Vapaus, December 11, 1954

              mä
j i ^ , . . . . . . .
mmm^m
m 2 X4W»n^n?, joululcuun IXp. — Saturday, 11,19M
tiUMiM No7. 8r 1917. Aistboiized
MMtaxA JB)a» iDBil tgr tbe, Poet
Offlee'Department, OUaw». Pul>-
UtfMl tbrlee weekly: Ttiesdsj»
.ISniniai]» j A d Satardays bjr Vapaus
FabUahlBg Conpaoy at 100-102
,llai B%. W^ Baätvaj, Onfc, Cana<la.
mtorial O/flee o a 4-428». Uamger
addr«88: Sk»-69, Sudtntqr. Oocasjo.
Aaverti«iiw » t e » «poa «ppuesiioo.
TranaJatlon ftee of Otaxge-
Caaa^aMa; 1 tk. 94N>« kk. t.W
TbOmaOoldk: l tk, 9JB0 c Mk, 420
Suosnea» X fk. Ma « kk, C16
rotan.,
rauta-
Ei tiuinu vakuuttavalta
F, ^ "VK:n yleiskokouksen käsiteltäväksi on n y t esitetty Ybdys-
|f vdtain vaatimus, että mainitta kansainvälinen orgaani saataisiin «oo-
I ; raaltsesti j a ehkä aineellisestikin tukemaan niitä vointia^ j o t k a tufaan-
|^m:^sien mailien päässä
\ ^ alueille j a joutuvat siellä vaikeuksiin. 'Uutistiedolssa 'keirotaan kiirku-myidotslkom
' apulaisensa aina ulkoministeri Pearsoniin asti ovat Y K : n >yleisi$tun-iiqssa
syyttäneet, että K i i n a n Kansantasavalta on syyllistynyt "Kö-'
ean välirauhansopimuksen rikkMtiiseenV sen vuoksi kun yksitoista
f ; yhdysvaltalaista lentäjää on siellä tuomittu vakoi ,
Meille on selitetty, että sotilaspuvussa olevia henkilöitä « i voida
f : vakoilusta tuomita/ s i l l ^ ovat suorittamassa l a i l l i s t a asepalvelua.
Tämä väitös patee tietysti silloin, jos on kysymys sodankäynnistä.
Jos Yhdysvallat j a K i i n a olisivat keskenään sodassa, n i i n silloin v o i ­t
a i s i in sanoa, että K i i n a n alueen yllä lentäneet amerikkalaiset olivat
:'suorittamassaWatlisia sotilasoperaatioita.^
ettei K i i n a n j a Yhdysvaltain välillä ole s o t a a ,— että K i i n a n alueella
V k i i n n i joutuneet amerikkalaiset eivät o k
;^operaatioitasuorittamassa/huolimattasiitä> minkälainen takki heidän
päälään sattuu olemaan.
^ r /Lievemmin sanoen on myönnettävä, etteivät Yhdysvaltain syy­tökset
tunnu oikeui vakuuttavilta. Tämä sitäkin' suuremmalla.syyllä
%kiin muutetaan }^dysvalta1aisten SO
minen; miten heidän^v^
; "rautaesiripun takana'1 toimivia vakoilijoita ja vastavallankumo^
l i s i a palkkalaisia.
Tässä yhteydessä 'kiintyy 'huomio Britannian parlamentissa käy-styyn
keskusteluun; Britannian L a b^
lä huolestuneessa äänensävyssä kysymyksiä Yhdysvaltain valtiosih-t
e e r i D u l l e s in j a C h i a n g Kai-shekin.allekirjoittaman liittosopimuksen
suhteen.' Brittiläiset laboristit esitiivät aivan oikein käsityksen, että
flfi.. ^Icbska torniosa, kuuluu kieltämättömästi Kiinalle, Aiin valtiosihteeri
\(| Dtrilesiii Chiang Kai-shekille antama lupatts, että Yhdysvallat " p u o -
^ Justaa" )Formosan midiitystä K i i n a a vastaan, o n selvästi Kiinan s i -
; if säisiin ^sioihin sekaantumista.
' Vaitauksessaan Britannian ulkoministeri .Anthony Eden puo-
T >/ . lusteli valtiosihteeri Dullesin .toimenpiteitä vetoamalla "tapahtunee-
^'M' ' seen tosiasiaan" Formosan miehityksen suhteen. Hän e i yrittänytkään
' kieltää, ietteikö Formosan saari ole erottamaton osa Kiinasta^ mutta
(?£:Mn vetosi kuitenkinvsiihen, että asioihiii^oii s
vi:kiiinine|ovatr; v i i t a t en siihen^i että tämä kiinala
y^taaChräng Kal'^shekin'ja amerikkalaisten^^^
alue. Toisin-sanoen^ voima on v a l t t i a niin-kauan k u i n voimaa j a Vä­k
i v a l t a a käyttää valtiosihteeri DuUes j a hänen apurinsa!
. M i l t t a ulkoministeri Eden* t e k i kuitenkin täysin liettäväksi, että
^ JaUo» Hanson, Sault 6te, linriee-ta,
Oni., i&jtm maanantaina, Jou-iuioiun
13 pnä 70 emotta.
M»m Undal» W)iHefl6hi8t3, Oat.
täyttää tilalaina, joulukuun 14 päi­vänä
' 7 0 ' ^ t t a.
"Slidymme sukulaisten ja '^tatta-vain
onnentoivotuicsiin.
Mitä muut
STDANTAVDIN KEHITYKSEN
iABBVTTA3UI8ESTA
,J»arenitoal va[/öntltanrat
fto sanoen vähemmän rilkJcaitani^^
'Mc
te
m
iv ^
vpimuksesta. T o i s i n sanoen-hän myönsi alakäden kautta, ettei ma^^^^
^pimus'kestä päivänvaloa. Ja I t un asia näin, o n , n i in ulkoministeri
Eden turvautui harhauttaniisyritykseen sanomalla, että parempi olisi
jos LaborfpuoIueenced!jstaj^t4esittäistYät protestejaan Kiinan hallituk­selle
an|erikkalaisten lentäjäin.tuomitsemisen johdosta. T o i s in sanoen
hän tavallaan myönsi, että yhdysvaltalaisten sotapoliitrlikojen <protes-vtdinti
näiden amerikkalaisten vankilatuomiota Vastaan;bn ' ' t a i v a a l l i ­nen
vlahjal'; siinä mielessäni j o t ta v
•huomio.pois YhdysvaUain julkisesta K i i n a n sisäisiin asioihin sekaan-'
misesta.
