voi polttaa minkä tahansa kirjan jossa yritetään suos-tfidlaöunisiä
liittymään kommunistipuolueeseen . . . Jos valtio-dipartinentti
polttaa sellaisia kirjoja missä on tällaisia avoimia ve-t4>
muksia, se voi niin menetellä . . ( C P n uutistieto Washingtonis-^
» ^Mis^ sitten on niiden kirjojen raja, joita ei saa polttaa ja jotka
vmdaäa polttaa? Tietysti poliisilaitokset ja Ic^pukädessä hallituk-selsa.
Tiukan tiilien >x)idaan polttaa raamattukin, missä -vähän kom-n^
istien ta\-oin tuomitaan rikkaat ja lu\-ataan köyhille ja osattomille
taivasten vialtaktmta, tosin vasta kuolenaan jälkeen.
« fMetkillepantavaa myös on, että kaikki kirjojen polttajat av^i
afettaneefvaitf^iconMnunistbten kirjojen polttamisesta ja-kulkeneet.
päämäärä**
sotfiisiä'
Kirj. Alauri Byömä
MOTTO: "Jca vapaussotaa katsellaan
niiden k a ^ e n acdan muo'
dostamaa taustaa vasten.
Jotka Suomi joutui käy­mään
Tiime maalimanpa-lon
yhteydessä, el kukaan
voi olla näkemättä vuoden
1918 taistelua oikeassa va­lossaan:
kcJjsien sotamme
päämäärä on ollut sama!^
Miannerbeimin '^Mulstel-mat~
I osa, 8. 336.
(Jatkoa)
WE¥GAJ« » 1 N -TIBTOJlKEr
Ilman BSanJaerbeimin omaa tunnus­tustakin
tiedettäisUn, e t t ä hänellä ns.
talvisodassa oli samat päämäärät Ja
samat tukimiefaet kuin ns. Jatkosi-dassa.
l ^ m ä n asian nimittäin selvit­t
ä ä eht. puolustusministeri - Juho
Niukkanen tunnetun muistelmateok-isensa
luvussa "Saksakin toivoi meitä
autettavan" (SS. 24Ö—248). Sitäpaitsi
NeuvostoUiton tiedonantotoimisto oli
jo V 1948 Julkaisemassaan kirjasessa
"Hiatorfan väärentäjät" osoittanut,
e t t ä Mannerheim ; vuosina 1939—40
talsteU Hitler-Saksan etujen puolesta
ja että -Neuvostoliitto , nujerta­malla
mannerheimlläiset t ä d mahdol­liseksi
toisen maailmanw)dan lyhen­tämisen
alnaUn kahdella vuodella.
M u i U l c o s k a Mannerheim myös­kään
Muistelmiensa ns. talvisotaa
kosJcevaesa luvussa ei säästä törkei­tä
neuvostovx<<ta'sia herjauksiaan ja
valheitaan, niin on aiheellista vielä
palauttaa mieliin eräitä yksttyiskoh-tia
tämän £odan taustasta. Tämä,
•tausta selviää Niukkasen teoksen ja
"Hl^tonan väärentäjätvjull.uisun l i ­säksi
«ellaislsta teoksista ja asiakir­joista
kuin Ruotsin ulkoministeriön
Yaikoincn K i r j a vuodelta 1947. rans­kalaisen
diplomaatti Jean Cathalan
teos ^He kavaltavat rauhan", tans­kalaisen
K a : Moltken teos "Kulissien
takana" Jne.
Ruotsiii mainittu Valkoinen K i r ­j
a sisältää mm. ulkoministeri Gun-therln
muistiinpanot maaliskuun 2
p : t ä «HO. Tässä asiakirjassa k'2rro-taan,
että englantilaJs-ranskaLaisten
sotajoukkojen lähettäminen Suomeen
slfälty: NeuvcstoUittqa vastaan teh­tävän
hyökkäyksen yleiseen suunni­telmaan
ja että tämä suunnitelma
oli tarkoitus "maaliskuun 15 päivästä
alkaen panna täytäntöön Bakiia vas­taan
- ja vielä aikaisemmin Suomen
k a u t U ' (Valkoinen Kirja, s.. 119).
