Vapaus, January 24, 1957

              T^staina, tammflt 24'p- — Thursday, Jan. 24.1957 |
N o n e. M i r Autborlzed
i i i second d a » maU by tbe Post
Ofäoe Defiartaiait^ OtU)wa. Pob^
Ifilbed thric* ireddy: Ttiaday*,
Vbundays and Satnrdays by'Vspauf
POUisbing Coolpaoi^ItttU a t 1D0-1(B
E lm 8 t W;/Sndbtuy* Out, Canada
Telepbonesr Bus. Office OB. 4-426«;
Sditarial Qffice OS/4H(265. Manaser
E. S a 2 * i Editor W, EkltuhL MaflU)?
addren: Box 69, Btidbury, Qbtarfo.
Advertiähg rates dpont äppUeation.
rranalatton free of chatge> -, '~
TILAUSHINNAT;
;anada«8a: i vk. 7 J » 6
8 i d c 2 ^
/Hdysvalloissa; X ift^«XN> 0 kk, 4 ^
luoHMSsa: J vk. J l ^ 6 kk. 4.75
l917;:TrJahlaviwsi — 40. vuosikerta —19S7
iäM& «mustus "ylellityydekn"?
^krisäiT jccSkim tävsLmsesSA pufieessa tiihne*ti^
/l»i|Ili;Ueten JaSiojei^ i(Natj<mal Housing lain - r NHA peri^
^^teia'annettavien asuinrakennusten kiinnityslaiiiain) korkpa^
korotettiin tiistaista lähtien viidestä ja puolesta prosentista
kuuteen-prosentiin.
m Tätä korkokannan korottamista puolusteltiin sillä, että
rakennusurakoitsijat saavat siten "helpommin kiinnityslaino­ja**,
jotta voivat asuntoja rakentaa. Tämän käsityskannan
esitti muiden Iisaksi pääministeri St. Laurent puhuessaan
maanantaina Torontossa pidetyssä f.akennusurakoitsijain ko-koiilcsessa.
Ja 'kieltämättä on totta, kuten pääifiinisteri St.
tattfetttsäriöi;että nyt vallitsee rakennusurakoitsijain "kulta-aika**
~r'mutta korkokannan korottaminen ei käsittänemme
anna yhtään ainoata asuntoa niille, jotka asuntoja Kaikkein
kipeimmin tarvitsevat. Päinvastoin voidaan olettaa, että kor-
^kdkannan «korotuä tekee miltei mahdottomaksi työläisille uu-haiikinnän.
Sama pitää paikkansa (tfflaari^
^Kotien rakentamista varten annettavien lainojen koron
korottaminen ei suinkaan jarruta inflaation kehittymistä, ku-pn
hallituspiireistä selitetty, vaan nopelstuttaa sitä. Tässä
I . silaiiiyiidistykscnpresidentti Jack M. Soulesin lausunto asias-
I I ) *'^,(!\(ot!ia)kannBn korotus),ei-voi muuta kuip nopeistut-kehltystä
ja nostaa kaikkien tavarain hinto-
Jä CCA:n (Canadan rakennusurakoitsijäin. yhdistys)
asiunrakennuskomitean puheenjohtaja V. L. Leigh sanoi: "Se
lorkokannan korotus) auttaa asunnon saannissa niitä ihmisiä,
apua tarvitse».. Me rakennamme nyt vain väqstön
(varaWcaimpia);yax1eiV'B^
rakennusktistannulisiä eikä lisätä,niitä",
kun korkoa korotettiin nyt (uusille lai-
?^Pilleihuttefenn^n-annetuille — Vapaus) puolella" prosentil-se
Iisaa ^kiinnityslainan maksukautena (25 vuoden ä
. . , , — Vapaus) niiin paljon kustannuksia, että entisen korkokan­nan
perusteella olisi voitu rakentaa yksi ylimääräinen huone,
sillä Ikorkonienojcn lisäys'on asuinrakennusta kohti noin
,000, ^ ^
rHitä tämä:k^^ ja kuin­ka
suuria vaikeuksia se aiheuttaa,vähävaraisille kodin han-
^*"Krnhassa/se hik . j
^;\,^^'*Jlmoittae^aan viime maanantaina alahuoneen istunnolle<^
' täistä^'kotien rakentamista varten annettavien klintelmistölai-ifltnpjeitJ^
ron kor<H^
,^H<miMsterif^Winters selitti, < että tämän puolen prosentin koro-
^'"'^^ dollariin
"ndittifeimistöTainan (maksuaika 25 vuotta) menot $2.95 kuukau-
*;:'^bjsä (siis ^ . 1 0 vuodessa). Kun aikaisemmin oli kymmenen-
^,J,||ihannen dollarin lainan kuukausimaksuna $61.04, niin nyt se
tiilee olemaan $63.99. Huomioiden; että nykyisin rakennetta-
^•riVlen yksityisasuntojen keskinkertainen hinta on ollut lähöm-t^
pan» viitätoistatuhatta kuin kymmentä tuhatta dollaria,, sil-jl^
iöinhuomataar? ehsfksfi, että k koi-
^^^^^^^^^^^ ostajille ainakin $4.42 l i -
^.0^^ $53.04 vuodessa. Pitäen kiiinni mr.
