Vapaus, July 22, 1971

              Sivu 2 Torstai, heilnäk. 22 p. ~ Thuraday, July 22, 1971
INDBPBNOENT UABOl^ ORGAN VAPAUS
(UOBRTY)
OF PiNNISIf CANADIANS
QstEäiMMd Nov. 6.1917
' eSOOnd 01369
•• 4i-^;?i'^.?^4:;?ICÄ;N'Äd\Ml-'A"N'GOACTE"-PRESS V I f 11'^^
Kaikenlaista hyvää kannattaa aina odottaa vähän pitfiÄiniän*
kin ajan. Odottihan Jaakoppikin aeitaemä» vuotta Raakkelin täh­den.
Me uskomme myös vakaasti, ettil noin viikon kuluttua. Sudbli-ryasa
ja Wanupis8ä vietettävä SCAULrn ja dSJm viidestofsta
(15.) yhteinen urheilu- ja musiikkijuhla on sellainen ÄrvotllöisuuS,
jOttb^ iulbä öh kannattanut «ämäkeaäviikot odottaa.
Emme halua mitenkään vfihefesyä aikaiaemmifi tämän kesän
^kank järjestettyjä piknikkejä jä juhlia — einme edes kilpaili-jaimme
tilaisiiuksia. Siitä huolimatta olemme varmoja; että nyt
täpl^ Sudhuiryssa j a Wanupi8sa pidettävästä suurjuhlasta muo-doätittt
ohjelmistonsa mSäräh ja laadun sekä yleisökannatuksen ja
yleiääto jtihlatunnelinän perusteella tUaiauus, mikä on sekä katso­misen
että kuulemisen arvoinen— tilaisuus, mistä voimme kaikin
olla olkeutetuöti ylpeitä nimenomaan siksij kun tässä hihlassa
yritetään kaikkien kansalaisten yhtelshyvään ja yhteisymmärryk­seen
samalla kun vaalimme parhaalla mahdollisella tavalla kan­sallisia
kdlttuuripöHiiteitäiöÄie ja anhaintae, niifi tölvobuhe, kai­kessa
vaatiinattomuudeeisahln oman panoksemme Canadan kult­tuurielämälle.
TässS mielessä odotamme, että tästä juhUsta mrio^
doatuu tilaisuus, jonka kfiikki maanmiehemme voivat tuntea
omakseen.
Kuten tapana on ollut, Vapauden väki — lehtemme palvelus-kunta,
asiamiehet, klrjeenvaiht«»jat, lilkljat ja muut kannattajat
on valmistanut tämän erikoisnumeron tulevan arvojuhlan kun­niaksi
ja sainalla myös koko juhlan onnistumisen hyväksi.
Tässä yhteydes^ lehtemme hahiaa kiittää kaikkia asiamiehiä
ja -naisiar kfarjeenvaihtajia ja muita avustajia, sekä kannattajia
siitä hyvästä ja suorastaan korvaamattomasta avusta ja tuesta
mitä olemme eatmeet tämän erikoisnuniet-on valmistamisessa. Us-kw
«ie myö^ vieraat j a föhdeh koko
Ittkij^ikuÄta muistaa ostoksia tehdessään niitä liikkeitä ja laitok­sia,
jotka Ihnoituksillaah tenrehtivät tätä erikoisjuhlaa^ ja toivot­tavat
siteo juihlalle hyvää menestystä.
