Vapaus, May 8, 1958

              Slvii 2 . Torstaina, toukokuun 8 p. — Thursdavy May 8,: 1958
(PHKKin r-- iQdependent LalK>r
taUlli^ Ifö^^ Aäthorized
a« 4eieontf maU % the Post
OfBm li0li^rim Ottawa. Pub-
U^UM^ weätly; Ttiesdays.
Ttmtda^ and Saturdays tiy Vapaus
ParoMhlng Company Ud., B t ^ - i 02
Epgi^$t W^ Sudbury/^Ont^rCanada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Edltorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi, idltor W. EUund; mailing
axldress: Box 69, Sudbuty», OnUrlo.
AdverUsing rate9 upon appUcattoo.
Translatlon free of cbarge.
TELAUSHDiNAT:
Canadässa: 1 vk. IM 6 kk. 3.75
. 3 kk. 2.25
\¥l^y&valloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Sttoinessa: - 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
,
Martti Sutinen, Sudburyi On^»
täyttää lauahtainai, toukokuun 10
pnä 60 vuotta.
IISA:n vakoilupäillikkö^^
iii
Samalla kimkokarl^^ )5n tullut tietoiseksi
siitai=eit|[ tässä biaätSäatai^ttais^^ jos imeiUmijtie. menes-*
tykselli^ti. ^Rallia sosialististen maäilmanösan maideil
kanssa, iujfen on seltetty, entistä enemmänyliopistösivistyk-sen
sääntöitä kansalaisia, kauniit paheet tuntuvat jpleen hau-täuJ^
VcMi nima^ todellistiuden aillö., ' ^
•yleisesti tiinnetaäii, että yliopistosivistys ön, id^Uetty tur
hansilta lahjakkailta canadalaisUta vain.sen ,yuoksi, kun he
ovat sattumoisin sjmityneet köyhistä vanhemmista. Varakkai­den
läps^ hankkivat joten^ kuten itselleen yliopiston päästö­todistuksen,
vaikka heillä olisi niin kova puupää, että tikkuja
menisi kynsien alle päätä pestessä. Mutta varattoman per-heeQ
lapsella ei ole-mahdollisuutta päästä yliopistoon juuri
lainkaan, jos sattuu niin, että hän on sjmtynyt jossakin pik­kukaupungissa
tai maaseudulla, missä ei yliopistoa ole. Tämä
pitää paikkansa siitäkin huolimatta vanikka kyseinen nuoru­kainen
tai neitonen olisi kuinka lahjakas tahcUisa. Keskinker-
'. täinen työläis- tai farmariperhe ei voi normaalisestl lapsiaan
' lal^ttää johonMn suiurkaupuiigin yliopistoon, sillä siihen ei­vät
varat kerta kaikkijian riitä.
Viimeaikoina on yleisesti tunnustettu, että tämä tilanne
' on suorastaan kansallista haaskausta. Koulu- ja opetusasioi-
. hin kiintyneet piirit ovat osoittaneet oikein tilastollisesti, että
; vaii^ inurto-osa niistä koululaisista, joiden pitäisi lahjakkuu-
; tensa perusteella jatkaa-opintojaan keskikoulusta päästyään,
menee nykyään yliopistoon. Tämän tilanteen korjaamiseksi
. on^idetty kauniita puheita ja annettu hyviä lupauksia. Mut-ta
nyt näyttää kuitenkin, että työläisnuorten opiskelumahdol-
; lisuiidet tulevat entisestään huonontumaan.
•Tunnettu McGill-yliopisto tiedoitti viikko sitten, että se
• tulee ensi syksynä nostamaan sisäänkirjoitiismaksua viidestä-
• kymmenestä aina sataanviiteenlqrmmeneen dollariin asti.
Ottawan yliopisto tiedoitti alkuviikolla, että se tulee syk-
• syliä kohottamaan sisäänkirjoitusmaksua noin kymmenellä
' prosentilla — uuden sisäänkirjoitusmaksun ollessa $325 luku-kaiudelta
entisen $300 asemesta. Manitoban yliopisto korottaa
• myös noin kymmenellä prosentilla sisäänkirjoitusmaksujaan
— sillä mainittu laitos pyrkii opiskelijainsa kustannuksella
täten saamaan $100,000 lisätulot vuodessa.
Ilman muuta on selvää, että sisäänkirjoitiismaksujen ko­rottaminen
tekee entistä vaikeammaksi työtätekevien lap­sille
päästä opii^tojaan jfitkamaan yliopistoon:/Mutta tämä ei .
ole ainoa kieltei^en/puoli tässä asiassa. Täyjtliisten työtäte­kevien
talpusasein^ on paljon huono^itunut. FeurmayipeA
joidmpn; pitkin matkojen vuoksi muutenkin^ väike» iraada
lap^iian ylidplstoöri, ovat jo vousikätisiä olleet täldiispulan
puristuksessa.-Nyt on työläisten kiroukseksi tullut jbukkö-tyottömyys,.
jp]fe4 tietysti inyos pikkii^ijfeaJöita; jotka
tq>a9Vat l^yidä sesonkitöiss» varsinkin talvia^
pien tilastotietojen nipkaan Canadan jokaisesta k^nimeYi&tä i
työssäkäyvästä on nyt 1 työttömänä tai ainakin vain osa-aika^
Össä. ' :'\
l/Tämä työttömyystilanne vähentää suuresti työläisjouk­koja
jä pikkufärmarien tuloja. Se vähentää heidän mahdol-lisauksiaan
lasten kouluttamiseksi varsinkin kotipiirin ulko-pucdella.
