1956-03-10-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm
" • Keskin ja korkeakoiilusivisfyksen
saaneiden kasvatus N^liitossa
Rlrjecn»allit»jaiawe «n ^yytS^
nyt yeOTOSfolUUna totkeskoDlnsl.
Tlstyfcsexanlnisterfä V. P. Jeljstt-nia
berfOBuan fcesfci- J» korfcea»
konlnsMstyhsCT iäanfiJen Ttaa.^
derieo itbnlntoksesta.
Alfiniyan» jnlftatmnine bänm
baastattelimsa.
Kysynjys: Millainen tilanne Neu-
Tostoliitossa valitsee yleensä feeski- ja
torieakoulusivistySBen saaneidien
Oderien koulutuksessa?
Vastaus: : Tänä vuonna Neuvostoliiton
798 korkeakoulussa on 1,865,000
oppilasta, tahi 135J0OO oppilasta enem-jnän
kuin viime vionna. Vuonna 1955
korkeakoulut^' päästivät yli '^250,000
nuorta spesialistia.;. Se oli surin pääs^
tö neuvostotasavallan aikana. S ;nnellä
Tlisivuotiskaudella' korkeakoulut päästivät
yli l;100.000 spesialistia (vastoin
650,000 neljännelB viisivuotiskaudella).
Edistyneimän. tieteen ja tekniikan
saavutusten pohjalla kehlttjrvä sosialistinen
tuotanto vaati yhä enemmän
insinöörejä ja tÄnikkoja. Tämän
vuoksi neuvostotasavallah aikana.on
inaassa avattu 180 teknilistä' koricea-koulua
ja nykyään niitä on>yhteensä
noin 200. Teknillisissä korkeakouluissa
on 650,000 oppilasta.
Keskikoulusivistyksen • ^-saaneita
spesialisteja koulutetaan teknillisissä
keskikouluissa^ opilaitoksissa ja opistoissa,
joita on Neuvostoliitossa noin
4,000. Niissä on yli 1,900,000 oppilasta:
Vuonna 1955 teknilliset ^keskikoulut
antoivat Kansaotalouddle noin 400,000
spesialistia.
Kysymys: Millainen osa on kirje-Ja
iltaopiskelulla keski, ja koj*eakoulu-fivjstyksen
saaneiden kaaderien koulutuksessa?
Vastaus: Kirje- ja iltaoplskeluh osa
ammattitaitoisten kaaderien koulutuksessa
• kasvaa lakkaamatta. Neuvostoliitossa
on 22: itsenäistä kirjeopistoa
ja 8 iltakorkeakoulua, joilla
on laaja; osasto- ja neuvontäverkosto.
Vakituisten korkeakoulujen yhteydessä
toimi yli 60O.kirje- j a iltaopiskelu-osastoa.
Tällä hetkellä opiskelee
näissä oppilaitoksissa varsinaisen
työnsä ohera yli 700,000 työläistä,
kolhoosiiaista ja virkailijaa: ^Vuonna
1955 sai korkeakoulusivistyksen varsinaisen
työnsä ohella y l i 65.000 hen^
keä."
Monivuotinen -kokemus osoittaa, että
korkeakoulusivistyksen saaminen
kirje- ja lltacmiskelun avulla vastaa
täydellisesti ^koltustaan. Vaikka
spesialistien koulutus varsinaisen työn
oheHa vaatii aikaa vuotta enemmän
kuin - vakituisissa korkeakouluissa;
niin sillä on samalla omat etuisuutensa.
Varsinaisen työnsä ohella korr
keakoulusivlstyksen saanut ja hyvät
teoreettiset tiedot hankkinut työntekijä,
jolla on^suuri käytännöllinen kokemus,
tulee heti korkeasti ammattitaitoiseksi
tuotannon spesialistiksL
Spesialistien koulutus tuotannosta
irroittamatta saa tulevaisuudessa vielä
suunemmanlaajmxden
. Kysymys: Mitä tärkeitä toimenpiteitä
korkPflkoulusivls^rteen mlntete-riö
toteuttaa tällä hetkellä ^tesialis-tien
koulutuksen alalla?
Vastaus: Neuvostohallituksen ja
kommunistisen puolueen keskuskomitean
vuonna 1954 hyväkqpmä l)Sätö5
keski- Ja korkeakoulusii^tyksen saaneiden
spesialistien koulutuksen p a rantamisesta
on tuUut :lasJa]EBl ;to^^^
mintaohjeeksi keski- JavtoÄeakoulu-sivistyksen
edelleen kehittämisessä
NeinrostolUtossa. IILmä päätös d i ^ -
tää perustehtävän-^vkesklJa korkeakoulusivistyksen
saaneidenTspesialiis-tien
koulutuksen parantamisen. M i nisteriön
tehtäväksi ön atmettu poistaa
liiallinen ammattipaljous oppilaiden
liikarasitus korkeakouluissa,
järjestää laajemman ammattisivis-.
tyksen. saaneiden spesialistien koulutusta
niin. että Jokaista korkeakoitlu-sivistyksen
saanutta spesialistia kohden
olisi kaksi —-neljä j a useampikin
k&skikoulusiv^tyksen saanut spesia-listL
Korkeakoulusivistyksen ministeriön
työntekijän ponnistelut onkin
tähdätty tämän '• tärkeän päätöksen
täyttämiseen.
Korkeakoulusivistyksen : ministeriö
on tarkastanut-korkeakoulujen opetusohjelmat
j a .suunnitelmat; vähentänyt
ylioppilaiden rasitusta vaisinai-silla
luennoilla, supistanut: tutkinto-
PIENIKSI KÄYVÄT OMAT
PAIKAT LAULUJUHLASSA
Toronto.;-^CSJ:nToronton osaston
kuukausikokouksessa maaliskuun 4 p.
luettiin tpk :n lähettämä kirje, jossa
osastoa kehoitettiin huomioimaan
mukana olleet postikortit, jakamaan
ne rauhan ystäville, jotka kirjoittavat
nimensä ja osoitteensa kortteihin ja
lähettävät kortin Ottawaan alahuoneen
oman alueen edustajille. Kortissa
pyydämme alueemme parlamentin
jäsentä puhumaan: A-yaV-pom-^
mhikQkeiliuj estämisen puolesta, joka-olisi
ensi askel kaikkien: jöukkotuho-aseitten
kieltämisen. hsrväksi.. Kortit
jaettim ja jokainen, joka ottaa kortin,
kirjoittaa, nimensä ja osoitteensa
ja: parlamentissa- olevan: alueensa
edustajan, nimen ja postittaa sen heti.
Asian hyväksi pitää toimia nopeasti;
koska parin -kuluvan vilkonv sisällä
menee kansallinen lähetystö Otto-waan
parlamentin jäsenten ja halli-
.tuksen puheille. - Kortit pitäisi olla
siihen mennessä:lähetetty Ottawaan.
Toimikaa siis ripeästi rauhan ystävät,
pyyntömme: on kallis^ asia rauhan
säilymisen puolesta.
Vapauden kustannusyhtiön tärkeimmistä
esillä olleista asioista keskus^
teltiin.;-Jumi on alkanut kampanja
Vapauden: uusien tilauksien; hankkimiseksi.
Meidän kuotamme on "30
uutta tilausta,- jotka y on hankittava,
täriiän: kuukauden /^ajalla.' Kokous
kehoitti jokaista: läsnäollutta hankkimaan'
vähintäin: yhden uuden tilauksen,
sillä vain joukkotyön : kautta
(Jatkoa 2. sivulta)
nakkaiseloa.'
/Canadan kansan: demokraattinen
kansallistunto tulee ilmaisemaan itr
sensä uuden poliittisen liikkeen kanitta,
mikä tulee "Saavuttamaan enemmistön
parlamentissa ja siten : kääntämään
tämän maan todellisen suuruuden
tielle.
Meidän mielestämme tämän tien
on johdettava /sosialismiin,: meidän
kehityksemme Imlppuun, jolloin C a nadan
rikkauksia: t
ovat kansan yhteistä omaisuutta,- jolloin
poistetaan ihmisen toinen toistaan
riistäminen j a jolloin yhteiskunnan
talouden: perustarkoituksena;.on
yhteiskunnan jäsenten yhä:lisääntyvien
taloudellisten'jakulttuuteUisten
•vaatimusten tyydyttäminen . .
meillä on mahdollisuus täyttää kuotamme.
Entistä suurempi huomio päätettiin
kiinnittää ilmoitusten hankintaan,
vaikkapa ilmoitus olisi vain pienikin,
kun ne ovat seisovia ja niitä on lu-:
kuisia, min se lisää Ilmoitustuloja.
:-• Vapauden Toronton kirjeenvaihtajaksi
valittiin Aino Oksanläi j a kaikkia
entisiä kirjoittajia kehoitfettiin
myös jatkamaan kirjeenvaihtoa. Siten
saamme : paikkakunnan : tapahtumat
kansalaisiemme tietoon parhaalla tavalla
ja samalla rikastutamme lehtemme
sisältöä.
Keskusteltiirf - Vapauden ilmestys-ipälvien
muuttamisesta. Useiden p u heenvuorojen
: perusteella .päätettiin
ilmoittaa, ettemme hyväksy uusia -il-mestysmispäivlä.
koska: ne' vain huonontaisi
lehtenmie saantia/Torontoon.
JEsimerkiksksalsimme perjantaina i l mestyneen
lehden vasta maanantaina.
Nyt saamme, torstaina: ilmestyvän
lauantaina. Siis noin: kuusikymmentä
Vapauden lukijaa oli kokouksessa
läsnä, joiden yksimielinen ajatus
on; että pidetään entiset ilmesty
mispäivat.
Useita : osastotoiminnan > kotoisia
tehtäviä järjestettiin myös yllmääräi-r
nen osaston kokou? päätettiin pitää,
jossa keskustellaan järjestön 20 :imen
edustajakokouksen päätöksistä sekä
Vapauden kustannusyhtiön asioista.
Kokouksen järjestely ja sopivan ajan
saaminen kokouksen pitoa varten jä
tettiin valistustoiqiikunnan : huoleksi.
