1953-05-21-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 Torstaina, toukok. 21 p. — Thursday, May 2J, 1953
unnasta
iSisältd: liettävää bisnestä Ja Uettävää
politiildtaa, ~ Hyvää lykkyä
Armi Kuuselalle.
-'Näiden rivien raaptistajassa asuu
'-lujassa kuin synti sellainen vietti, että
^pitää aina silloin tällöin nuuskia numerolta
Amerikan isoo-eläjien tuloista.
Numerot yleensä ovat kuivaa katseltavaa,
mutta on kuitenkin sellai-
/siakin numeroita, joissa kylmän proo-
^san ohella saattaa olla korkealentols-jta
romantiikkaa, ryöppävää runout-
*tä ja mahtipontista Julistusta tämän
^meidän arkisen elämänune menosta.
f Km työläinen hypistelee laihaa tili-
^koteloaan pyörii hänenkin mielessään
9 vissinlaisia tunnelmia, mutta se : ei
^koskaan pääse nousemaan siihen mieti
talaan, mitä isoolliset tuntevat kou-
^^riessaan sitä hlrmusaalista, minkä he
»ovat keinottelulla kahmaisseet. NU-
^ den numerot ovat kuin satua tavalli-
; 9 sen kuolcvflisen silmälle,
j Tällaista satumaista katseltavaa
* tarjoaa Standard öljykomppanian tili-i-\
kertomus viime vuoden toimintakau-i
delta. Sen puhtaat voitot nousivat
'519.981.000 dollarito. Tämän ohella
«yhtiö käytti 498 miljoonaa dollaria uu-
*sien laitosten ja välineiden, rakenta-
' ^ miscen. Samaan aikaan. etsittiin uu-
"^sia. öljyrikkauksia ja raportissa sanontaankin
.että viime vuoden ajalla on
»tehty* tärkeitä löytöjä paitsi Yhdys-j
valloissa, myöskin Etelä-Amerikassa,
f Länsi-Euroopassa.Reski-Idässä. Kau-
: l ko>Idässä ja Ganadassa. Jänkki on
^^fiils runsaasti lyönjrt kuppausarvlaan
tämän maaerooparkammc selkään.
. Näiden miljoonien kiskominen on
tapahtunut aivan tujskattonmti,' sillä
Hölmölän kansa on nurktmiatta suorittanut
laskunsa lämmitysuunelssaan
autoissaan ja mul^a välineissä käyttämästään
öljystä, « e typeryydessään
vielä luulee, että kaiken öljyn, mitä
maan uumenissa velloo ja mitä maailmassa
virtaa, täytyy ^ välttämättä
Saatavana pikaista
lähetystä varten
'® Interlor Trim
# Insul-Brlc Siding
® Pl7Wood
O Maronlle
® Asphalt Shlngleo
O Fibre Glass Insulatlon
Milton Francis
Luitiber Cö. Ud.
• j ^ ^ s - V t y i : r.,;.^-
'99 S. Cumbei^land Si*
Pori Arthur Onnixio
Juosta Jqnkun keinottelijan putken lävitse.
On kyllä paljon niitä, Jotka
vaativat, että nämä lUinkuin muutkin
luonnonrikkaudet pitäisi ottaa
kansan omaisuudeksi, yhteiskunnallistaa,
kuten jo monissa maissa on tehtykin,
mutta tämän opin Iskeminen
jknkkien tylsiin kalloihin ottaa paljon
aikaa. ' •
Vllkaistaampa sitten mitä tämän
suuren rahaläjän takana olevat hen-at
reistailevat. Silmäämme pistää heti
eräs 1/eo Welch niminen gollaatti.
Hän on Standardin rahastonhoitaja ja
hänen. käusiensä Icautta on vaeltanut
se biijöona doliariä, minkä Standard
on sijoittanut toisen maailmansodan
jälkeen ulkomaisiin öljy-yrltylcsiin Ja
joiiita sijoituksista yhtön oman r a -
portn makaan on nyt.Jo saatu lähes
biljoona puhäasta voittoa. Mutta
Welch el runnaa yksistään bisnestä,
vaan myöskin politiikkaa, kuten hänen
seuraavasta lausunnostaan näkyy:
'heidän ulkomaapolltllkassam-
. me on, kiinnitettävä entlstö enemmän
huomiota nlkömäisten sijoi-tustemme
turvalUsoateeh Ja va-'
kauttamiseen. Fääqmlen kunnioittaminen
ulkomailla on yhtä tär-beäi^
kuin meidän poliittisten pe-rlaattelttemmekln
ktinnioittaml-
Welch puhuu suoraa pääoman pyhää
evankeUuniia. Tietäköön koko
maailmaT' ettd. ameriki^^ dolla-ripohattain
sijoitulcsia; on .katseltava
mitä pyhimmällä kuxmioitultsella, niiden
saalistusta ei saa häiritä ja meidän
pollttisten Juonittelujemme eteen
näiden siJpitUsten puolesta ei saa a -
settaa minicäänlaisla esteitä.
Vielä lajajemrnin luonnehtii Welch
yhtiönsä maailman laajuiisia valtausyrityksiä
seuraavin sarioln:
."Suurimpana tuottajana, sun-rlmpana
pääoman läiiteenk ja kolto
maapalloa käsittävän (iuekanlsmin
suttrim^nä vanista^na,. meidän
tSiy^fmia^^ .ja
'enenuilstikraakl^den;
s u u S ' sto Jota
kutsutaan maailmalul ... Ja tätä
el tarkoiteta vain määrätyksi vlr-
Vancouverin muhan" -
kokous pidetään '
kesäkuun 20^21 pnä
y^kiieoover, w Kai^^
funystävien konfi^enul pUeiiätt
(ääUä iu»3kuuo pn» ftnäer
Auditoriomlsaa. Konferenssiin saavat
osslUstaa kaikki British Colombian
pitiestöi yksityiset
kansalaiset. '
Konferenssin iKiiikysymykslo»
tulevat olemaan sellaiset ensUook-baisen
tärkeät adaticnin: "Koin-
^ ka Korean sota voidaan saada lop.
pomaan? Kuinka voidaan poistaa
maailmacsodan vaara/ fa. turvata
rauha? Knihlia voidaan palauttaa/
vapaa kaapp» maailmaan." Jji.e.
Kolmen canadildiseii^sc^^
kejtomäa jänkkie julmuulcsisla
Kojen sotavankileirillä
Kolme canadalaista sotavankia fCo-, nistista" Järjestöä, joka survaitscmat-reassa
on sanomalehtien etfustaJIUe i tomuudessaan rankaisi Jokaista "jo-antamassaan
lausunnossa vahvista- - ka astui syrjään rivistä',
nut •väitteet, että amerikkalaiset ovat \ Alan TVinningtpn,: Joka on Koreas-
Hauska piknekki
St. Catharinesissa
7
st. CatharTnes. — Hiljattain täällä
perustettu naisten kerho Ilmoittaa
järjestävänsä hauskan piknekin kesäkuun
7 pnä. Se pidetään Hormis-ton
farmilla ja alkaa varhain iaamul-la..
f^iklca on tuttu kaikille Ja sinne
menemme oikein suurella Joukolla.
, Kerhon seuraava kokous pidetään
toukckuuh 28 pnä kello 7.30 jp. iElma
Lahden kodissa 111 Loulsa st. Uudet
Jäsenet ovat tervetulleita ja voimme
vakuuttaa .että tulette viihtiymään
seurassamme. Viime kerralla pidettiin
kokous Mimmi Harjun kodissa.
Siellä oli sauna lämmin Ja kävimme
olkeih joukolla saunassa. — V. E.
USA:n tukiasemat
Britanniassa
maksaneet $82 milj.
