Vapaus, March 8, 1951

              5 >tt<''-,W*
i l
imi
isltit '2. Torstaina, maalisk, 3 p.—Thursday, March 8
l i i M i i i
••••• -feS^
fn>r.eUL 1917. AvXhmtxtä
Di;^wrtnu»it, OUaftr», Pub?
_ f^patqr Ltd.; at^lODoloqt
TaetOieotBf BosincM Office 4.42M.
Edltortd Office 4rl»S5, ICuuuper
E. Boksi Editor W. Eklund. MÄmbg
«ddress Box « 9 , sudtnny. Ontario.
Advmi5lti9 rates upoo applicauoiL,
TtanslatsoD free of cbarge.
XOAUSBIHNAT:
CasmdMea: l vk. 6J00 6 fck. 8 : »
3 kk.3XW
ybdnvsllol»»: V vk. 1X0 e kk. 3X0
Sucmessa: 1 v k . 7J50 6 k k . 4 5 5
Kaksi ehdotusta
^"''^r ' t 4 ^läne maanantaina Pariiäissa kokotmtunceÄa Neljän ,Suuren,ti!5(
*',ijtäiiät^*Oi apulai-sten 'xonfcrensäk-a, m.sää lct*kuitc!laaa ja j-uunni'
muut ianovat
Joona T u k h o l m a n vetoomukseen k s - i ^^e-^ suuren itäinen naaourinsai Maaherra Väinö M e l t t i lausui r a u -
"ValtlopäJvä- Jättyä allekirjoitu-sta c h ^ i t ä e r i n o - p ^ - ^ ^ - ^ ^ J " ^ . ^ ^ tobes-sa M a a i l m a n -
maisen o o l t u k . e n a . Rauhantatetell- • - ^ « « v ' : « ' ' « ' t < » J"^' \ i o n p - e i J i s i a . että Suomen rauhanpuo.
j a J n menesty» U a i d u t t a a k a l k k i a r e - ' kenlainenlyöttäytyinJnen Neuvosto-1 l u s t a j a t ; k a n n a t t a e n rauhanpuolusta-hellijjiä
Ihriifaiä. Toisaalta- i«e Sierät- f l i i t o n vlhoaisten kelkkaan vie v a i n j Jäin a f e a i l m a n i o m i t e a n päätpksfä.©^
tää v i h a a J a raivoa amerikkalaisissa | iiäpeällisccn roroahduksccn; ; v a t valtuuttaneet edustajansa lausu-sotlanitytyttäjlssä
.-jamoiniuin ii^idänl Nämä h i s t o r i a n cpetukset käsittäen mean kcngressissa päättäneen$ii v a -
h3iv^3ang3rei^2an Suomen taantu-
: 7- ^ t ö m Yhd>-*\Tiltain edu:5taja s u h t a u t u u äärettömän kielteisesti
iii ' ';fTäöä ilmapiinssä « n >Tnmärrettävjibä ne ehdotukset, Jotka on nyt
kcjjkuste-rauhaasopi-suurvaltan
m
m
; * rat^jfflteppimus, «ikä lopuiksi Saksan yhtenäisvys ja rauha.
I «-' *\'jKim-nyt verrataan ylläolevia ehdotukäla^ niin tulokfieksi saadaan":
r; {r * l,..^efUTsistoIt:ton ehdotuifcäct ovat tä.smälli*iiä, selviä j a «y&llai.sia, että
l in^in im'4iplnnrv larttua kiinni. Länsimaiden ehdotukset ovat
mml
t d i b ^ . im 4ielp]x^ tarttua 2. oyjitj
illtetdtol&lminan yJimalkaisia j a vältteleviä. ' / " ii
>Ä^IofenJmisa
^ toimtin/teet rauhan hyväl;sf,-niin illlöih oh,
fÄP^-'^'^ ' "t^t^Va/että'Xcuvostoliiton ehdotus on päätänsä korkeammalla'
lij^jvaUiojen ehdotusta.
II
m
^ ' r ' >" -^Kjrten huomataan, >Jeuvoirtoliit(o ei ehdjta mitään Vhdysvaltaiii
'7 asetsttdcsen tutkimisen suhteen. Se haluaa siis välttää riitakysv-myk-
~ sen^aiiieuttamista. < Mutta Yhdysvallat vaatii k.e«kusteltavaksi Xeu-;
^xcsaxiVflim asioista. Ero on kuin yöllä ja päträllä. Xeitvoatoliitto
fV'-V cKfibtiaa, että jännity.>tilannetta huojennittaisHn .siten, että rii>ultai-
5^ ' , sun.aseista Saksa, yAin on kaksi maailmankotaa aloittanut. Läröi-
* «vaUai :(tai mieluininiinkin Yhdysvallat) puhuvat "Kumcipan jännitys-
' iilabtecn syiden*' lutkimiÄsta. Venäjä ehdotta;t rauhaniopimusta
aeVbitnia vahennettäist'<p tehtävän sopimuLsen mukaan.
H a l l i t u k s e n esitys cdtKkmmalle v a i -
ti(>p3iväjärje£t:^k£en muuttamlse^^ta
ajHaa lehdistölle aiheen oun. «euraa-vUn
lausuntofhhi:
; f l e i a f n s i n sanoma*:
JärjeHiyfcsen muuttamUto ko-kevaa
h a J U t U i s e n ejityätä o n pldetiäyä pe­rusteellisesti
r . a l m l s t e l t u m . V a i k l p pa
dinä ei esitetäkään eduskunnan työs­k
e n t e l y i n mitään miillistaTla m i l u -
tbksja, Y/Vat'kalkki ko::cmuk.<ien n o j a l ­l
a 't2rpee:fl4k.si harkitut*muuto»h-d9tuk::£
t aslällfsesti perusteltuja. V o i ­taneen
näinollen edellyttää. etta';e«l-ty.?
