Vapaus, December 2, 1952

              Tiistaina, joulukuun 2 p. Tuesday, December 2,1992
of «toa^^cSSÄna. a -
teUif&ed Kov. 6, 1917, AuQiorlzed
<Mnca Dejmtsnent. ottama, 1^
lldted^ thrlce we^S3y: Taesdays
lys aii4 Satundays t a r . ! ^ ^
Bto^äÖt- Vr^ Sttdbuiy, Oat., Canada.
Telephones: Bosisess Offlce 4-4264
»litoriai oakm *-iim^ mmm
^ f i u k s L EaitorW.gaftm4
address: B o x m, B![s&\my,Xm&i3i9,
Traudation free of diatge.
Canadassa: t,ig^'^JIX!^ei^V
YhdysvaUoissa: 1 vk. ÖJOO 0 iOc. 4J30
Suomessa 1 vfc. 8 ^ 6 k k . 4.75
5rf'>.4i f S ' ' ^*^^*''®>ÖH-8 aimella tunnettu Canadan rikoslain roautoseM^^
^ : ^ N i m ^ muuti»^ Mtenkäan tarvita väittämättä 'S^^0M.
istuntokaudelta parlamentin seu>
annetaan uiisi sarjanumero.
i ;että :tässä-!;BiII.'0p|^ä<^t^^
^ ^ _ J^dell^kin kaikki ne taantdmukselliset piirteet, joiden johdosta
• j ' J^^^^^^S^!^^ palstalla esitetty mahdollisunman
' - t^'' ,.j<^u{K9i9>akj£aita protesteja. Ja me^voimmekin nyt ilomielin todeta, että
K( cft /-^>*5GÄBa(daa molemm^ työväenpuolueen — LPP:» ja C C F : n — lisäksi
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
>lohn ll^ijai» Sointulasta täyttä^
j^niltikunn 5 imä 83 vuotta.
^ TbdjfUmr 'sukulaistea J a tuttavien
ja Irjoin
Fraha. -~ El<ri(uun 2S pna a l l d d r -
Jottdton kauRpaaQPimnkcK^i mtdcaaa
läbettää kumi»li^eakin asia^uott «oir
selleen 18'^mifjoonan fihrei^ ftaogin
arvosta tavaroita. -
T!Blteklu)tSlovaUa; vie i l r a o säbkör
moottoreita;'idiesel^jsaneita. pumppu-
Ja,'puheiaitaxpeita j a nmita teolU-suudoi
tarpeita, meijeri- Ja..4naalai.
louskoneistod^ ajonemroja,' sement­tiä,
kemikaaleja, lasitavaroita, pape-r
i a Ja pahvia, posUiattavaroita^pam-pulikantrasta,
silkkiä, rayonia, flanel-i:
«uottsita, sokeria ym. tavaroita.
Iran puolestaan Böietteä TBbdcko-slövaklaan
kuivettuja ^ {hedelmiä, ö l ­jyä,
kasvisdl^jä, teetä, pumimlla,
viUaa, mineraaleja, ophmiia ym.
^^(s^^an'iAt^(K)oissa vaatj^ut ^an^laisvapayksien rajoittamista ja vä-li6ntämistä,\
ffUhin Bill ÖVhtää. Päinvastoin on asia. Eneqimistö
m
latp Jaatinrisen'puöles
/Tquk^^ussa. 1951 ,pääniini$teri St.^ui«ntin luona v%aili;^a^^^
liadan vii(W^uoinaitm järjestön edustajat, vaatien hetllröbt^isi^toil
nieniia^ta *ans^isvapaliksieft turvaamiseksi' Oikfedksien laiii laati-
'^h ''^ ^ |T«tkMttuaain,jeri-,järjestöjen ,esityksiä j ^ ehdotuksi?, senaattori
/ 1'^ V AmUr >V.,'^<AcWrt jqhilolla toira^^
dotti V. 195Ö;'ettaWlämöntti laatisi i^liirytteloMattridöie^ikSieri julisi'
f^^tuksen ja samalla lyhtyisf'laatimaan kansalai^parukäien turvaksi
h ^tSMMÄJakla.'' — . . -
I,; ; . ' Kaiusta .täslä.buqlimatta Canadassa ci ole vielä t ä n ä i ^ päi-i
vaiöOifceuksIea lakia,.«ikä haljitus ple tehnyt j n i t ä ä n ^ laatimi-
« - seksi.' Päinvastoin liberaalipuolueen hallUus, joka sivumennen
l noen tuli toistäk:^mentä vuolta sitten tpryjen tilalle v^lhufc^i sen
»riUpauklen p^rusf^lla, että valituksi tultultn se .rointiuttaä kansalajä;:
V <vap$uksia jrajoHtanieen i;ikosfain 98:nnen pykälän, on avoimesti
l \ |u$tanttt pikeu|?si!m laip Jaatimista.
^ -Vastoin kansan tahtoa Ottawan lamlaadmnalliuen ohjelma on
askel oskdeeltaja mahdollisimman vähällä äänellä vienyt tatäpma^^
jpoikHeus^iläams^iss^
siellä ja täällä.
Vuonna 1950 ja taas v. 1951 tehtiin Canadan kansalaisuuslakiin
sselliusia muutoksia, että neivakavasti^^^^r
Ulkomailla syntyneitä
vain' 14»T prosenttia
'.0(tawa. - - Viime vuoden kesäkuus­sa
toimitetun väenlaskun tiedot osoit­tavat
Canadassa olleen mainittuna
ajankohtana ainoäs^ui 14.7 ulko­mailla
syntynyttä asi&asta jokaista
sätaä' asukasta kohden.^^^K^
vuotta aikaisemmin oU ulkomailla
syntyneitä 18.5 sadasta sanotaan
tUastplllsen toimiston asiaa kosker
v^ssa tfedossa.
