1956-03-22-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
M. S. Sfeckholmm tasoittajat laufen fauftt
Kondattaen liikkeen toimintatapaa käyttää hyväkseen misia keksin.
, tö^ matkaitijain mnkavngdeksi laivoissa, Ruotsin Amerikan linja bn
asennnttanni sen uudenaikaiseen ja muuten' pidettyyn M. S. Stock-
V bolm laivaansa , n ^ : tasoittajat, jotka estävät laivan liiallisUta kallis-tumisOta
myrskyilman aikana, tiedoitti linjan paikallinen johtaja
G. Hitaner tnndbeck. Jr, hiljattain, ja josta jo aikaisemmin terrottiin
iässä lehdessä. Tämä laite tekee laivalla matkostamisen Su(i>
meen ja -Skandinaviaan entistäkin miellyttäTämmäksL Laivaan äise--
tetut tasoittajat — "stabilizers" — ovat aivan samanlaiset kuin ne.
mitta laitetaan juuri Genoassa, Italiassa, rakenteella olevaan näteen
VL S. Gripsholm-nimiseen laivaan. Tasoittajat ovat kuin kaksi evää
eli silprä,:joU»,:tarpeen tullen .voima
kTlJestä;'Ulospäin estämään laivan liialUsen kaUistumlsen ja sen
kantta tekee matkailun mukavammaksi kuin ilman niitä. 'Ne toimivat
.aivan kuin laivan peräsin,/mutta toista tarkoitusta varten; Mukana
oleva kuva läpUeikatusta Stockholm laivasta näyttää tasoittiijatulkö>
: puolella i laivan käytettäessä. Mutta vakuus
:\ nen on entistä:.; mukavampaa' tällä nykyajan laivalla on pääasia
matkailijoille..
IST. LÄWRENGEN LAKKO
PÄÄTTYNYT USA:SSA
ipfew i r o r f c ^ Viikon kestänyt 1,400*-^
koneenkäyttäjän lakko St. !Lawrence
meriväylällä Ja sen:, yhteyteen raken-nettaviila
voimalaitoksilla päättyi
lauantaina, Ikun kaksi vuotta voimassa'olevasta
työehtosopimuksesta soettiin.
Ei International Union of Operat-ing
Engineers-järjestön eikä. kuuden
urakoitsijayhtiön taholta annettu julj
iisuuteen työehtoja, joista oli sovittu,
Kuitenkin Massenasta, N. Y . sanottiin
henkilön tatiolta, jonka pitäisi
tietää, että sopimuksen giukaan koneenkäyttäjät
tulemat saamaan 33
smtin tuntipalkkakorotuksen tammi-iMun
ensimmäiseen päivään 1957
I meimessä. Tämän sanotaan olevan 5
I säittiä enemmän kuin oli union alku^
peräinen vaatimus. ^
Koneenkäyttäjät, "jotka : alkoivat
rtyönsä tänä vuonna tulevat heti saa-
{maan 15' sentin tuntipalkkakorQtukr
I £01 taannehtivasti taomiikuun l.ipäi-
Sn ja'sitten 2a sentin korotuksen
I erisi vuoden: alusta alkaen.
Koneenkäyttäjät, jotka olivat työs-
I sä sopimuksen mukaisesti ennen tammikuun
ensimmäistä päivää, tulevat
saamaan 5 sentin tuntipalkkakorotuksen
kesäkuun ensinnnäisestä päivästä
ja llsäkorotuksia myöhemmm,
kunnes heidän korotuksensa tulevat
olemaah 35 senttiä tunnilta ensi tam,
I mikuunl.-päivään mennessä.
iLakko, joka alkoi toissa lauantai-
I na, on pitänyt 2,000 työläistä työttömänä..'
Union laholta sanottiin, että
tämä : viikko ehkä kuluu ennenkuin
kaikki lakkolaiset ovat palaimeet työhön.
Ukrainalaisen kh-jailijan
100-vuoitisjuMa Toronton
Massey-haalilla
Toronto. — Tänä vuonna tulee kuluneeksi
sata vuotta suuren ukrainalaisen
kirjailijan, runoilijan ja L vallankumouksellisen,
Ivan .-Prankon,
syntymästä.
V Hänen nimensä on hyvin tunnettu
kaikille Canadan ukrainalaisille, sillä
hänet muistetaan kansansa vapaustaistelijana.
'Nykyään Neuvosto-Ukrainassa on
useita laitoksia omistettu hänen n i melleen.
Miljoonat ihmiset kautta maailman
tuntevat Frankon. "tienraivaajana".
Vaikka hän kuolikin v. 1916, hänen
teokseiisa; valtaavat yhä • enemmän
alaa kautta maailman. HäJi^paj^ti
koko 'elämänsä työkansan olosuhteiden
parantamiselle
Toronton «M^ey-haaliUa;^ tullaan
huhtikuun 29. pnä iltapäivällä viettämään
Frankon lOO-vuotismuisto'
juhlaa. Tilaisuuteen osallistuu yli 3O0
cnjelaianesitäjaa useilta paikkakunnilta
Ontariossa.' Heidän joukossaan
tulee olemaan vähintään 7 kuoroa.
Myös Canadan suomalaisia on ke-hoitettu
osallistumaan tähän suureen
taidejuhlaan. Lippuja. on saatavana
numerosta 300 Bathurst St., kaikkina
aikoina. — S. D,
— Intiaanien uskotaan asuneen Ca-nadassa
vajaa 200.000 vuotta ermen
valkoihoisten. saapumista.,
MATKUSTÄESSÄNNE SUOMEEN...
haluatte varmaankin matkustaa nopeiUa, kaiulla mukavuuksilla
varustetuilla, uusilla RUOTSIN AMERIKAN
LINJAN laivoilla, kuten tuhannet suomalaiset ovat tehneet
joka vuosi.
' Ruoisin Amerikan Linjan laivoissa, on:
ERIKOINEN SUOMALAINEN PALVELU!
Suomalaista rudkaa! • Suomalaista seuraa!
Suositut moottorilaivat Kungsholm ja StocMiolm ylläpitävät nopeata
yhteyttä suoraan Göteborgin ja New Yorkm v a l ^ . ^^^^
vuoden. Molemmissa laivoissa vain nk. "^kohytteja (mer^enp^^^^
sekä ensimmäisessä että turistiluokassa, yhdelle, kahdelle, kohnelle
ja neljälle hengelle. '
' Yllä kuvattuna uusi lippulaiva Kungsholm
Joka on merten kaunotar, katsoen miltä ^"l^-J^J^-^^
kaikkein tärkeintä, se on turvallinen, maimo
deltaan 22.000 brutto rekisteri tonnia ja ^o^o^^Ä^SS^ Sen suosio matkustavien suomalaisten P " f e i^
tynyt. Laivan hytit ovat tilavat, valoisat, varustetut pesuhuoneella
jossa Joko suihku tai kylpyamme.