tulee cduikpnna^sx asialllMiti kä-isltellyijii
j a äinaj:ln pädfcohdlUaan
.sclfaisenaan^ hyv2^'j,tylK5. E.sltetyn
tapafsfajärjc-fclyä vaatii'myö.s edus­k
u n n a n c m a ^arvovalta, Viime aikoina
o n usein j u l ^ i l j c a j i arvo3tc!ai3a ase­t
e t tu vaakalaudalle n i i t t e n e p l k c h -
t i c n j a kasvannaisten vuoksi, j o i t t en
poJstamLsta valtiopäiväjärjestyksen
m u u t t a r o i r c l l a n y t t a r k o i t e t a a n . "
: Työkannan fjanomat: 'Mikäli v o i ­d
a a n päätellä ko. k o m i t e a n f päämi-h
i e t c r i n puheenjohdolla toiminut e-duskimtatyön
tehcstamiata valmiste
l e v a komitea» työskentelystä, n i i n se- ^^^^jj^ taantumuäporvariston j a tan-k
i p o r v a r i l l k e t puolueet että oikeisto- n e r i l a l s j u n t a n lehdet mainostavat ja
Äoslallderopkr^atit. ovat ykslmicHsiä
taantumuksellieimmlssa muutosehdo-tUk£
lö«a:; T^-a n » a n d c m o k r a a t t i s e l la
ryjnhällä on .onneksi rUttävjJ.sti voi­maa
estää näiden ehdotustei} voimaan
t u l o . näillä valtiopäivillä ' j a ,lykätä
ttila yli vaalien. Samalla osoittau­tuu,
k i i l n k a välttämätöntä, b n k^^iisan-demokraattlBcn
p^män laajenta
n e n tulevissa eduvkunta-vaaleissa n y ­kyisten
.suuremra"aksi; •^Sitett^tterJiJ^-
taön porvariston.'piTisJ^niyKiJet edus­kunta
vaalelÄEa; nykyistä fsuvfemmak-s5.
Siten torjutaan rporvarLston p y r -
klms^Ect eduskuntalaitoksen rappcut-tamiseen
j a t u r v a t a a n sen k e h i t t y m i ­nen
cdLstyk-selliseen.suuntaan." «Suo­m
i - S e u r a n valitsemat lausunnot!.
Rauhan viholliset Suomessa
Kirj. D. Rc!po
«auhanpuoluitajain r i n t a m a jaaje- että « voi kehjttää menestyksellisesti l u j i t t a a rauha» j a ystäv-yyttä Neuvoe-nce
J a v o i m i s t u u Suomessakin. MU-1 talouttaan j a k u l t t u u r i a a n v a i n y s t 3 - j «»m^n kanssa.
k a i k k i maansa parasta tahtovat, m i -
muksen Isirlsaä, väriinkin " t a n n e r l l a i - tä e r i l a i s i m p i i n v2estökerroksiin - i u u -
«en fiaslalidcmokratian" nahkansa 1 l u v a t k2nsaIaUeta. s e t t u v a t a k t i i v i . s t en
myyneltsä johtomiehl*!sä.. • j r a u h a n p u o l u s t a j a i n , r i v e i h i n ; Niinpä
Araert-ikalalsten Imperialistien k i s - j Suomen Rauhanpuolustajat-järjestön
kyjä täyttäen kckoomus j a t a n n e r i - j jäsenmäärä nousee j o y l i 300 t a h a n -
l a t e t harjoittavat vaivasta päivään " e n . S i i h e n o n l i i t t y n y t kokonaisia
sodan " a a t t e e l l i s t a " valmistelua. N i i n - ammatUllsla j a m u i t a demokraattisia
pä kokoomuvpuolucen hanomalehtlcn kansalaisjärjestöjä k a i k k i a a n n o i n 80
Ja e n n e n k a i k k e a ' - U u d e n suomen"i R s u h a n p u c l u s t a j a i n paikaUiskomite-
Tanneriiaisten >
osuus Mannerheim-o
i t a i l m o i t e t a a n ole-.^n jo, lähes 400;
T a n n e r i l a i s t e n ottaminen h a l l l t u k -
.•;een on hei-ättänyt s u u r t a suuttumus­ta
Suomen työkannan keskuudessa,
Tlydvä^i on lukuisissa kokouksissa
tuominnut v e h k e i l y n r a u h a a vastaan
j a va.atlnut maanpa h a r j o i t e t t a v a n s o -
t a k i i h o i t u k s e n lopettamista; WaU
Streetin. suomalaisten asiamiesten —
t a n n e r i l a i s t e n h a l l i t u k s e e n ottaminen
c n aierättänj-t suuttumusta Ja Jyrkkiä
vastalauseita työtätekevien keskuu-de.'
sa. Taantumusporvariston j a t a n -
ncrilalHten r a i v o k k a a s t a v a s t a r i n n a s ta
.".evät yhä s e l v e m m i n pyrkimyksensä
yi.
i
tläävtioimakuten onhuhullu. tai eikö pidelii'.'
JjQrilajion libcrraaKpudluesn uusi jJitaja \yaUcT'Thc'rtC«an\^^'ri! kul- -
t l ? ' * ^ maakisonan ristiin,ja rasti-n. Hän ^»n puheis-äaniiby.^^
"^i;* ' fttä' Iprypuolueen hallitus järje^t:iä yllätysvaalit 'tulevan ke^likuun
, 4 ^ kieltänyt nämä huhut, mutta
V A&Uaisiitt jueltoihin 5^aJit;m hy\*:n varDvaist sti, Kysy.iiys
r Kifaihallitu^qiuolueen vaalstrategiasta luuleeko sc voiton i n a h d b l l i -
; Aiiiite li.«ii;i-nt\nän. jos .«e jatka;» hallltu:kauttaan
' vuodella.
^^• p^^^^ oma;'käsityksemme on. että Frostin hallitus ci iile enää
i i l i m hätäinen vaaKenjärjestänns; n suhteen kuin se o l i kuukausi
.^tienr Kun liberaalipuolue val:t.si Johtajakseen miehen, joäia tunne-tawr
melko kyvykkäänä järjesUijiliiä. silbin o l i merkkejä siitä, cttii
r; Fioättn tor>«halUlus hahjaa järjestää viuilit ennen kuin liberaalit
y Sa^ft-at vvtfliiaan järjestetj-ksi. Tähän kiihoilti myös v'.>iit taloudelli­set
seikat. 'Mutta Korean yodan j^hdota t)n laioa-kriisiu kehitys-
V '13'kkääntynyt tuonnrmmakst ja tosiasia.^»;! maan kansaUistulot laske- _
.taan nyt nousex-an yli 17.000 Tniljo^suin dollarin, mistä sivnmasta tule?