KirJ. Kjplson Clay&e
Mahdollisesi onnistumme' myy-aiään
kaksi J o k a i s e s t a ' i ^ l d e s t a l i u^
lista ennätysmäisestä vfihnSfe>dw^
tamme ennen vuDden^^^^ 1933 heiaäf^
kuun loppua; Tämä on paljon .yä^
hemqtän fct9>ia 4(^i)0O4)CO busheHa»
mistäi maat^flyfqrdnifitqj Cterdtne»^
puheessa mainittiin, a f e i d ^ brittirJ
Jäiset v4»iTn^r^»^i'1r^Tn"«»' * * y ^ 1^
nentyneet, sikamaikkinat o n mene­tetty
kokonaan, karjan myynti U S
Ä:n on pyyhttty p o l s k a B r i t o n o ^
markkinat V eivät c^oita; elpgnniterai'
merkkejä. '
Nämä ovat kylmiä to^aatoita. Jotka
)nu^)doatavat perustan ezmen oäike-jBoättömftn
ankaran kaig^JkrilJ*» jkp^
liiiiymimUe Länqi-Canadassar-geBqJj-een
k r i i ^ kebitt^nniseUe; jtrisa jobtaa
jyrkkään ^/aTm«w«eä|en iblntojen
Tähän on, v a in j * s i vastaus. O n
sanouduttava i r t i USA:n määrää*
mästä Objehnatsta. jota S t , Laurentm
iba^jtus «euraa. > O n Jopetett^amak--
testa. Tässä l i g t e a ^ n n a i d o s t Q^
- bampottavan osa» «ooreet l u s | s ^ ^ '
kaavlsölj^ Ja puuvilla, -miDäBa. isäs^
icS»''häitä''hnit^tei. on/saatavissa
?ter|iag-alueejt3. Bt«ää-AftiSka ja
Kes&l-ltä 'VioJvat varata app^SBeej^
^ y p t i J a Intca puuvi|kia J a mf^fi^
Commomfirfaatinii i i ^ a a t l B ^ f ^ l ^ t t ^
teitä,. ^Meidän ttäbär fcansi^npi^ma
sujen vaathninen /X7SA:tt d o l l a r e ^ ^ i
On ryhdyttävä ogstaoiaanadistä^^^
^ Joihin meillä o n mahdolLsuulB^
myydä farmituotteitamme. , '.
Jos ms käämiymme ts^caiain tradi-:
tJonaaliSji BrHannian markkinottam",:
me kobU, n£itn me:dan.on:myöäkin osr-tettava
;Commonwealthin j a sterling-alueen
maista. Kuinka me vohmne
tämän tehdä?
Vöme vuonna me ostimme U S A : s t^
$62S,S43.00(^ arvosta maai^viLUelys-^i^^
puutaiibatuotteita, eläbituott^,.
puutavaravahnisteäta: Ja tekstflstuot-'.
p ä ä t ^ , että se^oaatan vuoden^aika-tta
'iKitedn^0<fiio$S3a^ <valieinä3^
näitä tuotteita YlulFSvaUaäta ^ja
tuomme - n i M vastaaivta»
enemmän CQvmmi'!fresit^^tta^:
^yUjne vuonaa me og^imme^ "^"Ifs^
vajaista ''raute- ] jet, > tetak;atiA&bi
$1,146,844,000 9X}iast&. S^m&eo.
tuonti kaikenlaista Jsoselstoa'. ' HSSsö
nKddän- tul!$L p ä ä t e » .tulevalta
futmna ämnmie^iapniseattia vähemr
män^.tJSArsta. Ja ostamme .Jmijän
^nääränkonelstoa^ 1 ^
ningaäkmaaasta.
TUONTI COHn(IC)NWEALTHaN
lljLJlISTi^ JSAJKS
Jos «me muHttaijsimme kaiqjpaam-me^
edelläosoltetulla tavalbjr n i i n ^ k ^
^TiltcTtaistuttal&'nune tunptimme
Conmionvtrealttaiin maisto, jOka .tekisi
näille niaatejanahdollteeksijastaaC^
nadasta :$428,00O.0(H>^a^^
IousttB>tteita.' Länsi-baaadalle ne
meiikitslsibj/vinvointfa pulan asemes:*
t a -vuomia 19^3.
( Sellainen sannnltelma Olisi' pitkä
askel vapautumisen Yhdysvaitain
määräysvallasta; cäuiadan kau^iaa^
sa. Se olisi isku Canadan r i ^ u m a t -
tomuuden-.puolesta. Sellaiset xniebet
kuin ^ * Ziaurent j a {kildvirell, Jotka
jfti^mai: CsoB^^ talouden muodosf
, t t t p l i l ;
mm
|aisi^t^uksi?i^ '^Kesäkuussa 1952' hyväksytty «usi siirtolaislaki on
«(^^U^jääpsä epädomekraattisempi. Vuonna 1951 tehtiin parlamen­tin''
istunnon-päaittynUsenedelläi jolloin oli saapuvilla vain 50 edus­tajaa,'
rikoslakiin muutoksia, jotka vakavasti rajoittavat puhe- ja
ajatusötkeuksia'tässä maassa. Tähän aikaan^ kuten muistettanee
MontresdGai^tte sanoi.yllämainituista rikoslain^.m
on suunniteltu ^'Yhdysvaltain hallituksen pyynnöstä".
' ' Tässä on tilanne: Canadan kansanjoukot vaativat Oikeuksien,
lakia kansalaisvapauksiensa turvaamiseksi, mutta l^lHtus menee Yh-dyäraltain
hallituksen vaatimuksesta, askel a^^
%obti ja laa^tii Bi|i O: n mikä uhkaa Canadan kansaa ja Canadan val­tion
niiatnetta JMcCarranin mallisella noitajahdilla!
^västikin j o k a i ^ demokraatin velvollisuus^ on omaksua päät-j.
%x •c
« I
ai
\i
aii
•t
aii
«<
•t
« i •<
O»
» 1 »
tava asenne tätä tuhoisaa suuntausta -vastaan ja ^'aadittava, että ;^fll
P:sta\fln poistettava sen epädemokraattiset kohdat. Tässä yhtey­dessä
,pn muistettava, että Bill O on vuosikymmenien ajalta e i i ^ -
jnäm^ perustfieUinen uudistusehdotus, Canadan! tikciglain suhteen.
