Vapaus, August 9, 1928

              ^ •No. 169 rr-rmS
(Hyväntiiiileii orgaani)
Tohtori Tossu, Pn^Ddn kuuluisa aputoinuttaja, on lännen-matkalla
ja tulee sanoilla ja kuvilla hauskuuttamaan Punikin luki-jafamtaa.
Nauru ja hyvätuuH pitentävät ikää. Punikin lukemi­sesta
on huvia ja oppia. Sallikaa itsellenne tämä nautinto. Pu­nikki
ilmestyykin, nyt laajempana kuin ennen, mutta tilaushinta on
silti saraa, $1.75 vuosi, ?1.05 puoli vuotta. Joka mies ja nainen
Punikin tiOaajaksi! Tilauksen voi tehdä tälläkin kaavakkeella, jos
asiamiestä ei satu olemaan ympärillä. '
Vapaus, Box 69, Sudbury, Ont
Tämä on PTJNIKIJC tilaus. Saapasr^akdseuraa
Torstaina, doknirn 9 p;nä—Thnr., Augast 9
Lähettäkää tällä osotteella: (T
Nimi
Osote
kunta virallisesti e n e t t i i n osaston
presidentin virasta P. Widgre3i. ] ( ^
jo RnnfOTTnin ön «omnut osastosta ]a
omavaltaisesti yrittänyt taataa osas­toa
ja mennst niin pitKlle. että oli
ihncättanut osastoot fcnoTleetesi keskus­virastoon.
Hänfrn tflaHeen valittiin
presidentiksi V . J . Kannasto. joka jo
vunsia on sitä t i ^ t a bcdtanut.
Alueen nuniieroa ^vittämään j a toi­mittamaan
Nortb Branchln osalta
valittiin k&ksiheztkinen toimitusneu­vosto.
He myäskin koettaa saada i l ­moituksia
aluenumerOtm.
NORTH BRANCHZN PIONEERIT
PUii kuudennen jdoneerijuhlat muo­dostui
valtaviksi juhliksi. PaUon oli
edistytty vuoden ajalla. Aikuinen väes­tö
oU tä3rttänyt Intoian osaston talon
tungtdcseen asti i f i i v SM ja Illalla. K
H^rantibin pi<meeiit otti noihin juhliin
osaa ja suorittivat kahdeksan ohjel­manumeroa,
vaikka toiminta on juuri
uudestaan järjestetty,
S. K—ta
AHAA
S U O M E EN
Canadan Dollarista
IJUlETTSEULUTt
U o c lähetyksistä aille ^0.00, 60 e lä-jhetyksistä
$20.00—449.99, 80e 1ä.
Ihetyksistä $50.00—479.99 ja $1.00
f lähetyksistä $8a!00-4l00.00 sekä
26c jokaiselta seuraavalta alkavalta
[«adalta äöllarilta.
SihkSsanomaliiMd^luUta ovat lä-
Ihetyskulut $3.60 lähetykseltä.
I Sudbnryssa ja 5«npäristolla JBCBovat
voivat kl^dä Vapauden konttorissa
{'tiedustamassa erikoäkurssia.
XAIVAPILETTO& MYYDÄÄN
iTiEDUSTAKAA mSTTIASIOITA
Tehkää lähetyiraet osotteella:
Boi
VAPAUS,
69, SUDStTRY. ONT.
Vapaudelle ottava
iMpestaan mySskln:
rabavälityksiä
IVAPAUS PORT A R T H U R BRANCH
316 Bay Street,
Po»* ^rthnr. Ontario
VAPAUS MONTREAI. SRANCH
239 St. Antoine St.,
Montreal, Qa«.
J. OKSANEN
Kirkland Lake, Out.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont. v
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmtas, Ont.
A. T. HILL.
[fl57 Broadview Aye., Toronto, Ont.
DAVID HELIN
I eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
kijninttää mieliä «^iiiä initassa, e t ö
kalkTri arvokkaampi syrJääiL
TULEVIA HUVEJA
Tämän elokuun 12 p.. simmmtalna,
on ITorth Branchin haaTilla ""Sussim-päiväjulilat".
Ohjelma alkaa täsmäl­leen
kello 9 illalla ja on siinä puhe
aineesta "Kapitalismi ensin tylsyttä^
3a sitten raaistuttaa äidin", runoja
lausutaan, lauletaan ja murrejuttu]?,
kerrotaan, kuvaelmia esitetään ja lo­puksi
jälkiseuraus Adamin ja Evan
Häistä. Tanssit alkaa "kello 12 yöllä,
Tteino Peterson soittaa, «^tsokaa i l ­moituksesta
lähemmin.
TSÄCCO J A VANZETTI TIUISTO-JUHLÄT
•Elokuim 23 p. vasten Töllä maksoi
verivelan luokkansa praölesta nuo kuo­lemattomat
luokkamme marttyyrit.
iKahdesksmunestoinen päivä elokuuta
-pitäisi tulla siksi päiväksi. Jota vietet­täisiin
suru- ja mielenusoitusjuhlana.
Verdun, Que.
