Vapaus, September 13, 1962

              Sivu 2 Torstaina, syysk. 13 p. — Thursday, Sept. 13, 1962
INDEPENDENT LABOR ORGAW
V A P A U S OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
Edltor: W. Eklund • Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — E d i t o r i a l O ^ 4-4265 '
Publlshed thrice weekly: Tuesdäys, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application; translations free of charge. .
Autliorized as second dass mail by the Post Office Department, Ottawa,
o and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Cänadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 " USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
.H. CANADIAN LANGUAGEPRESS
Kummallinen oikeudenpäätös
Syntiä kaiketi olisi, jos epäilisimme oikeuden ehdotonta
puolueettomuutta, sillä '-kaikessa majesteetillisuudessaan",
kuten kirjailija" Anatole France totesi, "porvarillinen laki
kieltää niin rikkaita kuin köyhiäkin nukkumasta siltojen
alla".
Kaikesta huolimatta on vaikea olla kummastelematta
sitä, miksi nämä "puolueettomat" oikeuden päätökset näyttä­vät
kaikissa vaiheissa suosivan täällä Sudburyssa Mine-
M i l l in vastustajia, herroja Don Gillisiä ja kumppaneita.
. S i l l o i n kun teräsunion reittaus oli villeimmillään, sai
mr. Gillis oikeusportaBlla- läpi useita sellaisia vaatimuksia,
mitkä vaikeuttivat sanomattoman paljon Mine-Millin kan­nattajien'
puolustautumista reittaajia vastaan. Mainittakoon
vain estetuomiö, minkä perusteella mitätöitiin reittauksen
ajaksi Mine-Millin sääntöjen ne kohdat, joiden perusteella
kansallisella keskuksella on oikeus puuttua asiaan, silloin,
jos joku paikallisunion johto osoittautuu jäsenistölle ja.
uniolle antamansa uskollisuusvalan petturiksi.
Ihmet&llä täytyy myös Ontarion ylioikeuden tiistaista
päätöstä, mikä kaikessa puolueettomuudessaan vaikeuttaa
Mine-Millin kannalla olevaa paikallista v.t. johtokuntaa ja
samalla auttaa mr. G i l l i s in ja kumppanien Mine-Millin vas­taista
taistelua — joskin asia on niin, että mikään apu, ei
edes ininkään tuomarin arvovallalla annettu apu, ei pysty
enää palauttamaan nikkeliteollisuuden työläisten luottamus­ta
Gillisiin ja kumppaneihin.
Kummaa on myös sekä mr. Gillisin valitus, että hänen
apulaistensa asennoituminen "sanavapauden" tiimoilta. M r .
Gillis on valittanut sitä ja saanut valitukselleen ilmeisesti
kuulevia korvia arvovaltaisista piireistä, että hänelle ja hä-
.nen-ehdokaslistallaan oleville miehillcf ei ole muka annettu
tasapuolisia mahdollisuuksia propagandan teossa ;union toi^
mipaikoissa ja laitoksissa.
Meidän asiamme ei ole puolustella paikallisosaston v.t.
johtokunnan asennetta tässä sen paremmin kuin muissakaan
kysymyksissä. Mutta tämä on kiistatonta: Silloin kun mr.
Gillisillä oli osasto No. 598 johto käsissään, mainitun osaston
nimissä julkaistuun lehteen ei päässyt sanaakaan Mine-
Milliä kannattaneiden jäsenten kirjoituksista. Siinä lehdessä
julkaistiin vain ja ainoastaan mitä rivoimpia parjausjuttuja
Mine-Milliä vastaan mutta Mine-Millin miehet eivät saa-
,neet minkäänlaista tilaisuutta omien mielipiteittensä esittä­miseen.
Se ei huolestuttanut silloin ketään muitakuin jäse­niä
ja — heidän mielipidettään ei kysytty.
Ja kun mr. G i l l i s kutsui — ilmeisesti teräsunion reit­tauksen
virallista alkamista silmälläpitäen — Mine-Mill osas­to
No. 598 jäsenistön kokouksen Arenalle, niin Mine-MiHin
virkailijoilta ja Mine-Milliä kannattaneilta jäseniltä yleensä
kiellettiin diktaattorimaisesti e i vain puheoikeus, vaan vielä­pä
oikeus kokoukseen osallistumiseen!
• Siihen aikaan eti näyttänyt ketään huolettavan "sana­vapauden
puolustaminen". Mutta nyt, jolloin sivullisetkin
näkevät, että oppositiolla on ollut sata kertaa paremmat
mahdollisuudet mielipiteittensä esittämiseen kuin mr. G i l l i s ­in
valtakaudella, on "sanavapauden" varjelemisestakin tul­lut
kultainen vasikka epäjumalankuvaksi;
Sama pätee luottamusmiesten (stevvards) tiimoilta. N i k -
keliteollisuudessa palvelevat kansalaisemme ovat kertoneet,
että Gillisin aikana erotettiin kaikki työläisten työmaillaan
valitsemat, tottuneet ja työläisten vahtusten käsittelyssä
vuosien varrella kunnostautuneet miehet ja heidän tilalleen
nimitettiin joukkomitassa uusia miehiä, joiden ensimmäisenä
kelpoisuusvaatimuksena oli se, että he olivat Mine-Millin
vastustajia ja teräsunion kannattajia.
