1956-08-23-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, <^o)(uuo 23 p . '~ Tbursday, Aujs. 23,1956 :^^^J«n ff :?W>fl(jlirfffltf Pfffflf ff***f '•••''IPf-^ «•UUbefl Kor. « , U17, Anthorted i « «Bood d«8i BiaO ^^f^ the Pott OUke Detmxtment. Ottew«. Pub- CbD Bt^ W , sodboiT. Qntn» Canada. Tefcubones; Sm. Office C0. *-436i; «tfttatial Qfllee 0 6 . M a n a g e r e.8akst EtatarW,mmA Uaäing adätea: Beat €9, SatOmj, Ootaxio. Mlfgrtising ntastpon appucstiflo. TraaHatton f ice of cbajge. TILAUSinNNAT: Canadassa: 1 «k, 7JOO « kk. 9.15 Ylulizvallolaa; 1 vk, exiP 6 kk. 4 ^ Suometta: i vk, 8 A ! « kk. 4,75 BXim maialamlaviaalit 412Kutoi^on Idjdcssaininc keirottu, British Columbian niaakunnan Sfkial Credit-hallituksen pääministeri Bennett järjesti "yllätysvaalit",; jdQui suoritetaan syyskuun 19 päivänä ja nimenomaan s i i iu miele»-' ^ 'etiä hän vmsi hallituskauttansa pidentää Oman perusteenisempaa lfi^f^k^^erinäiwta pohittisista k y s ^ 'Alyontäen: ^valitsijoille vaivaisen kuukauden aikaa .tutkia maa-kioman- iasidita;'Social Creditin' hallituksen päämies osoittautui, jos ^djäikoisen ovelaksi, niin ainakin käytännölliseksi puoluejohtajaksi. ^S^llauKt kysymykset kuin n ^ juonnonresurssim^iraiskaus, in^tieskandaalit jne, jäävät silloin unholaan kun mennään ^'hyvän i^^^lippua^hdluttaen pikamarssissa maakuntavaaleihin^ vtuumivat fkida] Credit-puolueen poliittiset strategiamestarit. Tuleeko tämä strategia tuottamaan tuloksia Social ,Credit-puo- INtteUe tai':eiko tuo aika näyttämään. Me puolestamme 'iidainnine, että vaikka Social Credit puolue tulisi uudelleen valituksi, , .jMHiad kuitenkaan merkitse .sitä että niaakunnan edut tulevat parhaiten ^ läSdetukss, '^Päinvastoin olemme vakuuttuneita siitä, että Social l^|^'ti)UoIu(t on poliittisesti,yhtä maho kuin vanhatkin, puolueet ja sdjn^uddoin pitäisi saada valituksi mahdollbimman,paljon työväen- , «akhiä «British Columbian lainlaatijakuntaan. ' ;B£tesvä$tuuntuntoisiria kansalaisina sikäläiset maanmich^me tu-j^, irlfaneksi vaaliuurnalla siihen, että maakunnan etujen mukaisesti cbliee'valituksi inahdollisimman monta työväenedustajaa. Tässä mie- . 1«eä,l^ iofyoVat Ja toimivat niin, että molemmat työväenpuolueet, iMot Sjekä.muut työväen- ja farmarien järjestöt nimittäisivät ainoas- . taan yhden ehdqldcaan kussakin vaalipiirissä — ja ett^ vaalipäivään niemvBSsä säätäisin kehitetyksi mahdollisimman laaja aktiivinen yhteistoiminta työväenehdokkaiden valitsemisen hyväksi. SYNTYA4Ä- PÄIVIÄ Ont.. läyttää perjantaina, elokuun 24 pnä SO vuotta. Mn. Fanny K. tailincn, Cohalt Ontarior täyttää sunnuntaina, «loruun 26 pnä 70 vuolta- Yhdymme sukulaisten ja tuttav i a onnentoivottdoUa'' ' Osinko Suezista 3,800 pros. Vorodiiloyin Suomivieraflusta ^^V'^'SämaIla kun täällä Canadassa ilmaistiin tavallisuudesta poik-rteavaa^ ystävyyden<tunnetta naapurimaan jalkapallojoukkueen^,Mo^ rkövän X^Vmotiyiii^ vierailun takia (vierailijain vuoksi lyötiin entiset yleisöennätyksetjnäissä kilpailuissa), voimme'^uviiel)ajsi^ intoa ja ^ielehldintoa mikä nyt valirtsee isiemme -tubatjärvien.maassa, Suon iÄessä, »hissä'NeuVpstoliUon presidentti Klimiht Jerrömovitsh Vo- ' rj^ilQi;:<on,n|aansa valtuuskunnan johtj^jana ,yaltiövierai](ulia. , / yiif^Vonoshilovinsciurueescen'kuuluu valtuuskunnan jäseninä N L : n MUiMti^Vnöte^^ N : A : Mihkilöv^ N i : : n I«P^^^^^ pUuiiraloatustey l^j/i^deo{,pif^J^tl^..'p. ,Varaksui ja XL;n'Korlcdmmän K^iiyös^^ ' äUeeri Nv^iM; Pegov^^s^^ iiÄ*va%slht<«ri-Ä!*^,'Corkin';' ' • Aj.j^^Vojpshibvin valtiovierailu on, kuten,,tiedetään, yastaus/gii^en . Äderailuuni» jonka-Suomen tasavallan silloinen presid kivi teki Mim&«yksynä Neuvostoliittoon ja jonkfi'l^uIucs^käy4yi kci^lustddissaSaomblle mm; huovutettiin tajkaisfn^^^l^ ]|jf|^(p^|l^alu^.>vVorashilovinvalUov^^^^ aIkoi'iviime jUistai^a, Jol-^. < lohi hän saapui rielsinkiin. ' - r V * < - Sanomattakin on selvää, että presidentti Voroshilovin valtio-merailu Suomessa on aiheuttanut etukäteen suurta huomiota eri puo- UllainaaUnnaa^mutta ennenkaikkea Suomessav^^^^.T -dämme kiinnittää täkäläisten maanmiestemme huomiota erikoisesti -stihen,' missä hengessä on Suomessa valmistauduttu itäisen naapurimaan valtionpäämiehen viralliseen vierailuun. Siksi lainaamme Hei- Ilmestyvän S K D L : n äänenkannattajan. Vapaa Sanan toimi-joituksen "Valmistauduttaessa": i ' •-"'(Presidentti Voroshilovin vierailun lähcstymistunnelma tihenee pätvii'rt)äiyältä;^^^^^^^^ H "ifeising^^^^^^^^ pidennetään laituria, sanomalehtien toimitukset jl^^tlji^t suunnitelmia, saap^^^^ j^i^ärjestelyä perheissä. : J a kaikki ne laitokset, joihin Neuvostoliiton piClridentin vierailu j a molempien valtakuntien päämiesten yhteinen retkeily maassamme suuntautuu elävät valmistautumisen ^merkeissä: \£ikä tämä valmistautuminen ulotu vain siihen piiriin, jol^ajou-tuu suoranaisiin tekemisiin vierailun kanssa. Ihmiset lukevat työpaikoillaan Ja k ^ ja harkitsevat paikkaa, I f f l ^ voisivat tervehtiä korkeita vieraita; ellei siihen ole mahdol-l ^ ^ k s i a , miten muuten voisivat parhaiten radion tai lehdistön tai qjotlfmpien välityksellä vierailua seurata. n i ^ valtionpäämiehet. Mutta Neuvostoliiton presidentin ja hänen seurueensa käytiin kiintyy aivan erikoinen huomio. Nähdäänhän tässä harvinaisessa tapauksessa kaunis takuu siitä, että maittemme väliset suhteet edelleen kehittyvät sotien jälkeen lasketulla molempien kiuisojen ystävyyden lujalla pohjalla. l^!;*iitTäytyy sanoa; että tämä touhukas j a ystävällinen odotuksen: tun-on paljon miellyt^^ taitamaton kannunvalanta; joka eräistä maista käsin alc^?ttiin:Suomen^j Intob siirteiden horjuttamiseksi, ja johon eräät harkitsemattomat pii-i^ ijä y^ilöt 'täälläkin lankesivat. Onneksi tämäntapaiset erehtyjät ö^t'' muutamaa Jiar>'aa poikkeusta lukuunottamatta vaienneet; ~ Ja i\fH!ii^^ ''poil^eajatkin*' ovat osoittaneet poliittisen arvostelukyvv-ttö-myytensäuudestaan rupeamalla pohtimaan, kuka on eniten ansioitunut Suomen ja 'Neuvostoliiton suhteiden hoitamisessa! Siitähän ci rji^laisi^olla^ällystä: se on mahtava kansalaisjärjestö,^jonka puitteis-: sk^'i(aikkiin puolueisiin kuuluvat ihmiset o\'at työskennelleet Suomen j».Neuvostoliiton ystävyyden hyväksi. Se järjestö on myös'' tehnyt voitavansa mahdollisimman monien yhteyksien luomiseksi maittem-nll^^ Välille. Ja lopullinen ansio tästä kaikesta lankeaa tietenkin Suo-jÄeö ja Neuvostoliiton kansoille, jotka yksimielisesti ovat väistäneet tuimiollista, sellckauksiin ja sotiin johtavaa tietä. -'•^rrTämä on varmaan pohjana vastaisellekin politiikallemme. Niin Jcauppasopimusten, kulttuurivaihdon, teknillis-tieteellisen yhteistoiminnan kuin jopa tavallisen turistimatkailun avulla lujitetaan ystä- ^Ky?^teitä j a haihdutetaan ennakkoluuloja. Suomen mukanaolo kansainvälisessä elämässä, Yhdistyneissä Kansakunnissa ja muualla, edel- ^ )|yi(ää ;myös; että me jatkamme sitä erimielisyyksiä tasoittavaa ja vylUiäsynmiärrystä lisäävää politiiMcaa, johon kansamme enemmistö onf: so^bn jälkeen maatamme ohjannut. Tässä mielessä kansamme varustautuu ensi viikolla \-astaanottamaan Neuvostoliiton valtionpäämiehen j a hänen korkean seuruneensa. SE OUU MäBDOLUSiii ^' BIY08 GAMADASSA Mitä -tflhftnga mr^'-Tnrine sflTW**kp^" tilanteesta; Vienajällä; olen valmis i l maisemaan kantani tässä Jajuuri tällä hetitellä, ylistäen NeurostoUiton parlamentin Jybyen istunnon työtä. Se iiarlamentti käytti vain kakata tai leolme päivää aikaa hyväk^e^n pääaslailisemmatt laloJaadinnallisen ohjelman vuodelle 1956. Tärkein koilta siinä obitelmassa oU vanhuuseläkkeiden kaksinkertaistaminen yb-dessä eläkeiän alentamisen kanssa. Joten sanon, uhatut päästä Bulgani-nllle Ja' KrushCbeville, tässä t a u k sessa ainakin! Jos meidän oma pääminlsterioune katsoisi kykenevänsä ilmoittamaan samasta ohjelmaäta Canadalle. hän voisi ilmoittaa parlamentin hajoittamisesta tänä iltana Ja (oavilttaa «äy-dellisen voiton sen johdosta pidettävissä vaaleissa. Ihmiset kysyvät, että onko olemassa todellisuutta Ja rehellisyyttä Venäjällä tapahtuvissa muutoksissa. Totta kai vastaus on ilmeinenkin:'Ainakin yhdessä suhteessa. Vaikka mikä canadal8i|ien b a l l i ^. Joka kykenisi tekemään Juuri sen, mitä Venäjän hallitus on t e h n y t8,0. kohottamaan vanhuuseläkkeitä sadalla prosentUla kailtUle-^.voisi olla vakuutettu ainakin välialkiBisesta kan^ san suosiosta- suurimmassa, määrässä tiistoriassamme. ElmorePhllpott, Vancouver. Sun-lehdessä. Kanavayhtiö on itse asiassavegyp-tilälnen yhtiö, joka on Egyptin lain alainen, muUa jonka toimipaikka sijaitsee Pariisissa. Osake-enemmistö on oUot kuitenkin Englannin ja Ranskan hallussa. Yhtiö •• perustettiin hoitamaan «toi- «milupaa, joka myönnettiin vuonna ;i85^ Egyptin varakuninkaan Jtoi-mesta, aikana jolloin|EgypU oli viejiä Turkin alusmaa;,;kanavaa .avajaiset. pidettiin marraskuun 17 päivänä vuonna 11869 ja ioinuljyifran ^ l i määrä kestä^-i?» lvuotta^avaj£$a^ lukien/^'.-! i' ^'C^ ;: [ Näin;qIIen,^oIin Icanava/ipkä ta-; paukscKäsä hullut'Egyptin'f omaisuudeksi m^askuun 16 päivänä 1968. •joten kansallistamisen ainoa 'tu;os on vain siinä, että kanava its^ asiassa siirtyi Egyptin omistukseen 12 vuotta ennen mainittua päivämää- »•ää. . . . 