UmAKAUPUNGIN TOILAHDDkSUL
Ottiä' tuota — ettei täs^ ryhmä­toverit
ja muut kotikaupungin BUO-malais-
siirtolaiset ala vaipumaan sel­laiseen
uskoon, että on paperi j a mas-
•miitta North ^ranchin osastokaaii ei
-voinut mieleställh edullisesti järjestää
tuota päivää juhlapuVäksi^ sillä se oh
'keskiviikko ja kun kylämme asutus
on väestöön nähden -suurin osa luok-
•featäistelun tiellä kelpaamattomaksi
KYLXMME KUULUMISIA
Tämä Cobalt, vaikka ei olekaan
{kovin sunri pytty, niin kiirettä
I täällä on- Varsinkin kun katsoo -ilta-jsin
tai sunnuntaisin, hiin näkee, -et-
Itä liikettä on varsinkin autoilijoil-jla.
Sitä kai osoittaa viime > lauan-
Itai, kun oli oikeuteen haastetta yli
Ikaksikymmentä henkilöä yhdellä
kertaa vastaamaan liika kovasta a-josta.
On siinä jo tuUut "häkäta-pin"
päällfe polettua jo vähä liikaa,
iilutta onneksi ei täällä ole nykyään
ketään kuolettavasti loukkaantunut,
vaikkapa ne aina väliin pokkaakin
vastatusten. — Se valittu.
North Branch, Ont.
tulleita, kuluneita ja-vahingollisia pyö­riä,
iiiin heihin ei voi -vedota luokka-taistelim
tärkeimmissä ksrejmiyksissä ja
s^ osa väestöstä, jotka -säännöllisesti
on -aina kannattanut iltamiamme, on
pieni j a viikon päivänä el -voi toivoa
kaupuiikilaisväestöä, hiin Sacco ja
Vanzettijuhlat vietetään elokuun 25 p.
ja niihin juhliin virallisesti osallistuu
North "Branchin pioneerit, suorittaen
ohjelman. Sanna- Kannasto, jos ei
mitään erikoista tapahdu, puhuu puo­lustusliiton
rakentamisesta sekä luok­kamme
-marttyyrien elämäntyöstä, sil­lä
luokkataistelu aina .vaatH -uhrinsa,
se on taistelu jeh historian piirre.
TABMOLAAN JA K l V l K O S K E t LE
MAJOITTUNEET K O D T T T O M ÄT
POJAT ON PROTESTEE-RANNEEt
Kun allekirjoittaneen ik^eHe nai­selle
nuoret elämän; keväimessä olevat
pojat puhuu, -hiin ihan heltyä tahtoo,
vaikka puhe olisikin suoraan moittei­ta.
Koetan korjata erhetykseni sa­nomalla,
että ne nuoret miehet, jot­ka
niin urheasti avustivat N. Branchin
naisten toimeenpanemia nuorisokurs-si-
iltamia, e l oHeet Petersonin uitto­miehiä,
vaan kodittomia, elämän kat-keriinman
maljan juoneita, luokkatie-toisia
poikia, niitä jolta ei pikkujap-parit
mielellään ota työhön, sillä mitä
pienempi jappari, sen tyhmempää työ­läisjoukkoa
he tarvitsee. Nuo u l j a a t
sikaarien ja muun tavaran huutajat
oli siis Tannolan ja Kivikosken far­marien
luokse majoitttmeita työläisiä,
joille vielä kerran kiitos, sillä ne i h ­miset
joille on luokkansa valistus ja
sen taistelu elämänkysymys, tuntee k i i ­tollisuutta,
kun saa avustusta sieltäkin
josta ei osaa: toivoa.
te loppunut, kun el ilmesty lehteen
kirjelappuakaan emmästä ja toimin­nasta
Verdupissa, niin vapautan taas
toverit toistaiseksi ^ t ä harhakäsityk­sestä
ja teen vaikka tUcusta asiaa, et­tä
tulee kirjeen tapainen taas tällä
kertaa kyhättyä. Mutta muistanette
esim, ryhmä 1 :n kokouksessa, jossa
tämän kirjoitushomman allekirjoitta­neelle
annoitte tilapäis-tehtäväksi, et­tä
jokainen otti velvollisimäekseen toi­mittaa
työmaa-asioita y.m. pibkuta-pahtumauutisia
lehdellemme lähetettä­väksi,
joten pitäkäähän entisiä pää­töksiä
mielessänne, niin liyllahän näi­tä
"harakanvariraata" raapu-stelen, jos
asioita saan öetooni.