-Ontarion osalle runsas kolmajirje^^ eli noin 7.000 miljoonaa 139.5 :
prosenttia). Maan talouselämän inJlatoorinen'kehily.> on viimeksi':;
i.lHihuundcnkuiikausieal aikana parantanut melkoisen paljon Frostin
lialUtuksen taloudelibta iisem<u^ — ja QUC:T.S puiston Yalta-;iscmiHa
V olevat v.-rnm. varir.emniaksl: k i i i n :
; puoli A-uolta sitteu,: Tämän {.Knisteella kuullaan torypolUiikkojeri
: sanovan tämän tuosta, että n y t ei o l e milaan k i i r e t t ä maakuntavaalien
pitoon. '
. . . •M kuitnikin väärin olettaa etteikö Fr(».>tin h a l l i l a s pidä
:, «edelleenkin ATialimahdollisuuksia mielessään. TfisUiina julkaistu bud-
' jetti.Oin siitä yksi lisämerkki. Toisin k u i n liberaali-nen liittohallitus,
; onAielä pitempi virkakausi ede.ssä. Fro.stin hallitukeen budjetissa
fp^itään välttämään ven:>jen Ii.<äämistä. annetaan ^ähän lisäavustusta
JkUiiniHe J a sellaisiHe instiunileille kuin .sairaaloille ja;vanhoj>n k o d e i l le
l I^TOatin budjetissa luvata:ui vähän Iijiitä niäarärah.>ja oi)etu>toiminnan
edistämiseksi jne. Selvästikin tämä «>n - p a n i s " budjetti minkä
I
5p
tl
i
ieikkbihin mistä eivät t o r y l c h d e i j a h a l l i t u k s e n mini.sterit <»le mitään
suurta numeroa tehneet. Tämän b u d j e t i n m u k a a n •nia;jkunnan mtiiot
li^ntx^vät noin 27 n u l j o o n a l l a dollarilla edtlli.sen budjettav arvioon
verraten-r- m u t t a tästä summ:i>ta riittää oj>etukst'en; ten'ey.shurtlt<«>n
ja yleiseen h u o l t o t y ö h ö n v a i n n o i n :<12 m i l i i A M i a a . i YjinhuudfuehiJke-t
i n jäänee edelleen p o l i i t t i s e k s i j M M k u p a l l o k s i ) . Toi.selta puolen nuia-kunnan
luonnouresur.-vit menevät i K l c l l t T i i k l n i>jikuhinn.ista. K'.:n
vähennetään maa- j a m c i s ä r e p a r t m e n t i n ' r n c i o t t e l o i s t a , n i i n \-oiir;k.si
Jää vajaa $2 n i i l j . j a kai\-os<lepartmcntin ' k o h d a l t a tulee voitok.-ti
toinen $2 m i l j o o n a a . Tämä tapahtuu «naakunnassa. lonka h a l l i n -
nollbten imcnojcn |>eittämLseen t a r v i t a a n b u d j e t i n mukaan ?265.3S2.-
0 0 0 —; ja Joka y l p e i l e e kai%-03- j a p u u i a v a r a t e o l l i s u u t e n s a s u u r u u d e s t a !
'Suuri nuraerc on t t h t y siitä kun Fnvtiu h a l l i t u s v i i m e i n k i n siKxstui
\'Hefei^K"^—;%kätainen
Satiömat keriöVtäihmlk.""3^
r45aan;"cttX;söls'd«in-'pöoltI6j6Htb; bp
afeu' « ' ä l a ' S i i l 4 eH •jkrj4tbiiie- kehöl^
tuksen osalll^tiili rflllifn 'juhlälflsiiUk-
S l l n j l j o U o ' ) Uantbmasp6ryarlsto:f fär-jeatftäiJtotaQiarsalkka
fidannorheimm
kaotemaitiiohdoatoi^AKBhkosahy hallH
t o t e e n j9ip»iWäm0ä»4cJvdxiAlolmlk»n.-.
taanxk«ul"'Jio!'«Ti9ir *08öem,-pju)iu?cn
cdw!»!^JM»a-Al^-^A?l*99Pn i^',JS,.,•^•
Fpsfi^MffK- estmtyy puJbujaiva; ifelsln-gJ**
»* Järjcgt^ttjv;jii§?ä., ,JuWatilafeuu-de*
s?Pv ijanner^lalsit^n ijanotajan pyr-t
kipjeen .siiheiji, ettähelmlk, 4 päiväisi
oilal,#rJi?st^tty yleinen."^näa^ £uru**,
mutta,v^alUtOÄ .ei. o l e . rohjennut ,ioy.-
k a t a S u c ^ e n " tjföyäjnluokkäa mol?|eljä.
miiarayksella.
L e h t i kertoi edelleen, etta lukuisat
l u k i j a t , n i i d e n Joukossa useita s o s i a l i ­demokraattisia
työläisiä, ovat .soitta­neet
toimitukselle : j a Ilmaisseet p a -
hek.sumlsen.sa sen sotapropagandan
johdosta, jota oikeisto harjoittaa
Manupj-hsimln muiston varjossa. T>-ö-läiset
tuomitsevat yleisesti sosdem-puoluejohdon
asettumisen sotapropa­gandan
palvelukseen.
T o v e r l k u n t i e n L i i t o n sihteeri Eero
Hautajärvi - s a n o i • M a n n e r h e i m i s ta
»euraavaan tapaan: •
—r- Soslalldemokraattiset"olkeistojoh-tajÄt
pyrkivät kilpaa poi-vaxiston
kanssa tekemään marsalkka M a n n e r ­heimista
kansalUssankarln j a k c h o l t -
la\'at työtätekevä ottamaan osaa näi-
Wn JuhlnllLsuukslin. Työtätekevillä e i
k u i t e n k a a n ole syytä s u r r a hänen k u o ­lemaansa,
e l k a , hänestä saada teke­mälläkään
kansallissankaria^ työläis­ten
uakökannalta katsellen.
