Vapaus, November 6, 1924

              työväenluokkaa o i t t a a!
SIKSI: YKM PUOLUE! YKSI IJiaO!TKSIRlN^ YKSI PÄÄMMBX!
Työväen vapairtiis tapa]
vain sen i t s e n s ä kautta!
Torstaina, marrask. 6 p, —? Thnr., Nov, 6th, 1924 VUI Vuosik. . VoL VUI
jo IHilu^^
Viime lauantaina
konferenssissa ladcettiin
ijgn pohja Manitoban maa-
Eirt tFÖväenpuolaeelle, joka. t a -
KsB3n osa koko Canadaa kä-työväenpuolueesta.
, .
K^^ieaäsissa hyväksyttiin pe-
E % ja periaatejulistus, jossa
^assa vaaditaan halUtiisai
'i5ja toimenpiteisiin typttS-cUcäisemiseksi.
Ellei lialU-
^ hankkia tyStä, niin siinä ta-on
otettava käytäntöön
^vakuutus,
rlsen nresidentiksi valittiin
•vLwe, joka on hyvin tunnettu
' aaakunnan tySväenpiireissa.
Protestilakko Jerusale­missa
-Jerusalem." — Niin kutsutun' Bal-fourin
jnlistuksen neljännen . vuosi­päivän
johdosta marraskuun toisena
päivänä, on arabialaiset julistaneet
yleislakon ja esittäneet, että yleinen
protestt iuUstettaisiin Balfourin j u.
listusta vastaan temppeleissä ja kir.
k o i s s a . J u l i s t u s ei kuitenkaan ole
saanut suurempaa vastakaikua; mi­tään
rauhattomuuksia ei myöskään
ole tapahtunut. Myöskin on ara-bialaistfAi
hallitus lähettänyt pro­testin
Kansainliiton mandaattiko-missionille.
Tenäpi edistäjä Mexicoon
fftra CTJZ. — Sosialististen Nen­i
i n Liiton ministeri Mexi-
Stanislas Pestkovsky saapui
^saksalaisessa böyrylaivassa
Pännco ja jatkoi täältä mat-p,
jS3 Mexico Cityyn.
Crozan VallankumoukselKs-
Talonpoikain Uuioni antoi hä-riemuisen
vastaanoton, hul-j^
n punaisia lippuja ja saat-jSänet
asemalle, josta juna vei
Eiiet Mexicon pääkaupunkiin.
—o
[katolisten hyökkäyk­set
Herriottia vas­taan
I Esnskän nykyinen hallitus on jou-ranhoillisten
katolisten sil-
BSSS melkein kuin' pannaan julis^
-telolaä ja viime aikoina ovat kato-
|6et anekset ryhtyneet > kivaasti
tämaan Herriofn vapaämie^
Ifeä politiikkaa. Heidän voimak-l
l s i valtiollinen johtajansa ' B o r -
|^t£ixn arkkipiispa, kardinaali And.
\m vetoa hengenheimolaisiinsa seu^
Jmvto sanoin: ' "Nykyisen. halll-
Itibeii politiikka --«nl saniaa kuin
jjein Jaqnes Rousseaun *le Contrat
ISodar, kirjailijani joka oli synty-jiirt
laheellisena ja kuoli hulluna
Ija jonka sofismi on tehnyt Rans-
[hSe niin paljon pahaa. . Ban^kan
jfatoliset älkööt antako vvaikuttaa
jitseenäähallitakaen lupauksien va.-
Ijandesta, sisäisestä rauhasta ja vel-
Ijeydestä. Ei ainoastaan Elsassissa
jja, Lothringenissa, vaan kaikissa
I Ranskan maakunnissa on katolisten
jiyMyttävä Idvaase^n taisteluun ta-javajlan
kirkolle laatimia maallik-llolakeja
Tastaan. Ainoastaan sillä
I tayota kadotuksen liittolaiset pär-llaiten
saadaan häpeään j a päästään I Toittajiksi, mikä vapauttaa -kahden-rienkyminenennen
vuosisadan Rans-
[ fan vapaamuurarien - yliherruudesta
(tatolisessa Ranskassa: ovat vapaa-
[nnnrarit epäilyttäviä vapaa-ajatteli-
JMta, joita paavit ovat Julistellfeet
I pannaan) niinkuin Jeanne d-Axc v a .