{Huomaamatta ei l i i o in voida olla sitä tosiasiaa, että samalla ker­taa
k u n Neuvostoliiton Ja K i i n a n taholta on^^^t
: Korean kysymyksen lopullista ratkaisua» varten siten, että. m a a i l ^ ^
Jännitystilannetta voitaisiin edelleen huojentaa ~ esitetään Yhdys­valtain
sotapolitiikkojen toimesta uusia protesteja ja uusia toiminta­muotoja
kansainvälisen jännttystilanteen edelleen pahentami§^eksi.
Kuten sanottu, meistä tuntuu, että Yhdysvaltain sotapolitiikkojen
vuoksi me yhdymnpte niihin canadalaisiin isänmaan ystäviin, jotka
: vaativat, että ulkoministeri Pearsonin pitäisi tarkistaa kantansa tässä
asiassa j a seurata täysin itsenäistä politiikkaa Canadan kansallisetu-
:jenjayleismaaiJmallisen rauhanasian sanelunmukaan.
-m
1
Fasismin nousua vastustetaan
Viuneksikuluneitten päivien aikana on saatu rohkaisevia tietoja
:; siitä, eflä fasismin uudelleen syntyminen ei ole sittenkään niin helppo
, j a yksinkertainen asia, m i •
^^^^ ; P^^ mieliimme eräitä tärkeitä seik­koja.
K a r k k i lehtemme lukijat tietävät, että Yhdysvaltain johtavaa
fasistinfMelistäsenaattoriai Joseph-McCarthya on viimeaikoina "kives-
.tänyt"j.vYleisen mielipiteen painostus o l i niin voimakas, ettei mikään
V auttanut tätä fasistista' ajatusten kontrollia v a a t i v a a senaattoria:
demagogisista puheistaan, uhkailuistaan, rukouksistaan j a valelouk-kaantuQiisistaan
huolimatta senaattori McCarthy sai loppujen lopuk­s
i k in nfpitelausunnon senaatilta.' huolimatta lainkaan siitä kuinka lie­vään
s^amuotoon tämä moite lopulta laadittiin.
; : , : Y t e i s e s t i myös tiedetään, että Länsi-Saksan koko hallituskoncis-
; l o n korkein j o h t o on annettu uudelleen natsien käsiin, jotka uneksi­vat
uusista valloitussodista. M u t t a helppoa ei ole kostosodan suunnit­telijoille,
Saksassakaan, Viimepäiväiset uutistiedot kertovat^ että Ade-naueriiC
sotainen hallitus j a -ohjelma kohtaa yhä suurempaa vasta­rintaa
J^ansanjoukkojen keskuudessa. Kuvaavaa muuten, että Bonnin
; natsilaSmielinen sotaiministeri Theodor Blank.estettiin toista v i i k k oa
sitten Hessenin j a Baijerin vaalikamppailun yhteydessä kuusi kertaa
puhumasta.
Kansanjoukkojen suuttumus ylläviitatuissa vaalikokouksissa sai
aikaanilsen, että mainittu herrasmies kieltäytyi puhumasta Augus-
: b u r g i s ^ pidetyssä vaalikokouksessa sen vuoksi kun hän e i saanut
fhenki^artiokseen"" 2Ö0niiestä käsittävää poliisijoukkoa. Vaikka
paikalla o l i 150 kiväärillä varustettua kypärämiestä, niin sotaminis- ^
t e r i B l a r t k ei pitänyt itseään täysin turvattuna j a niin hän kieltäytyi
puhumasta Adenauefin sotaisen ohjelman puolesta!
: Tämä sellaisenaan on uusi todistus siitä, että Saksan k a n s a a on
vaikea ^viedä toistamiseen natsilaiseen vankeuteen j a sitä tietä u u s i i n
v5otaseikkailuihin. Samalla kertaa se on merkkinä siitä, että yritykset
fasismin henkiinherättämiseksi voidaan torjua.
, M u t t a fasistiset haihattelut j a siihen liittj-vät sotaseikkailut voi­daan
toipua ainoastaan siten, että rauhanpuolustajat toimivat jatku­vasti
ja.väsymättömästi niin Canadassa k u i n kaikissa muissakin m a i s ­sa.
'Tämä asettaa hyvää tarkoittavien canadalaisten vastattavaksi k y -
— ,TOi£iivat a u t t a a huomattavasti, j oa
ne yhdistetään järkiperäiseen ja
säännölliseen lUkuntaan, siirtäen
kauenänatoi sitä päivää, j o l l o i n s y -
dänvilca j a valtasuontenjkalkkeutur
m l n e n löiee u h r i a a n , sanoi Toronton
yUopiston iläävdntäopettaja, t r i X>. P .
M u m a g h a n . . .
Hän s u a i t t e l i vähemimän '.'penikfel-i
u ' h e i l u a " )ja enemmän osallistumista
aktiiviseen toimintaan, : vähemmän
näJEöradio-ohJelmien seuraamista'' j a
UiYJxsCiaaspplea täyttamisseJtslvvähem-män
m ' i r a p i t o ! s i a n i o t o a . . . — G l o be
and iMail lehden u u t i s t i e t o j o t d u k;
9 pnä. I
Mefsätyömaiden
kiskoteillä-
PetroskoL—- K a r j a l a l s - S u o m a l a i s en
taaavallan ' P a i n metsäteollisui]slaitok-sen
metfdtyömaat ovat keskusasiitukr
sesta 30 k i l o m e t r i n päässä. (Metsä­töiden
suorittamistia näin pitikien
matkojen päässä <helpottaa kapearai-telnen
rautatie, Jota p i t k i n kuljete­t
a a n jofka päivä a l a l a n s s i l l e puutajva-r
a a n o i n 1,000 kuutiometriä. K a i k ki
työprosessit p u u t a v a r a n kuljetuksessa
o n koneistettu.
Tasavallassa on Iällä hetkellä 16
täillaia!;a kapearaiteista rautatietä,
j o i d e n pituus haararatojen (kanssa o r
y l i SOU kilcmetriä. Tänä v u o n n a tulee
rakennetuksi tällaista rautatietä vie­lä
toista sataa kilometriä.
; K u l u v a n vuoden alusta lä^tiep on
tällaisia'\ kapearaiteisia rautateitä
p i t k i n kuljetettu puutaivaraa ::yU
miljoonaa kuutiometriä.