Mainittm suunnitielman olivat laati­neet
ranskalaiset b.mraalit de Gaulie
j a Weygand, joka siihen aikaan oli
Raruskan, sotajoukkojen yiipäälllkk8-
hä Syyriassa. Kenraali Weygand.
joka Jo V. 1925 oli paljastettu 'Eng-l^
nnin vaköilupalvelun asiamieheksi,
k-aului Mannerheimin läheiseen ys­täväpiiriin
jo ersSmmäisen iraail-manscdah
loppuvuosilta alkaen ja
voimme nähdä hänen luihujen kas­vojensa
"korisUvan'". BAannerheimin
Muistelmien H osaa sivulla 93. Näi­den
luhden neuvostovastaisen söta-seUtkailljan
aateveljeyttä valaisee l i ­säksi
sekit;, että »ilannerheim?n
»Muistelmat äskettäin ovat ilmesty­neet
ranskankifiis^nä laitoksena juu­r
i samaisen ammattivakoilijaWey-gandin
ylistävällä alkulauseella va­rustettuna.
,
Jean Cathalan teoksesta selviä?
eiträmättöinäsU. e t t ä Daladierin hal­litus
ja Ranskan- taantumuksellinen
sotilasjuntta olivat ryhtyneet valmis­telemaan
laajaa pihtihyökkayst^
Neuvostoliittoa vastaan jo ennen
l«jin Suomen j a Neuvostoliiton jän­nityksestä
rräkyi merkkejä. Sota. jo­ka
sittemmm tuli tunnetuksi ''talvi­sodan"
nimellä, oli suunniteltu toi­seksi
osaksi Weygandin ja hänen
virkaveljensä Gamelinta suunnitte­lemasta
suuresta pihtihyokkäyksestä.
Ranskalaisten seikkaiUjoiden asia­miehinä
Helsingissä työstenteiivät
Ranskan armeijan vakoilufcsaston
cdusUjaa Ganeval ja Jules Moch,
joista edellisen nimi niinä aikoina
usein esiintyi Rytin hailituksen Is­tuntojen
pöytäkirjoissa.
Suunnitelmat olivat komeat, ja
englantilais-ranskalaiset seikkailijat
avustivat kätyriään Mai^nrrheimlä
auliisti' aseilla ja lupauksilla. Yli­mielisyydessään
Mahhei^ieim kuiten­kin,
kuten Moltke -mainitussa teob-sessaan
is. 99) kertoo, yliarvioi voi­mansa
ja ilmoitti tarvitsevansa län­simaisia
apilijoukkoja , vasta > touko­kuussa
1940. ' Siihen mennessä Man­nerheimin
rintamat onneksi murtui­vat.
Daladier j a hänen seuraajansa
Reynau sekä kenraaUt Weygand ja
Gamelin Jäi\'ät ilman Suomea jat­kamaan
mielettömiä hyökkäysliank
l'iitaan.
T5.%ABIXVPSEERIN
"VAPAUSSOTA"
Kaikesta edeuä sanotusta sehiää
eittämättömästi. että toisen maail­mansodan
tausta on todellakin omi­aan
valaisemaan Mannerheimin pää­määriä
myös luokkasodan aikoina.
Sitäpaitsi aiannerheimir. muisteteat.
vaikka niiden täpikohtainen epäre-helUsyy
» muuten tekeekin ne hlsto-riallisena
todistuskappaleena arvottc-miksi.
oenaavat kuitenkin' määiättyä
tod stusarvoa hänen omiin aivoltuL"
«iiijsa nähden.
käs^ykseen. että- b ä n o i k a i k i l i e ao-dlUaan
oU "eama päämäärä": kan-aainvälisen
imperäJIsmIn avustami­nen
hyökkäyl.'ilzsä neovostovaJtaa.
sos^läxoin Jä kansanvallan asiaa
Niinpä Manneriieim tunnustait^ke-1 vastaan. Teissä mielessä kaikki im-väällä
1917 asettuneensa y&teyteen i periallstifiet. hyäkkäyssodat ja muut
t£aarinkenra3li Sablrovin kanssa j a ! nkolhset juonittelut 'Neuvostoliittoa
kehctuaneensa t ä t ä asettumaan vas-tarallankumouksen
kärken <I osa, s
224). Töi^ssa kphdaasa hän torpoc.
e t t ä kenraali KornHovin kaappaus­yrityksen
^Jäoon^taminen sai h ä^
j ä t t ä m ä ä n paikhmsa Vienäj^
mcijassa (s. 230). Edelleen häii pal­jastaa
neuvotelleerisa mmdehkiti
va5:avai!ankumoukseUisten upseerien
kanssa aseellisen taistelun järjestä­misestä.
Venäjän kansan vaHasku-mousliikettä
vastaan. Hän oU ay-västi
kuohuksissaan nähdessään
"kenraalien itse kantavan matkata­varoitaan"
(£s. 234—235). Käväisty­ä
ä n väUllä Suomessa Mannerheim
palasi kiireesti takuism Pietariin
neuvottelemaan \'astavaJlankuaiouk-bellisten
venäläisten puseerlen > j *.
