Vapaus, January 30, 1961

              ,,,,,,,„,.|M,,,,,,,.,
Srvu2 Tiistaina, tammik. 30 p. — Tuesday^ Jan. 30, 1961
V A P A U S
• ( U B K T T ) — mdependeat Labor
Organ ot Finnish Canadians. Es-t
a U p ^ Nov. 6, 1917.' Autborized
as'»N0n4-.cIäss mail by tbe Post
Office t}epärtment, Ottawa. Pub-
U8hed::..^tbride weekly: Tuesdays.
Thursdays and Saturdaysby Vapaus
PablJ^ilng. Company Ltd.i at 100-102
Elm St. W.; Sudbury, Ont.^ Canada;
Telephones: Bus. Office. OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury,'Ontario.
Advertisfug rates upön «pplication;
Translatlon free 6f cliarge.
^ TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk; 8.00 6 kk. A25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 lEk. 4.80
luomessa: 1 vk. 9.S0 9 kk^ 5.25
Hiekka vähenee nopeasti aikalasista
Sen-sijaan, että ryhtyisi veriruskeita syntejään paranta-r
maan ja niiden aiheuttamaa Kongon surkeata tilannetta ;kor-jaaöiafriJTritm
pääsihteeri Dag Hammarskjöld latelee huo­nosti
salattuja uhkailuja, että jos eräät afrikkalaismaat ja
muut vetävät joukkonsa pois Y K : n käytöstä Kongosta —
i niin h ^ antaa suuressa viisaudessan mennäJEC<ragon tilari^
^ teen kokonan hulinaksi, vetämällä kaikki Y K ^ joukot sieltä
; pois. Hänelle ei tule ilmeisestikään mieleenkään se; että ih­miskuntaa
ei enää peloitella kummituksilla. Tuhannesti pa-
.. rempi olisi, että mr. Hammarskjöld vetäisi tapahtuneista
järlrevät johtopäätökset ja ryhtyisi vihdoin viimeinkin tote­uttamaan
sitä tehtävää, minkä Turvallisuusneuvosto Y K :n
joukoille Kongossa antoi: Belgialaisten hetikohtainen kotiut-
' taminen, sekä maan eheyden-:^ ja itsenäisyyden takaaminen.
" Selvää nimittäin on; että nykyisellään ei Kongon tilanne voi
pitkää aikaa olla — ja YKn on käytettävä nopeasti etsikko-aikaansa
hyväksi, sillä hiekko valuu nopeasti aikalasista.
Suomen laajimmin leviävä työväenlehti. Kansan Uutiset,
esitti - viime keskiviikkoisessa toimituskirjoituksessaan Kon-
^ gon tilanteesta seuraavanlaisen, paljon puhuvan läpileikkaus-:
kuvan:
Viikko viikolta ja päivä päivältä kärjistyy tilanne Kon­gossa
ja kriisi syvenee. YK-joukkojen päällystön edessä
suoritetaan julmia rikoksia näiden yrittämättäkään puuttua
asioihin, Y K n arvovalta ja sen elinten päätökset on poljettu
maahan, belgialaisten ostamien nukkejohtajien Kasavubun,
Mobutun ja Tshomben terrori saa yhä räikeämpiä muotoja,
Kongon kansan vastarinta hukutetaan rankaisuretkikuntien
tuleen ja joukkovangitsemisiin ja belgialaisia sotilaita saa­puu
virtanaan maahan. Brysselissä värvätään avoimesti suur-ren
rahan voimalla valkoista muukalaislegioonaa^ jonka avul­la
onT^aikomus murskata eräissä maakunnissa vielä jäljellä
oleva Kongon laillisen hallituksen valta.
On tödettJ, että Y K n tunnustaman laillisen pääministe­rin
X^umumban kohtalo on nyt muodostunut Y K n koetinki-veksi.
-Niin suuri rikos kuin oli jo hänen vangitsemisensa,
niin-vieläkin törkeämpää on se kohtelu, jonka alaiseksi hän
ort joutunut ja jbta ei yritetäkään enää peittää. Eurooppa­laisten
silminnäkijöiden kertoman mukaan oli Lumumban ja
hänen kahden ministerinsä siirtäminen Thysvillestä Katan-gäari
'Tcauhea ja'inhottava näky". Heitä pahoinpideltiin sää-limät^''
belgialaisten 1 upseerien valvomalla lentokentällä.
Heidg^;jqij-lffij^e,tty-toi^^ he tuskin voivat liik­kua.;.'
Heidät kaadettiin maahan; heitä lyötiin patukoilla, nyr-l;
eil$ ja kiväärinperillä ja heitä potkittiin. Reuterin kertor
mänjt mukaan lyötiin vangittuja ministereitä myös lentoko­neena
-ettäJentäjän oli puututtava asiaan, koska pa-hoihjpitely^
vät-ansi koneen lentoturvallisuutta. Ei ihme, että
Elisabethvilleen saapunut Y K n välityskomissio estettiin ta-paai&
asta Lumumbaa.. Eihän edes tiedetä, onko hän enää
heniössä/'%ahvistamattomien- tietojen .mukaan hän on kuol­lut
Jähöinpitelyihin. Belgian radio on ilmoittanut, että ai-näkili
ministeri Mpolo, joka kuljetettiin yhdessä Lumumban
kan^a, olisi kuoUut Katangan vankilassa: Vastuun kaikesta
kanavat belgialaisten ja heidän marionettiensa ohella Y K n
Kongon joukkojen päällystö ja pääsihteeri HamriiJffskjöld
itse.!^ Näin pitkälle on hammaVskjöldiläinen Kongon politiik­ka
asiat jo vienyt.