"MAINOStEHTIÄ^
Tuossapa on hieman, oudompi sana
otsikkona, mitähän kieltä mahtanee
sanan alkuosa olla, arvelee -useinunat
lukijoista. Mutta a ^ on '-siten, ettii
kyllä se on suomea, vieläpli uskon
sen;^ olevan oikein sitä ns. "aito-suo­mea"
joka ^Hä vahhas^amaassa ny­kyisin
on muodissa. 77ähkääs, ktm
sattumalta joutui käsiini leräs aito-porvarillis-
valko-suotnalainen lehti,
jossa oli sanai reklaami, ntuutettu
"aidompaan** muotoon. SIfe reklaami-tauluista
oli teHty "malnostauhija" ja
reklaamUehdistä "mahioslehtiä". Ajat­telin
siis käyttää Vähän "siVistyneem-pää"
kielenkäyttöä kohta täsSä, ettei
unhoittuisi, ja kyhäsin tuohon otsi­koksi
mainihm "mainoksen'
Alunperin ei ollut tarkoltiiksetii a l ­kaa
esitelmöimään mistään ""alto-suomalalsuudesta^'
ja tekemään -sitä
tunnetuksi; siitöiän pitävät Iraolen,
kuten tmtnetttnl, aito--ralkolset - eli
aito-lahtarit imUkkoineen jä hufinoi-mlsineen.
Vaan tahdoin kirjoittaa
muutamia huomioita tämän kaupun­gin
sanomalehdistöstä. Hötä Veröa-vaunupysäkilld^
a)d:a. j c ^ pääsee
sinne Montrealissa jokaiselle saoma-laiscöle
tunneiuUe S. J . osaston ken­tälle,
j o s » on *
SUUKtrr KENTTXJTJHLAT
Lk. 19 pnä. Ja ohjelmaakin 6a va­rattu
mäkehJi^ r i i t t & n ^ asti, koska
montnealilaisilta tovereilta on mjn.
näytelmäkappale > "Juhanhustulilla"
esitettävänä. Meille verdunilaisille a n ­toivat
hikiälemista m p m ohjelman
valmisteluisai mainittua juhlatila! -
suutta -varten.. j a eihän sitä ennen­kään
ote saamattcHBia oltu siinä asi­assa,
joten sielläpä ätten taas näette
j a kuulette puheet, runot, laulut, ker-
Umntkset yjn. -vapaassa luonnonhel-massa.
^ UKKOSBITBSKT
riehui jtaikkakunnan yllä lauantaina
tJc 4 pnä. "Taivaanakkunat aukeni­vat"
j a taisivatpa unhottda auki vä­hän
liiemmaksikin aikaa, koska ka­duilla
vlrtaili vesi niin runsaasti, että
käytävätkin olivat tulvaveden alla, s i l ­lä
viemärit eivät ehtineet vetää niin
paljon vettä kuin sitä uutta tuIL
'"Ryöväripäallikkd"
Max Hölz
Eräs ruotsalainen sanomalehti ker­too:
Saksan valtiopäivät ovat näinä
päivinä myCntäneet amnestian n. 300
poliittiselle vangille. Kuitenkaan tä-n
^ ei ole mikään täyddlinen-amnes-tia.
kun siinä on tehty lukuisasti pcdk-keuksia.
joilla rangaistuksia öh ainoas­taan
"lievennetty", muutettu kuritus­huonetuomiot
vankeusrangalstuksiksL
E^osaa tässä asiassa ovat näytel­leet
sosialidemokraatit, Jotka jo* vuo­sikausia
ovat kysymyksellä käyneet
Muita Ralamon tuhoja en tiedä, kuin
Palaee-teatterin kattoa oli salama re­pinyt
j[a sanaoin hajottanut erään au-tovajan.
Mutta nyt on kyllä "to­dennäköinen
sää tänään." (Niinhä^
sitä Ilmatiedoissa aina sanotaan.)
<n£ESi(LOMA"
on kulumassa eräillä "lomaa" saa­neilla
\tai ottaneilla. Mutta erään to­verin
"lomasta" tuli taas eräs epä­kohta
siksi huomattavasti esille, et­ten
malta olla siitä' mainitsematta
siinä toivossa, ,^että tässäkin maassa
voitaisiin olkeuidennmkaisesti lomien
saanti työläisille - ]kerran tulevaisuu­dessa
jäljestää. T^kptan silloin, kun
jokainen tämänkin nlaan työläinen
käsittöä srä, että " e l oikeutta maassa
saa, ken ei sit' itse hanki".
Asia on siten, että eräs käupun
kimme vanhimmista suomalaisista, jo
kauppaa ja käyttäneet poliittisia van­keja
vaihtotavaranaan. Enune tässä
ka on työskennellyt muutamassa ku
parisepänverstaassa noin parikym
mentä -vuotta säännöllisesti, halusi
kerrankin ottaa pienen kesäloman
pitkäaikaisen raadannan jälkeen. Hän
nissa ilmestyviin lehtUn tulee, idin n i i ­den
ohjelmasta ja tarkoitusperistä t u ­lee
siihen johtopäätökseen, että n i i ­den
nimiksi sopii parhaiten vaikkapa
•mainoslehti" eli "reklaamilehti". S i l ­lä
yleensä ne ovat täynnä liikemies­ten
ilmotuksia, vahi siellä täällä fl-motusten
välissä löytjry joku kummir
tusjuttu, ivaa skottilaisista ja epä­selviä
mustia läikkiä, joita sanotaan
kuviksi \'iimeisimmistä merkkitapah­tumista.
