Vapaus, August 9, 1928

              - ti- Sivu 4 Torstaina, elokmm 9 pina—Thiir^ August 9 No. 169-~192g
VAPAUS
A. TAASA.
T O I M I T T A J A T :
«. A. TUmUXtX. H. SCLA- K- PEHK03EEX.
at lk« r * * O C BM
TA?A&S OOMXty)
ILMOTCSHCnUT VATACDESSAs
f l « URi. k»ki* imam. — A,UEittaemaa>eaaaiiakKi iOc. t^u^MMmu —
50c Uftt. « l Ä S k B t « . - S r o t y T t i i f a i ^ . t . g «LW U m . tiM S -
itmtt. iU» Uimm UroM. - «?^3«i»«««i*«» J« g » u i « « t f amBgSai o . . « • i i n « » - j a B € i « * ^ i .^fcjp.»^ — TSMkaia. J«ta ci mma» n\u ti oiia m«fti»i«». « M i i — > e e S a
PROLETARIAAni
TILAC5B0CVAT:
1 * . C U t . « kfc. tSM. S kk. J. 1 kk. »M. - Tk<y«»«JMaäi >•
1 «k. c e j S . « kk. CMS. S kk. «LM ia 1 kk. S1.0&
LOMTtr Bu!£ac. SS LOOM Senct. F i M i s SSSV.
tMim n e . pc» csL iaek.
TtftU la
ckafs* Car rfacJ* UccttJca Iit. Tka Vcpo»
A» «Ba M O M S Ukamm mm mmuutta mnnt\mt% t l n i i i n a a i . k2i)ccttk«s uUtOma ViYin^MuSn
•CiMTTini BiaaQii *. V. KAXSASTO. Ii,ikka«nk»itif • •
Susi lammasten vaatteissa
Imperialislisen aikakauden eräänä
tonnusmerkillisenä piirteenä on
muun muassa se seikka, että kai­kenlaiset
imperialistien palkkaren­git
esiintj-vät tyoväenmiehiksi naa-mioituina.
Tuoreimpinä esimerk­keinä
voidaan lässa suhteessa palaut­taa
mieliin Britannian imperialismin
kätyrit, "tyoväenmiehet" J. H. Tlio-mas
ja Ramsay MacDonaid. Vain
lyhyt katsaus heidän viimei.^impiin
eaäesotlambiinsa pa!'r\-ä5ti toteaa, et­tä
nämä herrat ovat «usia larnmas-ten
vaatteissa, imperialiplisecif vai­heeseen
kehittyneen kapitalismin u<^
ItlSisia aseenkantajia.
Kun Thomas io:sta viikkoa sitten
allekirjotti sopintuk:;c-n, millä Rri
tannian rautatietyuäislcn palkkoja
alennett;i.i kahdella j a ouol eli» pro­sentilla
-— iri.000,000 dollarilla vio-dessa
— niin oli han kylliksi jul-kca*
vicU pröyttäileniään IH^IH ka­talasta
reo:jWan julki?efi« puheics-eaan.
Kas nä!d>bän ä<cioi:
**OIen tänaäit allekirjottanut a-<ia
kirjan, mikä minun kHsiiykseni mu-k^
ant kun te ja minä olemme jo
kuolleet, tulse elämään kaikkein
tärkeimpänä asiakirjana, mitä Hri-tannidn
teollisen liistorian aikana
on allekirjotettu."
ICun Ramsay MacDonaldilta, joka
parhaillaan . vierailee ^Gaoadassa,
muuan porvarillinen sanomalehtira-portleri
tiedusti, mitä. MacDonald n-jaltelce.
Britannia:i raulalictyölais-ten
vapaachtoiseilt palkkain alen­nuksesta,
ni;»» viritti - MaqPonald
''ylistyslaulun Juon häpeällisen alen­nuksen
toimecnjrnnijasta. J. H. 'flio-mosista,
lausuen; "Palkkain nlcnnus
on surkuteltavaa, multa se on myös
ylevää. Se kertoo tuhansin kielin
työväenluokkain kohtuullisuudesta,
kunhan heihin vain osataan oikealla
tavalla vedota Ja se ilmaisee suun­nattoman
paljo minun entisestä vir-katoverbtani,
herra J. H. Thoma­sista."
Tällä tavalla "edustavat" Britan­nian
työväenpuolueen johtajat raa-tajakansan
etuja. Yksi ensin va­paaehtoisesti
suostuu alentamaan
työläisten palkkoja, että Britannian
valtakunnain kapitalistit pystyisivät
säilyttämään riisto- ja valta-aseman­sa;
ja toinen sitten vielä merien la­kana
ylistää moista mustaa tekoa.
Mutta "Britannian työväenpuolue ei
olekaan mikään luokkapuolue. Se
on intellektuallien, älystöläisten
puolue," selitti MacDonald Toron­tossa.
Sen takia tuon työväenpuolu­een
johtavat jäsenet aina ja kaikki,
alla hyökkäävät —'• luokattomuuteen
naamioituina — työväenluokan luok­kaetujen
etuvartiota, kommunistista
puoluetta ja sen jäseniä vastaan.