^^^3^^ hänen ministeritovereittensa siirtämi-
»eaThysvillen sotilaskapinan jälkeen Leopoldvillen maakun­nasta
Tshomben ja belgialaisten terrorisoimaan Katangaan
osoittaa, kuinka heikolla pohjalla Kasavubu ja Mobutu itse
katsovat Väliänsä olevan. He eivät usko pystyvänsä pitä­mään
enää kongolaisia kurissa omien santarmieÄsa ja soti­laittensa
avulla, sillä Lumumban poissiirtämistä ovat samalla
seuranneet tiedot, joiden mukaan Brysselissä värvätään eu­rooppalaisten
muukalaislegioonaa mm. entisistä natseista ja
SS-miehistä. Tuskin sitä on tarkoitus koota vain Tshomben
tueteii, sillä Kasavubu ja Mobutu ovat omilla alueillaan vie­läkin
heikommassa asemassa. Voidaanko enää epäillä, ketkä
Kongon johtajat ovat Y K n tunnustaman Kongon itsenäisyy­den
"kannalla ja ketkä ovat myyneet maansa takaisin belgia^
laiseksi siirtomaaksi.
JKysymys ei ole kuitenkaan vain Kongosta. Jos Kon­gosta
näissä oloissa muodostuu imperialismin sotilaallinen
keskus Afrikassa, kohdistuu uhka kaikkia Afrikan jo itse­näistyneitä
valtioita vastaan, ennen kaikkea niitän jotka ovat
päässeet jo lujittamaan kansallisen itsenäisyytensä. Afrikan
kansalliset valtiot sen paremmin kuin muutkaan imperialis-
V min; vastaiset vallat tuskin voivat sietää tällaista Jcehitystä.
Kuri kerran YKn johto antaa rikosten jatkua, saatetaan jou­tua
palauttamaan laillisuus maahan Y K n ohitse. Niinpä esi­merkiksi
Yhdistynyt Arabitasavalta' on jo irrottanut jouk­konsa
Y K n päällystön alaisuudesta ja on vetämässä ne pois
Konjgosta. Tämä tuskin kuitenkaan osoittaa muuta kuin
väiivaihgtta itsenäisten Afrikan valtioideri^tilaallisissa toi-:
meriiteissä. Vielä olisi kuitenkin aikaa palauttaa—YKnkin
nimissä laillisuus Kongoon, mutta se edellyttäisi täydellistä
poliiiikan muutosta.
Huvialus "Santa Iitorian" kaappaa­ja,
kapteeni Hem-ique Galyao, 65-vuo-tias
sotilas, on joiildtueinee:!! suorit­tanut
uhkarolikean tekonsa ilmeises­ti
yksinomaan kiinnittääkseen koko
maailman yleisen huomion puoleensa,
Portugalin diktaattorin Sala"zarin
vastaiseen taisteluun. '
Galvao on Salazarin ja häneii
edustamansa" puolueen 'Kansallisen
unionin" vaimoutunut vihollinen. Pa­riinkin
otteeseen on iäkäs kapteeni jo
ehtinyt tutustua Salazarin täysiin
vankiloihin ja,kokea maan valtioUi^-
sen^ poliisin käyttämiä kuulusteluta-pojä,
jotka Galvaon oman kertomuk­sen
mukaan "eivät poikkea nimeksi­kään
keskiajan inkvisitiosta. Erona^
on vain parantunut-tekniikka".
Galvao on myös ehtinyt vapaana
ollessaan useasti osoittaa pelotto--
muuttaan - ja suorasukaista asennoi­tumistaan
päivä päivältä lisääntyvil­le
hallituksen vastustajille. Karat­tuaan
.vankilasta Galvao 'ennen
maanpakoaan ehti liittolaisilleen lau­sua
mielipiteitä, joiden keskeisenä
kohtana oli:
• — Eortugah on ollut 30 vuotta puo­lustusvoimien
tukeman diktaattorin
vallassa. Siitä on tehtävä loppu, ja
siitä tehdään loppu. .
VANHA KENRAAU TAUSTALLA
Vaikka Galvao puhuukin lujia sa­noja
ja suorittaa sensaatiomaisia te­kojaan
saadakseen kotimaassaan val-
0 o o o ö ö ö ö o ö ö a OTJ ö ö ö ff a o a o 02)
§ SYNTYMÄ- i
: PÄIVIÄ i
Mary Wauhkonen, R R. 3, Sudbu
ry (Wanup), Ont., täyttää lauantai­na,
helmikuun 4 pnä 70 vuotta.
Yhdynune sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
lassä olijat vaihdetuksi, hän ei.kui­tenkaan
edusta mitään Salazarin ko­mennolle
täysin vastakkaista tai edes
radikaalia , suuntausta, vasemmisto­laisuudesta
puhumattakaan.
K a a p p a r ikapteeni joukkueineen
kuuluu "Riippumattomaan puoluee­seen",
jota johtaa maanpaossa elävä
entinen Portugalin siviili-ilmailulii­kenteen
johtaja, kenraali Humbertö^
Delgado. Viime presidentinvaaleissa
Delgado oli liikkeensä ehdokkaana,
mutta jo ennakolta' selvän tappion
jälkeen hänen oli paettava maasta.
Poliisilla oli valmis "pidättämismää-räys
hänen varalleen. '
Kiivaan vaalitaistelun aikana, jol­loin
Salazar "kansallisineen" .ei vie-
Tä ollut turvautunut väkivaltaiseen
painostukseen eikä vaalipetokseen,
joiden avulla hänen valtansa "lopulli­sesti
säilyi, diktaattori julkilausumas-
*'saan syytti Delgadoa taantumukselli­suudesta.