Sellaisenaan se on luonnollisesti laaja asiakirja. Siroa sanotaan olevan
kaikkiaan 7 4 » osaa, joista vam 25:ssä-<Kassa l^it^Uään kansaJaisyä-;
pauksia^koskevia 'kysymyksiä. Toisinsanoen, tässä tekiehdotuk§essa
on suuri määrä verrattain viattomia, tai aivan tarpeellisia ja tod^^
liyödyUisiäkk-kohtia^ joiden suhteen ei ole mitään vastaansahomjs-
' Ij 1^ ^utta-juuri se seikka näiden tarpeellisten lakimuutosten li-
' ' s S ^ ' suunnitellaan mahdollisimman vähin keskusteluin ja kansan
•1 vakavuutta oivaltamatta sisältää rikoslakim sellaisia osia, jotka
I ) vaarantavat vakavasti kansalaisoikeuksia on varoituksena siitä, että
, % ^iosi'johdosta on esitettävä voimakkaita protesteja. .
.^ullTäHaisia ajatuskorttrolli- ja sortolakeja ei laadita "vahingossa",
•Niide i l n laätijain mielessä on se, että ennemmin tai myöhemnun niitä
«1
« I , taan, min ennemmin tai myöhemmin tulee tilanne niissä joku kansan
«(, epäsuosioon joutunut tai siihen joutumista pdliäävä h^litusvickai-m
tl.. . Täysin pätemätön on hallituspiirien "selitys" että nämä kansa-
-iaisvapauksien rajoittamiset koskevat "vain", joitakm yksilöitä ja
Tlir/i^V],'' f %\ lija on, valmis sitä käyttämään. Historia on täynnä esimerl^ejä tästä.
•{ ' I>l^iä ryhmiä — tarkoittaen tällä kommunisteja. Historia on tui-
« I "tenlJn opettanut, että jos yhteiskunnan pienempikin osa tehdään
ii^ «' 3ainsuojattomaksi, niin silloin tulee koko kansan oikeudet ja vapau-
, det uhatuiksi. Jos kommunisteja jyhdytään sortamaan heidän mieli-
' ' , jute^teosä perusteella, niin varmaa on se, että halUtukselle muita
i^il' epäm^
•!'?leileä'* ja'silloin ollaan avonnen fasismin tiellä. Tästä johtuu^ että
Bill 0 : i a vastaan on kohdistettava kaikkien demokraattisten vonhien
jKJhtemen nntama« >
määmMk
onviinte-alkoinayb^enemmUn vetä­nyt
p u o l e e i ^ laajojen yhteIskuntaW
Udlrlen bitOmiota. .
"Tlm^^ kjrssymys'c;i .kiinnosta vam
tcpreetlkköja, jotka tutkivat talou­dellisia
prosesseja taloustieteen kan­nalta,
vaan: se kiinnostaa yhä enem­män
myöskin. liikepiirien edustajia.
• Tähän ryhmään voidaan laskea usei­den
^i^nsi-Euroopan maiden :monet
teollisttudenharjolttajat j a liikemie^
:]fictr')9tka «Ivä^^Voi blÄ ottamatta;
litiomiodn^entiseu kilpailijoittansa —^
RUhrittteoIliauudenharjoitta J a l n j i a l
laamSsta- aktiiviseen' V toimintaan Ja
liänsi^ksan tavarain- kilpailun kas­vua
'maailmanmarkkinoilla. : : '
• Mutta vielJf on olemassa eräs ihs-mienVbmäi
Joka on epäilemättä kaik­kein
suurin Ja erilainen yhteiskun^
nalllselta asemaltaan^ boska se yhdis­tää
kaikki ne. Jotka ovat saaneet kär-siä
Saksan, imperialismin sytyttämän
kahden verisen imaaibnansodan kau­hut
J a vaikkapa yhdenkin maailman
sodan kauhuti - Heitä, näitä ihmisiä,
Jotka eivät ole tarkoin perillä talous­tieteen
kysymyksistä; askarruttaa k y -
EQrmys: mihin iLänsi-S^ksa oikeastaan
kulkee? Kehittyykö sen teollisuus
rauhanomaiseen suuntaan, ^ v a i M o -
Vatko Länsi-Saksan tuotantolaitok­set
taasv asettaa naapureitaan vas­taan?
Olettakaamme, että tähän vilmek-simainittttun
ryhmään kuuluvalle ib<^
miselle; sanotaan, että Xänsi^aksan
teollisuuden tuotantotaso on Jo y -
llttäns^t; vuoden 1938 tuotantotason.
Onko se ihyvä, v a i onko siinä Jotain
pahaa? Onko se Länsi-Saksan talou
den "kuntoönpalauttamlsen", - "kaS'
vxm" j a "te^vehtymisen'^ merkki, k u ­ten
eräät länsZsaksalaiset lehdet v a ­kuuttava*.
?
Tällainen tavallinen ihminen ei p -
soitakaan olevan-'niin :berkkäU5koi-neOi
että hänet VoltaisUnpielkillä p u ­beilla
saada uskomaan talouden "ter­vehtymiseen"
Ja muuhim sellaiseen
Hän v a a ^ konkreettisia numerotie­toja
V konkreettisista talousaloista.
.Näistä numeroiteta hän näkee, että
kahden viime vuoden aikana ne ras­kaan
teollisuuden alat, Joilla on soti­laallinen
merkitys, ovat kobottaneet
tuotantqaapr puol^toistakertciisesti,: et­tä
Länsi-Saksan keqiialllnen teolli-
, suus.on ylittänyt vuodqn 193» tuotan­totason
..miltei' puoUtoistakertaisesti
:^ntä mitä sanovat toiset numerot:
JalitineteoUisuus on v^elä nytUn 18
prosenttia Jalella vuoden J936 tuo-taiftotasosta
Ja nahkateollisuus on
siitä jalellä. 28 prosenttia. Kahden-viime
vuoden aikana tekstiiliteolli­suuden
tt^otanto on laskenut l l , 7 pro­sentilla.
Haaka-aineen puutteen t a ­k
i a supistuu rautavahntsteiden tuo­tanto
siviilitarpeita vfirten j a m a a ­talous
kärsii koneiden Ja lannotteiden
puutetta. Läosl-Saksassa on 3 m i l ­joonaa
täysm työti^ntä j a puolityö-töntä.
