Vapaus, July 21, 1970

              SiWf2'fJ " Tiistai, ttieiniälk. 21 p. — Tuesday, July 21, 1970
V A P A U S
, .< LIBERTY >> .
iNDEP&NDBNT UABOR OROAN
OP PINNB8H CANAD1AN8
Puijtuislbed tvrtoe vraäkly: ltamUö« «ndl 'Tb/aai^dm i)7'V&paniJ EMbliittitns
Oo. Umtted, 100-102 Bbn 9 t We8t, Sodanny;, Ootaxitv-OacadBL
AAmmas nutes « m <igwMI<^ «gnv^fil^itAq^ of cluu^a
^8»»ind Olasi) Maa x^slstratdon Kmbar 1078
o CANADIAN L Ä N - G U A G E - P R E SS • Cl'UH'
TILAlTäUINNATi
Catnadassa: 1 vk. >10.00, Q kk. t63&
• S kk. $3.00
Krelksm pia!kKylaisikirjailija> V^is^Mm: .
"Emme tarvitse moralista
Jiihkmiettdtä
Kymmenen päivän kuluttua lehtemme tämänpäiväisen nu­meron
ilmestymisestä alkaia Toh)iito88a jo nyt saurcn huomion
kohteeksi tullut SCAUl^rn ja CSJ:n 14. vuoteinen suurjiihla. Tä­män
merkkipäivän kutiniaksi on Vapauden tämänpäiväinen nu­mero
omistettu.
Yhdessä tuhansien kansalaistenune kanssa, jotka Valmistuvat
jo Toronton matkalle tai jotka flyystä tai t e i l a t a eivät voi sinne
nyt tulla, vaparis toivottaa tälle a m j u h l a l l e hyvää onnea j a me­nestystä.
Kuten torontolaiset yleensä j a erikoisesti juhlan järjes­tämisestä
välittömästi vastuussa olevat kansalalspiirimme, leh­temme
lausuu kaikki vieraat sydämeUisesU tervetulleeksi tähän
vuotuiseen suurjuhlaan, minkä avuUa j a puitteissa i ^ t ä ä n vaa­limaan
kansallisia kulttuuriperinteitämme, rikäatuttämaan vaati-,
mattdmalta osalta Ganadan kansallista kulttuuria, varaamaan kan­salaistemme
arkiseen erämaäelämääfl phrlstävän-keitaan sekä aut­tamaan
kansalaistemme keskuudessa yhteistoiminnan kehittämistä
edistyksellisen maailmankatsomuksen ja toinen toistaräme kun­nioittavan
suvaitsevuuden pohjalla.
Ennakkotietojen öiukaaniiäyttla siltä, että Torontossa ja.Pa-lermossa
vietettävä vuotuinen Suurjuhla tulee tÄyttämäiA niin
järjestäjäin kuin oäanottajain j a j'uhlavieraitträkin toiveet. Valk-!-
ka osanottajien lukumäärästä ei olekaan vielä tietoa, niin urhei­lijoita,
voimistelijoita, soittajia, laulajia, tanssijoita ja muita
ohjelman eäittäjiä odotetaan suurjiihlaan Ontarion kaikista huo­mattavista
suomalaiskeskuksista. Juhlavieraita tiedetään saapu­van
suuren maamme kaikilta kolkilta j a maan rajojen ulkopuo­leltakin.
Tämänpäiväisessä lehdessätaune julkaistava juhlaihnoitus
puhuu itse puolestaan siitä, mitä tältä suurjuhlalta voidaan odot­taa.
Tämän vuoden Suurjuhlan erikoisuutena on se; että ne p i ­detään
suurimmalta osalta eri paikoissa kuin aikaisemmin. Don
haali avanne saleineen on tanssipaikkana aina pidetty paikka.
Kokonaan uusia paikkoja useimmille juhlavieraille ovat "Paler-mon
puisto" missä suoritetaan Urheilukilpailut j a järjestetään
ulkoihnajuhlat lauantaina ja sunnuntaina. Kuten mm. toi­sessa
paikkaa lehdessämme tänään julkaistavasta suppeasta ku­vauksesta
näkyy, Palermon kenttä on amfiteatterineen erinomai­sen
sopiva näitä tilaisuuksia varten. Hyvä puoli on vielä se, että
se on ainoastaan 25 mailin päässä Torontosta länteen No. 5 maan­tien
varrella. ^Se on helppo I6ytää j a sinne bn suhteellisen lyhyt
matka — esim. Don haalilta vain kuutisen mailia kauempana kuin
Tarmola.