Tämän seikan tutmustikin MacDo­nald
suoraan Torontossa pitämäs*
sään puheessa, lausuen: "Olen hyö­kännyt
kommunisteja vastaan julkk
sesti ja tulen edelleenkin niin teke­mään.
Canadan luokkätietoinen työväki
on jo entuudestaan tiennjt, että her­ra
MacDonald on yksi lammasten
vaatteihin "pukeutuneista susista* työ­väen
harhaan johtaja j Britannian im­periumin
tiskollinen aseenkantaja;
ja tätä tietobuutla vahvistavat her­ra
MäcDonaldin täällä pitämät pu­heet
LAILLlSUtS JA SOSLALISnXEN
« \TLVOLLISUUS
Me tiedämme, että Pietarin ko­mitea
on julkaissut erään laittoman
lentolehtisen sotaa vastaan- Saman
ovat tdmeet kaukaasialaiset ja mo­net
muut venäläiset puoluejärji^öL
Samaa voidaan varmasti tehdä myös
ulkomailla, eikä välejä, suhteita
tarvitse silti rikkoa.
Laillisuus on, tirtysti, sangen kal­lis,
eikäpähän Engebkään turhan
takia sanonm: "Harvat porvarit
tulevat ensiofiälsenä loukkaamaan
teidän laillbuuttanne!" Se mitä
nyt parhaillaan tapahtuu, tulee to-dennäköbesti
opettamaan Saksan so­sialidemokraateille
erään opetuk­sen;
Saksan .hallitus, joka on itse
aina ylpeilljt laillbuudestaan> on
loukannut laillbuutta ilman oman­tunnon
tuskia kaikkialla. Tässä suh­teessa
Berliinin kuvernöörin röyh­keä
määräys, jonka hän pakotti
Vorivartsin^^^^^Tulkaisfemaan
(Jatkoa edelliseen numeroon)
tömän kann?"- Se on aivan samaa j
kuin jos joku kävbi jonkun toisei j
kurkkuihin sydän yöllä, ja naapu-1
rien täytybi tulia joko pelastamaan
hyökkä>-ksen uhria, tai '-piiloutua
lukkojen taakse" (Plefaanovin sa­nontatapa)
raukkamaisella tavalla,
pysyäykseen erilMän tappelusta,
iie emme salli itseämme petettävän
emmekä myös salli porvarien neu-vonantajain
selittää sotaa niin yk­sinkertaisesta
I S Ä N M A A ^ T O S I TE
Toveri Lenin luki erään lainauk­sen
Luzattin artikkelista, mikä jul-kabtiin
eräässä italialaisessa leh­dessä.
Tässä artikkelissa italialai­nen
politiikko ylbtää sitä seikkaa.
että bänmaa sattuu olemaan suur­voittaja
nykyisessä sodassa, hän
ylbtää isänmaallbuuskäsitettä ja
huudahtaa: henkilön on pidettävä
etusi-1 njfeiessään Ciceron sanoja, että
vullaan, osottaulunee hyödylliseksi. | «muurin vastoinkäj-minen on kansa-
Mutta Vorvvarls, luvatessaan ettei | iaJ55,jta-" Näin pitkälle on por\a-
SOSLALISnSET \ ^ V O L U -
SLX'DET
Mitkä ovat sosialistien tehtävät
nykyisessä sodassa? Toveri Lenin
luki Stuttgartin päätöslauselman,
Tnikä myöhemmin hyväksyttiin ja
täydennettiin Kööpenhaminassa ja
Baselbsa. Tämä päätöslauselma sel­västi
osottaa sosialistisoi taistelu-metodin
sotaan tähtääviä tendenssejä
vastaan ja määrittelee sosialistien
velvoUbuudet sotaan nähden, kun
se on alkanuL Nämä velvollbuudet
on määritelty Venäjän vallankmno-uksen
ja Paribin kommuunin esi-se
tule siihen vultamaan sodan ai- j j-i^io jo onnbtunut pääsemään, ja
kana, on itse allekirjottanut oman j tämä kiihottaa ja txydjttää sitä
maltillisen vapaamielbyjtensä, huo- \ kaikkein enimmän,
limatta siitä, että se on tällä haavaa | Porvaristo koettaa uskottaa meille,
parhain sosialistinen sanomalehti j että nykyinen sota on entisenlabta
Europassa. [kansallbta sotaa. Mutta sitä se ei
Minun useat ja vakavat eripu-i kuitenkaan ole^ Kansallisten sotain
rabuuteni Martovin kanssa ikään- aika on ohi. Meidän, edessämme on
kuin velvottavat minun sanomaan, imperialbtinen sota, ja sosialbtien
ettei Martdv kirjailijana tee tällälvelvollisuutena on muuttaa "kansal-erää
sitä, mitä sosialidemokraatin linen" sota kansalaissodaksi.
tulbi tehdä. Hän arvostelee maansa
hallitusta, paljastaa sen porvaristoa
ja hyökkää maansa ministereitä vas­taan.
Mutta sosialbtit, jotka, mikäli
heidän kotimaansa halUtus ja mui­den
maiden hallitsevat luokat ovat
kysymyksessä, ovat Tibu'utuneet
aseista, esittävät porvarbkirjailijan
osaa. Sudeknm itse esim. esittää
objektiivisesti Saksan hallituksen
jonkun kätyrin osaa, aivan samaten
kuin toiset menettelevät venäläis-ranskalaisiin
liiUolabiin nähden.