Lontoo. ^ llmailiunlnisterlön ala-sihteeri
George War(j vastasi työ-väenpuoiuen
edustajien tekemiin kysymyksiin,
että alkaen helnak. 1 päivästä
1951—1953--54 tUivuoden loppuun
asti maksaa Ylidysvaltain 11-
imailutuklasemien Britanniassa r a kennuttaminen
Ja ylläpitäminen
amerikkalaisille veromnaksaj iile $82,-
740.000.
Kaikkiaan tulee näiden tuitlase-mien
rakermuttamhien maksamaan
$117.600.000, mistä ameriktJalaiset'
suorittavat $74.200,000 Ja Britaimia
$43 400.000. Ylläpitokustannukset
$8,540,000 suorittavat amerlkkaiaiset
kokonaan.
käyttäneet KoJeh vankileirillä Belse-nin-
tapaisla kidutusmenetelmiä, pa-koittaakseen
korealaiset Ja kiinalaiset
vangit "kieltäytymään" kotiin palauttamisesta.
Kauhjstuttavine yk-sltyiskoihtineen
nämä cahadalalsten
sotavankien kertomuJtset vahvistavat
Toronto Star TVeeklyn raportterln
Williain Stevensonin, marraskuun.22
pnä 1952 Julkaistun kirjoituksen, Jossa
sanotaan, että 'ruumiillinen käsittely
— Jota käytetään usein", oU johtanut
"yksimieliseen" äänestykseen
siinä vankileirin aitauksessa, missä
hän vieraili Britannian valtiosihteerin
Selwyn Lloydn kanssa. Steven-son
S3^tti tästä "nuorten antikommu-sa
Lontoon Daily Workerin j a Canadian
Tribunen kirjeenvaihtajana ja
Wilfred Burchett, austraalialainen
sanomalöitimies, entinen' London
Expressin kirjeenvaataja,' joka nyt
edustaa Koreassa l^ariisin Ce Soirla
ja Humanitea. ovat puhutelleet kolmea
Kojen saarella ollutta canadalaista
sotavankia, yhdysvaltalaisten
määräyksestä vietiin yksi canadalal-neh
pataljoona Kojen saarelle ayus^
tamaan ylMiysvaltalalsia "järjesetyk-sen
ylläpitämisessä" toukokuu^ vuosi
sitten.
Canadalaisten sotilaiden haastattelu
muodostaa yhden luvun Winning-tonin
ja Burchettin uudessa kirjassa
"S^ljastetttt Koje", Haastattelun antaneet
sotilaat ovat korpraalit JoUy-roore
Ja Bell. sekä soUlas Allan. Kaik-
Id näoiäk»lmeoD viraUisesti ilmoitettu
sotavangeiksi.
Nämä canadalaiset kertoivat sa-nomaläitimiehiile;
että heitä tympäisivät
ne iehtävät. Joihin faie olivat'pa-koitettu
koje-saaren vankileirillä.
Vnxa^gtqn Ja Burchett sanoi heidän
kertoneen , tapahtumista "sotilaallisella
kuvaa kaameudet
paljon Julmempina, kuin tun-nevuodatuluet.
a
PAUASTAVAT U. S :N
siENETTmyT-Winhingtoh
kirjassa,
joka ^jastap amlerikkalaisten vehkeilyn,
joUa pyritään estämään keinolla
tai toisella vällrauhaneuvotte-lujen
onnistumisen Panmunjomlssa.
Missä viipyy ^ * *
Canadan ääni?
Fort Arthcr.»-- gicfej Jianigkännan
rukoillessa ja toivoessa pikaista ratkaisua
Koreaa tilanteeseen rauhaa
neuvottelujen kautta, roiliä lieventäisi
maaitaian jäonitystilaa Jä tekisi
mahdolliseksi koko maailmaa käsittävän
rauhaji sopimuksen solmir
mlsen. yhdysvajtalajset neuvottelijat
PanmiinjomlEsa siltä huolimatta e-delleen
käyttävät jarrutustäktiikkaa
jatkaakseen tätä mieletöntä ihmis-teurasfcusta.
Näin sanotaan Ijabor
PK^ressive puolueen Länsi-Ontarion
.aluekomitean tiedonannossa:
Bruce Magrnuson, alueen järjestäjä,
on lähettänyt seuraavaii sähtjeen C i -
nadan ulkoministeri Lester Pearso-niHe:;
- 7 • '•
" B l i s s ä on Canadan ääni rauhan
puolesta Koreassa. Pääministeri
Ndiro, Winston ChiircbiU ja
Clement Attlee ovat kalkki osoittaneet
kuka jarruttaa rauhan.neuvotteluja
Koreassa. Eikö Canar
dalla ole minkäänlaista mielipidettä
asiasta. Odotan vastaustanne.**
_ kafepnTajsla kodio Ja
SähköMkaappeJa ja psykaK
« « ^ - ^ ^ ^ M - 8 - 6 8 1 2
[iMlllllllllllillliill||fmi|..,.,...»^
Langila & Waugh Har(iwaire^^^^^
RAUTATAVARAA — PORSLHNITAVARAA
'T3EACH"-UUNEJA — •«CONNOR"-PYYKKIKONElTA
"PHlLCO"-RADIOITA — "ELTO"-ULKOLAITAMOOTrOREITA
Vastapäätä Prince Arthur hotellia
Puhelimet: 5-5912-^-7581
10 N. Cumberland Si. Port Arthur, Oaiarlo
ii'}
ENSI HAKENNUSKAUDELLE ^
Tulkaa valitsemaan rakennustarpeenne meidän
liikkeestämme.
Välitämme ensiluokan rakennustarpeita.
WANSON LUMBER COMPANY
Puhelin Dial 5-6589
Ontario
iA.
•im
^2>0(rt Arthur
kakaudeksi, vaan se on meidän py-
' syvainen velvollisuutemme."
Kaikki tämä puhe tapahtuu sen politiikan
turvin, jota nyt hallituskoneistossa
olevat suurten korporationien
miehet atoomlpommiensa suojassa
ajavat. Se on sitä pohjavirtausta; jota
kaikenlaisilla poliittisilla fraaseilla
vapauksista ja kansanvallolta kau-nlstellaan.
Sääli sitä kansaa, Joka pimeydessä
vaeltaa.
'A»
.5". •
"CO-OP" KULTTUURIRYHMÄ
toimeenpanee
KONSERTTI- JA TANSSI-CSJ:
n NOLALUN OSASTON KAALILLA
f*
SUNNUNTAINA, TOUKOKUUN 30 P:NÄ
kello 8.30 illaUa
Tässä tilaisuudessa esitetään sama ohjelma
mikä esitettiin kulttuuriryhmämme 3. vuosikon-.
sertissä Port Arthurin Teknillisellä koululla aikaisemmin
tänä vuonna.
• Sisäänpääsy 60c o Lapsilta 30c
Kyllä kai meidänkin pitää ottaa
muutamalla pisteellä osaa siellä kaukana
Suomen pohjolassa huoliaan
huokaiievan mamma Kuuselan levottomuuteen
maaihnan kaunottareksi
julistetun tyttärensä Armi Kuuselan
naimisiin menon jolidosta. Hän kun
äskettäin matkusti FlllppiineUe ja a i nakin
meidän ulkopuolisten hämmästykseksi
lensi suoraa päätä Manilan
hienostoon kuuluvan nuorukaisen,
VIrgilio Hilarion syliin. Nyt mamma
pelkää, että onkohan näin oudoissa
puitteissa tapahtuneella näimlskau-palla
siimausta, sillä kun kauneus katoaa
ja hiu*ma on metmyt niin onkohan
sitten enään Jälellä yhteiselämään
tarvittavaa todellista perustaa.