M n n n e r helmissä ruummlllhstuu
porvariston harjoittama luokkapoH-t
i i k k a kalkkien i-siikelmmassa m u o -
do.«isaan. Jos tarkastelemme porva-riPton
tekoja niiltä ajoilta, jollobi
M a n n e r h e i m i l l a oli ratkaiseva valta
kasissaan, n i i n yoimme todeta, ettti
vuonna 1918 t e h t i i n m i t a h a i k a i l e m a t -
tömimpiä terroritekoja ja t u h o t t i in
luokkamme -parhaita ihmisiä y l i 40.-
000. VcrLsyys näkyy kaikessa ala.sto-muude.
ssa siinä, että samaan a i k a an
k\m r i n t a m i l l a k a a t u i : n,'5.000 luok-kamnic
jä. s c n t t t . ' n i in vankiloissa t a ­p
e t t i i n nälkään n.- 17,300 J a n . 18.500
henkilöä' teloitettiin." -Tämän lisäksi
o n vlt;la niainltta%>a kahden viime s o ­dan
uhrit. n . 80,000 k a a t u n u t t a j a y l i
200.000 h a a v o i t t u n u t t a Ja s i l v o t t u a so-pal-.
tollla j u l k a i s t a a n sä5>naoIlisesti
kiijcitukEla,: joisea. lietsctaan; sota­m
i e l i a l a a . Tuo r a u h a n v i h o l l i s t en ää­n
i t o r v i vaatii m i l l o i n "vhp:. mättomiä
tolmenr-iteltä väex>t6suojclim turvaa­miseksi
scdan -vaaralta", m i l l o i n . s o t i -
lasmäärärahojen lisäämistä, asevelvol-llsuusajan
pidentämistä jne. Tämin
ylistävät äänskkäästi amerikkalaisten-
. I n g i c r i a l i s t i en agresiivLsta politlik>!caa;
Suomen y l e i r r a d i c n chjelma on l u o n ­teeltaan
samanlaista. Sotamielialan
nosfettamsnen Ja uuden s o d a n p r o p a - h u c l i m a t t a k a n s a n l a a j a t joukot i l m a l -
•goJminen ovat j o h t a v i n a sen lähetyk-:
'elsfiä. Niinpä' t a n u n i k u u n IS päivänä
suomen yleisradio autuaan ormelli.se-na
k e r t o i l i a m s r i k k a i a i s e n g a u l a i t e r in
E f s e n h o v e r l n > matka.sta A t l a n t i n l i i -
top i n a l h i h ! ',Tuo?.sa* s a m a i i e s S a ' l a h e -
tykscfsä v i r i t e t t im : ylistyshj^mnejä
a m e r l i k a l a i s t e h j a e n g l a n t i l a i s t en i m ­p
e r i a l i s t i en aloittamalle Länsi-Saf^san
uudelleen - m i l l t a n r i s o l n n l l l e .
Ideologien satavalmistelu ei k u i t e n ­k
a a n {-ajoitu v a i n sanomalehdLstSön ja
radioon. Rauhan vihoULset ovat aset­taneet
palvelukeeerisa k a i k k i m u u U i in
kansan mielialan muokkaamisen vä­lineet,
muun muassa elokuvat j a k i r ­j
a l l i s u u d e n .
•Sosialidemokraattien hallussa cleva
kastannusjhtiö T a m m i J u l k a i s i ,Vilma
s o t a r i k o l l i s en T a n n e r i n k i r j a n ^^K-co-mJilsterinä
talvisodan (alkanaVj.' jossa
keiTotaanr, S u c m e n j ja^ • N e u v o s t o l i i t on
väUUa VV, 1939^*40 &aydyn s o d a n "po--
: uutisesta^ tauvtasth''. i T a n n e r i n ' - k i r ­j
a n ijei-u^the Dft s o t a . . K i r j a n i j o k a i ­selta
f s i v u l t a u h k u a -revanssi-henki:
Teltcle 1 on;tUTTUIaanivääristelyjä ja
i v a l h e i t a . . T u o ; S u e m e n taantumukMn
voim»P5Tä|£Cstl, m a i n o i t a m a k i r j a o n
jr. luonnollisesti -!-,saamit öutstuttfetf
A astaanoton englantilaisten Ja ame­r
i k k a l a i s t e n i m p e r i a l l s t i p l i r l e n t a h o l -
ai
kaasti sci?tä r a u h a n r i n t a m a s sa
A l e l t i n lausunnon t a k a n a o n epäi­lemättä
valtaeöemmlstö Suomen k a n ­saa.
Joka t o i m i i a k t i i v i s e s t i r a u h a n v i -
h o l l l i i t en vehkeilyjä, s o t a a J a t a a n t u -
mmtai vastaan r a u h a n j a demokratian
puolesta.
General MOIOB on
ansainnut v. 4950 L—
m044,039
: T A T AJ
X e w York. — G e n e r a l Motors C o r -
p o r a t l c n c n saavuttanut viime vuon­n
a uuden maa Umanennät^isen vuo­tuiseen
voittoon nähden — 834,044,039
d o U a i l a . Yhtiön edellisen vuoden
v o i t t o — 056,434532 d o l l a r i a , o l i myö-s-k
i n suurin voitto mitä yksikään yhtiö
on koskaan ennen: saanut Yhdys­valloissa
j a m u u a l l a ; Yhtiön 88 m i l ­joonaa
osaketta ovat n o i n .•445,003 o -
sakkaan käsi: sä. j o t k a saivat entis-tään
runsaamat voitto-osingot kulu­neen
-vuoden aikana; '
" Y h t i ö t u e t t i v i i m e vuoden ailtaiia
n o i n 3.300,000 autoa ja t r o k i a niistä
8 400.000 autosta j a t r o i i s t a , jotka
t u o t e t t i i n ; kuluneen VTicden aKsana
Vaidysvaliolssa j a Canadas^a. N i i -
New -Yorkin Uutiset
kaksipäiväiseksi
•New Y o r k . — New Y o r k i n Uutiset, j c n lisäksi v a l m i s t i yhtiö mm. d l s e l -
vetureita, sähköllä t o i m i v i a jääkaap­peja
j a uuneja/joilto o l i m y ö s ^
vä kysyntä vuoden a i k a n a . S ;
; JE»uhdäs -v-oittö oli; 11.1 prosenttia
myyntien \ a i v o s t a iedeUisOT^ ^^'v^
115 prcsenttia vastaan. VolttojKo-s
e n t i n vähehe^^
•vaia pääasiass-i verojen lisjääntymises-tä,;
Yhtiön vilmoitetään^^.i^^
veroina 2^08 d o l l a r i a kutakha o s a k k a i l ­l
e maksettua voittodoKaria. k o h d e n j a
63 senttiä- k u t a k i n p a i k k a d o l l a r i a la>h-^
Joka on tähän mennes-sä ilmestynyt
kolme k e r t a a viikossa, o n Ilmoittanut
vähentävänsä lehden Ilmestymisen
kahteen kertaan viikossa m a a l i s k u un
a l u s t a lähtien.