j pantti neljännellätoista vuosisadalla
l ^ n ^ brittiläisestä yUhernrodes^;
Viime aikoina on Le Temps myös
ottannt ulkopolitiikassa Herriofn
I lallitnks«fen nähden vihamielisen
«annan. Jo aikaisemmin on se van-ioiDisine
traditsioneilleen " uskoUi-
«na sisäpolitiikassa-Tiyökkäillyt hal­lituksen
kimppuun. Lehden äkki­näinen
muutos ulkopolitiikassa saa
<»saka selityksensä siitä, - että, sen
Ulkomaantoimittaja Jean Herbette
on laopnaut äskettäin - toimestaan.
Sinovjeffin "kirjettä"
ryhdytään tutki-maan
Lontoo. —- Ammattiunioiden kon­gressi
ilmoittaa hyväksyvänsä G.
Sinov^'effin, Kommunistisen Inter-natsionalen
puheenjohtajan, keho­tuksen
lähettää Venäjälle lähetys­tön
tutkimaan seikkoja, jotka osot-tavat,
että äskettäin - julaj^tu ja
suui;ta huomiota herättänyt oletet­tu
Sinovjeffin , Idrje Englannin
kommunisteille on~ väärennys.
Sähkösanomassaan EJnglannin am­mattiunioiden
kongressille sanoi ^ i -
novjeff, ettei hän ole sellaista kir­jettä
lähettänyt.
Työväeiipiioloe
valtaa alaa
Winnipeg. -— Winnipegissä on pi*
detty eri työväenjärjestöjä edusta­va
konventsioni maakuntaa käsite
tävän työväe\ipuolu€en muodosta­misesta
Canadan - työväenpuolueen
yhteyteen..' Suunnitelma tällaisen
puolueen rakentamisesta sai kaik­kien
yksimielisen kannatuksen.
Puolue tulee toimimaan yleispiir­tein*
Englannin . työväenpuolueen
malliin, nimittäin että se muodos­tuu
erinäisistä työväenjärjestöistä,
jjotka tähän ' yhteiseen puolueeseen
kuulumisesta huolimatta säilyttävät
silti omat järjestönsä. Puolueeseen
ovat tervetulleet liittymään kaikki
työtätekevät kansankerrokset, jotka
vaan -hyväksyvät sen ohjelman ja
periaatteet • ja alistavat noudatta­maan
puolueelle hyväksyttäviä toi­mintasääntöjä;:
Duhobon vangittu rä­jähdyksestä
epäil­tynä
Montreal, —- Canadian Pacific
rautatien virkailijat tiedottavat
Bumsistä,. että viranomaiset ovat
vanginneet erään duhoboreihin kuu­luvan
Sam Eomenshcoff nimisen fa-natiikon,
jota epäillään B. Columbias-sa
C.PJt. junassa äsken tapahtuneen
räjähdyksen toimeenpanijaksi, jon­ka
johdosta useiden surmansa saa­neiden
mukaan duhoborien johto­mies
Peter Veregin sai myöskin
surmansa.
Salapoliisit kertovat saaneen tie­toonsa,
että mainittu mies oli äs­kettäin
kerskunut kahdelle uskon-lahkolaiselleen,
että ennen pitkää ei
Peter Vere^niä ole enään olemas­sa.
Komenshcoff selitetään näh­dyn
räjähdyspaikalla. Hänet ase­tetaan
hetimiten tutkimuksien alai­seksi
Bessarabian kapina
Kuten muistettanee, puhkesi elo.
kuun lopulla Bessasäbian eräässä
piirissä talonpoikaiskapina, joka laa-jeni
nopeasti ja johon liittsi useita
tolonpoikaiskyliä. Syy tähän kapi­naan
oli se brutaali sorto, jolla ru-manialaiset
viranomaiset pitivät si­käläisiä
asukkaitoan alamaisinaan.
Eräässä kylässä valtasivat kapi­naan
nousseet tolonpojat sikäläisen
poliisin ja santarmiston asevaraston,
jolloin myös syntyi ankara toistelu.
Tatar Bukarissa, Nikolajevecissa.