Jatkoa
' Kaosalnvälfnen ' toiminta -Soo-i
men yllyttämlsefcsli- mokaan 'Inri
terventlosotiJn N-liittoa vas-
:taan oli -ettttain::vilkasta vuoden:
1919 touko krniilnniss». Englan­nin
rnlkoministeriöni asiapaperit.
Jotka koskevat Englannin nlkopo-litUkkaa
vuosina 1919—1939, dsolt-cj
. tavat, että Englannin silloinen u i - '
kominlsteri Balfonr Ja apnlalsnl-r,
koministeri Curzon sekä Englan- i
. n i n sotilastiedustelun: pääiqiftor:
Thfealtes Ja Englannin H e l s l n s ^ -|
sä oleva 'ednst3ja.<benraaU Gough-olivat
tässä m i e l e s i erittäin;ak--
tUvIsestl liikkeellä. Vaikka asia­kirjat
sisältävät vain Englannin
: nlkomlnlstcilölle: lähetettyjä säh--
kdtä^ ilmenee niistä, että myösl
Suomen ;silloinen valtionhoitaja-.'
MamiKriiAim .V- oli -' suunnitelmissa^-: ^
, mukana,'Ja vielä innokkaampana
kuin yllyttäjänsä.
SOPIMUS HYÖKKÄYKSESTÄ
LENINGRADIIN
sä, tiperaatlaon osalllstnlsl myös
venäläisiä Joukkoja, Jotka olisivat
kenraali JudenltshiU: alaisia; isuo-v
malalsten: valinMaurtllMsten ryk-('
mentti hnblebtisl venäläisten
joukkojen^kanssa Järjestyksen yi-;
läpltämlsestä Leningradissa.
O n «yjrtä olettaa, esilläolevien a s i a ­k
i r j o j e n perusteella, että M a n n e r h e im
— K o l t s h a k - s o p i n m s 3 1 ^ ^ : a i n a k i n
M i e l e n k i i n t o i s i m p i a -Englannin u l ­koministeriön
asiakirjakokoelman sir „, . j . . . ^ , ..
sältämistä papereista on E n g l a n n i n h m sotilasedustajan mr. G o u g b m v a -
a l u k s i l i a l l i t u k s e n seläntakan^ edus­k
u n n a s t a p u h u m a t t a k a a n ! ; iMyöhemV^
m i n Maimeziheim lienee saattanut a i ­keensa
eräiden h a l l i t u k s e n jäsenten
tietoon, m u t t a t u s k i n s i l l o i n k a a n ovat
nämä h a u v a t ; j a ' v a l i t u t saaneet tietää
a l l e k i r j o i t e t u n : ;.hyökkäyssopimuksen
olemassaolosta. - •
ENGLANNILTA VAADITAAN
APUA
V' j(y aikaisemmasta: k i r j e l m i e n v a i h ­dosta
käy i l m i , että IMannerheim o l i ,
A r a a t i n u t : e n g l a n t i l a i s i l t a ; . ' j a / r a n s k a
l a i s i l t a , j o t k a t u k i v a t K o l t s h a k i a ; e t tä
nämä - avustaisivat Mannerheimin
hyökkäystä ; ^ n i n g r a d i i n . : - K i r j e e n ­v
a i h t o v ESnglannin uBtcmlnisterien
j a Helsingissä s i l l o i n olleen (Englan-u
l k o m i n i s t e r i n -Balfourin a p u l a i s u l k o -
m l r i i s t e r i C u r z o i i l l l e kesäkuun 21; pnä.
1919 lähettämä kirje, ijoka sisältää'
[Mannerheimin j a ; K o l t s h a k i n e r m en
kesäkuun 19/ päivää samana v u o n na
s o l m i a m a n sopimuksen tekstin. So^-
p i m u k s e n o n — aslakirjojen-imukaan
a l l e k i r j o i t t a n u t : v a l t i o n h o i t a ja
M a n n e r h e im • S u o m e n . hallituksen
puolesta j a k e n r a a l i J u d e n l t a h Venä|;
än h a l l i t s i j a k s i itseään nimitäneen
a m i r a a l i K o l t s h a k i n puolesta.
: varsinkin sopimuksen' 4. artik­la
on huomionarvoinen,-se nimit- V;
täin sisältää sopimuksen suoma-laisten
hyökkäämisestä Leningra-^:)Ji
,: diln. Sen mu^an*olisi :o]^raatlon;.
Johto, ollut'Mannerheimin käsis- >
LIITTOTOVERIILLE
.' K u l u v a , vuosi- o n lähestymässä
loppuaan. • S e n työt,-* rasitukset,
i l o t ;ja; s u r u t ovat siirtymäsdi' u n h o ­laan;
Ymipärillämme luonto muut­t
a a ikiiree£^i .vaippaansa valkealEsi
j a i l i l t l Q a u n e m o n i l l a pohdolan, seu­r
o i l l a o n k o h t a paras h i l h t o a i k a se-<i
kä talven kilpailuScausi köalllä.
' i Lllhetämme h i i h d o n harrastaJiUe
ivolmistelupettajan Unelma / R i s s a ­s
e n - ' ' l a a t l n i a n voiinistelViöhJelman.
euTssilla ^hänjoittaesaany J a teräatäes-sään
Bcuntoisuuttaan. Hyvä tasa­p
a i n o j a tehokas j a l k o j e n käyttö o n
h i i h d o n perusvaatimus.
Tolvcmme k a l k i l l e (Liittotovereil-lemme
Jattoivaa; innoetuota j a me­nestystä
ythtelstyösarallamme. ;;
Hauskaa ijoiäua j a onnea uudelle
vuodelle. Urheiluliiton Naisten Ja
nuorten Jaosto.
VOIMISXELLAANPA
SUKSILLA
Seisotaanpa ensläm'. vaiklka perus­asennossa;.
> Meidän perusasentom­me
herättäisi kauhistusta tavalli­sissa
oloissa; Seisomme nunittäin
p i e n e n pienessä . haara-asennojma.
polvet vähän (koukussa (Ja pehmelnä.
Kädet riippuvat s i v u i l l a j a sauvat
ovat taaksenpäin.