Kun pollea kuuluu niin sanottuun
hienostoon, niin tämä oh ymmärrettävä
siten, että hänen Isänsä täytj^
olla jonkunlainen porho. Muille eivät
hienoston portit aukea. Filippiineillä
on paljon kultakaivoksia ja voipa
ukko olla niissä osakkaana. Mutta
hienostoon pääsee raaka slantappaja-kln
tai saippuan keittäjä, kunhan
vaan on vähän tekeviä. No, papan
täytyy kultenldn 611a jonkunlainen
bisnesmies, joka seikka Juoruaa korvaamme,
että tuskinpa poika on vielä
tähän mennessä joutimut huolehtimaan
omasta toimeentulostaan. Ja
Armikin on vielä niin nuori ja "lapsellinen",
että tokkopa hänkään kauneuden
humun keskellä on sjrventynyt
ajattelemaan tulevaisuuden näköaloja.
WeU, aikansa kutokiri. Näin kerran
näyttämöllä pelattavan hienoa
seurapiiriä Ja siinä aviomies huomautti
fremmalleen, että nyt kun
kuxilutaan seurapiireihin, niin täytyy
myöskin saada avioero. Mikäpä niiden
herrojen päähänpistot tietää. Toivomme
kuit^nlcln Armille suotuisaa
myötätuulta elämän ulapoita piu-jeh
tiessään.
Näin kaunottarista^, puhuttaessa tulee
\ mieleen yhtä Ja toista, varsinkin
toista. Ja sanottakoon suoraan, että
minä olen sellaisessa uskossa, että sellaista
fUkkaa ei ainakaan vielä tähän
mennessä ole'Aatamin lapsista sjn-tynytkään.
Joka olisi maailman kaunein
neitonen. Kaunottaria on joka
maailman kulmalla, toinen toistaan
nätimpiä. Julistaa yksi kaikkein kauneimmaksi
on loukkaus kaikkia toisia
vastaan. No tiedämmehän, että
tämä liaimottarilla pelaaminen on e-räänlaista
humbuukla. Jota voi pitää
yllä parempien harrastusten puutteessa.
Mutta yleensä siinä maailman
tosikaunottarlll^ tehdään vääryyttä.
Onnittelemme kuitenkin Armia, että
olosuhteet ovat olleet hänelle niin
suotuisia, että hän on voinut nousta
maineensa kukkuloille. — Maailman
Kaappoo.
— Etelä-Ämerikassa Colombiassa on
tehdas. Jossa voidaan, Ijäsitellä 1,000
haikalaa päivässä. Niistä valmistetaan
ruokaa ja öljyä.
{ONTARIO AUTO BODY
I Moottoreita ja kaikenlaisia autoja
korjataan.
Autojen hlnauspalvdu
Pohdin PiL 4187
ntasin EM. 4-6569
I 98 John St. Toronto, Ont
Kb|me;canada]alsta sotilasta; jotka
VSA:n määräyksestä oUvat toisten
canadalaisten kanssa Kojen vankileirillä
yhdysvaltalaisia avustamassa,
ovat lansnnnolssaan sTyttäneet yhdysvaltalaisia
vankien kiduttamisesta,
saadakseen nämä kieltäytymään
kerrotaan seuraavasti:
"IKesäkuim 12 pna ryhmä canada-laisla
sotilaita käyttäen "mellakka"-
taktiikkaa. Jonka olivat amerlkkalal-siltaL
oppineet, tunkeutuivat vankiai-taukseen
no 66. tarkoituksella hakea
viitisen kymmentä sotavankia koe-kuulustelua
varten. Korpraali Jolly-more
selosti mitä tapahtui sen jälkeen
kun vangit, joista haettaessa
haavoitettiin noin 30, tuotiin aitauksesta.
• #•. '•'Ne sotavankit, jotka aitauksesta
otettiin kuljetettiin erääseen telttaan,
missä tavallisesti majoitettiin vartijoita,
selosti Jollymore. 'Sitten heitä
kuulusteltiin yksi kerralla. Yksi meidän
miehistä, joka sattui näkemään
mitä teltan sisällä tapahtui kertoi
nähneensä, kuinka yhtä sotavankia,
joka ilmeisesti väitteli etelä-korealaista
upseeria vastaan, lyötiin kais-voihln.
Vähän myöhemmin kun kuulustelu
jatkui, sotilaspoliisiin kuuluva
kersantti rupesi hakkaamaan vankia
kumiletkulla... Sitten amerikkalainen
upseeri alkoi kuulustelemaan
sotavankia'.
Sotavangilta kysyttiin: "Missä on
kotisi? Koska jouduit vangiksi? O-letko
kommunisti? Jos sinulle annetaan
vapautesi taisteletko Etelä-Korean
puolesta?"
NATSIMAISTA KIDUTUSTA
Jollymore kertoi sanomalehtimie-hiile:
"Sotavangin kädet köytettiin
pöydän reunaan kiinni. Sitten häntä
hakattiin uijden karran kumiletkulla
Ja muutamien kysymysten jälkeen
painettiin teroitettuja tulitikkuja
hänen kynsiensä aUe."
Korpraali Wimam Bell kertoi tunkeutumisesta
vankien aitaukseen seuraavasti
: " E n tykännyt tehtävästä ^ -
kä toisetkaan tykänneet siitä. Menimme
aitaukseen kahdessa rivissä ja
heitimme kj-ynelkaäsupommeja vankien
joukkoon. Olimme varustettuna
kivääreillä, konekivääreillä, kaasuUa
ja käsikranaateilla. Kaasu ei paljonkaan
vaikuttanut sotayankeihin ja
niin meidät määrättiin ampumaan
jalkoihin.., Arvioin.* että sillä kerralla
tapoimme n. 20 ja haavoitimme
n. 30. On mahdollista, että Itse t i r
poin yhden tai useampia sotavankeja
silloin."
Sotilas Thomas James Allan kuvaten
sotavankien kuulusteluja! kertoi
seuraavaa: "Jos he.edelleenkin kiel-taytjävat.
nain kun heitä 'hakattiin.
Heidän kasivarsiaan vääimettiin selän
taakse ja jos he edelleen kieltäytyivät
heidät kuljetettiin "märakat-t
i h u o h e e l l e •
Tästä "maräkattihuOTieesta" "^In-nington
ja Burchett kirjoittavat;
-"J^ainen canadaläisista u s e in
maiiiitsi ''ihärakattihuöneesta". joihon
ktiljetettiin kaikki sotavankit.
Jotka kieltäytyivät ivästaiamasta kyV
symyksiln. He kuvasivat sitä pitkänä
havettamaiseirä rakennuksena, iniss^
el' ollut laitikaah Ikkunoita. Vaikka
kukaan cähadalalsista ei; ollut käyl-nyt
rakennuksen sisäpuolella, he
kaikki tiesivät sen olleen kldutushuo-neen.
Siellä sotavangit pantiin häkf
keihin, joissa 011 juuri tarpeeksi tilaa
maata Ja heitä kidutettiin tisein...
MMÄB^irmN^^^^K^^
f Beli sanoi, että h ^ j i ^
teen "kuulusteluun" Ja: loi seuraavan
kuvauksen ,l^ihäkuun päiviä:
'^Noin kolmessa tapauksessa, kun sotavanki
ei vastannut, minut määrättiin
Vömään vänkiä kiväärilläni Ja
ainakin yhdeksässä tapauksessa.'ml-riut
knäärättilh haavoittamaan vanj-kejä
pistimellä. Seuraavana päivänä
jos vangit eivät vastanneet, kuh kyf
sqmiys esitettiin toisien karran.hieit&
haavoitettiin käsivarsiin jiaolkäpäi-ihin
pistimillä Ja sitten ktdjetettiin t a -
kaishi vatäEileiriUe toisten näbtäVäkr
Jollymore kuvasi tapahtiimäa iieii
hakuun,27 pnä: -lahdin oikotietä k a -
saarmilta ja kun lähenin y a n k U e^
näin tapahtuman mikä oU yMÄkaa^
n i ^ t a ktmkeäclajan kidutukset. S ^
tavahkeja ruoädtt^ bämabortiö'ö^^^
Heidän kätensä oli kiinnitetty i 6 y -
t m i , joka kull^ yli pään korkeudella
pyykklnuoran tapaaix. Vartiat ruo»-
kivat heitä ankarasti. Kmt vangeilta
jalat-pettivät he riippuivat käsistään
kotimaahan palauttamisesta... Osoituksena
päinvastaisesta kohtelnsiä
Pohjois-Korean sotavankileireillä o-vat
yllä Ja sivulla Julkaistut kuvat.