'Englannin pääministerin Edenui esittämä väite, ettei Englantimil-loinkaan tule byväkE^ään; kanavan-" yhdenmaan-kontrollia^ merkitsee itse asiassa sitä, ettei kon^ servajilvinen puolue ole kunnioittanut sopimusta, jonka nojalla toimilupa olisi päättyn^ vuonna 'IdäS. mifiH OVAT ENGLANNIN EDUT YHTI0SSÄ? , / , ' -Vuonn^ 187'S \osfi "silloinen Englannin pääirtinisteri Disraeli -^-^ konservatiivisen puolueen edustaja — miltie^ puolet, kanayayhtiön osakkeista. Niinpä Englanti omisti ennen .nyt tapahtunutta kansallistamista .353,404 osaketta tkokö osake-kalinan ollessa 800,000 ja malcsoi siitä aikoinaan 3,976,582: puntaa.i Onkin hämmästj-ttävää todeta,- että Englanti sai yksistään vuonna 1955, senjälkeen kun oli vähennetty Egyptille tulevat voitot; noin 2,900,- 000 puntaa puhtaana voittona ^kanavasta! Kanavayhtiön osinko on .noussut peräti 3,800 prosenttiin. Jo vuoteen 1923 mennessä oli gnjglapnln hai Utusi saanut kahdffcganfcertaisesti takaisin osakkeiden p s ^ o ^ aiheutuneet menot. KanaräybtiÖssä on toiminnassa yhdeksän englantilaista jdbt^iaa^i joista kolme :^oglannJn halJittiksen nim^miä, 16 ranskalaista, viisi egyptiläistä, yksi amerikkalainen ja yksi hollantilainen. Vuonna 1882, piakkoin sen jäi been kun Englannin hallitus osti kanavaosakkeensa. Englanti hyökkäsi Egyptin kimppuun^ pommiUi Aleksandriaa, löi penisteellisesti Egyptin sotavoimat ja Uuetdtti ioiaan. Osakkeidäif^omistus ja Egyp-; tin miehitys olivat Englannille toisiinsa läheisesti lu^^rviä seikkoja. sÖNKXLAisiA VorrrtJjA SiUpAANjCANA VASTA?. Kokonaistulot kanavasta, jotka käsittävät etupäässä kanavämaksuja laivankuliista, nousivat vuonna 1955 35,200.000 puntaan. Näistä tuloista Egyptin, hallitus sai suoranaisesti vain noin 1,000,000 puntaa, eli yhteensä 3,400.000 puntaa, mikäli summaan lisätään iOgyptiläittt verot yhtiöltä ja verot osingoista. Mikäli verot Egyptissä olisivat yhtä kor-keatj kuin. Englannissa, olisi Egyptin silloin pitänyt saada vähintään HfNTAVYÖRY CANADASSA JATKUU AiHEUHAEN HUONOMMAN |l|lfT||\p4 ;Ottawa. I — Keskinkertaiseh canadär^ huolestuntjisy^itt^ tilanteen. J[9hdosta laisen: .perheen 'budjetti >tulee 'kärsir mkän entistä enemmän-tänä vuonna Voittojen noustessa ennätystasoon.^ ;: Useimpien V canadalaisten .perheiden >ny t 'Jo iehden (kaikkensa • perhebud Jet-tinsa .-tasapainossa pitämiseksi, otto-valaiset äsiantunUJat;ennustavat. että' hinnat ttdevat Jatkamaan nousu-, suuntaansa vielä Joitakin aikoja. Vieläpä itse rahaministeri Harris tunnusr ^aviettäiinflaation vaara on vakava. Hän sanoi parlamentin alahuoneella elokuun 12 päivänä; että Canadan ta- ^u»^ on ifhetlkobteise^sa, vaarassa" -i6utuifp&;kpn^^ ^, ^ ,^ ij^llituksen -hintaindeksi,. Joka pe-. rpstUu:V. .^1949 hinixiihhi /tavutti en-riätSrstasonhehiäkuussä Ja vielä edelleen Jatkaa nousuaan.,, Se on nyky-; ään 118.5 pisteen tasossa; Joka on korkeampi ;kuin minään a&ana sitten v. 1952 tammikuun/ Jolloin se oli korkeimmillaan Korean sodan aikaansaaman inflaation johdosta. Silloin se oli 118.2 pisteen tasossa. Viime kahden kuukauden aikana kulutustavar rain hinnat ovat kohonneet miltei yhtä paljon kuin ne kohosivat viime kol-- men vuoden kuluessa. Alin .taso saa-vutettUn v; 1953 toukokuussa; Jolloin indeksi seisoi II4.4:ssa.' Viime kahden kuukauden kuluessa tapahtunut hintojen nousu oli havaittavissa ensikädessä ruokatavaroissa^ joiden' hinnat ovat kohonneet Jokseenkin jatkuvasti viime vuoden ajan. Huokatayarabi hintojen nousu seuraa välittömästi asuntojen ja vaatetulcsen hintojen jatkuvaa nousua. Ruoka Ja vaatetus; muodostavat yhteisesti 43 prosenttia hintaindeksiä laatiessa huomioon otetusta kulutuksesta. V. 1949 käytetty dollari on ainoastaan 71 sentin arvoinen nykyään sen ostovoimassa. Huomioiden sen Iniin-ka tulikuhinnat kohoavat nykyään voimme odottaa' että sen todellinen arvo tulee edelleenkin laskemaan tulevien viikkojen aikana. Lihatuotteiden hinnat kohosivat 44 prosentilla viime kuuden kuukauden aikana saattaen väbittäiskauppiaat yhä vakavampaan asemaan. Kasvikset nousivat hinnassa 3.8 prosentilla. Tuo 118.5 numero ei anna täyttä kuvaa tilanteesta. Useissa . kaupur geisssa; erikoisestlkin teollisuusalueilla se on paljon koikeampl. Torontos-. sa se on kaikista korkein ollen 121.5. Vancouverissa 1193 ja Montrealissa 119.1. Montrealissa on niokatavarain hintaindeksi koikein olleen 117.4 ja Torontossa asuinhintaindeksl. olleen 148S, verrattima Vinnipegin . 