Soitto- ja: lanlojahlien jahla-konsertin
pitopaikasta. Oma ko-
. toinen juhlasali, on vallan ..piian
pieni sellaista harvinaista snnr-konserttia
varten. Esitettiin Mas-sey-
haalla tai Eatonin Anditoriu-mia.
Mitään ratkaisua el: knU
tenlEaan voitu tehdä asiasta. .Tarkempien
tietojen- hankkiminen
Jitettihi mnsUkkikomltean ' ja
jnhlatoimikimnan hooIeksL Juh-vlien
juhlanäytelmä operetti " K o sijat"
esitetään oman taion näyttämöltä
lanantai-lltana kesaknmi:
30 päivänä.
. Tarmolan kesänviettopaikan .Isänr
nän, keittäjän ja keittäjän apulaisen
palkat päätettiin ihnoittaa'halukkaiden
haettavaksi, Tyo on kesäaikainen
ja kestää noin neljä kuukautta.
— J .
M VÄINÖ
MANNISEN
SÄVELLYKSET
FENNIA-LEVYILU
-MANNISEN TRION SOITTAMINA
(Harmonikka, kitara ja bassoviulu)
F li?" Majava-Järven JenMca
Syksyn tuulet, valssi
P 118 Nfkkelikaupungin jnasurkka
Kaihomielm, valssi
i ihetämme levyjä kaikiaUe Can^dassa ja yhdysvalloissa.
HINTA $1-25
Ostajan maksettava lähetyskulut / ..
Tilatkaa osoitteella;
VAPAUS PUBUSHiNG C O M P ^ i p ™ -
jen lukua taifkoituksella antaa - oppi**;
laille suuremmat omintakeisen työn
mahdollisuudet. Ylioppilaat tutustur
vat ei vain kotimaisen, vaan myöskin
ulkopaisen tieteen ja tekniikan UU-:
simpiin saavutuksiin. On supistettu
myös ammattien lukua; 'Neuvostoliiton
korkeakoulut koulpttavat nyt laajan
ammatin kaadereita.
Suurta työtä .tehdään myöskin oppikirjojen
Ja opetusvälineiden luomiseksi.
Tähän työhön osallistuu maan
huomatuimpia oppineita.
Huomattavasti parannetaan myöskin
korkeakoulujen laboratorioiden
varustusta.
Kysymys: Millaisia tehtäviä kaaderien
koulutuksen alalla korkeakoulusivistyksen
ministeriölle asettavat
kommunistisen puolueen X X edustajakokouksen
direktiivit kuudennesta
viisivuotissuunnitelmasta?
Vastaus: 'Dir^tiiveissä on huoriiioi-tu
tieteen ja kulttuurin laaja eteenpäinvienti.
Kuuderme'la ^ viisivuotiskaudella
(1956 — 1960)' neuvostomaassa
tulee toteutetuksi yleinen
kesklkoulupakko sekä lisätyksi spesialistien
koulutusta keski-: Ja:'korkea-
Icoiiluissa. ' ' "KOrkeäkbuIusivIstyl&Brä
saaneita spesialistejäi koulutetaan
mUtei puolitoista kertaa enemmän,
mutta raskasta teollsuutta, rakennusalaa,
liikennelaitosta j a maataloutta
vai-ten — kaksi kertaa enemmän kuin
viidennellä viisivuotiskaudella (1951
— 1955). Huomattavasti lisätään:spesialistien
koulutusta Uralin, Siperian,
Kaukoidän ja Kazakhian oppilaitoksissa
näiden seutujen kasvavan kaa-deritarpeen.
tyydyttämiseksi- Huomattavasti
laajennetaan kirje-ja ilta.
opiskelua.
• Oh^kmvit edellyttävät opetusmak-sun
lopettamisen keskikoulujen yläluokilla
( V m — X) sekä erikoisissa
keski- ja korkeakouluissa.
Tieteen osuutta taloudellisen Ja
kulttuurirakennustyön ongelmien ratkaisussa
on kohotettava.' Korkeakoulut
tulevat osaUistumaan laajalti tieteellisten
tutkimusten suorittamiseen
tuotantoa varten.
Direktiivit kuudennesta viisivuotissuunnitelmasta
asettava^ korkeakoululaitokselle
suuria tehtäviä.. Korkeakoululaitoksen
työntekijäin ponnistelut
suunnataan näiden tehtävien menestyksellä
ratkaisemiseen. — SZB
Sulpä bajeiilia
kuliitusbvaran
.<:v-:y:<!;.>i^''¥:ji/^^s»jf;;j:s^s?iv'TT'^
tiiolantoa i»1jon
Bulgarian kevyt- Ja xavlntiaine-teaIU$
uu9 laajentavat tuotantoaan.
Viime^^vmmnä ne valmistivat tuotteita
kolme kertaa enemmän-kuin v.
1 ^ Puuvjilateollisuuden tuotantolaitokset
alkavat valmistaa - iSpM.
vuonna kankaita :48 uutta eri lajia.
X4säfcsi on laadittu hoin"^ $00. uutta
aikaisemmin :taotantoon^^^«^
kankaiden iväritystä:^ Sulgariaa< puu-vHtateollisuus
valmistaa myös keinokuitukankaita
25 eri lajia. Jalkin^-
ja kumiteoBisuuden: tuotantolBltok^
valmistavat .paljon miesten.^ fnatstet^
Ja lasten jalkinblta mcmte^
maL'ia. * C
Villa- ja silkkiteoIUsuuden tuotantolaitokset
valmistavat .myöSt^i^lta
uusimallisla tuotteita.
: Ne^ Torit. — Julkean rotu^Jinnän
uhriksi joutimut heekeritytt5iv21-vl)0;.
tiasAutherineLU(y sanoi tääli&^ki^
kiviikköna. että M n luopuu: nytv^(x49-'
te!usta, eikä pyi^i enää tänä vuozuia
Alaljaman yli(9istoon^:
Saikkaai Uim c l al&a*
oaan vsuSxUumt auton
fiunieriolaatfaa
. Tor^ofo. Ontario Motor League
Suunnittelee vedota torontolalsen autoilijan
tuomiosta, joka annftUin siksi
kun hän ei ollut pannut autoonsa
r : n 1956 numerolaattaa. Jonka hän
Dll ostanut kaksi kuukautta ezinen-
Icuin htmierolaattojen pakollinen
•vaihtoaika astuu voimaan
Tuomari Locke tuomitsi autoilija
Frank Eckertin $10 sakkoon, koska
hän ei ollut vaihtanut numerolaattaa
autoonsa 24 tuntia senjälkecn, kun
;bän 0*1 ostanut uuden numerolaatan.
rEckert oli ostanut y:n 1 »8 numero-laatan
tammikuun 9. pnä ja lain mu.
kaan v:n 1955 numerolaattoja vol-
^daan käyttää maaliskuun 20. päivään
•saakka.
> 'Eräs York towAshipln poliisi oli tie-vdfistelhit
Kckertlltä auton rekisteri-ikorttia
ja kun hän näki Vyn 1956
:«kisterikortin. niin hän oli tiedustellut
miksi hän käytti vanhaa nu-
-merolaattaa koska hänellä oli uusi
ostettuna.
y:,v Eckertin lalnopil!inen avustaja säiliöi,
että Eckertoli aikonut vaihtaa
-numerolaattaa viikon: lopulla.: Tuoman
oli sitä mieltä, että 24 tuntia
lUttaa numerolaattojen vaihtamiseen.
Sfovakian (akNiden
k^il|issuunnife|ma
vuonna 1955
Slovakian tOastohaUinto , on Jul
kaissut tiedonannon kansantalous-suunnitelman
täyttämisestä v. 1955.
Tiedonannon mukaan teollisuus on
täyttänyt tuotantosuunnitelmansa
103 prosenUUa. Vuoteen 1954 verra-ten
teollisuustuotanto on kasvanut 13
prosentilla. Sähkövoiman tuotanta on
kasvanut 36 {uosentUla Ja raakaraudan
tuotanto 11 prosentilla. V
Maatalouden kokonaistuotanto: on
kasvanut 13 prosentilla. Viime vuonna
Slo\>akian maatalous sai 1319
traktoria, S03 leikkuupuimuria ja jial..
Jon muita maatalouskoneita.
Pääomasijoitukset Slovakiassa 'oU
vat suuniutut? pääasiallisesti uusien
teollisuuslaitosten rakentamiseen. -Rakennettiin
uusi masuuni, konepaja cja
sementtitehdas, posliinitehdas tekntl:;
Ilsen posliinin tuotantoa varten^" selluloosatehdas,
pellavatehdas^ ' lihakombinaatti,'
maitotehdas ja muilta
tuotantolaitoksia . O n laajennettu; te-räsvalimoita,
rakcnnusainetehtalta: Ja
ravintoalneteollläuuden tuotantolaitoksia.
ORKIDEAT, AH, EIVÄT KUKI ENM
Kirj. Milexia Majorova
KILPAILUKUTSU
Täten bufsanuue kaikfciar^:hiihtäjiä.
Joilla on (CASA) aniatööri-kortti/
osallistomaan Iiinit<^pal-
Inihhi, lotfca pidetään NOSZ-hilhtoliiton
lavana Eomd Lakella
maallskunn 25. päivänä.
Kilpailat aloitetaan.simnnnfal-na,
maall^ami 25. pnä klo 10 ap^
Hiihdettävä matka on seinen 5
fcm. KOpailtavana ön Bonnd
Xaken Echon labjolttama kferfo-pokaall.
Jokaisen seuran viiden ,
parhaan himtäjänjOka lasketaan
semansa hr/SkO.'Tästä klerto-pokaallsU
kuollevat ainoastaan
SCAULrn alaiset seurat, ^
Miesten kilpailun Jälkeen seuraa
naisten yleinen 5 'km.
Toivomme imasasbk: osanottoa.
OsaiDottoilmoitafcset
tää sibteerille ennen ntaallsinnm
21. pätvää osoitteella: CSeo Branl
e , Tarzven JP.O., Ont.
: Kalle Kotfionen
puheenjoht-
Geo Branay
sihteeri
4r mllj. dollaria
fe^cttynipialaisnie
Sacramento;:^ CafiL : ~ ; <^
kiivernaöriGoodwin;Knight asettui
vaatimaan maanantaina, että .valtion
lainlaatijaknnta luovuttaa neljä mU-,
Joonaa dollaria tahäolyDylalaiakil-pailuja
varten. Jotka tuISaan pitämään
SquafirValleyBsa vuonna 1960.