1. Tavallista käyntiä paikalla.
Saatte nojata nyt a l i ^ i sauvoihin
Koettakaa, nof^laa suksi vaakasuo­rassa
aseimoss i r t i maasta. Pitäkää
s i l l o i n n i l k k a a koukistettuna. Pai­nakaa
koko suksen pohja yhtäaikaa
maahan j a n o j a t k a a sdhen' tukevas­t
i toisen j a l a n noustessa. '
2. S a m o i n käyntiä p a i k a l l a siten,
että annatte suksen kärkien p y ^ ä
maassa j a nofitattc kantaosia taakse
korkealle. Antakaa nilkkojen- ojen­tua
J a k a n n a n i r r o t a r alustasta.
3. Nyt v o i t t e käydä p a l k a l l a siten,
että pidätte suksien kannat maassa
j a nostatte kärkioa^i i r t i . Nilkka
koukistuu s i l l o i n voimakkaasti. P a i ­n
a k a a kannolllaanne taaksepäin ja
yrittäkää nostaa varpaitanne. Tä­mä
kaiken teette i l m a n muuta. Jät-talkäpää
sauvat nyt tästä alkaen s l - .
vuun - Ja ^orittaSkaa aama ilman
Hauvoja.
4. Vaakatasossa 'suksia no.stamalla
siirtykää eteenpäin Ja s a m o i i i s i v u ­i
l l e . Varsinkin sivullepäin kuljet­taessa
muistakaa viedä paino k e i n u -
vasti astuvalle, Jalalle.
5. Käyntiä taaksepäin noataen
suksien kantaosia.
; 6. P i e n i n a s k e l i n Söännbs paikalla.*
K o e t t a k a a pitää:' f u k s i e n kannat
p a l k a l l a a n f)a'Siirtäkää ofikean-siör-?
asn kartdosa ulospäin j a t u o k a a s i t ­t
e n vasen sukesi o i k e a n viereen. jNäin
täy^ääimÖS'oikeaan -ja vasempaan.
Sama pidentäen asikelta.' n:
il. N y t koetatte kääntyä samoin
ympäri, j n o s t a m a l l a suCssien: tuuatoja^
j o l l o i n käiilkioaat pysyvät ympyrto
.kKCdpisteessä. ' , .
• • 8. Käännös yhdistäen molemmat
edelliset. Ensin viette oUcean suk­sen
kanjen sivullepäin, seisotte siis
haaraikäyntiasennossa, j a sen jäl­keen
tuotte vasemman suksen kär­j
e n oikean suksen kärjen luo, k a n ­nat
ovat (kaufxana toisistaan j a sei­sotte
siis auraasennossa: Näin
käännös k u n i p a a n k i n suuntaan.
9. 'Nyt t a r t u t t e s a u v o i h i n j a pidät­te
ne lähellä vartaloa k o l o t e t u in
käsivarsin. Täsqändjaten sauvoi­h
i n liu'utatte oikean suksen eteen­päin
J a vasemman taa'ksepäin pit­k
i n hankea. Samoin vasen eteen-
' p ä ^ Ja oikea taaksepäin.* Tämän
teette sitten myös -ilman sauvoja.
10. Juoiksua p a i k a l l a . P i t a k a a . s a u ­vat
alu&si tiäcena.. Samoin juoksua
eteenpäin.
11. P a i k a l l a seisten, sauvoihin n o ­j
a t e n / n o s t a k a a oikea suksi pystyyn
eteen; Antakaa sUksen k a i m a n n o ­j
a t a maahan. Samoin jaHta t a k a i ­s
i n . Nostaessa suksea, koukistakaa
n i l k k a a voimai'idcaasti j a laskiesaan-ne
ojentakaa tarpeeksi, jotta suksen
k a n t a kääntyy taaiksepäin. Vuoroin
k u m m a l l a k i n Jalalla.
12. Nyt suoritamme Jo l a p p a l a i s -
käänbkien. Lyökää v a s j n sauVa e-teenpain:
j a oikea,. taakse melkein
•suksien kantojen luo. Oikea suksi
nostetaan eteen pystyyn j a kaade­taan,
se- sivtitietä taaksepäin, toisen
siiksen suuntaiseksi, j o l l o i n suksien
kärjet osoittavat vastakikaisUn suun­t
i i n . Vartalo kierretään voimak­kaasti,
oikealle <ja: siirretään, vasen
sauva oikean luo. M o l e m p i i n s a u -
v o i in j a oikean jalkaan nojaten
käännetään vasen suScsi lyhintä tie­tä
oikean viereeii. Samoin suorite­t
a a n käännös vasempaan.
Tämän Jälkeen saat lähteä j a o-m
i a teitäsi tällä kertaa. Käyttele
rohkeasti suksiasi \Ja v a k u u t a itsel­l
e s i , että olet n i i d e n h e r r a j a v a l t i as
etkä niiden nöyrä j a tottelevainen
p a l v e l i j a.
Iillä tämän a s i a n ympärillä o l i k i n h y ­v
i n vilkasta - j a siitä ilmenee, että
^vaikkakin j p i g l a n t i : ' k
h a l u s i suomalaisten OiyökkäävänNeu-
: v o s t o l i i t t o on e i t u e n a n t a m i n e n ollut
yhtä -s.elvää. A i k a työskenteU lisäksi
näitä suunnitelmia vastaan. V •Bolshe­v
i k i t ' t u o t t i v a t tappioltav:tappioiden;
jälkeen interventiokenraaleille: k a i k i lr
ia rintamilla:'ja myös kehitys Suo­messa
Ifulki toiseen-! s u u n t a a n k u i n ^
M a n n e r h e i m i n haluamaan.
Niinpä k e n r a a l i G o u g h Jo kesäkuun
1. pnä ,1919 laivaamassaan l o r d i C u r -
zonilleosoittam*assaan: kirjeessä l a u -
rsuu .käsityksenäänj etteL E n g l a n n in
p o l i i t t i s i s t a syistä- t u l i s i ' salUa S u o -
ymen a r m e i j a n etenemistä Leningra^r
, d i i n j a j a t k a a : / " .
"Hyökfcäyi^fäikanttkttava puolue
o n ' p e l k ä s t ä ä n : IVIannerfaelmin
henkilökohtaisia • k a n n a t t a j i a - j a ^;;
.vieläpä• h a l l i t u s : . ( C a s t r e n i n " k e s -
kustahaUIlUs") > o t i : ^ k ä s t l : k a h
"Hanskan hallitus, Jos^^kuten^
näyttää; suosisi kenraattrHaanerrv'
- >helmin suunnitelmia, ei ~ voisi
'^syyttää Hänen Ma:esteettinsa
(EnglanninJ^fiallitusta tarpeetto­mien
vaikeuksien -aiheuttanU-'
sesta."