,
"Koko riippumattomien ohjelma on
huijausta. Eikä liikkeen tarkoitukse­na
ple muuta kuin vanhan sotilas-
:aristokratlan valtaan asettaminen.
Liikkeen johtaja, kenraali Delgado on
maamme synkin taantumuksellinen",
julkilausumassa sanottiin. Tällaisen
vuodatuksen tietysti voi jättää omaan
arvoonsa, mutta sekä Delgado että
kaikki hänen lähimmät miehensä to­della
kuuluvat vanhaan sotilasaate-
Ihn ja vaikka heidän nykyistä toi­mintaansa
Salazarin hallinnon kaa­tamiseksi
onkin tyydjytyks"ellä ter­vehdittävä,
eivät maan asiat heidän
johdollaan ilmeisesti paljoakaan pa­ranisi.'
MERKITTÄVÄ VOIMATEKIJ*
Kolmas voimatekijä, joka niin ikään
on presidentin vaalin jälkeen pai­nettu
maanalaisuuteen, on "Yhtynyt
vasemmisto", johtajanaan ja presi­denttiehdokkaanaan
Arlindo Vincen-te.
Liikkeen edustama suunta on
tällä hetkellä käyttökelpoisin Portu­galin
olojen muuttamiseksi.
Sen vaatimuksena on koko Salaza­rin
luoman terrorikonelston purkami­nen,
maan poliittisen elämän:dema-kratisoiminen
(mm. äänioikeuden
suominen 'naisille, kontrollin toteut­taminen
vaalipetosten ja väkivaltai­sen
painostuksen festämiseksi, poliit­tisten
vanjden vapauttaminen) - ja
maan talouselämän uudelleen orga­nisoiminen.
Yhtynyt vasemmisto vaikka se te­keekin
määrätietoisesti ja rohkeasti
työtä päämääränsä toteuttamiseksi,
ei voi omaksua Galvaon käyttämiä
taistelumuotoja vieraana liikkeen pe­riaatteille.
. Siitäkään huolimatta, et­tä
on kysymys puhtaasti Portugalin
si':äisestä asiasta ja taistelusta fasis­mia
vastaan, jolloin vain voimakei­not
auttavat.
•-• •
KAIKKI MUUTOS HYVÄKSI
Tämä ei ole ensimmäinen kerta
jolloin maassa suoritetaan räjähdys­mäinen
. ruutitynnyrin sytytysyritys
vallankumouksen aikaansaamiseksi.
Viimeksi kim sellainen tehtiin Etelä-
Portugalin erääss^ varuskunnassa,
vasemmiston johtaja Vicente lausui
ajatuksen, joka sopii varmasti Gal­vaon
tapaukseenkin:
— Jokaista muutosyritystä' on ter­vehdittävä
ilolla. Mikään muutos ei
voi tuoda. pahempaa' tullessaan. Mut­ta
meidän tehtävämme ei ole vairi
sinistä seuraajina katsella mitä t a ­pahtuu;
Meidän on oltava mukana
niin pitkälle kuin meillä on yhteistä
muiden oppositioryhmien kanssa ja
käytettävä omia koeteltuja taistelu-muotojamme.
J . M-koski.
Aseistariisunta '
Mm asia
Washington. — Presidentti Ken­nedy
piti viikko sitten tiisailDfi
VaJKoisessa talossa korkeimmaii
t i ^ n konferenssin, tällä kertaa
aseistariisunnasta, jota hän sanoi
maailman kaikkein tärkeimmäksi
ongelmaksi.
Uusi presidentti, joka on omista­nut
suurimman'osan kolmen päivän
pituisesta presidentinkaudestaän
ulkopoliittisilla kysymyksille, kut­sui
luokseen ulkoministeri Ruskin,
puolustusministeri McNamaran, va­rustusten
; supistamisviranomais-ten
päällikön John McLoyn, en­simmäisen
neuvonantajansa tietel-lisissä
ja teknillisissä kysymyksissä
Jerome Weisnerin, apulaisulkom^
nisterin Paul Nitzen ja erikoisileu-vonantajansa
turvallisuuskysymyk­sissä
McGeorge Bundyn.
Konferenssin \ osanottajat olivat
tutustuneet siihen raporttiin, jonka
Yhdysvaltain Moskovan suurlähet­tiläs
Thompson lähetti kahden tun­nin
keskustelustaan Hrushtshevin
kanssa lauantaina. r
SITÄIIIIIH
JA
IITÄTÄ
VIISASKIN VIPU.UN
Eräällä mielenvik^ten laitokn
sella kaikki mieshoidokit vuoronsa
perään kiipesivät lipputangon nok­kaan.
Tämä kummastutti kovasti
laitoksen hoitajaa,' sillä hän ei ai­nakaan
tiennyt syytä tähän kiipei­lyyn.
Illan tullen kun kaikki hoi­dokit
olivat jo sisällä, päätti joh­taja
ottaa selvää hoidokkien päi­vällisestä
tempauksesta. Hän kiipe­si,
myöskin lipputangon kärkeen,
mitä siellä kärjessä oli? SiellS oli
paperilappu, johon oli kirjoitettu
että "Tähän päättyy lipputanko;"
- - AIJATTA
Parturi: / ^ M i n u s t a näyttää, että
herran tukkaan on ilmestynyt har­maita
hiuksia.
Asiakas: — Sitä en ollenkaan ih­mettele;
— niin hitaasti kuin te sitä
leikkaatte.