Ylläolevassa sbtaTOnki leirin 'olym-plalaisparaatlssa".
Sivulla englantilaisia
sotavankeja leirillä vierailleen
fiOntoon Daily lUrGrkerln Ja Canadian
Tribunen kirjeenvaihtajan Alan Win-nlngtonln
seurassa. *
\ r - — : — — . , ; • ;..
hroitettlln > kiynsiä, hakattiin selkää
munuaisten kohdalta köydellä Johon
oli-vkilnnitetty.raskas/.paino, ruoan
puutteella — ja kaikkein pahin oli
' liöyrykaappi/ jossa kuumalla höyryllä
poltettiin sotavankia. (Karanneet
vangit kertoivat, että monet vangit
poltettiin kuoUaaksi höyi^kaapeis-sa.)"
• •
VAHVISTAA MUITA SYYTÖKSIÄ
Edellä oleva antaa vain osittaisen
kuvauksen siitä mitä nämä kolme sotavangiksi
Joutimutta canadalaista
kertoivat sanomalehtimiehille. Heidän
kertomuksensa vahvistaa ne syytökset.
Joita toiset ovat esittäneet r -
joukossa punaisen (Ristin kansainvälinen
komitea — että amerikkalaiset
oval^ käyttäneet väkivaltaa — vastoin
Geneven sopimusta sotavankien
kohtelusta — pakoittaakseen tuhannet
korealaiset, ja kiinalaiset sotavangit
kieltäjytymään kotiuttamisesta.
. :.
Viipieisien päivien aikana korealaiset
Ja kiinalaiset edustajat välirauha-neuvotteluissa
ovat tästä huolunatta*
suostuneet, että näiden miesten kohtalosta
päättää poliittinen konferenssi,
saadakseen täten sodan loppumaan.
Tähänkään amCTltealalset
eivät ole vielä suostuneet.
iirainiiniiniiuiuniiiiimiuuiiuniiiimunuuiiiiuiiu.
Voitte saada kotimaastanne tuo-i
lettuja suosittuja ravintoaineita
I meiltä. ,
I WILCO APPETIZER
1 Puhelin RA. 1265
i 388 College St. Toronto, Ont.
=. = § otamme vastaan tilaulcsia' postin i
I Itautta. Ulkomailta tuotettujen ra»> |
1 vintoaineiden spesialistit. f
^u..uu.............n..,....nHnii..m<mu..nmi»>mi>>i.n.u...i...u>i...n.n.?
valmistaa moka" Ja kahviiAis»
lteoiijvao, kdkaor^pöpmuljpa Myvjän... ja^äS
tuotteita. leic
gIBJ.
Valtiot
PUHELIN EM3-7e76
290 Queen St. W. Totonto^
ONNITEBVO
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimijliinilii
6Boroi-N'
Rouskun
ftn lopa»l
flillot vailt
Suomi
^ e l l e kii
lostoMscn
do rakej
litsojalla
^ionolllses
oaan suui
BJiden eri
lennosta vi
totootamiot
Bisteisten
sesta.
DR. LESLIE SIMON, L.„.
IHO- JA SUKUPUOLITAUTIEN
ERIKOISLÄÄKÄRI
3 SPADINA HOAD
(Bloorin kulmassa)
TORONTO, ONT.
Vastaanotto tunnit:
2-4 lp. Ja 6-7 ip.
PUHELIMET:
konttori RA. 6614 - kotita KL 8 0 1 ^
fjtoskovan n
1 s
ntettu,-ett
ajnmatista
atäin muuta
itoista kats
erii.Dä näyt
n sijoitetun
rkan pienoi!
valmisturi
ULA
BOND CLEANERS
DYERS AND TAILORS
Suomalainen pulidisiuslllke
"Siisti ulkoasu on edustava ja heräl
tää luottamusta." Teemme huoleU
kaikki puhdistusalaan kuuluvi
työnne. Kotoa haetaan. Kaupungi
laajuinen palvelus.
925 Pape Avie.
216 0'Connor Dr. Puhelin GE
(Voi soittaa myös illalla)
Vakuutettu säilytys.
Toronto On'
ÄSlHffiSyvin p
ielellänne.
DR. E. C. AHO - tfammas/äaftöri
HUONE 640 PHYSICIANS' & SURGEONS' BUILDINa
86 Bloor Street West ^ Toronto, OntMio
- Puhelin KUngsdale 8237
HALUATTEKO OSTAA TALON
^ TAI MYYDÄ OMANNE?
* Antalkaa meidän auttaa Teitä,näissä, asioissa»
ARNE aKSANEN
Arthur. A . Kivisen kilntehnlstötoim£ston asiamies.
•» Toronton RealEsbateBoardin Jäsen.
xiumusta. '
beUn 1400
I Tlilrd Av£
mlvelcimne
Puh. BA-1-6144
442 Sheppard Ave. E.
WillowdaIe, Ontario
Puh konttori MO 5464
38 Lawrence Ave.
Toronto 12, Ontario
on
lihan kulutuksessa
Vuosina 1935—39 lihaa käytettiin
henkilöä kohti vuodessa Canadassa
1183 paunaa. Vuorina 1943 lihan
käytiö n o u s i huippuunsa, Inm s i l -
loih fvuosittahi käytettiin henkilöä
kohti. 155.5 paurtaa. Silloto oli liha
faDrtilla. yuoöea I9i3 jälkeen lihan
täyttö:laski Joi^im verran ja taas
nousi v. 1947, jolloin lihaa käytet-
41111 tiönkilöä kohti'-145.2 paunaa: Sen
Jäikin kun kylmä sota alkoi Uhan
käyttö ' on jatkuvasti laskenut. V.
1952 iiliai käytettiin vain 128.2 paunaa
henkilöä IcbhtL ' Tämä on vain
Suunniileleiteko TALON OSTOA TAI MYYNTIÄ
• Meidän "Busines.s" on auttaa Teitä niissä asioissa.
O Meidän päämäärä: TyyTYVÄISET ASIAKKAAT.
Hjnrän tuloksen takaa lUkkeenune suuruus — 4 inyyntipaikkaa ja noin j
100 asiamiestä Torontossa; sekä yistävälllnen ja rehellinen palvelus.
Taloja jokaisessa Suur-Törohton osassa, suuria ja pieniä. Soittakaa!
meidän SUOMEA PUHUVALLE BIYTJALLE
UNO MANKIN^iUe
PuheUmet:KotUn LY. 4977
1675 Bloor St. W., Puh. KE. 7941^ Toronto, Ont.
173 Danforth Ave., Puh. GE. 11^8, Toronto, Ont.
K E N W I L E S R E A L E S T A T E
Member of Toronto Real Estate Board •
lähetätte
ittäkää se
täysi sai]
nyt on
I kaikissa ir
paketeiss
lAA" —
tamatonta
lYMPIA"
paaiitama
riisiä
liinta $6.4
IA» —
dettua kai
kilo rusinc
lkil(
kahvia, 11
T. T.
695 BAY STREET TORONTO, ONTARIO
Toronton, Ontarion ja Canadan Real Estate Boardin jäsen.
Pitkäaikainen kokemuksemme takaa . palveluksen,
joka varmasti tehdään asian .tuntemuksella.