Näytelmän j a iltakonsertin esityspaikaksi on saatu hyvässä
maineesa oleva St. Lawrence Gentre for the Arts-rakennuksen
Town Hall-sali, missä yleisöllä on varmaan paljon miellyttävämpi
ympäristö kuin joissakin vanhoissa pikkupaikoissa. Kaiken fisäksi'
tämä paikka on myös helposti kydettävissä, sillä se sijaitsee
>'alakaupungilla"Pront j a Scott katujen kulmauloMssä
kadunvälin päässä Yonge kadusta itään. Yonge katu jakaa To­ronton
"Itä- j a länsiosaan. Front j a Scott kadut ovat kaupun­gin
eteläpäässä lähellä Ontariq_järven rantaa, kuten rautatie­asemakin.
Sekin paikka on siis "lähellä" j a helposti löydettävissä."-
Nämä "uudet" paikat auttavat varmaan osaltaan juhlavieraitten
mukavuutta j a siten myös juhlatunnelmaa.
Urheilijat, voimistelijat, laulajat; soittajat j a muut ohjelman
esittäjät ovat tehneet paljon työtä juhlan onnistumisen hyväksi.
Tämän j a aikaisempien kokemusten ^emirteella voidaan juhlasta
odottaa aika paljon. Toisaalta voi juhlayleisö hyvällä kannatuk­sella
j a "mukanaololla" lisätä tunnehnaa j a siten auttaa urheili­joita
j a ohjelman esittäjiä hyviin tuloksiin^
Tässä mielessä toivotamme Suurjuhlalle hyvää onnea j a me­nestystä.
Esitämme myös suurkiitoksen kalkille niille jotka ovat
tavalla tai toisella auttaneet tämän erikoisnumeron valmistamista.
Lopuksi lausumme näin etukäteen juhlavieraat sydämellisesti
tervetulleiksi Suurjuhlaan.
. ^ Helsinki.' — HeinSkuun alussa p
dettyyn Jyväskylän kesän ©UMOppa
7a4MOgr«ssiin osallistui myös'Krei­kan
sotilasjuntan vuoksi maanpaos^
sa .elävä kirjailija V a s ^ ValliU-kös.',
.
Jyväskylän järjestäjät^ pitivät i l ­meisesti
Vassilikosia aivan liian
vaarallisena miehenä puhumaan vä
fa^vaUasta 'Euroopassa.,'Ehkä tämä:
vuoksi jjohdofi taholta ik yritötty hl
vallasta taiteessa ja viihteessä. Mtef
jeiäjidi^ mmi M mU^
Vassilikos eritteli selvästi eräitä vä
fiivlälaiT o l e n n ^ a syltä.
—; Kapltalisthien jariestelmä or
väklvaltainöni eivät suiiricaan ne
jo^a, vastustavat sitä. Työlauaen
jok]a vastustaa pomoaan, ei öle vä^
Valtainen^ pämvaatoin; ra^ttaväi
riistojärjestelmän. ansio^^^
iao; on väkivaltainen työläisiä koh
tean.
Vai?silikos viittasi Sartreen:
-TT- Mitä lyötyä kirjalUsuudestaor
nälkääh kuoleville ihmisille? vTS
män kysymyksen muunnoksena voi
täisiin nyt tiedustdUa, initä hyöty:
on kirjallisuudesta maalle, jossa va)
lltsee sotalaki, pelko ja terrori?
Kerrottuaan Kreäi^an taustasta j ;
siihen vaikuttavista tekijöiistä Vassi
likos siirtyi romaaninsa Z kuvaa
maan, aikaan.
Useat ovat tiedustelleet minui
ita, miksi Z:ssa on niin paljon väki
Vs^taa. Totuus on se, että "rauha*
mettdtsi noihin aikoiMn Kreikasso
_"sosIaalista oikeutta", sellaisten sor.
rettujen ilmalsukfeinoa, jotka eivSt
voineet ilmaista erimielisyyttaä:n
^jestebnSä kohtaan muutoin kuin
liittymällä rauhanlKkkeeseen. Muu
ta he eivät voineeöcaan, sillä kom­munistinen
puolue on vuodesta 1047
ollut laiton.
Vassilikos totesi valittaen, että
Kreikan traagisesta tapauksesta ci
6le muodostunut lännelle moraalis
ta ongelmaa. Pentagonin täydelllses
ti valvoma Kreikka joutuu tulevai
^uudesäa kokefmaan saman kohta
k>n kuin Pentaginin täydellisest'
valvoma latinalainen Amerikka, eri
tyisesti ArgenUna ja Brasilia.