Mutta tilanteen paheneminen on Vieläkin stiurömpi,
silla vallitsevasta pulakaudesta huolirnatta nousevat elihkus-tannukset
jatkuvasti. Nyt juuri julkaistut viralliset tilastot
osoittavat, että elinkustannukset ovat kohonneet ennätysta­loon
tqisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta — mikä tieten­kin
tarkoittaa opiskelijain kohdalta "ruokalaskujen" kohoa­mista
— ja sitä ei vähävaraisten opiskelijain kukkaro voi
kestää. V
Kun tässä tilanteessa itorotetaan vielä yliopistojen sisään-kirjoitusmaksuja,
kuten nyt on tapahtumassa kautta linjan,
niin selvää on, että se rajoittaa edelleen työläisnuorten opis­kelumahdollisuuksia.
Jos tätä taloussuuntaa jatketaan, niin
silloin saadaan pitää niin kauniita ja rehellisiäkin puheita
kuin halutaan opiskelumahdollisuuksien lisäämisen tarpeel­lisuudesta,
pääsemättä t ä ^ kauniissa ja tarpeelli^ssa tavoit­teessa
askeltakaan eteenpäin. Kauniitten illallispuheitten
asemesta tarvitaan tässä suhteessa kouraantuntuvia toimen­piteitä
taloudellisella alalla niin, että vähävaraisten lapset
saavat todella käytännöllisen tilaisuuden jatkaa opiskeluaan
yliopistoissa.
vontaan
Helsinki. — (S-S) YiidysvaUat ai­koo
ehdottaa SuömisUejä RnbtsiUe
neuvottelu]», i saadakseen selyilte
näiden maiden suhtautumisen Ame­rikan
taholta arktisten alueiden il­mavalvonnasta
esitettyyn suunnitel­maan,
^uunnitielniassa ehdotetaan
valvonnan alaisiksi kaikkia napapii­ristä
pohjoiseen sijaitsevia alueita.
... Yhdysvaltain YK:n, edustaja
Lodge on toimittanut Yhdysvaltain
ehdotuksen tekstin Suomen pysy­välle
YK.n edustajalle, suurlähetti­läs
G. Ä. GripenberigiUe. joka on
toimittanut sen edelleen Helsinkiin.
Asiaan liittyviä neuvotteluja koske­vaa
ehdotusta ei Yhdysvaltain ta­holta
ole tehty Suomelle. (Kaikki
lehdet)
SiMllfilla hän tunnustaa laiisunaiden kärsineen
täyddHienfiaskon kaiippasäam
Yhdysvaltain hallituksen keskus-vakoilujärjestön
johtaja mr. Allen
Dulles piti äskettäin Yhdysvaltain
kauppakamarin järjestämässä tilai­suudessa
puheen, jossa hän tunnus­taa
Neuvostoliiton taloudellisen elä-
Htän nopean nousun ja vaikutuksen
lisääntymisen kaikkialla maailmas­sa.
Tämä Yhdysvsdtain nykyisen val­tiosihteeri
John Foster DuUesin veli
tulkitsee näkemyksiään omalla ta­vallaan
puhuen pakkotoimenpiteis­tä,
mutta sittenkin häh I valoittaa
monia Neuvostoliittoa koskevia asi­oita
yllättävän suorasukaisesti.
Ymmärtääksemme kuinka vakava
Neuvostoliiton taloudellinen uhka
on, niin on välttämätöntä ymmär­tää
Neuvostoliiton taloudellista ja
teollista perustaa, sanoo hän.
Sitten vuodesta 1928 lähtien on
Neuvostoliitto kehittynyt maata­lousmaasta
teollisesti kehittyneeksi
maaksi, joka on toisella tilalla
maailmassa.
YLEISÖN KIRJEITÄ
NATO-liiton ulkoministerikokous
NATO-liiton ulkoministerien kokous alkoi maanantaina
KoQpenhaminassa, Tanskassa.
Saatujen uutistietojen mukaan kokouksen purtavana on
kovanlainen pähkinä siitä miten pitäisi jäsenvaltojen suh­tautua
korkeinunan tason neuvotteluun kansainvälisen jän-nitystilanteen
lieventämiseksi, mitä ihmiskunnan suuri enem­mistö
vaatii ja toivoo.
; Eräässä mielessä nyt kokoontunut ulkoministerikokous
on jatkoa viime joulukuussa alkaneelle kertomukselle, vaik­ka
onkin ilmeistä, kuten on uutistiedoissa kerrottu, että Köö­penhaminan
kokousta pidetään hieman rauhallisemmassa il­mapiirissä.
'
M.NATO-liiton ' maiden päämiesten Pariisin kokpuksessa
\aime joulukuussa vallitsi miltei hysteerinen ilmapiiri Neu­vostoliiton
sputnikkien johdosta. Tilannetta pahensi vielä se
kun Yhdysvalloissa yritettiin NATO-kokouksen aattona saa­da
pallonkokomen satelliitti myös mapalloamme kiertämään,
mutta tämä koväpaineisiesti mainostettu yritys epäonnistui
suirtceasti. ;
^-Kuten muistetaan, tässä tilanteessa pidettiin NATO-liiton
maiden päämiesten kokous viime joulukuussa, jolloin Yhdys­valtain
keskeisinq}änä vaatimuksena oli se, etä muiden NA­TO-
maiden täytyy antaa Yhdysvalloille oikeus perustaa
atomi" ja ohjusasieijden tukiasemia alueilleen. Eräitä timnet-tiija
poikkeuksia lukuunottamatta enemmistö muista NATO-maista
"kannatti periaatteessa" näiden ohjustukikohtien ra-keiitamista
— tosin'klikin silkH varauksella, että ne rakenne­taan
jonnekm muualle, eikä lieidän omille alueilleen!'