Sernojssa ja muissa kylissä perus­tettiin
työläisten ja telonpoikam
neuvostoja, jotka monet ajat piti­vät
puoliaan hallituksen sotilasmah.
tia vastaan. ' Vaikkakin liike oli
luonteeltaan kapina, sai se kohta
järjestöllisen leiman ja pysyi san­gen
kauan vallassa. Vasta sitten,
kun kaikkien lähiseutujen sotoväki
saatiin kokoon, noin 16,000 mies­tä,
ja ryhdyttiin rumanialaisten ta-holto
järjestelmällisiin sotatoimiin
kapinallisia vastaan, voitin se ku­kistaa.
Sen jälkeen ammuttiin 800
kapinallisto, 800 heitettiin Äumani-an
kurjiin vankiluoliin. Täydellinen
terrori vallitsi j a useita vankeja pi-deltiin
sangen pahoin. Vielä pitkän
ajan "puhdistuksen" jälkeen tovat-tiin
etäisempien teiden varsilla raa'.
asti runneltuja talonpoikien ruu­miita.
Rumanian hallitus on es­tänyt
sangen terkasti tietojen pää­semisen
tästä tapaukseste ulkomaa­ilmalle.
Kaksi suomalaista s^<
nut taasen karkoi-tustuomion
Pariisi, — Muutaoäa tuhansia en­tisiä
venäläisiä sbtili^ta, jotka ^ovat
taistelleet kenraalien . Denildnin,
Wrangelin ja Koltchaldn armeijois­sa
Tcokoontoi Ranskan virallise.
na sumpäivänäVoiton portille"
|*ariisissa, laskien-^tuntemattomal­le
sotilaalle" seppeleö», joka oli va­rustettu
seuraavilla |tanoilla:
"Niiltä, venäläisiltä, ; jotka ovat
pysyneet uskollisina pRanskan liitto-laisiUe."
Tuo lause samoin |kuin koko mie-lenosotus
oli tarkotettu protestiksi
neuvostohallituksen f' tunnustamista
vasto^Tn.
'Muutamia neuyostohallituksen
edustajia on saapunut jo Pariisiin
ryhtyäkseen neuvottelemaan Rans­kan
hallituksen edi|st«jain kanssa
entisen tsaarihallltuksen velkojen
suorittmnista kuin myöskin Venä­jän
haluamaa lainaa koskevista ky­symyksistä.
ValkdrjrsMt joatavat' luoTUttamBan
lihetyttStaloa.
Pariisissa -vehkeileväin valkorys-säin
mukana oleva 'Venäjän entisen
tsaariballituksen lähettiläs Makla-koff
on ,käynyt Ranskan hallituksen
puheilla, aikoen luoviitt6a lähetys­tön
Ranskan hallitukselle. Herriot
ei kuitenkaan katsonut voivan&a ot­taa
sitä vastoan jajj vMaklakoffille
ilmoitettiin, että tämä" jutto on au­tomaattisesti
' ratkennut Ranskan
tunnustettua neuvostohallituksen.
Maklakoffia tullaan tästä lähtien
kohtelemaan yksityisenä kansalaise­na.
Kysymys lähetystötaloste on
ratkaistova venäläisten kesken. En­tinen
lähettiläs on nyt kääntynyt
paavin edustajan Cerettin puoleen,
pyytäen häntä. ottamaan < lähetystön
haltuunsa väliaikaisesti ja luovut­tamaan
sen neuvostolähetyksclle,
kun se saapuu.
Valkoryssät ovat kiireisesti vie­neet
pois papereitaan ja asiakirjo­jaan
lähetystötoloBta.
•Ranskan tunnustettua neuvosto­hallituksen
ovat iranskalaiset Venä.
jän bondien omistajat saaneet tar­jouksia
bondien ostosta.
John Perttula, 18-vuotias. Ishpe-mingissä
asuvan Vihtori P'erttulan
poika, tuomittiin Marquetten, Mich.,
Federaalioikeudessa kolmeksi kuu.
kaudeksi linnaan j a sen jälkeen pa­lautettavaksi
Suomeen. Pojan isä
oli mennyt hakemaan poikaansa Ca-nadasta,
ja kun hän ei saanut tulo-lupaa,
kävelivät mole«nmat omin
luvin Yhdysvaltain puolelle, mutta
joutuivat viranomaisten käsiin.