Ja me sosialbtit, jotka eivät ota
huomioon sitä seikkaa, että tämiä on
imperiaUstinen sota, jotka eivät kat­so
sitä hbtorialliselta näkökulmalta,
eivät ymmärrä mitään tästä sodasta
ja saattavat siihen nähden omata
vain eräänlaben lapsellisen vilpit-
Mebtä jok^ainoa odotti tätä im­perialistista
sotaa, me valmentau­duimme
sitä varten. Ja kun asia on
kerrai) siten, niin silloin ei iöle mi­tään
väliäri sillä, kuka hyökkäsi;
jok'ainoa oli valmistautunut sotaa
varten, ja hyökkäyksen teki se puoli,
mikä arveli aikanaisen kaikkein
edullbimmaksi itselleen määrätyllä
hetkellä.
Sitten liiki Lenin kappaleita Kom­munistisesta
/ manifestbta, mbsä
bänrqaakäsitetta käsitellään histo­riallisena
määreenärmikä on yhtä­pitävä
yhtebkunnallisen kehityksen
määrätynlaben vaiheen kanssa, joka
myöhemmin vanhentuu. Proletari­aatti
ei voi rakastaa?sitä, mitä, sillä
ei.ole. Proletariäatifta ei ole bän-maata.
e'
merkkien .perusteella. Stuttgartin
päätöslauselman sanamuoto on hy­vin
huolellisesti kokoonpantu, huo­mioon
ottaen kaikenlaiset rikoslait,
mutta sosialistien tehtävä on silti
selvästi osotettu. Paribin kouMnuuni
—- oli kansalaissotaa. Missä muo­dossa,
milloin ja kuinka? — on
tykkänään loinen kysymys, mutta
mihin suuntaan meidän tulee työm­me
kohdistaa on selvästi lausutiuna.
Tältä katsantokannalta toveri Le­nin
käsitteli asemaa, minkä eri mai­den
sosialbtit olivat todellisuudes­sa
ottaneeL iSerbialaisten ohella
ovat Venäjän sosialbtit täjttäneet
tehtävänsä, kuten Italian puolueen
äänenkannattaja, Avanti, osotti.
Niinikään tä\ttää Keir Hardie vel-vcllbuuttaan,
paljastaessaan sir Ed­ward
Greyn politiikan.
Kun sota kerran on puhjennut,
niin siitä on silloin mahdotonta
päästä eroon. Meidän tulee siihen
nähden täyttää velvollbuuteoune so­sialisteina.
Sodassa ihmiset ajatte­levat
ja punnitsevat asioita ehkä
enemmän kuin "kotona" ollessaan.
lokkoprotestiinke pelasti F
taomkisfa
USXTIEIIMA AIKAISEMPIIN SELOSTUKSIIN
»- Ftort Adams. R. I . — Y l i kuukausi
s i t ^ vangittu New Bedfordin kom­munistisen
nnoris<diitofn johtaja, John
Porter, joka aktiivisesti otti osaa tsts-täiityöläisten
laldcoon ja j<&a luovu­tettiin
sotilasvirkaflijain huostaan,
tuomittiin sotaoikeuden yleisessä is-hmnossa
kahden ja puolen vuoden
päkkotyövankeuteen ja eroitettim
"kunniattomasti" armeijasta rkaricaa-misen"
t''^"^''=^"^ syytöksellä.
Tuomio langetettiin kohta Porterin
puolustuspuheen jälkeen, jossa hän
paljasti armeijan roolin. Hän selitti*
että häntä ei voida käyttää armäjäs-sa
taistelussa omaa luoUcaansa vas­taan.
Hän ilmaisi rohkeasti mieUpl.
Meidän on käytävä sotaan järjes-tääksemme
proletariaatin sen lopul-
Ibta. päämäärää varten, sillä sem­moiset
mielikuvitukset, että prole­tariaatti
saavuttaisi päämääränsä
rauhallisin keinoin, ovat pelkkiä
tuulentupia. Siirtyminen kapitalb-mista
sosialismiin on mahdotonta,
ilman kansallisen rakenteen murs­kaamista;
se on yhtä mahdotonta
kuin siirtyminen feodalismbta kapi­talismiin
ilman kansallbia ihantei­ta.
— Englanninkielestä suomenta­nut
A. V.
Muuan korjattava epäkohta
Canadan suomalaisen työväestön
keskuudessa muodostaa kesäjuhlain
viettäminen verrattain s.uuren osan
kesäisestä yhteistoiminktastamme.
Kun nyt on jo kesän loppupuoli
käsillä ja mebtä itsekukin on o-sailbtunut
useampain kesäjuhlain
viettämiseen, niin saatamme tämän­kesäistä
toimintaamme vertailla e-dallisten
kesäin toimintaan ja ver­tailun
kautta ratkaista, olemmeko
edistyneet vaiko taantuneet kesäises­sä
yhteistoiminnassamme.
Jospa tarkastaisimme ensimäisek-si
fyysillisen eli urheilullisen ohjel^
man suhdetta. Siihen nähden on
melkoista vaurastumista huomatta­vissa,
ainakin mikäli keski- ja poh-jois-
Ontario ovat kysjTnyksessä.