Näitä lehtiä ilmestyy kolme kau­pungissamme,
nim. "Verdun Pree-press",
"Verdun Citizens" ja "Verdun
Messenger", joilla cm. myöskin tilaus­hinnat
olevinaan, mutta joita jae-
P3^i viikon loman j a sai myöskin
mutta eipä ollut liikkeellä varaa mak
saa kesSlatna-aj|aie palkkaa. Kyllä­päs
saavat'herrat mestarit Ja nnrat
työläispHskurit joka -vuosi lomaa : a
täydellä j^aScalla. mutta rehellinen
työläinen saa <Ala niistä .etuisuuksista
ilman, niin kauan ktm laajemmat
Joukot -alkavat myös vaatimaan oi
keuksiaan. Samasta^ työpaikasta sai
myöskin / l o m a n " pari näuuta suoma
laista, joteta toinen voi lopettaa "lo­manvieton"
sillpin kun tulee taas k i i -
reempi aika liikkeelle j a saadaan uu
sia tilauksia sisälle. Toinen kuittasi
lopullisesti Ja menetimme hänen paik­kakunnalta
muuttonsa tähden tar
mokkaan; toimivan jäsenen osastos
tamme. — Pamaus.
Waslcatenau, Alta.
HAALIMlVtE ON VALMIS
MENNEITÄ HUVEJA
Naisten iltamat 14 p- heinäkuuta
yli kaikkein toiveiden. Ovi-lippuja
myytiin kahdeksankymmen-ja
yleiset tulot nousi yli viidenkym-n
dollarin. . Tämän kesän toimin-aalla
on oUut harvinaisen hyvä kan-
PORT ARTHURIN NAISTEN
OSASTON ILTAMAT
Port Arthurin naisten toimeenpa-liemat
iltamat oli 21 p. heinäkuuta
«lorth Branchin haalilla. Ohjelma
Hi aatte<elisesti hyvä ja suoritettiin
hyvällä tavsäla kun voi toivoa
i ihmisiltä, jotka työnsä lomassa
ja harjoittelee ohjelmanumerolta,
esitettiin niin hyvin, että
sanoa sen esityksen puolesta,
se oU hyvin- edtetty. Kappaleen
oli: "Kun pitäjään tuli uus>i
ipiu". Että PcMi; Arthurin naiset
tuon kappaleen ottaneet esitettä-ikseen,
todistaa että he eivät ole
itään pikkusieluja, jotka jokaisessa
bnlaatuisessa esityksessä missä nai-
^n heikkouksia arvostellaan, näkisi-naisen
solvauksen. Aineellisen kan-ituksen
sai Port Arthurin naiset ta-ittoman
huonon, sillä samana Utans
Tqnr'-'''»'»^» rnf^'^^^^'*^^^'^- J3 kun
osa ihmisiä on vielä siinä kehi-
^stilassa, että 'alkuvoimaisuuden laki
korkein -vietti, niin tuon laatuissr
ludet kuin on. zoarkkinahäat.
MYÖHÄSTYNYT SEPj^ELE
Kesälcuun alkupuolella kuoli tapa­turmaisesti
Matti Lavonen, Port Art­hurin
pidempiaikainen asukas. Port
Arthurin tmtisissa Vapauden kesä-kuuri
16 p:n numerossa mainittiin hä­nen
kuolemansa luonne ja ei^luulot
kuolemansa syistä sekä lausuttiin, että
hän oli tunnettu ryyppymles. "tämän
kirjoittaja ei voi kieltää tuon viimei­sen
lauseen todenperäisyyttä, mutta
tunnen sitovana velvollisuutenani l i ­sätä
siihen vähän. Matti löVonen oli
ryyppymies, mutta hän oli myösköi i h ­minen
ja hänellä ori kunniakas histo­ria
North Branch'in työläisten pyrin­nöissä,
rahanantajana, sffloin kun sitä
tarvittiin, ja ft'ria>ian me sitä olemme
tarvinneet Ja edelleen, 'häri oli iloi­nen,
tösihuumorLJhminen, miellyttävä
iltamavieras, ei koskaan rähjännyt, ei
kiintynyt huonosti. Nämä maakylän
iltamat on jonkunlaisia ihmisyyden
analyysipaikkoja, me tunnemme mon­ta
kaxinista ihmispiirrettä joihin el
voida kaupimgissa tutustua. Kahdet
tämän kesän iltäEBat North Branc-hissä
.sai runsaan kannatuksen. hä­neltä.
Meidän koulumme, lastemme
istuimet koulussa, meidän monet luok-kapyrkimyksemme
kantaa Matti L a ­vosen
miristoa. Me kunnioitamme hän­tä
suremme hänen väkivaltaista kuo­lemaansa
ja kiitollisina muistamme
niitä uhrauksia, joita hän teki^ täällä
ja myöhästjmeenä seppeleenä ' muis­tolleen
lasken nämät xivit.