Bnotsin Amerikan Linjan laivojen kulkuvnorot New Yorkist» Ja
Halifaxista:
STOCKHOLM — New Yorkista, huhtikuun. 11 p.^
KUNGSHOLM — New Yorkista^ huhtikuun 17 p-
STOCKHOLM — New Yorkista,' toukokuun 9 p.
KUNGSHOLM — New Yorkista, toukokuun 23 p.
STOCKHOLM — New Yorkista, kesäkuun 5 p-
KUNGSHOLÄI — New Yorkista, kesäkuun 19 p.
* STOCKHOLM" — New Yorkista, kesäkuun 30 p.
Lähempiä tietoja saadaksenne kirjoittakaa osoitteella:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
r - BOX 69 • SUDBURY, ONTAHIO
Ksrl Jack Koski
feit Mbut, ObcdSnm
-Kauhan fsoUui^ on sekä täriMS^
taont eUä cirdtänyt teoM^ta
mmsintkimTf» Jack Baski, «to*
Artbnrista. Xanla «n csUetty'
-Iskurien- juhlassa, Vati Arthn-l
i n soomaJaisella baaliOa inaaIis-%
knnn 18 pnä 1S66. Sävtleen tähän
lanlnui voi Caada tekijältä. 351
Foley St, Port Arthur, Oot.:
On alkanut jnJiIamme täällä.
Tämä juhla on Iskurien.
On raatajat juhla päällä.
Siksi lausumme tervehtien:--
Terve teille te miehet ja naiset.
Terve juhlaamme juhlimaan;
lerve neidot ja myös nuorulcalset,
i?a;tTin«^ laijua kuulemaan. '
Jo päivämme kirkkaana loistaa
sm» Banfca jo Tfdton saa.
Sd synldtyyden: päältämme poistaa.
Valo Rauhan kun kajastaa.
Siksi kalkkien: meidän njrt katseet.
On luotuna Rauhaan ^päin^
Sidiä kirkkaana^ onnemme lähteet
On auki, ei hämärtäin.
Xyt luomme me aikaa nntta.
Missä 'cn~ sötä'tnhtemäton.
Myödslnkansojen .onn^knutta^ c :
Että Rauha ois loppumaton.
Silloin raataja nainen'ja lapsi.
El puutetta tuntea saa.
Eikä vanhus harmaja hapsi.
Jaa vaille hän hoitajaa.
Nyt ladumme vapaana raikuu, ;
Rauhan j c c k k o kun: kasvavi. näin.
Ja äänemme teille kaikuu:—- •
Xle marssimme Ranhaanpäin.
Siis astu joukkoomme vanklcaan.
Ja taistele rinnalla sen.
Aina taistele puolesta Rauhan,
Ja puolesta kansojen..-
Ilo silloin ja onnikin meillä.
On kaikilla yhteinen.
On myös~ k o t i eksyneillä.
Jotka luottavat. Rauhaan sen.
Silloin köyhänkin:miehen pellot,: ;
Ne viljansa kasvattaa.
Ja kun Rauhaa soittavat kellot;
Me yhdessä riemuitaan.
Kimiiifiiiiii jimittyBeisyydeB
edalleeD lieyintamisen oDgelmista
y&in •iftrt»ritwinrti»omfw8ii»'
nln ' af>ltfti*i*ff T* iMrikoontBCMi'' -.
(aas Lontoossa kedcnrteicittaaii
sseistnkse»' TJhrntämliirn
doUisiiidtdst» Ja tsrpeellisiuideB- '
ta. kiintyy bnonilomyö» fcasuoMn»
Talinen laimittyneli^dai cdel»
ieea llerentämisimtrtmiin ylecn-sä.
Somrten päiväleiitlen antaessa
UmeisesU totqpBOltäea Ja sUcn
haritauttavan kuvan näistä 8el<
koista. Jalosemme "asiaa toista
puolta? vaioittaaluemme-NenTÖs-
(oliiton IduQstön lansantoja Aäisr .
tä; kansainvälisistä ky^rmyksistä.
Neuvostoliiton' lehdet kommentoivat
laajasti Genevessä pidet^-ä Neuvostoliiton.
Yhdysvaltain, :£nglaxmin
ja Rahskan, ulkoministerien neuvotte.^
lukokoustä.vizvestija" kirjoittaa, että,
"Neuvostoliitcn julkisuus on vakuuttunut
siitä; että neuvottelukokoukses.;
ta on hyötyä kansainvälisen yhtelsr
työn kehitykselle Ja kansainvälisen
jännittyneisyyden edelleen lieventyi
miselle.v Neuvottelukokous auttoi kiinnittämäänlaajojen
v yhteiskuntapiirien
vhuomiota nykyaikamme ajan-,
kohtaisimpiinongelmiin,mikä ei voi
olla antamatta myönteisiä tuloksia.
Tällainen johtopäätös voidaan tehdä
ennen kaikkea siksi, että ulkoministerien
Geneven neuvottelukokouksessa
oli tärkein ojansa ky^myksellä
Euroopan: tturvallisuudesta. Nykyään
e, enää kukaan voi paeta tätä kysymystä,
jonkaratkaisemisesta; ovat
niin kovin kiinnostuneet E u r o o ^ Ja
eikä vain Euroopan kansat".
Neuvostoliittolaiset ulkopoliittiset
selostajat korostavat^: että Euroopan
turvallisuuden takaaminen ja sen
turvaaminen, ettei Eurocipan kansoja
voitaisi vetää jälleen sotaan; on nykyajan
eräs tärkein kansainvälinen
ongelma. :"Krasnajazvezda"kirjoitr
taa; "Historian kokemxis osoittaa; että
Euroopassa vallitseva tilanne vair
kuttaa välittömästi:maapallon'kaikf
kien muidenkin osien • kansojen kohtaloon.
Kuten tunnettua; ensimmäi-nea
ja tomen maailmansota alkoi E u .
nxipassa ja levisi sitten muihinkin
msUiln ja mantereihin. Nämä Sak-'
isan milltarjsmin sytyttämät sodat
ailieuttivat kansoille lukemAttomta
jEärsirnjksia Ja sellaisia hävityksi^
joiden seurauksia on vielä nytkUi xiä-kyijissä.
Varmin keino kansojen J5UO-Jelemiseksi
uuden sodan vaaralta olisi/
kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän
luominen, kaikkien Euroopan
maiden csanotolla."
: Neuvostoliiton lehdet toteavat, että
k^r^nnyksen käsittelyn kulussa Neu-vostöhiton
ehdottaman. toimenpiteiden.:
ohjelman yleiseurooppalaisen
kollektiivisen turvalUsuusjärjestehnän
luomlscita saneli huolenpito rauhan
lujittamisesta Euroopassa. Neuvostoliiton
ehdotukset edellyttävät tehokkaan
kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän
luonösen, kaikille Euroopan
maille talkkapa vain Euroopan mai-
;den.; vissille osalle. Samaan aikaan,
lehdet korostavat, nämä ehdotukset
lasjceyat vankan-perustuksen Saksan
Jälleenyhdistämiselle.^ Samaa tarkoitusta
pai velee myöskin Neuvostoliiton
valtuuskunnan ehdotus yleissaksalai-:
sen - neuvoston 'perustamisesta, jonka
pitäisi lähentää kaksi fiykyistä Saksan,
valtakuntaa valmistaakseen pohjan
? niiden Jälleenyhdistymiselle yhtenäisen
demokraattisen ja rauhantahtoisen
iSaksan puitteissa, Rauhan
etuja palvelee vihdohi Neuvostoliiton
valtuuskunnan ehdotus ulkomaalais-,
ten sotajoukkojen poisvlemlsestä ta Ik-
Icaniiden . miesluvun ^vähentämisestä
Saksassa sekä myöskin sopimuksesta
Euroopassa tällä hetkellä vallitsevien
valtioryhmien kesken.