Myö(hemmässä vaiheessa (heinäk.
1; pnä) E n g l a n n i n ; , sotaministeriö? i l ­m
o i t t a a , ettei se m u k a o l e o l l u t y U y ty
tämässä suomalaisia; hyökkäykäseen.
• \ O n syytä p a n n a merkille, että E n g -
' l a n n i n haUitus s u h t a u t u u .paiJon v a ­rovaisemmin
a s i a a n - k u i n M a n n e r h e im
j a hänen kannattajansa: . V a i k u t t aa
^siltä k u i n ; k e n r a a l i - M a n n e r h e i m i l le
o l i s i tärkeintä s a a d a ajettua? Suomen
as:Eiuntoiset> m i e h e t - v u o d a t t a m a an
verensä k u i v i i n taistelussa -vihattuja
bolshevikkeja vastaan. Siinä suhteessa
k e n r a a l i M a n n e r h e im o l i . edelleenkin
-venäläinen - k e n r a a l i ; j o k a t u n s i y h r
teenkuuluvaisuutta muiden venäläis­ten;
valkokenraalien. kanssa j a p i ti
tärkeimpänä tehtävänään yhteistyös-*
sä näiden k a n s s a t a i s t e l l a ; neuvosto­v
a l l a n kukistamiseksi. S e n . s i j a an
Suomen k a n s a n k o h t a l o ; s e n v a l t i o l ­l
i n e n itsenäisyys, m e r k i t s i väliän k e n ­r
a a l i M a i m e i h e i m i l l e.
Interventiojoukkojen perääntymi-
' n e n Venäjän e r i r i n t a m i l l a e i (kuiten­k
a a n estänyt enempää Mannertiei-
Oma k o t i ! ' S p r i n g Grove s a i r a a l an
: tnonav Baltimoiressa.: o l e v an onton)
p u u n ''porstuoissa" .näkyy tyyty-1
. väisen k i s s a n - pää.. Tämä kissa o n :
syntynyt tuossa puuontelossa m u t ia
; k u n kissaemoi päätti m u u t t a pesäs-:
tään; jätti se jälkeensä tämän y h - ;
den pennun. Yrittäessään; erään
: k e r r a n mennä puuhun ; jäänyttä
p e n t u a a n rnoltkimaan kissaemo j ä i;
a u t o n a l l e v j a k u o l i i M u t t a tämä ku-/i
vassa näkyvä^ nyt. kaksivuotias k i s - ,
sa; on; pitänyt synnyinpailduiansa'
k o t i n a a n j a o n i t s e p i n t a i s e s t i k i e l -
täytynyt;' m u u t t a m a s t a - lähiseudun
. i h m i s a s u n t o i h i n .
^^,$la.. Armeija'el ole erityisen luo- ^
'vieUav» -koneisto- Ja slllä on.n. 50 ...
.proSk,>"pnnaisIa? riveissään,'eräät' .
välttävät Jopa - 75 -^proSt. Puolet •
J^vaesifostä ott'.itosiäI!ste|W Ja <"pu-'
7 n a i ^ ^ " j a tulisivat: olemaan vol-
"'^makkaassa oppositiossa'.'Huomat- )
söta3rat?sisälset levottomnu
^'j^taislvat helposti nousta'ja Ison-
^'^/Briltaraian asema' politii­kan
tukijana tulisi suuresti -jäik-kymään."
•
ENGLANTILAISTA V I E K K A U T TA
^; E n g l a n n i n 'Silloisen: Ulkopolitiikan
luonnetta valaisevat : ulkoministeri
SaUourin> ohjekirjeet, Joissa ilmoite­t
a a n Ckesäkuun 23. p n ä ) ; että (Eng­l
a n t i f'tukee voimakkaasti" K o l t s h ak
-^Mannerheim- s o p i m u s t a j a : h y ö k ­käystä
l i e n i n g r a d i i n , m u t t a toisaalta
(kesäik.-I9.-'pnä) pestään englantilais-
' t e n käder^hyökkäyksen suhteen. V i i -
'memainitussa lordi C u r z o n l l l e osoit-;
tamassaan kirjeessä ulkoministeri
B a l f OUT suosittelee menetteljrtapaa;-
miä - ' k u i n ' E n g l a n n i n edustajiakaan
luopumasta." fsuomalaisten usuttami-sesta
Leningradin-hyökkäykseen.
E n g l a n t i l a i n e n K o l t s h a k i n ] päämajas­s
a oleva eversti Robertson ilmoittaa
kesäkuun 27. pnä, että K o l t s h a k aikoo
lähettää M a n n e r h e i m i l l e kiireellisen
sähkeen. Jossa kehoitetaan aloitta­m
a a n hyökkys jLeningradiih j a E n g ­l
a n n i n Helsingissä >; o l e v a konsuli Ja;
a s i a i n h o i t a j a B e l l sähköttää -varaulko-iaiinisteri
Cunsonille kesäkuun 30.' pnä'
v a a t l e n a s e a p u a Mannerheimille; S a ­m
a l l a hän: i l m o i t t a a , : että ^iManner-h
e i n i i n yrityksistä muodostuu fiasko
j q l l e i v a t liittoutuneet (Englanti j»
Ranska) avusta 'r(S^annerheimiä j o u -
k o i l l a ; j a , m a t e r i a a I i l l a ; Jotta-tämä kä-'
vlsi*päins& h e r r a (Bell^subsitt^^
m a l a i s t e n v ; v a l k o k a a r t i l a i s t e n j u l i s t ar
mistaj E n g l a n n i n ' j a > R a n s k a n a l i i t t o ­l
a i s i k s i —Maimerheimin^^^^^^^
rniri vastaisten a n s i o i d e n t a k i a . O n ni-^'
m i t t a i n -käynnissä', t a i s t e lu siitä; mikä
j i i a a - r— Saksa,, E n g l a n t i t a i ' R^
>ir-; s a a p a r h a i m m a t palat: h a v i t t e l un
alaisena olevasta s a a l i i s t a — Venäjän
maasta j a h e r r a B e l l tahtoo e l i m i n o i ­d
a p o i s : - s a k s a l a i s t e n vaikutuksen
M a r m e r h e i m i n hyökkäyksestä. ^ ^
Kesäkuun l o p u n ja; heinäkuun al,un
e n g l a n t i l a i s i s t a sähkeistä kuvastuu
selvästi p u n a - a r m e i j a n .(Leningradin
edustalla saavuttamien voittojen a i ­h
e u t t a m a p a n i i k k i , j o n k a vallassa
k e n r a a l i G o u g h kertoo myös M a n n e r -
h e l m l i i olevan.