SYVÄT PERINTEET
v^/, ; vietettävällä SCAULrn jä
C&f:n'.yhteisellä suUirjulilalla on pitkälle ja syvälle taaksepäin
i^oi(g^va(-.pe^ Jo vuosia ennen kuin kilpailevissa ryhmissä
'ftaiet^ttti^^ pitämistä, järjes-tbt^
iim;^^ CSJ:n toimesta, omia erillisiä vuosijuhlia,
j ^ ^ ^ u y t e n O n s ^ ^ liittojuhlat järleStettUn täällä SudbU-r^
S^^o^ eli vuonna 1930. CSJ:n enäimmSinen
''^Qti^nen; vietettiin Torontossa 33 vuotta sitten, el»,
Pitkän aikaa käydyn keskustelun ja perusteellisen harkinnan
perusteella tultiin irhladsevatt suuren yksimieliayydeh puitteissa
idiihen lopputulokseen, että n^^^ juhlien yhdistämisen avulla
voidaan taata juhlftväellel entistä monipuolisempaa ja paremmin
tyydyttävää ^ehbaa ja että pitkien ja kalliiden matkojen vuoksi
on sekä urheilijain jä musiikklväen että suuren juhlayleieöh hel-
Ik>inpijärjeStMos^i8tumisen{Ä yksiin ^^k^^
Käytäntö on myös osoittanut, että viisitoista vuotta sitten
tdity ratkaisu yhteisten suurjuhlien järjestämiseksi oli aihria oikea
ratkaisu, ja että ainoastaan tätä tietä kulkien voidaan lucttamuk-tsdlisejdi
mehziä taatakin eteenpäin. Toivottavaa myös on, että
tätä yhtenäiaryyBtietft maanmiestemme yl6ish3rirää edistäen kul­kien
löytyy lopulta mahdollisuus Canadan suomalaisten kalkkikä-slttävän
suurjuhlan järjestämiseksi. Mitä tahansa vaikeuksia yh­teisten
juhlien järjestämisessä on ollut, eikä niiden olemassaoloa
halutakaan salata, ja on ehkä edelleen, ne ovat sittenkin pikku­seikkoja
verrattuna niihin pulmiin ja haittoihin, mitä meillä olisi
ja yi^nnasti tulisi lisää, jos ei tätä yhtenäiäys^ttä säilytett-U&i kuin
sUmllteimUbihe.
Tässä niiielessä lehtemme toivottaa viikon kuluttua alkavalle
suurjuhlalle hyvää onnea ja menestystä. Tervetuloa vieraspaikka-
^ t a l a i s e t - - lyheilijat, voimis^ijat, laula]^^^^^^ soittajat jä muut
ohjelman esittäjät — tänne Sudburyyn, missä teitä odottaa var-lOäöii
yetävällinon vastaanotto. Me uskomme, että ohjelman esit­täjät
tarkoitamme siUä urheilijoita, musiikkivftkeä ja muita —
tulevat saamaan innostusta ja rohkaisua suurelta ylelsMtä, joka
osaa antaa arvoa hyvillie ja rehdille kilpailuille, kauniille voimis-iduöutyksille
ja hyvin harjoitetuille lauluille, ohjelmanumeroille,
juhlanäytelmälle jne. Juhlani onnistuminen rii^^uukin suurelta
(MSKdta ohjefanan esittäjien ja suuren juhlayleisön "yhteen sula-miBeflta'V
eU yhteen kuulumisen timteesto^ ohjel­man
esittäjien esityskykyä }a toisaalta lisää juhlatuni^elmäa suu­ren
Jrldsön kiSkUudessa.
Tervetuloa läheltä ja kaukaa tähän vuotuiseen suurjuhlaan.
fi^Uah Oohiinbian työminlateri James Chabot antoi jokin aika
8ttt«n tietää, että hän kiumattaa ja rohkaiset 4-t>äiVäiSen ja 40-
tUntisen"työviikon järjestämistä.
Hän sanoi näkevänsä, että tällainen järjestely auttaisi sekä
työnantajia että työläisiä. Työläisten "etuna" hän pitää lepoajan
pidentymistä eli 3-päiväiaiä viikonloppuja ja kulkumenojen vä­hentymistä.
Työnantajat hyötyisivät, häh selittää, tuotannon lisi^ähtymi-oesta
ja työstä poisfia olemisen vähentymisestä.
Mahdollisesti näissä väitteissä on totta siteeksi.
Mutta kun työläiset ovat vuoslkyttimenien ko^äii ja itöeuhrau-tuv^
n taistelun poruateella voittanet S-tuntisen työpäivän, niin
piti^fiMsö b e i ^ siitä luopua joidenkin "yhteisten etujen" tavoit­telun
vuoksi?
Tosiasia tietenkin on, että 4*päiväineli vliI<ko riittää kovasti
nyk)risenä automatisoinnin aikana vaikka työpäivä lyhennettäisiin
kotiin vietävää palkkatasoa alentamatta kuuteen puntiin päivässä.