Leo Sorsen niminen nuorukainen
sai samallaisen tuomion. Hän on
Suomessa syntynyt myöskin; Isä on
venäläinen ja äiti suomalainen.
, - ~ i - .0 —
Rautatietyöläisten ta­kapajuiset
palkat
Ottawa. —•• Canadan rautatietyö­läisten
veljeskunta on alistanut rau-tatiekomissionerien
lautakunnall^
kirjelmän, jossa tuodaan ilmi se
seikka, että rautatietyöläisten pal­kat
eivät ole sitton vuoden
1913 kohonneet samassa suhteessa
toisten työalojen palkkojen kanssa.
Rautatietyöläiset ovat laatineet kir­jelmänsä
selostukseksi rautateiden
tekemiin väitöksiin, että ne ovat pa­kotetut
korottamaan rahtimaksuja
muka "ylöttömän korkeiden alkko-jen
vuoksi.
Koko perhe tDhoDtoDut
aoto* , 1 11
Ottawan väkiluku 118
tuhatta
Ottawa. — 0£tawan väkiluku on
sitten vuonna 1923 toimitetun vä-enlaskun
jälkeen lisääntynyt 849:1-
lä, nousten nykyään 118,088. Vii­me
vuonna oli väkiluku vielä 117,-
289. y/
Omaisuuksien arvon lasketaan
kaupungissa samalla lisääntyneen
noin kahdella miljoonalla dollarilla.
, ^ _ l o _ _ _ ' • ,. ..
Baldwinista^ tehdään
ppministeri
• Lontoo.—«Ilmapiiri on täynnä
ennusteluja siitä; kenellekä tallaan
jättämään uuden hallituksen muo­dostaminen
Englannissa kukistu­neen
työväenhallituksen tilalle.
Yleensä ollaan siinä käsityksessä,
että kuningas jättää ministeristön
muodostamisen konscrvativien tun-netuimmallc:
johtomiehelle Baldwi-nille.
Hirttoliiomio British
Columbiassa
Tsaari Nikplam mti us­koo
poikänsaielävän
Beriiiu — Venäjän lesMkeisaim-
»a Maria Feodorovna on vielä sii^
«skossa, että hänen poikansa,
venäjän entinen keisari Nikolai
faen on vielä elossa. Samoin kuin
tahannet yksinkertaiset venäläiset
*aw»Pojat, niin tämä leskikeisariri-
, J ^ n kiulee, että selostukset N i ­kolain
telotofcsesto .eivät yoi oBa
^tta-. Keisarinnana hoxjumaton ns-
«> poikansa elossaoloon on taas tol-jolkisen
huomion-eri»eeksj,.Jpm
naa maanpakolaisnridestaan Englan*
Jta on lähettänyt'ankaRin irrotes-
^ ätä vastaan, kan maanpakblai-f
^ « M a , olevat
:jE5taoeet snm^mlitina», Äiffin
*«»ajäa MsatiksL',: Lesktteisarin-
** «a jo 77 voodea ikäinen. ' .
Kamloops, B. G. —t J . W. Payet.
.te, jota syytetään vaimonsa mur­haamisesta,
on julistettu syylliseksi
täkäläisessä V oikeudessa. ;Murha t a -
pahtoi Notch Hill'6i8sä lokakuun 12.
päivänä. Payette on määrätty hir­tettäväksi
tammikuun . 1<5 päivänä.
Murhan kerrotaan tapahtuneen si­ten,
että Tayetten vaimo oli puoli­sonsa
kanssa tapahtoneen kahakan
yhteydessä juossut, talonsa ^kapi-halle>
ja miehensä,' häntä takaa-ajaes-saan
oH siepannut maasta raudan
kappaleen, jolla oli lyönyt vaimoaan
päähän niin;, että hän. »li menettä­nyt
henkensä.
Presidentin murhaa
suunniteltu
\Mexico C i t y . — r Mexico Cityssä
on j paljastettu salaliitto, jonka tar-kotnksena
on ollut murhata kohta
virkaan astuvan • Mexicon presideri-tin,
v^nraafi Plutarco Callesin. Hn-
Irtit aalaliitonsS paljastamisesta on
valivistanät Salvador Oliveros, k^u-punginnenvoston
jäsen ga tunnettu
*%oväen johtoniiea."