S. J . OSAST<^ KOKOUSASIOITA
Suomalaisen järjfötön North Branc-ta^
m rapusta rappuun ilmaiseksi kau­pungin
asukkaille. Lehdet ovat por-varillis-"
puolueettomia" liikemiesten
lehtiä. Mutta toisinaan niissä käy­dään
myöskin eräiden epäkohtiep;
kimppmm käsiksi hyvinkin raikeä-sanaisesti,
kuten juuri viimeksi jae­tussa
Verdun Messengerissä. Siitä seu­raavassa:
"The Verdun Bus Scandal" oli ot­sikkona
mainitussa hyökkäy^ldrjotuk-sessa,
joka oli koUCSgtettu Montrealin
raitio- ja auto-bus-komppaniaa' vas­taan
siitä liikenteen harjottamisesta,
mikä on Montrealin ja Verdunin ^ u -
punkien välille järjestetty tätä inisin-ta
reittiä, Verdim Avenueta myöten.
Kyllä oli kirjotus asiallinen porva­rinkin
kirjottamaksi, sillä on ollutkin
aivan liiallinen tungos mainituissa au­toissa
j a liiallinen Jonotteleminen py­säkeillä
on kiusallista, josta me l u ­kuisat
suomalaisetkin. Jotka Verdunin
46,000:een asujamistoon lul^udumme.
olemme omakohtaisesti joutuneet ko­kemaan,
kun Montrealin puolelle töi­himme
menemme. Kcn-Jaantimeeko
tämä buslinjan liikenne tästä hyök­käyksestä,
ii^htänee tuonnempana.
"Mutta vielä kehnompi kuin tämä
kulkureitti, cu Church Avenueta kul­keva
ramotieliikenne Cote St. Paul'in
kautta Montrealin puolellie. Sillä r a i ­tiovaunun
odottaminen 20 minuuttia
ei ole mikään harvinaisuus j a siis
tekee useasti työläiselle myöhästymi­siä
töihin kulkiessa. Siinä olisi kohta
johon voisi myöskin joku kajota sa­man
suuntaisella hyökkäyskirjoituk-sella,
kuin edellämainittu auto-bus-
:andaalikin olL
Mutta ei se liikenne täällä sentään
firaikiriana: ole niin kehnoa kuin s i ­vullisesta
voisi näyttää, lukiessa tätä
kirjettä, sillä onhan meillä Wellin^-
tonin katua raitiotieliikenne myöskbi
Montrealiin, ja tällä kadulla voi sa­noa
olevan melkeinjÄ mallikelpoisen
läkennejärjestyksen, jossa ei vaunua
tarvitse odotella lilan kauan- Vaan
kelpaa sitä Montrealin puoleltakin
Meillä olivat rie haalin avajais
juhlat kesäkuun 23 pnä j a menivät
ne koko hyyin^ sillä ihmisiä oli saa
punut haali aivan täyteen ja. uiko
nakin oli suuri määrä kun eivät
mahtuneet sisälle. Olihan hauskaa
nähdä, ettei meidän hommat j a työt
olleet menneet turhaan, kun oli niin
suuri kannattajajoukko takana
Vaikka kyllä siinä haalipUuhassa tar­vittiin
työtä ja sitkeyttä ennenkun
se oli siinä kunnossa, että siinä vo
pitää juhlia. Mutta yksimielisyys
hän se on voimaa ja joukkotoimin
nalla on merkitystä. Yksilöinä me
sorrumme, mutta joukkoina menem­me
eteenpäin.
^yllä siinä haalihommassa tehtiin­kin
työtä. Ensin pantiin joka talos­ta
-viisisataa jalkaa lautoja ja sit­ten
i l m a J M n työ; aina vain. tehtiin
talkoilla^^l^os emme olisi sillä tu-
^'.q^.lfilSaneet, niin ei ;^eillä haalia
olisilcaan. Mutta nyt meillä on yh-tein
«ii koti, johon jokainen voi as­tua
sisälle vapaasti, ilman mitään
ennakkoluuloja. Se tuntuu niin
hauskalta ja kodikkaalta, ettei osaa
niitä tunteita juuri sanoiksi pukea.
Nuoret kisailevat siellä kuin koto­naan
ja paneepa se vanhankin ilos­ta
kisailemaan, niin lämpimältä tun­tuu
sydänalasta. Tulkaa siis aina
joukolla haaiille.
Yleistulot haalin avajalsjiihlasta
olivat 107.60 dollaria ja menot
22.40, joten puhtaaksi jäi 85.20
doll.iria. Myöskin on tehty lahjoi-tiif
&ia haalia rakennusrahastoon,
joista lausupjmc' irmpimät kiitokset
ki-);ile lahiJ-^taiiJe ja avustajlHe,
kfiKille jotk.-i '»vAt työllä tai rahal­la
haalimme rakentamista, avusta-ne<'
t. äillä mt^vlfcu työmm'? on tei­dän
t>ötänne ja teidän t/önric mei­dän
ja joukk »voimalla £a<ida»-i vl:»-
re'.kin siirtymään. Koetimme teh­dä
pcrastam-ne yhteisen asi^-oime r -
te-iii Vietä sydä.TeUinen k? tos kai-eli
e tavalla tai t-isella meitä avus-tanrille!
Varspiten os^-tcn pnoI<;8ta:
E lU OlKkka.