•Ja' kun päiväjärjestyksen tämän
kantakysymyksen käsittely", kirjoittaa
"Trud"-lehtl. "ei vielä johtanut
sovintopäätökseen, niin siihen ei ole
syypää/ainakaan Neuvostoliitto. Länr
sivaltojen valtuuskuntien ehdotukset
eivät turvanneet tämän tärkeän ky-i^
sfksen ratkaisemista, joka askarruttaa
kaikkien • rauhantahtoisten
kansojen ajatuksia."
JOS VOITEILLA VOITETTAISIIN
Suomessa on _ käynyt: kova kohu
siitä, kun Cortinan kisoissa el mennyt
kaikki niin kuin toivottiin. Oltiin;
lilan optiniistisia ja: toivottiin: liiari
paljon. Karvain kalkki saatiin juuri
niiltä joilta sitä kai vähemmän toivottiin
: . ; • ruotsalaisilta ja joskin
Brendenin voitto pikamatkalla lienee,
oHut'myöskin .sellainen: paukku Jota
ei; kai toivottu; Oikeastaan pari miestä
tekivät sen mitä heiltä odotettiin,
Hakulinen ja vanha Kolehmainen,
joka : Viidelläkympillä sijoittui kun-niaklsaaile.
neljännelle sijalle. Pikamatkan
karsinnan ivolttanut Tilainen
hävisi Canadan Servoldillekin. ollen
vasta 23.. Posetiivarienmaan. pojat,
tshekit, jugoslaävialqiset. ranskalaiset'
ja monet muut keski-eurooppalaiset
osoittivat että se ajatus, että vaha
pohjoismaat,tässä tapauksessa (Ruotsi.
Suomi, Norja Ja Neuvostoliittp
osaisivat yksinään 'hiihtää ei.' enää
pidä paikkaansa.
Voitelua ön kovasti syytetty kuten
aina kun hiihtäjä epäonnistuu. Norjalaiset
ja suomalaiset kuulema tässä
siih teessä ovat pahiten epäonnistuneet,
kun taas ruotsalaisille ei sattunut
epäonnistumisia vaan sukset
kulkivat hyvin. Ruotsalaisilla olikin
voitelumestarina vanha •Martin Mats^
ho • voitelumestari jumalan armosta"
kuten he sanovat. Sanotaankin että
suurin kunnia ' -Jembergin hjrvästä
hiihdosta lankeaa valmentaja Mora-
Nisselle ja juuri Martin Matsbolle
hyvästä voitelusta.
Muistuu tässä Tnieleen "Urheilun
Kuva-aitassa" ollut erään rasvamaa-:
karin kirjoitus joka ennen kisoja ke-:
hui omaa liikettään ja rasvojaan sär
nomalla, että "jos Cortinassa volteilla
voitetaan niin suomalaiset voittavat",
Lisäksi vielä että rasvamaakari tietää
ettei kellään maailmassa ole niin
hyvää voidetta kuin. suomalaisilla.
Tällä kirjoituksella jo laitettiin
suomalaiset hiihtäjät maailman silmissä
siihen valoon että eihän ne:
suomalaiset olleetkaan mitään hiihtäjiä
kun niillä on maailman paras
voide ja silti .häviävät niin kuin hävisivät;
Mistä jokin: suomalainen voi
tietää mitä milläkin maalla on? Nyr:
kyään : voidevalmistus on, tieteellisillä
urilla ja tulee sitä jatku vasti olemaan,
sillä kaikki keinot tuUaan käyttämään:
että voitaisiin sijoittua isenkin
puolesta mahdollisemman : hyvjn.
Oratko suomalaiset uranuurtajia:sil-
- nä suhteessa mikäU rasvan valmistus
on kysymyksessä? Eiköhän norjalaiset
Ja ruotsalaiset ole Jo ennen suor
:malaisia valmistaneet ::murtomaaras-voja
Ja ensänmäiset rasvat Ostt^e ja
Bratlie lienee; suomalaisillakin oUut
ensimmäinen ulkolainen voide,: . K un
Cortinan kisojen 15 Imi, hiihto alkoi;
satoi uutta lunta, Ja suomalaiset' o l i vat
murhemielellä, että miten nyt
mahtaa käydä, ja Icävi todellakin oh-rasesti,
sillä :Hakulinett oli neljäs Ja
Viitanen yhdeksäs. Etäs asiantun-^
tija Vakuuttaa ettei suomalaiset koskaan
a^iolosuhttissa ole:onnistunut
voiteluxsa muulloin kun selvällä pakkasella.
Kun suomalaiset ensimmäisen
keilhan osallistuivat Sverdlovskin
luistivat paremmin kuin: suomalaisten,;
Pianpa olivat oppineet voiteen-keittotaidon
venäläiset r Mutta-kuten
sanottu, ahia kun mies epäonnistuu
on hyvä syyttää 'häviöstä' voidetta.
< Kuitenkin voide on: vain apuväline
tasaväkisessä taistelussa ladulla, ja
se lointksi vetää aina pitemmän; korren;
JoUapätempl pohjakunto; ' H i i h dossa
on ennen taisteltu ladulla vaan
suomalaisten,:norjalaisten Ja ruotsalaisten
kesken mutta' nyt: on tilanne
muuttunut sikäli, että nyt on tullut
mukaan suuri Neuvostoliitto ä jonka
panos Cortinassa joukkueena oli paras
ja. hyvää ; materiaalia on Josta voidaan
, valita jatkuvasti iskukykyisiä
tekijöitä.,:: Lisäksi on: mukaan luUut
keski-Euroopan maat joista ei ennen
tiedetty mitään'Ja joista ei ollut pelkoa..
Aivan: samalla tavalla on käynyt
Norjalle .mäenlaskussa jossa se
on saanut kärsiä murskaavan häviön
ja nähdä: suomalaLset Johtoasemissa
ja saksalaisten ja: muiden ajavan siinä
suhteessa ohL
- Samanlainen voimakas kiehuminen
Ja kas^ii jolta myllertää
kesäisin yleisurheUussa myllertää
ja valtaa alaa: myösldn talvlnr-heilussa.:
- Suomen sijottaotumi-nen
kansojen faiamppailussa C O T '
tinan;kisoissa kolmanneksi:piste-taistelussa
on erinomainen saa-
:vutu8, varsinkin nyt kun mukana
on sellaista voimia jdsta ei en-
^^^.: 1^ ollut pelkoa Jkaten nyt Neu-:
vosiolilton tulo hiihtorintamalle
::j» sen erinomainen pahe»
vntus siinä.