Tieteen ja tekniikan sekä automatisoinnin jatliuvan kehityk-oea
perusteella tulee työviikon lyhentäminen välttämättöroäkai
tolmenpiieoksi, kutea tulee Idtinien' pidentäminen, el^kcikätajan
alontiuninen jne., jos mielitään Varata luovan työn mahdouisuuk-
F A Y E ALATALO
Aleriiäiii sttU^juhlän
suosikhiehdokas
CHRISTINA SALORANTA
Toronton ja ympäristön suur­juhlan
suosikkiehdokas
MARIA KIRKWOÖD
Keski-Ontarion alueen suur
jqhlan suosikkiehdokas
SANNI'KENTALA
Läns)'Ontarion alueen snur-juhlan
jniosibkiehdokas
Pjr^tää senaattia..
ydimasekokeesi '
estämään USA^i,
Was%ington, ~ Senaattori Mike
d[rävel(!>-Aläska)> esitti tiistaina
senaatille efhdotuksen, että ise
pyytäisi hallitusta perunttamaw,
viiden megatonnin voimaisen
maanalaisen ydinvoimaräjäytyjk-t<
iiv« «iiv>i*ftn tolftti^tift ^Ää
dyk%nä AleuUän s a a M f l ^ . 1
Ldhiaten tämän tjg9ti^;liUlaäl.
tetl^'tarpeettdhia^rYlähäattb-ri
Gmfel sanoi, etiSJ^ äfhiouttia
mBtmmBti ytHfSämmaarän
siksi kiin näin vohnaka? ;maaii-alainen
räjäytys-koe voi^laukSisia:
maan järisty ksen ja nostattaa suli-,
ria hyökyaaltoja. . .!.
VHei^äkdnäsa 1803 teKl jouk-
,k<^t9vereita WorcesteriBsa, Mass.
pafitsksen että aletaan julkaista
sanomalehteä ,joka tulee ,taiste-lemaan
iyöväeuagian puolesta.
Öynijyi 'Amerikan Suomalainen
*lSömies*. Vuoden 1904 puolivä­lissä
lehti muutettiin Hancockiini
Micäi., kuparialueen keskukseen
joka samalla oli suuren suoma-laisalueen
keskus. Kuparialueen
suuren Islkkotaistelun aiikana leh­den
leviili;ki oli suurimmillaan, yli
16,000 päivittäin."
Näin kertoo "Työmiehen Jou­lu"
vuodelta 1928 amerikan-8uo-nialalsai
työväenkulttuurin ensi
askeleita. Työväen julkaisutoi­mintaan
liittyi alusta pitäen mu­siikki.
Ensimmäinen"Työväen lau
lukirja" töhtiin jo samana vuonna
Icuin "Työmies' 'alkoi ilmestyä.
Käsiini on nyt osunut Työmie-heii
kustannusyhtiön Hancockis-sa
Michiganissa vuonna 1910
painama "Uusi työväen laulukir­ja",
melkoinen harvinaisuus tääl­lä;
sen selaaminen saa tuon
ajan työläiskulttuurin ja työ­väen
olosuhteiden kohoamaan sil
mien eteen tavattoman elävänä
ja suorapuheisena.
"Uusi työväen lauluikirja" al­kaa
tunnetuilla ja perinteellisillä
lauluilla Internationale, Työväen
marssi ja Köyhälistön laulu, jo­ka
tässä tunnetaan nimellä Pro^
letaarilaulu. Varshavjankasta on
esillä Emil Elon tekemä muun­nos
Veljiksi kaikki ja Marseljee­si
esiintyy kahtenakin erilaisena
versiona. Toinen näistä on taric-
Ita suomennos Marseljeesin alku­peräisistä
sanoista ajalta jolloin
se vielä oli marseillelaisten va-paixtustaistelijoiden
taistelulaulu
preussilaisia vastaan Reinillä:
Nyt eespäin, lapset
synnyinmaan,
Ön päivä kunnian.
Te näätie vetilippuaan
Jo sorron nostavan.
Ja kentällänne kärfuvi
Jo raaka aimeija.
Se kotibinne pyrkisi,
Tois surmaa, tuhoa! :
Tähän kööri vastaa toistuval­la
kertosäkeellään:
Nyt kaikki rintamaan.
Ja eespäin käykää vaan!
Jä juoskooii veri saastainen
Nyt aivan virtanaan!
Aatteen puolesta -niminen lau­lu,
jonka sanojen tekijäksi on
merkitty Saarto, on kaikesta pää
telien suomennos Jacob Audorfin
vuonna 1864 Saksassa tekemästä
ns. TyÖläis-'Mar8eljee3ista, ja sii­nä
ei enää juokse "veri saastai­nen".
Edistyksen keinot ovat
muuttuneet rauhanomaisemmik-si:
Ja pahin vihollinen meillä
on kansan tietämättömyys.