Fyysillben kulttudnn harrastami­nen
nä>ttää tempaavan mukaansa
-lapsia» nabia ja miehiä entbtä
suuremmassa määrässä. Tässä suh­teessa
on siis ehdottomasti edistyt­ty,
mikä on kiitollisuudella todet-
' tava.
Mutta henkbellä alalla on asian
laita tykkänään toisenlainen. Sillä
alalla on, ikävä kyllä, huomatta\'b-sa
taantumbta- Siitä ovat tuoreim­pana
esimerkkinä viime lauantaina
ja sunnuntaina Sudburyssa «etetyt,
paikallisen suomalaisen osaston
järjestämät juhlat. Niissä ei esi­tetty—
lukuunottamatta muutamaa'
soittokunnan esitystä —• henkbta
ohjelmaa - lainkaan. Eikä tämä ol­lut
ainoa tapaus laatuaan. Muuta­ma
viikko Levack Minella viete-,
tyissä kesäjuhlissa oli myös saman­lainen
vajavuus huomattavissa. Täm­möisiä
vaja\'aisuuksia, tämmöisiä
epäkohtia on ryhdyttävä korjaa­maan.
Miten se käy laatuun? Mistä ne
johtuvat? Vastatkaamme viimei­seen
kysymykseen ensimäiseksi. Ne
johtuvat, leväperäisyydestä ja vä-linpitämättömj^
destä. Juhlia töi-meenpane\'
at elimet eivät lainkaan
punnitse henkisen ohjelman tärke-
}-tlä, minkä perusteella juhlain fyy
sillinen ohjelma olisi järjestettävä.
Muutamiin tilaisuuksiin on tätä
fyysillistä ohjelmaa näet sisällytet­ty
aivan liian paljo. Juhlia jär­jestäväin
toii^ikuntain tulee juh­lia
järjestäessään asettaa rinnattain
kysj-myksen fyysillisen ja henkisen
ohjelman hankkimisesta ja järjestä
misestä. Se on proletaarisen luok
katoiminnan yksi perusedellytys.
Tunnuksenamme olkoon: Ke-sajuklaimme
ohjelmiin ön ehdot­tomasti
varaUava henkistä ohjel­maa;
jokaisessa juhlatilaisuudessa
on käsiteltävä päivän tärkeitä luok-kataistelutapahtumia.
Juhlaimme
fyysillistä ohjelmaa on tällä perus­teella
järjesteltävä ja tehostettava.
Porvarillnien kahtiiari
Talonpojan ^mietteitä nykyajan
ilmiöistä
työläisfteii ja talonpoikain avuksi
Talonpoikain internationale on dutuskeinoja. Kansainvälinen ta-antanut
kaikkien maitten tvötäteke- lonpoikain neuvosto käänt>->" puo-välle
talonpoikaistolle julistuksen, | j^^^g j-gj^otuksella auttaa Kiinan
jossa, m.m. . sa_no, t. aa-n : ".M ilitaristi-' tvolaisia j. a \ta ,l onpoiki.a e' tupääss_ä tilanherrojen väkivaltaa ja rosvous-! • *^
Kapitalistisessaiyhteiskunnassasaam.
me Jatkuvasti havaita kummaUiaia
vastakohtia Ja ristiriitaisuuksia. Kua«
lemme esim. "uskovaisten" ja muiden
maailmanparantajain haikeina puhu^
van "ihmispedosta". Sitä he sanovat
vaarallisimmaksi kaikista pedoista.
Mutta samat porvarit ja samaan a i ­kaan
ylistävät nykyajan "kristillisyyttä"
porvarillista "sivistystä" ja muuta sel­laista.
Ne muka ovat maailmasta hä­vittäneet
ihmissyönnin ja raakalaisuu-det
ja asettaneet tilalle Ktlmaanisuu-den.
jonkun sellaisen korkean' "inhi­millisyyden".
He kiittävät'lakeja, jot­ka
rankaisevat verikoston Ja ylenmää­rin
he ylistävät lakeja, jotka ovat
asettaneet ohrahakidutukset, vesikää-reet
ja sähkötuolin sen tilalle, kapi­talistisen
verikoston väUneiksL He siu­naavat
aikaa, joka on hävittänyt orja.
kaupan, meri- ja maantierosvouksen
ja rukoilevat järjestelmän puolesta,
joka rosvoo talonpoikain omaisuuden,
riistää tjröläiset putipuhtaiksi, sulkee
rehelliset ihmiset tyrmiin mielipiteit­tensä
vuoksi Ja nostaa konnat kun«
niaan
Näin tapahtuu siellä, missä ollaan
"kristityitä" j a aito porvarillisia "kidt-tuuri-
ihmisiä" — kapitalisteja.
Heidän lapsensa käsrvät kouluja, he
uhraavat satumaisia summia kirJalU-suuteetL
Kannattavat taidettakin,
heillä on käytettävissään tiedemiehiä
Jinnaluusoppineita; Ja filosoofeja. He
tutkivat luonnon voimia, suhteellisuus­teorioita,
ihmisluonnan pahuutta Ja
näkymättömän luonnon olonattomia
ihniöitä. Kapitalistisilla vallanpitäjiin
lä on. valtavat välikappaleet saattaak­sensa
"kulttuurinsa" tuotteet kansan­joukkojen
tietoisuuteeiL Kirkko, oh
ranalaitos, vankilat vesikääreineen. sa::-
nonialehdistö, painokaxmevirastot, säh-kölennätin,
radio Ja elokuvat sensuu-reineen
Jne. ovat hädän välineitänsä.