Pääasiallisena kiistakysymyksenä oU joulukuussa se, että
samalla kun Yhdysvallat piti kaikkein tärkeimpänä ohjus­tukikohtien
rakentamista liittolaisifiaittensa alueil}^, toiset
NATOCmdat kördstivät neuvottelujöH^
liiton kanssa niin, että nämä ohjustukikohtien rakehtianjis-pUUh&
t iraukeäi$ivat "periaatekeskustelun" jälkeen^j
FARMAREITA AIOTAAN
EDELLEEN KUPATA
Port Arthur. —'Täällä Järvien-pään
ympäristössä hommataan sii­hen
malliin, että farmarien maitoa
ruvetaan ajamaan tankkitrokeilla
meijereihin. Tätä hommaa oli Ka-kabekassa
vastustettu niin voimak­kaasti,
jotta äänestyksessä oli joka
neljästä farmarista kolme äänestä­nyt
vastaan ja vain yksi puolesta.
Mutta siellä oli myös annettu tietää,
jotta tankkitrokit tulevat käytän­töön
äänestyksen tuloksesta riippu­matta.
Uskottavasti asia niin on. Ei->
hän tällaisissa kysymyksissä yksUö
merkitse mitään ja järjestöä ei ole.
Miksi farmarit tätä uutta hommaa
vastustavat* Sikii kun se tarkoit­taisi
taas jöttakiii tiiliahsia lisäme-nöjla
ja vaikiä maltdtalous oit ollut
pärcrnj^aa kuin niuu ^f ahnaias, niiii
ei 'sekään''ole ieU!)istäC jötta siinä
ttihaiisia' t4i[iä^än: liiatta kUn Hyt
saadaan; aina kplnae' neljästä jää-inään'
pois. iiiin' sittenhän yöt itioh-n^
iiQii^jia nös^; vs|il(^ hin­taa:'
iUttiill^ ^ miMö^s^ et­tei
se pikkufarinauis kannata^ mtitta
kaksoiskauj^kien' ympäristössä ei
näytä kännättävää vähän suinreinpi-kaan
fatrihäiis, koska rikkaimmat
farmarit ovat lakanhieet ensiksi far-maacfitasta.
Gi'eat \Lakes Pulp & Pa­per
yhtiöUä oli aikaisemmin hyvä
juurikasviinaä. Joku vuosi sitten
miilulle tuli asiaa hieimä sitä kat­seinaan.
Se oli mahtava kasvimaa ja
niin pehmeäkin. ettei se kantanut
päällään niin suuria vehkeitä kuin
olisi haluttu. Se myi auransa mul-ie
jolla oli kovemmat maat Minä
jäin siihen käsitykseen jotta ei
Great Lakekaan "rahaa tehdäkseen"
farmaa.
Mutta Suomessa on maatalous
uutistiedoista päättäen toista kuin
täällä. Siellä kaatuu hallituskin, mil­loin
maitohinkkuun, milloin leivän
hintaaJD. Mutta vaikka sielläkin on
valittamilta; Suomen talonpojat
ovat kuitenkin paremmassa ase­massa
kuin täkäläiset farmarit, sil­lä
heidän tukenaan ja apunaan on
voimakkaattyöväenpuolueet ja
muut järjestöt — Jacob Huhta.
Nyt näyttää siltä, että Köö­penhaminan
kokouksessa kes­kustellaan
edelleen korkeim­man
tason neuvottelusta. Yh­dysvaltain
valtiosihteeri John
Foster OuUeskiri, joka on här­käpäisesti
vastustanut kaikkia
sopimuksia aseistariisumisen
hyväksi, on nyt joutunut muut­tamaan
kantaansa siten, että
fankin puhuu jo korkeimman
tason neuvottelun tarpeellisuu­desta.
'Mutta ilmeistä on, että
samalla kun - NATO-liiton jä-sienmaiden
enemmistö haluaisi
kiirehtiä korkeimman tason
neuvottelun järjestämistä, Yh­dysvaltain,
edustajain tavoittee­na
on lykätä tämä korkeimman
tason, neuvottelu mahdollisim­man
kauaksi tulevaisuuteen —
ainakin ensi syksyyn ja jos
suinkin mahdollista kokonaan
seuraavaan vuoteen. .
Tältä pohjalta katsoen Köö­penhaminan
kokous on jatkoa
Pariisissa viiihe joulukuussa
alkaneelle kertomukselle Yh­dysvaltain
ulkopolitiikan tur­miollisuudesta,
mikä ei saa
enää kannatusta juiiri missään.
Asiain tässä vaiheessa si siis
voida mitään erikoisempaa
odottaa ^Kööpenhaminan ko­kouksesta,,
sillä "isännän tjäni"
kuuluu kuitenkin vielä mtlko
voimakkaana. '
VIELÄKIN SOINTULALAISTEN
PIONEERIEN HERJAUKSESTA
Garibaldi, B.C. — Pistän teille
tässä jonkun rivin kun näin Vapau­desta
Sointuian esiraivaajien puo­lesta
pakinan sitä herjaajalehteä
Christian Lifea vastaan. Päätin sil­loin
heittää korteni yhteiseen ke­koon
koska minun läheisiä sukalai-si
»ii on haudattuna siellä huomat­tava
määrä ilman mainitun herjaa­jan
"rukouksia".