L e h t i - sanoo kustannusten . k o h o n ­neen
siinä- määrin, että tilaushinta
o l i s i pitänyt korottaa kuudesta y h ­deksään
d o l l a r i i n j a siitä; syystä on
katsottu parhaimmaksi vähentää l e h ­den
ilmestymistä,, eikä korottaa t i ­l
a u s h i n t a a .
KATSOI VABUEIOIAKSI
Määrätyn Jän s a a v u t t a n u t va
t u k s e n ottaja tulee vbenkiT
k o n t t o r i i n , 'nostamaan vakuutti
Kesäaptilainen r y h t y y häntä palv
m a a n j a kysyy;
Teillä o n k a i kuoUntcdistos
k a n a?
— E i ole, k a t s o i n varmemmaksi i
l a Itse. -
* a «
Tl-BHAA VAIVA.%
Rouva': " A n n a , oletko pessyt kala'
ennen p a i s t i n p a n n u u n panemista?!;
- A n n a : " E n . . . M i k s i pesisin
j a , j o t k a koko ikänsä ovat olleet t».
dessä."
PILKKAHINNALLA
A s i a k a s : "Teidän myyjättärellaim
o n omituinen ? p i l k a l l i n e n hymy hua-
UHaan. Mitä se t a r k o i t t a a ?"
. Omistaja: " E i o l l e n k a a n ihmeellis.
tä, me nSmittäin myynune kalkii
p i l k k a h i n n a l l a . ' '
HUONO LIIKEALA
— Millä Sinä nykyäänelätät itsräsi'
~- Myyskentelen huonekaluja.
—• Sattuu n i i n se o n r hyvääkin
hommaa?
: ^ E i e r i k o i s e m m i n; m y y n nimittäin
oman asuntoni huonekaluja. •
VUme vuoden a i k a n a m a k s e t t im y h -
Maailman Rauhanneuvosto vaatii
viiden vallan rauhansopimusta
Berliinissä hdmikiiun 21r—24 pnä pidetyssä jilaailman Rauhanneuvoston ensimniäiscssä*kokouk-scssaiihcjfieldin-
Varsovanraiihankongrcssin jälkeen hyväksyttiin seuraava vetoomus, jonka allekirjoit­tivat
neuvoston 108 jäsentä ja 57 eri maiden edustajaa.
'Mika ön tällaisen hillittömän sota-
Koko m a a i l m a n miljoonien ihmisten pyrkimysten
johdosta, olivatpa heidän mielipiteensä maailmansodan
vaaran 5>'ihin nähden mitkä tahansa, j a rauhan lujitta­misen
sekä kansainvälisen" turvallisuuden tak^iamtsen
takia) . • '
M c vaadmnie,rauhansopimuksen; solmianitsta vii­den-
suurvallan. YTidj'svaIt;Un, -XeuT,-bstoliiton/ Kiinan
kansantaiavvdla';!, Suurbritaainian' j a Ranskan kisksn.
; :Me käsitämme .senjtodi^tiikseksi. kysymyksessä, ole-,
v a q hallitqksea ihyöfekäysaikeista jos mikä suurvallan
hallitus lahansKiikieltäytyy osallistumasta neuv^ttehri-
Mn rauhansöpmni-ks^ti^solmiamista varten.
jr^vMeoUrfioi taitto
maan vaatimusta 4:'Hai^si):rauhar.5öpimuksen^^^^
misesta mihin Jcaikkivaltiot.voivat yhtyä. • •" ,
>MeVar.istatrfnie tämän vetoomuksen allekirjoituk-sillamme
ja' Itehoitämme kaikkia -Tiyvää tarkoittavia
klihoitulcsen tarkoitus? Rauhan vas- ihmi>ilt j a k a i k k i a r a u h a n . l u j i t t a m i s e e n p y r k i v i ä j ä r -
t i i s t a j a t eivät halua, että Suomi olisi
l i i t o s s a Neuvostoliiton kanssa:* iPäin-v
a s t e i n " h e ' tahtovat, etta. Suomi pölisi
trSA:n, E n g l a n n i n j a Länsi'-Sa^san
Iiitt6la'lnen, Juuri siksi ,sodanlietso-j
a i n suomalaiset a p u r i t yrittävät mak­simaalisen
ruusunhohtolsin värein
•kaunomaalata .Tnferikkalaisia agres-
.sareja Ja v o i m i a a n säästämättä mus­t
a t a Neuvostoliittoa j a kansandemo­k
r a t i a n maita.
E^^simmaLstä viulua heidän joukos­saan
soittaa, t a n n e r i l a m e n sosialide­mokratia.
M a i n i t u n puolueen johto­miehet
yrittävät pai-Qiaansa mukaan
" t o d i s t e l l a " rauhanpuolustajain l i i k ­keen
olevan muka "kommunistista
propagandaa" j a p.\Tkivan "Suomen ja
muiden länsimaiden sotilaBmahdin
heikentämiseen". Kuten näkyy t a n ­n
e r i l a i s i a ei k i i n n o s t a r a u h a n säily­minen,
mutta kylläkin sodanvalmis-t
e l i j a in v o i m a i n pönkittäminen^ He
koettavat t y t k e a Suomen imperialis­t
i s t en agressorien l e i r i i n p i i t t a a naatta
tällöin sellaisista, seikoista k u i n Suo­men
k a n s a n rauhantahto j a sen p y r k i ­mys
parantaa j a l u j i t t a a suhteuta
NeuvcstoUittoon, jonka kanssa; Suö-
.mclla o n .«-opimus ystavyj-desta. yhteis­t
o i m i n n a s t a j a avunannosta. .
TannenlaLset eivät enää yritäkään
pukeutua rsiuhanpuolustaiain k a a -
puun. He ovat astuneet avoimesti j a
j u l k e a s t i .sodanlieLsojam leiriin. He
»vat avoimesti asettaneet päämää­räkseen
muokata m a a n yleuien m i e l i ­pide
suotuisaksi a m e r i k k a l a i s i l l e i m -
periaJLStoUle. He eivät o l e luopuneet
yrityksistä tehdä maastii NeuvostolUt-toa
v a s t a a n s u u n n a t t u a m e r l i k s l a l s t eh
imperlalLstlen tukikohta p c h j o l s - E u -
^foopassa.
j-estöjä .allekirjoittiimaan sen.