Se este edistyksen teillä,
kuin auringon synkkä syys.
Sen hengen miekka voi vain
voittaa,
ken meitä vastaan olla vois.
Kun lampi pahih «ste pois,
niin maailipaatt vapauskin
koittaa .
Juuri näitä sanoja on esimer­kiksi
Reijo Frank käyttänyt le-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Särti /fe/Zaten, Vermilion Bay,
Ont, täyttää tiistaina heinäkuun
27 päivänä 80 vuotta.
Lauri Jokinen. Whitefi»h, Ont.,
täyttää keskiviikkona heinäkuun
28 päivänä 72 vuotta.
Emil Rakkola, B&m Ste. Ma­rie,
Ont.; täyttää torstaina hei­näkuun
29 päivänä 72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
sia kaikille työtä haluaville ja
-tarvitseville.
: Mikään taikatemppu ei tässä
kuitenkaan auta — ja mr Chabot
suosittelee taikatemppua, mikä
ei auttaisi tilannetta, vaan mie-luimralnkin
pahentaisi sitä.
vyttäessään Mafseljefesin Työ­väenlauluja
2-levyä vartfen.
Entä sitten amerikansuomalais
ten varsinainen oma laulufkult-tuuri?
Sen lähtökohtana on yk­sinkertaisella
kansankielellä tdi-ty
toteamus yhteiskunnan todel­lisuudesta.
Ytimekkäimmällä ta­valla
tämän ilmaisee laulu Huo­kaus
(Sävel- Proletaari), jortka
tekijäksi on merkitty vain M.H.
Työläisten joukko suuri,
voimassa vaiti jaat,
on kansain el in juuri
ja kaiken tuottajat.
Nö saavat sorron kärsiä,
jä vähimpähän tyytyä
kun raha vallan ostaa,
saa oikeus väistyä.
Miksi työväki on valinnut so­sialismin
tien, käy ilmi laulusta
Mun isän' on sosialist', jonka on
englanninkielestä mukaillut A,
Makela:
Työmies raataa ahkeraan, mut
herrat työtä pelkää.
Kuitenkin he kaiken vie, ja
työmies näkee nälkää,
Siit' on isä suuttunut, ja siitä
päivin meillä
'. Julkisesi' on oltuna sosialismin
teillä.
Mitä sitten oli tehtävä? Useat
laulut julistivat positiivista us-ikoa
tulevaisuuteen ,joka alkaa
uusien aatteiden ja työväen yh­teistyön
mukana. Lähtökohta oli
hyVin usein kansallinen; Laulet­tiin
Kaarlo Kramsun Ilkkaa tai
sitten ammennettiin voimaa van­hasta
kalevalaisesta heimoheh-i
gestä ,jaka,ryhä tuolloin oli ak-tueli
asia: '
Nouskaa, lapset Väinön
kansan
Uutta aikaa alkamaan!
Uudet aatteet, ihanteiset
pääsevät jo kahleistaan.
Loppukoon jo veljesvihat,
alkakaamme uusi työy
Jotta vihdoin ihmiskunnan
Vapauden kello lyö.
Kuvaavaia tuon ajan hengelle
on, että tämä nimimerkki M.K-A:
n tekemäksi merkitty laulu
Vuosisadan raunioilla laulettiin
porvarillisen . maakuntalaulun,
Suloislessa SuomeE«ammd, säto-leelläi
Mutta läJUlUitJsa n ä^i my&i
uuden kotimaan, Amerikan mil­jöön
• vaikutus ja globaalinen
ajattelutäfpa. Santeri M :n teike*
män 'Ylös kansa-laulun tavoit­teet
asetetaan alusia pitäön pit«
källe:
Työläisjoukko,ylväs jalopeura
— Maailman todellinen vaJtital
Allös pelkää, suW Qn suuri
seura
— Kaikk' on kansat, kielet
' takanas'.
— Eteen näin me käymme
pysty päin,
Niinkuin Niagara ryskein,
rynnistäin,
— Alas sortajat! verenimijät!
Maailman valtikka on meidän!
Hehkuvimman ilmauksensa pro
letaarinen internationalismi sai
Esa Paavo-Kallion kirrjoittamas-sa
Marssissa, jota ylväämpää työ
väenrunoutta on vaikea löytää.
Tila ei valitettavasti salli sitee­rata
tästä loisteliaasta laulusta
kuin alun.