Nyt ovat opposition miehet valittaneet Torontossa sitä­kin,
että noin kolmekymmentä mr^ Gillisin nimittämää us­kottua
miestä on sivuutettu ja niiden tilalle valittu tai nimi­tetty
Mine-Millin miehet. Tämäkin valitusvirsi on ilmeisesti
saanut kantavuutta. — vaikka Gillisin heinänteon päivinä ei
nähty, mitään pahaa siinä kun työläisten luottamusta naut­tivia
luottamusmiehiä erotettiin sadottain väin sen syyn
vuoksi kun he olivat Mine-Millin puolustamisen kannalla..
Onpa väitetty niinkin, että joillakin teräsuniota kannatta­neilla
piireillä oli sormensa myös siinä likaisessa pelissä,
jonka ansiosta ryhmä kyvykkäitä~Mine-Millin miehiä tuli
erotetuksi työstä Falconbridgessä. — •
Mahdollisesti nämä asiat näyttävät jossakin määrin toi­senlaisilta
tuomari Fraserin silmin katsottuna. Mutta se ei
muuta kuitenkaan toiseksi sitä tosiasiaa, että tuhannet ja
tuhannet nikkeliteollisuudessa työskentelevät miehet ja hei­dän
omaisensa ovat kerta kaikkiaan kyllästyneet sellaiseen
"puolueettomuuteen" mikä näyttää heidän mielestään kai­kissa
käänteissä suosivan Mine-Millin vastustajia j a vihol­lisia.
Ei anteeksipjryntöjä, please
Ottawasta-alkuviikoIla tulleissa uutistiedoissa kerrotaan
liittovaltion liikenneministeriön jonkun virkailijan selittä­neen
ikäänkuin omaa kansallistd olemassaoloamme anteeksi-pyydellen,
että kyllä tshekkoslovakialaiset ja kuubalaiset
lentokoneet tekevät välilaskuja polttoainevarastojensa täy­dentämisen
merkeissä Ganderin kansainväliselle lentokentäl­le
Newfoundlandissa.
Tällainen "selity.s" annettiin mainittujen uutistietojen
mukaan sen johdosta kun'joku amerikkalainen julkaisu kat­soi
sopivaksi sekaantua Canadan asioihin ja'esittää valituk­sia
siitä, että neuvostoliittolaisia suihkumoottoreilla varus­tettuja
lentokoneita tekee välilaskuja Nova Scotiassa.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Urho Salmi, Port Arthuti Ont.,
täytti keskiviikkona, syyskuun 12
päivänä 70 vuotta.
Sam Aalto, R. R. 3, Fort Williani,
Ont., täyttää 75 ikävuotta syys­kuun
14 päivänä.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin. *
KONEKIRJOinAJATTAREN SUORITUKSET
HWENS)iniHS&TEK£V&T
30000 TAQKASTAVU J A '
lUKEVUlllXEmRAlVJ^S&
HANU\KUTTAAniUaUN
KONEtStlHMlNJASniKCOräH
5000KEnTAAl4lVÄSSÄ
HlNKOtKmjOITIAA
1S6RIVIJAAI)01A!4UV&S^
VMNAUUNmiNOA .
VteTAAVaVOIHÄTADVlTAAN
KOSttTTltlENLVOmSEEN
REAKTIOAIKA
SlLrtVT-AIVOT-KÄOET
ON NOIN Vio SEKUNTIA
JOKA VASTAA 65 876 g
NAULAA P&lVASSA
BORGTHER KJNÄRNESTED
Isianti—satujen saari
Kuten aikaisemmin olen jo kertonut, sosialistinen puolue ja itsenäi­syyspuolue
muodostivat hallitukKcii yhdessä vuonna 1944. Työttömyys
poistettiin, laivasto uusittiin, teollisuutta lisättiin, koulujärjestelmä u u .
distettiin ja parannettiin ja asuntojen puute saatiin suurimmaksi osaksi
häviämään, Tätä* hallitusta on useni kutsuttu "elvyttäjähallitukseksi".
Sen pääministerinä oli itsenäisyyspuolueen johtaja OlafurThors,^ joka
on usein valittanut yhteistyön, päättymistä. Sosialistinen puolue on kui­tenkin
aina vartioinut kansan parasta, maan vapautta ja puolueettomuut­ta
ja jätti ministerinpaikkansa vuonna 1946, jolloin Kcfiavik myytiin
amerikkalaisille kuudeksi ja puoJck.si vuodeksi.
Torjuakseen näin hirveän
"syyöksen" ko., tosin nimettö­mäksi
jätetyn virkailijan ker­rotaan
selittäneen, että nou-vostoliiltolaiset
lentokoneet ei­vät
voi tehdä ilman erikoislu­paa
välilaskuja ko. lehtoken-tällc,
koska Neuvostoliitto ei
ole allekirjoittanut asiaan
kuuluvaa kansainvälistä sopi­musta,
kuten on. menetellyt
Tshekkoslovakia ja Kuuba.
Edelleen oli mainittu virkaili­ja
pyrkinyt lepyttelemään yh­dysvaltalaisia
vihaisia: herroja
sanonialla, että hän ei usko
tshekkoslovakialaisten ja kuu­balaisten
lentojen olevan ko­vinkaan
lukuisia Canadan
kautta.
Meistä tuntuu, kuten monisr
ta muistakin canadalaisista, et­tä
tällaiset puolittaiset anteek­sipyynnöt
ovat kokonaan ai­heettomia.