Tämän vetoomuksen on allctkirjoittanut .satakahdek-
,san neuvoston Jäsentä ja 57-eri maiden edustajaa, jot­ka
oli erikoisesti kutkuttu osallistiimaan neuvoston
istuntoihin.
r.\;\TÖ.SL.VUSEL:\LV Y H D I S T V X E I S T .V
K A X S . I K L - X X I S T A ^
-Maailman rauhanneuvosto on pam;ut merkille, että
^Tidistyncet Kansakunnat on Jättänyt vastaamatta
Maailman Toisrn Rauhankongreasin vetoomukseen,
ikäänkuin satojen miljoonien ihmisten edustajain eh­dotukset
rauhan säilyttämiseen nähden eivät koskisi
sitä lainkaan.
Tämän vetocjmufksen hyväksymisen jälkeen on Y K
jatkanut kansojen siihi-n asettamien toiveiden pettä­mistä.
Jc;'ka saavutti huippukohtansa siinä päätöksessä,
jossa Kiina Julistettiin ••h}'ökkäiijäksi".
Se on arvovallallaan hyväksynyt ja salannut Ame-r&
an aieellisten voimien harjoittaman järjestelmälli­sen
^ tuhotyön. Lähes miljoona ihmistä,, vanhuksia
ja lapsia on Koreassa survottu tai poltettu kaupun­kiensa
tai kylLitnsä raunioihin. : - :
Maailmaa Rauhanneuvosto päättää lähettää Y K in
lähetystön, joka tmuodostuu seuraavista: - rMr. Xenni
(Italia).'riiadam Isabelle Blum (Belgia), frtirs. Davies.
.(Suurbritannirf), Imrs. Jessie; 'Street (Australia). mr.
DaSfc?er de l a Vigtrie tRanska)v mr. Tikhoncv (USS-R
) . vmr. AVuyaotsung (Kiinan ikan3antasavaUa),mr;
Hromadika (Tshekkoslovakia), mr. Darboussier (-Mus­ta-
Afrikka) . mr. Xeruda (.Chile). nu:. Jara (Meksik-.
ko), imessrs. Paul Robeson ja Uphouse (US.-\) ja tri
Atal (Intia).
Tämä lähetystö cn valtuutettu vaatimaan. U K : l t a:
1 .•: Että sen on käsiteltävä '^laailman Rauhairkon-gressin
veto-omuksz-n eri kohdat Ja Maaiilmajri- Rauhan­neuvoston
päätöslauselmat Ja ilmaistava -mielipiteensä
niiden suhteen.
2, Palaamista Y K : n peruskirjan määrittelemään
asemaan, voidakseen tulla paikaksi scpimuksia var­ten
hallitusten kesken, eikä olla mirikään vali;tsie\"an
r>'hmän välikappaleena.
Tätä Maailman Rauhanneuvoston toimintaa kan­nattavat
ne sadat miljoonat -miehet ja naiset. Joilla cn
oi^ieus olla valppaina huolehtiakseen siitä, että korkeat
kansainväliset elimet eivät lyö la*min tehtäväänsä rau­han
suojelemiseksi.
tiön työläisille p a l k k o i n a kaikkiaaQl
1:809,218,013 dollaria j a veroina 1,;|
119,003,000 d o l l a r i a ."
Stecp Rock Iron on
kahminut v. 1950
yli 2V2 miljoonaa
P o r t A r t h u r , Ont.-7Steep Rock
Mines ansaitsi v i i m e v u o n n a puhtaal:.
s l voitoksi 2,547.765 doUarla Ilmenet
yhtiön Juiurl julkaisemasta tillkerto-miiksesta.
Vuoden;- kuluessa saatin
r a u t a m a l m i n myynneistä : tuloim
k a i k k i a a n 10,639,363 dollaria. Kuni
tästä summasta vähennettlhi 3,092^9i
d o l l a r i n tuotantokustannukset; 3Ä13,-
231 d o l l a r i n h a l l i n t o - j a myyntikus-taimukset,
verot, kuoletukset, poistoi
j a l a i n o j e n korot j ä i s e n jälkeen puh­t
a a k s i voitoksi n o i n 1,070,000 dollaru
enemmän k u i n edellisen vuoden ajal.
t a .
• - Yhtiön malmilähetykset saavuttivat
vuoden aikana uuden ennätyksea
k a i k k i a a n 1.216.614: t o n n i a . Vii»
vuoden a i k a n a t e h t i i n yhdysvaltalais­t
e n ja canadalaisten teräsyhtymien
kanssa sopimus yhtiön- vielä kehittä­mättömien
r a u t a - a l u e i d e n aX'aamises-ta
Steep Rock-alueella, Samaan ai­k
a a n o n yhtiö r y h t y n y t toimenpitei­s
i i n kahden uuden kaivannon avaa­miseksi,
joiden arvioidaan ..ehtivän
tuotantokuntaan -vuoden .1953 aikani
Maidon hinta kohotettu
Quebec Cityssä
Quebec — Quebee Association oi
M i l k Producers. i l m o i t t i keski-rti&kona.
että m a i d o n h h i U korotetaan; QuebecSt] j
Cityssä sentillä k v a r t t i a Ja. palntli|J^'
k : . h t i m a a l i s k u u n Ipäiväitälähtien.
K v a r t t i maitoa maksaa nj^t 19 scnt-j
tlä j a p a u i t i 11 senttiä.
S y y k s i maidon h i n n a n nostamiseks
s e l i t e t t i in johtuvat tj-öläisten saamis-
La pa-:kankorotukslsta. ^•
Lontoo, U K L — B r i t a n n i a n lento­liikenne
yhtiöt kuljettivat vihne syys­kuussa
146,000 matkustajaa, noin 21
pros, enemmän kuin edellisen vuoden
Byyskuussa. ,
PÄIVÄN PÄKINÄ
Vihaisen i(ollil(issan moraalista
Pienenä p d r r o p i i s e n a p o i k a v i i k a r i -
na — k a u a n , k a u a n s i t t e n — tämän
k i r j o i t t a j a luki kansakoulun r a a m a ­tunhistoriasta
kauliistimeena siitä
m i t e n Herodeksen kevytjalkainen
t a n s s i j a t y t a r Salome esitti h i r \ ' i t t a -
<yan p a l k k i c v a a t l m u i s e n — että hä­nelle
tuotaisiin lautasella Johannas
K a s t a j a n verinen päa.