"TÄYELLIVEN SOPUSOINTU"
Englannin Helsingissä oleva so-rtilasedustaja,
kenraali Gough, j o ­ka
työskenteli "ansiokkaasti" Suo­men
ihallituksen vastustavien j ä - '
senten pehmitlämiseksi;^ hyök-; 4
käykselle suopeiksi, saattoi ; k u i - v;:
t e n k l n heinäkuun.3. pnä:tiedolt-:,
taa toimeksiantajilleen, . että
M a n n e r h e i m i n Ja h a l l i t u k s e n vär; ;;
Ullä o l i saavutettu "täydellinen
sopusointu*. Hyöld:äysLenlngra-.;
d i i n saattoi s i i s " f a a l l l t u k s en k a n ­n
a l t a aikaa:- r r m u t t a : e l k a n s a n . . :
P O R P A G . 4 N D A A T A R V I T A AN
V a l a i s e v a n k u v a n heinäkuun a i k u -
päivien^ tilanteesta. Suomessa: antaa
päämajaansa Helsingissä pitävä ken­r
a a l i ; J u d e n i t s h heinäkuun 8. pnä;
K o l t s ; h a k i l l e lähettämässään sähkeesr
sä. Siinä J u d e n l t s h l a u s u u :
" M a n n e r h e i m , joka o n läpeen­sä
venäläinen; v o i sekaantua ( i n -
tervenen) v a i n p o l i i t t i s t en p i i r i en
j a kansanjoukkojen a-vlilla,-joista
hän; o n täydelieen riippuvainen; '•• •
Nostattaakseen - k a n s a n j a paran->
taalcseen sen' itsepäisestä'' halus-'
;: «taan noudattaa .'tiukkaa itsepuo-vlustnspoUtiikkaa,
' k e n r a a l i Man.^ '
n c r h e i m ' tarvitsee ensin salaista "
.; p o i i l t t - s t a ^^valmistelua j a myö-
• h e m m i n sellaisten kirjoitusten,
j u l k a i s e m i s t a , ; joissaselitetään
> \ k a n s a l l i s i a ;etujä^a"1otka" i i i t t ä - -
. västi vaikuttavat ^ yleiseen mieli­piteeseen."
• . 1 'v
; Saniassa kirjeessään J u d e n i t s h se-
^littää;-, että; Supmse^a- valmistellaan
mafailisatiota, mutta, sisäinen p o l l l tr
t l n e n tilanne qn muuttumarsa epä­edulliseksi
hyökkäyksen k a n n a l t a k a t ­sottuna.
T I L A N N E M U U T T UU
"EPÄSUOTUISAKSI"
Vahvistuksen, epäsuotuisalle kehi­tykselle
hyökkäyspolitiikan hautojain
k a n n a l t a .antaa kenraali Goughin
(Helsingistä esimiehelleen heinäkuun
14. päivänä lähettämä kirje, Jossa s a ­n
o t a a n " S u o m i kokonaisuudessaan ei
ole.- ^viehättynyt: sodasta . (Venäjän
kanssa J a marssista. Leningradirn"^
, Epäilemättli!iisD-'Britanman sotilas^
edustajiston-;';^ pääUikkö, kenraali
G o u g h i l l a ' V oh%;-varsin oikea käsitys
asioiden ^tilasta^linä, suhteessa, että
" S a a n ko
myrkkyä",
kaupassa.
" " ' J a h a " , s a n o i liikeapulainen, "pao.
naanko se p a k e t t i i n ?"
"Älkää s u o t t a nähkö vaivaa vuok-s
e n i " , mies vastasi k<äiteliaasti: " M i .
nä syön sen täällä."
« • •
N E TOEinTTAJAT
R a p o r t t e r i o l i o l l u t hyväntekeväisyys.
mj'yjäisissä," j a päätoimittaja kutsui
hähet huoneeseensa.
' O l e t t e k o t u l l u t - h u l l u k s i ? " i K l r J o i . . :;
tätte, että " k a u n e i m p i e n tyttöjen Jou. ,
kossa' nähtiin Joonas lisakinpoika-
Käkriäirien". '• Eihän -Käkriäinen ole-tyttö,
v a a n kansanedustaja!"
" " E n minä ' s i l l e voi mitään. Siellä
M r r v a i n oli.** ^
Kaksipäinen koira
ymppäyksen avulla
• . . M o s k o v a . ; :— Eräs neuvostoliitto-lamen;
; k i r u r g i ; onvymppaysmenetel-{
män a v u l l a aikaansaanut katiipaisen
koUrani- j o k a . Joi iimokkaastl maitoa;
-kahdesta a s t i a s t a yhtäaikaa, ilmoittaa •;
Moskovan radio.
•Moskovan k i r u r g i s e l l a laitoksella ori
lisäksi-onnistuttu -varustamaan koi- f
r a t ylimääräisillä sydämillä j a iVaih- •
l a m a a n vanhat -sydämet j a keuhkot.
uusiin.? K o k e i l u j a ' o n j o h t a n u t D e m i iJ
c h o v - n i m i n e n k i r u r g i.
K o i r a n p e n n u n , pää ympättiin taysl-,
kasvulsen k o i r a n kaulaan aivan tä­män
oman: ipään alapuolelle. Lelk- ^;
k a u s onnistui. "Pennun paä osoitti
elonmerkkejä, reagoi- kaikenlaatuisiin
ärsytyksiin osoittaen myös pennun t a ­vanmukaista
ieikillisjryttä.-
K f O l l : todella - v epätavallinen näky .
nähdä kaksipäisen : k o i r a n l a t k r j p ; '^
m a i t o a kahdesta astiasta yhtäaikaa",
s a n o t t i i n radiolähetyksessä.