Ranskan sotiiaavaltuufikiamah: pääl­likön
kenraali Niesselin kanssa aseel­lisen
hyökkäyksen tlärjestämlsestä
nuorta neuvostovaltaa vaataan (s.
236). Varauk8eU<»nal]a ihailulla hän
puhuu tsaTistisen sortovallaa iha­nuuksista
(esim. 8. 240), Venäjän
kansan vallankumousliike käsitti hä­nen
mielestään pelkkää "rosLuvä-i
e ä " (s. 219) ( ja suuri sosialJstJnen
lokakuun vallankumous oU Jtfaxmer-hemin
"länsimaisen" kielenkäytön
mukaan " L e n i n i n vallankaanjaqs",
jcka vei Venäjän kansan "orjuuteen,
josta kehittyi' maailmanvaara^vcs.
244)!
On selvää, että Suomen kansalli-
, set edut - eivät tämän fanaattisen
neuvostovastaisen seikLuiliJan; sil­missä
olleet penninlcään arvoiset.
Hänen päämääränään oli ainoastaan
luoda itselleen ja Imperialistisille
isännilleen tukikchta j a sillanpääase­ma
jatkuville hyökkäyksille sosialis­tista
iieuvc^tovaltaa. vastaan, tavoit­teena
t£arlstlseh tai muim vastaval­lankumouksellisen
koplan palautta­minen
valtaan Venäjällä. Joskin
Mannerheim entisenä Isaarin UE^^e-r
n a oli tottuneempi seurustelemaan
englantilaisten ja ranskalaisten vir-kave}
jiensä kuin sa!>ia}aisten Junk­kerien
kanssa, ei hänellä ollut mi­t
ä ä n sitäkään vastaan, että jälkim­mäiset
kutsuttiin Suomeen kukiista •
maan kansanvaltaista hallitusta se­kä
lahtaamaan Suomen työläisiä'ja
tcrppare.ta. Muistelmissaan: Man­nerheim
on ymmärrettävistä • syistä
hieman sensuroinut Saksan hallituk­selle
20. 3. 19 lähettämäänsä arun-pyyntösähkettä
ja yrittää luonnol­lisesti
selittää silläUn Lfirtaa olleensa
•pakkotilanteessa". Mannerheimin
onnettomuudeksi hänen esimiehensä
saksalainen von der Goltz teokses­saan
"Toiihlntani Suomessa Ja Bal­tian
maissa" todistaa Mäiuierhe^mm
vieiä luokkasodan päättymisen jäl­keenkin
pyytäneen saksalaisia jouk*-
koja jäämään maahan koska:
"VaötahyöL-iäys Pietarista oli
sangen luultavaa, samaten .-isäi-sen
kapinan sjctyminen uudelleen
n i in pian kuin pelätjrt saksalai­set
voittajat olivat poissa (mt. s.
114». '
9ri asia siten on. että Mannerheim
myöhemmin riitaantui saksalaisten
"auttajien" kanssa, kun näillä ei
enää Saksan sotilaallisen romahduk­sen
Jälkeen , cllut mahdollisuutta
Mannerheimin toivomalla tavalla o-sallistua
Jnterventiohyökkäykseen
neuvostovaltiota vastaan (von der
Goltzin teos. s. 123). Tällöin "ken­raali
MatUterheim palasi entiseen
suunnitelmaansa ryhtyä yhdessä
Englannin ja Skandinaavian kanssa
hyök'iäykseen Pietaria vastaan .."
(mt. s. 153). Jopa Helsingin Sanor
main päätoimittaja Niiniluotokin
katsoo 1. 11. 51 välttämättömäksi Oi­kaista
Mannerheimin muistelmia to­teamalla,
e t t ä tämä "Judenitshin lä-hestyefäsä
Pietarin portteja, tarmok­kaasti
ehdotti Suomen Joukxojen
käjrttämistä Pietarin valtaukseen, lis-koen
siihen, että Suomi tällä toimin-,
naltean hankkisi Venäjän uusien el-bolshevi^
isten valtiaiden j ä muunk^
maailman, kiitollisuuden".