Tuomitaanko
Menderes
kuolemaan? ~
Yassida; Turkki. -—Syyttäjä vaa­ti
viikko sitten tiistaina kuoleman­rangaistusta
Turkin entiselle pää­ministerille
AdnanMenderesille ja
kolmelle entiselle demokraattiselle
parlamentin jäsenellei joita syyte­tään
perustuslain rikkomisesta.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun
Yasrädin bikeud«ikäynnin aikana
esitettiin vaatimus* kuolemantuo­miosta.
Menderesia' ja Jiänen kannalta:-,
jiaan sytetään siitä, etta he pidät­tivät
useita opposition jäseniä, jot->^^vv,
ka yrittivät Geyikiiin syyskuussa^ * "
1959 tutkimaan siellä esiint]^eitä^ .•>,.^
välikohtauksia. Meiideresin lähef-1111''"^^
tämien miesten kerrotaan pysäyttih'
neen opposition jäsenet j a pakoitta-. ,
neen heidän lähtemään takaismv<
Syyttäjän mielestä tämä oli rikos
virallisessa tehtävissä liikkuvien
parlamentin jäsenten koskematto-,
muutta vastaan.
Juttu lykättiin tamikuun 30 päi-vään.
•.•
llistuva Neuvosto-Karjala
umaaiat elävät
imii::
h - :
2
Ei ydinaseita
Nöi^jaan> sanoo
tyäyäienpuolue
Oslo. Norjan työväenpao-lBieei|
hallitns toteaa strarkäräjä-kaadeä
1962 ^ 1965 uudessa työ^
ohjettnaehdotiiksessaan, että pno:
Inefen snhtantaminen Norjan va-
'nBt4niscen atomiaseilla on en-ndlftlui.
nalUtiks on yksimielisesti
hyvä^syidyt lansnnnon, missä mm.
sattMban |>ikoltteen pyrfclvSA YKn
piifitiKissa saunaan aikaan sopi-mofcidni
as^istairiisantatolmenpi-teistit
Jotka vähentävät kaikkien
naSU^m sotilaallisia voimia ja
aMttavat ydinaseet kansainväli­s
i tiralvonlaan siinä toivossa
ctti vii^^idaan niin pian kuin
mahdollista kokonaan poistetuk­si.
EnÄen tätä on erittäin tärkeätä
että ydinaseiden. lieviiminen es­tetään
ja atomlvaltojen lukumää­rä
rajoitetaan niin pieneksi kuin .
mahdollista.
Työväenpuolue pysyy edelleenkin
kannassaan, ettei ydinäselatauksla
varastoida Norjan alueelle. Vain
kansainvälisen tilanteen oleellisen
muutoksen johdosta, joka saattaa
uhata Norjan turvallisuutta, työ­väenpuolue
voi harkita mielipiteen­sä
muuttamista, lausunnossa sano­taan.
Tiesittekö, että...
— Pastöroitu maUo säilyy terveel­lisenä
ainakin kyihmfenen päivää,
jos äe pidetääta jääkaapissa.
. \Vien. :—• Pahamaineisen Eicli-mannin
rikoskumppanin Franz
Novakin pidättäminen Itävallassa
on jäUeen pelottava todistus' sii­tä,
miten helppoa tällaisen juA*
talaismuriiaajan on piilnttella täs­sä
maassa. ..Kun etsintäkuulutus,
,oli luettu Itävallan yleisradiossa,
ilmoittautui poliisille .-heti >usei--
ta henkilöitä, jotka saattoivat sa­noa,
missä Novak on. J a niin nat­sirikollinen
-pidätettiin; heti sama­na
päivänä työpaikallaan, eräässä
; wieniläisessä. kirjapainossa. Jo
vuonna ii945 olivat amerikkalaiset
miehitysjoukot pidättäneet Nova­kin,
mutta el kulunut kauaakaan,
ennenkuin hän jälleen oli vapaal­la
jalalla. Sen jälkeen hän kaikes­sa
rauhassa asui Itävallassa, ensin
väärennettyä ja sittemmin oikeaa
nimeään käyttäen. Kuitenkaan ei
Novak ollut suinkaan tuntematon;
tekijä sillä kaudella, jolloin Hit^
ler anasti Itävallan.
ITÄVALLASTA KARKOTETTU
1934 ^
Itävallassa Kärntenissä syntynyt
Franz NovakHiittyi maan natsipuo­lueeseen
varsin varhain ja osallistui
jo heinäkuun kapinaan 1934, jolloin
liittokansleri Dollfus murhattiin.
Novak pakeni silloin Saksaan, jossa
liittyi synkänkfuluisaan "Itävalta­laiseen
Legioonaan". Tämän vuok­si
häneltä riistettiin. Itävallan kan-:
salaisuus vuonna 1934.
Kun Hitlerin _ joukot oli marssi­neet
Itävaltaan, toimi Novak ensin
juutalaisten siirtotoiminnan keskuk­sissa
Wienissä ja Praha.ssa sekä sit­temmin
Berliinissä valtion turvalli'
suuselimissä, missä hän niinikään
erikoistui juutalaiskysymykseen.
Siellä hän tutustui rikoskumppa­niinsa
Adolf Eichmanniin. SS-Haupt
sturmfyhrerin arvoon kohon­neelle
Novakille oli uskottu tehtä­väksi
organisoida juutalaisten kul­jetus
eri keskitysleireille. Tässä
tehtävässä hän on osallistunut en­nen
kaikkea Unkarissa 1944 n. 400.-
000 juutalaisen tuhoamiseen.