Mitä se kenellekään
yhdysvaltalaiselle kuuluu*
minkä maan lentokoneet .Ca­nadan
S U U R L A K K O 1955
H a l l i t s e v a t p i i r i t n i i n kotimaass;i
k u i n L- l k o m ; i i I l a k in olivat laskeneet,
että I s l a n n i n kan.san r a i i h o i l t a m i i i e ii
kestäisi 5 t a i ' 6 vuotta, minkä j ä i ,
keen o l i s i m a h d o l l i s t a perustaa K e f -
l a v i k i i n '•puolustiissotila.stukikohta";
k u t e n asia k a u n i i s t i ilmaistaan. T.H.-
mä o n n i s t u i k i n , j a s u u n n i t e l m a to
t e u t e t t i in 1931. V u o n n a 195:1 Islan­nissa
o l i s u u r l a k k o j a soD. a a v a i ia
vuonna valtio!)äivavaalit. Edisly.s.
puolue, sosialidemokraatit j a sosia­l
i s t i n e n puolue muodostivat yhdcssji
h a l l i t u k s e n . . H e t i kun b a l l i t u s o l i
saatu kokoon, sosialidemokraatit j ; i
agraarit söivät k a i k k i lupauksensa
U S A n .sotajoukkojen poistamisesi a
I s l a n n i n alueelta:. Amiraaleilla o ! i
päiiminislcrin, v a l l i o u v h r a i i i - , , oi
keus- ja maatalor.^niinisterin i\'iik.il.
o p c t u s i n i n i s t e r i n i i j a u l k o n i i u i s t c i i .
uä o l i sosiali(l(Mii(»kraatit j a m e r e n ­k
u l k u m i n i s t e r i n salkku oli sosialis
t i n hallus.sa. K a l a s t u s r a j a k s i tuli 111
i n e n p e n i n k u l n i a a j a v a i k k a .sosiali­demokraatit
vastustivat silä, Jiei(l;ii
p a k o t e t t i i n se hyväksymään:
SOSDKMIT J A OIKKISTO
Vm Kl.STYÖS.SA
I l a l l i l u s hajosi joulukuussa VXtil
minkä Jälkeen sosiaiideinokraatit
h a l l i t s i v a t o i k e i s t o n t u e l l a rahanai-1 van o i v o i k s i tietämättä minne päin
von hi;.;vnontuessa p a l k k o j e n k i i i t e i i - kääntyä ni.vötätunnon saamiseksi,
kaan nmisemalta. V a l l i o l l i . s t e n vaa- Tai'aus on selvä, t o d i s t e stitä, m i t en
l i e n jälkeen syk.syllä 19.^)9 itsenäi \ agraarit hai-joittayat. vascmmisto-syysjniolue.
ja . sosialidemokraatit propagandaa vaalien, edellä, mutta,
muodostivat y l i l e i s h a l l l i u k s c n . A i i . n i i d e n jälkeen ovat heti valmiita
toh:inauskor()ksi tuli 1 1 ' ; , mikä | yln^^istyöhön o i k e i s t o n kanssa,
k u i t e n k i n putosi sitten 9 prosenl-t
i i n . Tvöläi.set rvhlvivät lakkoon k e .
K K C ; UIIIyAA-,:.
N v k v i n c n ajankohta on I s l a n n i l le
säkuus.sa 1961 j a .saivat 1(5 pros. p a l - ^...-f;.;^,^ v a a . a l l i n e n , koska hallitus
haluaa ma;;)i liittyvän E u r o o p a n y h ­t
e i s m a r k k i n o i h i n , l<'Ee:hen. Tämä
m e r k i t s i s i , sitä. että menettäisimme
läydellisesti itsenäisyytemme: U l k o -
lentokenttiä
kankorotuksen, mutta hallitus vas.
lasi K i . p r o s . devalvaatiolla. Täniä
aiheutti työttömyyttä, mistä o l i seu
rauksena taas l u s i lakko.
.Maan kaikissa kaupun^ei.ssa t o i - . „ ^ . , J 5 ; ^ .{
m i t e f t u j e n kunnallisvaalien tulok-j
sena sosialistit kohosivat toiseksi!
suurimmaksi puolueekM. I^idcttnn • tvövoiniaa. jos sen t u o m i n en
todennäköisenä, että seuraava L a l l . - 1 halvempaa,
tus n u u d o s t c l t a . s i . n a.^raa.e.sta .,a avattaisiin y h t e i s i n a r k -
s o s i a h s i e i s t a nn;tta v.ime kuukau-1 ^j,,^;^,^^^ jäsenmaille, ja ne voisivat
s.na on t a p a h l i t i u ! tilannetta sekoit 1 ,,,,,t,„t„.ensa omissa
tr.v.a muutoksia. .Ai^^aant tekivät .«htaissaan ios niin haluaisivat.
Thors otti osaa. Siellä pitämässään
puheessa hän.sanoi mm: - ^ K a n s a ­kunta
ymmärtää kokonaisuudessaan,
että NATO on vapauden rintavarus/
tusi että ilman Islantia NATO ei
ole riittävän vahva ja että kaiken
NATOn toiminnan tarkoituksena on
säilyttää ne ihanteet, joita ilman
islantilaiset eivät halua elää.