Vassilikos katsoi, että tällaiser
politiikan seurauksena kreikkalai
set, jotka ovat tavattoman ylcsilölli
siä ja hajanaisuia, ovat nyt ensim
mäistä kertaa täydellisen yksimieli­sinä
ottamaan kantaa Yhdysväitojf
vastaan, ja tämä tulee vastaisuu
dessa kantamaan hedelmää.
Kysymyksellä, onko kreikkalaisil
TULKAA KUULEMAAN
JA KATSOMAAN
: Sanotaan, että suomalanien ei uf
ko kokeilematta. Toivoisin, että s
pitäisi paikkansa meidän kaikkie
kohdalta.
Liian usein uskotaan mitä meill
sanotaan ja mitään harvinaista e
Canada häviää «mä
; CP:nuutistieäon mukaan Canada-on nyt saanut myydyksi
vähemmän vehnää Britannian markkinoilla samalla kun Australia
Ja^Ranska ovat siellä lisänneet vehnän myyntejä.
Saman uutislähteen mukaan Britannia lisäsi vehnän tuontia
viime vuonna 60-prosenttiin koko kulutiismäärästään, mutta Ca­nadan
vienti väheni 59.2 miljoonasta huahelista (1968) 49.9 mil­joonaan
busheliin (v. 1969). Tilanne on vieläkin pahempi jos
huomioidaan että Ganadan vehnävieiiti Britanniaan on 1 9 6 A ^
aikana ollut keskimäärin 82. miljoonaa bnsHelia.
Mitä tapahtuu sitten, jos Britainiiia pääsee Euroopan yhteis-markkinajärjestön
jäsenyyteen, mihin pääministeri Heathin joh­tama
konservatiivineh hallitus pyrkii? Yhtenä jäisenyydeii. ehtona
on ilmeisesti se; että Britannian tulee ofltäa entistä önemmän
vehnää Euroopan yhteismarkklnajärjestÖön kuuluvista maista, eri­koisesti
Ranskasta. '
Euroopan yhteismarkldnajärjestön nmissa, kuten Canadassa-k
in on suuria vehnän ylijäämävuoria. Tässä tilanteessa on itses­tään
selvää, että ne haluavat myydä vehnänsä "uudelle jäsen­maalle"
Britannialla, mikäli se jäseneksi hyväksytään. •
Se tarkoittaisi inohdollisesti sitä, että brittiäUsten leivltn
hinta kohoaisi j a toisaalta sitä, että Canadasta saataisiin myy­dyksi
entistä vähemmän vehnäÄ Britanniaan.
Selvää on, että pääministeri Heath ei voi olla ottamatta
huomioon tätä seikkaa, eikä myöskään sitä, että laajat brittiläis-piirit
tulevat vaatimaan maataloustuotteiden' ostaniiata Britan­nian
kanojen yhteisöön kuuluvisU maista, alla myös Canadasta, °" J"'*^^^*
y t a i i k e * ! » » tojlaa.» v u o M »„n BHt™... « . . . ..t.„
suhteellisen halvalla hinnalla raaatalouÄtaottelta. Asla erikseen seksi toteutumatta jäähelden töl-on
se, kuunteleeko pfiämfnlAteri Heath Ja hSnen konservatiivi- Veiden joukkoon. Mutta ihikäli
!lS^ituksensa kansan mielipidettä tässä asiassa. asiasta tulee tosi, Britannian pää
' Kaikista "toivorikkaista" puheista jt lausunnoista huolimatta f S^*^?"^,""* yhteismärkkinajär-
Britannlan pääsy Euroopan kansojenyhtefsöön ei . l e suinkaan ^"«Vy—^^^^^^^^
"kirkossa kuulutettu" tosiasia. Päinvastoin tftssa jäseneksi pääsyn nadan farmareille..
ole, että näUlä "sanojilla" on taipu
musta vääntää ja värittää sanotte
vaansa oman suppean maailmar
kuvansa mukaisesti. Oma kokeilu o
siis parasta.
Yhtenä niistä, joka kävi kolmise
viikkoa sitten täällä Sudburyss?