.i»)'^inteVsin kaavast*a,'^täimä tarkoittaa käytännöllisesti katsoen,
että $15^000 k i i n t e i i ^ joutuvat kotienomistajat tu-
< '^^^^^^ maksamaan X25-vuotisesta lainasta) $95.32 kuu­kaudessa.
,, . . ,
Tässä vointrne tehdä asian selventämiseksi pienen sivu-
Jbyppäyksen. Yleis^pti voimassaoleva käsitys on,-että asunto-
.timenojt — olkoon kysymys vuokrasta tai oman kodin ylläpidos-jate.^^
eivät saisi nousta muuta kuin neljännekseen perheen
'^'^idcausituloista. Eikä tässä ole kysymys ainoastaan "teo-
*^l^ettisesta käsityksestä" vaan siitä, että $15,000 kiinnityslai-
" naa ei anneta edes NHA:n perusteella (yksityisistä puhumat-otakaan),
ellei.anc^jalla ole tätä^ määritelmää vastaavia tuloja;
Iduistamme liittohallituksen viralliset tilastotiedot, jotka
s työläisten keskinkertaiset yiik-
Ki|J»ansiot ovat si^
"että tavalliset työläiset eivät kerta kaikkiaan voi nykyisten
!^ kotia hankkia, huoli-
%i;grpatal«^ asunnon tarpeessa he ovat.
; ^.J^udenkymmenenviiden dollarin viikkopalkalla työskenteie-
: mistään $15,000 kiinteimistölainaa.
* - *
lm
m mm
Luldn Robinson ^iSnlevaisiiuden mah^oHismihsia
V
SfntymSvauviaattteroen
Mm. Ida Saleneo, Vancouver, B
C t2yf(ikied(iviikkona, tammikuun
16 paä TSvvoUa.
Ybdjmme sakulaisten j a tutts
vajo onnentoivotuluiin.^
SITÄI
J A
v . , n « i « w -»II «M^ieÄtt hyvin-f 13stä ^-lisäyksestä.^' Ä voSL%-1ft.lfudeSrÄiS^^
sen vuosi Canadassa. TuoU^nto. sia j a koneistoa'ja kasattiin tavaca-| ^esttrssie
työllisyy»r palkat, kulotus j j ^ e n k o i - Varastoja 4 ^ : l J a ^eneroman^-kojx ^ ^ NÄKÖALA
„ . r „ „ , „ . . r „ t . . , l l s 3 . „ t v i : ^ e d e l l f s e n ä vuonna.^ '^^^^^^^,1 ^auan kuin kuluttajat ja , kolmannes osaa j a kuluttajien velat
• ' uriiikeiiiiehet jatkavat csfemis^jo
i e s t i t ' pääbniahsijö.tus lisääntyi-? edellfsenä vudnöa.'
vät vU V- 1955 tason ia.usÄsa taisuurtp» sijoitj
KSYTETmHlTATARAA
V j Q ^ l ^ i l K t a v a r ^ ^ k a l u s U kotJisa kokonaisuud
Ky«ynys: H i t e n on ymmärrettä;
I v i s s i kun • vuoden 1957 ^Taskukalen^
I terlmme sanoo, että maailman suu<
frin järvi oh Kaspianmeri? Olette
I k o hyvä j a selvitätte mlt^n tämä on
ymmärrettävissä? Epätietoinen.
Vsfstaus: Suomen "Pieni Tietosa­nakirja"
sanoo, toimen osan sivulla
336: "Kaspian meri, maapa'l]oo suu­r
i n järvi, Euroopan j a Aasian rajal­l
a . . . Pinta-ala 436,688 nelldkilo
metriä, suurin syvyys 1,098 m . . ."
Kaspian meri on järvi siksi, et­tä
se on kaikilta puoliltaan maaii
ympäröimä, sillä ei ole yhtymäkob-f
taa mihinkään mereen ja meret
'ovat kalkki yhteydessä toistens:
kanssa. Kaspian merta — suurtji
järveä — kutsutaan mereksi siksi
et{7 se on suuri kuin meri ja että
' sen vesi oir suolaista.,
\^ -1
Epävarma B ä l ^ ^
. » - sa Vaikuttaa myös Ganadassa, sillä
N i i n tiileeirriähdollisesti 'ta- Canadan talousion, läheiSest? kytket^ '
aan vielä v. 1937 kuluessa.' ty Yhdysvaltain taltiuteen. . Yhdys^
lisääntyvässä määrässä yy.
nousukausi!' tulee jatku-lUfta
muut sanovat
K A A O K S E N S U U N N I T E L MA
Pääministeri St. Laurentin seli­tyksen
mukaan ^rakennusteollisuu­dessa
tapahtuu lamaannus tänä
vuonna, ^Mitä tarkoitetaamoh se,
että viime vuoAna alkanut lamaan­nus
Jatkuu tänä vuonna. Lamaan­nuksen
aiheuttajana oli korkokan­nan
(aikaisempi — Vapaus) koro­tus
. . . Mr. St. Laurent suositteli
parannuskeinoksi sitä, että ne jot­ka
ovat rakentaneet asuintaloja,
luopuisivat siitä, ja keskittäisivät
voimansa siihen, että saataisiin
enemmän teollisuus^, liike- j a vi­rastotaloja
. . .