-.Palijastastas^tehtäessä on salaliit­toon
Imomatta. tavalla tai^^^^^^t^
OMinisift olevan vähintäin 1,000
l i e o i d l ^ SalaliittolaisteB aikomnk.
aena oU heittää pommi Stadimmlle
matindcoänSOvfpähränär jneaiclentfi
Callesin teMes» virkavalaa.
Ranskan ja Venäjän nootit
Uutisissa on jo kerrotto Ranskan
antamasta tunnustuksesta neuvosto­hallitukselle.
Seuraavassa julkai­semme
asiaa koskevan Ranskan hal­lituksen
antaman nootin, kuin myös­kin
neuvostohallitoksen vastaukseja
siihen. Ranskan nootti kuuluu seu­raavasti:
"Noudattaen kesäkuun 17 p:nä
1924 annettua välillistä selitystä ja
teidän viime kesäkuun 19 p:nä~ lä­hettämää
tiedonantoanne, tasavallan
hallitus, uskollisena ystävyydelle*
mikä yhdistää Venäjän j a Ranskan
kansan, tunnustaa tästä päivästä
lähtien Sosialististen Neuvostotasa­valtojen
Liiton hallituksen Venäjän
valtakunnan niiden alueiden, joiden
asukkaat ovat tunnustaneet sen
auktoriteetin, hallitukseksi ja näillä
alueilla edellisten hallitusten seu-raajaksi.
Tämän johdosta se on
valmis heti paikalla perustamaan
säännölliset diplomaattiset suhteet.
Liiton hallituksen kanssa molem*
jninpuoleisen lähettiläiden nimittä­misen
kautta.
"Ilmoittaessaan teille tästä tun­nustuksesta
joka ei voi vaikuttaa
mihinkään tehtyihin sitoumuksiin
tai Ranskan allekirjoittamiin sopi­muksiin,
tasavallan hallitus Inott^
kummankin maan välisen yleissopi­muksen
mahdollisuuteen, josta dip-loinaattisten
suhteiden uusiminen
on johdantona.
" T ä s s ä snhte«»3sa se toivoo käsi­tyksen
olevan että se indättSt 4*^
selleen Ranskan kansalaisten oikeu­det
sitoumuksiin, joita «n-Bolmitta
Venäjän tai alamaisten kanssa edel­listen
hallitnsten aikana, sitoumuk-aiinj
joiden noudattamisen ' takeet
ovat kansainvälisen elämämme oh^
jeena pidetyt yleiset laillisuusperi­aatteet.
Täi» samaa^^sääntöä tul­laan
kohdistamaan mihin toinrintoi-
Trin uähöen,. joihin Venäjä on lyh-tynyt
vuoden W14 jälkeen Eans-kan
valtiote *^ aai alamairia kolu
taan.
"Tässä mielessä tasavallan halli­tus,
halukkaana .tehdä kaikkensa
Europan rauhan ja tulevaisuuden
hyväksi, pyrkii liitossa saamaan oi­keutetun
ja käytännöllisen ratkai­sun,
joka tulee kummankin kansa­kunnan
välillä uusimaan hyödylli­set
ja normaaliset suhteet, jolloin
Ranska on saava sen mielent^dy-tyksen,
johon se on oikeutettu.
" N i i n pian kuin te - olette anta»
neet tietää suostuvanne neuvotte­luiden
alkamiseen yleisen järjestyk.
sen, j a varsinkin taloudellisen jär­jestyksen
aikaansaamiseksi, lausu m-me
edustajanne varustettuina täy­sillä
valtuuksilla alottamaan neuvot­telut
meidän edustajiemme kanssa,
Pariisiin tervetulleiksi. Siksi kun­nes
neuvottelut saadaan tyydyttä
vään ratkaisuun, ei Ranskan ja
Ranskan kansalaisten : ja Venäjän
väliällä sopimuksilla ole voipaisuui-ta.