Viime vuonna lafulaatijaicnnta vai^
tuutti alnkst yhden miljoonan dollar
rin käyttämisen.
Meille JokaiseUe lienee tuttu se^
::nals^ryppl, Jota eräs;kaonoklrjai-;;^
Ujamme' nasevasti luonnehtii:: sa-*!
nalla ^orapitrikana." : Onko
, .tämä kanantoluidonnnt kansan-; \
demokratian maista? Eipä:, suin-:
kjum! ;Sllt» antaa mdllekerras- ,
saan riemukkaassa muodossa va-;., <:
fcaötoksen tesbekklläyien kIrJaUt ;
Jatajr Mllen Majorova, Joka lyhy-ehkSssä,
mottaa loistavan osuvassa
esityksessään; ikuistaa v
menie^-tamän naistyypin mieliin-^;)
painuvana-muotokuvana; J a on:^
muistettava lisäksi, ettei byseeissä .
ole mikään äärlmmäbbqiaos: sel-i^ 1
Iäisenään ~ meissä on kyllä itse- ^
kussakin': abiakin pieni palanen
tarinan "minää". Jos vain Jak-
/saopne oUa Itsellemme rehellisiä,^>•
vat mitä?
Pi^Otäänr. niin tavattomasti melua
kaikesta; ;nitä naisten Ihsnräksi: nykyisin
tehdään. Mutta mit^ he ovat
tehneet minun hyväkseni sen tahtoisin
miäeBäni tietää? Minä en työs-^
kentele kodin ulkopuolella, minä en ^
tarvitse liioin kouluja, minä' en ajat-te:
ekaan: hankkia itselleni pUäcuisla
eikä tninulla liioin ,ole lapsia,'joita
lähettää lasten päiväkoteihin tai las^
tentarholWn — niin että niitä hyötyä
Oikeastaan minulla on näistä uusifita
eduista? Ei / kerrassaan mitääni Ja
mikä on vieläkin pahempaa; he ovat
ottaneet minulta pois kaikön sen, m i tä
minulla oU — mutta' siitähän el
pidiuta, kun sanomalehdet eivät kirjolta
siliä tavoin iij^ään He ovat
riistäneet minulta: sen 'elämäntavan,
josta minä pidän, lie ovat' riistäneet
minulta henkisen ravintoni, ja mitä
he ovatkaan antaneetminuUe sen tilalle,
senpä tahtoisin mielelläni tietää?
Kananmunia muovlpakkauksis-sa
Ja kittkku-muna-säilykepurkkeja!
Ja kaOdti tuo fauutb; että naisilla olisi
nykyisin parenunin: kuin ennen, se*
se on pelkkää propagandaa! Naisilla
oli asiat. paremmin ennen sotaa,
oli totiseäti!
Muutama päivä sitten minä yhtäk-kiä^
sen taas huomasin.; Olin parhaU-laan
irroittamassa. korkkimattoa Ja
sUloin l i ^ l n sen'alta muutamia vanhoja:
sanomalehtiä; Muuan niistä oli
"Tähti." Siitä oli jäljellä vain neljä
sivua muttatunslnpatod^fllakin liitäväni
takaisin vanhoihin, hyviin aikoihin.
Esimericiksi luin ^ sieltä/ mitä eräs
hieno nainen kirjoitti parfyymialas-ta;
hän kirjoitu artikkelissaan niin
hauskasti ja liikuttavaani ja puhui
sUtä, miten tyttöjen tuli vaihtaa
käyttämäänsä liajuvesilaatua Ja p i tää
valloituksensa siten luonaan...
"Vaihda usein Sikjuvettä, si!lä parfyymisi
tulee olla ^htä vaihteleva ja
oikukas kuin mitä olet fiinä Itsekin.
. s e oli niin sööttiä ja Uikutta,
vaa etten kykene sitä . ^ o i n kuvailemaan!
I3e melkein itketti* Oako
nykytein Icetään, Joka jakaa nuorille
t^teiUe > tällaisia haudcoja l)eu
jos sopU kyorä? Mildli he yleensä
saavat neuvoja ensinkään^ neuvotaan
heitä, miten: tUtee; hoitaa plkasorvia
tai opiskella läpäistäkseen tutkintonsa
— j a ylevästä ylhäisyydestään puhuu
Joku. miten, tatu^ .olisi J^Jestet-tävä
nuoiison' tilaisuuksissa 1-r JSun
minä luin:tuon Sieijuvesijutun .16-vuo-tiaalle
sisaxaityttäridtenii' j o n ^
kyisyyi on jö ennättäiört pilata, vas-taä,
hän xaa''a6ti: ' j o i t p a uskoa, e t .
ta tuo tatf Idi xohoiksi hajuvesien
vaihtamisesta, kun hän sitä noin
mainosti!" niin hän eänoi Mutt
a ttse tarkoitus, te, että saada ote
jostäJdn nuoresfa: fflie^estä^ ee. meni
häneltä Icorvasta tätään Ja. ioiteOa
Seuraavilta kahdelta lävulta l^tjri
noveH, jflidca nimi «ei "Rakkauden
koettelm^aEei^ OU vahinko, etten
kyemqrt 'iö/ytaaoiän jatkoa ^Icorkki-maton-
aita,«il]ä «e oli niin Jännittävä!
Juttu cU sfUä Jailla että Magda
jaan mutta se oUkin miljonädrl eikä
jUt^CftOkiän sutoidculjettaja^ Ja
«tttcn kävi min, että Ma«dan pm
tui:a tikkaamaan lautasia TkMle i l lallisille,
jotka pidettiin tuon miljonäärin
kunniaksi.: Ja kun;tuQ tyt»
: törukka naki, ettei hänen rakastetr
tunsa ollutkaan mikään: köyhä sho-fööri
vaan kunnioitettu miljonääri;
hän purskahti Itkuun Ja matkusti
särkyneine sydämineen maalle kiltin
mammansa luo. Mutta miljonääri
rakasU häntä intohimoisesti Ja lähti
etsimään :: Magdaa, joka kuitenkin,
kuten jo sanoin, oli kadonnut Jäljettömiin.
Jatkoa:: seuraavassa, numerossa.
:; Eikö se olekin IhmceKistä? Rakastua
shoföörini joka sitten onkin mli-'
jonääri! Mikä relpastava juttu kair
kille köyhille Magdoille! Niin, Ja voit.,
vteko nykyisin nähdä Jotakin sellaista;
että autonkuljettaja olisikin nilljor
nääri? Sellaista elnsko kukaan:—^
ellei hän aja raskaita kuormia. Ja
tellainen käy päinsä vain raskaissa
^varajunissa eikä autossa! ^
tfa sitten sriä viimeiseUä sivulla oli
kaikenlaisia pikkuilmoituksia,. Ja el.
leMialunnut mennä:naimisiin-jonkin
aviollittotolmlston avulla saattoi sen
tehdä prlvaatlstlkin! Kuulkaahan
tätä: "UrtieiliJa, Jolla on hyvä yhteis,
kimnalllnen; asema etsii yhteyttä
temperamenttiseen, nuoreen naiseen.
jAr-Kjvast: nimim;,Talvi' tuntureilla'?;
Tottkfkai heidän on mentävä nalmii
siln sen Jälkeen, kun tulevat takaisin
tuntureilta. Tai tämä sitten: "CJen-t!
emahni etsii naisseuraa tavoitteenaan.
° korkeammat ihanteet kuin
pelkkä seurustelu Arv; vast. t. 1 kontt
nimim. "Auto on B338". Ja ellei nal-nenvoUut
varma siltä, mitä hän halusi
: sopi valita mikä ennustajaeukko
tahansa. Kalkki takasivat, ^että he
saattoivat ennustaa tulevaisuuden
vähäisiä korvausta vastaan. Mutta
entä -nyt, kun on ratkaistavana Jokin
elintärkeä kysymys — sen kun vain
menet Valtion liakitieteelliseen Neuvontaan
-r-' Ja minne onkaan silloin
häipjoiyt kaikki salattu ja mysteerinen?
Jai^sitten oli kolme ijmoltusta joissa
tarjottiin mahdorisuutta hyvänteke-vaisyj^
n. "Muuan rouva . . . Homi
Buclcesta, sairas leski ja 8 laps; äiti
pyytää: ystluklj.käytett. vaatteita."
Ja. seuraava: ''Nuori avioton aitl,. jolla
el.'ole mahdollisuuksia huolehtia
lapsestaan, pyytää, paren^iosaisla lähetti,
vaatteita vastasynt. lapselleen."
Ja entä viimeinen: "6 laps. äiti olisi
kiitollinen vanh vaatrsta. Jumala on
pa'klts väfaäisimmänk lahjan/';
Onko nykyisin Jotakin vastaanvan-laista-
AyväntekevälQ^ttä? Sekin on
meUtä ylety Kaikki äidit saavat lap-
' iRyntäyslaulu
KIRJ. ISKURI
Paljon työtä on joukkomme tehnyt,
perustaa Canadan huomisen.
Tuskinpa liene työtä ja tointa,
jossa ei oltu me uuraslecn.
Olemme kaataneet taajat metsät,
kaivaneet pimeät kaivokset.
Olemme raivanneet viljapellot,
rautatiet tehneet, rakennukset^
Paljon,, paljon on työtä me tehty
onneksi Canadan kaunihin.
Jiiisläjä aina on parhaan vienyt,./
kansa on tyytynyt muruihin.
Järjejitön olemme luoneet suuren
henkisen minämme turvaksi,
näyttämötaidetta nähdä saatu
latdukin nostettu mahdiksi.
Voittoja mioissa on saatu
Canadan raatajaihrinnalld.
Ifäväfstys osana myöskin ollut,
kail^ saatu kalliilla hinnalla.
Valtion leipääkin joskus syöty,
tyrmäänkin meitä on työnnetty.
Oikeutta ei'meille tääV koskaan
ilmaiseksi ole myönnetty.