- Royal Bank of Canadan presi­dentti
JanTes Muir l i i t t y i v. 195r.
tiiihin lukuisiin johtaviin asiantun
«ijoihin. jotka syyttivät "typerää it
sekkyyttä" inflaation kebittymises
tä . . .
Nyt . . .' on. korotettu NHÄ:r
kiinnityslainojen korkoa viidestä j ;
puolesta {prosentista; kuuteen pro
'»jnttiih .-^Z'. Rahapitiitteen Viioks
tmöe kotien rakentamisen rahoitta
mineniiiaksamäan tänä vuonna en
tistä- enemmän.
"Jos tässä tilanteessa on ollut ml
tään suunnittelua, n i in sitä ei void£
sanoa muuksi k u i n kaaoksen suun
nitteluksi". ~ Glohe and Mail. toi
mituskirjoitus.
tiBrÖ)~-^ iE»fiolueetfr
1918:
Suonien VTeisradion
television päällikkö
Helstnkl. — (S-S> — Lehtori V i l ­helm
ZiUIehus on nimitetty Suomen
Yleisradion television ensimmäiseksi
päälliköksi. Ensi kesänä saadaan
päat£ikseen televUiotolminnan valmis­televat
työt Ja syyspuolella Yleisra­dion
toivoo voivansa'aloittaa televi­sio-
ohjelman lähetykset. (US)
— Ranskalainen Samuel, Charo
plain saapui' ensimmäisenä-vvalkoi
sena ihmisenä Ontarion Simcoe jär
velle v. 1615. '
^.Tjr V Tässä yhteydessä on korostettava, että ylläoleva kuva ph
?y'l^tinen?totuus, eikä "vain" Vapauden tai unionistien, sosialis-ja
könmiunistien^ tiedetään, että yhä ko-^
Agävien rakennuskustannusten takia on viimevuosina raken-
; isottu'NHA-lainojen avulla koteja valtaosalta keskiliibkkälai-
*i«illeija niille varakkaimmille ihmisille, jotka voisivat ilman
- sitäkin asunnon it&elleen rakentaa. Ottakaamme tässä todis-
: : * ^ ^ i ;Äiies, joka op työväenliikkeestä yhtä kaukana "kuin yö
'on: päivästä ^ C a n a d a n rakennusurakoitsijain yhdistyksen
^:j(|PCA) ,;asunto^akennuskomit V. L. Leigh,
L Joka on sitä mieltä, että alle $5,000 vuodessa ansaitsevillekin
olisi varattava mahdollisuus asunnon saantiin. Hä
i: viime nimnaoitaina ensinnäkin: "Asun^ hintaa on älehhet*
; > tava siten^ että vähemmän ansaitsevien ryhmään kiiuluvatldn
|^:^ivat päästä kodin omistajiksi. "Huomioituaan, että NEl^
'^jlaadittiin alunperin siinä mielessä, että voidaan avustaa vähä­varaisia
kodin .saannissa, mr.: Leigh sanoi edelleen: "Yli toi­nen
puoU V. 1955 NHA:nperusteenav kiinnityslai-^
^'Abistaihyönnettiin niille, jotka ansaitsevat $5.000 vuodessa tai
y^tiS: ememmäiL Ainoastaan vähäpätöinen ryhmä ^,600 Vuo- ;
;diessaA ansaitsevista (noin $75.00 viikkopalkalla työsk^ntele-
'Kfl. iiKsi .."^^ — Vapaus) sai näitä lainoja. Vuonna 1956 annetuin NH
Wi.r<^i'th'' V '•\^^J^ kiinnityslainoja vähemmän kuin edellisenä v
l i f ^ l ' f l ^ ^ X ' •' $5,000ivuodessa ansaitsevien osuus lisääntyi muihin ryhmiini
. Ylläoleva lainaus; siis osoittaa, että kodin omistus oi|i to-
' della tulossa suureksi ^'ylellisyydeksi", mikäli on puhe tavalU-sista
työläisistä! Nämä tilas­tot,
joita ei-voi kukaan leimata
" s u s i l istien propagandaksi",
osoittavat 5 kouraantimtuvalla
tavalla, että NHA:n kiinnitys­lainat
ovat JO aikaisemmin
menneet valtaosalta keskiva­rakkaille,
että ; Viime 4 vuonna
työläiset saisivat entistä pie-j
nemmän osan näistä "halvoista
! kiinnityslainoista'^ sen vuoksi
ikun ne olivat heidän tuloihinsa
', nähden Vliian kalliita" — ja et-
! tä korkokannan edelleen nosta­minen
tulee tekemään miltei
mahdottomaksi "uuden kodin
\ rakentamisen tavallisen työläi-i
sen kohdalta. Tästä johtuu, et-^
;tä rakennusurakoits i j at k i%
epäilevät, e.ttä auttaako korko­kannan
.korottaminen kotien
rakennusalalla nyt kehittyvää
kriisiä. Saijialla kun esim. pää­ministeri
St.^Laurent puolustaa
tätä korkokannan korottamista
sillä, että siten muka on liel-j
pompi saada rahamiesten varo-i
ja sijoitetuksi kotien kiinnitys-ilainoihin,
näkevät 'rakennus­urakoitsijat
sen todellisen vaa­ran,
että asuntojen "ostajapa-^
r i " supistuu yhä^-r. siUä kustan-r
nusten lisääntyessä voivat ko­teja'
rakennuttaa/enää vain ne
joiden tulot ovat joko $5,000
(vuodessa tai sitä suuremmat,
j /Meidän vakaa /käsityksemme
j on, että tämä korkokannan ko­hottaminen
tulee pahentamaan
j asuntotilannetta ja nopeistutta-maan
inflaation >kehit3;stä tässä
maassa.