Sanottakoon suoraan, että mjnä
henkilökohtaisesti olen jo pikku­pojasta
alkaen tuntenut vissinlais­ta
vastenmielisyyttä sekä valtiokirk­koa
että sen edustamaa uskontoa
kohtaan. Muistan vieläkin miten
meitä lapsia peloiteltiin, että "tai­vaan
Isä piiskaa rautavitsalla, ellet­te
ole hiljaa". Ajettelin jp sillojn
lapsen mielellä kauhuissani, että se
ei sovi minulle. Se johdatti minut
tutkimaan asiaa n^ö^emqin ja vis-seihin
loppupäätelmiin; '
Niin, tulin Suomesta suoraa
Sointulaan keväällä 1949, äiskpnijöl
asunut siellä silloin "jo y l i v u w
ta. Siskoni eli ainoastaan kolme
viikkoa sen jälkeen. Hän kuoli pa-hdn
sydäntaudin^murtamana. Kes­kustelin
siHoin siskoni'kanssa niin
paljon kuin tilaisuutta oli. Hän tie­si
kuolemansa olevan/lähellä. Erää­näkin
iltana hän sanoi minulle
kuinka täydellisesti hän oli vapau­tunut
uskonnon vaikutuksesta. Tä­hän
tietysti vaikutti valtaosalta hä­nen
ikävät muistonsa Suomen pap­pisvallasta.
Hän muisteli' kuolemaa
odottaessaan sitäkin kun isämme
pU pidätettynä luokkasodan aikana.
Siskoni oli silloin vasta 18-vuotias
— mutta häntäkin kuulusteltiin sil­loin
erittäin tarkasti ja uhkailtiin
myös raa'asti. Ja niille samoille uh­kaajille
antoivat Suomen papit
ainakin meidän kotiseudullamme
'siunauksensa*^*? Onko sitten ihme
vaikka siskoni viime toivomus oli
ettei hänen haudalleen saa pappia
tuoda? Samalla hän pyysi minua
lausumaan haudallaan muiotoksi
muutaman sanan ja minä täytin hä­nen
toivomuksensa vaikka se olikin
kovanlaisen elämäni kaikkein ras­kain,
ja samalla rakkain tehtävä.
Kymmenen kuukautta myöhem­min
kuoli siskoni mies samaan tau­tiin.
Tapasin hänet paria päivää
ennen kuolemaansa Niagara hotel­lissa
t Vancouverissa. Hän sanoi voi­vansa
aika ajoin huonosti. Puhuim­me
Vähän aikaa siskostani ja hä­nen
poismenostaan. Tällöin hän
puolestaan sanoi minulle, ettei hä­nenkään
haudalleen saa pappia tuot­taa.
Heidän molempien hautaustilai-suutensa
olivat hyvin kauniita ja
vaikuttavia surujuhlia. Mainittakoon
vielä että Sointuian naiset lauloivat
: oikein kauniisti hieidän muistolleen.
Surusaattueet olivat myös suuret.
Sointuian hautausmaa on, kuten
kaikki muutkin hautausmaat surul­linen
vierailupaikka. Hautausmais­sahan
lepää meidän rakkaimpiäm-me
ja läheisimpiämme. i
Mitä tulee Sointuian hautausmaa­han
on se yksinkertaisen vaatima­ton,
vailla kaikkea farisealaista ui
kokultaisuutta. Juuri ulkokultai­suutta
siellä viime untaan nukku­vat
Sointuian esiraivaajat halveksi­vatkin.
Heihin ja heidän lepopaik-kaansjLSopii
runo: "Mun huonehes-sani
seinäll' on, yks' kuva halpa ko­ruton,
ja siinä ollut on monta vuot­ta
ja aina ihailen mä tuota..."
Tämän hautausmaan paikka Koti­niemessä
on mielestäni harvinaisen
kaunis Tyynenmereu lähteet keinu­vat
lähettyvillä. Tuuli humisee hil­jaa
vanhojen puitten latvoissa kuin
laulaen kehtolaulua niille työn sim-kareille,
jotka ovat rakastaneet rau­haa
ja myös vapautta, sisältyen sii-hoi
todellinen omantunnon vapaus
joko uskoa tai olla uskomatta. Soin­tuian.
hautausmaalla on kyllä beto-
Hän huomauttaa kuinka Stalinin
aikana maata teoUistutettiin ja tä­mä
jatkuu Hrushtshevin aikana
"tarkoituksella saavuttaa ja Sivuut­taa
tuotannon määrässä henkilöä
kohti Yhdysvallat mahdollisimman
lyhyessä historiallisessa ajassa".
Verrattuaan Yhdysvaltain ja Neu­vostoliiton
taloutta kaikkien tuot­teiden
ja palvelun mielessä hän tu­lee
sellaiseen tulokseen, Cfttä Neu­vostoliitossa
on tapahtunut suurta
edistystä. .
Kun Neuvostoliiton kokonaistuo­tanto
V. 1950 oli 33 prosenttia Yh­dysvaltain
tuotannosta, niin se oli
V. 1956 noussut 40 prosenttiin ja
V. 1962 se voi olla noin 50 prosent­tia,
sanoo mr. Dulles.
Hän oli tuUut sellaiseen tulok­seen,
että Neuvostoliitoii kokonais­tuotanto
nousee vuosittain 6—7 pro­sentilla
ja teollisuustuotanto 10—12
prosentilla. Tällaista nousua mikään
toinen maa ei ole saavuttanut sitten
toisen maailmansodan, tunnustaa
hän.