Vapaus-lehti myöskin on luotu,
sillä nyt ryntäys parhaillaan
AJusutmiikaanl tunnus on meillä,
siksipä rJarmoNa kamppaillaan.
slavustukset, lasten vaatekulut maksetaan;
on lapsilisiä, on valtion avustuksia,
täysihoitoloita ja jumala ties
mitä kaikkea he saavatkaan eikä ole
enää ketään, joka voisi lahjoittaa
heille parin käytettyjä kenkiä tai kuluneen
ulsterin Pelastusarmeijaa lukuunottamatta,
- J a ' siellä - el kukaan
sano enää mie:iyttävästi ja sydä-mcenkäyvästI:"
Jumola Teitä silmätköön!"
Siinä sen näette — vain. neljä sanomalehden
sivua, mutta mikä erol-tus
onkaan si^pisten päivien: Ja nykyisyyden
välillä! ,EI, ei, kukaan ei
saa minua nielemään :propagandaa!
Me elämme alkaa. Jolloin ei enää'die
mitään vie^keyt^tä, el mitään helliä
tunteita eikä miiään romantiikkaa;
Orkideat, ah. eivät kuki enää...'
D nuon
^^4 J
; Lupaavat tehdä ] ^ snadafkiseenS
Cobali. Hiljaisen talven loppuun,
kuluttua pitäisi taas tiedoittaä vähän
paUäcaktmnan kevätpuuhista,
vaikkei n U ^ niin paljoa olisikaan. On
enää vajaa; kuukausi pääsiäiseen ja
siroinhan on Jo kevät Ja samalla
myös ne mielenkiintoiset nfiytelmäkU-pallut,
«Jjotka kuulemma pidetään tänä
vuonna Stidburynlcaupungl8Sa;;Näma
kilpailut ovat aina tähän saakka herättäneet
suurta ^ mielenkiintoa
useammalla: paikk&kuniuilla.% varsin-kht
sleUä. nUstä on ollut kilpailijoita
mukataa nll$sä tilaisuuksissa.
Nyt on keholtetto, ettft^ myös
täältli^ "hopeakylästä" ottaisivat
nuoret osaa, ja nfln tuli tehdyksi
myönteinen päätös. Atellifi on t o - >
siaim niin pieni iryhinä noorii^,
cttft' melkein UtoUdrl saavat osan
täh&a niytdmäSn, Jossa on a i noastaan
neUa henkUbtt. Matta
kun Innostus on korttealla, l a j o kainen
yHtt&ft parhaansa, nUn el- '
hän enempää voida vaatia. Nyt
on harjoituksen alla l-näytfiksl-nen,
hyvin Itabnlitsisälidlnen näytelmä
•«Vanha talo*'. Ja kuten pi-^ '
tääkin, «e esItetiUin täällä koti-kinttnngtn
boAllDa yiikkoa ennen
kUpaOua, siis tk:n 15. pnä. Lähemmin
annetaan ajasta • tielait
myöhemmin. SUs ottakaa co»
baltflkiset i a ympäristön asukkaat
huomioon tämä tilaisuus Ja
antakaa sille kannatus, koska sli- -
tft tllabnudetia saatavat tulot menevät
matfcakaldjen peittämiseen.
Vaikka emme volloian taala," että
näytelmäkOpaUon kaunis pokaali
tulee CobalUtn, niin saatte koltankin
olla varmoja/että par*
hoitnune yritftmme.
Helmikuun'25, pnä fluUnutetiUn ?
täältä pienellä JotdcoU* ^naJitttieir-lään.
Kirkland X^keII^ hSSti^Ki»m
näytelmää "Särkelä itte^ 89 4fli «Ui
kea^ nauruplUeri Ja koilOn pnoUa
kein hyvin xiioäiXysmiM^
etta olisi valkea leytftt paren^;
'tyyppejä". Varsinkin'Säskällit «At^
esitettiin kUtettäväsU. ToIsetklAlAjIt*
.^j&t veivät 'oäansa liQrvih, "fmm;
iskäkin tOntui tekevän taittaa^Tädel^
Itf heistä, e^i^tähttmofe ^tfliet^lEvu-'
lua. Ylectts&on sanottava, ettäiäifmmm,
tchnä oli erittäin niteltyttä^^ Sttf&k-T '\
set kaikille näytielijöllle'tek&.4ohta-^ " \
jalle nautintorikkaoata Inai^lva^;
Jonka soiibme pUJoitf vtem^V^J* f-
Kuulimme myös . k u l o t a , ..«tt&i
kIrklandlake]ai86t..iMkovat^ ^l.
useita näyielmlä'^ketll&n'kuiiuesäk'^'
<)n vamaan^ilosonon:^ mbiU^jftiaift
Cobaltlssakin, että- kaunllif^H ^ ,'
tultua pääsee ic&tsömaan ceUali^.,«[-< \
lalsuuksla,'8iUä_tää!t& on^niin bJbjr^^^
matka. Kun Jumlldtt'taas suI6W «»-7
daan; useampia ^autojaklit ;;lU]äc^)tiI« >
jtt niin. voidaan liikkua su^iumalU»^ 1
joukolla. MelUe IculskaHiininy8s.^|jtä^
8idtä''Kkklat^r:LakjSlta iotfvutiuui
vleroiiulle" tännelmelteein
ttjö. Pitäiiä&'sllmäim\tarka«tl «ttÄ,«t. ""^1
tette mibnkäSn'sivuuift ^ t ä ^W-
«utipailfgsilllit VI ^ \
' £nsl kuussa .saapuu tämän 1»;y9^^
enslmmttinäi'eloktiva'ihmeitä "Oifpi^m
iyrontum' 4ooseppl^'rjolto%^^öiMtif ?
Canadian.pinuishMiövlesiii^toU»^.
tlmoltuk^t ovM tavanmukalMsU ^a-paus-
lehdessä, etta;utti8ttikAa eittoln
tu^a .käisÖmaon.:^. yta Kuälilliftfil .
kat8onaii»n'<'aiVölneh-elokiival
^Niin,.ttis8ä sitä taasoxiktn^Aid^
keriaa. Ei ^ llls - muuta, tuin, HitiäMa
j^evättä kaikiUe lukijoibet ^ K". '
>
Bulgarian paikaUisten'
kaiisaimeuvos^jen. vaalit
Bulgariassa toimitettiin: hiljattain
paikallisten: kansanneuvostoJen< sekä
kansantuomarien ja oikeuden lautamiesten'
vaalit. Kansanneuvostolhln
valittiin 69,000 kansanneuvosta' (näin
nimitetään Bulgariassa piirien,' ; oko-llen,
kaupunkien ym. palkallisiin neuvostoihin
valittuja eduätajia); kan-santuomareita
valittiin 254 Ja lautamiehiä
12,700.
Kaikissa vaalipiireissä valittiin
edustajiksi Isätunaalllsen rintaqian
ehdokkaita; joiden joukossa.on huomattuja
julkisuuden :edustajia, tuo-tannnon
ja maatalou(fen parhaimpia
työntekijöitä. Valitsijat osallistuivat
äänestykseen aktiivisesti. Esimerkiksi
Sofiassa äänesti tiseammallä ääneni-tyspaika^
la päivällä klo /12 mennessä
80—«O' prosenttia valitsijoista. Samanlainen
aktiivisuus: vallitsi PIov-dlvissa,
Stalinissa. Rusossa, Burga-sissa.
Plevenlssä^ sekä -muissa kaupungeissa
ja kylissä.
KANSALLlSMlELISEf
VOITTI 4t
Djakarta, indonesla. — Lopulliset
tulokset iZndoneBlan vaaleista osoittaa,
että kansallismieliset (imperla-llsmivastaisct)
puolueet ovat voittaneet,
huomattavan enemmistön paikoista
parlamentissa. ^
Kolme puoluetta, jotka ovat luvanneet
muodostaa kÄnaaturlntaniahalll-tuksen
»<oo saanut 141 pai]^aa'2ti0^sj(a
paikata,
Vodka käy kuulemma
hyvin 'kaupaksi
Lontoo,::— Britannian alahuoneessa
leimattiin torstaina ''huomattavaksi
diplomaattiseksi 'tappioksi" se kun
canadalaiset ja amerikkalaiset juovat
vodkaa skotlantilaisen w^ kustannuksella.
'"
' Laborlsti Emtys Hughes sanoi naureskeleville
alahuoneen jäsenille tä*
män osoittavan, että kylmää sotaa
hävitetään Amerikassakin. Eräs suuri
skotlantilaisen vhiskyn vientllilke
Ilmoitti tääJtä viime kuussa, että Ca-nadassa
kulutetaan V suunnattomia
määriä vodkaa.
Kiinan apji |[or^n
kansanfasavatlalie
Kiinan kansa antaa Korean kan-,
sandemokraattiselle iasavallaile suurr:
ta aineellista, teknillistä ja flnamsl-apua.
Vuosina 1994—95 Kiina tolmitr
ti Korealle erilaisia tavaroita 520 m i l joonan
yanin arvosta. Tässä tavarar.
määrässä oli <>TUomattavfl;?tl kulutus-tarvikkeita,
ruokatavaroita,, koneita,'
sementtiä, lasia, lääkkeitä Ja lääkä*-
rln ' työvälineitä, kalastusaluksia;
maatalouskasvien siemeniä ym. ^
TektiUUscn avun antamiseksi KU-,
nan hallltOs on lähetiänyt Koreaan
päteviä i^esialistcja, Jotka eivät vain
työllään ' 'auta tuotantolaitoksissa»
vaan auttavat myöskin kokemuksellaan
Ja tiedoillaan Korean kansanta-,
savallan kansantalouden kuntoonpa«>
Jauttamisessa ja kehittämisessä^ . '
Rotterdam. — Turistit voivat nyt
lyödä pöytään 10 guildcria (noin
$2.15) ja syödä ja Juoda niin paljon
kuin haluavat täällä. Juuri avatussa
uudessa ravintokassa. Siinä on kui;
tenkin yksi. rajoitus: Aterioimlsaika
on korkeintaan 100 minuuttia.