Laurentian yliopistolla pidetyn suc
malaisten suurjuhlan ulkoilmaju^
lassa ja sitä seuranneessa yli(^isto
Suuressa salissa esitetyssä konsei
tissa, toivoisin, saavani paljon tut
tuja ja tuntemattomia matkavierai
ta, lähtiessäni Torontossa kuun vaih
teessä pidettävään SCAULn Ja CSJi
yhteiseen urheilu- ja musiil^juh
laan. Aikaisempien kokemusten pe
rusteella uskon, että siellä on se
kä kuultavaa että nähtävää meilk
kalkiUe.
Torontossa t a v a t a a n . S u o ma
laisen musiikin ystävä.
••v.»>,-:
la pakolaislUa olliR yhteydenottoja
USAtn halUtttoeen, Vassifikos ^anoi
näin olleen, mutta huonoin tukkshi.
^amm ei kvke^I^ansemaan ra^
!g(äiia,,.io^^ v ^ i ^ ^ o s . Uh
esi mi ^ta sotilasjunttia:
a a l B johdomn£inen
ys m ikAToM '^memä m
Norja, Italia ja sitten va9ta Kreikka.
Xriiitinen vaara Kreikan pike&n
Sa kuitenkin olemassa Italtassa.
>yynä siihen, > että jEtelä«Eurocpan
i^aatr 0VS4:''parhaiten aUste^^
m niiden tdöiidellinen heikkous, sa-loi
Vassilikos.
Kaiken kaikkiaan kreikkalaiset
'5ivät~nyt tarvitse moraalista kpna,
Vaan pöhittistä, sanoi VassiUk<^,
I. T.
Vense utMnmuit,
libbne kateissa
Sault Ste, Marie, Mlc^. — Köl-
Ti'en henkilön ja 20-^aö Veneen et­sintää
jatketaan tänä (maanantai)
aamuna Ujpper St. Marys äiVMrilla.
U. S. Coast Guard Virkailijat sa-i6ivat,
että huvipursi i^posi sirn-
^on^una Nine Mile Pomtin lähel-
^yyde8s'ä, noin yhdeksän maiäa
'^9än Sault Ste. Marien sulmlta.
Kolmetoistavuotias poika, jota ei
)te tunnistettu, on ainoa pelastunät.
Canadian Steamship Unerin ' a^us
?ört Y'orkm miehistö näki pojan
j(ibssa pidellen kiinni poijusta.
Eurooppa-kohous
huomioitavana
NciMiifiissa
M^wk.^ ^ Ikiomen ^ite stii
tarjotessa Helsmklä Euroopan tur-vaillsuuahoufeiensshi
palkaksi sek»
aMiivhien tbunin^a turvalli-
Mitä miiut ianovat
Suoms!
-fr:
tävä, km^ Möi^o.
v a n r ^ i i ^ ä k . l O P tl
toidesslf^/fiiurocp^iii ixajimM
8.. SamM' läMekii
osuutta käsiteltäessä Euroopan tur^
vallisnutta. \ •
Neuvostoliitossa on viime viikkoi*
tiä kiMMtetty Valnsin runsaasti häO'
mtota Euro(q>an turvallisuu^onfe-renssinvahnisteluun.
Erityisesti on
korostettu sosialistunaiden ulkomi­nistereiden
kesäkuun 1^ lopulla julkai­semaa
miästiota, ididra todetaan
atoittäl^n uäden vaHieen kökoudc-:
hh läytäimön valmisteluissa. EhdH-his
(xxrittää '^oslalistimaideh rfr
kantavan asennoitumisen ja niiden
vilpittömän pyrkhnyksen^mupttaa
Eurooppa raulian' maanosaksi jä
luoda Etirooppaan kollektiivinen tur.
valllsuusjärjestelmä", totesi Neuvos­toliiton
johtava lehti perjantaina.
Sosialistimaiden Budäpestinfnuis-tiossa
kannatettiin Helsinkiä E^uroo-pan
turvallisuuskokouksen paildcana
s e k l elKlotettiin aikaisemmin esi-tet^^
n . työjärjesty^kvsyriiysten li-^
siksi mm.^ että kalkkien Euroopan
maldOi sekä USA:n ja Canadan yh­teinen
turvallisuuskokous perustaisi
elimen selvittämään ulkomaisten
jouldcojen vähentämistä Euroopan
valtioiden alueelta.
pm
yhtyettä jättämäki Pois yhden pldetyihimän fäurvaisa, m^^^'oi
l9Useet:<'S^itiä, en tarvitse teidän soiakoneistoariae. Minätar­vitse
teidän ghetto-näköidaänne" ' "
Öues* Who yhtye oli kutsuttu Valkoiseen taloon antamaaft perjan-täi-
iltina (17 pnä) ohjelmaansa pirinssi Charlesille j a prinsessa
Annelle sekä presidentti Richard Nixonille.)