127. 6:een. ELXKELXISET KXItSIVXT ^ Tämän uuden hintavyöryn vaikutus Canadan alin- ja keskipalkkaisten keskuudessa on vakava. Viime viikolla halUtus jälleen kieltäytyi auttamasta eläkeläisiä lisäämällä heidän nauttimaa $40 kuukausittaista nälkäkuolemaan johtavaa eläkettä. Aikaisemmin saman istun-t< dcauden kuluessa se kieltäytyi käsittelemästä kysymystä pexheavun l i säämisestä, jotta se olisi vastaavalla tasolla hintojen nousmm nähden. Eläkemaksu nykyään on vain $32.40 arvoinen verrattuna v. 1940 rahaan. ' V a i k k a hallitus onkin ilmaissut se on siitli>hiMiimatta kcAio^tanUt iqä-nadan 'paiikiö'lainak(i-^oä'jo'vildeil-nen kerran tämän vuoden kuluessa, fokuun 8 päivänä'tapahtunut viimeisin lisäys asetti koron nyt 3.25 prosentin ' tasoon: Väitteenä on - se, että «maan $8 miljardi:^ omaisuussijdlti^ on liian suuri maan fyy3illisilleire?^ sursseille. Ottewa ei ole kaikesta huolimatta vielä' tehnyt mitään tänä vuonna ilr meimeiden* 'aurien voittojen .-hyväkseen käyttämiseksL Pääomien lisään mistä ei vieläkään verqlteta tässä maassa. Joka puolestaan johtaa eneotpään inflaatfoon. lämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä voitot olivat 31' prosenttia suuremmat kuin vastaavalla ajalla edellisenä vuonna. Jotka myös olivat 35 prosenttia korkeammat kuin sitä edellisen vuoden voitot. Voitto-osinkojen Jakaminen on 14 prosenttia edellä viime vuoden vastaavalta ajalta. Samanaikaisesti palkat laahustavat elinkustanuston nousua jälessä. 6 miljoonaa enemmän tuloja Icana-vasta.- ' Tällä/'hetkel]ä ovat .Jkanavasta aiheutuvat^ ylläpito- »ja käyttökustannukset ainoastaan noin '9,400,000 puntaa.: Hallintokoneistot .Lontoossa, Pariisissa ja New Yorkissa maksavat yli miljoona puntaa ja eläkkeet, jolta suoritetaan yksinomaan eurooppalaisille / toimihenkilöille, nousevatjyli' 2 imilJoonaan puntaan. Tulot ylittävät Iniitenkin, inenot noin 16 500,000 punnalla, joista zln kanavan l»nsabiyälinen sopimaa takaa kaikkien lunsakuntien aluksille vapaan kulun SiMzin kanavan kautta. Eikä tämä eopimus, kuten itse sopimus kanavan omistuksesta, suinkaan pääty vuonna 1988. Egyptin hallitus on erikoisesti korostanut» että se tulee vastaisuudessakin'^ kunnioittamaan ja pitä- -mään'kiinni tästä. ¥On»AANKO^^AS^RHN KUnSNKIN LVOTTAA? Bänc^ voi todennäköisesti luot-t a ^ . > i ^ 7 | ^ ' 0 i i tar^-yhtä vähän kgmtmjygli^^ poliittiseen iobtajaan. Vaikka Egyptillä itsellaäi-eiole erikoista syy-jtä/° Juottaa inimflnomaan ^'Englannin johtohenkilöihhi.<^^hyökkäsihän Englanti Egyptiin ^vuonna 1882 lifvaten poistaa joulcki^nsaheli kun'''Järjestys" olisi palaatettu.'Kuten tiedetään, v^glantilaiset:^ joukot ipoistui-vatEg^ tistä vasta 74 ^vuotta myöhemmin' eli iäsä vuonna! JUfutta kuka voi sanoa vofdaanko Nasseriin luottaa tai ei voida? Kenties Englanti. Ranska j a niiden liittolaiset?' Olettakaamme; että joukko : valtioita ilmoittaa .ei lupttavansa Nasseriin: tai yleeqsäkin * Egypt;'^ pääministeriin tai presid^ttiin. Mitä tapahtuu tämän jälkeen? Selvi-tetäSnliö ?sia sodan avulla? — Mikäf'on parempi sulkea kanava ja iiten loukata kailtkienme-mooitoripydrä, l^kkoslovaldassa Strakonitsan moottoripyöiBtehdas SITÄ JA TÄTÄ on alkanut JAWA CZr-i25wiäsiSr non.'-Uuden moottoripyörän«rikol-sttutenann entistä yksmkertalsempi ja parempi ohjauslaite: Mainitun täbtaaji inoottoripyörillä .on suuri kysyntä. Tehdas valmistaa tänä vuonna 120,000 nusunerkkistä moottoripyörää. renkttliniat^iarjoittavien kansalcunv tien etuja vai aloittaa -sota Englan-rin ja Egyptin välillä Suezin kanavan valvoimasta? ^' Blissä-shfateessa meidän- tulee -sitten luottaa .Nasseriin? Vain • siinä suhteessa;.' että -kanava jää avoimekr ^ i Icailulle^ merenkävijpille.' Ja i a - jnähän on yhtä hyvin Nasserin kuin muidenkin etujen mukaista. Enemmänkin; sillä Nasserin tarkoituksena on kanavan Icansallistamlsen a-vulla 'hanldda varoja Assuanln padon ja voimalaitoksen rakentami-selcsi; jotta voitaisiin keinokastella laajoja alueita--kasvamaaa.:,vajaa ja samalla kehittää runsaasti halpaa sähkövoimaa teollisuuden käyttöön. • Englannilla ja Egyptillä on yhteisen «edun mukaista pitää kanava avointa/ j&|utta. mitään; keskinäistä luottamusta ei suinkaan saada ,al-kaanmikäH öljyimperialistit yrittävät pakoittaa Egyptille tahtoaan väldvoimalla. p:kku poika tidee^^nään vanhat miehen luo. joka «^soö pysäkilli bussia odoteUen. ^ — Pitääkö ;seta JkarameUeista? _ En päda. " — Olisiko setä sitten hyvä ja pi täisi tikkokarao^Uiäni, piin kauai että saan kengän nauhani kiinni EI TARVINI7T4>VIHAX6CA V Pikku :JussiHe^o nen.senttiä. Jonka hänen olisi pitä. nyt jätt^ lautaselle kirkon fiimnun. taikoulus»!''