Joten eipä olla suruissamme 'Suomen
-kohtalosta vaan pikemminkin
iloisl^; Kun saadaan selkääii i raä--
vank^^^t^akln niin : sl tä pai^mmih
opitaan: tutkimaan Isyitä niisiä täniä.
Johtuu Ja;:tutkimaan paremmin kaikki
aineet Josta voide syntyy.
Olemme usein Ihmetelleet kun
olemme, epäonnistuneet pahoilla voi-teluketeillä,
täällä meidän hiihdoissamme
Ja unohdamme usein että:^a^^^^
van niin tekevät suurhiihtäjätkin
Suomessa: ja mieskato on yhtä suuri
prosentuaalisesti kuin meiHäkiri; Voi-^
•telun täytyy itse opetella ja vaikka
sitä tekee -kymmeniä vubslä hiin, aina
sittenkin epäonnistuu varmasti: pahoilla
keleUlä kun sää äkkiä muuttuu.
Selkään saanti järkevälle ihmiselle
on paras-opetus kehittyä ja ottaa
oppia virheistä ja korjata ne.
— Tckonimus.
kilpaHnihin oli idljnva pakkanen Ja
.vitiOceli'ja itse iralmentaja Veli eäari-nen
vakuutu että .irenälälsten. sukset
m, mm
Toronton kulumisia
Täällä Torontossa maallslrau
mahtiansa näyttää,
pakkanen ja InmivalUt
Joka pallean täytt3S:
Joiut kuuta kurickailee
Ja siitä ennustelee,
bnbtifcitukfn — sDtä näyttää
samanlaisna menee.
Kylmän pahan saadla voi'
«lister J>aradissa^
siksi paras oUa vielä '
haalin lämpimissä.
Naiset siellä haalOla
touhuaa Ja häärää,
aiämmiäkin keittäneet
— kuka ties sen määrää.
Kuten aina — myyjäisiflsä
Väinö Ja Ake soittaa,
siellä myöMn iokainen
saa onneansa koittaa.
PääsiaisdäC meidän nuoret
lähtee talteen tielle, ' ,
Peakiua me pidletääa
ett' voitto tulis' heille. ,
"Onnea" kun katseltiin
niin oiUha eitä mieltä,
byvialilin'^ne nnptet' oppii
tätä suomen kieltä.
Kun juhlat, tansdt, väSuimutn
aika silloCa baaSOe ^ -
oa pOtmOsaetn Uittx, ^
iset
Port Ärtliuriin
Port Arthur. — CSJ:n Port Arthurin
osaston näyttelijät ja etenkin
"Jepetti" E. Telkklnen joka on ahjte-roinut
j O ' Joltakin viikkoja näyttellr
jäin ohjaajana, on sanonut, e t t ä tämä
paljon työtä kysyvä ja suurta
mainetta j a kuuluisuutta saanut näy.
telmä VPohJalalsia" tullaan esittämään
kahtena il6ana peräkkäin. Se
tapahtuu,maalijäkuun 31 pnä ja huhtikuun
l'pnä siis.lauantaina j a sunnuntaina,
i::Näytelmän esitys a l k aa
kello 8 Ulalla molempina iltoina.
V Kuten jo mainitsin, ohjauksesta ja
kaikesta mututa ylöspanosta huolehtii
E. Telkjtlnen, Laulut on opettanut
meidän vanlia : musiikki veteraanimme
Jack Ko.<>ki joten toivotaan
näytehn^ esityksestä, parhainta jd
samalla .toivotaan suurta katsoja-
Joukkoa molempina iltoina, sillä kolmatta
esitystä ei tule, että ottakaa
se Jokainen huomioon, '
•Muuten näytelmä on melkeinpä
voimme sanoa tämän näyttämökau-den
parhaita näytelmiä. Se on kokoonpantu*,;
työn raskaan raatajan
elama,'5tä Ja siit^" sorrosta johon ta-lonpoikalsto
Ja työläiset joutuvat vallassa
olev^ luokan taholta, Ja miten
raa'aAti heitä kohdeltiin. Näytelmässä
on myöskin kauniita rakkaustarinoita,
xnonia hauskoja kohtaulcsta
Jotka saavat valuivammankin nauramaan
väiillä kun taas varmaan kyynel
noasec silmänurkkaan nähdessä
kauniiden-. nuoniusunelmien särkyvän,
Näytelmä^ on kirjoitettu v, 1350 Ja
siinä on 18 roollhei^kil<^ sekä kylä-.
Jäisiä, häijyjä Ja soittajia,
LJppujatsaa^ostaa etukäteen kumpaankin
näytäntöön Ja niiden hinta
on &c etukäteen Ja 75c ovella. Hank.
ktkaa liput «tukätccn «unnantaJksl,
HuhtUaum l pnä on myöskin ne
"Puskurien»' suuret laatfkkopäivälliset
Joissa tarJoUti. aletaan ' Jo kello 11
Neuvostoliiton lehdet korostavat ky»
6}-myksen käsittelyn kulun osolttA'
neen. ^ettci kolmen vaUan ehdotusten
tarkoituksena oUut Euroopan tufvol'
Jisuuden lujittaminen, vaan Ulnsi'>
Saksan Ja vieläpä Itä-Saksankin demilitarisoiminen
ja koko yhdistyneen
Saksan vetäminen läntisiin sotaUit-toihin-.
AseistarllsuutumisprobleemiUa on
suuri merkitys koko kansainvälisten
suhteiden Järjeotelmässä.. "Plrayda
kirjoittaa, että 'tässä tarkoituksessa
on ehdottomasti valmistettava Ja: eoU
mittava kansainvälinen sopimus, jo-k^
edellyttää aseellisten voimien
huomattavan supistuksen;: atomiaseen
kieltämisen Ja tehokkaan kansain-väi.
sen valvonnan voimaansaattamisen.
Yhtyneiden Kansakuntien Järjestö
on hyväksynyt päätöksen tällaisen
sopimuksen laatimisen j a : solinl-
4nisen välttämättömyydestä. Tämä tie
on osoitettu myöskin Neuvostoliiton
hallituksen ehdotuksessa toukokuun
10. päivältä 1955. Ennen tällaisen
yleissopimuksen solmimista suiu-imer.
kltys olisi nyt atomU Ja vctyaseen
moraalisella Ja poliittisella tuomltse-misella,
neljän suurvallan Julkisella
kietäytymlsellä pidättäytyä^ aseellis:
ten voimien käyttämisestä; Tällaisten
sitoumusten ottamisella olisi suuri
osa luottamuksen lujittamisessa eri
maiden kesken, kansojen vapauttamU:
sessa atomlhyökkäykscn ; yaaraita.
IJlkobUnisterienJneMV^^
Neuvostoliiton valtuuskunta ebdot;.
ti suurvalloille tällaisten sitoumuäicn
ottamista; mni|ita:Iänisival|a^^
väksyneet Neuvostoliiton ehdotusta''.