.'Presidenttt^ekoino. IcansallUptid-'
lucen päämies, «anoi 8u«J^*|Ie
^kokoillalle I3jakart4saa'ta<uim
tä Häti tuleokanhatttttnium kisttttn*
fktama1uiimti9tä;"lönkA peniM^t ^
icansaillspnolue.'' > moalemiopettajlen*
puolue'ja kommuni«tlptiolt^: Itämft^
kolme puoluetta «AL ifateUte«il j»ic»»*^ ^ J
täijtyt JoukkbkokoukMti joDon ^innot*.^
tiin «salli«ttij^een 750,000 Jhmistä,
^Taalicki 'tulokvena kansäillqiaolud
tulee saamaan 57 Istuinta pärlam^*
tlsAnr moslemiopettajien |)itolu» 415
Ja kommunistipuolue 39 paikkaa.
Kommuni$tipuo*uo' tuli «Etomaan 8
miUoQoaa ääntä ii yletmtt l^pe^^
listivastaisct puolueet iKlvat mturem*
man osa» j^lcjsis^ Äänlstft «Un »il^,
den parlamentaarinen voitto ottmoBi
yhilyövaltojen'peukalon tm cleva/
masjutnipuolue sai &T paikkaa
ihentiS8aJä'«fen',kanssa lUttou^ut
»E>6tall«itlpao't|e jei ttälut saattMuuif kuin
muutaman; paikat). , , ,
' yiclsvaalit pidettiin' Jo <vllme syys-l(
uuesa,'':mut(a äänten kokoamlndzi
ja laskeminen kymmeni;itä saarilta on
dUut hidaste 5a.toahdöl" " *'
yoÄtaihakolita tyatä IZaraJia|>in
lituksell^ );pk^ Joutua pois vaUasM
vaalien ^«eurautsena.
P. W. yilKERI
Suomalain^ sUmSiuhpesialUti
SolssL kealkivUkko Ido 3 ~ 8 ip.;
TJUSI HOME UNJTAif LIPPULAIVA
noin
Srsr"HOMERiC 26J00O tonnia
Pikapalveltt Qa^aeciBtA Le Kavre'ea« Ranskaan ]a
Southamptoniin; Eoglauiifa
TämäHome Linjan uusi IXMSTAVA lippulaiva,
liikeniiai nyt säännöllisesti Quebe-fdstahe
Havriecn, Ranskaan JaSouthamp-
, tohlin. Englantiin. >. Uatka Quebecista Le
• tHavreen kestää ainoastaan & | a i i ^ | | |
5 ' Tehkää paikkfltlTaiiktfnne osoitteella:
Kevät- jakesäkauden
> kulkuvuorot<iuebeei8ta: <
HultilktitiB
Toukolnum 7 p.
.X«Bkttua44 F*
Helnalcnitit^lt^i
i i i i
\
ii
'K'
mmm:
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 10, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1956-03-10 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Some rights reserved |
| Identifier | Vapaus560310 |
Description
| Title | 1956-03-10-03 |
| OCR text |
mm
" • Keskin ja korkeakoiilusivisfyksen
saaneiden kasvatus N^liitossa
Rlrjecn»allit»jaiawe «n ^yytS^
nyt yeOTOSfolUUna totkeskoDlnsl.
Tlstyfcsexanlnisterfä V. P. Jeljstt-nia
berfOBuan fcesfci- J» korfcea»
konlnsMstyhsCT iäanfiJen Ttaa.^
derieo itbnlntoksesta.
Alfiniyan» jnlftatmnine bänm
baastattelimsa.
Kysynjys: Millainen tilanne Neu-
Tostoliitossa valitsee yleensä feeski- ja
torieakoulusivistySBen saaneidien
Oderien koulutuksessa?
Vastaus: : Tänä vuonna Neuvostoliiton
798 korkeakoulussa on 1,865,000
oppilasta, tahi 135J0OO oppilasta enem-jnän
kuin viime vionna. Vuonna 1955
korkeakoulut^' päästivät yli '^250,000
nuorta spesialistia.;. Se oli surin pääs^
tö neuvostotasavallan aikana. S ;nnellä
Tlisivuotiskaudella' korkeakoulut päästivät
yli l;100.000 spesialistia (vastoin
650,000 neljännelB viisivuotiskaudella).
Edistyneimän. tieteen ja tekniikan
saavutusten pohjalla kehlttjrvä sosialistinen
tuotanto vaati yhä enemmän
insinöörejä ja tÄnikkoja. Tämän
vuoksi neuvostotasavallah aikana.on
inaassa avattu 180 teknilistä' koricea-koulua
ja nykyään niitä on>yhteensä
noin 200. Teknillisissä korkeakouluissa
on 650,000 oppilasta.
Keskikoulusivistyksen • ^-saaneita
spesialisteja koulutetaan teknillisissä
keskikouluissa^ opilaitoksissa ja opistoissa,
joita on Neuvostoliitossa noin
4,000. Niissä on yli 1,900,000 oppilasta:
Vuonna 1955 teknilliset ^keskikoulut
antoivat Kansaotalouddle noin 400,000
spesialistia.
Kysymys: Millainen osa on kirje-Ja
iltaopiskelulla keski, ja koj*eakoulu-fivjstyksen
saaneiden kaaderien koulutuksessa?
Vastaus: Kirje- ja iltaoplskeluh osa
ammattitaitoisten kaaderien koulutuksessa
• kasvaa lakkaamatta. Neuvostoliitossa
on 22: itsenäistä kirjeopistoa
ja 8 iltakorkeakoulua, joilla
on laaja; osasto- ja neuvontäverkosto.
Vakituisten korkeakoulujen yhteydessä
toimi yli 60O.kirje- j a iltaopiskelu-osastoa.
Tällä hetkellä opiskelee
näissä oppilaitoksissa varsinaisen
työnsä ohera yli 700,000 työläistä,
kolhoosiiaista ja virkailijaa: ^Vuonna
1955 sai korkeakoulusivistyksen varsinaisen
työnsä ohella y l i 65.000 hen^
keä."
Monivuotinen -kokemus osoittaa, että
korkeakoulusivistyksen saaminen
kirje- ja lltacmiskelun avulla vastaa
täydellisesti ^koltustaan. Vaikka
spesialistien koulutus varsinaisen työn
oheHa vaatii aikaa vuotta enemmän
kuin - vakituisissa korkeakouluissa;
niin sillä on samalla omat etuisuutensa.
Varsinaisen työnsä ohella korr
keakoulusivlstyksen saanut ja hyvät
teoreettiset tiedot hankkinut työntekijä,
jolla on^suuri käytännöllinen kokemus,
tulee heti korkeasti ammattitaitoiseksi
tuotannon spesialistiksL
Spesialistien koulutus tuotannosta
irroittamatta saa tulevaisuudessa vielä
suunemmanlaajmxden
. Kysymys: Mitä tärkeitä toimenpiteitä
korkPflkoulusivls^rteen mlntete-riö
toteuttaa tällä hetkellä ^tesialis-tien
koulutuksen alalla?
Vastaus: Neuvostohallituksen ja
kommunistisen puolueen keskuskomitean
vuonna 1954 hyväkqpmä l)Sätö5
keski- Ja korkeakoulusii^tyksen saaneiden
spesialistien koulutuksen p a rantamisesta
on tuUut :lasJa]EBl ;to^^^
mintaohjeeksi keski- JavtoÄeakoulu-sivistyksen
edelleen kehittämisessä
NeinrostolUtossa. IILmä päätös d i ^ -
tää perustehtävän-^vkesklJa korkeakoulusivistyksen
saaneidenTspesialiis-tien
koulutuksen parantamisen. M i nisteriön
tehtäväksi ön atmettu poistaa
liiallinen ammattipaljous oppilaiden
liikarasitus korkeakouluissa,
järjestää laajemman ammattisivis-.
tyksen. saaneiden spesialistien koulutusta
niin. että Jokaista korkeakoitlu-sivistyksen
saanutta spesialistia kohden
olisi kaksi —-neljä j a useampikin
k&skikoulusiv^tyksen saanut spesia-listL
Korkeakoulusivistyksen ministeriön
työntekijän ponnistelut onkin
tähdätty tämän '• tärkeän päätöksen
täyttämiseen.
Korkeakoulusivistyksen : ministeriö
on tarkastanut-korkeakoulujen opetusohjelmat
j a .suunnitelmat; vähentänyt
ylioppilaiden rasitusta vaisinai-silla
luennoilla, supistanut: tutkinto-
PIENIKSI KÄYVÄT OMAT
PAIKAT LAULUJUHLASSA
Toronto.;-^CSJ:nToronton osaston
kuukausikokouksessa maaliskuun 4 p.
luettiin tpk :n lähettämä kirje, jossa
osastoa kehoitettiin huomioimaan
mukana olleet postikortit, jakamaan
ne rauhan ystäville, jotka kirjoittavat
nimensä ja osoitteensa kortteihin ja
lähettävät kortin Ottawaan alahuoneen
oman alueen edustajille. Kortissa
pyydämme alueemme parlamentin
jäsentä puhumaan: A-yaV-pom-^
mhikQkeiliuj estämisen puolesta, joka-olisi
ensi askel kaikkien: jöukkotuho-aseitten
kieltämisen. hsrväksi.. Kortit
jaettim ja jokainen, joka ottaa kortin,
kirjoittaa, nimensä ja osoitteensa
ja: parlamentissa- olevan: alueensa
edustajan, nimen ja postittaa sen heti.
Asian hyväksi pitää toimia nopeasti;
koska parin -kuluvan vilkonv sisällä
menee kansallinen lähetystö Otto-waan
parlamentin jäsenten ja halli-
.tuksen puheille. - Kortit pitäisi olla
siihen mennessä:lähetetty Ottawaan.
Toimikaa siis ripeästi rauhan ystävät,
pyyntömme: on kallis^ asia rauhan
säilymisen puolesta.
Vapauden kustannusyhtiön tärkeimmistä
esillä olleista asioista keskus^
teltiin.;-Jumi on alkanut kampanja
Vapauden: uusien tilauksien; hankkimiseksi.
Meidän kuotamme on "30
uutta tilausta,- jotka y on hankittava,
täriiän: kuukauden /^ajalla.' Kokous
kehoitti jokaista: läsnäollutta hankkimaan'
vähintäin: yhden uuden tilauksen,
sillä vain joukkotyön : kautta
(Jatkoa 2. sivulta)
nakkaiseloa.'
/Canadan kansan: demokraattinen
kansallistunto tulee ilmaisemaan itr
sensä uuden poliittisen liikkeen kanitta,
mikä tulee "Saavuttamaan enemmistön
parlamentissa ja siten : kääntämään
tämän maan todellisen suuruuden
tielle.