LEGIONALAINEN PALAA _
ITÄVALTAAN -
Tähän menenssä i0n Novakin s »
danjälkeisistä vaiheista saatu var-mistettiTia
tieto, että hän toukokuun
5. päivänä 1945 saapui Alt-Aussee'
hen Steiermarkiin Itävallassa. Hä­nen
seurassaan olivat SS-Sturm-bannfyhrerit
Rolf Hans Gynther,
joita edelleen etsiskellään. Vaikka
Eichmann edelleen kuului sotarikol­listen^
listalle, päästivät amerikka­laiset
hänen rikoskumppaninsa No
vakin varsin pian vapaaksi Herbert^
Dolakin jiimellä tämä pestautui sit'
ten erään talonpojan palvelukseen
Braunaussa.
Myöhemmin hän lähti l^raunaus-ta
ja ryhtyi latojaksi ensin eri puo­lilla
maata,myöhemmin: Wienissä.
Kun vuonna 1957- Ifävlillassa säädet­tiin
laki, jonka mukaarin^tf^ien'köh-/
dalta lopetettiin ilraolttautumisvel-völUsuus,
tunsi Novak 'olonsa kyllin
turX-alli: eksi -ottaakseen käyttöön
jälleen oikean nimen ä. Hän hank­ki
uuden asunnon, auton ja uuiia
huonekaluja — mikään ei tuntunut
enää uhkaavan natsirikollista.
" K U N N I A L L I N E N KANSA­L
A I N E N " 1957
• On jo varKin peloittava tosi­asia,
että - tälSainc.n .<$otarilvoni--
- nen on saattanut vuosikausia
' elää maassa aivan rauhassa, mut- -
ta suorastaan j<nrkyttävä:i on se,
että hänelle on palautettu Itä-,
vallan kansalai.soikeudet. Tämä
tapahtui vuonna 1957, e'kä 'ke­tään
huolestuttanut silloin hä­nen
menneisyytensä, vaikKa kaik­kien
yksinkertaisimmunkin oIi:i
pitänyt käsittää, että asiassa on
jotakin Tinossa.
K L A U S E I C H M A NN
Franz Novakin pidätyksen yh­teydessä
kiinnittivät useat lehdet
huomiota toiseen omituiseen seik;
kaan. Näiden lehtien mukaan on
Eichmannin poika nykyi.sin Itäval­lassa,
jossa hän etsii todistusaineis­toa
isänsä vapauttamiseksi. Muun
muassa oli Klaus Eichmannilla tar­koitus
tavata Novakia saadakseen
tältä todistusaineistoa isänsä puo­lustamiseksi.
Kun Novakin pidätys
tuli lunnetuksij lähti Klaus Eich­mann
kiireinimän kaupalla pois hO;
tellistaan.
TUOMION VÄLTTÄNYT
TRI HÖTTL
Toisten tietojen mukaan piti
Eichmannin pojan käydä myös AU-Aussee"
ssä, jossa amerikkalaiset
aikoinaan pidättivät Novakin ja jo­ka
on tullut tunnetuksi natsirikol­listen
piilopaikkana. Siellä hänen
piti etsiä käsiinsä eiiäs määrätty
tri Wilhelm Höttlniin ikään todis­tusaineiston
hankkimiseksi;
Tämä Wilhelm Höttl ei ole suin-kaaan
mikään tuntematon persoo
nallisuus. Hän oli sotarikollisen Kal-tenbrunnelin
adjiitantti, SS-yliluut-nantti
arvoltaan ja lisäksi W-ienin
turvallisuuspalvelun päällikkö. SS-järjestöön
pöttl liittyi vuonna 1938,
sitten Tiän- siirtyi tiedustelupalve­luun,
ja loppujen lopuksi valtakun­nan
turvallisuusVirastoon, jossa hän
hoiti nimenomaan Kaakkois-£:uroo-pan:
asioita. Yhteistoiminta amerik­kalaisten
salaisen palvelun kanssa
sekä Sveitsissä helmikuussa 1945
USAn silloisen vakoilupäallikön Al­len
Dullesin kanssa suorittamansa
"kaupankäynnin" ansiosta esiintyi
Höttl Nurnbergissä ainoastaan to­distajana,
ei syytettynä. Höttliä vas­taan
nostettiin myöhemmin syyte
hänen korkean asemansa vuoksi SS-järjestössä,
mutta siitä huolimatta
hän saattoi mm. julkai.sta kirjan
Walter Hagenin nimellä. Nykyisin
hän toimii keskikoulun op^tajana^
''Antakaa surunne
hiiltyä"
Kongon vangitun pääministeri Pat-rice
Lumumban kirjoittama runo,
jonka on venäjästä puolaksi kään.
länyt tunnettu puolalainen runoi­lija
Wladyslaw Broniewski, julkais­tiin
sunnuntaina PUolan kommu­nistipuolueen
pää-äiJnenkannattajas-sa
Trybuna Ludussa.
Runon nimi on "antakaa kansam­me
riemuita" ja se kuvaa Kongon
Ätsenäisyyskamppailua. Eräs säkeis­tä
kuuluu: "Antakaa surunne hiil­tyä
auringon polttavassa hehkussa
kuivatkoon sen loisto kyyneleenne.
Olkoon kansamme vapaa ja onneK
Jinen — voittakoon Kongo suuren
Afrikan sydämessä."
^talian talonpojat
lakkotäistelussa
Milano. -^Kymmenkunta henki'
löä loukkaantui lievästi maanantai­na
poliisien ja lakkoilevien maanvil­jelijöiden
välisessä yhteenotoissa.