Seuraten Johdonmukaisesti ^Geneven
henkeä" Neuvostoliitto ön tehnyt
useita käytännöllisiä ehdotuksia
myöskin päivä järjestyksen 'koimani-nen::
kohdan' suhteen ~ kosketusten
kehUtämisestä Idän Jd, Lännen välillä.
••Trud"-lehtl kirjoittaa, että
"näiden ehdotusten tarkoituksena oli
pplstaa esteet, Jotka haittaavat ta*
loudelllstcn yhteyksien - normaallke-hitysta
crl maiden kesken, kehittää
kosketuksia kulttuurin; tieteen.: taiteen,
urheilun ja matkailun 'alalla;
Mutta länsivallat kieltäytyivät itseasiassa
toteuttamasta hallitusten
päänUesten direktiivejä Ja noudattamasta
muiden maiden sisäisiin asioi-;
hln puuttumattomuuden periaatetta^.
Neuvostoliiton, Yhdyiivaltain, Eng-lanhin
ja Ranskan ulkoministerien
Geneven neuvottclukokoiispäättylte-kemättä
mitään oleellisia päätöksiä.
Tämä bsojttaa. sitä; 'korostavat '^jaieuf
vostolehdet, että Jokainen' .asjcel
eteenpäin kansainvälisten, suhteiden
alalla kohtaa melko suuria vaikcii
sia^ jotka, johtuvat länsivaltojen •'asenteesta.
Mutta nyt, neuvottelukokouk-ecn
päättymisen jälkeen ovat kuitenkin
käyneet selvemmiksi ei vain esteet,
vaan myöskin suunnattomat
mah'dollisuudet kansainvälisten ongelmien
ratkaisulle,
"Komsomolskaja pravda" kirjoittaa,
että "länsimaiden f>räät lehdet Ja r a -
, dio toitottavat täyttä päätä "neuvottelujen
tuloksettomasta päättymisestä"
koettaen todistella, että.ulkoministerien
neuvottelukokous "meni
myttyyn", että "Geneven henki" on
muka "kuollut" Jne. Kaikki tämä
suunsoitto paljasts(a perinpohjin ne,
jotka eivät todellisuudessa tahdo kansainvälisten
jännittyneisyyden lieventymistä.
Jotka tahtoisivat palata
"kylmän sodan" aikoihini
Voidaan olla vannoja siitä, että
Juuri kaikki yritykset kääntää kan-
• sat "kylmän sodan'.' Icautieen,- kärsivät
vararikon; 'Pravda" kirjoittaa,
että • kylmän scdah" puolustajien yiri,
tykset haudata "Geneven henki" eivät
johda heidän asemiensa paranemiseen
kansojen keskuudessa, vaan ne
• .maattavat heidät täydelliseen erjstyk-.
seen. Ifeuvostoliiton hallitus on itsepintaisesti
vaatinut Ja tulee edelleenkin
vaatimaan kansainvälisen
jännittyneisyyden lieventämistä, se
011 pyrkinyt Ja tulee edelleenkin pyrkimään
Europan turvallisuusjärjestelmän
luomiseen sekä taldudelllsten
Ja kulttutu-iyhteyksien laajentamiseen
Idän Ja Lännen välillä. Se on vaatinut
Ja tulee edelleenkin vaatimaan
aseistariisuutumlsta Ja atomiaseen
kieltämistä; Siinä sitä on auttanut
Ja auttaa el vain neuvostokansa, vaian
maaliman kaikki kamat, kaikki he,
joille rauhan Ja kansainvälisen y h -
teiSlyön edut ovat kalliit".'
Torstaina, «laalisk. 22 p. Thursday, Max«ti^,
Ttfi«3dU)idovaUiftssr.^ >. sajL-tu
erj viljWy6ka5«l»:» parempia tuloksia.
tsM wonniteUn»t edellyttivät.
Niiqp0(4»lm. tMbtaarllta on saatu
kesktmäftrtn 23 aentneriä -vehnää,
702 4entn«ri& niistä. 20.1 seatneria
kauraa, 214) «»tnexm chna. 297.7
maan niin' maat|tlottiowai»MB^
icuin yksityistenkin taloaiioläeäf^i?.-''•
yinrplntia. . . j ' ''"^ ' " " ^
IliiiMiMiÄ
VDälAILKAA JOPA 14 EHI KAUPUNGISSA
J%Mkn LISÄMAKSUA!
Nopea yölento'Suomeen SAS'Ula säästä^ riippumatta.. 14-''^
saksi voitte nauttia erikoisedusta vierailla jopa 14 lisäkaii-,,
pungissa» mukaanluettuina Oslo, Kööpenhamina ja-TnK-,'
holma Helsingin menopaluulipullanne., JMENKÄÄ N Y T I ^ i w , j|
mm
OTTAKAA YHTEYS MATKATOIMISTOONNE! ''BmMmmmmmB^
Mi^d^pALtiiiiiPpiJ iiliiiSMIiii
m»mm
$686.00
^ turiatlloofcasa» New toiklaUt^\ ,
SCANDINAVIAN-Pm
m
Pohelln EM, 6-94SII ' ' Pnhelbt OS. S*S68S ' Z-^'
: 'i: ' • i i i I"-'N7;I ' | . l i i i i i ' iir' ' ( _ - ' ' y - ' i ' ' :r>V ii: ;s,>.vii;ii.:ii,.i.:ri; .^^iViii ..;-,rri i^MJi. n i i^.Mi. i i - f i ' ' : ; - " •-liin;-" - n' r'i'm^:siJi-^i:pSSO*Si
fer;re3:;f^;S;P>SK^^
KIRJAKAUPASSAMME
aamupäivällä Ja kestää siksi kuin
ruokavieraita riitaa.
Emännät Jotka ei ole vielä luvanneet
laatikkoa, voivat vielä • hyvän-tahtoise&
tl lahjoittaa laatikon. Laatikot
otetaan ilomielin vastaan 'Pm-kureilta",
»Iskureilta", Ja Jokaiselta
joka haluaa .olla antamassa auttavaa
kättä/.tä&Sä^ji^
Sunnuntaina 25 pnä sitten nähdään
mitä Puskurit ovat saaneet a i kaan
joten hankkikaa tännekin
ajcisea Itsellenne. ravintolalippu, ,
Maaliskuun 24 pnä -'on Puskurien
iUallisct alk;acn kello 5 lp 'Toivomme
sUttrta ylelsökannatusta kaikkiin t i laisuuksiin,'
sillä, voidaanpasanoa,
että Jiaalltoiminta taas kesän ajaksi
loppuu ja toiminta; siirtyy iiUräil-maan,
jotenainakaan el näytelmiä
voida znabdollieesti' enää saada, ke^
vään aikana, 9b , kuliapa,: tietää,
mutta tästä kyllä kuultaan ajoissa.
m&Emmm...