maille enemmän metalleja j a mine
raaleja kuin minään aikaisempana |
vuonna. Vuonna 1957 volnäme o-;---,-,.- . . ^ ^ „-
dOttaä edelleen samaa noiisusuun-j suus, vaikka se -onkin kasVusuun-j tustavgrateolhsuus tuotti sutahuo-
.aa vaijckapa bitaammassa*tahdissa.inass8, ei kuitenkaan laajentunut limatta alle kapasiteettinsa. p-^^g^ matkan tulevaisuuden epä-| ^ p ^ p e n vK:i«avcu«jc«««u «laiH
seuraavassa joitakin kohokohtia j riittävän nopeasti jotta se olisi ky-. KuiultaJ en velkaantununen on läheisemfii. thlevaisuuk. ,y a n t i a k i n toi&ökiiussa kokoontJ
Pääoman vaatimuksia k o n e i s t a j a ' kuluessa. Viimeiset tilastot osoit- suhteita kuin meUlä p i i y . 1956^;
Maan kansallinen tulo. Tuotan­nossa
tai palveluna canaäalaiset
tuottivat 529,75(J,000,0()0 arvosta, elr
vät korvaa puolueen ohjelmaa. Qhje
ni3tn: psriäattedliset; kysymykset
tällei^ entistä lähemmäksi jokait
väistä liubluetyö^. V
-Puolueen' periaateohjelman
r vallista, suurenmian merkityksen;
11 % enemmän kuin V. 1955. Mää-|
väUisesti tämä on noin 7 %'enemr i
män, hintojen, nousun aiheuttaen
3—4 % tuotannon arvon noususta,]^ • Äskettäin vietettiin toveii Yrjö
TeolUsmistuotanto kohosi' 7.5% jgirölan syntymän SOrVuotispäivää.
y l i V. 1955. jonka vuoden tuotanto gen yhteydessä korostettiin hänen
oli vuorostaan 8.7% suurempi v.Ljierkitystääh opettajana j a puolue-
1954 tuotantoa. Teollisuustuo^nta | j-aajerien kasvattajana. Mutta ^se.
. « »HU» u^rt^:, n n i a kak«ikoifnat»a. niitä toviSiröTa eriköisesti halusi
oppiiläilleen^^^^ ilieiiefe ; Vä-hemm^
äii tunnettua -Siksi "seuraa-yässa:
pieni muisteim eräästä, y l ^ i -
SIROLAN OHJE SUHTAUTUMISESTA TYÖTÄTEKEVIII
jn tällä kertaa noi^kaksikolmatU
osaa suurempi kuin kynänen^p
vuotta sittdh j a se on edelleen ir-sääntymässä.
Tämä luo perustan
suuremmille palkoille j a korkeam­malle
elintasolle Icoska on olemassa
enemmän jaettavissa.
vaittuaan jatkoi: - v
• ^ E h voi tarjota tupakkaa. Sitä e i
ple minulla nyt. Yritän näes, taas
Olia tuppakkalakossä. Tupakanpolt­to
ei ole hyvä terveydelle. Mutta
jolcaisella 'ihmisellä on omat heik­koutensa.
Jos polttaa, n i i n ei pitäi­si
ainakaan polttaa kovin paljoa. >.
Tällä tavalla V se f keskustelu alkoi
'.tyistapauksesta. jai p i an: havaitsin. selostavani toveri
Oleskelin 1920-luvulla pitemmän 1 SiroläUe omast? niielestähi hyvin-
• . . ^ .... , . , aikaa Neuvostoliitossa. Tänä a i k a n a i k i n toisarvoisia huomioitani. Mutta
Kaivosluotanto l^aantyi Prosent-, ^^^^^.^ ^.^^^.^ ^gjjg.^ myöskin kos-i hän tuntui pitävän niitä tärkeinä ja
tuaahsesti miltei kaksikertaisesti ^etuksiin tov. Sirolan kanssa. V i i - i jatkoi tyhjäksi pumppuamistani.
koko teollisuustuotantoon verraten.
V. 1956 tuotanto oli 14.4% suurem­pi
kuin V. 1955, joka vuorostaan oli
15.4% suufempi sen edellisen vuo­den
tuotantoa. Kaivostuotadto on
lisääntynyt kaksi ja kolmöneljäs-osakertatsesti
viimeisen kymmenen
vuoden kuluessa.