Halutaaiitietsä
ota ollenkaan lukuun sitä, ettei Sak*
sässa olisi ollenkaan mitään poliittisia
vankeja, elleivät sosialidemokraatit
olisi vuonna 1918 pettäneet vallanku­mousta
Ja ellei Noske 20,000 kaatu­neen
työULisen ruumiitten ääressä olisi
pystyttänyt uudelleen . kapitalistista
yhteiskuntajärjestelmää. Emme myös­kään
tässä tahdo pitää kiinni sUtäV
että n. 8,000 vallankiunouksellista työ-
Iäistä heltettihi vankiloihin vuosina
1923—1925 niiden poikkeuslakien Ja
sotilasdiktatuurin perusteella. Jotka
sosialidemokraatit olivat saattueet
voimaaxx "palauttaakseen järjestyk­sen".
Demokraattisesta käsityksestään huo­limatta
ovat he sillä kannalla, että
pienen vähemmistön oikeus suuren
eneirimistön riistoon on suojattava
tuomioistuimilla Ja vankiloilla; Kui­tenkin
myöntävät porvarillisetkin poli-
,tiIkot oikeutetuksi amnestlavaattmuk-sen
sellaisille henkilöille. Jotka erittäin
rauhattomina aikoina on tuomittu
poliittisista syistä.
Amnestiavaatimus on esitetty luke­mattomia
kertoja Saksassa, sekä kom­munistien
että porvarien taholta sen
Jälkeen, kun "Saksan valtakunta on
vakiintunut ja vaara sen tuhoutumi­sesta
on katsottu menneen ohi".
. Sekä valtiopäivillä että eri osavalti­oiden
parlamenteissa ovat kommunis­tit
lukemattomia kertoja tehneet esi­tyksiä
yleisestä amnesUasta, nämä esi­tykset
on hylätty. Ja sosialidemokraa­tit
ovat vastustaneet niitä kiihkeäm­min
kuin mitkään muut porvarilliset
puolueet.
Maaliskuussa, siis vähän ennen vii­meisiä
Saksan valtiollisia vaaleja, se­litti
kansanpuolue (Stresemannin puo­lue),
että. heidän taholtsuin riippuu
sosialidemokraateista, voidaanko yhtyä
kommunistien Ja oikeiston kanssa am­nestian
laajentamisesta. Asetettiin
kolmimiehinen komitea. Johon tuli
yksi kommunisti, yksi sosialidemo­kraatti
Ja yksi oikeistolainen,
aoo-e
Nämä pääsivät yksimielisyyteen ja
esittivät valtiopäiville ehdotuksen. Jon­ka
puolesta porvarilliset puolueet l u ­pautuivat
äänestämään, jos sosialide­mokraatit
hyväksyvät sen. Nämä kiel­täytyivät
sellaisella ulkonäöltään kyllä
kaunlUla sleltyksellä, että, he eivät
tahdo avustaa feme-murhaajlen, fas-dstlen,
vapauttamista. '
Että tämä oli vain hätävalhe. sel­viää
siitäkin, että soslaUdemokraattt
eivät ole koskaan tehneet mitään
saattaakseen' vaarattomiksi fasclstlset
roitot, jotka omien tunnustustensa
mukaankin ovat tehneet yli 200
murhaa vuodessa suorastaan sosiali­demokraattisia
ministeriä lähellä, ole­vain
miesten tieten. Ja sitäpaitsi kos­ki
amnestiaesltys 350 poliittista van­kia,
joista tuskin kahtakymmentä oli
feme-murhaajla.
Sosialidemokraatit laskivat, että
kun he joutuvat toisten porvarien
kanssa kokoomus- ja yhtelsrintama-hallitusneuvotteluihin,
niin silloin täy­tyy
heillä olla ainakin poliittiset van­git
vaihtotjivarana, ja pyrkimyksis­sään
epäonnistuessaankin voivat he
sitten esittää työväestölle päitä valt­teja.
Se amnestiaesltys, jonka uudet
valtiopäivät nyt ovat hyväksyneet on
melkein samallalnen, kuin kolmlmle-hiskomitean
keväällä esittämä ehdo*
tus. Silloisella kieltäytymisellään sitä
hyväksymästä sosialidemokraatit vafn
ovat pidentäneet näiden kolmensadan
Ihriilsen vankllakärsimyksiä noin nel-ällä
kuukaudella.
vangittiin BerllnlsA Kapipalllirten
johtajana olisi häa^ pitänyt kohdella
jä tuomita poliittisten qriden mukaan.
Jos hänelle kerran tuomiota aiottiin
hankkia. Mutta hallitsevat sosialide­mokraatit
eivät tähän tyytyneet He
pazrivat liikkeelle lodkki keinonsa, o-'
veluutensa ja voimansa saadakseen
hänelle muunlaisen kohtalon.