319 SIVUA , , HttJTA SID. $32S „
ä teoksessa ön (kaikki hvvän lääydrötMänin: ioäi
s TSrrrU .ASAA, jona nan vanassa ajassu^ lui frnxmmimmmrnvvu^ m^^Mk
Patonin toloenr^^^ »umoa» U
lukijanaa!yhm väkevästi Ja ehdottotpasti.vE^ ^'•''•^-^^
dessa Ja teeman volmakkuudcjsa «e ylitWäkin;edaltftJäMaijV<-: t >^ }/•:&
Kehykmä on JäUecn Etelä-Afrikka, mutta tällä k&taa aiheena
b i välköMtf tolö^^^^ jrl-.\,..
peänbuuriftivun Jäsen, rlklcoä niaän ankarinta Ja li^ipjrM V/
lokia, Jotdca mukaan valkoisen miehen suhde värilliseen naiseen ^
rängalst^Julistainalla paonaen sekä Byylliheti Itse etttt koleo hänen
sukunsa' — —
230 SIVUA
Alphonse Daudet kuuluu ranskalaisen kirJallUiuadeti suuriin mes-' ^
tarcfiiin. Jonka ialde on valloittanut; Ja yM/:V8lloittatf lukijanaa »
kautta maaliman. "Viimeinen suudelma", Daudcfn pääteos, on U i kuttavan
hertcästi, Biolukkaasti Ja samalla Johdonmukaisesti kerrottu
tMTihaajuörösta päi^^ :
nielevästä Intohlmpstä ' "''
HELEIN D. BOYLSTON:
C A R O L A
192 SIVUA,.., ...,..,...„.„.,.,..,... . ,
Helen b , Boylston on saavuttanut maailmankuuluisuuden «alraaö^- :
hoitajien elämää kuvailevilla HELEKA-kirjoUlaanu' Nyt sIsar^H^
nan ystävät saavat tilaisuudehtutiisttta^^^k^ suositttmn^;, j,
sankarittareen Carola Pagecn, Carola on teatterikärpäsen purema,
nuori tytM, Josta ajan miWän kehittyy t<klelllneni^^ /
TAYLOR
3ÖSiVUA
"Vapauden mlelcka" on uusi erinomainen näyte Caldwellin m i i * ,
kansatempaaVasta kertomustekniikasta, elegantista tyylistä |a olvaI-> - '
Usesta tyyppikuvauksesta. Kirjailija vie siinä lukijansa Hiäielleimi^'^
172 SIVUA
av;:;:-::;:^:ft>':"
HINTA 0XD> |2JMI'
ROBERT
'•m
joiiu. aletaan - Jo keHo 11 ::^;:^:.-;v:V^:;:.:w-?.-%::.%gv^M-»^ jÄMiSMiiiiiliiiliiiiiHÄ^
m
mm .,
M
I i t
mm
mm
m
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 22, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1956-03-22 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Some rights reserved |
| Identifier | Vapaus560322 |
Description
| Title | 1956-03-22-05 |
| OCR text |
M. S. Sfeckholmm tasoittajat laufen fauftt
Kondattaen liikkeen toimintatapaa käyttää hyväkseen misia keksin.
, tö^ matkaitijain mnkavngdeksi laivoissa, Ruotsin Amerikan linja bn
asennnttanni sen uudenaikaiseen ja muuten' pidettyyn M. S. Stock-
V bolm laivaansa , n ^ : tasoittajat, jotka estävät laivan liiallisUta kallis-tumisOta
myrskyilman aikana, tiedoitti linjan paikallinen johtaja
G. Hitaner tnndbeck. Jr, hiljattain, ja josta jo aikaisemmin terrottiin
iässä lehdessä. Tämä laite tekee laivalla matkostamisen Su(i>
meen ja -Skandinaviaan entistäkin miellyttäTämmäksL Laivaan äise--
tetut tasoittajat — "stabilizers" — ovat aivan samanlaiset kuin ne.
mitta laitetaan juuri Genoassa, Italiassa, rakenteella olevaan näteen
VL S. Gripsholm-nimiseen laivaan. Tasoittajat ovat kuin kaksi evää
eli silprä,:joU»,:tarpeen tullen .voima
kTlJestä;'Ulospäin estämään laivan liialUsen kaUistumlsen ja sen
kantta tekee matkailun mukavammaksi kuin ilman niitä. 'Ne toimivat
.aivan kuin laivan peräsin,/mutta toista tarkoitusta varten; Mukana
oleva kuva läpUeikatusta Stockholm laivasta näyttää tasoittiijatulkö>
: puolella i laivan käytettäessä. Mutta vakuus
:\ nen on entistä:.; mukavampaa' tällä nykyajan laivalla on pääasia
matkailijoille..
IST. LÄWRENGEN LAKKO
PÄÄTTYNYT USA:SSA
ipfew i r o r f c ^ Viikon kestänyt 1,400*-^
koneenkäyttäjän lakko St. !Lawrence
meriväylällä Ja sen:, yhteyteen raken-nettaviila
voimalaitoksilla päättyi
lauantaina, Ikun kaksi vuotta voimassa'olevasta
työehtosopimuksesta soettiin.
Ei International Union of Operat-ing
Engineers-järjestön eikä. kuuden
urakoitsijayhtiön taholta annettu julj
iisuuteen työehtoja, joista oli sovittu,
Kuitenkin Massenasta, N. Y . sanottiin
henkilön tatiolta, jonka pitäisi
tietää, että sopimuksen giukaan koneenkäyttäjät
tulemat saamaan 33
smtin tuntipalkkakorotuksen tammi-iMun
ensimmäiseen päivään 1957
I meimessä. Tämän sanotaan olevan 5
I säittiä enemmän kuin oli union alku^
peräinen vaatimus. ^
Koneenkäyttäjät, "jotka : alkoivat
rtyönsä tänä vuonna tulevat heti saa-
{maan 15' sentin tuntipalkkakorQtukr
I £01 taannehtivasti taomiikuun l.ipäi-
Sn ja'sitten 2a sentin korotuksen
I erisi vuoden: alusta alkaen.
Koneenkäyttäjät, jotka olivat työs-
I sä sopimuksen mukaisesti ennen tammikuun
ensimmäistä päivää, tulevat
saamaan 5 sentin tuntipalkkakorotuksen
kesäkuun ensinnnäisestä päivästä
ja llsäkorotuksia myöhemmm,
kunnes heidän korotuksensa tulevat
olemaah 35 senttiä tunnilta ensi tam,
I mikuunl.-päivään mennessä.
iLakko, joka alkoi toissa lauantai-
I na, on pitänyt 2,000 työläistä työttömänä..'
Union laholta sanottiin, että
tämä : viikko ehkä kuluu ennenkuin
kaikki lakkolaiset ovat palaimeet työhön.
Ukrainalaisen kh-jailijan
100-vuoitisjuMa Toronton
Massey-haalilla
Toronto. — Tänä vuonna tulee kuluneeksi
sata vuotta suuren ukrainalaisen
kirjailijan, runoilijan ja L vallankumouksellisen,
Ivan .-Prankon,
syntymästä.