DtekÖkRATIAN "RAEBffNUSALALTA"
Ml olemme menettäneet lähes 45,000 amerikkalaisen hengen
ja 275,000 haavoittuneissa; käyttäneet varoja yli $125 miljardia
ja menettäneet yli 7,000 lentokonetta, ja me olemme pudottako
Vietnamin taistalunn-.aikana enemmän-ppmmfja kuin tois^^'
hiaäilmänkbäassa Vi kbreah shdasia ^^yliteeniä. — Clark ^Clfidi^,,
USAn ehtinen pucHtisttisminiiteri ja »Trumariin; Kennedyn .ja,^oliriV
: onin neuvonantaja.
SUOMEN UUTISIA
im
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
Olga Hendrickson, Toronto,
Ontario, täyttää lauantaina hei­näkuun
25 päivänä 83 vuotta.
Lauri JokinenrWhitefish, On­tario,
(Little Penäge) täyttää
tiistaina, heinäkuun 28 päiyänä
71 Vuo'tta.
Emil Rahkola, Sault Ste. Ma­rie,
Ont., täyttää. keskiviikkona,
heipäk. 29 pnä 71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tut-tavain
onnentoivotuksiin.
HeMBU. — (Söoml-Seani
^bnairin matkaStajamäSrä
nuusassa
Fhmahin Atiantin reitiUä kohosi
matkustajien määrä kesäkuussa lä­hes
3^300:aan luvun oltua vuosi sit­ten
2,140. Lisäys on siis ollut 54
orcisenttia.
Finnau' kuljetti kesäkuussa Eu-oopasta
Pohjois^Amerikkaan 826
Tiatknstajaar-eli 32 h»ikeä IeD!oa
kohti. MatkuÄajakudrmitusstdide oli
uten vain 23,9 prosenttia. New
Voridsta Atlantin yli lensi Finnairin
vuoroUIa kes&uussa 2,469 matkus­tajaa
eli 95 Matkustajaa lentoa koh-u
Matbustajakuormitus -siditeekii
iäadaan 71,3 prosenttia. (HS)
•
Saomalaisten.rakentama Viru-botelli
harjalOtfkeadessaan
Suomalais^i^iiiiln Tallinnaan ra-
'cennettu Vini- eli Inturist-4ioteIIi on
cohonmit harjakoriceuteensa. Tällä
'letkeHä on työmaalla töissä nObi
m imestä erlp!uoliltai3w>mea. Vai-ni8tttttuaan'T23*
err«&stoen Vhru
>ystyy ottamiaan vastaan 704 yie-asta.
Hotellin lasketaan olevan
'ahnis kevätkesäUä 1972, kem^tiiin
rakasta vastaavasta savonEnnalai-esta
Repo öyrstä, (HS)
•
ngrid Bergman kast^ri laivan
Nordic Prince on nimeltään viasi
Caribian merelle risteilemään tar-
:oitettu alus; jonka 3^1 maaihnan
niuluisimmlsta elokuvatäfadlstä Ing-id
Bergman, 9. heinäkuuta kastoi
VärtsUän Hietalahden telakaUa Hei
ingissä. V e s i l l e l a ^ di erittiin
ihlallinen ja sitä seurasi monlsatar
•äinen yl^joukko. 18,000 tonnin
i l Nordic Prince valmistuu ensi
esäkuussa. Sen pituus on 168,3
netriä ja leveys 24,0 metriä. No-
>eutta laiva kehittää 23 sohnna.
AVärtsUättä on edelleen 43% kai­usta
maaihnan itä- j a länsiteli^i-ten
tilauksista. Suomen laivanra-
;ennusteolllsuuteen luotetaan kaik­kialla
maaihnassa, ennen kaikkea
hyvän tdmilBsen laadun ja toimitun
aikojen takia. Suomalaiset telakat
ovat yleensä kyenneet pitämään lu­paamansa
toimitusajat. (SS,US)
Kolikkoon mahtoi 745 kirjainta
Kaiverruksen epävirallinen Suo­men
ennätys on imatralaisen kulta­seppä
Veikko Rantalan nimissä. Hän
on kaivertanut hopeisen 25 pennin
rahan toiselle puolelle Isä meidän
rukouksen. Herran siunauksen, kakj
si lasten rukousta sekä päiväyksen
ja oman nimensä, kaiken kaikkiaan
745 kirjamta. Rahaan kaiverrettu
teksti on niin pientä, etlei sitä voi
lukea ilman voimakkaasti suurenta­vaa
suurennuslasia. Suurennuslasil­la
katseltuna se on täysin luettavaa
ja kaiverrus on tasaista ja kaunista.