^ Jussi kuitenkin palas koulusta h takaisin >;kymmeii8entitiet vielä mukanaan.' J?linpä häneltä ky. syttitD. että Alten siinä oli käynyt. . — Tapasin .lukkarin matkalla jt hän vei mtout sinille ibnan ovimak. sua. AimiÄtSET CCFdÄISET EDUSTAJAT KHNNOSTUNEtTA NEUVOSTGmON Neuvostoliiton kulttuurisuhteita 5,600,000 siirrettiin' varantoon ja toisten maiden kanssa edistävän l i i - Mttä sotavarustelu todella maksaa? Canadan sotavarusteluun määrää^ mät rahat ($1,775 miljoonaa) oss^-' puilleen peittäisivät kaikkien maan; kymmenen maakunnan menot. t Yhden lentokoneiden emälaivan hinnalla ($41 miljoonaa) ja keski- Canadan radarilinjan yhden vuoden kustannuksilla ($45 miljoonaa) voitaisiin rakentaa South Saskatche-. wanin joen pato. Keski - Canadan radariverkoston liinnaila ($170 miljoonaa) voitaisiin järjestää Canadan 848,000 vanhuus-eläkeläiselle, lukeutuen heihin myös 94,000 yli 65 V . ikäistä, $10 kuukaudessa lisäeläkettä korvaukseksi elinkustannuksien noususta. Kahden hävittäjälaivan hinnallp ($46 miljoonaa) ja niiden vuoden ylläpidon, hinnalla voitaisiin lisätä yhdellä dollarilla kuukaudessa per-heapua Canadan 5,225,000 lapselle). Canadan, prikaadin ylläpitokus^ tannukset. Länsi-Saksassa NATO:n sopimuksen alaisena vaatii $1 jokaisen veronmaksajan taskusta: Myös neljän armeijan koulim ylläpito, siellä vaatii $410.885 lisää. Yhden CF-100 taistelukoneen hinnalla ($700,000) voitaisiin rakentaa keskikokoinen koulu mihin kuntaan tahansa (Kanadassa. Alunperin $2 miljoonaa maksaneen frigaatin uudenaikaistuttami-seksi elektroonisilla laitteilla maksaa edelleen $3.5 miljoonaa. 40,9(M).000 jaettiin osinkona osak^ keiden omistajille. KANSAINVÄLINEN MERITIE JA SEN KANSALLISTAMINEN Suez.on luonnollisestikin kansainvälinen meriväylä, sillä se on elintärkeä hyvin monelle merenkulkua harjoittavalle kansakunnalle. .. Näin on asianlaita myös Panaman kanavan suhteen,. vaikka. .sUä valvoo yksinomaiui Yhdysvallat? Sa-n^ §a^yoii|a£uä sankoa tedelle^ kanavasta, 'joka' kiJuld'u^^Saksaa p'£|rdajauelfeista, dibrjältarista, 'j^a mikseVpäi&iiglannm Icanaalista. Miksi juuri Egyptin pitäisi alistua aivan erikoiseen kohteluun? .MiltaU: j /'kansainväliset. meritiet" ilistettaisun/f^kaiisaui colliin,.niin,silloin tämä pitäisi ta-, iiahtuä kaikkiin nähden! ' ' / 'Moka taiLauksessaNvqidaan'sdnoav että jonkin kanavan omistussuhde ja sen - vapaa käyttö kansainväliselle merenkululle/on kaksi eri asiaa. ' , . Haagin kansainvälinen tuomioistuin, teki V. päätöksen . puolustaen Iranin oikeutta kansallistaa Abada-nlnöljykentät, vaikka Englanti vaatikin sen tunnustamista, että myös nämä maaperänrildcaudet ovat kansainvälisiä, : joista monet kansakunnat ovat riippuvaisia. Mikään laillinen elin ei ole rohjennut kieltää; Egyptiltä oikeutta, niin kuin on asianlaita mihin muuhun kansakuntaan nähden i tahansa, kansallistuttaa omassa ^maassaan sijaitsevia' teollisuuslaitoksia,. varsinkin, kuten tässäkin tapauksessa, kansallistamisesta tarjotaan täysi korvaus.' •Kaikki ^johtuu nyt vain siitä, että Englanti ei huoli mitään korvausta — se tahtoo omistaa itse kanavan. MITEN VOIDAAN SUOJELLA KAIKKIEN KANSAKUNTIEN ETUJA? Vuonna 1888 allekirjoitettu Sue-ton kutsumana - satH^ui; ^Moskovaan heinäkuun 9 päiyänä JoUkko cana-dalaisia : vieraita. William Irvinen johdolla joukkoon kuuluivat, raken- -taja Floyd Johnson, opettaja Harold Bronson ja ; maanviljelijät Otto Vi^o-bick ja Byron Tanner. £:nnen "Moskovasta lähtöään vierailemaan Ukrainassa tämä Joukko vieraili Moskovan automaattisessa leipomossa no 5. Tutkittuaan leipomoa vierailijat sanoivat:- '|Meitä; suuresti ;kiinnosti'lelpömon Järjestetvs jkkaik-fcien prosessien "autoiriointi?! .Vierailijat myös kävivätmaatelous-ja teollisuusrnäyttelylssä,--joissa''he osoittivat kiinnostusta terikolsestikln maatalouskonelstoon, ja •. rotukarjaan, erikoisestlkinukun he olivat aikaisem^ 1 min oUeet-:tilaisuudessav tutustumaani lä'heVäjMoskQW>SiJai]tseyBaa'liesniy& Polyanyn valtion fanniin; joka myöS: osallistui, näyttelyyn. > : Canadalaiset vieraat olivatläsnä myös Neuvostoliiton: ^ korkeimman neuvoston istunnon avajaisissa Kremr Iissä. kokemuksia. He tarkastivat Chervo-na Ukraina kollektiiviaarmia. Alaan-viljelijä Otto Wobick ja' kollektiivlfar-min agranomisti Balashova sukeutui-' tulvat mielenkiintoiseen keskus::eluun. "Kuinka' :aljotte toteuttaa elonkorjuun", kysyi Wobick. Huomenna aloi,- tamme ensimmäistä kertaa kaksijak-soisen,' eloiikorjuun'!. vastasi • Bala-shova^ Ja kysyi kuinka elonkorjuu toteutetaan Wobickin farmilla. . ^Ainoastaan kaksijaksoisesti"/. vastasivat -Wobi<&' > ja -Tannr - Ja ' lisäsivät > hymyiUen: • "Älkää olko -tiuo- .ussanne, .vqitte olla., varmoja,- e,t^tä,6e Äienetelmä osoittautuu käytännölliseksi.". Balashova halusi tietää enemmän canadalaisesta viljasadosta. Ot-r "Kaikki; irieidän farmariihme terve^ Myät sitä, että NeuvostoUItto osti äs-' kettäinsuuren määrän.' canadalaista yehpää.7, i^anoi ;]^n.;.,.r 'VietettyäSn y^l'päivää Ukrainan, vieraanvai^isisssa; i r 4 f edustoilstoilähtiiiZaporozhyeen heinä- Kuultuaan N. 1 Av .Bulganlnin kuuQrl^^pnä-.