Yksityisten henkilöiden lailli­set
suhteet/ jotka solmittiin ennen
neuvostovallan perustamista ranska,
laisten j a venäläisten välillä, ovat
voimassa,'kuten tähänkin asti ja t i ­lien
tarkastas "kummankin valtion
välillä tullaan siirtämään joka sulv-teessä^
"Lopuksi on kertakaikkiaan käsi­tettävä,
että sekaantumattomuus si­säisiin
asioihin on oleva voimassa
kummankin maan välisissä suhteis­sa."
"Herriot."
' 'NetnrostoliallitakM» •«•tatu.
Neuvostohallituksen vastaus kuu­lun:
"Sosialististen Nenvostotasavalto-jen
Liiton keskustoimeenpaneva ko­mitea
-on vastaanottanut mitä suu.
rimmalla tyy^jrväisyjrdellä Ranskan
hallittdcsea ehdotuksen diplomaat­tisten
suhteiden taydelUsestä uusi­misesta
Nemrostoliitob ja Ranskan
välilla, lähettiläiden raihtamisesta
ja nenvottelnlden alottamisesta tar-kotuksella
t>enist8a jnttSvälliset sub-teet
Neuvostoliiton ja Ranskan kan­san
välillä.
"Se lausuu luottamuksensa, että
kaikki sähkösanomassa mainitut ky­symykset
voidaan ratkaista kum­mankin
hallituksen , välisessä sopi­muksessa
suureksi hyödyksi Neuvos)^
toliitoUe ja Ranskalle fayväsuopal-suuden
ja toisen etujen kunnioituk­sen
vallitessa kummallakin puoleUa.
"Neuvostoliiton ' toimeenpaneva
komitea pitää erittäin tärkeänä kai­ken
väärinkäsityksen poistamista'
Neuvostoliiton ja Ranskan välillä
sdlmiamalla yleissopimuksen, joka
voi olla vankkana pohjana niiden
ystävällisissä suhteissa.
"Neuvostoliiton halutessa alitui­sesti
saada todellisten - takeen ylei­sestä
rauhasta kaikkien maiden työ­väenluokan
etujen mukaisesti ja
elää ystävyydessä kaikkien kansojen
kanssa, Neuvostoliiton toimeenpane­va
komitea'kiinnittää erikoista huo­miota
siihen suunnattomaan hyö.
tyyn, mikä kummallekin maalle koi-tuu
läheisten ja. lujien taloudellis­ten
suhteiden alottamisesta suosi­malla
niiden tuotantovoimien kehit­tämistä
ja niiden kauppaa.
"Hyväksyessään Parii^n Neuvos­toliiton
ja Ranskan neuvotteluiden
pitämispaikaksi, Neuvostoliiton toi­meenpaneva
komitea ilmoittaa Rans­kan
hallitukselle, että se on' kehot­tanut
kansankomisareja ja uiko.
maankomisariaattia ryhtymään kaik-kiln
tarpeellisiin toimenpitdsiin ja
alottamaan \ neuvottelut viipymättä
ja johtamaan niitä kummankin
maab välisten probleemien ^ ystäväl­listä
ratkaisua kohti ja me ilmai"
semme lajan toivon, että nuo kfsy"
mykset tallaan täydellisesti ratkai­semaan
kummankin maa«| «tajen ja
yleisen raulian^ ed^k^"
V«n2jän vastenlcsen ovat allekir-io!
tt«ieet ]>re«identti XalinSn, pää-a^
isteri Byköff ja ulkoministeri
T^tsherin.
<sananoque, Ont. — Viime sun
nuntai-iltapäivällä tapahtui järkyt­tävä
tapaturma vähän matkan pääs­sä
Finley pysäkiltä Canadian Na­tional
radalla, noin kuuden mailin
päässä tästä kaupungista. Veturin
ajaessa auton päälle menetti siinä
henkensä Joseph Robertsin koko
perhe, itse ^Roberts, vaimonsa ja
kaksi lastaan. iRoberts oli juuri
menossa pyhäkouluun, vaan radan
poikki mennessään kävi hänen au­toonsa
länteen päin menevä keveä
veturi sillä seurauksella, että auto
lensi 30 jalan päähän pieninä pala­sina
ja kaikki autossa olijat menet­tivät
henkensä heti paikalla, paitsi
Mrs. Roberts, joka eli muutamia
sekunteja sen jälkeen kun saapu­villa
olleet ihmiset ehtivät hänen
luokseen.