: K o k e i l u t k o i r i l l a eivät luonnollises-;;
t i k a a n ; ole' s a m a n l a i s i a kuin ihmisille
^suoritettavat leikkaukset, mutta työ,
j o t a : k i r u r g i t - ovat suorittaneet tällä .
a l a l l a ; antaa meille oikeuden, toi­voa;
ertäsfe päivä, j o l l o i n samalla ta-vallau
o n m a h d o l l i s t a korvata paran- |
tumattomastiv sairas elin: ihmlsruu- .
mlissa;terveellä, e i ; o l e kaukana. ; •
kansan enemmistö vastusti sotaseik- :
-»callujeii tielle lähtemistä. Tämä oli
se tekijä, jjoka.esti Mannerheimia j a;
hänen'kannattajiaan suin p am gyöt-semästä
suomea kohtalokkaisiin sota-,
s e i k k a i l u i h i n . '
Heinäkuun 17. -pnä 1919 hyväksyi
- maaliskuussa ^ v a l i t tu eduskunta uu­den
haUitusmuodon, j o n k a perusteel­l
a •ieduäkunta valitsi heinäkuun 25
piiä' maalle .ensimmäisen presidentin,
se; e i ollut Mannerheimi jonka pre-^
Sldenttiyden , p u o l e s t a olivat vahvat-voimat
lilkkeeUä. Presidentti K. J .
S t c h l b e r g v a l i t t i i n 143 äänellä M a n - ;
n e r h e l m i n saadessa v a i n 50 ääntä.
Mannerheim-r-Judenilshin en-shnmälnenyritys
yhteisestä hyök­käyksestä
, L e n i n g r a d i a vastaan
k u i v u i !kokoon Suomen kansau:
.karvavan.: v a s t a r i n n a n j a puna- .
a r m e i j a n voittojen seurauksena.
S e n sijaäki suomen haUitsevien '
p i i r i e n j a erityisesti armeijan ja
suojeluskuntien johtomiesten ta­h
o l t a o s o i t e t t i i d : kiihkomielistä
h a l u a tehdä s u u r i a valloitnsretkiä
neuvostovaltion alueelle, mitä ha­l
u a j o p a . E n g l a n n i n : diplomatian-y
k i n t ä y i y l j o s s a k i n määrin liiilitä.
, (Jatkuu)
PÄIVÄN PÄK1NÄ
Lentävistä lautasista yms.
s>Tnyksen siitä, mitä me olemme viime aikoina tehneet rauhanasian
hyväksi j a mitä aiomme seuraavien kuukausien aikana tehdä? Annam­meko
me vastaansanomatta hallituksen jyrätä läpi Pariisin j a L o n ­toon
sopmusten ratifioinnin parlamentin tulevassa istunnossa, vai
tulemmeko me kansakuntana estämään sen? Tulemmeko me kansa­kuntana
vastustamaan kansainvälisiä sotaseikkailuja v a i annamm^o
ime niille siunauksen toimettomuutemme perusteella? T^ssä o n j o i t a ­k
i n peruskysymyksiä, j o i h in me k a i k k i jouäumme «vastaamaan, huoli-^
matta lainkaan siitä mitä poliittisia t a i uskonnollisia mielipiteitä
meillä on. ^ . - . ,,
; K u n C a n a d a n sotatuotanto yimä
:käuipi>a-ja 'teöllisimsminiateri.' Y h d y s ­v
a l l o i s s a . ^ ^ t y n y t C . D . Howe saapui
v i i m e v i i k o l l a E n g l a n t i i n n i i n uskoi
hän sikäläisille ^ s a n c m a l e h t i m i d i i l le
'sellaisen salaisuuden^ »että <7anadan
sotatubtantoministeriö o n käyttänyt
a i t a m i l j o o n a a d o l l a r i a s e l l a i s i i n y r i -
^tytksiin, j o i d e n tarkoituksena o n oUut
käyttökelpoisen ; lentävän lautasen
kfeksiminen. - M r . i: Hovce sanoi cana­d
a l a i s t e n tiedemiesten työskeimelleen
12' — ' 18, k u u k a u t e e n «jsUaisissa: toom-
' i n l s k ; m u t t a siltä h u o l i m a t t a el. näi­tä
l a u t a s i a ' s a a t u nousemaafa ilmaan,
f M o i s e n suuren summan käyttämi­nen/
moiseen tarkoitukseen t u l i v a r -:
ina^ökih yllätyfksenä niKtei k a & i l le
canadäJaisille ' siitä; v a r s i n yksinker'^
taiäesta syystä; että. lentävän lauta-;
rtmke(kslmLs^öt-cwat ilmeisestikin o l ­leet
Mtasalaisuu(ksia. seturaavdna päi--
- vänä saapui L o n t o o s t a k u i t e n k i n ; t e ir
to; että hankikeeseener ole (käytetty­kään
n i i n ' v a l t a i v a a rahamäärilä v a an
riihjoeustaan" ehkä neUä t a l v i l s l i m l l -
j d o n a a dollaria. Mr. H o w e väitti
t a i & o l t ^ e e i m 'sanoa' dehtimlebille,
että j o s ' h a n k e olisi o n n i s t u n u t : n i i n
olisi' s^ saattanut tulla- maäcsamaan
Canadan kansalle mainitun sata mil­joona
dollaria. ' j *
' jSen »jälkeen vahvi^itettUn O t U v a s -
t a Jcäslfe tieto, että Canadassa.oli t o -
della&iit ysfitetty^ Iceiksiä "kiiyttökel-poinen'f4entavä
lautanen^ mutta että
srrityiksesta o l i l u o v u t t u koska tulok-set-
eivät olisi olleet "riittävän ilupaa-via',',
k u t e n ; O t t a w a n tiedojam sanot­t
i i n . . S a m a l l a v a h v i s t e t t i i n tieto. s i i ­tä,
että jos yrityksessä olLsi oimistut-^;
t u , o l i s i fo saattanut tulia maksa­m
a a n meille fveronmaScsajiile^ n o i n s a ­t
a ,miljoonaa d o l l a r i a . :-Nyt päästiin
lEOko ; jupaikasta ' v a i v a i s i l l a - viidellä
m i l j o o n a l l a , mikäli O t t a v a n herrojen
p u h e i s i i n voidaan luottaa.
T l m ä uutinen j o h t e ^ it­sestään'
kyriymyikseen: Mitä muuta
teerenpeliä siellä Öttawassa oikein
h a r j o i t e t a a n sillä k a h d e l l a t u h a n n e l la
m i l j o o n a n ^ dollarflla minkä parla­m
e n t t i on myöntänyt käytettäväksi
s o t a a n . v a l m i s t u m i l t a varten? Edel-.
l e en haluamme tietää oliko h a l l i t u s -
h e r r a i n . t a i ^ l t u k s e n a käyttää; s u u n ­n
i t e l t u a lentäivää l a u t a s t a sen k y l ­män
sodan jatkamiseen, mitä Ottawa
o n W a l l S t r e e t in komennuksesta käy­n
y t sosialismin tiellä^ o l e v i a -maita
v a s t a a n ? ; : O l i k o s e n tarkoitidcaena
myöskin pitää tämän;.maan kansa
sotahysterian vallassa panemalla
m o i s i a •: lent&viä l a u t a s i a leijailemaan
canadalaisten . päiden yläpuolella?