Metalli- Ja mineraalituotantcr ohit
t i kahden miljardin d o l l a r in iarvon
V. 1956. Koska metallien ja' mine­raalien
hinnat ovat kohonneet^ fauo-meisin
näistä kohtaamisista on jää t Vihdoin hän käänsi keskustelu erää­nnyt
erikoisesti muistiini. Se^apah-tui
sanotun kymmenlu/vun lopulla.
: Tov. ^ S i r o la oli näihin aikoihin
seen saman ^seudun metsätyömailla
toimivaan V liikutaidan opettajaan.
Tunsin tämän toverin hyvin.
mattavasti samanaikaisesti kunrtuo- ^. . .
anto on lisääntynyt määrällisesti tov. S i r o l a toivoo minun kayvan pu
Neuvosto-Karjalan-:";vaUstusasiain1*»,r3iihin,aikoi lukutaidottomuus
kansankomissaarina (valistusn\inis- { Neuvostoliito:sa oli ' i^ielä kovin
terinä). Minä taas olin oleskellut ] yleinen. Sen poistamiseen kiinni-pitemmän/
aikaa eräällä Neuvosta 1 l e t t i in erikoista huomiota ja sen
Karjalan syrjäseudulla ja; o l in nyt j vuoksi- öli suuri määrä erilaisia i h -
siirtymässä tPetroskon kautta toi- inisjä lähetetty ^lukutaidon opetta--
seen.työpalkkaan, Petroskoihin saa. jiksi ympäri maata, myös tySpaikoil-vuttuani
minulle ilmoitettiin, että Ie, Tämä; toveri sattui oleinaän en=;
Janadan mineraalituotannon). arvo
m tällä kertaa nelikertainen verj
•attuna V. 1946 tuotantoon j a kak­sinkertainen
. ^ verrattuna vi %1950.
U r i ' metallien tuotannon ai^ö oli
•iirae vuonna:
Kupari, $291.500,000 elb22m,1suu-empi
kuin v. 1935*. 'l,-
N i k k e l i , $223.333,000. e l i ;«.5%
suurempi kuin v. 1955> c >
Kulta, $150,800,000 eU 3.8%' pie
nempi kuin .v. 1955. r. • . ^
Sinkki, $125,500,000 e l i 6% suu-empi
kuin V. 1955,
Lyijy, $58,000,000' eli .7%\,pie-lempi
kuin V; 1955'. ...
Uraani, $39,600.0QP eli varsin
iiiömattavan 52% suurempi (.kuin
./. 1955. (Tämä on ensimmäinen
..erta kun uraanituotannon arvoa
m annettu julkisuuteen.)
Rauta, $1567333,000 eli 42%* suu-empi
kuin v. 1955,
Raakaöljy. $40i;800,000 eli 31%
juurempi kuin V, 1955.
Voitot j a osingot luonnollisesti l i -
heillaan. Samalla sanottiin^ että hä-1^
neliä on n y t vapaapäivä ja annettiin
hänen asuntonsa osoite. \
Tiesip, että tov. S i r o l a haluaa oUa
selvillä pienimmistäkiif yksityiskoh­dista,
.^valtakuntansa eri. ääriltä ja
,siksi arvasin jouti^v^niinelko perus-;
tcelliseeii ieiit'tiiri' "feipä' 'siis Ihinp
\raikka sen ^yyspaiyäp iltahämäräs­sä:
sydämeni läpättikin tavallista tiu­hemmin'
astuessanivhänen' asuntoon­sa:
Huone oli ehkä 20 — 25 neliö^
tä.''. Seinien vierustat 'mahdollisim­man
tarkkaan täysinäisten kirjahyl­l
y j en hallussa. / Vaatimaton viiode:
'['Öytä; Muutamia tuoleja. Pöydällä,
Vuoteen päällä; tuoleilla sekä lat­tialla
avattuja kirjoja ja paperilajia;
Eräällä tuolilla pieni ma^tkakitjoi-iuskone.
j a sen ääressä toisella tuo­l
i l l a valköl^äinen vanhus. r ' *•
Tämä huone o l i ' s i i s samalla ker-i
, taa Neuvosto-|Carjalan välistusmi- j
nisterin yksityinen työliuone, kir- j
jasto, makuuhuone, oleskeluhuone \
sekä vierassalonki.: Toveri 'Sirola
tinen k.insalaissotien rintamien soti-'
las. karski sotakarhu. Tässä uudessa
hommassaan hän pian havaitsi, etx
tä aapiskirja ei olekaan "kolmelin-jaisen"
Veroinen. työväline. Hän
köhta^ifihmisiä, joilla saattoi olla
taskuissaan todistukset kolmestakin
lukutaidon kurssista, mutta sitten­kään
eivät osanneet lukea. Armei­jan
täsmälliseeni-järjestykseen tot­tuneena
hänestä tällainen asiantila
öli''päin hongikkoa: S e o l i nopeas­t
i j a , perusteellisesti korjattava. O l i
siis" saatava dekreetti (asetus), jos­sa
määrätään, että lukutaidon opei
tuksen alaisten (alle 35-vuotiaitten)
ihmisten on määräajan kuluttua
osattava lukea,* _• - -
Sinnikkäästi hän^ajoi tätä aatet­taan'
paikallisissa välistustyönteki-iä-
n neuvottelutilaisuiflcsissa. Mut­ta
kun ei saanut sitä kautta'aloitet­t
a liikkeelle, kirjoitti asiasta suo­raan
valistusasiain kansankomissar­iaattiin.