'*New York World Telegrpm
and. Sun'-lehden tiedonannon mu­kaan
Länsi-Saksassa näkee nälkää 9
mUJoonaa henkeä. Työläisiä sano­taan
i r t i tekstiUl-, Jalkine-, huoneka­l
u - Ja muista tehtaista, jotka tuotta­vat
tavaroita väestöä varten.
Tutustuttuaan tällaisiin numerotie-toihdn
tavaUinen Ihminen asettaa a i ­van
oikeudenmukaisia kysymyksiä:
millä on selitettävissä täUamen ero
t^keimplen teollisuusalojen tuotan-totason
välillä? Mihin tarkoituksim
menee kivihiili ja teräs sekä konera-keunuksen
j a kemiallisen teollisuuden
tuote? Kenen käsissä ovat nämä tuor
tantoalat Länsi-Saksassa? ^
K u n voittajamaat pohtivat Fotsda|
min sodanjälkeisiä raiihanebtoja
Saksaa varten; n i i n ne {yksimielisesti
päättivät, että taksassa on lakkau­tettava
karteUit;; konsernit j a muut
monopoliyhtymät. \
Tällainen päätös oli täysin oikeai
sillä saksalaisten monopolistienbeir
ruus. kivihiilen, laudan J a • i t ? r ^ ^
tuotäimossa on jo kaksi kertaa antaj'
nut saksala-si}le Imperialbteille
mabdolliguuden sytyttää agressllvlset
veriset sodat Suroopan kansoja - vasr
taan Mutta se. mistä oU päätetty
Potsdamissa, on toteutettu abioa»-
taan Saksan Itäosassa.
Länsi-Saksassa sert sijaan anne­taan
kaikki' ratkaisevat teollisuusalajt'
Jälleen entisten fasististen teoll:suu-denhar
Joitta jäin Ja pankkiberrain
käsiin; Jotka ovat olleet aina hitle.-'
riläisen agression innoittajia. On
muodostettu 24 uutta «metallurgista
yhtymää Ja 16 kivihiiliyhtymää, Jol-r
den Johdossa ovat entiset fasistiset
teollisuudenbarjoittajat.
On yleisesti tuiuiettua, että vanki­lasta
vapauttamisen Jälkeen ^Krupp
on pantu Jälleen tykkikonseminsa;
Johtoon. Sen jälkeen, k u n häneltä
'^pakkoluovutettiin" ne tehtaat. Jotka,
hankkivat raaka-aineita Kruppin
.sotatehtaita varten, Kruppin konser­ni,
ryhtyi tuottamaan valmiita sota-tarvil^
keita.
Terästrustin Terelnighte Stalwerke*
tehtaiden johdossa on. hitleriläisten
vallan aijcana terästnistin Johdos^;
ollut Henrlck Dienkelbach; Länsi-
Saksan hiilikuninkaana ja Haniell-konsernin
eräänä suurimpana omis.-,
ta jana on Henrick Kost, jolle Hitler
antoi aikanaan ^;sotateollisuuden
johtajan": nimen hänen suurista - anr
sioistaan Saksan teoUisuuden v a l m i s l
tam'sessa sotaa varten.
V Klecknerin sotateollisuuskonsernia:
Johtaa'tämän konsernin entisen, hilf-jattain
kuolleen omistajan vävy
Gunther Henle. Riittää kun sano-:
länsisaksalaiset monopolistit'^^^^^:p
parfempana käyttää: terästäi ei maata­louskoneiden"
tuotantoon, v . i ^ n t y k ^ '
Iden^uotantoon Ja kemialllisk ra
ametta^ eif lannotteidVii; ^ vjaan^
fosfrarin 'tuotantoon l e n ,^
varten cjota 'T. <3C. iParbenindtustrle"
konserni :^o< tuottaa nyloräflnt jh(yväll&
menestyksellä 6;I0a^, tonnia 'vtmd^^).
-rNoJatenvRuhrin'metallm^isen teOIr
lisuuden kasvuun'länslsaksalaisetie-r
Qllsuudenbarjoittajat i^Järjestävät^ no4
lteaati;suuriaiivoittpj»'jtui0ttayaa soj^r
teollisuutta. . f "1; ' ' '
- "1. G . Farbemndustarie" konsernista
pUheen oUen on sanottava, että^tämä
konserni. Joka toimitti ]9^er&>ar-'
meijalle 84'prosenttia räjähdysaineis-^
ta Ja'70prosenttia ruudista, ei nyky­ään
tuota «nää ^k^omaan^valkofos-^
foria.'. Tämän konsemin-Mannhei
min-Atuotantolaitoksissa^i 42>; < t ^
työläiltä vabnistaa f taistelukaäsiija.
Kölnin eteläpuoleHa tekee tl&deMä
teliollaan työtä' ^ynamiiteitefadas.
Leverkusemn,- Ludwteahafenin' vi/ja
F r a c ^ u r t i am i M a i n i n .suUtissa v^tph-^
taissa tebdäHn laboTatsriotöliävJla
kokeillaan kemiallisia aineita ^^&otatar-«
koituksia varten. \ '
K r u p p i n hyökkäysvaunuteihitaat
Baijerissa, ^ Jotka Hitlerin - , aikana
tuottivat^ "pantteri"-mallisia fayöit-käysvaunuja;
ovat alkaneet^^Jälleen
tuotantonsa. 'Balerische -'Motoren-werke*.
konsernin baierilaiset tehtaat
ovat kolmessa^kuu^audessftrakenta^r
neet •< 2^800 v panssarivaunua " J a ' 228
hyeU:kaysvaunuav - Neumynsterlssä
(<Scbleswig Holsteinissa)' tuoteiäan
Joka tunti <J)^ 5;o0O'käsigranäattia.
Aussburgissa tekevät, täydellä tehol­l
a työtä ^^Messersclunltt'*'lentokone­tehtaat.