Yhdysvaltain vakoilujärjestön
päällikkö sanoo, että v, 1956 Neu­vostoliiton
asukkaat kuluttivat^ ko­konaistuotannostaan
vajaat puolet
kun sensijaan Yhdysvaltain asuk­kaat
kuluttivat kokonaistuotannos­taan
kaksi kolmannesta. Toiselta
puolelta sijoitukset uusiin tuotanto­laitoksiin
verrattuna kokonaistuo­tantoon
oli. Neuvostoliitossa suu­rempi
kuin Yhdysvalloissa.
-Neuvostoliiton teollisuustuotanto
V. 1956 oli noin 40 prosenttia Yh­dysvaltain
teollisuustuotannosta, sa­noi
mr. Dulles. Kuitenkin Neuvosto­liiton
raskas teollisuus on suhteel­lisesti
suurempi ja joillakin teolli­suustuotannon
aloilla se lähenteli
Yhdysvaltoja samanlaisten teoUi-suustuotaimon
aloilla. Neuvostolii­ton
kivihiilentuotanto oli 70 pro­senttia
Yhdysvaltain kivihiilituotan-nosta.
'
Neuvostoliiton tuotanto kohosi
nopeasti v. 1956 jälkeen. Kuluvan
vuoden ensimmäisen neljännesvuo­den
aikana teollisuustuotanto oli 11
prosenttia suurempi kuin viime
vuoden vastaavalla ajalla. Samalla
ajalla Yhdysvaltain tuotanto laski
11 prosentilla, sanoo mr. Dulles.
Saatavissa olevien tietojen mu­kaan
Kiina ja Neuvostoliitto sivuut­tivat
Yhdysvallat ensimmäisen ker­ran
yhteisessä terästuotannossa ku­luvan
vuoden ensimmäisen neljän­neksen
aikana, sanoi hän. Neuvosto­liitto
yksistään tuotti terästä sinä
aikana 75 prosenttia verrattuna
Yhdysvaltain tuotantoon.
Puhuessaan Yhdysvaltain lama­kaudesta
Dulles tulee siihen tulok­seen,
että "lamakausi on kannatta­matonta
ylellisyyttä". Meidän ta­loutemme
on antanut kommunis-kanssa.
Viimeisen kahden vuoden
aikana on sen kauppa lisääntynyt
nopeammin näiden maiden kanssa
kuin sosialististen maiden kanssa.
V. 1957 Neuvostoliiton, ulkomaan­kauppa
lisääntyi huomattavasti jä
70 prosenttia tästä tap^ditui kaupan
lisääntymisestä länsivaltain. kanssai.
Tämä tapahtui samaidaisten fk^up-pasopimuKsien
perusteella kuin' se
äskettäin teki Länsi-Saksan kanssa
,jaHisääntyy edelleenkin.
Neuvostoliiton mahdollisuudet vie­dä
petroleumia ja erinäisiä metal­leja
kuten alumiinia, tinaa, sink­kiä
ja värillisiä metalleja — lisään­tyy
huomattavasti.
Neuvostoliiton tuotantosuunnitel­ma
hellyttää tuottaa v. 1972 raaka­öljyä
paljon enemmän kuin mitä me
tuotamme Yhdysvalloissa pykyään.
Vaikka sen kotimainen kulutus li-sääntyykin
huomattavasti, niin sit­tenkin
se voi viedä raakaöljyä 2,-
000,000 tynnyriä raakaöljyä päivit-koko
Länsi Eurooppa kuluttaa 3,-
00,000 t}-nnyriä raakaöljyä päivit­täin.
Mr. Dulles väläytti Suezin kiilsin
aikoja ja sanoi, että silloin saatiin
nähdä millainen taloudellinen teki­jä
Neuvostoliitosta on tullut. Se oli
osoitus Neuvostoliiton kasvavasta
teollisuuden voimasta.
naaaiaiset naiset
valtustavat sotaa
Toninto.iT- Congress of Canadian
Vrömenin t kansallinen pit^si^ntti
mrs; Hilda Murray oli viime sun­nuntaina
kunniavieraana tri Rose
Bronsteihin kotUn järjestetyillä tee­kutsuilla,
Mrs. Murray puhui ly­hyesti
siitä sanomasta, jonka hän
tufee (Esittämään ensi kuussa Wie-
Saksan D-ta$aval-taan
Mitä muut sanovat
TANNERIN MURHE
Kevätaurinkoisesta vappusäästä
huolimatta on tunnelma sosdem.-
puolueen vappujuhlissa ollut ilmei­sen
alakuloinen. Eikä ihmekään.
Juhlivathan sosialidemokraatit mo­nin
paikoin kahdessa porukassa ja
paljon lienee niitä puolueen jäseniä,
jotka riitaan ja keskinäiseen hau-kuskeluun
tympäytyneinä eivät
lainkaan osallistuneet sos-dem. puo­lueen
juhliin. Työläisten yhteises­ti
järjestämiin samoinkuin SKDLn
toimesta järjestettyihin vappujuh­liin
ja kulkueisiin osallistui useim­milla
paikkakunnilla ennätysmäärä
vaKeä ja varmasti myös moni so­sialidemokraatti,
joka ennen juhli
vappuaan muualla.