Tämän aloitteen toveri S i ­r
o l a otti nyt kanssani puheeksi,'
Hän sanoi, että yleinen lukutaito
on erittäin h;rvä j a tarpeellinen asia.
kääntyivät huimaavasti ^tuotannon nosti eräältä tuolilta paperit pois ja
. kehoitti istumaan sekä puheli:
.— Minulla on tänään vapaapäi­vä
j a s i k s i pien nyt erään t u t k i e tm
kimpussa.; Vaikka, ote^^^^
tään tänään käynyt kolme kertaa
kansankomissariaat:ssak n • •; •
nmelsesti esiintymiskiiiiineeni ha­ja
hintojen, noustessa uuteen ennä
^ystasoon. Yhtiöiden voitot vero-poistojen
jälkeen nousivat $1.399'
jolljoonaan vuonna 1956' ensim-
.naisen . 9 kuukauden aikana eli
19% : l la y l i v. 1955 vastaavan ajan
;a kokonaisella 49% :11a oli v. 1934
vastaavan ajan! Osinkomaksut
nyös saavuttivat eni^ätystason
lousten $703.3 miljoonaan, eli 12%
enemmän kuin edellisen viioden
vastaavana aikana. Kuten tavallis­ia.
International Nickel-yhtiö mak­soi
eniten osinkovoittoja. sillä osak­keiden
omistajat saivat $56.5 mii-1
Joonaa. |
Työllisyys ja ansiot myös lisään-|
tyivät viime vuoden aikana. U- Lasaretti elikkä sairaala on sfllal-
>eimmat canadalaiset olivat ansio- jnen paikka, etta sinne e l allekirjoltta-cyössä
kuin koskaan aikaisenjunin i nut t o i ^ kenenkään joutuvan varsin-
Canadan rauhanliikkeen johtaja tri J . G. Endicott ori lähet­tänyt
tuhansia-'henkilökohtaisia kirjeitä rauhanystäville
eri puolille Canadaa.. Kirjeessään hän on pyytänyt rau­hanliikkeen
kannattajia; tukemaan-yauhäntyötä rahalahjoi-
' tuksiiia. Kuvassamme hän tarkastaa ensimmäisiä kirjeen
johdosta saapuneita'lahjoituksia. Hän on selostanut Toron­tossa,
että hän tietää- Ganadassa jolevan paljon enemmän
rauhankannattajia kuin ne* joille häh bn kirjoittanut', mut­ta
häneitledäkaildden osoitteita: Häh kuitenkin esitti toi-vomuksenaaniT
että kaikki hyvän tahdon ihmiset tukisivat
rauhankongressin työtä rahalahjoituksillaan, vaikka eivät
olekaan saaneet häneltä henkilökohtaista kirjettä.
Mutta sittenkään emme saa
tää sen opettamisessa pakkoa,
kysymys ön työtätekevistä ihmisisti
Ja työtätekevää ^ihmistä emme
kiilloinkaan tan)eettomasti
taa: Meidän^on propagandan a
saatava ihmiset ymmärtämään
kiitaidon tarpeellisuus: Kun ITe
kavat tajuta sen tarpeellisu
n i i n silloin he myöskin ope
vat seu' vapaaehtoisesti, ilman
koa.
Tähän tapaan hän jutteli lej
sasti hymyillen. ^ Sitten hän kävi
haeelt^än hyvin vakavaksi ja
—- koeta aina 'muistaa, että
on kysymys työtätekevästä ih
tä nfin häntä emme saa tarpe
masti pakottaa mihinkään.
Luulen, että vasta puoluee
julkisuuden kaudella olen
täysin tajuta, että tuohon vaati
tomasti lausuttuum^lauseeseen sii
t y i - leninismin: perusoppi työtäi
v i i n ihmisiin suhtautumisesta. 1
suuret asiat ovat usein byvln yi
kertaisia. N i i n yksinkertaisia,
tavallinen ihmisjärki ei niitä-tajua.
^ - .
' ' Äskeisissä kunnajlisvaaleissa käi
simamme - tappion syitä selviteli
sä 'on puhuttu propaganda
• heikkouksista', heikosta - koske
sesta työtätekeviin ^ joukkoihin j
Saattaisi myöskin olla aihetta I
k i a olemmeko' pakolla .tyykyttäni
yrittäneet pakolla tyrkyttää tai an
taneet aihetta käsitykseen, että
lemme pakolla tyrkyttämään Si
men työtätekeville -jotakin sellai
jota nämä eivät hyväksy tai ei
pidä välttämättömänä; Siis tu
olemmeko joskus jossain ci
paljon poikenneet tuosta toveri
rolan lähes kolmekymmentä vuo1
sitten eräälle nuorukaiselle (i
s e s t i ; myöskin kaikille 4>pilailleeDl
antamasta ohjeesta: ' . •
Koeta aina muistaa; että kun öi
kysymys työtätekevästä ihmises­tä,
n i in häntä emme saa tarpeet­tomasti
pakottaa mihinkään. •
— Paavo' Nikander
Wien. — Bulgarian postilaitos (
painattanut postimerkin '• kuni
taen Benjamin' P r a n k l i n i n muis
Samanlaisia postimerkkejä tul
painattamaan Bernard Shawn,
r i k Ibsenin j a Pierre Cus-len
tolle.