N L h m a i k o i h i n ymmärsin vieQakhi
vähemmän m a a i l m a n menoa k u h i n y t
— n i i n uskomattomalta k u i n se ohkä
t u n t u u k i n — m u t t a Salomea en oUsi
s i l l o i n Cialunnut l a h e t t y v i l l f i n i nähdä,
paitsi'ehkä laltakaypungimmc p o i k a -
Suomessa toimivat rauhan viholliset • •^-»art^" kaarip>-ssj'jen. maalitauluna.
c i v a t rajoitu, yksinomaan, .sodan " a a t ­teelliseen"
(valmlsleluim. Valtameren
t a k a i s t en isäntlemä määräyksestä he
k i l kymmeniä tuhansia** leskiä'" Ja öT- y r i t t a v : u ; o t i a a VaJlan 'käsiinsä suun-ppja.
Jotka Jatkuvasti kärsi-jät sota-p
o U l l l k a n seurauksista.
lApsellisdssa yksinkertaisuudessaan
plfciupojat ja''tytötkln a n t a v a t p a l t t ua
i h a i l e m i l l e e n kauniille p i i r t e i l l e Ja
vieläpä tanssitaidolle, jos he ' h a v a l t -
natafcseen maan poHtiikkalai-sllle i m - j että taman k i l l l o i t e t u n p b m an
pcrlalisteUle suotuLsaan uomaan [ aUa e n k i n i n h i m i l l i s e n sydämen a.se-
Jas kansaUamme on J o t a in a i h e t t a M a a n h.aUitsevat p i i r i t ovat k o k o o - j P^^o-
suruun, nlm se on lö,yddeetttätä\e1ssssää siltä, mu k s c n J a t anne rUa i s t en mi e l i k s i ot - I 'Moni s s a ky s ymy f c i s s
ettei tuma sotapoliltlkko kuollut Jo 35
%-iiot ta aikaisemmin.
Sil^JilSivJim jos heillä on siihen
ipllJi^ijarlklua.;-^^^^^
budjctti.•;ilm^sestl laadittu tul£\'ia'.:v;uUeja
m§^il^0^!^ sen, pidetäänkö vaalit' tänä
todellinen lähtiikolita ja
Kohne lentäjää
kuollut USA:ssa
.Sliaron. K a n . — K o l m e amerikka­l
a i s t a ilmavoimien lentäjää kuoli
tK'ällii maanantaina kun kaksimoot­torinen
i>oinmittajakone syöksyi alas
l i s k c i s sd kuusi mallia lounaa.seen
täältä. Lentokone s>-ök:syi crliäsecn
rotkoon. ' . .•,
kysj-myfcis-sä olen sittem-tancet
viimeksimainitut Kekka-^en u u - ! muuttanut joko enemmän t ai
teen hallitufc-een. Se tahtoo sanoa;
että rauI^a.n paatuneet vöiolUset ovat
saaneet mahdollisuuden vaikuttaa
Suomen h a l l i t u k s e u p o l i t i i k k a a n.
R a u h a a .vastaan vchkeilevien p i i r i ­en
tiellä ovat k u i t e n k i n Suomeii k a n ­s
a n laajat joukot.; Kansa c i haliu» so­taa,
se el tahdo lihaansa Joutuvan
a m e r i k k a l a i s t e n hyökkääjien v e i i i t en
s e i k k a i l u j en näyttämöksi. Historian
antama runsas kokemus on opettanut
Suomen k a m a n selvästi tajuamaan.
avain nyt csiteti-n budjetin tutkimiselle >-a:idaan yiitä kun katsotaan
mitä .slilä im Jiitetly |)ois Ja mita olisi \a)ilu tehdä \-;ihä\-:irä}^n
kansjm asenvm hunjeniami.sek.si.
Vähemman mielipiteitäni, mutta k i i l -
Joitcttujcn Jhmlspetojen .suliteen olen
sailjttänyt lapsen mielen. Joka kerta
k u n kuulen farlsealaismalllsen lau­sunnon
että " k i i t o s Jumalalle k u n
en ole y h t a p a h a k u i n muut", tulee
mieleeni k a u n i i n Salome-neltosen h i -
ot-^u tanssi j a hänen j i i l m a vaati-muksenr.
1. sekä plkkupoLklen kääri-^
pyssyjen maalitaulu, ; ,v
M u t t a p i n n a l t a kliuoitetut i h m i s ­pedot
va;ativat vieläkin tämän hetken
Jchannes K a s t a j a n j a hänen l a l s t e n -
'sa.,päitä.
o t t a k a a m m e esimerkiksi C a n t e r ­buryn
77-vuotias a r k k i p i i s p a , t r i H e w -
lett Johnson. Tämä arvovaltainen.
k a u t t a m a a i l m a n tunnettu k r i s t i t ty
rauhanpuolustaja e i ole pitänjt " k y n t ­tiläänsä
v a k a n a l l a " , vaan " o n a n t a ­nut
sen l o i s t a a ' ' . .
C a n t e r b u r y n dekaanus on pelotto-mastl
puolustanut Herransa käskyä
"Älä t a p a " . H a n o n o t t a n u t todesta
enkelten sanoman: " M a a s s a r a u h a j a
ihmisillä hyvä t a h t o " . Niinpä hän
o n puhunut Ja t o i m i n u t sodanlietscjia
vastaan, r a u h a n J a e l a m a n puolesta.
M u t t a kuten ennen -Johannes K a s ­t
a j a l t a v a a d i U i i n pään -katkaisemista,
n i i n mj-ös tältä nykypäivien suurelta
kristityltä, j o k a u s k a l t a a p u h u a ' i s o i s ­ten
sotasuunnitelmia vastaan.
C P : n uutistiedon m u k a a n v a r a k r e i ­v
i Cragavon, k e n r a a l i l u u t n a n t t i s i r
G i f f a r d M a r t e l j a heidän kumppa­n
i n s a ovat pitäneet farisealaiset r u -
koustalkoot — eivät "maassa r a u ha
j a ihnUsillä hyvä t a h t o " opetuksen t o ­teuttamiseksi,
vaan korostaen, että
k i i t o s jumalalle k u n me emme ole
niin pahoja. knin kommnnlstlt!
' M a i n i t t u v a r a i r e U i j a k e n r a a l i l u u t ­n
a n t t i , j a heidän kumppaninsa — e i ­vät
siis työmiöhet talonpojat eivätkä
kesklluokkalalset — ovat tanssijatar
Salomen l a i l l a esittäneet vaatimuksen,
etta C a n t e r b u r y n dekaanuksen täytyy
lopettaa rauhantyönsä t a i erota kor­keasta
kirkollisesta virastaan, sillä
" l o j a a l i s i n a kristittyinä ms uskomme,
että on mahdotonta palvella kahta
herraa j a n i i n mc pyydämme teitä
luopumaan kommunismista t a i muus­s
a tapauksessa eroamaan Canter­buryn
dekaanuksen v i r a s t a ."