Sitä paitsi vähmtään parl-
4am<iseft^ l^tv^^^si^aiiain talouden t^yf
den^kseksi, kitjofitovat kuoleman­tuomion
tuhansille aavfima farma-
-xätle.:;'nutjnsva]lat o n k ^
^nadaan va'n b^ypojen raaka-abieldea
saannin toCvoäsaJäkaapatakseen O i -
mdanluonnonrlklcavdet, toiss3->
t a puolelta tebdi^eeen <;aaadasta o -
•mltn tuottett^ea^ duoytnkfabieekfii-
Mäsään kOhd'a ei tämä oibjebna Ote
aaväcon farmarien etujen,oudcai^
HeUlän tuotteU^utniei ofe markktnofr-'
ta .Ybdysval^lÄ^pUOIeCa;^ m
on ollut niii)C^''on lopetettu, kuten
kaikki karJaEamarIt Oinat saanet
tuntea pu^'ssaW ^
Kaupan uudelleen laajentamiskyi^-
my5 iÖoi|VttQnw«al^^ kanssa
tulee: muoidostsalkeskeisin^
bikuun^2T-^ pnä.',. Samalla o n b e t i -
kdbtai^^B^ kSii^myksenä se, että faxr
axaxeilte suorittaan vidvytyksiittä
jnaksufsiltö liljasta, p i i t ^ o a varas­toituna
^iäirmälla;^ Peruskysymyks^-
xtfl 1ni:täikin'<^
;katq}pakyqnnykm). ratkaisun etsimt-aen.
; KäytannölUnen eslit^ ;kaupan. k e ­hittämisestä
.cräimonwealthin maiitr
t e a kfiinssa « m v j ^ ^ edelSesitetr
tyjo^ sutäitai^yojen p u ^ t t e ^ iBtu-
Suomalaista uhlsaa
maasta barboStus
• IJi^QiDtb. S»aOTegte>g»)tWnaan!^^''
^«^Caisto Armas g l g i v a g g ^ i t o täJäl-jptsxxaäBom
21 - p c j ä j i lätfeea i i S s -
t ä agrt kaikotto» ' £!o^'^lytetäSn
I m n n n n U s t i s ^ poäluees«n kuulu-mteesta.
Syyte Eloa vastaan on nostettu
MCC^rraa Ja^a perusteella j a saate­taan
hänet - kazkoittea ^syaaybanaa-jumsa;
> ?Elo on^tuilnit .^midysvaltoSda
V..1921. ^ n . o a n y t vaaksassa odot-tantassa
ktmlustehia-, / <••' 1
alaUe tulee asettaa vaatänusi ettär U U T
s i kansaiyivällaen v^inäsoplmus • t u ­lee
sisältää* iBQhdaa. . ^ t ä jvebaäa
vaihtamin^- a n i l h i a ; tw>t$e$siin'vtulee'
-Rapauttaa .JäiikkidpDarisi'; Innfetug-:
otteesta. ' « ' V < •
^^ynnnentäLänsl-Saks^n tehdasta jo
tekee lentokonemoottoreitajaniiden
osia.
Tätä luetteloavoitaisiin Jatkaa vle-iläi
monta siyua,' Säästääksenune lur
lEiiJainisilmiä esilS^ame vain smnmit-täiset
tiedot; j o t ^ ranskalaiset leb-detijUIkaisivat:
sy^uusEa entisen a -
merikkalaisen'': Mc-
Cloyn salaisestf^ Ulostuksesta >Yhdys-valto/
en yieis&slkunnaUe.^^
selostuksen mukaan t.v.beinäkuun 1
päivänä Länsi^ksassa tuotti asei­ta'
317 ti»Stantolaltosta.' Länsl-Saksas-;
sa. tuottaa täUä betkellä 1 tehdasta
hyökkäysvaunuja'Ja. panssariautoja,
5^ tehdasta "tuottaa: lentokonemootto-reita
j a xdi^en^osiav 38 tehdasta tuo^
taa.ampuma-as^iia lentokoneita yar"-
ten. 71 tebdasto^tuottaa aseita -mooU
toroituja joUbcköja varten Jöie. '
: ^<Nämä'nuperdtledot osoittavat ha^
vainnollisesti,- että saksalaiset miU«^
tairistit. ovat saaneet Jälleen käsiinsä
sotaleollisu)i4%^'|oPotsdamin'^ sopimus
Sa)b^n V s<^t)l^ilSuu
se.^äTonLän^-Sa^(sapsa jätetty k^^
JÖUKKOLXQETYSTO, . .
Parmarit vaativat'täysm selvää. Oh­jelmaa
t^^peijBilfy^ymyksessä. H e
vaativat-tp:ntfntaa:^^Jft>klto1ShBtya^
ttaee.menn&:Ö}tä«£«n^^.^^
Laurentius^ e t t ä j a i j i v^t^ fa»?narit
eivät enää, a^[s^ ^j^nadaa etujen
vastaiseea' k^^^^litlöi^aan,- T u ­lee
kutsua^kooUeAlännenka^^ptO^
ferraissi,. jossa osuusUi^c^t,/farma­rien
uniot. työväen j a liikemiesten*
-järjestöt yb(^s3äniaakantataallltidc^
a ^ edustajain kaassai^sdunnittäevat'
Ohjelman kauppamarklcinolidentakaji-s
i n v o i t t a m i ? ^ paSauttamalla
kauppasuhteet Commonvrealthin
maitten kanssa.
Kalkkien jnuttten kysymysten, met-;
nestyksellbien ratkaiseminen iriip>puu>
siitä, kuinka tämä tärkeydessä
kaikkien: muitten-edellä^;^ oleva, k a i ^
Torontoon tilattu
40 uutta. säh!(ö.
johdin b u Ä '
Toroato. - i . T l C - o n tUgnnut Cana-dian
C a r a n d I^tmAcy Co."Ltd:Itä 4o
ö a k ö j o b d ^ u ^ f a . . -JSämä maksavat
yhteensä n(f^,tfUO^JO^,
jBusslen. t o ^ t t ^ p U n e n päättyy v
1953 grksyya .^thennpsa. Xstuinti]^
näissä .tuloe olemaan 49 matkustajal.
le.