^Ennen ^läiitöään-f-Wil-- liam Iryine, puhui Kiev|A näköradioon : ja! antp^^|i\uuni^ sangg^tehdli^b^^ Hän'sanoi:,VMe oleanme kaunista Ep^ kauptä:ikia'f hen ajsi^aine^ny j ^ kentenret, kaikWen äik^^ simman ja tuhoisimman sodan jättä-mille raunioille ja tuholle. Ja me raportin William, Tirvine kertoi Tassini kirjeenvaihtajalle: ''Pääministeri Bul-ganin selosti. seikkaperäisesti keinoja kansalaistenne eläkkeiden kohottamiseksi. Haiuii^sen ehdotus saatettiin kansan tietoon jo kintkausia ennen korkeimman neuvoston istuntoa. Jotta heillä olisi- tilaisuus tutustua ':siihen ja. jos terpeelllstai tehdä muutosehdotuksia. Siihen tehtiin lukuisia muutoksia, joita tutkittiin ja sisälly'- tettiin lakiehdotukseen. Me katsomme tätä: erinomaiseksi demokratian esimerkiksi." Heinäkuun .13 päivänä canadalaiset vieraat lähtivät lentoteiteeKleviin.: Siellä heitä kiinnosti suuresti Kresh-chatikln katu. Joka on kaupungin pääkatu. "Useimpien nähtävyyksien nimet kaupungissanne : .ovat meille tuttuja", sapoivat vieraat. "Albertas-sa on lukuisia ukraihalalsia ^Ja' Pran-kon ja Shevchenkon' nimet eivät, ole meille uusia." • Joka päivä vierailijat • saivat u ^ a saimme tietää kuinka suuressa määrin teidän kaupunkinne tuhoutui Ja kuinka > kauniin kaupungin ' te olette rakentaneet muutamina lyhyinä vuosina ja, vieläpä kylmän sodan vaikeuttamina. Me emme voi muuta kuin ihmetellä sitä yrittelijälsyytä ja päättäväisyyttä, joka teki, sen mahr dolllseksi."^Huomioiden • Neuvostoliiton kaikissa elämäiQ vaiheissa saayut-teman; menestyksen, William Irvine sanoi lopi&si: "Neuvostoliitosta, on tullut Ulisi', irlekka. Ihmisiä saapuu suurin joukoin^ kaikista maista näh-' däkseen teidän rakentävaii'tietä uu-; teen aikakauteen.- Joissakin ' maissa teidän tarkoitusperänne on suuresti LPP:n edustajia NeuyoiDlHlloöii ja myös Kiinaan Toronto. .^Labor Progressive puo^ lueen kansallinen toimenpanevakomi. teaf on> .valinnut - edustajiston, joki Tim-Buckin Johdolla on lähtenyt Ca-nadasta vaihtamaan mielipiteitä Neii vostoliiton kommunistisen puolueen kanssa. > Edustajiston: odotetaan keskustelevan useista <; kysymyksistä. Jotka ovat mielenkiintoisia myös canadalai. sille. Näiden Joukossa ovat kysymyb s?t suhteista eri kommunististen pao. luelden välillä aikana, Jolloin sosia. lismiin Johtavat tiet 'ovat mitä erilaisemmat. Canadan V Ja- Neuvostoliiton kansojen välisten, suhteitten lujittamisesta Ja työväenliikkeen yhtenäisyydestä sekä r Neuvostoliiton ^ 20 kongressin ilmaisemista' mielipiteistä koskien neuvostodenokratian kehL t3^tä, joka on herättänsrt suurta huomiota^ kautta maailman. Kdustajisto toivoo saavansa tilaisuuden keskustella Englannin ja Ranskan kommunistijohtajien kanssa. J. B. CSalsberg. W. A. Kardash ja L, Morris ovat toiset- edustajiston jäse< net. ' » , I^PP lähettää myös edustajiston jonlca puheenjohtajana:. j:ulee tolml< maan L. Morris, Kiinan kommunistisen puolueen. 8. kongressiin, joka al-k|^^^^^ i|sä SJT^skui|n 15 päiv&nS Ilis-teKiiiUnieii yhteistoiminCa ; Bidsa^estissa; ottv^päättynyt Boma pian,ansantasavallani jai Bulgarian kansantasavallaii tieteellis-teknillis .iäyhteistoindntaa edistävän komi itean istunto:' 'Allekirjoitetim pöytä kii:jan; mukaisesti; ^Jtomania tulee ihiöimttamaan Biilgaiialle tek asialurjo^ä ja piirustuksia nafta- J2 kemiallisen, teollisuuden, rakennus töiden ja metsätalouden alalta sekS ottanaaan vastaan bulgarialaisen a sianfomtijafyhmän tehdäkseen sille tunnetuksi kansantalouden eri aloU-la saavuttamiaan kokemuksia. Bulgaria luovuttaa puolestaan Romanialle asialurjoja kulkulaitok sen, maa- ja karjataloudellisen työn elintarviketeollisuuden; maa- ja metsätalouden, kaupankäynnin ja valtiovarain käytön alalta ja ottaa vastaan ryhmän romanialaisia spesialisteja. > ' väärinymmärretty. :Ja teidän vastuunne on yhtä suuri.' Jos te Jatkatte ihmiskunnan ja