Olisiko kumvm porvarin häväisemis­tä
väittää, että nykyajan porvarilli­nen,
"kulttuuri-ihininen" ei ole van­han
ajan viUi-Uunistä parempi, vaan
pahempL
1 . „ . •. T - - . " i — 1 1 1 • Ei! Kyllä meillä työläisillä on kyi­tä
vastaan nousseen Kiinan työväen | f "^^"!^^f^»-J /^?"J^^.^ä kokouksia un syytä niin väittää- Meillä on
ja tvötälekeväin talorpoikaiston! xahakeräyksiä. K&nsainvälinen
vaino' ia kidutus jatkuu. Talon-i ^^^*>"P^i^^« neuvosto on päättänyt
poikain järj^töjä hajotetaan " e d e l j >-^^^^ Profinlemin järjestämään Kii-leenkin.
Tullannet tabtelijat o^at 1 " ^ " ^^öläbten ja talonpoikain avus-menettäneet
henkensä Kiinan vapau-i ^ " ^ P ' ^ " - Kansainvälinen talonpoi-taksen
puolesta. Kiinan vallanku-! ^^in neuvosto kehottaa kaikkia myö- ^T, ^ - , n , i « r , r.,..v, •
^ . , . , „ . - - .— 1 - ^ » i puun mukaan ole vanhanajan raaka-mouksen
tukahuttajat kä>-ttävät ta-• tatuntoism järjestöjä valmistautu- j * " ^ , ^ ^ ^ ^ ^jg^,^^,^^^ 3^^^
syytä puhua porvarillisista ihmispe­doista;
Nykjrajan "korkea" porvarilli­nen
sivistyshän jos mikään on i h -
missyöjäkulttuuria. Se kätkee -olemuk­seensa
liillittömän ourhahimon ja
sotaraivpn. Sen kulttuurin edustajat
eivät Stiinkaan n.s. siveellisen nutta-lonpoikiin
nähden keskiaikabia ki-• maan avustuskamppailuun." 1 murhakeinojensa ja sotaraivonsa vuok­si
monin tuhansin verroin vaaralli­sempia
ihmiskunnalle kuin vanhan­ajan
metsäläis- ja luolaihmiset. Vaa­rallisempia
kuin pahimmatkaan pe­dot.
Tämän syytöksen me työläiset ja
talonpojat heitämme kapitalistiselle
yhteiskunnalle. Se on kapitalistien
mielestä ehkä kauhea. Mutta se
muuttuu kauheaksi senvuoksi, että se
on liian totta, • Totuus on aina vaa­rallista
kapitalistiselle yhteiskunnaUe.
Mistä johtuu porvarillisen kulttuu­rin
surkea alennustila? Porvarillinen
kulttuuri on rikolliselle rosvoukselle
ja riistolle vihkiytyneen luokan kult­tuuria.
Se on aina ollut rosvo- ja
fflurhakulttuuria. Kapitalistien elä­mäntehtävä
(ja myös sen "kulttuuri")
on aina ollut saalistamista, ihmismet-säst37sta,
toisen ihmisen sortamista,
riistämistä ja orjuuttamista. Tällä
Suomessa, toeidän "isänmaassamme"
mm. on tuhansia mnÄnilrlrn<mamn^Jta
Korottiko V . 1918 niistä kukaan ään­tään
punavankien rääkkäämistä ja
tappamista vastaan? E i ! Päinvastoin!
Uskonnon pylväät selittivät, että pu­navangin
tappaminen oli jumalalle ja
i.sänmaalle otollinen teko. Se oli muka
Jumalan tahdon toteuttamista maan
päällä!
Kapitalismi kätkee olemukseensa
militaristisen murhanhimon. Sammu­maton
imperialistinen saaliinhimo p i -
hetkellä se kulttuuri on lahoayui. hä­viävää
luokan kulttuuria. Tässä-siis
syy sen alennustilaan, rappioon ja
tuhoon.
OrJuudeni perustalle oli muinoin
laskettu Kreikan ja Rooman kulttuuri.
Sielläkin tämä perustus murtui Or­juus
sai uudet muodot. Silloin l u ­histui
vanha kulttuurikin. Alkukristil-lisyys
taas julisti,»ettei ole, eikä saa
olla eroitusta orjan eikä vapaan mie­hen
välillä. Se taisteli orjuutta vas­taan,
mutta "kristillinen" kirkko alkoi
puolustaa orjuutta. Se lei inkvisitsio-nin,
fcidutuslaitoksen orjuuden suojak­si"
Ja myöhemmin siitä tuli kaii^ta-lismin
uskollinen kätyil Sitä se on
tänäkin päivänä. Neeteriorjakauppa
kukoisti kristillisessä Amerikassa vielä
viimevuosisadallakin. Ja neekerisorto
Jatkuu yhä tuolla sähkötuotlien maas­sa.