- Vernon, BLjC. — Täällä JlmotettUa
niaaxmatalaä^jettä 22<^Vuotias äiti^<^^^
T ) a u t e t t l l n - m ^ ^ ^ ^
'dettiln,\ettäjhää ei öihit ^oanaali-pakysymys:
ra^aistaanv
Järjdlä'kun'nän tappoi Il^fcuokaut-t
a vanhan lapsensa a n t ^ a l l a hä­nelle
maidon mukana'myrkkyä.^ <
Ingridia Deglavs; J < ^ tunnetaan
myös mrs. I g g ^ ,.S«sbeiBhi,'nimdlä.
tniljetettiin ' ^ e t i ^ Vanro
ikilaan. f - , .
Oikeudessa t(><(tttbn,,et1;^ b ^ j i l tl
sylissään henkisestji^ vajavaista lasta
kun bän^ opieHcnsä' antoi' lajsäle '*
oiyrkytettyä!-;XttaItoai s Tämän •-tap^.
jid^sen Jälkeen mrs. Seeberg j ^ ha-
• .i^fUsntiebensÄ^iManfred Seeberg ot-
~tiyat inyr,kytettyä,JKimpanJaa.
Mr. Seebergin ija .lapsen ruumiit
löydettiin kämpästä Pentictonin lä­hellä-
vibne m a a p u u s s a - sekä mrs.
'Seebeiig^ löydettiin, myös tiedotto-massa'.
tilassa' samasta paikasta.
' f .VbBnomaiSet: sanovat täällä, että
prcfc^raattorin;' V deparfcmentln ; tulee
antaa päätös siitä toimitetaanko mrs.
Seeberg mielisabraalaan Vai lasäce-taanko
hänet vapaallb jalalle.
anioi
ti Pi
lanm
Murr
iaiva
sekin
lijttyj
hän
asum;
nalle
han t
kurss<
Kaksi
•ti osa
• tuloki
sastor
1910
.Wark(
iDJtea
- Har
L Le
' Pubuessaaa: parlamentissa lokak-kuun28^
nä Italian työminJsteriiRu-blnaoci
(krM- dem.), kosketteU työt­tömyyskysymystä.
: Tosiasia - että
-vesitettyjen tviraUIsten; .tietojen -mur.
kaan Italiassa on nyt n . 2 miljoonaa
työtöntä j a työmimstei4 vakuutti parr
lamentrlle, että 'aiaUitus et ollut (vä­linpitämätön
«ra^d£B4^^i J ^ <m
kohdannut niin^monia perheitä''. ; •
Miiften-Rtifoinaoci ihuolebttt Italian-työttömistä;?:'
Almuapua.luonäoUises--
:<ti annetaan, '.mtttta' ministGrikibv'
:,myöntää. että se o n-väbeinmän kuin'
«neljäini^ - ji^lialfpsfin'^yö^^^^'^'^ ' k u r -
naan Wtt»m|ttä. bnlhelpptfshbb-^gsta p a J j t ^ | a . fiit&k^« räin
mata..että'slitfr^vbioHa säilien vaka-f »'«^"t-'^ ft.ihW^ «P .:
v£j;:seUpauksk^urQopan rauhan; säi-lytt&
pttiseU6.1-?y:V
.Uskollisena rauhanpuolustuspolitii-i
kalleen - N c u v o ^ l i i t t o vaatii' Potsda'--
min i^äätösten ehdotonta täyttämistä.
Saksan kysya^ksen ratkaisemista o i -
keiidenmiikftfceai'^» demOkraattlses*
t i . ' Tämä politiikka on saanut uuden
klrk]»an väfaVist^Uksensa Keskusko­mitean
toimin^t^lostuksessa Neuvos­toliiton
kommtmistisen puolueen X IV
edustajakokoulBselle.: "Potsdamin so­pimuksen
mukaisesti", sanoi O. M .
Malenkov selostuksessaan, "Neuvos­toliitto
totedttaa-' Järkkymättä ^ poU-:
tilkkaa, Jonka-tarkoitulcsena on saada
mahdoUisimman' nopeasti solmituksi
rauhansopimus "taksan kanssa, kaik­kien
miebitysjoiikkojen poistaminen
Saksasta Jä; yhteinen, riippumatto­n
s a >,raUbaarakastavan Ja : demok­raattisen
Saksan luominen, pitäen
sltanällä sitä, että tällaisen Saksan 0-
lemassaolo raiÄäarakastavan Neu­vostoliiton
olemassaolon ohella tekee
^mabdottopoak^ uusien sotien sytyttä-niisen'Euroopassa
ja. Euroopan mai-deiv
co-Juuttamiseh maailman imperi­alistien
taholta."
8f0.000 työfönt^^^Rtibinacci iV se­lostanut
miten muut tulevait^itoimeen^
ysiSls3s& .fttän osoittC että^ v&neisten
,Wosien^aifcanft dX9A1^ Itellalaista on
poistunut "Diasta: letsi^seen:: töitä
m u u a t t ^ . : I t a l i a n hallitus, käutittaa
pois eiirt^antseen.
Kaksi päivää Rucinacöin puibeen
'jälkeen italialainen uutistoimieto ker­toi
<taipaukS8Stav.-^ka kuvaa näiden
siirtolaisten .kdhta]ji^v:;LOkakaun-t 30
p. Sydneyssä, Austraaiiassi^ 200 työ­töntä
italialaista ^siirtolaista marssi
«äkäläis»! Italiaaifbasi^aatin luokse.
•Poliisit kcetUvs* estää iieitä: Ja louk­kaantumisia'sattui
molemmin puolin.
L ^ ä poliiseja tuotim kJJreellisesti
paikaUe Ja nlidfin avulla ihajoitelk^
mielenosoitus. Siirtolaiset kokoontui-audelleen.
j a Jatkoivat nmissiaaa
tään työttömien'maanmiiestensä oi­keuksien
puolestei; .VIell^ä\hän esitti
anteeksipyynnön ' austraaUataiäUe
vkltaMtjoille. Tietotoimiston rapor-tissa:
vsanotaan;.:ettäv:1^0BisuU'.^'<ilma^
olevansa; p^il&aasndelenoscdtUksen
johdosta" Häar^eirollut palioii&an
p(^Usi{^7:'.^if^'t«I^en'^: toimoopltei'
den;veän niielenocsottukkn.takla.
y-^pit4mätitön)sys ,tyött^my3^-
eediaan, aäSiMen ilmeisesti kuuluu Ita*
fllfiini IfaäitsTJaia objelmaaar Jote;t^^
mlaisteri^ e i vQi' pul;^41aan peittää.