Se kuilaineii joulupuki^i
ja työttömiä'oli vähemmän kuin v:
1955. Paitsi maataloudessa, Caha'
kyalkainen sairaala- orf' mainio palk­ka
erinäisiä tauteja poteville lisnki-löUle.
Siellä saa lääketieteen saavu­tusten.
perusteella parasta mahdollis­ta
hoitea. Sairaalahoidon avulta voi
kinv fiykytetön^to^^ htntbj^h
aikana. O n tultu nimittäin siihen, et-lassa
oli ansiotyössä y l i 4 miljoo-l tä vaikka työtätekevän ihmisen el o i - j tämä ajan hampaiden kuluttiisia ke­l
a a työläistä, 6% enemmän kuin
edellisenä \nionna.. Työssäolevien
ukumäärä kaivosteollisuudessa r l i -
Olimlne. lukeneetMtuon kirjan vai- ominaisuudessa eriköisfötii>efctä-l
kalsanmin — tosin sanomalehti mie- on sittenkin paras raiihärivällkap
hsn tavanmukaisen kiireen painossa, le, ja että rauhan asiaa vahingoK
ääntyi 7% :11a ja työttömyys laski
15—20% :11a. Siitä huolimatta v.
:956 helmi- ja maaliskuussa oli | , f Vasta sltteo: k u n on tutustunut s a i -
3Uolf' miljoonaa työläistfi^etsimässä|räaliJ}|Dldon' täsktphin ^ tavattinen
työtä j a tänä talvena heitä mahdol
kein kannata.kuollakaan"—siitä kun i homme panna L'kovasti kampöililn
koituu "perikunnalle*Miian suuret jäi- i niille voimille, jotka yrittävät tarpejt-ki|^^
ut -7- niinj M i r a ^ ^ toman nopeasti voimiamme ku:uttaa.
kannata laloussylstä niennä "kuole- j J a juuri siksi, että tämä mainid i a i -
maa pakkoon". \ " > ' raalahoito. saataisiin kaikkien vähä-
Sillpinsaimme' siltä, se , myönnett-t-kbön/
kielteisemmän käsltgtoen -mi­tä
mainittu kirja todellisuudessa an­saitsee;-.
>'
. Oletimme sillohi kuten-riytkto: että
kapitaj|Ismta puolustusta etufrlalja p^-^
tänyt Trygve Lie ei haluakaan ym­märtää
iätä «öiksi sosialistinen maa*
ilmanosa'ei antaudu ehdöittaa" kapi-tallätisen/
niaallmanosan^^
tökslä noudattamaan. Jäv vaikka
Trygve. L i e V y r i t t i "ixormaaUtilanteesi
sa" olla 'kapitalistisen katsantokan­tansa
omaavana henkilönä epäilemät­tä
roikeudemnukainen - j ^ objektiivi­nenkin-,"
hän joutui aina kireän tuUen
antaa- pikean a^on pesille
Iisisti tuljee: -olemaan ~ vielä enejn-r^an»IUselle tenreysvakuutukselle, jo-mänkln."
'-'^ f '\ 1 tatlfeCTalipUoloe on vi6aeksikulUneeh
väkisten käytettäväksi, olisi entistä l UnjoiStumaan toisen csanuolen hy-tehokkaammin
toimittava.kansallisen väksl Ja„astmnaan toista osapuolta
terveysvakuutuksen saavu^amisen (sosialistilta maaltaiancsa'a) vkstaan
puolesta tässä maassa. - i ^ t -
Palkat j a ansiot,myöslisään^ivät
1956 kuluessa^vjnUa 'vuosi o l i i jp-rinomainen
siinä, etta sen k u l u ^ ip
l .U e„k.i r-j o i t e t t• i ^ möht-a .--,-' \ y ö l ä l ^ e • n»ltääq,;nlin juud tällaista | kaukaa. Jotka äskeisen "vuodrtaistel- i i ä n e n ^ i ä t t ^ n totoni edullista työelltosöpim.dSta. (( f kaikki äsittävä&ntansalllsta 'lerrej/s-' luR" yhteydessä antoivat huolenpi- a*''«««wan roimens...
Teollisuustyöiäi^ten k o k o n a i s p l l ^ ^ i t ^ t ^ ^ tarvittaisiin^'jotta työ- tonsa ja ystävyydenosoititoensa avul-kat
lisääntyivät 129i :11a * ja kaivos- l%et. k p n a r i t , pikkuyrittelijät Ja la n i in suuriarvoista rohkaisua. Epäi-i
työläisten 13':c:Ua. Ostokyvyn
noustessa canadalaisten enemmis­tön
elintaso nousi jossain määrin:
Mutta suurin osa korkeamiidästa
palkoista saadusta hyödystä hupeni
kun työläiset joutuivat maksannäanr
kaikesta korkeamman"^ hinnan, «Jota
yhtidt vaativat korottaäkseen voit­tonsa
mahdollisimraab-suuriko'. '
^kanadalaisten ostokyky my&' l i ­sääntyi.