Me ymmärrämme, niitä tämä kuo-lemanmänaus
pitää • sisällään. Se
kertoo meille, että hallituksessa on
tapahtunut muutos armeijoiden Is;^
läntiin tulon suhteen. Vuonna 1.95i
asevoimia tuli tänne suojelemaan
meitä ja vartioimaan vapauttamme
j a rauhaa niin kuin sanottiin, nyt
ne ovat täällä siksi, iettä kuolisimme
niiden puolesta.
LÄNSI PAINOSTAA
Tämä on hyvin vakava, muutos,
eikä mikään hallitus, jolla on vain
kolmen miehen enemmistö valtio­päivillä,
Voi toteuttaa sitä eikä a n ­taa
pois itsenäisyyttämme liittämäl­lä
Islanti EECn taloudelliseen ja
sotilaallisecin liittoon. Koko Islani
nin kansd tiilee vaatimaan kansan­äänestystä
näistä kysymyksistä, ja
tulee syntymään tiukka taistelu: ko­ko
Islannissa, jos liallitus aikoo'
saada : ne iäpi valtiopäivillä niukan
cnemmistön-sä turvin.
Mutta itse asiassa emme voi syyt.
tää yksinomaah hallitustamme, sillä
se on Washingtpnin ja Bonrtin val­lanpitäjien
pairiostuksen. ja piis-,
kaUksen alaisena. H e aikovat tehdä
Islannista uuden Etelä Amerikan.
Mutta siinä .tapauksessa olen var­ma;
että syntyy Castron ryhmän ta­painen
oppositio, joka lopulta tulee
käsittämään kokp maan väestön.
Esimerkkinä: nykyisestä tilantees­ta
voin mainita, että kaikilla ame­rikkalaisilla
sotilailla on täysin .va­paa
liikkumispikeus Reykjavikissa,
k a i k i s s a 'liikkeissä, baareissa ja
tanssipaikoissa. Ja jos sotilastuki
kohdassa'pidetään juhlat, he lähet­tävät
viranomaisille pyynnön saada
sinne islantilaisia tyttöjä. 25 prbs.
k a i k i s t a maassa syntyvistä lapsista
syntyy avioliiton ulkopuolella, ja
lähän jenkkisotilailla o n oina osuu­t
e n s a . • ••
SUURMIELENOSOITUS
K u l u v a n vuoden kesäkuun 23 pnä
y r i t y k s e t .saisivat rakentaa! Islannissa o l i valtava mielenosoitus,
tehtaita I s l a n t i i n , ^ k ä n i i d e n tar-1 Sodanvastai.set järjestöt organisoi.
demokraattien kan.ssa j a alkoivat
neuvotella a{iraaricn kanssa. A g r a a ­rit
esittivät eräitä v a a t i m u k s i a , mm.
eitä sosialidemokraattien j a s o s i a ­l
i s t i en kanssa ei o l t a i s i yhteistyössä.
V a i n tämän vaatimaksensa he sai­vat
läpi, muita ei hyväksytty. O i .
keisto sai k a i k k i vastuunalaiset p a i ­kat
haltuunsa. M e r e n k u l k u m i n i s t e ri
E m i l Jons.son sosialidemokraateista
n e u v o t l e l i itsenäisyyspuolueeseen
kuuluvan pääministerin Olafur
T h o r s i n kanssa j a vaati, että h a l l i ­tuspuolueiden
olisi toimittava y h ,
teistyös.sä Ilafiiarljördin k a o p u n g i n -
l i a l l i t u k s e s s a . Molemmat ministerit
matkustivat k a u p u n k i i n seuraavana
päivänä j a yrittivät saada opposi­tion
muuttamaan mieltään.
r i e n j a o i k e i s t o n k a u p u n g i n h a i l i t u k -
-.en jäsenet j a t k o i v a t k u i t e n k i n ncu-vottelomistaan
j a l o p u l t a pääsivät',
kin niin pitkälle, että sopimus o l i
valmi.s a l l e k i r j o i t e t t a v a k s i seuraava,
iia aamuna. A l l e k i r j o i t u s t a ei k u i ­tenkaan
tapahtunut.
M e r e n k u l k u m i n i s t e r i E m i l Jons.
son o l i edellisenä i l t a n a uhannut i t -
senäisyy.spuolueelle, että jos oikeis­to
ei loi)eta yhteistyötä agraarien
kanssa, sosialidemokraatit lähtevät
l i a l l i t i i k s e s t a . .Se t e h o s i , o i k e i s t o pet
li a.ui-aariparat, j o t k a nyt jäivät a i -
vitsisi välttämättä käyttää islanti
hyväkseen? Se on Canadan
asia ja sillä siisti. Toivottavaa
olisi, että joku vastuunalainen
hallitusministerimme sanoisi
tämän tosiasian täysin ymmär­rettävällä
tavalla niille ame­rikkalaisille
pomoille, jotka i
yrittävät "kauko-ohjauksensa"
avulla määräillä j a komennel­la
maamme asioita.
.. voimakasta vasemmistoi)ropa,uan(la;
k ä y t t ä v ä t . j k u n n a l l i s v a a l i e n edellä, mutta m i
Kauppamme E E C n u l k o p u o l e l l a ole:
vien valtioiden kanssa rajoitettai­s
i i n — tällä hetkellä noin 8 0% k a ­lastustuotteistamme
menee kuiten­k
i n s o s i a l i s t i s i i n maihin.