Jos joku kaivertaa, samankdcoiäeen
kolikkoon enemmän, niin Rantala
lupaa tehdä toisen yrityksen. "Var­maa
on, eitä silloin kolikossa on
runsaasti yli 800 kirjainta." (HS)
•
Ebie Laine kuollut
Näyttelijä Eine Laine kuoli Hel­singissä
5. heinäkuuta. Hän oli syn­tynyt
Helsingissä 13. 12. 1892. Eine
Laine tuli tunnetuksi ja rakastetuk­si
sekä fihnissä että teatterissa eri­tyisesti
Oulussa, Viipurissa, Tampe­reella
ja Helsingissä. (Suomen Tie­totoimisto.)
•
Nevala tähUä 95 metriin
Reikä on koska tahansa 95 metrin
kohdalla, sillä olen harjoitellut ran­kasti,
sanoo Pauli Nevala, joka
Teuvan piirikunnallislssa naldcasi 6.
heinäkuuta 87,17 ja seuraavana päi­vänä
90,06. — Teijan kisoissa Koke­mäellä
Matti Yrjölä pommitti 19
metrin rajaa ja ylitti sen varsinai­sessa
kilpailussa tuldcsella 19,05.
Ylimääräisellä koetuksella kuula
lensi 19,77, mutta sitä ei voida no­teerata
tilastoihin. (US)
Kirpein päiföksiä
elikä tehtävä
- Nixon
Washlng(on. —: Presidentti Ric­hard
Nixon esitti laöantafaia kong-ressilte
varoituksen, että siticeän
budjettivajauksen vucksi "voi edes­sä
olla vaikeita jk kipeästi sattuvia
toimei^iteitä".
Valkoisessa talossa julkaisemas­saan
lausunnossa presidentti Nbtoii
esittää m^idolUsiuden verojen ko­rottamisesta,
meriojen suuresta vä-^
hentämisestä tai veto^ikeuden käy-,
töstä suurien rhäärärahojen koh­dalta.
Mitään päätöstä ei ole Valkoisen
talon tiedonannon mukaan vielä t^-
ty sutä, tuleeko kongressta viime
viikolla hyväksymä $4.4 miljardin
hintahien opetuslaitdcsen määrä­raha
eitettäväksi.
Mr Nucon antoi kuitenkin tietää,
että budjetin jatkuva ja suuri tap­pio
aiheuttaa hänen hallitidcselleen
huolestumisen aihetta.
Mitään ei ole kuitenkaan sanottu
valtavan suurten sotamenojen vä­hentämismahdollisuudesta.
Palava Ithjataiva
upposi
Santa Cruz De Tenerife. — i Nqr- '
jal<iisen Ihijalalvan Fulvlas mat­kustajat
ja laivan miehistö, b ^ -
kiaan 721 ihmistä saatiin pelaste^
taksi merestä sonmmtalna Kädk-rian
saarten pofajoispuolelta. Pa­lamaan
syttynyt laiva upposi mäSi
nairtaina 2,000 sylen syvyyteen.
Knkaan ei onnettomuudessa kiioI<-
lut, mutta aiaaldn kolme matbts- ^
tajaa lonkksantal.
Laivan 448 matkustajaa; ^a 273
miehistöön kuuluvaa henkilöä saa­pui
sunnuntama Santa Cruziin rans­kalaisella
mtolaiva Ancerrillella,
mikä meni SOS4cut5un' kuultuaan
Fulvian avuksi. •/
• Suurin osa matkustajista oli ita­lialaisia.
Suurin osa miehistöön kuu^
luvista oli norjalaisia.
Varhain sunnuntaiaamuna, kone­huoneessa
tapahtunut räjähdys sy­tytti
tulipaton. Heti sen jälkeen nir
vettim lähettämään SOS avunpyyn­töjä.
Puolen tunnin kuluttua räjäh­dyksen
jälkeen annettiin; määräys
poistua laivasta.
Meri oli tyyni ja matkustajain
kffl^man mukaan mitään paniikkia
ei syntynyt. Niin pääsivät kaikki pe-lastusveneislui.