• Pyri.'-my5. neuvostpvalJan .kukista­miseen
ja v-almistautuminen aseel­lisiin
hyökkäyksiin Neuvostoliitto^:
Vastaan pysyi^ Mannerheimin suure­na
päämääränä hänen kaikissa vai-heia^
ian. Siinä on hänen elämän-työnsä
jchtolanka, joka näyUäytyi
tunnetussa päiväkäskyssä "En pane
miekkaani tuppeen ennenkuin
hänen osallistumisessaan v. 1931 V a ­paussodan
Rintamamiesten Liiton
yhdessä ranskalaisten imperialistien
.kanssa laatimiin salaisiin hyökkäysr
5uunhitelmiin. suhtauticnisessaari la^
puänliikkeeseen ja vieläpä hänen koV
.ko ns. ''yhteiskunnallisessa "puuhai­lussaan.
vastaan orat Manneriieimin kielen­käytön
makaan Vapaussotaa". M a n -
netfieiminr P ä ä s ^ 3 i | ^
Suomellk^öli tainj|^fedttää i ^ l l a a l l i -
sen^tuklkbbdan Ja S a c « t u n ; ^ w^
le tykinrouM-psaa:;^^
Se, •eitä- Maninerheinmä Muistel-mien
tapainen teos on i^attaxmt n ä h ­dä
päivänvalon Ja että tällä tsaris­tisen
m e n n e i ^ d e n haamulla vielä­k
i n cn Suomessa palvojia, on ym­märrettävissä
Ja selitettävissä vain
yhdellä tavaOa: mannerhelmllälnen
revanshlprt^ganda -sovieltuu tällä
hetkeDä loistavasti "amerikkalaisen
imperialismin byökkäyssuunnifelmlin
Neuvostblilttoa vastaan. Mutta sitä
suurempi - syy ' k a i k i l l a rehellisillä
sucmalafsilla isänmaanystävillä. Jot­ka
toivovat Siumien Ja Neuvostoliiton
kandien pysyvää ystävyyttä, olisi
mahdoUisImman pian lehdä Ic^pu
rikollisesta ' mannerheimiläi^uopa-gahdasta
maassamme.
SITÄ
— M —
TÄTÄ
Sadat Montrealin asukkaat seurasivat ibmetenen, kmi poliisit raakaa
väkivaltaa käyttäen faajoittivat Rosenberg parrsftnntian puolesta esiin­tyvien
montrealOaisten raohallisen mleloibsoitiiksen Tbdysvaltain
konsulaatin ednstalla. Kovassa poliisit työntävät autoonsa erästä
mlelenosoitokseen osalUstimntta naista.
kasvu Neuvostoliitossa
Kirj. M. Maksimov
Dcnetsilalnen kaivostyöl^nen Ivan
Tarasko on vanha varojen tsölettaja
säästöl<issaan.' Älkää lukija luulko,
että hän. säästää rahaa "onnetto­man
ajan" varaksL Sitä se ei ole.
Pari vuotta siten Tarasko osti sääs­tövaroillaan
aöton. Sitten rakensi
autotallin. .Vifine-aikoina ovat " L i -
dijeyka 2-7" kaivoksen työläiset, joi­den
joukkcon lEuiduu myöskin Ivan
Tarasko. (»taneet säästövaroillaan 50
autoa.
Neuvostoliitossa on havaittavissa
työtätekevien talletusten herkeämä­tön
kasvu. Sodanjälteisinä vuosina
ön talletusten luku säästökassoissa
kasvanut sodanedelliseeh aikaan ver­raten
neliiÄerta"sestf; Vuoden 1948 i
tammikuusta vuoden' 1951 tammi-kiuuhun
on tallettajain luku lisääh-tynyt
-Neiiyostom - 9;30o;00O • hen­gellä.
•. Yksistään vifctne vuonna tuli
Neuvostoliiton.'rsäästökassoihin 3,-
200.000 uutta taUetta jaa.
N^vostoihnuset, samoin k um Ivan
Taraj^okin. eivät: säästä varoja "on-net((
nta- aibjta" odottaessa. Siltä va­ralta
säästivät varoja työläiset ja
virkaiiijat Venäjällä eimenvailanku-mousta..
s i i h e n oUldn heillä päteviä
syitä. Hetkellä millä hyvänsä he
saattoivat jäädä . tyött&näksi taikka
sairastua. Hetkellä millä hyv^insä
saattoivat kohigita ruokatarvikkeiden
j a käyttöesiheiden hinnat sekä asun­tovuokra.
" Neuycstoihffiisillä et Ole syytä s ? ^ -
t ä ä varoja "onnettoman ajan" va­ralta.
Neuvostoliitossa ei ole ollut
työttömyyttä pitk<län aikaan. Vuo­si
vuodelta nopeasti kasvava kansan­talous
..tarvitsee yhä enemmän työ­läisiä
Ja virkailijoita. Neuvostoih­misille
on työllisyys taattu.