Mitä kristillisellä kirkolla on täs­tä
sanomista? Joo! Kirkko selittää,
että neekerit ovat Jumalan kirooma
kansa. ValkoisUia kristityillä on o i ­keus
kohdella heitä miten. tahtovat.
Kristityt, metsästäessään ja myydes-
^Län nedcereitä orjuuteen vain toteut­tivat
Jumalan tahtoa maan pääDä.
tää sitä yllä. Se on paljon kauheam­paa
kuin rLs. raakalsisajan luolaihmi-sen
metsästys- ja saalistamisvaisto.
Kapitalismin grottemyllyt, kaivokset,
tehtaat ym. työpaikat syövät ihmisiä
alati. Jokapäivä tuhotaan niitä kai­voksissa
ja^ siirtomaissa. Kaikkialla
mihin vain kapitalismin vaikutus ulot-teensä.
vaikka tiesikin, että se ei t u ­lisi
lieventämään hänen tuomiotaan,
ja h p T i Tiskasi taisteluhaasteen kapi­talistiselle
militarismille. Jonkalaista
harvoin on kuultu tämän maan sota­oikeudessa.
raastettiin dinkantistaoinlolta
Syy miksi Porter sai kahden ja puo.
Ien vuoden tuomion, eikä elinkautista
tuomiota, on siinä, iettä laaja joukkO-protestiliike
oli jo saatu organisoiduk­s
i Viranomaiset saivat tuntea sen vai­kutusta.
Lievään tuomioon turvaudut­u
n pelkästään sentähden, että vältyt­täisiin
poliittisilta jälkiseurauksilta.
Niin pian kuin International Labor
Defence. Young Workers League ja
toiset joukkojärjfestöt olivat järjestä­neet
protestiliikkeen, luopuivat viran­omaiset
syytteistä, että Porter oli rik­konut
sotalain 96 lukua, ottamalla o-saa
lakko johtoon ja toimien jäsenenä
Young Workers liitossa. Lopullisesti
Porteria syytettiin ainoastaa^^rmei-jastä
karkaamisesta. Sotilasvirkailijat
tekivät voitavansa salatakseen sen, että
Porter vangittiin New Bedf ordin lakon
yhteydessä ja myös salattiin karkaa­misen
syyt. Porter erosi armeijasta o-vaamiseen.
Minä o i halunnut toimia,
noissa tarkoituksissa.''
"Vastustitko ann^Jan
sfTTnin kuin yhdyit?"
tarkoitusta.
'Siihen aikaan olin ainoastaan kuu>
dentoista vanha, enkä ymmärtänyt;
armeijan tarkoitusta. Sain tietää toi>
sUta sotamlehiltä useita tapauksia.,
joissa sotilasvoimia oli käytetty työ>
Iäisiä vastaan. Monet heistä käsittä.
vät mikä on armeijan taric&tus,"
Tämä dli epämieluista sotaoikeudea
kuulla. Upseerit hätkähtivät kuuHes-saan
miksi Porter (di armeijasta m h -
tenyt Se ^seikka, että Porter ei ole'
ainoa joka käsittää armeijan työväki-vastaisen
roolin dli heille vakava prob*
leemi
Porterin ristikuulustelu muodostui
lyhyeksi Sotaoikeus c l tahtonut kos­kettaa
lakkcdQrsymykseen ja tahtoi
vältt|ä poliittisia seurauksia. Yksi up.
seereista koetti liukkailla kysymyksiin
lä onkia Porterilta selvää ketkä toiset
sotilaat omasivat samoja käsityksiä
armeijasta kuin hän. mutta siinä suh­teessa
he pettjdvät. Porter kykeni e-nenunän
kuin torpumaan kysymykset.
eikä häneltä saatu mitään herumaan.
Shorr piti lyhyen puolustuspuheen,
jonka Jälkeen sotaoikeus sulki itsensä
lukittujen ovien takse pohtimaan
tuomiota. ' •
Timmmsin uutisia
masta alotteestaan viime vuonna kun
hänen palvelusaikansa oli päättymäi­sillään
"Kuulustelussa" Porter antoi kirjal­lisen
lausunnon. Jossa teki selkoa toL^
TTiinna-staan New Bedfordin työpomo-jen
sortoa vastaan Ja että hänen a r ­meijasta
luopumisensa oli ollut viran­omaisten
tietona Jo kauan aikaa, mut.
ta että sen nojalla hän vangittiin vas­ta
sitten kun ryhtyi ottamaan osaa
työläisten taisteluihhi. Sotaviranomai-set
koettivat heikentää Porterin kan­taa
viitaten selvästi että hän voisi
saada vapautensa tai hyvin lyhyen
tuomion, jos hän tekee jonkinlaisen
tunteellisen armahdusanomuksen. Ja
Jättää kokonaan sivuun työväenliik
keen j a poliittiset asiat.
Salaista kanlnstdna hommattiin.