Levottomuudet alkoivat, kun Ita­lian
ulkomaankauppaministeri
Mario Martinein oli kieltänyt otta­masta
vastaan maatalousvaltuus-kuntaa,
joka aikoi jättää vastalau­seensa
voin, lihan ja elävän karjalan
alhaisista tuontitulleista. Maanvilje­lijät
katsovat, että alhaiset tullit
ovat saattaneet kotimarkkinoiden
hinnat katastrofaaliseen tilaan.
Maanviljelijät uhkaavat nyt lä­hettää
20 000 miestä marssimaan
Milanoon ensi viikolla vastalauseek­si
tullipolitiikasta ja ministerin
kieltäytymisestä ottaa vastaan, val­tuuskuntaa.
'.
— Dekaani, dekaanus, roomalai­sen
kymmenmiehisen telttaosaston
päällysmies; vanhassa krist. kir­kossa
kymmenkunnan munkin esi­mies,
sittemmin mm. tuomiokapitu­lin
jäsenen nimi; nyk. yliopiston
tiedekunnan tai sen osaston pu­heenjohtaja.
Neuvostoliiton luoteisosassi si­jaitsevan
Karjalan autonomisen
neuvostotasavallan pinta-alä on
172,000 neUökilometriä eli noin
puolet Suomen pinta-alasta. Ta­savallan
väkiluku on v, 1959 suo­ritetun
väestönlaskennan mukaan
650,000 asukasta vuonna 1921 se
oli 221,000). Teollisuuden nopean
kehityksen ansiosta on kaupun­kien
asukasluku neljänkymmenen
vuoden aikana lisääntynyt lähes
12rkertaiseka entisestään, ja se
on nyt 64 pros. Jcoko maan väki­luvusta.
^
Tasavallan tai^elmi»S luonnon­rikkauksia,
joiden pohjalla sen
teollisuustuotanto kehittyy, ovat
metsät, vesivarat, malmit ja muut
hyötykaivannaiset. Karjalassa on
runsaasti graniittia, marmoria,
pegmatiittia, kiiUettä, rikkikii-sua
ja rautamalmia. Hiljattain
löydetyt runsaat rautamalmiesiin-tymät
voivat olla pohjana varsin
merkittävälle metallargiseile teol­lisuudelle.
TEOLLISUUSTASAVALTA
Parhaana osoituksena Itä-Karja­lan
nopeasta kehityksestä neuvosto­tasavallan
aikana on sen teollisuu­den
nopea nousu. Tsaarin Venäjäl­tä
Karjala sai aikoinaan perinnök­si
ainoastaan metallurgisen teh­taan
Petroskoissa ja toista tusinaa
alkeellisella tasolla olevaa sahaa.
Nykypäivän Itä-Karjala on teöl-lisuustasavalta.
Sen teollisuuden
bruttotuotanto oli vuonna 1959 32
kertaa suurempi kuin v. 1913.
Uusia tuotannon aloja ovat Karja­lassa
voimateollisuus, paperinjalos­tusteollisuus,
puunjalostusteolli­suus,
traktorien ja laivanrakennus­teollisuus,
'vuori-, tekstiili- ja ra­kennusaineteollisuus
sekä metalli­teollisuus.
METSÄTEOLLISUUS JOHTAVIN
Metsäteollisuus .on tasavaUan
johtavin teollisuusala, jonka tuot­teet
muodostavat kolmanneksen
Itä-Karjalan kaikista teollisuustuot­teista.
Metsänhakkuut ja kuljetuk­set
olivat vuonna 1959 10,4 kertaa
suuremmat kuin vuonna 1913.
Vuonna 1959 oli kaadettu ja kul­jetettu
tehtaille puutavaraa 17,8
miljoonaa kuutiometriä, kun vuon­na
1913 tämä määrä oli ainoastaan
1,7 miljoonaa kuutiometriä. Saha­tavaran
tuotanto oli vuonna 1959
2,4 miljoonaa kuutiometriä eli kuu­sinkertainen
vuoteen 1913 verrat­tuna.
Vuonna 1959 valmistettiin sellu­loosaa
228,700 tonnia, paperia 2^5,-
000 tonnia, kartonkia 21,300 tonnia,
paperisäkkejä 337 miljoonaa kap­paletta,.
vaneria 23 600 kuutiomet­riä,
puutaloja 691,000 kuutiometriä,
ratapölkkyjä 2,8 miljoona Ij^ppa-letta.
Karjalan selluloosa-.ja paperiteol­lisuudella
on suuri tulevaisuus.
Kontupohjan selluloosatehtaiden
kapasiteetin lisäys on suunnitteilla
ja suuren paperikoneita valmista­van
tehtaan rakentaminen on aloi-.
tettu^ Neuvostovallan aikana on ta­savallassa
rakennettu paljon teks­tiili-,
jalkine- ja elintarviketehtaita,
valmisvaate- j a trikootehtaita, huo­nekalu-
ja taloustavaratehtaita, jne.
Erittäin voimakkaaksi osoittautui
kehitys voimatalouden kohdalla, jo­ka
perustuu pääasiassa paikallisten
vesivoinlavarojen hyväksikäyttöön.
Mainittakoon, että ennen vallanku­mousta
tuottivat Karjalan kaikki
vesivoimalaitokset ainoastaan 1,5
miljoonaa kilowattituntia sähkövoi­maa.
Vuonna 1959 oli sähkövoiman
tuotanto vuoteen 1913 verrattuna
786 kertaa suurempi eli 1,2 miljar­dia
Idlourattituntia. Tasavallassa on
neuvostovallan aikana rakennettu
useita suuria vesivoimalaitoksia.