.Jos Neuvostoliito^ tjFölämen taik­ka
virkailija s a i r a s t o u , n i i n i h ä n saa
lääkärinapua maksutta. Sitäpaitsi
Mn<^e maksetam kes­kipalkka,
sosiaalivakuutuksen varois-
'ta.
Mitä limtojen nousuun tulee,
n i i n siitä ovat neuvostoihmiset suo­jattu.
Neuvostoliitossa; alennetaan
varat, vatteet. jalkineet ja kaikki
muutkin tavarat halpenevat \-ucsl
vuodeta. Asuhto^Tiokraa ei Neuvos­toliitossa
kohoteta, mutta työläisten
j a virkaihjain palklca sekä talon­poikain
tulot' Itohoavat herkeämätt?-
Neuvostolhmisjllä alkaa olla yhä e-nemmän
Liluvarcja. Ja juuri näm?.
Uikavirat he tallef^avatkin säistö-kassoihin
sekä cstava t niillä valtion
lainoja.
Tallettaman?, varansa säästökas-soihin
neuvostoihmiset säästävät s i ­ten
varoja suuria ostoksia varten.
Sitäpaitsi he tietävät, että heidän
varansa ovat iuotetavissa käsissä —
neuvostovaltion käsissä.
Jokeen säästöliassa todistaa kan­san
hyvinvoinnin kas\-ua. Jcka ker­ta,
kim NeuvcstcliltOiSa alennetaan
tavaroiden hintoja «sodan jäll^:;en on
tavaroidsc hintoja, alennettu 6 Irer-taa),
tulee ääsiökässoihl.n y l ^ cnem -
män tallettiksia. Se onkin selvää,
sillä hintojen alennuksesta jokainen
perhe säästää kuukaudessa meikoisen
summan. •
Joka vuosi neuvostovaltio maksaa
voimassaolevien lakien mukaan palk­kiota
piiluaikaisesta palveluksesta
kaivostyöläisille. naf tateoUisuuden
^työiäsille, metallitebllisuuden ja ke­miallisen
teollisuuden työläisille,
rautatieläisille ja muiden ammattien
edustajille. Yhdessä näaiä lisäpalk­kiot
nousevat \aiode5Sa moneen mil­jardiin
ruplaan. Monet teollisuus-työläiset
tallettavat nämä varansa
säästökassoihin tehdäksea sitten eri­laisia
suuria cstcksia. Esimerkiksi
suuren naftateollisuuskesiuksen —
Bakim säästökassa N:o 5993 sai buu-den
viime kuukauden aikana uusia
talletuksia miltei puoli mUjoonaa
ruplaa niiltä työtätekeviltä, jotka sai­vat
palkkiota pitkäaikaisesta palve­luksesta.
Joka vuosi Neuvostoliiton kulttuuri-ministjBriön
teoUisuusL'3Ulut päästä­vät-
uusia ammattitaitoisia työnteki­jöitä,
jotka alkavat itsenäisen työnsä
tuotantolaitoksissa., Joka' vuosi Neu­vostoliiton
korkeakouluista pääste­t
ä ä n uusia spesialisteja — lääkäreitä.
hintoja Järjestelmällisesti. Ruoka ta- insinöörejä ja opetujiä. jotka myös­kin
lähtevät itsenäisen elämän tiel­le.
KaikUe heille cn taattu työtä,
jonka emoksi säästökassoihinkin tulee
joka Viiosi uusia tuhansia talletLajia.
K. .Agajeva, edellämainitun esäästö-kassaa
johtaja kertoo, e:tä kuuden
sodanjälkeisen vuoden aikana on tal-letussumma
hänen säästökassassaan
kasvanut 14 miljoonalla ruplalla ja
tallettajain luku cn lisääntynyt 10
tuhannella hengellä.
Säästökasscjen työntekijät eivät
tunne iloa vain talletusten kasvusta,
vaan myös:'n siltä, millin tallettajat
käyttävät säästövaransa.
Muuten cn sanottava, että talle­tusten
salaisuus on Neuvostoliitossa
taattu lailla. Sen vUoksi kalkki ni­met
tässä kirjaltuksessa on mainitta
tallettajain luvasta.
. Lvovlvn autqnosturitehtaan villan i
Aleksandr Titulov päätii ostaa hen­kilöauton,
jota varten otti talletus­tililtään
tarvittavan summan.