LAAJA VALIKOIMA TALOJA
RiinsaHukuineh asianiiesverkostö takaa nopean
oston tai myynnin.
LAINOJA SAATAVANA
Puhelin konitori EM. 6-5858 • 24 lunnin palvelus
PUHELIMET KOTIIN:
LAURI LATVA TAISTO T. SALO
HU. 8-8883 M|. 6554
jJfORDM/
|kUe33S-.Do]
MONT
DR
Uonlvuott
I Erikoisalana
leikataan \
[ö37PAEK>i
Heidän täytyi olla ivahvoja mläliä Ja
ylpeitä,,sillä ^naikka heidän' paitan»^
plvsi^t likomärkiä verestä, niin;siliU^^^^e^
kuullut huutoja...*• ^'•-':['::'^'':^''y'',
Sanomälditlmläbiet kc^toii^t ihuis^
ta kldutu^elnoista: ^ ' m m i ^^
yhteydessä kidutuskeinoina käytiin
ruoskimista. Jalkapohjien itnma-nrista.
tikkujen; pistäinistä/ Itypsien
alle, joita useih sfytytettlln palamaan.
10 paunaa eneumän kun mitä pulavuosina
\ käytettiin Uhaa ja lasku
suunta oii edeUeen havaittavissa.
; Rfuivaäh. laiaji: käjrttö on laskenut
h'ioihattaavsti.. Ihmiset käsrttävät
sen sijasta halvempaa sism hhaa.
Vuoisina 1935^-39 raavaan lihsa käytettiin
henk:'i6ä'kohti vuodessa 54.7
paiixtaa. 1943<se kohosi 69.3 pau-inaan.
Vuonna 1952 raavaan lihan
käyttö laski 44.8 paunaan heidälöä
Irabti vuodessa: Tämä merkitsee 20
prosentin laskua verrattuna pula-
Icuiteen-
. .ytioden 1961 -väenlaskussa todet-
«Un..että Canadan asuldcaista oU 85.3
prosenttia Caiudassa ^tyneitä eli
3Ji];iros.tenenunan kuin 1941.
MIKSI VnVYTTELETtE JA KÄRSITTE?
Vatsa-, sappi-, maksa-, munuais- Ja virtsaräkkokivut voivafl
olla vaarallisia. Ne aiheuttavat selkäkipua, reumaattL"^"
särkyä ja kipua/painostavaa kaasua rintanne alle, oikealla
vasemmalla puolella, vatsahappoja, hapanta Jd katkeraa ma-i
kua ja kuivuutta suussanne, päänkivistystä ja hulmau^"
ruokahalun puutetta, umpitautia tai epänormaalista vat
toimintaa. Käyttäkää silloin heti RUSCI TREATME
STOMACH REMEDY-lääketta vältt^teenne enlnunlltä va-|
kavilta sairauksUta, ajan ja rahanhukalta. Heti ensinunälne^
'pullollinen auttaa. Kaikille tunnettu. Hinta ainoastaan Jej
pullollinen. '
AmOASTAAN TKSI aiAAjgUlIASSA
M I Z A R H S A L VE
EUel MIZARH-salva auta, ei auta mikään, sanotti
tuhannet Ihmiset. Reumaattisiin, nivelreumaatti-l
sUn, lihaskipulhto Jä pakotuksihi, pakottaviin har-I
tioihin, käsivafdin, kyynärpäihin, rintaan, ajettu-I
nelsUn tai kipelsihi i)olvi5, säärlhi, nilkkoihin, lan-I
heäärkyyn, kylmiin jalkoihto, luuvaloon, tai tuntuml
että muurahaiset kävelisivät nhhan alla, selkaB-|
puun; lonkicasär^^ Jne. Tämä on ainoa MIZABB-l
salva maailmassa, miljoonien tuntema ja käyttam^i
Ei ole mitään sen veroista. Hinta ainoastaan
PSJ tölkUUnen. Lähettäkää raha tilauksenne mukana.]
Me emme halua lähettää COD:lla.
Meidän osoitteenupae on:
Suo
RO)
Sei
3 m
559 BATHVBST STREinr TOBONTO 4» ONTABIO
Esitykset:
• PORT A
22 p. klo
• KAMINl
kUSip.
• NIPIGO:
8lp.
• GERAU
C HEARSl
; 9.30 lp.
• TISIMIK
• SOUTH
29 p. klo
• KIRKLii
Wo8ip,
t 8UDBUI
• lONG L
• WANUP,
t BEAVEB
• SAULTJ
5 p. klo '
• SAULT 1
kesäknui
f SUDBUI
» ia 9 Ip
• ST. CAT
kannlli
• TORONl
P-Uo? J:
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, May 21, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1953-05-21 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus530521 |
Description
| Title | 1953-05-21-04 |
| OCR text |
Sivu 4 Torstaina, toukok. 21 p. — Thursday, May 2J, 1953
unnasta
iSisältd: liettävää bisnestä Ja Uettävää
politiildtaa, ~ Hyvää lykkyä
Armi Kuuselalle.
-'Näiden rivien raaptistajassa asuu
'-lujassa kuin synti sellainen vietti, että
^pitää aina silloin tällöin nuuskia numerolta
Amerikan isoo-eläjien tuloista.
Numerot yleensä ovat kuivaa katseltavaa,
mutta on kuitenkin sellai-
/siakin numeroita, joissa kylmän proo-
^san ohella saattaa olla korkealentols-jta
romantiikkaa, ryöppävää runout-
*tä ja mahtipontista Julistusta tämän
^meidän arkisen elämänune menosta.
f Km työläinen hypistelee laihaa tili-
^koteloaan pyörii hänenkin mielessään
9 vissinlaisia tunnelmia, mutta se : ei
^koskaan pääse nousemaan siihen mieti
talaan, mitä isoolliset tuntevat kou-
^^riessaan sitä hlrmusaalista, minkä he
»ovat keinottelulla kahmaisseet. NU-
^ den numerot ovat kuin satua tavalli-
; 9 sen kuolcvflisen silmälle,
j Tällaista satumaista katseltavaa
* tarjoaa Standard öljykomppanian tili-i-\
kertomus viime vuoden toimintakau-i
delta. Sen puhtaat voitot nousivat
'519.981.000 dollarito. Tämän ohella
«yhtiö käytti 498 miljoonaa dollaria uu-
*sien laitosten ja välineiden, rakenta-
' ^ miscen. Samaan aikaan. etsittiin uu-
"^sia. öljyrikkauksia ja raportissa sanontaankin
.että viime vuoden ajalla on
»tehty* tärkeitä löytöjä paitsi Yhdys-j
valloissa, myöskin Etelä-Amerikassa,
f Länsi-Euroopassa.Reski-Idässä. Kau-
: l ko>Idässä ja Ganadassa. Jänkki on
^^fiils runsaasti lyönjrt kuppausarvlaan
tämän maaerooparkammc selkään.
. Näiden miljoonien kiskominen on
tapahtunut aivan tujskattonmti,' sillä
Hölmölän kansa on nurktmiatta suorittanut
laskunsa lämmitysuunelssaan
autoissaan ja mul^a välineissä käyttämästään
öljystä, « e typeryydessään
vielä luulee, että kaiken öljyn, mitä
maan uumenissa velloo ja mitä maailmassa
virtaa, täytyy ^ välttämättä
Saatavana pikaista
lähetystä varten
'® Interlor Trim
# Insul-Brlc Siding
® Pl7Wood
O Maronlle
® Asphalt Shlngleo
O Fibre Glass Insulatlon
Milton Francis
Luitiber Cö. Ud.
• j ^ ^ s - V t y i : r.,;.^-
'99 S. Cumbei^land Si*
Pori Arthur Onnixio
Juosta Jqnkun keinottelijan putken lävitse.