Tasavallan kalatalous on myös
kehittymässä, noususuuntaan. Vuon­na
1959 oli pyydetty kalaa 38,100
menvuotiskautena 1918-^728 valtion
investiointien yhteinen sununa oli
79,2 miljoonaa ruplaa^ niin pelkäs­tään
vuonna 1959 se oli 1.135niil-jooriaa
ruplaa. Kuluneiden neljän­kymmenen
vuoden aikana ovat kan­santalouden
investioinnit nousseet
12,5 miljardiin ruplaan, mistä sum­masta
• 75 % :n osuus sodanjälkei^;
selle ajalle.
Huomattaviin saavutuksiin on
päästy asuntotuotannon alalla. Val­tion
laitokset ja järjestöt sekä kau-pukiväestö
ovat vuosina 1946—59
rakennuttanut valtion lainotuksen
turvin yhteensä 3,7 miljoonaa neliö­kilometriä
asuinpinta-aläa. Lisäksi
on maaseudulla tänä aikana raken­nettu
8,400 asuintaloa. Asuntotuo­tannon
vauhti lisääntyy vuosi vuo­delta.
TYÖTÄ RIITTÄÄ
Karjalan autonomisessa neuvos­totasavallassa
ei ole työttömyyttä.
Kansantaluoden nopean kehityksen
mukana lisäänt:|ryjatkuvasti^öläis-ten
ja toimenhaltijain sekä korkea­koulun
käyneiden ammattityönteid-jäin
lukumäärän Vuonna 1959 oli
tasavallan kansantalouden palve­luksessa
280.000 työläistä ja toi­menhaltijaa,^
mistä määrästä 30,000
oli keski- j a korkeakoidusivistyksen
saanutta ammattityöntekijää. Vuo^
sina .1946—54 tasavallan ammatti­kouluissa
opistoissa valmistui 32„
000 ammattityöntekijää.
Tasavallan kansantalouden kebit-tonnia,
kun vuoden 1913 kalasaalis .. ^^^^^ ^.^^^^.^
oh amoastaan 4100 tonnia. Kalas- '^„_
tuslaivasto on saanut paljon uusia
pyyntialuksia.
Suuria muutoksia parempaan
suuntaan on tapahtunut tasavallan
maataloudessa, 'jonka käytettävissä
on nyt runsaasti matalouskoneita
traktoreita, leikkuupuimureita,
kuorma-autoja jne. •
Maatalouden kehitys muodostui
erikoisen suotuisaksi vuoden 1953
jälkeen, kun NKPn keskuskomitean
täysistunto ryhtyi käytännön toi-:
menpiteisiin maataloustuotannon
kohentamiseksi kautta koko Neu­vostoliiton.
Lihan tuotanto on tuo­na
aikana lisääntynyt l,7rkertaises-ti,
maidon 2,5-kertaisesti ja kanan­munien
5,2-kertaisesti.
INVESTOINNIT LISÄÄNTYVÄT
Teollisuuden ja maatalouden ke­hittämiseen
suoritetut investoinnit
ovat jatkuvasti nousseet. Vertailun
vuoksi mainittakoon, että kun kym-vointi,
mistä on osoituksena ostoky­vyn
lisääntyminen. Vähittäiskaupan
volyymi oli vlionna 1959 2.5 kertaa
suurempi kuin vuonna 1940. Sellaiä^
ten kestokulutustarvikkeiden kuin
kellojen, polkupyörien^ moottori­pyörien,
ompelukoneiden, radio*
ja televisiovastaanottimien, piano­jen
pölynimurien, jääkaappien, pe­sukoneiden
jne. myynti on suuresti
kasvanut. Tallettajien lukumäärä
säästökassoissa oli vuonna 1959 kak­sinkertainen
vuoteen 1940 verrat­tuna^
keskisumma on lisääntynyt
2,7 kertaa ollen nyt yli 1,500 rup­laa.
.••
KULTTUURIVALLANKUMOUS
Neuvostovallan aikana on Itä-Kar­jalassa
tapahtunut todellinen kult­tuurivallankumous.
Vuoden 1959
väestölaskennan mukaan oli luku-taitosten
prosenttimäärä 98.4 %
(ennen vallankumousta oli lukutai-
Jatkuu 4:llä sivulla
PÄIVÄN PAKINA
Novakin tapaus oöoittaa, että
murhaajat elävät yhä joukossam­me
ja että heillä on omat suoje­lijansa
niyös puolueettomana p i -'
dclyssä Itävallassa.
"Poljitfisesti räjähtävää" hölynpölyä
Näyttää siltä, että valtapiirit tur­vautuvat
yhä enemmän poliittisten
puoskarien noitatemppuihin yrittä­essään
lohduttaa kiven kovia omia­tunto
jaan— mikäli heillä sellaista
ylellisyysvekotinta on — maamme
yhä : pahenevasta työttömyystilan­teesta.
ICaikkien ruokottomampien hä-väistysjuttujen
lateleminen työttö­mistä
annetaan tietenkin sellaisten
miesten tehtäväksi, jotka eivät jou­du
puheistaan vastaamaan vaalipäi­vänä.
Työn jako näytttää olevan
seuraava: •
Ministerit ja muut politiikot va­littavat,
että nykyiseen työttömyy­teen
on pääsyynä vuosia sitten hal­lituksessa
olleet liberaalit j a että
he ovat: joka tapauksessa yrittäneet-tehdä
kaikkensa työttömyyden lie­ventämiseksi
vaika canadalaiset
tekivätkin sodan jälkeen niin jul­metun
paljon kakaroita (tarkoitta­vat
lapsia) että he tulvittavat nyt
työmarkkinat.