Petroskoissa rakensi itselleen. Pol-järnaja-
kadulle talon äsenriustyöläi-nen
K. Lukkari., joka kuy työssä
metsäteoilisuuslaitcksessai Perus-summan
talon rakentamista varten
L-ukkari sai lainaksi valtiolla, mu:ta
samalla hän käytti siihen osan omis­ta
säästöistaänkln. .
Kuinka säästökassojen työntekijät
yois:\-at olla tuntematta iloa tuol-^
laisista tapauksista! Eiväthän, sellal-sst
tapaukset puhu neuvcstoihmisten
-'jyhyydestä eivälkä pelosta huomis­päivän
suhteen, vaan ne kuvastavat
neuvostcihmisten varallisuuden kas-vua
ja mahdoIllsui:ksla heidän ai­neellisten
ja kulttuurivaatlmustensa
tyydyttämiseen.
.Tässä on esitetty vain muutama
esimerkki neuvostoihmisten talletus­ten
kasvusta Ukrainassa, Azerfaaid-ziianissa
ja Venäjän Federatiossa.
Samanlainen ilmiö on havaittavissa
Neuvostoliiton muissakin kaupungeis­sa
ja tasavalloissa. Ottakaamme esi­merkiksi
Arkangeli. Yli 84.000 tä­män
pohjoisen kaupungin asuijasta
säilyttää varojaan säästökassoissa.
Viime vuonna Arkangelin asukkaiden
talletukset kasvoivat 12 niilJoonalla
ruplalla. Tänä vuonna kasvavat
«TEBAs mes TÄXOSSA
Äiti oli esitellyt nuorimmalle n.
jälleen kuvia valokuva-albuaiä.
Kun oli tutkittu tädit, sedät, tsai'
j a iso.sä^., tuli esiin Kuva kaaniiri
nuoresta miehestä, jolla oli T i i i jg
ja paisu tukka. "
— K u k a h ä a on, kysyi poika?
— Seoan cn anun isäsi!
— Vain niin. sanoi poikanea e.
pällien. Kuka siten cn se kaljnni;*
nea -•n:e3. joka asuu meillä ja saaj,
:ts2ääa minun .isäkseni.
K A K S I N K E R T A I N E N ilÄARX
Eräs nuori lakimies oli olkeusissj
ajamassa ensimmäi^ä juttuaan. ,v
na oli tappanut farmarin 24
Yrittäessään vaih^ttaa v^laaiiehis.
;öön. inikäll farmarin menetykset oU-vat
kysy-iyksessä, sanoi nuori laij.
mies:^ '
"Ajatelkaahan herrat. 24 cn saan
määrä sikoja. Siinä oa kaksi kertaa
n i i n paijca kuin valamiehistössd."
$8,000,000 toimisto­rakennus
Torontoon
Toronto. — Imperial OU Limited m
ilmoittanut rakennuttavansa noin
kahdeksan miljoonan dollarin liini^.
sen ja 19 kerroksisen toimistoraken-nuksen
Sti CHair Avenuen eteläpuoläle
vähäisen matkan päähän Yonge St
länteen, '"rahan rakennukseen keski-t
e t ä ä n yhtiön toimistot, jotka ovat oi.
leet eri paikoissa kaupunkia. Rakei-nustöihin
ryhdytään niip pian kniii
sitä koskevat järjestelyt sen Äillivat
Rakennuksen kahdeksaan alimpaan
kerrokseen liikutaan eskalaattorien ji
siitä ylöspäin hissien avulla.
Öljyn tuontiiilko-mailta
Canadaan
Ottawa. — Cänadalaiset öljynpuh.
dlstuslaitokset ottivat viime •vuonna
vastaan kaikkiaan 141,361,953 tynny.
r ä raakaa öljyä. Tästä öljymäärästä
oli ulkomailta tuotua 82,467322 tyn.
njTiä, eli 59 piosenttia.
KirjaUisunden myynti
Moskovassa
Moskovaa kirjakaupoissa Luy päi.
vlttä ,a kymmeniä tuhansia ostajia.
Neuvostoliiton pääkaupungissa oa
nykj-ään yli fO kirjakauppaa ja yli
200 kirja'iicskla, jclsta myj-dään {äi-vittäifi
keskimäärin 230,000 kirjaa. .
talletuksstr vielä ncpeaaanin. En­simmäisen
neljänneksen., kasvuvauii-distä.
'päätellen Arkangelin säästö*
kasiai saavat t ä n ä vuonna uusia taf-letuksla
noin 14 miljoonaa ruplaa.