Argrentiina tekee pesä<
eroa paavin kanssa
Buenos Aires, Argcntina. — Kä­sitellessään
ensi vuoden menoarvio­ta
on edustajahuoneen budjettiko­mitea
ehdottanut, että Vatikaanissa
olevan lähettilään toimi lakkautet­taisiin.
Komitean toimenpiteen uskotaan
johtuvan siitä ristiriidaäta, mitä slK
lä on ollut "pyhän isän" kanssa
Buenos Airesin arkkipiispan nimit.
tämisen suhteen.
Italiasta lähteväin siir­tolaisten
puolesta
Lontoo. Katoolilalscn siirto-lalsyhdistyksen
johtaja abotti Phi­lippe
Casgraln on Times lehdelle
kirjottanut italialaisten siirtolaisten
Canadnan pääsyn ehkäisemisen joh
dosta seuraavanlaisen protestin: -
"Se näyttää olevan yleisesti tiet­tyä,
että italialaisilta siirtoloisilta
on Canadaan pääsy kielletty. Sen
jälkeen kun laivaliikenne alkoi vii
me huhtikuulla on melkein jokai
seita siirtolaiselta kielletty maihin,
nousuoikeus Canadassa. Heidät on
asetettu vankilaan lukkojen taakse
siihen saakka kunnes heidät on kar
kotetto takasin kotimaahansa. Näi­den
onnettomien siirtolaisten • mai­hin
pääsy on virallisesti ehkäisty
sillä tekosyyllä, että he mahdollisoB-t!
joutuvat kansan elätettäväksi Ca­nadassa,
vaikkakin tiedetään ettei­vät
italialaiset joudu kansan elätet­täväksi,
vaan päinvastoin kykene,
vät hankkimaan itselleen työtä sel­laisissakin
tapauksissa kun työttö­myyttä
tJh huomattavammassa mää­rin.
Mitkä hyvänsä syyt lienevät­kin
tekijänä kieltämiseen, niin on
paikallaan, että Italian viranomai­set
varottavat alamaisiaan, sillä
tällä kertaa on heidän turhaa p^r-kiä
sinne. Sellaisen varotuksen
kautta säästyisi noilta köyhiltä ihmi­siltä
useita tuhansia liiroja toivot­toman
seikkailun tähden. On san.
gcn surkeaa nähdä näiden onnetto-main
saapuvan kotiinsa rahattoma­na."
Metsäpalot raivoavat
Cargillissa
Cargill, O n t . — - Metsävalkeat
ovat hävittäneet noin 1^00 eekke­rin
alan metsämaata niin kutsutulla
Greenock suolla. ' Tuhoutuneen
metsän arvon lasketaan nousevan
puoleen miljoonaan . dollariin. .:
Paloja ehkäisemässä on «Uut 500-
miestä, mutta eivät he ole saaneet
suuriakaan aikaan, sillä paksu savu
suuresti vaikeuttaa heidän toimin­taansa.
Venijitt labetyttoMi tehdiaa
maattoa.
Ranskan . tunnustettua neuvosto­hallituksen,
joutuu myös Pariisissa
oleva Vetäjän lähetystö neuvosto,
hallitaksen edustajien käytettäväksi.
Basile Maklako^ vanhan Venäjän
hallituksen viimeinen Ranskassa toi-
«ninot edustaja, op ryhtynyt toi­menpiteisiin
Venäjän lähetystdtalon
tyhjentämiseksi uusille asnldtaille.
Neuvostohallitaksen tunnustus on
saanut: hyvin vähän arvostelua
osakseen. Hallitaksep toimenpide on
jo pitkän aikaa oliot yleisesti tnn-
«lettu asia. Vain joko lebtipaha-oen
on bankktta'nalkntelhtt halli­taksen
toimenpidettä. , :
Rauha ja järjestys
Grusiassa
Moskova. — Tiilisiin saapuneet
"United PressTn" erikoiskirjeen­vaihtaja
Fischer ja "Berliner Ta-geblatfin
kirjeenvaihtaja Schiefer
ilmoittivat haastattelussa ' Mnoma-lehtlmiehme,
että he olivat jo lä­hettäneet
New Yorkiin j a Berliiniin
yli 6,000 sanan sähkösanomia Gra-sian
asiain todellisesta tilasta. Kaik­kialla
Grusiassa olivat he havain­neet
täydellisen rauhan ja järjes­tyksen
vallitsevan. Erittäinkin oli
heitä suuresti kummastuttanut se
perin toverillinen suorasukaisuus,
jolla talonpojat suhtautuvat valtio-vallan
edustajiin, sekä se Joutui--
suus, jolla maanviljelystyöt suorite­taan.