JTftnmBy» aikaan kun h'*H^" lehtensä
levitteUvät hänestä kaikenlali^a Jut-tuia.
ja valehteUvat lukijoilleen, l u ­pasi
Berlinin sosialidemokntattlnen po­liisimestari
Richter — sama mies. Joka
myöhemmin erotettiin liiketointensa
tähden surhuijari Banriatin ifffT»»»»^ —
50,000 mkan palkkion sHIeT Joka to«
distuksellaan avustaisi Holtin tuomit­semista.
Tämä oli menettelyä. Josta
maailmankuulu porvarillinen kirjaili­ja
Maximillian Harden sanoi, että se
on Jotakin ainutlaatuista s«^irKf>wirin
f>f t ^ n s l f j i y n n t n historiassa.
Kiitos olkoon Richterin lupausten
todisti eräs vanki, Uebe, että Hölz oli
sisällissodan aikana murhannut erään
maanomistajan nimeltään Hers. Ja
Hölz tuomittiin murhasta elinkauti­seen
vankeuteen. Vuonna 1926 saapui
eräs kaivostyöläinen nimeltään IMehe
oikeusministerin Uuo Ja ^umusti. että
hän oli taistelujen a i k ^ antpunut
Hersin. Tämän tunnustuksen Johdos­ta
, tunnusti syyttäjän todistaja Uebe,
että hän oli — amnestlalupauksen Ja
50,000 mkan palkinnon houkuttelema­na—
todistanut väärin Ja siten vai­kuttanut
väärään tuomioon.
Tähän asti voivat vhranomaiset se­littää,
että he oUvat toimineet hyvässä
uskossa, mutta nyt kun koko maail­malle
oli selvinnyt, että oikeusmurha
oU tapahtunut olisi luullut, että kaikki
"todeUlset demokraatit" käyvät so­vittamaan
tapahtunutta oikeusmurhaa.
Mutta kaukana sitä. He ovat kai"
kin keinoin pyrkineet asiassa sabo-teeraamaan.
Aikaa on koetettu kal­kin
keinoin tappaa. Ja sosialidemo­kraattiset
lehdet ovat visusti valjen­neet
asiasta. Kun tavallisissa oloissa
pyysi i&e xnlnister^Itft, oilcnitt»^l^ ^
zille. Jonka, b f t n ^ i l n ^
fivnnf^nMysymsiluen käyttelyn idr
kolhin maalifiktinllft eivät edes <äkeis-ton
edustajat enää vastustaneet ESI-zhi
vapauttamista. Mntta dentokrätiaa.
sosialidemokraattiset rltazit taisteli­vat
kaikella vihanaan vallaskamoas-miestä
vastaan viimeiseen asti jatkaak­seen,
häne^icärämyksiään. Kun be
nyt vUmeiJBUn ovat äänestäneet hä­nen
-vapauttBLznisexua puolesta, niin
se ei suinkaan ole ti^iahtnnut v a -
IKtasta tahdosta j a oikeudentunnosta.
He ovat äänestäneet vasten tahtoaan.
Heidät <m siihen pakottanut kaman ^
tahto Ja kasvava cqpposltio aodatirte-inokraatteja
vastaan.
aina vangitaan sellainen,. Joka antaa
itsensä ilmi edeUäkerrotunlalsesta teos­ta,
tapahtui tässä asiassa Jotain omi­tuista.
Friehe karkoltettiln vain kaik­kialta,
ei kukaan tahtonut UetUä liä-nestä,
el sosialidemokraattinen poliisi,
el mtalsteri eikä tuomarlkunta.
Kaikki merkit vUttaavat siihen, että
he eivät oUenkaan väUttäneet Hersin
jutun selvittämisestä, että he mie­luummin
antoivat todellisen syyllisen
kulkea vapaaUa jalalla kUln vapaut­taa
teosta syyttömästi tuonfxltun, viila­tun
vallankumouksellisen Max HÖIzln.
Asla&ta kasvoi tavaton oikeus-skan­daali.
Jossa suurimmat porvarlslehdet-kin.
m.m. liberaalinen ""Vosslsche
Zeitung"-lehti, asettuivat Hölzia puo­lelle.
Lehden poliittinen avustaja Sling
Suomen
Pääkonsolivirasto
koko Canada» varten raorlttaa kalk­kia
maan virallisella «dostnkaalla
kuolovia tebtivii, antaa panaja
matkostnsta varten kotimaahan tel
moiuUlfl^ vahvistaa «slakirjoia, k i l n -
nSksil T.m., lehrittU perintSt Ja
moite Suomen kansalaisiin koltdia-tuvia
asioita.
Osoite: >
Consnlale Canaral of Fialaad«
Boom 918 I
1410 Stanley Street, Montreal. ^
(Comer S t Catherine and Stanley)
m
AKSELI RAUANHEIMQ.
pääkonsuli
Lisäksi on SuomeQo edostejina
Canadassa: Konsuli Erick J . Korto,
Port Arthur, Ont. — Adlel Saari­mäki,
319 Bay St., Toronto, Ont —
H. P. Albert Hermanstn, 479 Main
St, Winnipeg, Man. —• Thomas
Franssi. Box L , Sopper Cliff. Ont
Alma Aai^niOy
Luontainen sairaanhoitaja ja hitooia,
ottaa vastaan sairaita <Tr
52 DUNCAN AVE.
Bos 332, Kirkland Laic*, Ont
WILJLAMETTE BLVD. Saaltari«n
LuoBteinen tervfcygenhctBbBt ^
HoBipm>l{nen hoito ja nykyaikaiset
vfllineet sekä > Z-alde terkartua.