Koko Arlnngelin alueen säästökas­soissa
ovat talletukset kasvaneet koi-minkertaisesti
sodan^elliseen aikaan
verraten. ^
Ottikaiaime esmerkki Neuvostolii­ton
toiselta puolelta — Siperiasta.
Rubtscvskin .kaupungin säästökas­soissa
kasvoivat viime vuonna talle­tukset
vuoteen 1951 verraten 2,250,000
ruplalla. Yksistään ty. L'Jlmen en­simmäisen
kuukauden aikana tuli
kaupungin säästökassoihin uusia tal-lecuksia
IJäOO.OOO ruplaa. Nykyään
oh kaupungin jokainen neljäs työ­läinen
ja virkailija tallettaja.
Ottakaamme esimerkiksi Kazah-kian
neuvostotasavalta. SieIläL'In on
tilanne samanlainen: kasvaa kansan
hyvinvointi ja kasvavat työtätekevien
talletukset. Kazalikian tasavallassa
oa tallettajain luku tänä raonna
kasvanut 24^)00 hengellä. Tv. ensim-mäsellä
neljänneksellä työtätekevät
tallettivat säästökassoihin yli 30 mil­joonaa
ruplaa. Yksistään Kazahkian
maaseudun säästökassat ovat saanee:
u-iisia tailstul'jia noin 10 miljoonaa
ruplaa — yli kaksi kertaa enemmän
kuin viime vuoden ensimmäisellä riel-jänneksellä.
"SAMA PAXH.\ARA"
Historiallinen tutkimus voinee siis
täydellä syyllä yhtyä Mannerhelmhi
Italian^ Vaalien aattonai' taiitalleen
sanöira.-kesSUraim^^ päivänä henrab
vuonna < jnntatstiin ;'sodan • puus-taukseen>
k o v a s t i ' j ^ o s ^ toron-tolaisen
'Vapaan, Sailan kolmarinella
sivulla Italiaa koskeva '"mojova Jut-tu"^^:";:.:
yv_;- • • . '
Jutun otsikkona komeili: -*Italian
komukat Jättävät puolueen". Sen alla
^pienemmällä: "Tuhansittain työläi­s
i ä eroaa kommunistipuolueesta."
Sitten lehti kertoo Roomasta lähe­tetyksi
merkitysä "uutisessaan",
Iniinka "xhaanvilejlysvä^töä Ja teh­dastyöläisiä
on viime aikoina eron-niit
Italian kommunistipuolueesta...
eronneille <m/ järjestelty kursseja.
Joissa heille selostetaan kansanvaltai­sen-
yhteidninnan kehitystä". .
" ^Uutisessa'' sitten sanotaan K r i s ­tus-
demokraattisen puolneoi i l -
Mutta kuten sanottu. Vapaa Sanan
toimittaja on aina "arvannut' vää­rin,
m i l l o i n se Oli" lähtenyt kannuja
valamaan suurpoliittisista kansain­välisistä
asioista.
Se arvasi väärin Aatu-vainajan
voittamattomuutta ylistäessään. Se
erehtyi pahasti, ennustaessaan hitle-kurat
julkisuudessa." .. riläisten v. alloittavan L^ eningradin —
Stoa. s.(^' toiiulitte. Italian kommu- j lupasi ruveta uskomaan 'Vapauteen
sitä lietä kaikkien "väärien ajatusten" polttamiseen ja lopuksi ihmis­kunnan
kärventämiseen sodan alttanlla.
Xäin myös Vhdys\-alloissa missä Rosenbergien polttaminen on
kirjojen polttamismitalin toinen puoli. '
kirjojen polttaminen, tehtäköön se "poikkeusverukfeeidenkin''
perusteella, on vaarallista hommaa .— ^-aarallista,sille maalle ja, kan-,
salle, jonka hallitsijat siihen tur^auturat.
m(»ittaneen. e t t ä "^viimeisten kuukau­sien
aikana y l i lOJX» j ä s e n t ä on kom-
•» mimlstipuolueesta eronnut".
-'Ja että lukijat hotkaisisivat jutun
sellaisenaan, oli Ihunajaksi loppuun
liitetty seuraava "^vakuuttava" maku-
•pala:- ...„.•.
- ' S u n kommunistijohtajien taholta
^väitetään 'ZiSmfii eroamiset perättö­miksi;;
niin. puolue tarjontaa Julkaise­maan
IcaOckienr eronneiden nimet ja
I nistipuolue oU hajaamistilassa. vaa­lien
"edellä, jos Vapaa Sanan * Roo­man
uutisessa" olisi ollut siteeksikään
perää;"
Italian amerikkalaismielinen pää­ministeri
de Ga^eri"- oU muokannut
vaalilain seilailuksi, että. uskoLsen a-vuUa
-keskustalaisten sotapuolueiden
• selviytyvän vaaleissa "varmaiia voit­tajana.