rauhan rakentamisen puolesta k(&o:ibml8kunta tulee toivottamaan - teille menestystä." — Sovlet New5 Btdletin' PÄIVÄN PÄKINÄ "hMsi heirie s i M a" Laivojen yhteentörmäys ^ Quebecin satamassa Quebec. -— Matkustajalanrat Ho-meric' ja Colombia törmäsivät yhteen täällä olevassa satamassa Aii-me lauantaina. Onnettomuus tapath tui sakeassa sumussa. Colombian sanotaan saaneen yhteent5rmäyk-< sessa vakavia -vaurioita. Kuitenkaan ^1 kukaan loukkaantunut Nykypäivien;uutisia:lukiessa muistuu mieleen otsikossa, ilmenevä tunnettu lainaus: "Antakaa.heille sirkusta". V Väärinkäsitysten välttämiseksi on kaiketi parasta tunnustaa, että aUe-kirjlojoittaneen heikkouksiin fcuiiluu inyös>, rakkaus hyvää- sirkusta kohti. Kaikki ^ihmiset eivät luonnollisestikaan -tykkää sirkt&sesta, ei hyvästä 'eikä huonosta sirkuksesta; Mutta meitä shrkuspureman saaneita syntisiä on melkoinen 'määrä;: Me olemme sitä mielipuolta, että h3rvä sirkus voimis^" telijoineen. tasapainotalteiUJoineen, peli eineen: ja muine erikolsuukslneen, on 'kjnnmenen kertaa parempi kuin Joku HoUywoodyn »-Jännäriv tai alushameiden näyttelyelokuva. .(Oman syntiluettelomme kohdalta myönnämme: avoimesti, että. r sirkus on {vetänyt allddrjoittanutta puoleensa jo pienestä pojan nalliaisesta Haitien. Silloin »ei, ollut väliä oliko sirkus hyvä tai huono. Ne olivat kaikki hyviä ja niitä piti päästä. katso-maan, -vaikka lUntanaohä ollut koulun: jälkeen luiden kerääminen ja myynti, onkimatojen: noukkiminen ja myynti. tai muut poikavlikarlen rehelliset liiketoimet, .loisinaan, sekin. - myönnettäköön. DfLin kovalla ja rehellisellä ;työl£i ansaitut sisäänpääsyrahat ^"säästettiin" siten^ että ryömittiin kaikesät' hiljaisuudessa teltan alitse sirktdcseenJa tällaisessa tapauksessa siikus oli hy>- vääkin parempi. > Eikä tällainen pieni '.'välistäveto"/aiheuttanut suur^- _pia omantunnonvaivojakaan meille poikaviikareille sillä täten "säästetyt^ .varat menivät kuitenkin sirkukseen, silM erotuksella vaki^ että -me ^poika-! nallikat saimme ylimääräisen, annoksen Jäätelöä,,, limönaatla Ja: muita' herkkuja. Kuten sanottu, meillä el ole mitään sirkusta .vastaan sellaisenaan. Ja jos Yhdysvaltain liallitseva: puolue, republikaanipuolue haluaa järjestää Vmaailman suurimman näjrtaE-sen" nimissä siikuspelleilyä, niin se ilo suotakoon .sekä.republikaaneille, että niille, jotka heidän huvinsa maksavat. -Uutistiedolssa korostetaan. V että San Franciscossa kokoontunut r^ub-i U V n n n j p n puoluekonventionl - "maailman suurin -näyttely", on erinomai-' sesti lavastettu, ja että se voi tarjota kaikkea , kaikille —r tarkoittaa tietysti' konventionielle. Siellä . on enemmän kuhL mtssään sirkuksessa. sampanja-iUallisia. virallisia ja yksityisiä ryypiskelytilaisuuksia. rUidcaa. juomaa Ja kauniita naisia. Sanalla sanoen.: se on konventioni, jonkalaista työväenmiehet Ja naiset eivät ole koskaan »ahneet. Ja sano-malehtimlehet valittavat, että varsinaisia kokousasioita käsitteleviä uutisia on kerrassaan vaikea saada, sillä edustajat.eivät tiedä onitä on menossa — Ja ne'^tka tietävät. Istuivat vii susti hotelliensa yksityishonelstoissa lukittujen^ ovien takana. ' Bepubhkaaniedustejat ovat päättäneet ilolta, korostettiin «eräässä ko-kousuutisessa aa se pitää epäilemättä paikkansa. >Heille on "annettu sirkusta"?. — jonka amerikkalaiset veronmaksajat maksatat. - Mutta kuten sanottu, vissit kulissientakaiset voimat, suurten monopoliyhtiöiden edustajat li ja; .muut miljö-' neerlryhipäti^tekevätpölUttisia Ikoni-kauppoja keskenään, sitovat -liittoja joidenkin ryhmien• .kanssa murska-takseenspahimmat kilpailijansa, seikä. suorittevaf.poliittisia siirtoja pqma-peluäentav< rfp'Silmää läiÄyttäinättä sillQin kuin - otaksuvat/, että saavat lyödyksi kilpailijat maahan. •Tulee nimittäin muistaa, että suur-omistajaluokka, .mitä , vanhat -puOlu-, eet edustavat, on, yksimielinen "vain. kapitalistien vallan • säilyttämisessä. Siinä :^eisoyat rahamlehet hoi^jumat-tomasti työläisiä, farmarieita ja keski-/ luokkalaisia : vastassa. Mutta sen "rintamalinjan" takana vallitsee villin -viidakon laki; missä isommat syövät pienenq>ien. ja suurempien keäcen (kuten nyt esim, autoteollisuudessa) käydään taistelua elämästä Ja kuolemasta siinä mielessä, että mikä yhtiö jää ^ lopuksi yksinään kukoksi tunkiolle. • Nädä-^monopoUpääoman edustajat, vaikka heitä. on isuhteellisesti vähän, tekevät botdlihuoneissaan suuimit^- mia siitä, mitä lopullisia ratkaisuja tehdään: Siihen mennessä ^ ^puoluekokouksen" edustajat/ iloitsevat "maailniaii