Mutta enemmän kuin pelkkä
osanoton supistuminen vaikutti.tun-nelmaan
ilmeisesti sosdem. puhu­jien
pessimistinen ja tulikivenkat­kuinen
äänensävy. Koko sosdcm.
puolueen johtomiesten kaarti syyti
kuin yhdestä suusta tulta ja tuliki­veä
omia puoluetovereitaan ja maa­laisliittolaisia
hallituskumppsmei-taan
vastaan. Kommunistit ja kan­sandemokraatit
saivat luonnollisesti
oman vakiosamoksensa tamierien,
leskisten ja pitsinkien sananrieskas-
Saksan-demokraattisessa tasaval­l
a t oli 1951 21 korkeakoulua ja
niissä yli 30,000 opiskelijaa. Nyttem­min
maassa on jo 46 yliopistoa ja
korkeakotilua, joissa opiskelee yli
87,000 henkilöä.
Akateeminen sivistys on Saksan
demokraattisessa tasavallassa lakan­nut
jo aikoja sitten olemasta kym­menientuhansien
työläis- ja talon-poikaislasten
haaveena, sillä 60 pro­senttia
kaikista opiskelijoista ovat
työläisten ja talonpoikien lapsia.
Mamittakoon, että samaan aikaan,
kun Länsi-Saksan lasketaan kutakin
1 miljoonaa asukasta kohti olevan
2,550 opiskelijaa Saksan demokraat­tisessa
tasavallassa on 1 miljoonaa
asukasta kohti 4,950 opiskelijaa.
Tasavallan korkeakouluissa opis­kelee
yli 1,700 ylioppilasta ja aspi-ranttia
maailman 40 eri maasta. Kir­jeopiskeluun
osallistuu 19,000 hen­keä
varsinaisen työnsä ohella.
Valtio sijoittaa vuosittain suuria
määrärahoja-korkeakouluverkoston
laajentamiseen. Vuosien 1951—1957
välisenä aikana tarkoitukseen on
myönnetty 608 miljoonaa markkaa.
nissä pidettävässä Imaisten Maail­mankongressissa.
"Naiset ja lapset ovat etulinjoissa
tulevassa sodas^^', sanoi hän. "Meä-heinä
aikoina sotilaat taistelivat sor
dan taisteluSntillä, mutta \nyt kun
meUlä on raketit atomi- ja vety-pommit
ei yksikään äiti yhdessä­kään
maassa voi olla varmana ön|LO
hänen kotinsa suojattu. Siitä syys^
tä meidän naisten velvollisuutena
on voimistuttaa maailmanrauhaa,
kansainvälistä ystävyyttä ja, yhteis­ymmärrystä'sekä
tehdä tyiita aseiis^
tariisumisen ja ydinaseiden kökei-'
lujen lopettamisen puolesta."
Egyptiläinen lääketieteen-oppilas
tri'E^ H. Abdou esitti päinvastaisen
kannan puolustaessaan-"positiivisen
neutralismin" kantaa. Hän sainoi et­tei
hänen kansansa asetu enempää
lännen kuin idänkään puolelle. Hei­dän
Vuositulonsa on noin $100 ja
heidän suurin huolensa on saada
elintasoaan nostetuksi. Hän oli sitä
mieltä, että jiänen kansansa on val­mis
elämään alhaisilla tuloilla jos
se on hintana pysyä puolueettoma­na
noin 40 muun maan kanssa sel­laisen
johtajan alaisena kuin In-'
tian pääministeri Nehru on.
Mrs. J. Navis ja mrs. K. Laakso
toimivat tilaisuudessa teen kaataji­na
ja puheenjohtajana toimi mrs.
A. Pashka.
INNOSTUS KATOSI
Kalkki oli valmiina vihkimistä
varten, mutta sulhanen näytti no-laantuneelta.
"Mikä sinua vaivaa?" kysyi hänen
veljensä. "Ethän ole vain kadotta­nut
vihkisormusta?"
"En", vastasi sulhanen. "Olen ka­dottanut
innostukseni."
VETOOMUS HEIKKIUN
YM. PUOLUSTAMrSEKSI
ta. Kuinkas muuten! Kokoomus ja
teille hyvän maalitaulun ja yhtä te-! sen takana olevat suurpääomapiirit
hoisan kuin heidän sputnikkinsa. jäivät sensijaan näiden puhujien ar-
Kommunistit sanovat miljoonille! vostelun uiko- ja yläpuolelle. Siinä-puolueettomiile
ihmisille: "Katso­kaa,
emmekö rae sanoneet sitä. Krii­sit
ja työttömyys ovat kiertämättö­miä
kapitalistisissa järjestelmissä.
Kommunismi on ainoa tie yhteis­kunnalliseen
edistykseen."
Vakoilupäällikkö tunnustaa suo-'
raan, että Yhdysvaltain johtama
kauppasaarto sosialistisia maita vas­taan
on kärsinyt täydellisen haak­sirikon.
Neuvostoliiton tuotannon nousua
on seuranut sen ulkomaakaupan li­sääntyminen
"vapaan maailman"
kään ei ole mitään uutta, sillä teihän
sosdem. puolueen nykyjohdolle edes
vappu merkitse työväenluokan kapi-talisminvastaista
mielenosoitusta ja
inarssia sosialismin puolesta, vaikka
nämä tunnukset ovat vapun alkupe-räisimmät
ja aikoinaan myös sosia­lidemokraattisen
työväenliikkeen o-maksumat
tunnukset
Väinö Tanner, jonka puhe symbo­lisoi
koko puoluejohdon poliittista
asennetta, ilmaisi synkässä puhees­saan
myös suurimman murheensa.