Pahempaa karkeistyötä tekevät
puoskaritjVjoiden ei tarvitse teois­taan
I valitsijoille vastata, yrittävät
keinoja kaihtamatta saada ns. ylei­sen
mielipiteen, nousemaan työttö­miä
vastaan levittämällä kaikenlai­sia
hävyttömyyksiä työttömistä.
Yksi tällainen poliittinen puos­kari
on senaatin — rikkaidenmies-ten
vanhainkodin — miesvoimako-mitean
Warren James-niminen eko­nomisti,
jonka päätä ei kerta kaik­kiaan
palele silloin kuin on tarkoi­tus
mustamaalata ja häväistä työt­tömiä.
Kuvaavaa muuten on, että vaikka
esim. torontolaisen aamulehden
kirjeenvaihtaja sanoo tämän arvon
herran juttua ^poliittisesti räjähtä­väksi
' moskaksi, niin mainittu
lehti katsoi kuitenkin tähdeUiseksi
antaa hänen noitatempuilleen pe­räti
kolme palstaa leveän mustan
otsikon.
Kuten tiedetään, tilastot eivät
valehtele — mutta tilastojen avulla
voidaan valehdella. Kas näin:
Virallisten tilastotietojen mukaan
Canadassa oli joulukuun puolivälis­sä
528.000 työtöntä.
Mutta nyt ilmaantui Ottawaan,
rikkaitten miesten vanhainkotiin
tämä "ekonomisU," joka ^'todisti",
että lähes satatuhatta työttömistäm­me
on valetyöttömiä!
Korkeasti oppinut ekonomistiin-me
sanoi, että "lähes 100.000 cana-dalaista,
jotka syyskuussa luokitel­tiin
työttömiksi — on toinen puoli
avioliitossa olevia naisia — ei sovi
pitää todellisina (genuine) työttö­minä.
Toinen mokoma on siis muu­ten
"piruuksissaan" työttömänä.
Meillä oli siis syyskuussa lähes
100,000 valetyötöntä — tarkoittaen
se, että missä tahansa kohtasi syys­kuussa
4 työtöntä, heistä oli yksi
valetyöträi!
Tarkenunin sanoen syyskuun
työttömistä oli mr. Jamesin meri­selityksen
mukaan valetyöttömiä
94,000.
Miten hän on päässyt tällaiseen
iinneeiliseen Jopputulokseen? —-
Oppineena miehenä hän osaa " l u ­kea
ihmisten ajatuksia;" hän osaa
analisoida heidän tarpeensa ja ong­elmansa
yhtä Helposti kun me voim­me
laskea, että 2-}-2 = 4,
Näistä valetyöttömistä — "jotka
eivät tarvitse", mr. Jamesin mu­kaan
"täysiaikaista työtä" on pääl­lisin
puolin 50,000 avioliitossa ole­vaa
naista — ja sen lisäksi 14--19
sekä 65 vuotta täyttäneiden miesten
ryhmät!
Yli viisaaksi opetettuna: miehenä
mr. James tietää luonnollisesti että
tuhansilla 14—19 vuotiailla canada-laispojiUa
ja tytöillä e i ole mah­dollisuutta
istua koulun penkillil'
Hän Uetää myös, että tähän ikä­luokkaan
* sisältyy joukko sellaisia
poikia, joita ^ i säsida lihnallakaan
istutetuksi köulttti pernkille.
Tävaliiäenmaallikkoäiyn mukaan
tälKiist^n poikien ja tyttöjen pitäi­si
päästä työhön.:
Mutta nyt tulee korkeasti oppinut
ekonomisti peräti senaatin miesvoi-makomitean
auktoriteetilla varus­tettuna
ja selittää, että nuoret ihmi­set
eivät muka mitään työtä tar­vitsekaan
ja vanhemmat ovat ikä-loppuja
kaakkejja!
Tähän ihmeelliseen lopputulok- •
seen päästyään voi mr. James men­nä
vaivattomasti eteenpäin ja väis­tää,
että 50,000 naimisissa olevaa
naista "ei todellisuudessa tarvitse
työtä" heidän iästään, kiinnityslai-rioistaän,
lastensa koulumenoista
miehensä__ työttömyyskausista ja
muista seikoista välittämättä!
J a ^ u n vanhuudeneläkettä ruve­taan
antamaan jo 70 vuotta täyttä-'
neille poikanulikoille ja tyttöhupa-koille,
niin 65 vuotiaat työttömät
eivät liioin ole todellisuudessa
työn tarpeessa. Helpostihan sitä
viisi vuotta odottaa $55.00 suuruis­ta,
kuukausieläkettä sillä odotti-han
Jaakoppikin Raakeliaan seitse­män
vuotta!
Kummallisia ovat herrojen kot­kotukset,
tavataan vsanoa, mutta
kyllä niiden noitatemppujen avulla
ainakin työttömyyspngelma ratkais- •
taan melko h^posti.
Työttömieh j a vielä työssä ole-vien^
itäisi vastata moisiin Mvyttö-myyksUn
entistä päättävämmäUS
yh^näisyydell&iltyöttömien puolesta i
— työtäkaikilie sitä balugyjUe tai \
jös sitä ei -aaada; silloin qn valtio* ^
vallan ^velvollUuus huolehtia-'vas- 1
töin omaa , tahtoaan.. b;äti||m|o8 i.."j
olevien sÄdyti^MsU.
suukisi8ta< R ^ S S ^
. i i i i i i l i i i i
t .'I
IM
'•m
l i
I
A ; ,
1TW