Porterin asian käsittely • sotaoikeu­dessa
oli määrätty alkavaksi heinä­kuun
17 päivänä. Kim International
Defencen palkkaama Porterin lakimies
Isaac Shorr saapui määräaikana o i ­keusistuntoon,
olivat sotaoikeuden Jä.
senet kuitenkin poissa. Ilmeisesti oli
tarkoitus viivsrttää Porterin kuuluste­lua
tuonnemmaksi jolloin ei Shorr
olisi saapuvilla. Jotta sotaoikeuden Jä­senet
olisivat saaneet toimia oman
mielensä mukaan, mutta Shorr ei täs­sä
suhteessa antanut periksi, vaan
vaati kuulustelun pidettäväksi niin
pian kuin mahdollista, johon sotalakL
kin velvoittaiei. Kuulustelu pidettiinkin
Kun Englannin hallitus tänä läivänä
pakottaa kristityitä buureja työsken­telemään
pakkotöissä Transvaalin myr-kyilisissä
kaivoksissa täydellisessä or­juudessa,
ei Englannin katolisella e i ­kä
: protenstanttisella k i r k c ^ ole sa­naakaan
tuu.
Kirkko, oHen' elimellinen osa kapi­talistisesta
järjestelmästä, tukee ja edes­auttaa
kapitalismia kaikissa sen r i -
kollisimmiss^in pyrkimyksissä. Kirk­ko
ei voi olla humanismin, ihmisyy­den
asian ajaja, koska todellinen hu­maanisuus,
ihmisyys on kapitalismin
vastakohta. Uskonto ^ ei voi parantaa
ihmistä, se voi luoda ainoastaan ulko-kuliaita,
itserakkaita ihmisiä, ahneita
ja kavalia, jotka uskonnon varjolla
petkuttavat lähimmäistään Ei tähän
tarvita hakea eämerkkejä kaukaa.
Kats<*aa kirkkopylväitä, "uskovai­sia"
naapureitanne ovatko he parem­pia
kuin "suruttomat". Alkakaa tämä
tarkkailu jumaluusopin professoreista,
rovasteista, lähtien kotikylänne tyy-piHisimpiin
tekopyhiin asti Huomaat­teko
mitä ne kaikki ovat? Parastako
ihmisainesta? Köyhien ystäviäkö?
Vastaus tähän on jyrkän kielteinen.
Julkinen sana ei kestä mainesanaa,
joka noista pitäisi antaa.
Maailmansota paljasti porvarillisen
sivistyksen pohjattoman mädännäisyy-dezx.
Vuonna 1918 Suomen "sivistynyt"
luokka osoitti raakalaisuutensa t a ­valla,
joka turhaan hakee vertaansa
kaikkien raakalaisaikojen historioista.
Porvarillinen sivistys on kj^enemä-tön
parantamaan ihmistä j a ihmis­kuntaa.
Se on kykenemätön siksi et­tä
porvarillinen luoSasivistys on k a ­pitalismin
tuote. Se on tällä hetkellä
lahoavan kapitalismin^ kahleissa. Se
kuolee kapitalismin keralla. Kapita­lismin
edustajain puheet yleisestii rau­hasta,
aseistariisumisesta, "oaremmas-sitten
seuraavana päivänä.
Kuulustelim alettua kaikki näs^ti
käyvän hyvin syjrttäjien kannalta kat­soen.
He lukivat sota-asetuksista ot­teita
ja esittivät eräänlaisia "todis­tuksia",
jotka siviilihenMlöille eivät
tarkoita mitään.
Sitten "tutkija-upseeri" kutsuttiha
todistamaan. Hän sanoi että Porter
oleellisesti oli myöntänjrt karkaami­sensa
armeijasta, esittämättä kuiten­kaan
Porterin omaa lausuntoa tai hä­nen
kirjelmäänsä, jossa hän selittää
vangitsemisensa johtuneen hänen lak-kcioimintansa
takia.
.Lopuksi "tutkija-upseeri" teki ttm-teellisen
esityksen Porterin puolesta
välttääkseen kokonansa jutim poliitti­set
puolet. Bän laverteli jotain Porte­rin
"vanhasta äidistä" Ja muusta sel­laisesta.
OU ilmeistä, että tarkcritus oli
antaa Porterille hsrvin lyhyt tuomio,
että upseerit pääsisivät tilanteesta. Jo­hon
olivat joutuneet, p
Porter todistamassa
Porter ei tahtonut astua tunteelli­suuden
satimeen, välittämättä seura­uksista,
vaan halusi itse esiintyä to­distajana
omasta puolestaan. Tämä ei
ollut mieluista sotaherroille, jotka
rupesivat hommaamaan väliaikaa j u ­tun
kuulustelussa, sillä aikaa varoit­taakseen
Porteria, että hän v o i tuot­taa
itselleen vakavia seurauksia. Por­ter
vaati kuitenkin todistajaoikeuksia.
Shorr kysyi häneltä ensiksi:
"Missä ja milloin olette syntynyt?"
"Exiterilssä, New TTnmp^T^^rpyia.
toukokuun 14 päiväfiST'19(W-^*"'
"Kuinka vanhana värväydyit armeL
Jaan?"
"Kuudentoista vanhana."
"Milloin jätit armeijan?''
"Heinäkuussa, 1927."