Peking. — Pääministeri Chou
En-lai on tehnyt selvä/jsi, että
pyrkiessä suhteiden normalisoin­tiin
Yhdysvaitain kanssa Kiina ei
ole vahniina tekemään sitä liitto-iaistensa
kuBtannuksella
KeskustelleEsaari 3V4 tcntia yh­dysvaltalaisten
opiskelijain kans­sa
viime maanantaina pääminis­teri
Chöu sanoi, että täydellisen
Indokiinasta pois vetäylymisen
pitää edeltää yrityksiä Minalais-amerikkalaisten
suhteiden paran­tamiseksi.
Hän antoi myös ym­märtää
että Kiina ei tule muut­tamaan
asennettaan Fonnosan
kysymyksessä.
Puhuen yleispiirtein siitä kun
hän on kutsunut presidmtti Ri­chard
Nixonin vierailulle Kiinaan
pääministeri Chou sanoi yleisen
mielipiteen "suurena huutona"
olevan niin yhdysvalloissa kuin
muuallakin sen, että USA :n halli­tus
vetää sotajoukkonsa pois
Indokiinasta.
Viitaten siihen, että yhdysval­talaiset
eivät halua ihmishenkien
uhrausta tässä likaisessa sodassa,
Chou sanoi Kiinan uskovan, että
"ensimmäiseksi ratkaistavana ky­symyksenä
on Indokiinan sota, ja
että sitä vaatiessa, toe emme tyy­dytä
vain Indokiinan maiden
vaan myös Yhdysvaltain kansan
tarpeita."
Antaen ymmärtää, että Kiina
tukee Etelä-Vietnamin väliaikai­sen
vällankumoushallltuksen hei­näkuun
alussa esittämää 7 kohtaa
käsittävää rauhantarjousta, pää­ministeri
Chou sanoi, että "se on
ainoa tie tämän ongelman ratkai­semiseksi."
Häh sanoi Indokiinan sotaa yh­deksi
neljästä tekijästä mitkä
ovat Kiinan j a Yhdysvaltain suh­teiden
normalisoimisen tiellä.
Toiset kolme ovat: Yhdysvaltain
Formosan asenne. Korean tilanne
ja Japanin militarismin elvyttä
minen.
Hyvin tehty. Aimo Mäki Sudbu-ryssa
ja A, T. HIU Thiinder
Bayasa tekivät härtlavolntölla
työtä ilmoitusten hahkklmiselcsl
tähän juhlanumeroon. He suorit-tivat
kiitettävän hyvin tämän
vaativan, päivätyönsä ja ai;itoivat
samalla mainion panoksen juh-
Ilemmc onnistumisen hijrvfiksl.
Kiitos, hyvin suoritetusta työstä.
Hinito ja tuitakiniiis-snmille
6 Icuuacaiuttia
l i i ^ toimjiaikaa
Ottawa. — Hinta- ja tuloko-missionin
toimiaikaa on jatkettu
kuudella kuukaudella, eli kesä­kuun
30 päivään 1972.
Kuluttajain asiain ministeri
Ronald Basford- Sanoi maanan­taina,
että tämä toimikauden pi-dentämii^
en antaa mahdollisuu­den
tehtävien loppiiunsuorittami-seksi
siitä miten käsitellään tu­levaisuudessa
mahdollisesti puh­keava
vakavampi inflaatio. Ko-missionln
palveluksessa on noin,
120 henkilöä ja sen budjetti maa
llskuun 31 pnä päättyvältä vuo­dolta
$1.9 miljoonaa.
•Kas tiehuvi lippa
veripunainen,
Mä seuraan, kun mieltä se
hurmaa;
&e UAmi voitoksi
iorrifn&laistUn,
Vaan iortajilte ennustaa se
turmaa.
On kania €nsih h&nUlMht
kun huomaa lipun sen:
Vaan miksi ön tooUppäruie
kuin ois se verinen;
Se eihän vainen iarkoJttane
surmaa? ,
Kas liehuvi lippu se
veripunainen
Ja kansoien laumat se joht*a;
Ss liehuvi voitoksi
^ sorronlapsien
Ja murhattujen verestä se
hohtaa.
On Golgatalta saakka käyhyt
virta ruskia;
Se juoksee meidän hurmetta
ja meidän tuskia.
Kun sortovallan syöttiläät
ne riehuu.