T ä t ä olettamustfi o l i , omiaan vah-vistainaan
se. että miljardikaupalla
amerikkalaisia dollareita oli käytetty
de Gasi>erin kristillisen ja muiden
amerikkalaismieHsten puolueiden a-seman
lujittamiseksi. Kaikki voimat
paavia, munkkia ja nunnia myöten
oU pantu työskentelemään'' kommu­nistien,
kukistamiseksi".
Sotapuolueiden palvelukseen aina
altis Vapaa Sanan toimittaja, joka ei
näe nenäänsä pitemmälle kansainvä­lisien
kysymysten kyseessä oUen.
riensi näin oHen puolestaan etukä­teen
ennustanuian 'kommunistien
tulevaa suurta tappiota". »
.'^mystamlnen,_.on. yleensä.,epäkii­tollista
iiommaa ja useimmin se o-suu/
Väärään, ellei sen perustana ole
varmat Ja veäiinnit%vä)t.505ia.5iat,.
ellei niin käy — puhumattakaan nyt
muista samanlaisista ^munauksista.
Samoin kävi nyt italian vaalilcy-symyksessä.
Hajoamistilassa cleva Italian kom­munistina
puolue lisäsi vaaleissa ää­nimääräänsä
lähes puolellatoista mil­joonalla
ja sai yli 36 prosenttia kai­kista
äänistä. -JThteensä vasemmisto­puolueet
saivat lähes 10 miljoonaa
ääntä, noin 2,000,000 enemmän Icuin
edellisissä vaaleissa. .
J a se amerikkalaisten lempilapsi,
de Oasperln Kristillissosialistinen
puolue, menetti lähes kaksi miljocnaa
äänestäjää ja sen liittolaispuolueet
noin miljoonan ääntä.
K a i k k i -tämä tapahtui vaalilain
rukkaamisen, äänten yarastamiseh,
terrorin ym. keimon konstien ollessa
de Gasperin aseina.
Tekisi nyt m i eU kysyä, e t t ä eiköhän
olisi 'kristlllls-sosialisteille' ja Va-paHe
Sanalle helpompaa, ryhtyä jul­kaisemaan
oinasta puolueestaan läh­teneiden
niiniä j a kuvia kommunisti­puolueesta
eroniMiden kuvien ase­mesta.
• -
Siinä rättäisi urakkaa pitkäksi a i -
.kaa,jsillä. ainakin Vapaa Sanaile niis­sä
ohsi p a l s t a n t ä y t e t t ä sen lopuksi e-
Unajaksi.
I Tällaisia munauksia niitä tapahtuu
i Vapaa Sanan toimittajaUe tuon tä-
! män. mutta mainitun lehden lukijat
eivät niistä pääse kärryiUe. elleivät
lue . ^ t ä meidän lehteämme tai joita­k
i n muita lehtiä, sillä mauiittu lehti
ei esim. Italian vaalien tuloksista ker­ro
mitään lukijoilleen.
Se sanoa täräyttää vain, että "de
Gasperf sai vaahvolton", eikä puM
murskaavasta tappicsta mitään.
Vielä hmlttavampi ja vielä enem­män
pölläiitäneeltä näyttävä on Ca­nadan
Uutiset lehden menettely.
Se t u m l t t ä i n kertoo vielä kesäkuno
17 pnä lukijoilleen aivan totisell»
naamalla saman tökerön valheen,
minkä Vapaa Sana kertoi kesäkuun
6 pnä.
Mahdollisesti Uutisten tolmlttaj»
uskoo lehtensä lukijakunnan niJo
naiviksi, ettei se vielä Italian vaalien
osoitettua sen maan kommunistipa^
lueen valtavasti -voimistuneen, huo­maa
koko jutun järjettömyyttä.
. Toimitteja itse, ei näytä paljon­kaan
välittävän mitä lehteen tulee,
kunhan jotakm tulee, joka osoittaa
lehden olevan "oikealla amerikkalai­sella
linjalla".
Kun edellämainitun laista törkj»
lukee, käy sääUsksl mainittujen ^
tien lukijat, joskm samalla tulee mie­leen
Nätsaretln kirvesmiehen lausno-to:
T s ä anna heille anteeksi, he ri­vat
Uedä mitä he tekevät!" — Kuflto-rL
• ' ..• •