V Hänen nimensä on hyvin tunnettu
kaikille Canadan ukrainalaisille, sillä
hänet muistetaan kansansa vapaustaistelijana.
'Nykyään Neuvosto-Ukrainassa on
useita laitoksia omistettu hänen n i melleen.
Miljoonat ihmiset kautta maailman
tuntevat Frankon. "tienraivaajana".
Vaikka hän kuolikin v. 1916, hänen
teokseiisa; valtaavat yhä • enemmän
alaa kautta maailman. HäJi^paj^ti
koko 'elämänsä työkansan olosuhteiden
parantamiselle
Toronton «M^ey-haaliUa;^ tullaan
huhtikuun 29. pnä iltapäivällä viettämään
Frankon lOO-vuotismuisto'
juhlaa. Tilaisuuteen osallistuu yli 3O0
cnjelaianesitäjaa useilta paikkakunnilta
Ontariossa.' Heidän joukossaan
tulee olemaan vähintään 7 kuoroa.
Myös Canadan suomalaisia on ke-hoitettu
osallistumaan tähän suureen
taidejuhlaan. Lippuja. on saatavana
numerosta 300 Bathurst St., kaikkina
aikoina. — S. D,
— Intiaanien uskotaan asuneen Ca-nadassa
vajaa 200.000 vuotta ermen
valkoihoisten. saapumista.,
MATKUSTÄESSÄNNE SUOMEEN...
haluatte varmaankin matkustaa nopeiUa, kaiulla mukavuuksilla
varustetuilla, uusilla RUOTSIN AMERIKAN
LINJAN laivoilla, kuten tuhannet suomalaiset ovat tehneet
joka vuosi.
' Ruoisin Amerikan Linjan laivoissa, on:
ERIKOINEN SUOMALAINEN PALVELU!
Suomalaista rudkaa! • Suomalaista seuraa!
Suositut moottorilaivat Kungsholm ja StocMiolm ylläpitävät nopeata
yhteyttä suoraan Göteborgin ja New Yorkm v a l ^ . ^^^^
vuoden. Molemmissa laivoissa vain nk. "^kohytteja (mer^enp^^^^
sekä ensimmäisessä että turistiluokassa, yhdelle, kahdelle, kohnelle
ja neljälle hengelle. '
' Yllä kuvattuna uusi lippulaiva Kungsholm
Joka on merten kaunotar, katsoen miltä ^"l^-J^J^-^^
kaikkein tärkeintä, se on turvallinen, maimo
deltaan 22.000 brutto rekisteri tonnia ja ^o^o^^Ä^SS^ Sen suosio matkustavien suomalaisten P " f e i^
tynyt. Laivan hytit ovat tilavat, valoisat, varustetut pesuhuoneella
jossa Joko suihku tai kylpyamme.
Bnotsin Amerikan Linjan laivojen kulkuvnorot New Yorkist» Ja
Halifaxista:
STOCKHOLM — New Yorkista, huhtikuun. 11 p.^
KUNGSHOLM — New Yorkista^ huhtikuun 17 p-
STOCKHOLM — New Yorkista,' toukokuun 9 p.
KUNGSHOLM — New Yorkista, toukokuun 23 p.
STOCKHOLM — New Yorkista, kesäkuun 5 p-
KUNGSHOLÄI — New Yorkista, kesäkuun 19 p.
* STOCKHOLM" — New Yorkista, kesäkuun 30 p.
Lähempiä tietoja saadaksenne kirjoittakaa osoitteella:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
r - BOX 69 • SUDBURY, ONTAHIO
Ksrl Jack Koski
feit Mbut, ObcdSnm
-Kauhan fsoUui^ on sekä täriMS^
taont eUä cirdtänyt teoM^ta
mmsintkimTf» Jack Baski, «to*
Artbnrista. Xanla «n csUetty'
-Iskurien- juhlassa, Vati Arthn-l
i n soomaJaisella baaliOa inaaIis-%
knnn 18 pnä 1S66. Sävtleen tähän
lanlnui voi Caada tekijältä. 351
Foley St, Port Arthur, Oot.:
On alkanut jnJiIamme täällä.
Tämä juhla on Iskurien.
On raatajat juhla päällä.
Siksi lausumme tervehtien:--
Terve teille te miehet ja naiset.
Terve juhlaamme juhlimaan;
lerve neidot ja myös nuorulcalset,
i?a;tTin«^ laijua kuulemaan. '
Jo päivämme kirkkaana loistaa
sm» Banfca jo Tfdton saa.
Sd synldtyyden: päältämme poistaa.
Valo Rauhan kun kajastaa.
Siksi kalkkien: meidän njrt katseet.
On luotuna Rauhaan ^päin^
Sidiä kirkkaana^ onnemme lähteet
On auki, ei hämärtäin.
Xyt luomme me aikaa nntta.
Missä 'cn~ sötä'tnhtemäton.
Myödslnkansojen .onn^knutta^ c :
Että Rauha ois loppumaton.
Silloin raataja nainen'ja lapsi.
El puutetta tuntea saa.
Eikä vanhus harmaja hapsi.
Jaa vaille hän hoitajaa.
Nyt ladumme vapaana raikuu, ;
Rauhan j c c k k o kun: kasvavi. näin.
Ja äänemme teille kaikuu:—- •
Xle marssimme Ranhaanpäin.
Siis astu joukkoomme vanklcaan.
Ja taistele rinnalla sen.
Aina taistele puolesta Rauhan,
Ja puolesta kansojen..-
Ilo silloin ja onnikin meillä.
On kaikilla yhteinen.
On myös~ k o t i eksyneillä.
Jotka luottavat. Rauhaan sen.
Silloin köyhänkin:miehen pellot,: ;
Ne viljansa kasvattaa.
Ja kun Rauhaa soittavat kellot;
Me yhdessä riemuitaan.
Kimiiifiiiiii jimittyBeisyydeB
edalleeD lieyintamisen oDgelmista
y&in •iftrt»ritwinrti»omfw8ii»'
nln ' af>ltfti*i*ff T* iMrikoontBCMi'' -.
(aas Lontoossa kedcnrteicittaaii
sseistnkse»' TJhrntämliirn
doUisiiidtdst» Ja tsrpeellisiuideB- '
ta. kiintyy bnonilomyö» fcasuoMn»
Talinen laimittyneli^dai cdel»
ieea llerentämisimtrtmiin ylecn-sä.
Somrten päiväleiitlen antaessa
UmeisesU totqpBOltäea Ja sUcn
haritauttavan kuvan näistä 8el<
koista. Jalosemme "asiaa toista
puolta? vaioittaaluemme-NenTÖs-
(oliiton IduQstön lansantoja Aäisr .
tä; kansainvälisistä ky^rmyksistä.
Neuvostoliiton' lehdet kommentoivat
laajasti Genevessä pidet^-ä Neuvostoliiton.