— Me tulimme täysin vakuute­tuiksi
— lausuivat nämä ulkomaa­laiset
sanomalehtimichot — että
Grusian talonpojat suuresti Iconni-oittavat
nykyistä hallitustansa Ja
sen avulla kaikin voimin kohottavat
talouttansa. / .
Tif lisissä kävivät ^anomaUhtimiebet
monissa hallitus- ja yhteiskunnain-:
sissa laitoksissa.
YUysdtaii
ivesiilegtlinalit
Yhdysvalloissa tohnitottiin presi­denttivaalit
viime tiistaina. Keski­viikkoaamuna
saapuneiden -lähkSsa-nomien
f mukaan pitäisi nykyisen
presidentin Ja republikaanien ch-dokkaan
Calvin Coolidgcn «uorintu-noen
voittajana. Äänestyksen tu­loksista
ei ollut kuitenkaan vielft
läheskään lopuntste tietoa. U n ^ t
Johtavat lehdet ovat sHnft vakau­tuksessa,
että Coolidgcn valitsemi- i
nen on varma asia.
DomolacAättion Ja republikaanien J
prcsidenttiohdokkoan lisfiksi pyrkii
presidentiksi myöskin senaattori' L a
Folletto itaenäisellä voaliUstella, jo­ta
ovat asettuneet kannattottutan u-seat
suuret tydvOonJärJestöt. -Kom* ^
munisttscn Workers-puoluoen eh­dokkaana
on WilHam Foster Ja- va<|-
taprcBidcntin ehdokkaana: Ben Glt-low.
Suomalainen määrätiy
karkotettavaksi
Rutland, Vt. Täkäläiseasä oi-keudessa
oli käsiteltävänä Emil Lei­vonmäen
esittämä hafoea* corpus ^
vaatimus, tarkotuksella estää Lei­vonmäen
karkoittamista maasta, i
minkä työdepartementtl on mää­rännyt.
Oikeudessa selosti siirtolalstarkas-taja
James Ford Leivonmäen Jat-:
tua seuraavasti:
Leivonmäki saapui Ybdyevaitoihiti
14 vuotta takaperin Suomesta, saa­puen
maahan Duluthin kautta Ja
asettuen myöhemmin : asumaan v-
Mount HoUyyn Vt. Hän osti far­min
mainitussa kylässä j a meni nai­misiin,
ollen hänellä kaksi lasta,
jotka ovat mainitussa kylässä synty­neet.
Puolitoista vuotta takaperin .
Leivpnmäki möi farminsa Ja läksi,
Venäjälle. Seattlen kommunan ja-,
kamasta kirjallisuudesta hän oli
saanut käsityksen, -^tä Venäjällä
on saatavissa vapaata maata. Hän
viipyi Venäjällä 10 kankaatta, mut-.
ta . havaitsi, että olosuhteet siellä
eivät «Ueet sellaiset kuin ne oli Jcu-vatta,
Joten bän päätti palata tähän
maahan. Mutta se oli vaikeaa. Ve­näjältä
ei annettu paasia Yhdys,
valtoihin. Leivonmäki meni Suo-'
meen, matta siellä ei Yhdysvaltain
konsoli hänen paitöiaan viseerannut. :
Leivonmäki matkdsti Canadran^
aikoen saapud rajan yli tähän maOf*'
han. Hänet pidätettiin rajalla ja
määrättiin karkotettavaksi. Haail-^
man sodan aikana oli lievdnmäkii:
vaatinut vapautosta sotapalvelokses-. ^
ta, selitti Mr. F o i ^ .,
Tuomari Hoven antopuasa j^UU
t^csessä Leivonmäen ^r&Smflltf|tta
vaatimus byljättiin Jnten^ iiAittä^ <
määräys Jäi voimora. Sa$v.
« J g f i
mm
m