Meidän mielestämme tämän tien
on johdettava /sosialismiin,: meidän
kehityksemme Imlppuun, jolloin C a nadan
rikkauksia: t
ovat kansan yhteistä omaisuutta,- jolloin
poistetaan ihmisen toinen toistaan
riistäminen j a jolloin yhteiskunnan
talouden: perustarkoituksena;.on
yhteiskunnan jäsenten yhä:lisääntyvien
taloudellisten'jakulttuuteUisten
•vaatimusten tyydyttäminen . .
meillä on mahdollisuus täyttää kuotamme.
Entistä suurempi huomio päätettiin
kiinnittää ilmoitusten hankintaan,
vaikkapa ilmoitus olisi vain pienikin,
kun ne ovat seisovia ja niitä on lu-:
kuisia, min se lisää Ilmoitustuloja.
:-• Vapauden Toronton kirjeenvaihtajaksi
valittiin Aino Oksanläi j a kaikkia
entisiä kirjoittajia kehoitfettiin
myös jatkamaan kirjeenvaihtoa. Siten
saamme : paikkakunnan : tapahtumat
kansalaisiemme tietoon parhaalla tavalla
ja samalla rikastutamme lehtemme
sisältöä.
Keskusteltiirf - Vapauden ilmestys-ipälvien
muuttamisesta. Useiden p u heenvuorojen
: perusteella .päätettiin
ilmoittaa, ettemme hyväksy uusia -il-mestysmispäivlä.
koska: ne' vain huonontaisi
lehtenmie saantia/Torontoon.
JEsimerkiksksalsimme perjantaina i l mestyneen
lehden vasta maanantaina.
Nyt saamme, torstaina: ilmestyvän
lauantaina. Siis noin: kuusikymmentä
Vapauden lukijaa oli kokouksessa
läsnä, joiden yksimielinen ajatus
on; että pidetään entiset ilmesty
mispäivat.
Useita : osastotoiminnan > kotoisia
tehtäviä järjestettiin myös yllmääräi-r
nen osaston kokou? päätettiin pitää,
jossa keskustellaan järjestön 20 :imen
edustajakokouksen päätöksistä sekä
Vapauden kustannusyhtiön asioista.
Kokouksen järjestely ja sopivan ajan
saaminen kokouksen pitoa varten jä
tettiin valistustoiqiikunnan : huoleksi.
Soitto- ja: lanlojahlien jahla-konsertin
pitopaikasta. Oma ko-
. toinen juhlasali, on vallan ..piian
pieni sellaista harvinaista snnr-konserttia
varten. Esitettiin Mas-sey-
haalla tai Eatonin Anditoriu-mia.
Mitään ratkaisua el: knU
tenlEaan voitu tehdä asiasta. .Tarkempien
tietojen- hankkiminen
Jitettihi mnsUkkikomltean ' ja
jnhlatoimikimnan hooIeksL Juh-vlien
juhlanäytelmä operetti " K o sijat"
esitetään oman taion näyttämöltä
lanantai-lltana kesaknmi:
30 päivänä.
. Tarmolan kesänviettopaikan .Isänr
nän, keittäjän ja keittäjän apulaisen
palkat päätettiin ihnoittaa'halukkaiden
haettavaksi, Tyo on kesäaikainen
ja kestää noin neljä kuukautta.
— J .
M VÄINÖ
MANNISEN
SÄVELLYKSET
FENNIA-LEVYILU
-MANNISEN TRION SOITTAMINA
(Harmonikka, kitara ja bassoviulu)
F li?" Majava-Järven JenMca
Syksyn tuulet, valssi
P 118 Nfkkelikaupungin jnasurkka
Kaihomielm, valssi
i ihetämme levyjä kaikiaUe Can^dassa ja yhdysvalloissa.
HINTA $1-25
Ostajan maksettava lähetyskulut / ..
Tilatkaa osoitteella;
VAPAUS PUBUSHiNG C O M P ^ i p ™ -
jen lukua taifkoituksella antaa - oppi**;
laille suuremmat omintakeisen työn
mahdollisuudet. Ylioppilaat tutustur
vat ei vain kotimaisen, vaan myöskin
ulkopaisen tieteen ja tekniikan UU-:
simpiin saavutuksiin. On supistettu
myös ammattien lukua; 'Neuvostoliiton
korkeakoulut koulpttavat nyt laajan
ammatin kaadereita.
Suurta työtä .tehdään myöskin oppikirjojen
Ja opetusvälineiden luomiseksi.
Tähän työhön osallistuu maan
huomatuimpia oppineita.
Huomattavasti parannetaan myöskin
korkeakoulujen laboratorioiden
varustusta.
Kysymys: Millaisia tehtäviä kaaderien
koulutuksen alalla korkeakoulusivistyksen
ministeriölle asettavat
kommunistisen puolueen X X edustajakokouksen
direktiivit kuudennesta
viisivuotissuunnitelmasta?
Vastaus: 'Dir^tiiveissä on huoriiioi-tu
tieteen ja kulttuurin laaja eteenpäinvienti.
Kuuderme'la ^ viisivuotiskaudella
(1956 — 1960)' neuvostomaassa
tulee toteutetuksi yleinen
kesklkoulupakko sekä lisätyksi spesialistien
koulutusta keski-: Ja:'korkea-
Icoiiluissa. ' ' "KOrkeäkbuIusivIstyl&Brä
saaneita spesialistejäi koulutetaan
mUtei puolitoista kertaa enemmän,
mutta raskasta teollsuutta, rakennusalaa,
liikennelaitosta j a maataloutta
vai-ten — kaksi kertaa enemmän kuin
viidennellä viisivuotiskaudella (1951
— 1955). Huomattavasti lisätään:spesialistien
koulutusta Uralin, Siperian,
Kaukoidän ja Kazakhian oppilaitoksissa
näiden seutujen kasvavan kaa-deritarpeen.
tyydyttämiseksi- Huomattavasti
laajennetaan kirje-ja ilta.
opiskelua.
• Oh^kmvit edellyttävät opetusmak-sun
lopettamisen keskikoulujen yläluokilla
( V m — X) sekä erikoisissa
keski- ja korkeakouluissa.
Tieteen osuutta taloudellisen Ja
kulttuurirakennustyön ongelmien ratkaisussa
on kohotettava.' Korkeakoulut
tulevat osaUistumaan laajalti tieteellisten
tutkimusten suorittamiseen
tuotantoa varten.
Direktiivit kuudennesta viisivuotissuunnitelmasta
asettava^ korkeakoululaitokselle
suuria tehtäviä.. Korkeakoululaitoksen
työntekijäin ponnistelut
suunnataan näiden tehtävien menestyksellä
ratkaisemiseen. — SZB
Sulpä bajeiilia
kuliitusbvaran
.<:v-:y:i^''¥:ji/^^s»jf;;j:s^s?iv'TT'^
tiiolantoa i»1jon
Bulgarian kevyt- Ja xavlntiaine-teaIU$
uu9 laajentavat tuotantoaan.
Viime^^vmmnä ne valmistivat tuotteita
kolme kertaa enemmän-kuin v.
1 ^ Puuvjilateollisuuden tuotantolaitokset
alkavat valmistaa - iSpM.
vuonna kankaita :48 uutta eri lajia.
X4säfcsi on laadittu hoin"^ $00. uutta
aikaisemmin :taotantoon^^^«^
kankaiden iväritystä:^ Sulgariaa< puu-vHtateollisuus
valmistaa myös keinokuitukankaita
25 eri lajia. Jalkin^-
ja kumiteoBisuuden: tuotantolBltok^
valmistavat .paljon miesten.^ fnatstet^
Ja lasten jalkinblta mcmte^
maL'ia. * C
Villa- ja silkkiteoIUsuuden tuotantolaitokset
valmistavat .myöSt^i^lta
uusimallisla tuotteita.
: Ne^ Torit. — Julkean rotu^Jinnän
uhriksi joutimut heekeritytt5iv21-vl)0;.
tiasAutherineLU(y sanoi tääli&^ki^
kiviikköna. että M n luopuu: nytv^(x49-'
te!usta, eikä pyi^i enää tänä vuozuia
Alaljaman yli(9istoon^:
Saikkaai Uim c l al&a*
oaan vsuSxUumt auton
fiunieriolaatfaa
. Tor^ofo. Ontario Motor League
Suunnittelee vedota torontolalsen autoilijan
tuomiosta, joka annftUin siksi
kun hän ei ollut pannut autoonsa
r : n 1956 numerolaattaa. Jonka hän
Dll ostanut kaksi kuukautta ezinen-
Icuin htmierolaattojen pakollinen
•vaihtoaika astuu voimaan
Tuomari Locke tuomitsi autoilija
Frank Eckertin $10 sakkoon, koska
hän ei ollut vaihtanut numerolaattaa
autoonsa 24 tuntia senjälkecn, kun
;bän 0*1 ostanut uuden numerolaatan.
rEckert oli ostanut y:n 1 »8 numero-laatan
tammikuun 9. pnä ja lain mu.
kaan v:n 1955 numerolaattoja vol-
^daan käyttää maaliskuun 20. päivään
•saakka.
> 'Eräs York towAshipln poliisi oli tie-vdfistelhit
Kckertlltä auton rekisteri-ikorttia
ja kun hän näki Vyn 1956
:«kisterikortin. niin hän oli tiedustellut
miksi hän käytti vanhaa nu-
-merolaattaa koska hänellä oli uusi
ostettuna.
y:,v Eckertin lalnopil!inen avustaja säiliöi,
että Eckertoli aikonut vaihtaa
-numerolaattaa viikon: lopulla.: Tuoman
oli sitä mieltä, että 24 tuntia
lUttaa numerolaattojen vaihtamiseen.
Sfovakian (akNiden
k^il|issuunnife|ma
vuonna 1955
Slovakian tOastohaUinto , on Jul
kaissut tiedonannon kansantalous-suunnitelman
täyttämisestä v. 1955.