POIKKEUSLAKI VOIMAAN
Britannian iUnT^ antoi xtseHeein suiuiriia
eiikois^tuii&sia s a l t ^ ^ laboa ta&ia
Lontoo. — Britanniassa julis­tettiin
torstaina poikkeuslaki voi­maan
sen vuoksi kun 47,000 sa­tamatyöläisen
kansallinen lakko
halvaannutti ruoan, raaka-ainei­den
j a muiden tuotteiden kulje­tuksen
maan satamapaikkojen
kautta. Tämä on Britannian en­simmäinen
satamalakko vuoden
1926 jälkeen.
Puhuen "suurenmoisista vahin­goista
mitä tämä lakko voi ai­heuttaa",
työasiain ministeri Ro­bert
Carr sanoi alahuoneen is-,
tunnossa, että hän tulee nimit­tämään
tutkimusoikeuden, jonr
ka tehtävänä on löytää perusta
neuvottelujen uudelleei;! aloitta­miseksi.
Jouduttuaan 4-viikkoisen halli­tuskautensa
ensimmäisen surren
kriisitilanteen eteen, konservatii­vihallitus
julisti poikkeuslain voi­maan
kuningattaren nimissä. K u ­ningatar
Elizabeth saapui 10-päi-väiseltä
vierailultaan Canadasta
niin, että hän voi henldlökohtai-sesti
allekirjoittaa tämän julis­tuksen.
Tämä julistus antaa hallltnk-^
selle valtuudet käyttää asevoimia
tarpeellisten ruokatavarain los-saamisessa,
jäädyttää hinnat,
määrätä laivojen omistajat kul­jettamaan
vissejä tavaroita jne.
Yksityiskohtaiset tiedot näistä
sääd(Hcsistä julkaistiin perjantai­na.
Poikkeuslakitilanteeseen tur­vauduttiin
tätä ennen viimeksi
työväenpuolueen hallituksen toi­mesta
toukokuun 23 pnä 1966
brittiläisten merimiesten lakon
aikana.
Toisen maailmansodan päätty­misen
jälkeen Britanniassa on
tätä ennen turvauduttu neljä kerr
taa poikkeuslakien käyttöön.
PÄIVÄN PAKINA
SUURJUHLASSA TAVATAAN
Nim todellakin, kiitos kysymäs­tä
Toronton suurjuhlassa tavataan!
Toivottavasti tapaamme jo Don
haaUn avajaistansseissa perjantaL
iltsna (31 pnä), tai viimeistään
"l*aJennon puistossa""' varhahi
lauantaiaamuna, missä alkaa ur­heiluväen
voiman, taidon ja kun­non
mittely.
Puhutaan "ikänuorista" ja s|i-näkin
voidaan toisinaan ampua
tuU, että vaikka juhUen yhdistä­minen
ei olekaan sellainen patentti
lääke, mikä parantaa kertalyönnil-lä
kaikki ongelmat, niin se edustaa
kuitenkin huomattavaa edistys­askelta
kaikkien asianomaisten
yhtclsdal Äduksi.
Nähi tdhtiln topulta päätös yh­teisten
suurjuhlien järjestämlseacsi
— eikä sitä päätöstä ole tarvinnut
katua. Nekin — ja heitä löytyi
yU maaUn, kuten sUnäkin kun sa- kuromastakin järjestöstä ~ jotkA
notaan, että "elämä alkaa neljästä- ^äilivät yhteisten juhlien etuisuut-kymmenestä".
Mutta tosiasia on
sittenOdn, tittä urheilu- ja musiikkl-juhliemme
viehätys ja mielenkihi-to
ei ole lainkaan vähentynyt näi­den
vuosien aikana — ja muiitaa
tulee, että niitä alettiin viettää
SCAUL:n ja CSJ:n eriUisinä tilai­suuksina
jo kauan ennen toista
maailmansotaa.
Nykyisessä, eli yhtyneessä mUo-ta
j<Ao syystä tai toisesta, ovat
tulleet huomaamaan, että tämän
historiallisen päätöksen johdosta
meillä on ollut ja tulee edelleenkin
olemaan entistä ehommat ja mo­nipuolisemmat
urheilu- ja musiik­kijuhlat.
jaannidcsen ja t^Nrailun asemesta
sovittaisim siltä, että järjestettäi­siin
tasapuolisauden puitteissa se­kä
toinen toistemme kunnioituksen
olosuhteissa kaikkia kansalaisiam­me-
edustavat todelliset suurjuhlat
mitä niin SCAUL kum CSJ:n
toimesta on vuosikausia suositeUu.