Nykyään suunnitellaan myös uu
den jälkeen he ovat siirtyneet ääri­o
i k e i s t o n l i n j o i l l e.
HAI NARFJÖRDIN
ESIMERKKI
Ilafnarfjördin kaupunuinhallitiiK-1 d e n t u k i k o h d a n , llvalfjördin m y y .
sessa. on k a i k k i a a n 9 m i e s t ä , j o i s i ; i I niistä N.ATOlle laivastoasemaksi, j o -
itsenäisyyspuolueella 4. . s o s i a l i d e . ! ka o l i s i varustotti: aloniia.sein. P i t -
m o k r a a t e i l l a : i a^^raareilla 1 j a s o - i kää: aikaa Ci o l e kulunut siitä, k un
s i a l i s t e i l l a 1. Itsenäisyyspuolueeseen | ; . \ A T O n ystävät pitivät kokouksen-kuuluvat
edustajat kieltäytyivät i s a : I s l a n n i n yliopistossa , kokouksen,
olemasta enää yhteistyössä s o s i a l i . j johon myös pääministeri Olafur
vat Hvalfjördistä matkaan mielen-osoituskulkueeni
jolla esitettiin
vastalause lahden myymisestä sota­laivaston
ja atomiaseiden tukikoh»
daksi. .Aluksi kulkueessa oli 200
osanottajaa, mutta heitä tuli koko
a.jan lisää. Hvalfjördin ja Reykja.
v i k i n välinen matka on noin 60 kilo­metrin
pituinen, ja se marssittiin
kahdessa päivässä. Kun kulkue lä­hestyi
pääkaupunkia, mielenosoitta'
jien lukumäärä oli kasvanut jo
useiksi tuhansiksi, j a kaupungissa
heihin yhtyi tuhatmäärin ihmisiä
torilla pidettyyn kokoukseen, jossa
sodanvastustajat puhuivat. Eräät
NATOlle ystävällismieliset nuoret
huligaanit yrittivät heitellä munia
ja hedelmiä jotka he tietysti o l i
Jatk. 4. siv.
PÄIVÄN PAKINA taa likaiscs.sa kenttätyössä i i n p e - d e n n e n päivän A P : n Washingtonin
"Ärsytys" on huonoa terveydelle?
V a i k k a v a n h a ys tävämme Pietilä |seen s o t akeko on, sillä l o p p u j e n o-on
sitä mieltä, että Torontossa i l - j puksi on kysymys ylei.sen mielii)i:
mestyvän Vapaa Sanan " P e k k a " on ! t e e n muokkaamisesta pientä Kiui-k
u i n Runebergin luoma Sven Diif- Daa vastaan j a jänkkien imperialis­min
puolelle.
Saadakseen
fa, joka Vänrikki Stoolin tarinois­sa
ahersi "Kaikk' päin mäntyyn.ai­na
vaan", niin me rohkenemme
olla hieman eri miellä. E i sovi her­jata
kunnon Duffaa.
Sven Duffa oli kaikessa yksinker.
taisuudessaan rehti suomalainen
talonpoika, mutta "Pekka" sen si­jaan
ahertaa jatkuvasti käyttökel-poi-
sen käsikassaran tavoin kaikkien
mustimman Jaantumuksen hyväksi
j a puolesta.
• Kuten, aikaansa seuraava lukija
tietää; VVashingtonin sotaisia her­roja
on viiineaikoina huolestutta­nut
se tosiasia kun Kuubaa ei saa­tukaan
taloussaarron avulla polvil-
•leen.''' •
Tämän epäonnistuman johdosta
on pidelty hirmuista melua ja uh­kailtu,
että on Setä Samulilla myös
kättä pidempää taulikaa, jos e i ta­loussaarto
tuota tuloksia.
Amerikkalaiset kongre.ssimiehel,
poliliikot ja muut silmäntekevät,
aina presidentti Kennedyä myöten
ovat viimeaikoina uhkailleet Kuu­baa
kovilla toimenpiteillä, aseelli­silla
hyökkäyksillä ja valloituksia
la, sekä presidentti Kennedyn ta­pauksessa
. reserviläisten ascisiin-kulsumamahdollisuuksista
puhu­malla.
Kaiken tämän johdosta katsoi
Vapaa Sanan "Pekka" lyöneen het­ken,
jolloin hänenkin täytyy kan­taa
korten.sa taantumuksen yhtei-r
i a l i s m i n hyväksi:
Mutta vakavasti puhuen, kuka on
•ärsyttänyt" tai '•sohinut" ketä?
Onko Kuubassa koottu j p t a k in
isänmaattomien amerikkalaisten
koplakuntaa, jonka avoimena ta­voitteena
on Y h d y . s v a l t a i n hallituk­sen
k u k i s t a m i n e n väkiyaltaisin k e i ­noin?
Vai onko s e l l a i n e n koplakun-.
ta toiminnassa Y h d y s v a l l o i s s a K u u ­baa
vastaan? ; 'v : . , :•
Onko Kuubasta käsin järje.stetty
a i n a k i n joitakin p a l k a t t y j e n j a m u i d e n vastavallan-maanmiehiämme
käännytetyksi
Pentagonin solaolvjelinan puolelle
j a Kuubaa vastaan, " P e k k a " vatkasi
perjantaisessa pakinas.saan mustan
taantiimuk.sen vanhoja valheita neu­v
o s t o l i i t t o l a i s t e n sotajoukkojen
k u m o u k s e l l i s t e n maihinnöusuyritys
Y h d y s v a l t o i h i n , v a i o n k o se tapah-l
i i n u l Y h d y s v a l l o i s t a , Y h d y s v a l t a in
viram^maisten myötämielisellä a v u l ­la
j a l u v a l l a K u u b a a vastaan? K u ­ka
on tässä "ärsyttäjänä" j a " s i l -
k u l j c l t a m i s e s t a Kuubaan j a i l m a i s i ! i n i i n sohijana"?