Tiedonannon mukaan teollisuus on
täyttänyt tuotantosuunnitelmansa
103 prosenUUa. Vuoteen 1954 verra-ten
teollisuustuotanto on kasvanut 13
prosentilla. Sähkövoiman tuotanta on
kasvanut 36 {uosentUla Ja raakaraudan
tuotanto 11 prosentilla. V
Maatalouden kokonaistuotanto: on
kasvanut 13 prosentilla. Viime vuonna
Slo\>akian maatalous sai 1319
traktoria, S03 leikkuupuimuria ja jial..
Jon muita maatalouskoneita.
Pääomasijoitukset Slovakiassa 'oU
vat suuniutut? pääasiallisesti uusien
teollisuuslaitosten rakentamiseen. -Rakennettiin
uusi masuuni, konepaja cja
sementtitehdas, posliinitehdas tekntl:;
Ilsen posliinin tuotantoa varten^" selluloosatehdas,
pellavatehdas^ ' lihakombinaatti,'
maitotehdas ja muilta
tuotantolaitoksia . O n laajennettu; te-räsvalimoita,
rakcnnusainetehtalta: Ja
ravintoalneteollläuuden tuotantolaitoksia.
ORKIDEAT, AH, EIVÄT KUKI ENM
Kirj. Milexia Majorova
KILPAILUKUTSU
Täten bufsanuue kaikfciar^:hiihtäjiä.
Joilla on (CASA) aniatööri-kortti/
osallistomaan Iiinit<^pal-
Inihhi, lotfca pidetään NOSZ-hilhtoliiton
lavana Eomd Lakella
maallskunn 25. päivänä.
Kilpailat aloitetaan.simnnnfal-na,
maall^ami 25. pnä klo 10 ap^
Hiihdettävä matka on seinen 5
fcm. KOpailtavana ön Bonnd
Xaken Echon labjolttama kferfo-pokaall.
Jokaisen seuran viiden ,
parhaan himtäjänjOka lasketaan
semansa hr/SkO.'Tästä klerto-pokaallsU
kuollevat ainoastaan
SCAULrn alaiset seurat, ^
Miesten kilpailun Jälkeen seuraa
naisten yleinen 5 'km.
Toivomme imasasbk: osanottoa.
OsaiDottoilmoitafcset
tää sibteerille ennen ntaallsinnm
21. pätvää osoitteella: CSeo Branl
e , Tarzven JP.O., Ont.
: Kalle Kotfionen
puheenjoht-
Geo Branay
sihteeri
4r mllj. dollaria
fe^cttynipialaisnie
Sacramento;:^ CafiL : ~ ; <^
kiivernaöriGoodwin;Knight asettui
vaatimaan maanantaina, että .valtion
lainlaatijaknnta luovuttaa neljä mU-,
Joonaa dollaria tahäolyDylalaiakil-pailuja
varten. Jotka tuISaan pitämään
SquafirValleyBsa vuonna 1960.
Viime vuonna lafulaatijaicnnta vai^
tuutti alnkst yhden miljoonan dollar
rin käyttämisen.
Meille JokaiseUe lienee tuttu se^
::nals^ryppl, Jota eräs;kaonoklrjai-;;^
Ujamme' nasevasti luonnehtii:: sa-*!
nalla ^orapitrikana." : Onko
, .tämä kanantoluidonnnt kansan-; \
demokratian maista? Eipä:, suin-:
kjum! ;Sllt» antaa mdllekerras- ,
saan riemukkaassa muodossa va-;., <:
fcaötoksen tesbekklläyien kIrJaUt ;
Jatajr Mllen Majorova, Joka lyhy-ehkSssä,
mottaa loistavan osuvassa
esityksessään; ikuistaa v
menie^-tamän naistyypin mieliin-^;)
painuvana-muotokuvana; J a on:^
muistettava lisäksi, ettei byseeissä .
ole mikään äärlmmäbbqiaos: sel-i^ 1
Iäisenään ~ meissä on kyllä itse- ^
kussakin': abiakin pieni palanen
tarinan "minää". Jos vain Jak-
/saopne oUa Itsellemme rehellisiä,^>•
vat mitä?
Pi^Otäänr. niin tavattomasti melua
kaikesta; ;nitä naisten Ihsnräksi: nykyisin
tehdään. Mutta mit^ he ovat
tehneet minun hyväkseni sen tahtoisin
miäeBäni tietää? Minä en työs-^
kentele kodin ulkopuolella, minä en ^
tarvitse liioin kouluja, minä' en ajat-te:
ekaan: hankkia itselleni pUäcuisla
eikä tninulla liioin ,ole lapsia,'joita
lähettää lasten päiväkoteihin tai las^
tentarholWn — niin että niitä hyötyä
Oikeastaan minulla on näistä uusifita
eduista? Ei / kerrassaan mitääni Ja
mikä on vieläkin pahempaa; he ovat
ottaneet minulta pois kaikön sen, m i tä
minulla oU — mutta' siitähän el
pidiuta, kun sanomalehdet eivät kirjolta
siliä tavoin iij^ään He ovat
riistäneet minulta: sen 'elämäntavan,
josta minä pidän, lie ovat' riistäneet
minulta henkisen ravintoni, ja mitä
he ovatkaan antaneetminuUe sen tilalle,
senpä tahtoisin mielelläni tietää?
Kananmunia muovlpakkauksis-sa
Ja kittkku-muna-säilykepurkkeja!
Ja kaOdti tuo fauutb; että naisilla olisi
nykyisin parenunin: kuin ennen, se*
se on pelkkää propagandaa! Naisilla
oli asiat. paremmin ennen sotaa,
oli totiseäti!
Muutama päivä sitten minä yhtäk-kiä^
sen taas huomasin.; Olin parhaU-laan
irroittamassa. korkkimattoa Ja
sUloin l i ^ l n sen'alta muutamia vanhoja:
sanomalehtiä; Muuan niistä oli
"Tähti." Siitä oli jäljellä vain neljä
sivua muttatunslnpatod^fllakin liitäväni
takaisin vanhoihin, hyviin aikoihin.
Esimericiksi luin ^ sieltä/ mitä eräs
hieno nainen kirjoitti parfyymialas-ta;
hän kirjoitu artikkelissaan niin
hauskasti ja liikuttavaani ja puhui
sUtä, miten tyttöjen tuli vaihtaa
käyttämäänsä liajuvesilaatua Ja p i tää
valloituksensa siten luonaan...
"Vaihda usein Sikjuvettä, si!lä parfyymisi
tulee olla ^htä vaihteleva ja
oikukas kuin mitä olet fiinä Itsekin.
. s e oli niin sööttiä ja Uikutta,
vaa etten kykene sitä . ^ o i n kuvailemaan!
I3e melkein itketti* Oako
nykytein Icetään, Joka jakaa nuorille
t^teiUe > tällaisia haudcoja l)eu
jos sopU kyorä? Mildli he yleensä
saavat neuvoja ensinkään^ neuvotaan
heitä, miten: tUtee; hoitaa plkasorvia
tai opiskella läpäistäkseen tutkintonsa
— j a ylevästä ylhäisyydestään puhuu
Joku. miten, tatu^ .olisi J^Jestet-tävä
nuoiison' tilaisuuksissa 1-r JSun
minä luin:tuon Sieijuvesijutun .16-vuo-tiaalle
sisaxaityttäridtenii' j o n ^
kyisyyi on jö ennättäiört pilata, vas-taä,
hän xaa''a6ti: ' j o i t p a uskoa, e t .
ta tuo tatf Idi xohoiksi hajuvesien
vaihtamisesta, kun hän sitä noin
mainosti!" niin hän eänoi Mutt
a ttse tarkoitus, te, että saada ote
jostäJdn nuoresfa: fflie^estä^ ee. meni
häneltä Icorvasta tätään Ja. ioiteOa
Seuraavilta kahdelta lävulta l^tjri
noveH, jflidca nimi «ei "Rakkauden
koettelm^aEei^ OU vahinko, etten
kyemqrt 'iö/ytaaoiän jatkoa ^Icorkki-maton-
aita,«il]ä «e oli niin Jännittävä!
Juttu cU sfUä Jailla että Magda
jaan mutta se oUkin miljonädrl eikä
jUt^CftOkiän sutoidculjettaja^ Ja
«tttcn kävi min, että Ma«dan pm
tui:a tikkaamaan lautasia TkMle i l lallisille,
jotka pidettiin tuon miljonäärin
kunniaksi.: Ja kun;tuQ tyt»
: törukka naki, ettei hänen rakastetr
tunsa ollutkaan mikään: köyhä sho-fööri
vaan kunnioitettu miljonääri;
hän purskahti Itkuun Ja matkusti
särkyneine sydämineen maalle kiltin
mammansa luo. Mutta miljonääri
rakasU häntä intohimoisesti Ja lähti
etsimään :: Magdaa, joka kuitenkin,
kuten jo sanoin, oli kadonnut Jäljettömiin.
Jatkoa:: seuraavassa, numerossa.
:; Eikö se olekin IhmceKistä? Rakastua
shoföörini joka sitten onkin mli-'
jonääri! Mikä relpastava juttu kair
kille köyhille Magdoille! Niin, Ja voit.,
vteko nykyisin nähdä Jotakin sellaista;
että autonkuljettaja olisikin nilljor
nääri? Sellaista elnsko kukaan:—^
ellei hän aja raskaita kuormia. Ja
tellainen käy päinsä vain raskaissa
^varajunissa eikä autossa! ^
tfa sitten sriä viimeiseUä sivulla oli
kaikenlaisia pikkuilmoituksia,. Ja el.
leMialunnut mennä:naimisiin-jonkin
aviollittotolmlston avulla saattoi sen
tehdä prlvaatlstlkin! Kuulkaahan
tätä: "UrtieiliJa, Jolla on hyvä yhteis,
kimnalllnen; asema etsii yhteyttä
temperamenttiseen, nuoreen naiseen.
jAr-Kjvast: nimim;,Talvi' tuntureilla'?;
Tottkfkai heidän on mentävä nalmii
siln sen Jälkeen, kun tulevat takaisin
tuntureilta. Tai tämä sitten: "CJen-t!
emahni etsii naisseuraa tavoitteenaan.