"Minkätähden»"
Porter vastaa:
"ÄEnä haluaisin torjua tutkijain
lausunnon. Minä luovuin armeijasta
sentähden, että huomasin armeijan
NAISTEN PUHUJAKURSSIT
Kuten tunnettua, olemme jo use­ammassakin
sanomalehtikirjoitukses-sa
tiedottaneet viime keväisen pohj.-
Ontarion piirin naisten neuvottelu­kokouksen
päätöksestä, joka määrä­si
toimeenpantavaksi naisten puhu-jakurssit
tämän kesän kuluessa
pohj.-Ontarion piirin naisille. Siis­pä
olemmekin ryhtyneet toteutta­maan
mainittua päätöstä aloitta­malla
kurssit Timminsissä t.k. 1 p.
klo 7 illaDa.
Osanotto näille kursseille on ollut
runsas, ollen oppilaiden lukumäärä
yli 30 henkeä. Työtä on tehty
tarmoUa'ja innostuksella, josta näyt­tää
olevan seurauksena, että kun­han
aika joutuu .niin puhujia ilmes­tyy
joukkoomme kuin sieniä sateelr
Ia.- Näillä kursseilla on gnyöskin
opetettu runon lausuhtoa,. ohjattu
tärkeisiin välttämättömiin piiolue-tehtäviin
y.m.
Päättäjäiset näille kursseille on
päätetty viettää 12 pn^ä- elok., al­kaen
klo 8 illalla, jolloin esitetään
kursseilla opittua- ohjelmaa, puhei­ta,
joukkolausuntoa, kupletti, joka
on laadittu kurssilaisista, ollen siis
erittäin mielenkiintoinen, sekä pal­jon
muuta ohjelmaa, joka on näke­misen
ja kuulemisen arvoista. Myös­kin
ilmestyy kurssilaisten toimittama
seinälehti . ,
Koska naiden kurssilaisten joukos­sa
on myöskin So. Porcupinen nais­osaston
jäseniä, niin päätettiin, et­tä
pidetään nämä samat iltamat
myöskin So. Porcupinen haalilla tk.
14 pmä, samoin alkaen klo 8 illal­la,
sillä eroituksella, että tanssitaan
lopuksi koska silloin on arki-ilta ja
tanssi luvallista.
Pääsyliput näihin molempiin ti­laisuuksiin'maksaa
50 senttiä ja tu­lot
käytetään kurssimenojen korvaa­miseen,
Suten ohjaajan palkkaami­seen
y.m.
Toivoisimme yleisön taholta run­sasta
osanottoa näihin päättäjäis-iltamiimme,
ja kyllähän jokainen
mainittuina iltoina muijaakin kään­tää
pieksujensa kärjet haalia kohti,
sillä eihän näitä tiliusuuksia saada
usein. ^ M. R.
Eri psMakminilta
kun ,
siSsa
suomal:
kidute Kap-ivat
peittaa niillä raatelevat. ( k ä y t e t ä ä n lakkojen murtami-
Tiä ihmisia vastaan k o h n i . " ; - i ^ ^ ^ kapitalistien sijoitusten tur-kim
maassa vallitsee mitä raakalai-1 tit koettava
simmat vankilaolot, niin porvarillissn. tyctätekevi
"loattuiirin" :a "kristillisyydea'' edus-! tstTit ^ t^^
tsjat ovat ensimmäisiä ylistämään tue-L Mutta syyrä epätoivoon ei ole. Pa-! ihmisen. Ja se narempi ihmino^i on
ta mainiota järjestelmää ja vaativat f rempi maailma on tuleva. Se txilee.'
lisää karisraksia aina mestsuspölkkyjä.; Se on sosialismin maailma- Se uudis-j
s piiluja myöten. {taa k^i!t^JU^iIu Se u-adesti5yn37ttä.=i
sosialistisen yhteiskunnan jäs<?n. y h ­teisyyden
edustaja ja toteuttaja.
J . V. S.
Cobalt, Ont.
s. JÄRJESTÖN OSASTON TOI­MINNASTA
Viime kokouksessa kuulimme ti-lientarkastajain
lausunnot tileistä;
viime puoliskolta.. Ne osotti toi­mintaa
olevan hiljalleen, täälläkin,
mutta ei niin hyvin etteikö siinä oli­si
vielä parantamisen varaa, varsin­kin
sisäisen tietoisuutemme kasvat­tamisen
alalla. Nyt ensi sunnun-tai-
iltana, 12 p. tk.' on S. Järjestön
osaston kokous ja kaikkien suoma­laisen
järjestön jäsenten velvolli­suus
on saapua kokoukseen. Uudet
jäsenet on myöskin tervetulleita.
PUHUJAKIN KÄVI
Käväsihän täällä puhujakin, Mart­ti
Hendrickson, viime kuulla. Hän
puhui päivällä sekä illalla näytös­kappaleen
edellä. Ikävä vain, että
oli niin kovin vähä saapunut kuuli­joita
edellistä puhetta kuulemaan.
BIENNEISTÄ HUVEISTA
V.ki 29 p. oli naisosastomme lait­tanut
kappaleen "Olenko'minä tul­lut
haaremiin". Naiset oli ottaneet
miestenkin osat ja mainiot he ne
voivatkin. Yleisöä pii saapunutkin
runsaslukuisasti kappaletta katso­maan
ja kaikki näkyi olevan tyyty­väisiä
kappaleen esitykseen, koska­pa
pii kaikkien suut. hymyssä kap­paleen
lopussa.
i