I i sä k s i o m a na .m i e I i p i teen ii ä n, ' "ett ii
kukaan; ei tiedä v a r m u u d e l l a " pal­j
o n k o Kuubassa on neuvostoliitto­laista
sotaväkeä jne. Jj.seslään on
selvää, että Kuubasta tehdään jiyf
Vapaa Sanassa punaisten .solaluki-asemaa
' Yhdy.svaltoja vastaan
k i r p p u uhkaa näet hyökätä elefan­t
i n kimppuun j a painaa sen (ele­f
a n t i n , t i e t y s t i ) maan rakoon!
K a i k e n tämän jälkeen " P e k k a"
vetistelee itkuvirttä noin nimeen-
.sä: •
" V a l t a a n t u l o n s a ensi hetkestä
lähtien: hän (pääministeri Castro)
J u l i s t i k o Kuuba kauppasaarron
Y h d y s v a l t o j a vastaan,_yiii oliko se
Y h d y s v a l l a t , j o k a j u l i s t i taloussaar
l o n Kuubaa vastaan?
Kumpi maa katkaisi d i p l o m a a t t i:
set suhteet? Eikö se o l l u t Yhdys­vallat,
eikä Kuuba?
Mi.ssä nyt v a a d i t a a n aina . kon-gressimichiä
myöten sotilaallista
hyökkäystä naapurimaata vastaan?
Eikö se ole Y h d y s v a l l o i s s a eikä
Kuubassa?
Eikö' Y h d y s v a l l o i s s a toimi tällä­k
i n kertaa r i k o l l i n e n koplakunta,
j o k a avoimesti valmistelee " K u u -
a l k o i härnäämään Yhdysvaltoja ja i ban v a p a u t t a m i s i a " — u l k o m a i l ta
kääntyi hakemaan 'apua' . . . Ve­näjällä
ja muista kominunistimai.s-ta.
"Seurauksena tuosta jänkkien sil­m
i i n .sohimisesta oli että USA al­koi
kiristää taloudellisia ruuveja
Cuban suhteen saadak.seen vauh­koontuneet
'hallitusmiehet järkiin­sä
. . . Koskahan Setä Sampan
kärsivällisyys loppuu?" .
Kas niin sitä pitää vesuria heilul-pain
ja vieraisiin a.sevoimiin luot­taen?
VA: hyvät nurisijakumpanit ja
Pietilii, Sven Duffa ei olisi koskaan
Iällä lavoin kyntänyt valheen Ja
hyökkääjien hyväksi.
Sivumennen sanoen tässä Kuu­ban
kysymyksessä on hieman hir-tellishuumoriakin,
niin vakava asia
kuin se muuten onkin. :
Viimeviikkoisissa uutis^tiedoissa,
tarkemmin sanoen syyskuun vii-'
uutisessa kerrettiin Yhdysvaltain
"informoineen diplomaatteja Neu­vostoliiton
aselähetyksistä Kuu­baan",
kuten esim. Globe and Mail
sen j o r a a n otsikoi.
Siinä kerrotaan, miten Yhdysval­tain
valtiosihteeri Dean Rusk o l i
salaisesti (yksityisesti) informoinut
Latinalaisen Amerikan maiden dip­lomaatteja
asiasta. Valtiodepart-mentin
.sanomalehtivirkailija Jo­seph
Reap sanoi jälestäpäin, että
tarkoitus oli paremminkin "infor­moida'
kuin. etsiä uudenlaista yh­teistoimintaa,
kerrotaan meille. Ja
sitten tulee sokerit pohjalta.
"Senaattori Dirksen sanoi Val­koisen
talon (hallituksen — K.)
tiedoittaneen kongressin johtohenr
.kiloille tiistai-iltana, että suurin osa
siitä tavarasta, jonka pääministeri
-Eidel Castro saa, kuljetetaan brit­tiläisillä;
sak.salaisilla, norjalaisilla
ja kreikkalaisilla laivoilla . '. ."
Business on siis businesta, niin
liittolaisia kuin ovatkin!
Mutta, voi sentään maailmaa pa­hennusten
tähden. Ennen oli help­po
järjestää menestyksellisesti ta­loussaartoja
pikkumaita vastaan ja
sitten lähettää muutamia tykkive­neitä
tekemään selvää jälkeä/ kuten
imperialismin hienänteon päivinä
tehtiin.
Nyt e i käy laatuun sekään! Mikä
tästä, paheiden maailmasta oikein
tuleekaan!
On sentään jenkki-imperialismin
kannalta ilahduttava nähdä ja tode­ta,
että sillä on sellainen uskollinen
vesurien heiluttaja, mikä sen puo
lesta hikoilee yötä ja päivää .To­rontossa.
Vahinko vain. taas jenkki-imperialismin
kannalta katsoen,
kun "sääsken ääni ei kuulu taivnn-seen".