Se on suru siitä, että kansandemok-
Kolme Amerikan suomalaista, ni­mittäin
Williaih Heikkilä San Fran­ciscossa,
William Lahtinen New
Yorkissa, ja William Mackie- Port-l&
ndissa, Ore., tarvitsevat hyt mei­dän
sekä moraalista että aiheellista
tukea.* Kuten yleisesti tiedetään, ;he^
ovat Waltfer^McCarran sortavan siir-tolaisuuskdn
uhreina, hätä kun syy­tetään
siitä, että ovat joskus elä­mänsä
aikana, monia vuosia sitten
kuuluneet ^sellaisiin järjestöihin ja
niiden jäseninä ollessaan olivat mu­ka
osallistuneet seUaiseen toimin­taan,
joka on rangaistava maasta-karkoittamisella.
•
Se häikäilemätön, "Gestapolta: hai­seva"
tapa, jolla William Heikkilä
kaapattiin San Franciscon kadulta,
salakuljetettiin Vancouveriin, Capa^
daan, ja sieltä sitten lähetettiin Suo­meen,
on omansa osoittamaan,-kuin­ka
pitkälle jotkut virkaintoiset siir-tolaisviranomaiset
ovat valmiit me­neillään
oman tahtonsa läpiajami­seksi,
ovatpa valmiit uhmaamaan
jopa oikeuslaitostenkin määräyksiä,
kuten he tekivät Heikkilän tapauk­sessa.
Mutta nyt se ei kuitenkaan
vedellyt siitä kiitos sille valtavalle
julkisuudelle ja kiukkuisille vasta-raattien
ja kommunistien eduskun­taryhmä
on huomattavan suuri, ko­konaista
43 edustajaa! On siinä
"työväenjohtajallä" murhetta ker­rakseen.
Eikä tämä murhe taida
hellittää edes vaaleissa, pikemmin­kin
päinvastoin. Sellaiset ovat nyt
ajanmeVkit
Kansan Sanomat Helsinki
lauseille, joita Heikkilän karkea,
tunteeton kohtelu synnytti. Heikki­lä
jouduttiin kiireenkaupalla tuo-riiaan
takaisin, jotta hän voisi jat­kaa
oikeudellista taisteluaan oikeuk­siensa
ja maassa oleskelun puo­lesta.
William Matkielle, on myönnetty
liusi tilaisuus esittää juttunsa ve­toomusoikeuden
tarkistettavaksi
Taasen Williani Lahtisen juttu on
Vasta alkuvaiheissaan. KokemuksesP*
ta tiedäinme, että tämä pikeudeUi-.
nen taistelu, jota välttämättä on
käytävä näiden' Walter-McCarran
lain uhrie» puolesta, on suuria va­roja
kysyvää hommaa. Juuri tämän
vuoksi meidän komiteamme kääntyy
nyt kaikkien Amerikan suomalais­ten
puoleen pyynnöllä, että he ryh­tyisivät
kiireellisiin toimenpiteisiin
ja tekisivät voitavansa Heikkilän,
Lahtisen ja Mackien puolustustais­telun
tukemiseksi. Järjestäkää kah-viaisia,
käyttäkää keräyslistoja ja
muita sopivia keinoja varojen ke­räämiseksi
— ja tehkää se nUn pian
kuin suinkin mahdollista! Varoja
tarvitaan aivan heti, eritoten San
Franciscossa Heikkilän jutun ra­hoittamiseksi!
Jouduttakaa lahjoituksenne lähet­tämistä
komiteamme välityksellä
sinne, missä sitä kipeimmin tarvi­taan.
Kaikki lahjoitukset on lähetet­tävä
perille osoitteella:
FINNISH AMERIGAN FREEDOM
COMMITTEE
Box 369
Superior, Wisconsin
Vapputunneimaa Suomesta
(Jatkuu 5. alvulUj^
Suomesta sodan' jälkeen Cana-daan
tullut eräs kansalaisemme ih­metteli
vapunaattona allekirjoitta­neelle,
että miksi herran nimessä
tässä maassa ei vietetä vappua, työ­väen
suurta mielenosoitus juhlaa si­ten
kuin sitä vietetään Euroopassa
yleensä ja erikoisesti luomessa?
K.o. kansalaisemme, joka sivu­mennen
sanoen vietti käsittääksem­me
vasta toisen vappunsa Canadäs­sa.
antoi ymmärtää, että tämän
maan sivistyksessä on tällä kohdalla
suuri aukko, ja että hän henkilö­kohtaisesti
kaipaa suuresti Suomen
kansan perinteellisiä vapputUäi-suuksia.
Uutistiedot vappujuhlien ja -mie­lenosoitusten
vietosta on jo yleis­piirtein
saatu eri puolilta maailmaa,
mutta alussamainitun kanssaihmi­semme
ja yleensä hänen kaltaisten­sa
"koti-ikävän" tyydyttämiseksi
va^ii^utilaisuuksien tiimoilta, sak-sinrnie
Helsingissä ilmestyvän Kan­san'
Uiitiset-lehden "Juorkunnan
Jussin" vappupakinan, mik§ on ko­konaisuudessaan
seuraava:
Lukija soitti ja sanoi, että pitäi­si
vielä ennen vappua kirjoittaa
noista huvipaikoista, joita pidetään
avoinna aamuun asti niin etteivät
nuoret. ihn^iset sieltk vihdoin sel­viydyttyään
jaksa enää tulla vap-pukulkueeseen.
.
Tosi' asia. Mutta nuori ihminen
tietysti itse valitsee paikan jossa
viettää niin vappuyön kuin -aamim-kin.