Yksin ^ökansan ja fotuuijenr puolesta
taan, että toisen maailmansodan a i ­kana
Henle rosvosi hitleriläisten so-r
tajoukkojen.miehnttämistä maista' o -
maisuutta 90 miljoonan markan ar*'
vosta. Nyrnbergin tuomioistuin, joita-käsitteli
suiu-impien saksalaisten so­tarikollisten
juttua, - laski Henlen n i i ­den
rikollisten ryhmään. Jotka olivat
Saksan sotateollisuuden ^'todellisia
isäntiä".
Tiessenin konsernia johtaa nyky-r
ään Wllbehn RoeIen,Göringin lähei­nen
ystäväi "German Göring^ Wer-ke"
sotateollisuuskonsemin johtaja;
" I . G . Parbentadustrie" konsernin o-sakkelden
pääomistaja on RicSiard
Merton, Joka oli eräänä Johtavana
toimihenkilönä Hitlef-Saksan kemi­allisessa
teollisuudessa-
Aivan samoin kuin ranskalaisesia.
aatelistosta sanottiin bourbounnleh
restauration; aikana, samoin voidaan:
nyt sanoa hitleriläisistä teollisuuden-tään
imobtaneet eivätkä ole mitään
oppineet. .. Heidän. ; pyrkimyksenään
entiseen tapaansa: o n Saksan: impe-.
rlalismin sotilaallisen voiman palaut­taminen,
maaibnanmarkkinoiden v B l i^
taaminen J a agressiivisten sotien jär-i.
Jestäminen Saksan naapurikansoja
vastaan.
Sen vuoksi on luonnollista, että
Vaikka olemmekin sJloin tpöbi^
napauttaneet kynsille' ilFhdSSvaUoässa
ilmestyvää >^lndustr.^alistfa, sUta, että
se <m - ; k u a m t u n u t ' au(äes&ela^
työläisten p i i f ^ j i e n Ja. artähyetee-ria
» lietsojaia saappaita, olemaie
aiyöskin ''-valniis aataniaaa sille tunr
alistuksen silloia^kun se sen ansait­see.
. > . '
~ Totuuden a l e s s a saaommekin; et­tä
vaiidca iOidustrialistbi
byökkäUee jatkuvasti
vjetnämnaistejg maita itsenSisyytea-sä^
ja-ibmisoikenksiensa puolesta'tais­televia
"kommunistisia vaioHtsIa"
vastaan, m a ee aina silloin tällöin
JBällii totuuden Ja oikeuden puolesta­k
i n lausutun sanaa Julkisuuteen, i ^ -
semisen.
T^iiän tarkistellen Ja s e l l ^ ^
v i e n ' työläiälukifoitten nlieiipiteitä
i^tkerasti arvostellen Ja manaten.:
tobnitus
korealaisia.
•^ftari^v^'m'-SS' pnä j u U p a i ^ ^
d u i s t r i i U ^^
harjoittajista ,että he eivät ole »d-j,."AfitaiKeta''6SBMrajaldldl^ arvoste­l
u a " , donka «Oemme valmiit liikeuKutn
Xoxiijistrliaistii^i:kred^ ;
:T^(S^giKrt8*^i^
taiiiid^Tbdy;^
palvelesitmonopoleja Ja kuinka niissä
j i t O c a ^ v a atnelsto ziippou feokonaaa
jasta^'.3^kEälösta itai pienestä yyh
aoästä^!^
Artikkelissa lainataan mujttea ar-
XOSteHMen p b 8 j l a ' m P v a r c U n . yll<q?ls-top.
}B-pfessortn iJhaföen lausuntoja.
.Pro(..Gfa^een sanoo, että YSidysval-t
a ^ ^"sanomalet^iK^ o n laiminlyönyt
moraalisen \ ^^sädi^mnalaisuuteQsa^ Ja
etfjj^ oe rmuodo«tää^^r
^ U U i s e n WaAkm, i6k& tm perin v a ­h
a n Tastuunala-aen laillisesti".
- .artiiäEelissa sanotaan
Chaifeen jjanottef5n,"^tä *BanomaWi-det
Julkaisevat tosiasioina mon^a va-"
bm^Qittavia. iajistmtoja yksilöistä ja
järjestöistä^. . . : , v^':kongres5ionaaIsen
koGkemattomimden suojassa'' J a vie-;
läpfä äOlob^^'^ k im sellaiset lausun­not
ovat • ilmfc-aesti' bäfkäClemättömiä
valheita.".
aökä tekee^i^l^a kaks^ kertaa pa-benunak^
o n ^ , ' e t t e i parjatujlle an-n
^ . tilafeautfai vastata Ja esittää
Ptjoteftaajotosi^jpita vääristelyjen Ja
valheiden kumoamiseksL
V jSaaomalebt^^bjflle pitämässään
puheessa - r - zmif^tun a r t ^ e l m mu­kaan
- ^ o l t C ^ e e a sanonut lopuksi:
;"Saaaavapauden asäi •Yhdysvallois­sa:
o n ^urenunassa vaarassa Ikuin se
on> koskaan ollut sen Jälkeeo kun
kaikki JeffersonUa'66t' sanomaiehdrt
>fadäDa(Utettiin~ kap
vuonna'iraa...^ ,
.Asiallisesti'^mottai. Joskin varovai­sesti^
Johon yhdysvaltalaiselle profes­s
o r i i n o n Varmaankin) paljon syytä;
konsulaa'ttLai, missä uusi^kabakka po--
liisien kanssa ' s y n t y i . :^Italiaiaisist&
vangittiin viisL
. I t a l i a n konsuli, Simone, saaqilebr
timiädlle: 'Nämäm^het eivät halua
.muilta intin työtä. V H e tulivat Aust-r
a a l a a n molempien maiden Ihyväksy-mSn
sopimuksen perusteella, dessa
luvataan heille jtyötä." ^
.V Mutta «herra 'Sbnone ei. tehnyt m i -
ellei
Sveitsädh Atlantin-
Bern. — Sveitsi, ei • voi osallistua
miibink^^n' välittömään: t a i : välUU-
•seem valtioliittooni; sanotaan viralli'-;
sessa/tiedonannossa' amerikkalaisten
tietojen. Johdosta, Joissa kerrotaan
Sveitsin j a A t l a n t i n järjestön väU-sestä
kosketuksesta; .Amerikkalaisen
uuti8tobnis|ton;:levlttlib|ä 'tieto perus­tui
Irarkeiden a m e r l ^ I a l s t e n sotilas-benkUÖfden
lausuntolhlä.