Koska palkat nousivat'ta­varatuotannon
lisääntyessä ^cana­dalaiset
kykenivät ostamaan eneni
män. N i i n he östivatkin TTc J e m ­man
j a halUtuskin käytU boir'8%
enemmän ostoksiinsa. Yhtiöiden
ostot muodostivat leijonan osuuden
Tämä aihentti häneUe nmetstä
katkermitf^ Mutta vielä sntt-huenT
että " S b n f i on työos^ teh-^
nyt Slaari saa nyt mennä". ' *
Vä^tden ammattien harjoittajat yrji- j lemättä se auttoi paljon hyviä lääkä- 1 r?™P4a<^tkermitto mti L i e t m i -
ä^itäfr-ioxennä sairaalahoitoon sairaalan vastmirituntoistä | *«*'sitta Inm YhdysraltaU» halB-
|cQin he sitä- tarvitsevat: Rikkailla f henkilökuntaa l>ömään lakaisin alle- j sanoi hänelle aslallisestf pu-
;:<^ : lEyM varaa^^^
)«aksamiseeii.^^ ^
Virtaset sita apua tarvitsemme j a sik- j . ' ' V ,
si töni juuri meidän • pikkulhmisten { • Mutta sairastelu,niin pakoIUsta lo-kfiarlttävä
'nyt hihamme' ensi kesä- | maa kuin se onkin,'oh myös toisinaan
kuussa-pidettävien liittovaalien va- j eduksL Esimerkiisi iallekirjoittanut
raita. ' | sai pahimman ohitettuaan tilaisuuden
-•"Muuten — jos ei oteta hpomioon j — kuten sairailla tapana, on ~ ctraa
jälkimaksula. ja allekirjoittanut Iu-|kiinni "lukiirästiä".'Ja.tässä yhtey-keutuu
siihen suhteellisesti mutta a i - f dessä^on; erikoissyy kiittää joulupuk-na
k a a v a a n tyälaisrylunääh; Jonka
tukena on ds. zyaunävakuntuksen - t u r ­va,
kiitos $iitä , Vapauden isänidlle
elikkä Ulaajme ja kannattajille - ^ n y ­kiä,
jo&a vähän toista vuotta sitten
Kaikki tämä yksilöllisestä epäon­nistumisesta
johtuva katkeioitunei-suus
kuvastuu hänen kiilansa' miltei
kaikilta sivuilta.
Mutta olisi väärin katsella vain sitä.
Kaikesta kielteisyydestään huolimat^
ta rlAen kirjassa "Rauhan pnolesta^V
on « ä i t ä ajankohtaisia totuiäksiakia.
kunhan vain heitämme sivuun hänen
T i !
toi aUekirjOHtaneeUe V K » ensim, j henkilökohtaiset poliittiset mlelinl-mäisen
. pääsihteerin, Tryeve X i e n : teensä ja kaitkeruutensa " "
muistelr^teoksen "Banhan poolesU-. j M.-. L i e ko^stoä"Yk:n pääsIMeerln
jäsenyydestil
vat ne, jotka yrittävät erottaa
k in Jäsenvaltoja tai koettavat
Kiman ja muulivallat ottamasta
le kuuluvat palkat Y K : n jascnyyde
, Ajarikohtaineh muistutus 'siis
Jotka nyt ovat YjK:n
Myös se on varoitus kapit
maailmankatsomuksen omas
•tietolsenjmiehefn Varoitus nlUle, jöt
yrittävät vieläkto ehkäistä 'esiin,
ren Kiinan saamasta sille ifcuula
paikkaansa Y K :n Jäsenyydessä.
Ja entäs sitten eshnericiksl • ne
karin lapset ja koululaiset? Ur.
piti erittäin täitkeänä Y K : n . t oi
nassa ;ris."ennakkotapausten*' me
tystä, "kuten sitä pidetään ylc
varsii&itt .kalkissa brittiläisissä
keuslaltoksissa;'' "
/Kun n v i i j i e YK:»- pääsOifcc
rliiä vaati tinfcasti j a ehdottomaS-ti,'
etta Kreikan stsalilssOdan pi-, |
keen Jososlaviaan Ja läiefckQ»'
:!ovakiaair 'paenneetlapset on'v*' i
-Uhtettava ' t a k a i s i / k o t i i n a h a i u^l
— niin tämä pätee myöä Unla-
; rista ' sub'
teen.
Mikä on hyvä kanalle, sen
kelvata kukoUekhx! • Jos. V K oli
keassa vaatiessaan, että
lapset on kotiutettava Jugoslai
Ja 'Tshdikaslovakiasta, n i i n -suloin'
Y K : n vaadittava myösidtä, että
karin lapset on, nyt; palaiitettava
tUn Itävaliasta kaikkSalta. minne'
tä on ehkä kuljetettu:
Mr. LIen.kh;|a oU yksi'mieleni
toisin sairaalassa^ nyt luettevaks
me 'tulb-ista hyvistä kirjoista^ j a f
on vieläkiii tditet^vä siitä toisssvn
tista joiilupiäckia. —' täadskoUA \