J a seuraten Ilmeisesti raamatun o - '
petusta, että "jos s i n u a lyödään fcor-välle;
n i i n käännä hänelle t o i n e n kor­v
a s i " Canterhurvn dekaanus ei ole
sancnutmitään - tämän hävyttömyy­den
johdosta. - ^
Värakrei-vlt j a k e n r a a l i l u u t n a n t it
•civat tietenkään ole s o d an j a rauh-an
asioissa "puolueettomia". Kenraalit
ovat a m m a t t i s o t i l a i t a . . j o t k a elävät
sodista J a sodan -vaarasta. Vara-k
r e v l i t , kenraalit j a heidän kump­paninsa
cvat i t s e k i n p o l i i t t i s t en puo­lueiden
j^äseniä — useimmiten fviela
torypuolueen jäseniä.
Täten t u n t u u s i l t i , että n a l l i a k e n ­r
a a l e i l l a on oma l e l i m d : cjassa. n i in
i<aIoud:lli$esti k u h i p o l i i t t i s e s t i k i n . He
haluavat vaientaa voin33>kkaan rau­hanpuolustajan
joka lähetti S t a l i n in
äskettäisen " s o t a el ole kiertämätön"
lausunnon johdosta Pravdalle seu­r
a a v a n sähkeen : , ^ -
' S t a l i n l i i antama j u l k i l a u s u m a o n
t y y n i , l o o g i l l i n en j a selvä. Se p u h a l ­t
a a kuin r a i k a s t u u l i r L j t i r l l t o j en s u ­mentaman
v a l h e p r i ^ a s a n d a n läpi j o ­ta
r a u h a n v i h o l l i s e t levittävät,"
: S o d i s t a : r i k k a u k s i a j a k u n n i a a t a ­voittelevat
varakreivit j a k e n r a a l i t e i ­vät
h a l u a rauhaa, v a a n sotaa. Siksi
he haluavat C a n t e r b m y n dekaanuk­sen
veristä päätä!
M u t t a näiden: v a r a k r e i r i c n ' J a k e n ­r
a a l i e n väitteet k r i s t i n u s k o n J a k o m ­munismin
välisistä suhteista ovat i l ­meisesti
y h t i , onttoja,, k u i n o l i kevyt-j
a l k a l s e n Salomen perustelut siitä
miksi hän h a l u s i Johannes K a s t a j an
päätä.
Jos kommunismi h a l u a i s i m u r s k a ta
j a hävitätä kirkot, k u t e n nämä " l o -
j a a l l i s e t k r i s t i t y t " valheellisesti Tait­tavat,
n i i n l u u l i s i , että J u m a l a on
h i r t e t t y Moskovan korkeimpaan p u -
helinpj-hrääsaen j a 'kirkkojen ovet
n a u l a t t u n i i n t i u k k a a n , ettei sääski-kään
pääsisi niistä slEään.
M u t t a näin c i ole Ilmeisestikään
asia. • ''rJ:
. Ottakaamme Joitakin esimerkkejä
k.o. v a r a k r e i v i e n j a k e n r a a l i e n otnast£^
maasta. K u n eräs britta^Unen B a p ­t
i s t i k i r k o n nalsjä53n oli Neuvostolii­t
o n B a p t i s t i k i r k o n v i e r a a n a , n i i n häa
sanoi t a k a i s i n p a l a t t u a a n , että "Mair
Busorsujy' k a d u n khrkossa -Moskm-asa
o n 4,000 v a k i t u i s t a jäsentä.
B r i t a n n i a n parlamentin jäsenen
rouva, m r s . S e p h o r o h :Davies csalllf-t
u i Moskovassa B a p t i s t i k i r k o n Jumi-l
a n p a i v e l u k s i i n ; Hän ficlitti, ett*
k a l a i n e n B a p t i s t i k i r k k o toimii vift-k
a a s t i . H a l l i t u s , ( ja sen pttalsi oU»
i o m m u n l s t l h a l l l t u k i e n ) antaa kirlcol-l
e rahaa k i r b i o j e n raätentamista Ji
laajsntamiista varten. YDadcnkäfc
k i r k o n e i . ta?rit5e lah>ata rahaa eJj»
o t t a a k i i n n i t y s l a i n a a khrkkoonsa H
s e i k k a mUle j o t k u t täkäläiset klra^o-j
m i e h e t . osaavat antaa- arvoa.
Davies s e l i t t i ; että ' i u k a tahansa nufr
r u k a l n e n . j o k a h a l u a a - l i i k e a p ap
m i h i n tahansa -kirkkoon)' saa* tä
maksuvapaan uskonnollisen kouluuj
tuksen ynnä käteisa-vustusta el
tannnusteiisa pelttämlECkai köulutai
sen ajaksi,
•Kummalliöta uskonnon ja
" v a i n o a " !
J a mikäU o n puhe k i r k o n Ja koo'
munlsmhi f i l o s o f i an Tlnnakkaisolost*
nUn NeuvostolUton Oikeaoppisen tu­kon
m e t r o p o l i i t t a N i k o l a i sanoi criäJ-,
le h u o m a t u l l e brittllälseUe Jdrkonnö-j
heUe tästä asiasta: '«ommunlstip»»-.
hicelle o n o m a f i l o s o f i a n s a ja nteHB
on omamme, m u t t a me tulemme erit­täin
hyvhi toimeen keskenänune'
Tämä olisi mielcnkitotoinen «2*
Jatkaa pidemmältä, m u t t a t i l a ei £0*1
njrt s a l l i,
T c d e t t a k o o n siis Ij-hyesU. että
mä " l o j a a l i s e t " v a r a k r e i v i t j a k
Iit v a a t i v a t C a n t e r b u r y n dekaan
päätS^^ Venäjän v i h a a m i s e n hyraksl
t e t y n SmniEN VALEEDESN aTUll»-^*i
k a i k e s t a m a a l l i i c s t a praJneud
h u o l i m a t t a tämä p a l j a s t a a het'
k l i i o i t c t u t t pintansa:a l l a oJeran
don, jonka oikeus käsIUeei ovat
m a i l a tasolla Tafihao koClicissaa
raallkfiäUtelden kanssa k m a ^
oiakauden aikana. — Känsäkoura.
I