Huvipaikat tekeytyvät mahdol­lisimman
houkutteleviksi viedäk­seen
häneltä rahat ja ehkäpä voi­matkin.
Toisaalta vappukulkueella
on suuri vetovoima ^öläisnuoreen
ja sosialismin innoittamaan nuori­soon.
Näiden kahden magneetin vä­lillä
itse kukin heiluu,_kuka laidal­la,
kuka toisella, kuka jossakin puo­livälissä.
PakkoaVei ole eikä voi ol­la
sinne eikä tänne. Huvipaikoilla
on yrittämisen vapaus ja työväen
liikkeellä marssimisen vapaus.
Mitä vapun historiaan tulee niin
työväenliike on nuorin tulokas näil­lä
markkinoilla. Jo ennen piispa
Henrikkiä oli valpurinyö noitien
erikoinen mellastuksen hetki, he
lentelivät luudilla ja pukeilla rat­sastaen
ja viettivät pirun kanssa pi­rullisia
juhlia. Tämä perinne on
uskollisesti säilynyt kristinuskosta
huolimatta. Vapunaattona ujo ja
tekopyhä suomalainenkin rohk^ee
päästää'pirunsa irti; tuskinpa puo­len
miljoonan todellisen sarvipSän-kSän
joukko saisi sitä huutoa ja
mekastusta toimeksi mitS esimer­kiksi
Helsingissä jälleen ensi ySnS
kuullaan.
Mutta aamun koittaessa öiset rie­hujat
ovat hävinneet Helsingin ki­vimuurien
onkaloihin ja kaduille tu­lee
toisenlaista väkeä, punaista lip­puja,
tunnuksia. Tiilee tämä työ­väenliike,
nuori ja elinvoimainen
tulokas maailmanhistoriassa, jolla
ei ole vuosituhantisia perinteitä
painolastinaan, joka vielä on-lähes
pelkkää tulevaisuuden toivoa, vain.
Samoilla kaduilla joilla vielä muu­tama
tunti sitten hihkuttiin ja hy­pittiin
ja tehtiin viinan voimalla
elämisen riemua arkipäivän har­mauteen,
astutaan nyt suorissa ri­veissä,
lauletaan puhtaita säveliä,
ajatellaan ^kirkkain päin • vjdoisia
ajatuksia.
Vanha ja uusi harvoin sijoittJ^at
niin kaunopuheisesti rinnakkain
kuin väpivv vuorokauden muutami­na
tunteina. Vanha joka ei enää tie­dä
miten saada ikävän aikansa ku­lumaan
ja uusi joka ajattelee enem­män
tulevaisuutta kuin nykyhetkeä.
Vappuyön hulinoitsijoita järjes­tysvalta
katselee sormiensa lomitse.
Työväen vappukulkueita poliisi jos­kus
on hajoittanut. Myös on ihmi­siä
jotka Uman estoja laulavat Es-planaädilla
Porsaita äidin kello kol­me
yöllä, mutta eivät millään keh­taa
laulaa samalla paikalla Kansain­välistä
kello yksitoista aamulla. Äl­köön
halveksittako pakanuuden
ajan perinteitä. Niillä on yhdeksän
sitkeää henkeä, ne tanssittavat ny­kyajan
ihmisiä luudillaan yhä vielä
samoin kuin parituhatta vuotta sit­ten.
E i i ^ S kaikki usko että sosia­lismi
on huomispäivän todellisiiut
t^; monien mielestä muun muas­sa
Väinö Tannerin — se. on lapsel­lista
haihattelua ja vapunpäivän
marssijat verrattavissa pyhäkoulu-
Iäisiin. Aikaihmisillä ei ole ihantei­ta,
heillä on vain tappelu paikasta
ja palkasta ja hauskaa vain silloin
kun pää on täynnä viinaa, kuten
vapunaattona täysin laillisesti lupa
olla on.
Elämään pettynyt aatteettomuus
ja tulevaisuuteen luottava aatteelli­suus
— niinkin voitaisiin vappu­yön
ja vapunpäivän monet vasta­kohdat
määritellä. Meissä nykyajan
ihmisissä lienee kaikissfijäbän kimi-paakin.
Kysymys oh vain'siitä kum­pi
on voitolla. Se ratkaisee miten
vappua vietämme, yöllä, päivällä
valko sekä yöllä-että päivällä. Ja
huvipaikat ovat auki aamuun' asti
kun on niitä jotka niitä tarvitsevat
toisin sanoen hiin kauan kuin meil­lä
on salaisina elätteinämme pieniä
piruja ja noitia jotka vaativat ir­ralleen
pääsyä edes yhtenä yönä
vuodessa.
Niillä ihmisillä, joilla on innos­tavaa,
voimia kysyvää työtä ja ta­sapainoinen
yksityiselämä, ei öle
hummauksen eikä huumautumisen
tarvetta. Eihän sellaisia paljon ole,
mutta sosialismin ydinajatuksia on
luoda sellaisen elämän mahdollisuu­det
mahdollisimman monille. Ehkä­pä
ihhiiset sitten eivät enää koeta
viinan avulla unohtaa ikävää elä­määnsä,
vaan'osaavat käyttää sekä
elämää että viinaa viisaammin.
Alk.ää hätäilkö, hyvä Lukija. Va^
punkin vietossa on painopiste hiljal­leen
siirtymässä yön puolelta päi­vän
puolelle, vaikka huvipaikat
ovatkin auki.
—Juorkunnan Jussi.