On kyllä paljon niitä, Jotka
vaativat, että nämä lUinkuin muutkin
luonnonrikkaudet pitäisi ottaa
kansan omaisuudeksi, yhteiskunnallistaa,
kuten jo monissa maissa on tehtykin,
mutta tämän opin Iskeminen
jknkkien tylsiin kalloihin ottaa paljon
aikaa. ' •
Vllkaistaampa sitten mitä tämän
suuren rahaläjän takana olevat hen-at
reistailevat. Silmäämme pistää heti
eräs 1/eo Welch niminen gollaatti.
Hän on Standardin rahastonhoitaja ja
hänen. käusiensä Icautta on vaeltanut
se biijöona doliariä, minkä Standard
on sijoittanut toisen maailmansodan
jälkeen ulkomaisiin öljy-yrltylcsiin Ja
joiiita sijoituksista yhtön oman r a -
portn makaan on nyt.Jo saatu lähes
biljoona puhäasta voittoa. Mutta
Welch el runnaa yksistään bisnestä,
vaan myöskin politiikkaa, kuten hänen
seuraavasta lausunnostaan näkyy:
'heidän ulkomaapolltllkassam-
. me on, kiinnitettävä entlstö enemmän
huomiota nlkömäisten sijoi-tustemme
turvalUsoateeh Ja va-'
kauttamiseen. Fääqmlen kunnioittaminen
ulkomailla on yhtä tär-beäi^
kuin meidän poliittisten pe-rlaattelttemmekln
ktinnioittaml-
Welch puhuu suoraa pääoman pyhää
evankeUuniia. Tietäköön koko
maailmaT' ettd. ameriki^^ dolla-ripohattain
sijoitulcsia; on .katseltava
mitä pyhimmällä kuxmioitultsella, niiden
saalistusta ei saa häiritä ja meidän
pollttisten Juonittelujemme eteen
näiden siJpitUsten puolesta ei saa a -
settaa minicäänlaisla esteitä.
Vielä lajajemrnin luonnehtii Welch
yhtiönsä maailman laajuiisia valtausyrityksiä
seuraavin sarioln:
."Suurimpana tuottajana, sun-rlmpana
pääoman läiiteenk ja kolto
maapalloa käsittävän (iuekanlsmin
suttrim^nä vanista^na,. meidän
tSiy^fmia^^ .ja
'enenuilstikraakl^den;
s u u S ' sto Jota
kutsutaan maailmalul ... Ja tätä
el tarkoiteta vain määrätyksi vlr-
Vancouverin muhan" -
kokous pidetään '
kesäkuun 20^21 pnä
y^kiieoover, w Kai^^
funystävien konfi^enul pUeiiätt
(ääUä iu»3kuuo pn» ftnäer
Auditoriomlsaa. Konferenssiin saavat
osslUstaa kaikki British Colombian
pitiestöi yksityiset
kansalaiset. '
Konferenssin iKiiikysymykslo»
tulevat olemaan sellaiset ensUook-baisen
tärkeät adaticnin: "Koin-
^ ka Korean sota voidaan saada lop.
pomaan? Kuinka voidaan poistaa
maailmacsodan vaara/ fa. turvata
rauha? Knihlia voidaan palauttaa/
vapaa kaapp» maailmaan." Jji.e.
Kolmen canadildiseii^sc^^
kejtomäa jänkkie julmuulcsisla
Kojen sotavankileirillä
Kolme canadalaista sotavankia fCo-, nistista" Järjestöä, joka survaitscmat-reassa
on sanomalehtien etfustaJIUe i tomuudessaan rankaisi Jokaista "jo-antamassaan
lausunnossa vahvista- - ka astui syrjään rivistä',
nut •väitteet, että amerikkalaiset ovat \ Alan TVinningtpn,: Joka on Koreas-
Hauska piknekki
St. Catharinesissa
7
st. CatharTnes. — Hiljattain täällä
perustettu naisten kerho Ilmoittaa
järjestävänsä hauskan piknekin kesäkuun
7 pnä. Se pidetään Hormis-ton
farmilla ja alkaa varhain iaamul-la..
f^iklca on tuttu kaikille Ja sinne
menemme oikein suurella Joukolla.
, Kerhon seuraava kokous pidetään
toukckuuh 28 pnä kello 7.30 jp. iElma
Lahden kodissa 111 Loulsa st. Uudet
Jäsenet ovat tervetulleita ja voimme
vakuuttaa .että tulette viihtiymään
seurassamme. Viime kerralla pidettiin
kokous Mimmi Harjun kodissa.
Siellä oli sauna lämmin Ja kävimme
olkeih joukolla saunassa. — V. E.
USA:n tukiasemat
Britanniassa
maksaneet $82 milj.
Lontoo. ^ llmailiunlnisterlön ala-sihteeri
George War(j vastasi työ-väenpuoiuen
edustajien tekemiin kysymyksiin,
että alkaen helnak. 1 päivästä
1951—1953--54 tUivuoden loppuun
asti maksaa Ylidysvaltain 11-
imailutuklasemien Britanniassa r a kennuttaminen
Ja ylläpitäminen
amerikkalaisille veromnaksaj iile $82,-
740.000.
Kaikkiaan tulee näiden tuitlase-mien
rakermuttamhien maksamaan
$117.600.000, mistä ameriktJalaiset'
suorittavat $74.200,000 Ja Britaimia
$43 400.000. Ylläpitokustannukset
$8,540,000 suorittavat amerlkkaiaiset
kokonaan.
käyttäneet KoJeh vankileirillä Belse-nin-
tapaisla kidutusmenetelmiä, pa-koittaakseen
korealaiset Ja kiinalaiset
vangit "kieltäytymään" kotiin palauttamisesta.
Kauhjstuttavine yk-sltyiskoihtineen
nämä cahadalalsten
sotavankien kertomuJtset vahvistavat
Toronto Star TVeeklyn raportterln
Williain Stevensonin, marraskuun.22
pnä 1952 Julkaistun kirjoituksen, Jossa
sanotaan, että 'ruumiillinen käsittely
— Jota käytetään usein", oU johtanut
"yksimieliseen" äänestykseen
siinä vankileirin aitauksessa, missä
hän vieraili Britannian valtiosihteerin
Selwyn Lloydn kanssa. Steven-son
S3^tti tästä "nuorten antikommu-sa
Lontoon Daily Workerin j a Canadian
Tribunen kirjeenvaihtajana ja
Wilfred Burchett, austraalialainen
sanomalöitimies, entinen' London
Expressin kirjeenvaataja,' joka nyt
edustaa Koreassa l^ariisin Ce Soirla
ja Humanitea. ovat puhutelleet kolmea
Kojen saarella ollutta canadalaista
sotavankia, yhdysvaltalaisten
määräyksestä vietiin yksi canadalal-neh
pataljoona Kojen saarelle ayus^
tamaan ylMiysvaltalalsia "järjesetyk-sen
ylläpitämisessä" toukokuu^ vuosi
sitten.
Canadalaisten sotilaiden haastattelu
muodostaa yhden luvun Winning-tonin
ja Burchettin uudessa kirjassa
"S^ljastetttt Koje", Haastattelun antaneet
sotilaat ovat korpraalit JoUy-roore
Ja Bell. sekä soUlas Allan. Kaik-
Id näoiäk»lmeoD viraUisesti ilmoitettu
sotavangeiksi.
Nämä canadalaiset kertoivat sa-nomaläitimiehiile;
että heitä tympäisivät
ne iehtävät. Joihin faie olivat'pa-koitettu
koje-saaren vankileirillä.