suurimmassa näytöksessä" Heldäi ratkaistevanami on' virallisten tietp« Jen mukaan ainoastaan yksi tärkä kysymys:; varapresidentin -ehdokkaai nimittäminen. Repxiblikaanit pval kaiketi, yksimielisiä' siltä, ettei heillä ole mitään^ voiton. mahdollisauksia elleivät -be saa fyysälisesti lepoa tarvitsevaa • ; Eisenhoweria' ehdokkaakseen. Mutta kun Elsenhowerin sairaui voi Johtaa stlhen/että, varapresidentistä ,tulee, preshlentti, ,niin nyt oli? ratkaistava ;'m|didollisiaWn viisaasi vaiapresidentin j^Ointa., ISmä on. fl-melsesti, pääkysymys. ''juiutta edustajat ovat satakin asiasta sokkosilla He vain "hiivlttelevat" sen aik« kun hotellihuonelstolssa tehdään poliittisia siirtoja Ja vastasiirtoja. . .Siihen «hennessä meille selitetään että nykyinen varapresidentti Nixw pitäisi aisiallisesti romuuttaa. Muttt jos tämä taantumuksen tukipylväs ro muutetaan, niin se voidaan tulkiti rfyMhTih;anntpn <i'"""-''t"ksek8i. etti presidentti Eisenhower .on niin sairas mies, ettei hän kestä koko virkaka^^ ta — Ja se voi vaarantaa puoloeer asCTum. sIBä eiväthän amerikk^lal?*" halua valita Eisenhotroin esOlinar suojissa mr: Nbtonia piesidentikEir , Näinmuodoin repuNikaanit o«< "Uven * ahtaan" välillä. Varapr^ dentti Nbmn p l t ^ , romuutto, nnda Nlfonin ' TommittBtnlnf*;^'" antai aseita demOkraattfpnolneelle.. ' Mäin Jatkuu poliittinen potteri bo-tenien yfcattyMinrniffe^i sillä aflaa kun "edustejär* saavat yJexgialttlsesD •sirkus&ttvla. ^'lEBnsäkmira. -
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 23, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-08-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560823 |
Description
Title | 1956-08-23-02 |
OCR text |
Torstaina, <^o)(uuo 23 p . '~ Tbursday, Aujs. 23,1956
:^^^J«n ff :?W>fl(jlirfffltf Pfffflf ff***f '•••''IPf-^
«•UUbefl Kor. « , U17, Anthorted
i « «Bood d«8i BiaO ^^f^ the Pott
OUke Detmxtment. Ottew«. Pub-
CbD Bt^ W , sodboiT. Qntn» Canada.
Tefcubones; Sm. Office C0. *-436i;
«tfttatial Qfllee 0 6 . M a n a g e r
e.8akst EtatarW,mmA Uaäing
adätea: Beat €9, SatOmj, Ootaxio.
Mlfgrtising ntastpon appucstiflo.
TraaHatton f ice of cbajge.
TILAUSinNNAT:
Canadassa: 1 «k, 7JOO « kk. 9.15
Ylulizvallolaa; 1 vk, exiP 6 kk. 4 ^
Suometta: i vk, 8 A ! « kk. 4,75
BXim maialamlaviaalit
412Kutoi^on Idjdcssaininc keirottu, British Columbian niaakunnan
Sfkial Credit-hallituksen pääministeri Bennett järjesti "yllätysvaalit",;
jdQui suoritetaan syyskuun 19 päivänä ja nimenomaan s i i iu miele»-'
^ 'etiä hän vmsi hallituskauttansa pidentää Oman perusteenisempaa
lfi^f^k^^erinäiwta pohittisista k y s ^
'Alyontäen: ^valitsijoille vaivaisen kuukauden aikaa .tutkia maa-kioman-
iasidita;'Social Creditin' hallituksen päämies osoittautui, jos
^djäikoisen ovelaksi, niin ainakin käytännölliseksi puoluejohtajaksi.
^S^llauKt kysymykset kuin n ^ juonnonresurssim^iraiskaus,
in^tieskandaalit jne, jäävät silloin unholaan kun mennään ^'hyvän
i^^^lippua^hdluttaen pikamarssissa maakuntavaaleihin^ vtuumivat
fkida] Credit-puolueen poliittiset strategiamestarit.
Tuleeko tämä strategia tuottamaan tuloksia Social ,Credit-puo-
INtteUe tai':eiko tuo aika näyttämään. Me puolestamme
'iidainnine, että vaikka Social Credit puolue tulisi uudelleen valituksi,
, .jMHiad kuitenkaan merkitse .sitä että niaakunnan edut tulevat parhaiten ^
läSdetukss, '^Päinvastoin olemme vakuuttuneita siitä, että Social
l^|^'ti)UoIu(t on poliittisesti,yhtä maho kuin vanhatkin, puolueet ja
sdjn^uddoin pitäisi saada valituksi mahdollbimman,paljon työväen-
, «akhiä «British Columbian lainlaatijakuntaan.
' ;B£tesvä$tuuntuntoisiria kansalaisina sikäläiset maanmich^me tu-j^,
irlfaneksi vaaliuurnalla siihen, että maakunnan etujen mukaisesti
cbliee'valituksi inahdollisimman monta työväenedustajaa. Tässä mie- .
1«eä,l^ iofyoVat Ja toimivat niin, että molemmat työväenpuolueet,
iMot Sjekä.muut työväen- ja farmarien järjestöt nimittäisivät ainoas-
. taan yhden ehdqldcaan kussakin vaalipiirissä — ja ett^ vaalipäivään
niemvBSsä säätäisin kehitetyksi mahdollisimman laaja aktiivinen yhteistoiminta
työväenehdokkaiden valitsemisen hyväksi.
SYNTYA4Ä-
PÄIVIÄ
Ont.. läyttää perjantaina, elokuun 24
pnä SO vuotta.
Mn. Fanny K. tailincn, Cohalt
Ontarior täyttää sunnuntaina, «loruun
26 pnä 70 vuolta-
Yhdymme sukulaisten ja tuttav
i a onnentoivottdoUa'' '
Osinko Suezista 3,800 pros.
Vorodiiloyin Suomivieraflusta
^^V'^'SämaIla kun täällä Canadassa ilmaistiin tavallisuudesta poik-rteavaa^
ystävyyden |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-08-23-02