WashingtQnissa oleva Sveitsin l a - ;
hetystöron: saanut objefn^ttää'vas-talauseensa'
Ybdysvaltam ulkominis­teriölle,
jos todella käy ibni, että a -
merikkalaisetsotilashenkilöt ovat täl­laisia
lausuntoja ;;eslttäneet. :
Uutistoimiston tiedonannossa vii-ta.
ttiln myös sveltisilaisen^Vsotilasval-tuuskunnan
vierailuun ^Tftiidysvallois-sa,
Sv^tsJn tiedonannossa: huomau­tetaan,
että valtuu^mman tehtävänä
o l i yksinomaan, tarvikkeiden-osto, ei­kä
koskett&sen aikaansaaminen so­tilaallista
yhteistyötä varten /kum­mankin
maan kesken.
lllllll
7
Aliii
1255
Mi
Unlo
CA
- r-.Canadassa, oli - V i i m e kesak. 1
' pn'ä''lil80,500; farndbevbstä e l i '9 pros.
vähemmän kuta vuosi aikaisemmin.
T
halua joutua kuulusteltavaksi
''epäamerikkalaisuudesta".
Toivottavasti -Industriaiistin -tobni-
.tuslcinlUkee tämän^arvostelua uudel­leen/,
sillä .varsiakin ;kansandemok-raatUsIstamaistd
Ja-niiden, asioista
kirjoittamisessa se;iVoisi\oUa hyvään
tarpeeseen.' Sen nniistanönen; tulisi
ajanoloon merkitsemään sitä, että a r -
vostehija ja . m o i t t e i t a ' - t u ^ - p a l j on
vähemmin lehdra.työlllslttkijoilta:
Täällä Canadan puolella.meillä o-vat:
asiat -suoma&isten uuUslehtiein
kohdalta s^ten, e ^ - ainoastöan- mei-'
dän lehtemme Vapaius on,ulk<9uo.
lella rahamiesten koataoim j a voi
esittää jkaikki a&at totuuden^^ m i ^ - :
seseti- " " I ^
Toiset; suomalaiset uuUsIehdä, V a ­paa
Sana Ja Canadan •Uutäset. ovat
irabamiesten petdnJonkynnea a l t a v i - '
sartäviä Untuva;
CaiQdan Uutiset' ei: puolestaaa^oile
koskaan kieltäaytkSän olevansa por­varien
palvelija, mntta- irapaa Sana
on pyrkinyt esitatymään työväeaieh-den
nimellä.
Nyt kuidenkin seDalseUo v ^ u t t e -
lulta (m pudonautpcdijapoia lopulli­sesti,
kun ttse suurrahaa edustaja
F.2uuicial Post todisti k u v i a Ja s a ­moin;
kuinka Vapaa Saxjäarud&itaan
puutavara- Ja kahfosybUöiden xahoU-l
a sekä niiden palkkaamien valhenlk-karien
vuodatUksUIa.
'Snrioea; muuten onkin^Y^
lukijain kObtalo, vaxsb^kin .työlälfilu-kijain
-> mikäli niitä enää o n — k n a
kirjotitukset x t i n yhdestä, kuta todes­takin
asiasta värkätään työnatntaJa£o
taa ja ainakäa sotahysteriaa, voidak­seen
sen varjossa k a h m i a entistä suu-r
^ p i a voittoja, on Vapaa Sanan, sa-möln
kidn kaaktoisn muittenkin suu­ren
iahito: lebtien,^ hJhkutbaTO sodan
Ja vlhanUetsoiman-. puotesta. ,r.'^^
On Julkaäfiteva-valheita, l e k^
kauhujuttuja'työkansa^ hallitsemö-
4a maista Ja TOlettava^kaJke^ nukä
autta!s( hik^joOa" saamaan olken kä­sityksen
Imaaibnaa:- asioista.
' E a m . Suom,een, nähden .ön Vapaa
Sana Jo siinä ' s b r k e a e s a a i » ^^
(tä se-joutuu karsimaan suurämnan
osan Jopa Suoral^Beurankhi vaJittä-ndstä'
uutiästalEiin;'^ kOäka ixlissä kcr-
•rotaaandla&fatiSuom^
mälfe tgrkelistä asioista 1 ^
rt-, urbeUu- Ja kauppastfhiteSsta itääa
päin y m . sellaisesta.
' «iistä ed passaa puhua. Palkaa
mateaja kun saixoo, että tdbksa <vais
l u k i j a i a slbnille eellalsten totuuksien
asemesta. .
Samola^m asia maailman, histonaa
suurimpaaa liikkeeseen. roaaJtoa»
rauhaaliikkeeseenjpäbden. Suu tar­kasti
k i b m i sen «yöäkentelystä.
K a i k k i mitä on oikesis aötä san»
On sunmtttainen faafiUdcuminea, ha-peäaxätönalmittejyja
muu roskai­nen
k i e l e n k S y ^ / Johon kyllä "Sa­nan"
lÄätofanlttaJalla onkin esnm-tSOstt
lahjat.
Nito filö on'aala täällä, että maili
suomalaiset uutlalehdet ovat kJffiT*
mykse«sö'. ntbi meMäa lehtemme Va­paus
oa^ yksin työkansap etujen J»
totttudea^pnplesta; f!
12
sivi
o
Oi
Kai
Tär
Ty«
Cai
Tyo
LUb
J i sk
Cai
Can
P08(
Can
Caa
Van
VIra
Hankki
Siinä o
VAI
BOXfii
i