D». Peter Kokko D. C
Dr. Aaaa KOUKO D . C . Ph« C
467 Wtllamette Blvd. Pordlaadp Or«,
p H h . WalnQt «747
UUDISTAKAA
mAUKSENNE?
Lake,OoL 1
Robert Lindforsin S A U N A '
Avoinna: KESKIVIIKKONA ja PERJANTAINA, kello 1 n&W
» väliä kello 11 illalla. ~ LAUANTAINA kello r Ä U ä keU? 6
' sunnuntamamuun. «
Box 23, KIRKLAND LAKE, ONT.
T
rngkMMäutmM
GOLD RANGE HARDWARE
TELEPHONE 110 KIRKLAND LAKE, ONT.
Pientä rautatavaraa, rakennustarpeita, sähkötarpeita, putkitorpeita, ^'%JSi^']?tSirlS?l^''^&^'^- «mn,lt,.uu,«.ja. On.
Käykää tutustumassa hintoihin ja palvelukseemme.
GOLD RANGE HARDWARE
J. A. QUENVILLE, OmUtaJa.
'^RyöväripääUikkö" Max Hölz —
koko kansan sankari
Taistelu koski erikoisesti Max Höl-zin
vapauttamista, jota sosialidemo­kraatit
mitä kiivaimmin vastustivat
Helliä oli myöskin täysi syy menetellä
näin, sillä Max Hölz oli ennenkaik­kea
heidän uhrinsa. Kuka hän on,
a mitä hän sitten on tehnyt?
Max Hölz on vuodesta 1920 alkaen
eniten puhuttu ' mies Saksassa,
kaikkien taantumukselllisten eniten
vihaama ja kaikkien työläisten
uokkataistelljana ja vallankumouksel­lisena
eniten pitämä mies. Hän hank­ki
itselleen rehellisen Ja tarmokkaa^i
vallankumoukselllseh nimen Jo vuoden
1919 taisteluissa, kim hän vallankumo­uksellisten
työläisten etunenäsi löi
alas suivet Joukot Nosken suojelus-ninnlsta
ja saattoi porvarit pelkoi-hinsa.
Heti Kappln voiton Jälkeen Järjesti
hän työläisten taistelun tätä vastaan
THE FINNISH BAKERY
THE FINNISH BAKERY,
Box 229 M. Raitaneo, omistaja Kirkland Lake, Ont
www»!
BOnUNGVORKS
Box1028
VALMISTAA
K. V. NURMI, ombtaja
Sudbury, Ont— Phone 946
PARHAAT JUOMAT SUDBUBYN PUB.'
kUW»wwwi
Haluan tietää missä on Viktor
Nieminen, kotoisin Huittisista. Ole
hyvä ja kirjoita. '
Osoite:
Karl TonriSla,
Three Rivers, 127 Laurier S t ,
Que. (169)
Otto Hänninen, Hankasalmelta,
ole hyvä ja ilmoita osoitteesi. K y -
tulevien ajella körötellä niillä 53 j i . s y y veljeään Lahja Hännineb, 756
60 numeron kaaroilla läpi Verdunin jLagaucfaetere St, W,, Montreal,
Saksenlssa, missä hän puhdisti koko
V6gtinmaan monarkisteista j a esiinty­misellään
saavutti enhenkutdumatto-man
suosion koko maassa. Sillä ker­ralla
oU n. 50,000 sotamiestä parhaim­milla
tykeillä Ja kuularuiskuilla aseis­tettuna
kuuluisaa "ryöväripäälllkköä"
vastassa. •
"Kevällä 1921 puhkesi kapinaT'keskl-
Saksassa. Viranomaisten taholta se
oli suorastaan provosoitu, kuten sosia­lidemokraattinen
poliisiministeri Se-hin
osaston kc^ouksessa 31 p. heinä-, kaupungin, aina Lachine R^dsin;Que.
vering on itse txmnu^tanut
Holz kiiruhti sinne johtamaan sota­toimia,
jolloin hän huonosti aseiste­tuilla
työläisjoukcillaaä tuotti halli-tuksen
joukoille monta tappiota. L p -
puk.5i kapinalliset voitettiin ja eräs
(169) „ insinööri petti HölzSn, Jolloin hänet
Arvo — Palvelus — Laatu
Kirkland Lake •5 Ontario
Ruol^tarpeita, lihka^ rautatavaraa
— sekä^—
rakennustarpeita
HUOM.! Varastossamme löytyy erikoistavaroita, jota varsinkin
suomalainen väestö käyttää.
Jos haluatte säästää, niin ostakaa käteisellä, ja käyttäkää
meidän uudenaikaista (Tr.
"GROCETERIAA"
Josta parasta tavaraa on saatavissa halvimmalla hinnalbu
m