Vnxa^gtqn Ja Burchett sanoi heidän
kertoneen , tapahtumista "sotilaallisella
kuvaa kaameudet
paljon Julmempina, kuin tun-nevuodatuluet.
a
PAUASTAVAT U. S :N
siENETTmyT-Winhingtoh
kirjassa,
joka ^jastap amlerikkalaisten vehkeilyn,
joUa pyritään estämään keinolla
tai toisella vällrauhaneuvotte-lujen
onnistumisen Panmunjomlssa.
Missä viipyy ^ * *
Canadan ääni?
Fort Arthcr.»-- gicfej Jianigkännan
rukoillessa ja toivoessa pikaista ratkaisua
Koreaa tilanteeseen rauhaa
neuvottelujen kautta, roiliä lieventäisi
maaitaian jäonitystilaa Jä tekisi
mahdolliseksi koko maailmaa käsittävän
rauhaji sopimuksen solmir
mlsen. yhdysvajtalajset neuvottelijat
PanmiinjomlEsa siltä huolimatta e-delleen
käyttävät jarrutustäktiikkaa
jatkaakseen tätä mieletöntä ihmis-teurasfcusta.
Näin sanotaan Ijabor
PK^ressive puolueen Länsi-Ontarion
.aluekomitean tiedonannossa:
Bruce Magrnuson, alueen järjestäjä,
on lähettänyt seuraavaii sähtjeen C i -
nadan ulkoministeri Lester Pearso-niHe:;
- 7 • '•
" B l i s s ä on Canadan ääni rauhan
puolesta Koreassa. Pääministeri
Ndiro, Winston ChiircbiU ja
Clement Attlee ovat kalkki osoittaneet
kuka jarruttaa rauhan.neuvotteluja
Koreassa. Eikö Canar
dalla ole minkäänlaista mielipidettä
asiasta. Odotan vastaustanne.**
_ kafepnTajsla kodio Ja
SähköMkaappeJa ja psykaK
« « ^ - ^ ^ ^ M - 8 - 6 8 1 2
[iMlllllllllllillliill||fmi|..,.,...»^
Langila & Waugh Har(iwaire^^^^^
RAUTATAVARAA — PORSLHNITAVARAA
'T3EACH"-UUNEJA — •«CONNOR"-PYYKKIKONElTA
"PHlLCO"-RADIOITA — "ELTO"-ULKOLAITAMOOTrOREITA
Vastapäätä Prince Arthur hotellia
Puhelimet: 5-5912-^-7581
10 N. Cumberland Si. Port Arthur, Oaiarlo
ii'}
ENSI HAKENNUSKAUDELLE ^
Tulkaa valitsemaan rakennustarpeenne meidän
liikkeestämme.
Välitämme ensiluokan rakennustarpeita.
WANSON LUMBER COMPANY
Puhelin Dial 5-6589
Ontario
iA.
•im
^2>0(rt Arthur
kakaudeksi, vaan se on meidän py-
' syvainen velvollisuutemme."
Kaikki tämä puhe tapahtuu sen politiikan
turvin, jota nyt hallituskoneistossa
olevat suurten korporationien
miehet atoomlpommiensa suojassa
ajavat. Se on sitä pohjavirtausta; jota
kaikenlaisilla poliittisilla fraaseilla
vapauksista ja kansanvallolta kau-nlstellaan.
Sääli sitä kansaa, Joka pimeydessä
vaeltaa.
'A»
.5". •
"CO-OP" KULTTUURIRYHMÄ
toimeenpanee
KONSERTTI- JA TANSSI-CSJ:
n NOLALUN OSASTON KAALILLA
f*
SUNNUNTAINA, TOUKOKUUN 30 P:NÄ
kello 8.30 illaUa
Tässä tilaisuudessa esitetään sama ohjelma
mikä esitettiin kulttuuriryhmämme 3. vuosikon-.
sertissä Port Arthurin Teknillisellä koululla aikaisemmin
tänä vuonna.
• Sisäänpääsy 60c o Lapsilta 30c
Kyllä kai meidänkin pitää ottaa
muutamalla pisteellä osaa siellä kaukana
Suomen pohjolassa huoliaan
huokaiievan mamma Kuuselan levottomuuteen
maaihnan kaunottareksi
julistetun tyttärensä Armi Kuuselan
naimisiin menon jolidosta. Hän kun
äskettäin matkusti FlllppiineUe ja a i nakin
meidän ulkopuolisten hämmästykseksi
lensi suoraa päätä Manilan
hienostoon kuuluvan nuorukaisen,
VIrgilio Hilarion syliin. Nyt mamma
pelkää, että onkohan näin oudoissa
puitteissa tapahtuneella näimlskau-palla
siimausta, sillä kun kauneus katoaa
ja hiu*ma on metmyt niin onkohan
sitten enään Jälellä yhteiselämään
tarvittavaa todellista perustaa.
Kun pollea kuuluu niin sanottuun
hienostoon, niin tämä oh ymmärrettävä
siten, että hänen Isänsä täytj^
olla jonkunlainen porho. Muille eivät
hienoston portit aukea. Filippiineillä
on paljon kultakaivoksia ja voipa
ukko olla niissä osakkaana. Mutta
hienostoon pääsee raaka slantappaja-kln
tai saippuan keittäjä, kunhan
vaan on vähän tekeviä. No, papan
täytyy kultenldn 611a jonkunlainen
bisnesmies, joka seikka Juoruaa korvaamme,
että tuskinpa poika on vielä
tähän mennessä joutimut huolehtimaan
omasta toimeentulostaan. Ja
Armikin on vielä niin nuori ja "lapsellinen",
että tokkopa hänkään kauneuden
humun keskellä on sjrventynyt
ajattelemaan tulevaisuuden näköaloja.
WeU, aikansa kutokiri. Näin kerran
näyttämöllä pelattavan hienoa
seurapiiriä Ja siinä aviomies huomautti
fremmalleen, että nyt kun
kuxilutaan seurapiireihin, niin täytyy
myöskin saada avioero. Mikäpä niiden
herrojen päähänpistot tietää. Toivomme
kuit^nlcln Armille suotuisaa
myötätuulta elämän ulapoita piu-jeh
tiessään.
Näin kaunottarista^, puhuttaessa tulee
\ mieleen yhtä Ja toista, varsinkin
toista. Ja sanottakoon suoraan, että
minä olen sellaisessa uskossa, että sellaista
fUkkaa ei ainakaan vielä tähän
mennessä ole'Aatamin lapsista sjn-tynytkään.
Joka olisi maailman kaunein
neitonen. Kaunottaria on joka
maailman kulmalla, toinen toistaan
nätimpiä. Julistaa yksi kaikkein kauneimmaksi
on loukkaus kaikkia toisia
vastaan. No tiedämmehän, että
tämä liaimottarilla pelaaminen on e-räänlaista
humbuukla. Jota voi pitää
yllä parempien harrastusten puutteessa.
Mutta yleensä siinä maailman
tosikaunottarlll^ tehdään vääryyttä.
Onnittelemme kuitenkin Armia, että
olosuhteet ovat olleet hänelle niin
suotuisia, että hän on voinut nousta
maineensa kukkuloille. — Maailman
Kaappoo.
— Etelä-Ämerikassa Colombiassa on
tehdas. Jossa voidaan, Ijäsitellä 1,000
haikalaa päivässä. Niistä valmistetaan
ruokaa ja öljyä.
{ONTARIO AUTO BODY
I Moottoreita ja kaikenlaisia autoja
korjataan.
Autojen hlnauspalvdu
Pohdin PiL 4187
ntasin EM. 4-6569
I 98 John St. Toronto, Ont
Kb|me;canada]alsta sotilasta; jotka
VSA:n määräyksestä oUvat toisten
canadalaisten kanssa Kojen vankileirillä
yhdysvaltalaisia avustamassa,
ovat lansnnnolssaan sTyttäneet yhdysvaltalaisia
vankien kiduttamisesta,
saadakseen nämä kieltäytymään
kerrotaan seuraavasti:
"IKesäkuim 12 pna ryhmä canada-laisla
sotilaita käyttäen "mellakka"-
taktiikkaa. Jonka olivat amerlkkalal-siltaL
oppineet, tunkeutuivat vankiai-taukseen
no 66. tarkoituksella hakea
viitisen kymmentä sotavankia koe-kuulustelua
varten. Korpraali Jolly-more
selosti mitä tapahtui sen jälkeen
kun vangit, joista haettaessa
haavoitettiin noin 30, tuotiin aitauksesta.