° korkeammat ihanteet kuin
pelkkä seurustelu Arv; vast. t. 1 kontt
nimim. "Auto on B338". Ja ellei nal-nenvoUut
varma siltä, mitä hän halusi
: sopi valita mikä ennustajaeukko
tahansa. Kalkki takasivat, ^että he
saattoivat ennustaa tulevaisuuden
vähäisiä korvausta vastaan. Mutta
entä -nyt, kun on ratkaistavana Jokin
elintärkeä kysymys — sen kun vain
menet Valtion liakitieteelliseen Neuvontaan
-r-' Ja minne onkaan silloin
häipjoiyt kaikki salattu ja mysteerinen?
Jai^sitten oli kolme ijmoltusta joissa
tarjottiin mahdorisuutta hyvänteke-vaisyj^
n. "Muuan rouva . . . Homi
Buclcesta, sairas leski ja 8 laps; äiti
pyytää: ystluklj.käytett. vaatteita."
Ja. seuraava: ''Nuori avioton aitl,. jolla
el.'ole mahdollisuuksia huolehtia
lapsestaan, pyytää, paren^iosaisla lähetti,
vaatteita vastasynt. lapselleen."
Ja entä viimeinen: "6 laps. äiti olisi
kiitollinen vanh vaatrsta. Jumala on
pa'klts väfaäisimmänk lahjan/';
Onko nykyisin Jotakin vastaanvan-laista-
AyväntekevälQ^ttä? Sekin on
meUtä ylety Kaikki äidit saavat lap-
' iRyntäyslaulu
KIRJ. ISKURI
Paljon työtä on joukkomme tehnyt,
perustaa Canadan huomisen.
Tuskinpa liene työtä ja tointa,
jossa ei oltu me uuraslecn.
Olemme kaataneet taajat metsät,
kaivaneet pimeät kaivokset.
Olemme raivanneet viljapellot,
rautatiet tehneet, rakennukset^
Paljon,, paljon on työtä me tehty
onneksi Canadan kaunihin.
Jiiisläjä aina on parhaan vienyt,./
kansa on tyytynyt muruihin.
Järjejitön olemme luoneet suuren
henkisen minämme turvaksi,
näyttämötaidetta nähdä saatu
latdukin nostettu mahdiksi.
Voittoja mioissa on saatu
Canadan raatajaihrinnalld.
Ifäväfstys osana myöskin ollut,
kail^ saatu kalliilla hinnalla.
Valtion leipääkin joskus syöty,
tyrmäänkin meitä on työnnetty.
Oikeutta ei'meille tääV koskaan
ilmaiseksi ole myönnetty.
Vapaus-lehti myöskin on luotu,
sillä nyt ryntäys parhaillaan
AJusutmiikaanl tunnus on meillä,
siksipä rJarmoNa kamppaillaan.
slavustukset, lasten vaatekulut maksetaan;
on lapsilisiä, on valtion avustuksia,
täysihoitoloita ja jumala ties
mitä kaikkea he saavatkaan eikä ole
enää ketään, joka voisi lahjoittaa
heille parin käytettyjä kenkiä tai kuluneen
ulsterin Pelastusarmeijaa lukuunottamatta,
- J a ' siellä - el kukaan
sano enää mie:iyttävästi ja sydä-mcenkäyvästI:"
Jumola Teitä silmätköön!"
Siinä sen näette — vain. neljä sanomalehden
sivua, mutta mikä erol-tus
onkaan si^pisten päivien: Ja nykyisyyden
välillä! ,EI, ei, kukaan ei
saa minua nielemään :propagandaa!
Me elämme alkaa. Jolloin ei enää'die
mitään vie^keyt^tä, el mitään helliä
tunteita eikä miiään romantiikkaa;
Orkideat, ah. eivät kuki enää...'
D nuon
^^4 J
; Lupaavat tehdä ] ^ snadafkiseenS
Cobali. Hiljaisen talven loppuun,
kuluttua pitäisi taas tiedoittaä vähän
paUäcaktmnan kevätpuuhista,
vaikkei n U ^ niin paljoa olisikaan. On
enää vajaa; kuukausi pääsiäiseen ja
siroinhan on Jo kevät Ja samalla
myös ne mielenkiintoiset nfiytelmäkU-pallut,
«Jjotka kuulemma pidetään tänä
vuonna Stidburynlcaupungl8Sa;;Näma
kilpailut ovat aina tähän saakka herättäneet
suurta ^ mielenkiintoa
useammalla: paikk&kuniuilla.% varsin-kht
sleUä. nUstä on ollut kilpailijoita
mukataa nll$sä tilaisuuksissa.
Nyt on keholtetto, ettft^ myös
täältli^ "hopeakylästä" ottaisivat
nuoret osaa, ja nfln tuli tehdyksi
myönteinen päätös. Atellifi on t o - >
siaim niin pieni iryhinä noorii^,
cttft' melkein UtoUdrl saavat osan
täh&a niytdmäSn, Jossa on a i noastaan
neUa henkUbtt. Matta
kun Innostus on korttealla, l a j o kainen
yHtt&ft parhaansa, nUn el- '
hän enempää voida vaatia. Nyt
on harjoituksen alla l-näytfiksl-nen,
hyvin Itabnlitsisälidlnen näytelmä
•«Vanha talo*'. Ja kuten pi-^ '
tääkin, «e esItetiUin täällä koti-kinttnngtn
boAllDa yiikkoa ennen
kUpaOua, siis tk:n 15. pnä. Lähemmin
annetaan ajasta • tielait
myöhemmin. SUs ottakaa co»
baltflkiset i a ympäristön asukkaat
huomioon tämä tilaisuus Ja
antakaa sille kannatus, koska sli- -
tft tllabnudetia saatavat tulot menevät
matfcakaldjen peittämiseen.
Vaikka emme volloian taala," että
näytelmäkOpaUon kaunis pokaali
tulee CobalUtn, niin saatte koltankin
olla varmoja/että par*
hoitnune yritftmme.
Helmikuun'25, pnä fluUnutetiUn ?
täältä pienellä JotdcoU* ^naJitttieir-lään.
Kirkland X^keII^ hSSti^Ki»m
näytelmää "Särkelä itte^ 89 4fli «Ui
kea^ nauruplUeri Ja koilOn pnoUa
kein hyvin xiioäiXysmiM^
etta olisi valkea leytftt paren^;
'tyyppejä". Varsinkin'Säskällit «At^
esitettiin kUtettäväsU. ToIsetklAlAjIt*
.^j&t veivät 'oäansa liQrvih, "fmm;
iskäkin tOntui tekevän taittaa^Tädel^
Itf heistä, e^i^tähttmofe ^tfliet^lEvu-'
lua. Ylectts&on sanottava, ettäiäifmmm,
tchnä oli erittäin niteltyttä^^ Sttf&k-T '\
set kaikille näytielijöllle'tek&.4ohta-^ " \
jalle nautintorikkaoata Inai^lva^;
Jonka soiibme pUJoitf vtem^V^J* f-
Kuulimme myös . k u l o t a , ..«tt&i
kIrklandlake]ai86t..iMkovat^ ^l.
useita näyielmlä'^ketll&n'kuiiuesäk'^'
<)n vamaan^ilosonon:^ mbiU^jftiaift
Cobaltlssakin, että- kaunllif^H ^ ,'
tultua pääsee ic&tsömaan ceUali^.,«[-< \
lalsuuksla,'8iUä_tää!t& on^niin bJbjr^^^
matka. Kun Jumlldtt'taas suI6W «»-7
daan; useampia ^autojaklit ;;lU]äc^)tiI« >
jtt niin. voidaan liikkua su^iumalU»^ 1
joukolla. MelUe IculskaHiininy8s.^|jtä^
8idtä''Kkklat^r:LakjSlta iotfvutiuui
vleroiiulle" tännelmelteein
ttjö. Pitäiiä&'sllmäim\tarka«tl «ttÄ,«t. ""^1
tette mibnkäSn'sivuuift ^ t ä ^W-
«utipailfgsilllit VI ^ \
' £nsl kuussa .saapuu tämän 1»;y9^^
enslmmttinäi'eloktiva'ihmeitä "Oifpi^m
iyrontum' 4ooseppl^'rjolto%^^öiMtif ?
Canadian.pinuishMiövlesiii^toU»^.
tlmoltuk^t ovM tavanmukalMsU ^a-paus-
lehdessä, etta;utti8ttikAa eittoln
tu^a .käisÖmaon.:^. yta Kuälilliftfil .
kat8onaii»n'<'aiVölneh-elokiival
^Niin,.ttis8ä sitä taasoxiktn^Aid^
keriaa. Ei ^ llls - muuta, tuin, HitiäMa
j^evättä kaikiUe lukijoibet ^ K". '
>
Bulgarian paikaUisten'
kaiisaimeuvos^jen. vaalit
Bulgariassa toimitettiin: hiljattain
paikallisten: kansanneuvostoJen< sekä
kansantuomarien ja oikeuden lautamiesten'
vaalit. Kansanneuvostolhln
valittiin 69,000 kansanneuvosta' (näin
nimitetään Bulgariassa piirien,' ; oko-llen,
kaupunkien ym. palkallisiin neuvostoihin
valittuja eduätajia); kan-santuomareita
valittiin 254 Ja lautamiehiä
12,700.
Kaikissa vaalipiireissä valittiin
edustajiksi Isätunaalllsen rintaqian
ehdokkaita; joiden joukossa.on huomattuja
julkisuuden :edustajia, tuo-tannnon
ja maatalou(fen parhaimpia
työntekijöitä. Valitsijat osallistuivat
äänestykseen aktiivisesti. Esimerkiksi
Sofiassa äänesti tiseammallä ääneni-tyspaika^
la päivällä klo /12 mennessä
80—«O' prosenttia valitsijoista. Samanlainen
aktiivisuus: vallitsi PIov-dlvissa,
Stalinissa. Rusossa, Burga-sissa.
Plevenlssä^ sekä -muissa kaupungeissa
ja kylissä.
KANSALLlSMlELISEf
VOITTI 4t
Djakarta, indonesla. — Lopulliset
tulokset iZndoneBlan vaaleista osoittaa,
että kansallismieliset (imperla-llsmivastaisct)
puolueet ovat voittaneet,
huomattavan enemmistön paikoista
parlamentissa. ^
Kolme puoluetta, jotka ovat luvanneet
muodostaa kÄnaaturlntaniahalll-tuksen
» |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-03-10-03