Udcomme, että vatttosa Canadan
suomalaisista oUsi vabniina . täl­laiseen
suuryritykseen.
Se' antaisi meille kaikessa vaati­mattomuudessakin
tilaisuuden sa­noa
muille canadalaisiUe, että näin
me yritämme yhteisvoimin vaalia
kansanvaltaisten tunnusten mukai­sesti
kuolemattomia kulttuuripe­rinteitämme,
ja siten menetellen
rikastuttaa osaltamme pikkuruisen
mieliala siksi, kun sen ohjelmistoa '
voidaan seurata entistä miellyttä* ;
vunmistä paikoista..
Juhlapaikamme on myös vuo­tuista
loma-aikaa. Ja loman tar­koituksena
on vi4>auttaa ihminen ;
jdcapäiväisestä yn4)äri9tö6tään — i
kerätäkseen uusia psyykkisiä ja
fyysisiä voimia seuraavaai^^ työfcaut- '
ta varten.
Matkailu, siinä yhteydessä myös
kotimainen matkailu, vie tässä yfa- i
teydessä yhä tärkeämpää osaa. i
Jos loma vietetään vain oleillen,
ollaan loman jälkeen pitkän aikaa
väsyneitä ja.;Jialuttomia, ennoi
kum työ alkaa taas "maistua".
Mutta liikunta pbistää. Ja kun lii-. 1
kunnan yhteyteen otetaan nämä '••
suuijuhlat mompuolisine ohjefani-. ;
neen, niin siitä on kaksiidoertamen '
hyöty.
Onko sitten ihme, vaädca tide-vaan
suurjuhlaan varaudutaan yh­j
monikansallisia värivivahteita hei- tä innokkain mielin kuhi niiden al-
Se on ollut monella tavalla hyö- jastavaa Canadan kehittyvää kan- käessäkin neljättfikymnnäitä vuot-dyksi
molemmille järjestöille. Se sallista kulttuuria. ta sitt«i?
V " j » / « « « K . CU ^ u v , « « * . - . on oUut suureksi hyödyksi myös Tässä edistyksellisessä ja yhteis- Kaiken lisäksi sieUä saavat hit-dossa,
nyt tuleva suur juhla on jär- juhlayleisölle, joka saa täten tilal- hyvään pyrkivässä hengessä viete- tavat tavata toisiaan ja tuntemat-jestyksessään
neljästoista suuden seurata samassa tilalsuu- tään Torontossa noh» kymmenen tomat uusia tuttavuuksia. AilekU^
Neljätoista vuotta on siis kulu- dessa urtieilukllpailuja, voimistelu- päivän kuluttua alkavaa SCAULn joittanut puolestaan toivoo, «ttä
nut sUtä kun SCAUL ja CSJ päät- näytöksiä, konsertteja Ja näytel- ja OSJn yhteistä 14. suurjuhlaa, tällaiselle henkilökohtaiselle kans-
Uvät lyödä "hynttyynsä" yliteen miä. Pitkien, vaikeitten ja kalliit- Sille ajatukseUe kannattaa antaa sakäymiselle Jäisi myös aikaa J
näiden arvoiuhUen järjestämises- ten malkojen vuoksi iäUä on ensi- tuki ja" kannahis. mahdoUisuuksiä, vaikka ohjelma
ajj , - lukaisen täriceä merkitys. SieUä el liioin tarvitse kenenkään onkin laaj
Kysymys ei ollut silloin mistään Kuinka elähdyttäviä urheilu- Ja
"haulikkohäistä", vaan vuosia kes- musiikkijuhlia pieni kansalHsryh-tärieen
keskustelun Ja välttelynkin mämnve voisikaan UlällU Canadas-tuloksesta.
Mitä kauemmin aslas- sa järjestöä, Jos suurelta osalta
valittaa ohjelman vähyyttä eikä
muita epämleluisuidcsia. Päinvas­toin,
niikäU sääsuhteet semedellyt-tävKt,
Suurjirtikissa on tänä vuon-
Niin, suurjuhlassa siis tavataan
ja < kun tavataan,' niin paiskataan
kättä Ja juteUaan vähän kuulumi­sista,
vaikka (yö vaatii sielläkin
ta keskustettlln, slttt selvemmäksi keinotckoisesU yUäpldeitävän ha- na, nUn uskomme, erittäin pirteä osansa. - Känsäkoura,