• #•. '•'Ne sotavankit, jotka aitauksesta
otettiin kuljetettiin erääseen telttaan,
missä tavallisesti majoitettiin vartijoita,
selosti Jollymore. 'Sitten heitä
kuulusteltiin yksi kerralla. Yksi meidän
miehistä, joka sattui näkemään
mitä teltan sisällä tapahtui kertoi
nähneensä, kuinka yhtä sotavankia,
joka ilmeisesti väitteli etelä-korealaista
upseeria vastaan, lyötiin kais-voihln.
Vähän myöhemmin kun kuulustelu
jatkui, sotilaspoliisiin kuuluva
kersantti rupesi hakkaamaan vankia
kumiletkulla... Sitten amerikkalainen
upseeri alkoi kuulustelemaan
sotavankia'.
Sotavangilta kysyttiin: "Missä on
kotisi? Koska jouduit vangiksi? O-letko
kommunisti? Jos sinulle annetaan
vapautesi taisteletko Etelä-Korean
puolesta?"
NATSIMAISTA KIDUTUSTA
Jollymore kertoi sanomalehtimie-hiile:
"Sotavangin kädet köytettiin
pöydän reunaan kiinni. Sitten häntä
hakattiin uijden karran kumiletkulla
Ja muutamien kysymysten jälkeen
painettiin teroitettuja tulitikkuja
hänen kynsiensä aUe."
Korpraali Wimam Bell kertoi tunkeutumisesta
vankien aitaukseen seuraavasti
: " E n tykännyt tehtävästä ^ -
kä toisetkaan tykänneet siitä. Menimme
aitaukseen kahdessa rivissä ja
heitimme kj-ynelkaäsupommeja vankien
joukkoon. Olimme varustettuna
kivääreillä, konekivääreillä, kaasuUa
ja käsikranaateilla. Kaasu ei paljonkaan
vaikuttanut sotayankeihin ja
niin meidät määrättiin ampumaan
jalkoihin.., Arvioin.* että sillä kerralla
tapoimme n. 20 ja haavoitimme
n. 30. On mahdollista, että Itse t i r
poin yhden tai useampia sotavankeja
silloin."
Sotilas Thomas James Allan kuvaten
sotavankien kuulusteluja! kertoi
seuraavaa: "Jos he.edelleenkin kiel-taytjävat.
nain kun heitä 'hakattiin.
Heidän kasivarsiaan vääimettiin selän
taakse ja jos he edelleen kieltäytyivät
heidät kuljetettiin "märakat-t
i h u o h e e l l e •
Tästä "maräkattihuOTieesta" "^In-nington
ja Burchett kirjoittavat;
-"J^ainen canadaläisista u s e in
maiiiitsi ''ihärakattihuöneesta". joihon
ktiljetettiin kaikki sotavankit.
Jotka kieltäytyivät ivästaiamasta kyV
symyksiln. He kuvasivat sitä pitkänä
havettamaiseirä rakennuksena, iniss^
el' ollut laitikaah Ikkunoita. Vaikka
kukaan cähadalalsista ei; ollut käyl-nyt
rakennuksen sisäpuolella, he
kaikki tiesivät sen olleen kldutushuo-neen.
Siellä sotavangit pantiin häkf
keihin, joissa 011 juuri tarpeeksi tilaa
maata Ja heitä kidutettiin tisein...
MMÄB^irmN^^^^K^^
f Beli sanoi, että h ^ j i ^
teen "kuulusteluun" Ja: loi seuraavan
kuvauksen ,l^ihäkuun päiviä:
'^Noin kolmessa tapauksessa, kun sotavanki
ei vastannut, minut määrättiin
Vömään vänkiä kiväärilläni Ja
ainakin yhdeksässä tapauksessa.'ml-riut
knäärättilh haavoittamaan vanj-kejä
pistimellä. Seuraavana päivänä
jos vangit eivät vastanneet, kuh kyf
sqmiys esitettiin toisien karran.hieit&
haavoitettiin käsivarsiin jiaolkäpäi-ihin
pistimillä Ja sitten ktdjetettiin t a -
kaishi vatäEileiriUe toisten näbtäVäkr
Jollymore kuvasi tapahtiimäa iieii
hakuun,27 pnä: -lahdin oikotietä k a -
saarmilta ja kun lähenin y a n k U e^
näin tapahtuman mikä oU yMÄkaa^
n i ^ t a ktmkeäclajan kidutukset. S ^
tavahkeja ruoädtt^ bämabortiö'ö^^^
Heidän kätensä oli kiinnitetty i 6 y -
t m i , joka kull^ yli pään korkeudella
pyykklnuoran tapaaix. Vartiat ruo»-
kivat heitä ankarasti. Kmt vangeilta
jalat-pettivät he riippuivat käsistään
kotimaahan palauttamisesta... Osoituksena
päinvastaisesta kohtelnsiä
Pohjois-Korean sotavankileireillä o-vat
yllä Ja sivulla Julkaistut kuvat.
Ylläolevassa sbtaTOnki leirin 'olym-plalaisparaatlssa".
Sivulla englantilaisia
sotavankeja leirillä vierailleen
fiOntoon Daily lUrGrkerln Ja Canadian
Tribunen kirjeenvaihtajan Alan Win-nlngtonln
seurassa. *
\ r - — : — — . , ; • ;..
hroitettlln > kiynsiä, hakattiin selkää
munuaisten kohdalta köydellä Johon
oli-vkilnnitetty.raskas/.paino, ruoan
puutteella — ja kaikkein pahin oli
' liöyrykaappi/ jossa kuumalla höyryllä
poltettiin sotavankia. (Karanneet
vangit kertoivat, että monet vangit
poltettiin kuoUaaksi höyi^kaapeis-sa.)"
• •
VAHVISTAA MUITA SYYTÖKSIÄ
Edellä oleva antaa vain osittaisen
kuvauksen siitä mitä nämä kolme sotavangiksi
Joutimutta canadalaista
kertoivat sanomalehtimiehille. Heidän
kertomuksensa vahvistaa ne syytökset.
Joita toiset ovat esittäneet r -
joukossa punaisen (Ristin kansainvälinen
komitea — että amerikkalaiset
oval^ käyttäneet väkivaltaa — vastoin
Geneven sopimusta sotavankien
kohtelusta — pakoittaakseen tuhannet
korealaiset, ja kiinalaiset sotavangit
kieltäjytymään kotiuttamisesta.
. :.
Viipieisien päivien aikana korealaiset
Ja kiinalaiset edustajat välirauha-neuvotteluissa
ovat tästä huolunatta*
suostuneet, että näiden miesten kohtalosta
päättää poliittinen konferenssi,
saadakseen täten sodan loppumaan.
Tähänkään amCTltealalset
eivät ole vielä suostuneet.
iirainiiniiniiuiuniiiiimiuuiiuniiiimunuuiiiiuiiu.
Voitte saada kotimaastanne tuo-i
lettuja suosittuja ravintoaineita
I meiltä. ,
I WILCO APPETIZER
1 Puhelin RA. 1265
i 388 College St. Toronto, Ont.
=. = § otamme vastaan tilaulcsia' postin i
I Itautta. Ulkomailta tuotettujen ra»> |
1 vintoaineiden spesialistit. f
^u..uu.............n..,....nHnii..m |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-05-21-04