— Kän^äkojira.
(Jatkoa 1 sivtillft) '
N. P I I S P A N E N , B«aver I ^ e , Ont., lahJoltUa $1^.00 Vapauden haas.
terahästoon Ja hailBtaiiMÖraaVat: BUl Salminen, Y i j ö 'palomäki ja M a t t i .
Johnson, Beaver iiikerPnti, Unto Penttinen, ISudbnry, Ont. j a Heikki!.
Taottila, Toronto, Oilt.^ Jatkamaan haastetta. ' .
CSJ:n V A N C O U V E R I N OSASTON SANOMALEHTIKOMITEA, V a n /
rouver, B . C , lahjoittaa $100.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi, että nitd^ii*
iimestniyinen olisi turvattu. Kehoitanune jokaista Vapauden ystävää' te-'
kemään lahjoituksensa lehtiemlne ilmestymisen turvaamiseksi, sillä t y ö - '
väf^lehdistä ainoastaan saamme luotettavat tiedot j a uutiset. Lahjoituk­set
vyörymään oike)n kansan voimalla! Länteläiset puolesta omien leh^ i
tiemme! • •
B E T T Y J A P A A V O P U L K K A , R. R. 1, Mattawa, Ont., lahjoittavat
$2.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi j a toivovat, että kaikki tilaajat teke^<<
vät parhaansaf.
E L L I .JA M A R T T I VUORI, Toronto, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden
-ja L i e k i n hyväksi j a haastaa seuraavat: K a r l Mankinen ja N i i l o Linden,
Vancouver, B . C , sekä Eino Hakala, Tot-onto, Ont. ' '
E L I N A ^ J A K A L L E K A J A N D E R , Toronto, Ont., vastaavat $5.00 sii-'
miinsa haasteisiin j a toivovat, että kaikki toisetkin tekevät samoin l e h.
tiemme hyväksi. '!>.•:
L Y Y L I J A V I L H O TOIKKO, Port Arthur, Ont., vastaavat $5.00 saa­miinsa
haasteisiin j a haastavat seuraavat henkilöt: E l l i ja Reino Saari
sekä Selma ja A n t t i Gröhn, Vancouver, B. C. j a Elias Hölsä, Port
Arthur, Ont. „-.,.,,,,....,., ,, •
J O H N P E L T O K A N G A S , Port Arthur, Ont.i lahjoittaa $1.00 Vapau.
den ja L i e k i n hyväksi ja haastaa Jaakko Isokankaan viemään haastetta
eteenpäin. ,
EINO E K M A N , Port Arthur, Ont., lahjoittaa $L00 Vapauden ja L i e ­k
i n hyväksi j a haastaa ystäviään viemään haastekapulaa eteenpäin. '
A I L I SARANPÄÄ, R . R . 4, Port Arthur, Ont., lahjoittaa $1.00 Va­pauden
ja L i e k i n hyväksi ja haastaa seuraavat tekemään vointinsa mu­kaan:
mrs. M i l j a Beck ja mrs. Betty Taskinen, R. R. 4, Port Arthur, Ont.
HELMI J A RISTO ROIVAS, Port Arthur, Ont., lahjoittavat $3.0»
Vapauden talousaseman tukemiseksi j a haastavat'seuraavat: Jallu Läm-painen
j a V i l i Grönroos, täältä Port Arthurin perukalta.
GEORGE SAIVO, Port Arthur, O n t , vastaa $5.00 L . Iljorthin haäs.'
teeseen ja haastaa kaikki "Kaiku"-kuoron tenorit tekemään vointinsa mu­kaan.
, : . : ,
N I I LO JOKITALO, Port Arthur, lahjoittaa $1.00 Vapauden j a Lie­k
i n hyväksi j a haastaa seuraavat: Heimo Sarja ja August Mikkola, Port
.\rthurista, tekemään samoin tai paremmin.
MATTI KATAJISTO. Port Arthur, Ont., lahjoittaa S5.00 Vapauden
ja L i e k i n hyväksi j a haastaa seuraavat: Katri j a Oskar Mäkiin sekä Kusti'
Perälä, tekemään samoin.
M A R T H A K U U U S E L A , Port Arthur, Önt., vastaa $2.00 Olga Alasen
haasteeseen ja haastaa seuraavat viemään haastetta eteenpäin: Miina
AVirta, Impi Wirta, Hilda Erkkilä, Tekla Suomela ja H i l m a Ahlfors, kaik
k i Port Arthurista, Ont.
KUSTI P E R A L A , Port Arthur, Ont., vastaa $5.00 Matti Katajiston
haasteeseen ja haastaa seuraavat: Tyyne Suutari, Elias Ostola, Eino
Puumala j a Eero Verkkomäki, kaikki Poti Arthurista, Ont., viemään
haastetta eteenpäin.'
A N N A J A J O H N LEHTO. Kaministiquia, Ont., lahjoitUvat $2.00
Vapauden ja L i e k i n hyväksi ja haastavat seuraavat: Eino Nurmi j a Eino
Laine, Kaministiquia, Ont. ja Herman Mäntylä, Eby, Ont., tekemään'sai
moin.
C A R L S E P A L L , Lake Beauport, Que., lahjoittaa $2.75 Vapauden ja
L i e k i n hyväksi.- •.
TOM HEINO. Sault Ste. Marie, Ont., vastaa $3.00 saamiinsa haastci-siin
Vapauden ja L i e k i n hyväksi.