(Ja^uu seuraavassa no:ssa)
Ki8lideik!saa.¥a]it3}aä
vasitaam syytteitä
""^ Napisnei»» Milfiiäve ^
taai on nosteftUi kaikkiaan 17 sjy-teililä
sen jishdosta^ kun Kingsteote
r^^tyjä &£Mik Kingstoimi v^mkäa
oh pskHis^plimy skeää. >
Aluftaviisa kmdusteiUiissa e s i i i^
20 toMtjaä, kttiä^ MsdiätmiM-ta
kaiyd vamkeja, jotka kerioiilat
miiten jalois^an kahiehdiUuja vdn-:
keja mukiloitui 3 j ä ^ i ^ t k ^
metla{dBq>3itu3a)'Ba siitä a&aen kjni
heHäi. (tnttin Mi^Btaveoin vaoiilaati
ja kunnes heidät sulisttnn seiifiiia.
yaakL''an viranomaiset i i ^ ö ^
vät, efiSä vartijoin eAnaSMäa ka-mitä
oibseus vnhna&^niatjefl k ä f ^A
pistttmmäokiin vastarimitan ssttt^
sa, buSen sdlitettiin.
EI OIKEUTTA
Ei ole oikeutta. Jos lasket
loverosi oikein, joudut köyhäin­taloon.
Jos et, joudut linnaan.'
Helsinki. Mdn 70 prosenttia
suonudaisMa (idouMsia käyttää
WCi>apwia. Pioj>erisl^' tolouspyyh-loeltä
kiiytltää indn 40 prosenttia ta­louksista,
paperisia laubasaiiiiiiofja
Q. A. Siailachhes Oy:n tmttämiätä
U<tSciinuMsitia.
(Jatkoa siivulta 1) ;
JOHN KANGAS, Thunder Bay, Ont. vastaa $3.00 V. Oiitlsen
haasteeseen ja haastaa Ate Pursiaisen viemään haastetta etcenpäfn.
VIENO KOSKI, Oba, Ont. lahjoittaa $3.00 Vapauden fiaäste-rahastoon
ja haastaa Kalle Ampin, Thunder Baysta. JiH
SAIMA J A J . RINTA, Geraldton^ Ont. vastaavat H. ja
W. Wäyrysen haasteeseen ja haasta%'at seui^avatystävätfjl^. Mat­tila,
J . Kamppi ja V. Mikkola, kaikki GeraldtOn, Ont. ^
JALMAR HORMISTO, I t R. 2, Beamsvflle, Oht. k h j d i | t ^ $5.00
Vapaudelle ja Liekille J a haastaa kalkki Karkkulaiset jotka;
vielä haastetta saaneet tekemään lahjoituksensa vointiiisaf
BILL SALMINEN. R. R. 1, Worth|ngtpn, Oiit. vstaa^
Tikkasen haasteeseen ja haastaa seuraavat henkilöt: Mni.\]
tanen ja Unto Penttinen^ Torpntosfa, Walter Rönkä, S i
Fred Rönkä, Beaver Lake. Ont,
MARTHA JA K. KUJÄNPlX, Toronto, Ont. lahioitte)i|i $5J0p
Vapauden ja Liekin Umestymisehf^hrvaanlseksi. • • i ^ , ^ -
KATRI MERTANEN, Toronto^ Ont lahjoittaa $ i 0 ( k ^ ^
j a Liekin auttamlseksL: '. • •<^•:.>.-•^:v^;• ••/v
AUNE LIIKALA, Hearst, Ont. y^s^ $M0 ^ ^ V n ^ Ä ^ ^ »^
Jaakkolan haasteeseen ja haaistavat seqraavat ys^vät |iilj^f^ofsäiil
Anna Suuntala, Seiniä ja Ensti Mäki ja Märiti M y l l y i u ^y
Hearst, Ont. • •'^}^ -
HILMA J A MARTTI PIISPANEN, Beaver Lake, Ont> vastaili­vat
Arvi Sandholmin haasteeseen ja haastavat seunMivat:!»*
verlt jatkamaan haastetta: Matti Johnson, Wemer Lammi Ja .Wal-fred
Rönkä, Beaver Lake, Olavi Jäntti, McKerrow ja Laiiri Sini­salo,
Naim Centre, Ont.