K u n niitä o l i s i nähty o l i s i s i l l o i n o l ­l
u t hyvä v i h j a i s t a ; että ne ,ovat läh­töisin
"Mbäkbvasta «ja että ne ovat
merkkejä " p u n a i s t e n hyökkäyksestä"
j n e . M b i s t e u ; p u h e i d e n n o j a l l a olisi
v o i tu edelleenkin v a a t i a entistä s u u ­rempia:
s u m m i a s o t a a n v a l m i s t u m i s ta
v a r t e n — t a i k u t e n sitä .sanotaan h l -
nemmalla ikielella — puolustusta v a r ­ten.
: Onpahyvä tietää, että meidän h a l ­lituksemme
olisi ollut • v a l n i i s käyt­tämään
sata miljoonaa doUaria moi;^
s l i n taiikoituksifn, 'eikä f«'itä o l i s i tie­tenkään
puhuttu mitään kansalle
koska (kysymyksessä olisi ollut "aota-salalsuus"
ii; jstar>el 03vi p a l j a s t a a ; ! ' v i -
hollL'»jlle'''j-ieÄ.Mparemmin acuin m u i l l e ­k
a a n Se o s o i t t a a m i t e n helpossa:ra-;
h a f o v a t s i l l o i n k u i n o n k y s y m y a so­dasta
Ja (kaikesta mikä o n s en yhtey-r
dessä U v a l l a . t a i t o i s e l l a.
M u t t a annahan o l l a k u n , tulee k y -
s j T n y k s e e n v a r o j e n käyttäminen työt-!
tömyystilanteen lieventämiseen. S i l ­l
o i n ovat rahat kireässä eikä' niitä
tahdo löytyä mistään vaikka olisi
'kysymy.ksc-nä, : hyödyllisten töiden
teettäminen- . SeUaisfci se tämä d e -
mciixaattineri^komento' o n työttömien
j a kansan k a n n a l t a katsottuna.
• * • . .
O n syytä.puhua vielä siitä vaaras­t
a miilkä vetj-pommit aiheuttavat
maailmalle -vaik&a-niillä ei o l e 'vielä-tehty.
m u u t a k u i n lu>keiluja, Colum-i •
bia- Broadeastixig ^ S y s t e i n i n P a r i i s in
k i r j e e n v a i h t a j a David Schoenbruri
on; i l m o l f t a n u t . että • eräs Ranskan
huomatuin:-- teoreettisen^ ' l y s i i k a n t i e ­demies,
prinssi L o u i s Debroglie, on
esittänyt Icohne v i i k k o a . q l t t e n R a n s ­k
a n tiedeakatemialle lausunnon, j o s sa
hän. sanoi maan ; l l m a p i i r i n tulleen
nyt j o sUnä määrin r a d i o a k t i i v i s u u ­den
kyllästämäksi, että v a a r a n k o h ta
on Jo mahdoilliajsti six-uutettu. TSmä
tiedemies c l i sanonut, että kymmenet-,
lä vetypoimdlllä kokeileminen kulu­neiden
kahden .vuoden a i k a n a o n t e h ­nyt
i l m a p i i r i n sinä määrin radioak-tUviseksi.
että s e v a i k u t t a a . h u o m a t ­tavalla
t a v a l l a k a s v i k u n t a a n j a että
seioi^ mahdolliset» t i - jo a l k » i u t ' v a l u t ­t
a m a a n myöskin • i h m i s t en si^uitidi-:
den muuttumiseen.
Tiedemiehet ovat j o aikoja sitten
.todenneet, että l i i a l l i n e n raäioaktii;
vfsufUs vafkuttaa perin vahingolUaella
t a v a l l a myöskin ihmiskuntaan, eilä
a i n o a s t a a n n y t v a a n vielä tulevai-suudessaiuni
perinnöllisyyden per"*: ^
teellä., Htrorthtoan^atcmipominin uh­r
i e n t u t k i m i s e n psrustealla on todet­tu,'
että voimakkaan ladjoaktm-ism
säteUyn kohteeksi joutuneet ihmiset
ovat käi-sineet m i n henkisesti taim-r
u u m i l l i s e s t l ' k ln j a e t t a heidän jälke­läisistään
muodostuu kummassakin
suhteessa vajäakyiyisiä ihmisolento-:
j a . Tämän v a i i u t u i s e n sanotaan
j a t i i u v a n mttfiien sukupolvien ajan
tulevaisuuteen J a jcCitavan siten
l a i s i i n ihmisrodun muuttjksun, joi»
ei vielä kyetä täydeUeen käsittämaMi,
j a määrittelemään. Selvää on KUJ-t
e ö i ln se, "että nämä muutokset eivav
o l e eduUlsia ivaäft* vahingollisia. Jo­p
a siinä määrin, että t^^^^!^.
ihmisistä saattaa muodostua idioot­teja.
• ' . . u « . i
Tämän ranskalaisen tiedeniieb^
l a u r . m t o ei ole ainoa mikä viittaa
sähen, että n y t j o o n vakava v a ^
olemassa l i i a l l i s e n i l m a p i i r in radioa*-
tirvisuuden-^obdost^. M u u t a m a t^
dyavaltalaiset tiedemiehet ovat ffljr»-
k i n todenneet i h n a p i i r i n lisääntyi^
r a d i o a k t i i v i s u u d e n siinä määnn. etu.
se h a i t t a a heridden tieteellisten V>-
j e i d e n käyttämistä.
KalScen tämän perusteella voioaa«
todeta, että <Jo pelkästään .vetypo»;
m i k c k e i l u j e n jaläaminen s a a »^
taa-kcEco J h i i i i s k u n n a n .vakavaan vaa
r a a n . Siitä syystä on vaadito^^
e d e l l e e i k i n näideii kokeUujen l o p ^
t a m i s t a , puhumattakaan nyt nun
Icäytän -pannaan juUttaroisesla. ^
Kalle,Terä. V - , : " -
W0i 'f5^t'i;y.;'t;..V.i.^:'i7-)iV-«;;
'im