E L I A S K A A R T I N E N , Sudbury, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapauden ja
L i e k i n hyväksi ja haastaa seuraavat: mr. ja mrs. U . S o n a l i , mr. ja Irtrs.'
Kusti Sävel sekä Kalle Kämäräinen, Toronto, Ont., Matti Hietala, Wind-sor,
Ont. ja Kalle Mankinen, Vancouver, B . C . ••.>'.:
IDA J A OSCAR MÄNNISTÖ, Sudbury, Ont, lahjoittavat $5.00 Va­pauden
ja L i e k i n hyväksi ja haastavat seuraavat toverit: Anni ja John
Lievonen, Sudbury, Ont., Linnea j a E . Tuomaala, ^Vhitefish, Ont. ja
Voitto Lehti, Wanup, Ont. '
S E N J A J A V I C . J U T I L A , Beaver Lake, Ont, lahjoittavat $5.00 VAV
pauden ja L i e k i n hyväksi j a haastavat seuraavat: Vie. Hyvärinen ja Yrjö
Palomäki, Beaver Lake, Ont., E . Mäenpää, AVorthington, Ont., Joonas
K i v i , Nairn Centre, Ont. j a Matti Johnson, Beaver Lake, Ont,
E F F I E J A A R T S I V E N , Vancouver, B . C , lahjoittavat S5.00 Vapau.
den j a L i e k i n hyväksi ja haastavat seuraavat: Hannes Myntli, Sointula,
B. C^, Eino Ruoho, Vancouver. B. C . ja Hannes Kielinen, North Burna.
by, B . C , tekemään samoin tai paremmin.
OSCAR R E V O N I E M f . L a c du BOnnet; Man., lahjoittaa $2.00 Vapau-den
hyväksi. •
EMMI J A H A N S SUOMALA, Kelly Lake, Ont.. lahjoittavat $2.00 V a ­pauden
ja L i e k i n hyväksi.
IMPI J A E I N A R MÄHÖNEN. Azilda, Ont., lahjoittavat SIO.OO Va­pauden
j a L i e k i n hyväksi ja-haastavat seuraavat: Sylvi ja Eero Basto,
R. R. 1, Copper Cllff, Ont. sekä Anni j a Toivo Penttilä, Sudbury, Ont.
CSJ:n S A U L T STE. M A R I E N OSASTO, Sault Ste. Marie, Ont., lah^
joittaa $50.00 Vapauden ja L i e k i n hyväksi.
MANDA J A ANTTI RANTA, Vancouver. B C , vastaavat $5.00 Anni
ja August Kanniston haasteeseen j a haastavat seuraavat: Aino j a Onni
Koskinen, Martta ja K a r l Wicklund, Vieno ja V i l i Laukkari sekä Violet
ja Pekka Koivisto, Vancouver, B . C i L i l i j a V i l i Pasanen, North Surrey,
B. C , E m i l i a ja Oskar Salmi, Websters Cornes. B. C.
AINO J A ONNI K O S K I N E N , Vancouver, B . C , vastaavat S5 00 Man.
da ja A n t t i Rannan haasteeseen j a haastavat seuaavat: Aino j a Sergei
Niemi sekä Tyyne ja Lauri Viitala, Vncouver, B . C.
VÄINÖ E K O L A , Kapuskasing, Ont., vastaa $10.00 Kalle Salon ja
A r v i Kosken haasteisiin Vapauden ja L i e k i n hyväksi j a haastaa Emil
Mäen, Kapuskasing, Ont.
A N N A SAVOLA, North Bumaby, B. C , lahjoittaa $3.00 Vapauden
f
hyväksi.
F I I N A M A K I , Cobalt, Ont., lahjoittaa $3.00 Vapauden j a . L i e k i n hy-vaksi.
EINO L A M M I . Michipicoten Harbour, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapau­den
j a L i e k i n hyväksi.
, TILAAJA, Fort Frances, Ont., lahjoittaa $2.00 V ^ a u d c n j a L i e k in
'hyväksi. . ••
E. J A O. S A L M I . Webstere Coniers. B . C , lahjoittavat $2.00 V a
pauden j a L i e k i n talousaseman tukemiseksi ja toivovat, että kaikki V a ­pauden
ja L i e k i n lukijat lahjoittaisivat vointinsa mukaan.
USKO K A R L S O N , Deadwood, A l t a , lahjoittaa $5.00 Vapauden j a L i e .
k i n hyväksi ja haastaa kaikki Elmalaiset, jotka lukevat Vapaus-lchteä te^
kemään vointinsa mukaan.
L Y Y L I J A H E I K K I TUUTTILA, Toronto, O n t . lahjoittavat $5.00
Vapauden ja L i e k i n hyväksi.
H I L D A L U N D Y , Cobalt, Ont^. lahjoittaa $10.00 Vapauden j a L i e k in
hyväksi.
A I L I J A V . K O S K I . Timmins, Ont.. vastaavat $51)0 Ilmari Sivusen
haasteeseen ja haastavat seuraavat: Anna ja K a l l e Sorjonen. Sudbury,
Ont, Fanni ja Lenni Seppälä, Toronto. Ont., Hilda ja Anton Laarii>St.
Catharines, Ont., ja kalakaverinsa Ida Lindroosin. South Porrnpincsta,
Oiit. Antakaa haasteen jatkua!