VÄINÖ WIRKKt, Sointula. B. C. lahjoittaa $5.00 lehdSlemme Jä
haastaa Arvo Tynjälän Vancouverista tekeinään samoin. :. /
HENRY KOSKELA, Richmond, B. C lahjoittaa $5.M työVl^-
lehtiemme tueksi. ; ^ '
M, VARILA, Vancouver, B. C. lahjoittaa $5.00 Vapauden ja
Liekin rahastoon ja haastaa seuraavat: ToivO Boren, |tlcW^bd«
B. C . Art SIven ja Mlkko terävä, Vancouver, B. C , M a t t i ^ i ö r f -
nen, jossain bmenafarmilla la Väinö Takala samoilla pentkolHa.
INES J A K. HUOVINEN, Richmond, B . C . lahjoittavat $500
Vapaudelle ia Liekille.
MARI J A MATTI JOHNSON, Beaver Lake, Ont. i r t o t a^
$5.00 Senja Jutilan haasteeseen ja haastavat seuraavat: Alex tiaaa-pää
ja Hietikon veljekset, Worthlngton, Ont.
KALLE PALO, mitefish, Ont, vastaa $.5.00 A M SaAdh^^miil
haasteeseen. '.-.'''/''^
KALLE JOKINEN, Whlteflsh, Ont. vastaa $5.00 Arvi Simd-holmin
haasteeseen.
LAURI SINISALO. Naini Centi», Öht. lahjoittaa IlM Va­pauden
tukemiseksi.
JOHN K. MÄKI, South Porcupine, Ont lahjoittaa $5.00 Vapau-»
den ja Ll^km korotettujen postlmaksnjen peittämlseksii
J A C K ; SAARI, South Porcupine, Ont lahjoittaa 13.00 Vapan*
den ja Liekin talousaseman tukeihlaeksl j ä keholttaa kaikkia luki­joita
tekeniään,lahjoituksensa työväen saiuivapaudehinr^^ia^
'seksi.' •'; .• .-'J-.-^
EMMI JA HANNES SUOMALA, Sudbury, Ont. lahjoittavat
$10.00 Vapauden ja Liekin talousaseman tukemiseksli
AARNE SIKALA, KirUand Lake, Ont vastaa $5.00 fsaae M-halan
haasteeseen ja haastaa seuraavat: Peter Jämsän i^Ian#
Lake, Ont., Toivo Salminen, Tantwell, Ont sekä Martha Ja AiM
Piirainen, Svastika, Ont parhaan vdfaitlnsa mukaan. i
ERKKI RANDALL, Bcllevllle, Ont lahjoittaa $25.00 Yapii^-
den ja Liekin avustamiseksi ja toivoo, että kalkki tekevät padiaaiäa
työväen sanavapauden turvaamiseksi. .
CATHERINE KLLMEN, Toronto, Ont lahjoittaa $1(J.(SÖ VapÄn-den
talousaseman tukemiseksi ja toivoo parhainta mene^ysiä l^e
rahoittamiskampanjalle. " '
M. RASINPERÄ, Hearat, Ont UhJolttaa $5.00 Vapaad<^ ja
Liekin tukemiseksi. .••-^/{^l.--'
ONNI SALO, Hearst, Ont. vastaa $5.0Q Anna ja Mietti Jiiak-kolan
haaateeecen ja haastaa Aino Karpin Heavstlsta.
MIKKO LAAKSO, Sudbury, Ont lahjoittaa $9.00 y^p^udeft^^^j^
Liekin tukemiseksi. /i^ ; ;
LINDA VIRTAVA, St Catharines, Ont hilUoittaa^|I^O Va^
pauden ja Liekin hyväksi.
LYYLI JA TOIVO LITMAN, St Catharines, Ont iaWoUtayal!
$2.00 Vapauden Ja Liekin talousaseman tiikemlseksL
WERNER LAMMI, Beaver Lake, Ont vastaa $5.00 Vk)* Jutilaa
haasteeseen ja haastaa seuraavat: Arvi Salo, Beaver Lak^ Laviri
Sinisalo, Naim Centre ja Svante Vart(lia< Kirkland Lake kukin
tinsa mukaan.
FANNI JA KARL SUOMINEN, R. R. 1, Worthilflt9Si^ QfsA,
vastaavat $5.00 Laina Tolppasen haasteeseen Vapauden l a Liekti»
hyväksi. . . •••-'/ .",: .'n >r',
Tässii katsauksessa $ ;289.iljl0^^ V
Alhaisemmin Vapaudessa julkaistu _ — 2,585.4fi
• t Mi •'
Liekin lahjoltubset
Yhteensä $3,070.76