Yhdysvaltain, :£nglaxmin
ja Rahskan, ulkoministerien neuvotte.^
lukokoustä.vizvestija" kirjoittaa, että,
"Neuvostoliitcn julkisuus on vakuuttunut
siitä; että neuvottelukokoukses.;
ta on hyötyä kansainvälisen yhtelsr
työn kehitykselle Ja kansainvälisen
jännittyneisyyden edelleen lieventyi
miselle.v Neuvottelukokous auttoi kiinnittämäänlaajojen
v yhteiskuntapiirien
vhuomiota nykyaikamme ajan-,
kohtaisimpiinongelmiin,mikä ei voi
olla antamatta myönteisiä tuloksia.
Tällainen johtopäätös voidaan tehdä
ennen kaikkea siksi, että ulkoministerien
Geneven neuvottelukokouksessa
oli tärkein ojansa ky^myksellä
Euroopan: tturvallisuudesta. Nykyään
e, enää kukaan voi paeta tätä kysymystä,
jonkaratkaisemisesta; ovat
niin kovin kiinnostuneet E u r o o ^ Ja
eikä vain Euroopan kansat".
Neuvostoliittolaiset ulkopoliittiset
selostajat korostavat^: että Euroopan
turvallisuuden takaaminen ja sen
turvaaminen, ettei Eurocipan kansoja
voitaisi vetää jälleen sotaan; on nykyajan
eräs tärkein kansainvälinen
ongelma. :"Krasnajazvezda"kirjoitr
taa; "Historian kokemxis osoittaa; että
Euroopassa vallitseva tilanne vair
kuttaa välittömästi:maapallon'kaikf
kien muidenkin osien • kansojen kohtaloon.
Kuten tunnettua; ensimmäi-nea
ja tomen maailmansota alkoi E u .
nxipassa ja levisi sitten muihinkin
msUiln ja mantereihin. Nämä Sak-'
isan milltarjsmin sytyttämät sodat
ailieuttivat kansoille lukemAttomta
jEärsirnjksia Ja sellaisia hävityksi^
joiden seurauksia on vielä nytkUi xiä-kyijissä.
Varmin keino kansojen J5UO-Jelemiseksi
uuden sodan vaaralta olisi/
kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän
luominen, kaikkien Euroopan
maiden csanotolla."
: Neuvostoliiton lehdet toteavat, että
k^r^nnyksen käsittelyn kulussa Neu-vostöhiton
ehdottaman. toimenpiteiden.:
ohjelman yleiseurooppalaisen
kollektiivisen turvalUsuusjärjestehnän
luomlscita saneli huolenpito rauhan
lujittamisesta Euroopassa. Neuvostoliiton
ehdotukset edellyttävät tehokkaan
kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän
luonösen, kaikille Euroopan
maille talkkapa vain Euroopan mai-
;den.; vissille osalle. Samaan aikaan,
lehdet korostavat, nämä ehdotukset
lasjceyat vankan-perustuksen Saksan
Jälleenyhdistämiselle.^ Samaa tarkoitusta
pai velee myöskin Neuvostoliiton
valtuuskunnan ehdotus yleissaksalai-:
sen - neuvoston 'perustamisesta, jonka
pitäisi lähentää kaksi fiykyistä Saksan,
valtakuntaa valmistaakseen pohjan
? niiden Jälleenyhdistymiselle yhtenäisen
demokraattisen ja rauhantahtoisen
iSaksan puitteissa, Rauhan
etuja palvelee vihdohi Neuvostoliiton
valtuuskunnan ehdotus ulkomaalais-,
ten sotajoukkojen poisvlemlsestä ta Ik-
Icaniiden . miesluvun ^vähentämisestä
Saksassa sekä myöskin sopimuksesta
Euroopassa tällä hetkellä vallitsevien
valtioryhmien kesken.
•Ja' kun päiväjärjestyksen tämän
kantakysymyksen käsittely", kirjoittaa
"Trud"-lehtl. "ei vielä johtanut
sovintopäätökseen, niin siihen ei ole
syypää/ainakaan Neuvostoliitto. Länr
sivaltojen valtuuskuntien ehdotukset
eivät turvanneet tämän tärkeän ky-i^
sfksen ratkaisemista, joka askarruttaa
kaikkien • rauhantahtoisten
kansojen ajatuksia."
JOS VOITEILLA VOITETTAISIIN
Suomessa on _ käynyt: kova kohu
siitä, kun Cortinan kisoissa el mennyt
kaikki niin kuin toivottiin. Oltiin;
lilan optiniistisia ja: toivottiin: liiari
paljon. Karvain kalkki saatiin juuri
niiltä joilta sitä kai vähemmän toivottiin
: . ; • ruotsalaisilta ja joskin
Brendenin voitto pikamatkalla lienee,
oHut'myöskin .sellainen: paukku Jota
ei; kai toivottu; Oikeastaan pari miestä
tekivät sen mitä heiltä odotettiin,
Hakulinen ja vanha Kolehmainen,
joka : Viidelläkympillä sijoittui kun-niaklsaaile.
neljännelle sijalle. Pikamatkan
karsinnan ivolttanut Tilainen
hävisi Canadan Servoldillekin. ollen
vasta 23.. Posetiivarienmaan. pojat,
tshekit, jugoslaävialqiset. ranskalaiset'
ja monet muut keski-eurooppalaiset
osoittivat että se ajatus, että vaha
pohjoismaat,tässä tapauksessa (Ruotsi.
Suomi, Norja Ja Neuvostoliittp
osaisivat yksinään 'hiihtää ei.' enää
pidä paikkaansa.
Voitelua ön kovasti syytetty kuten
aina kun hiihtäjä epäonnistuu. Norjalaiset
ja suomalaiset kuulema tässä
siih teessä ovat pahiten epäonnistuneet,
kun taas ruotsalaisille ei sattunut
epäonnistumisia vaan sukset
kulkivat hyvin. Ruotsalaisilla olikin
voitelumestarina vanha •Martin Mats^
ho • voitelumestari jumalan armosta"
kuten he sanovat. Sanotaankin että
suurin kunnia ' -Jembergin hjrvästä
hiihdosta lankeaa valmentaja Mora-
Nisselle ja juuri Martin Matsbolle
hyvästä voitelusta.
Muistuu tässä Tnieleen "Urheilun
Kuva-aitassa" ollut erään rasvamaa-:
karin kirjoitus joka ennen kisoja ke-:
hui omaa liikettään ja rasvojaan sär
nomalla, että "jos Cortinassa volteilla
voitetaan niin suomalaiset voittavat",
Lisäksi vielä että rasvamaakari tietää
ettei kellään maailmassa ole niin
hyvää voidetta kuin. suomalaisilla.
Tällä kirjoituksella jo laitettiin
suomalaiset hiihtäjät maailman silmissä
siihen valoon että eihän ne:
suomalaiset olleetkaan mitään hiihtäjiä
kun niillä on maailman paras
voide ja silti .häviävät niin kuin hävisivät;
Mistä jokin: suomalainen voi
tietää mitä milläkin maalla on? Nyr:
kyään : voidevalmistus on, tieteellisillä
urilla ja tulee sitä jatku vasti olemaan,
sillä kaikki keinot tuUaan käyttämään:
että voitaisiin sijoittua isenkin
puolesta mahdollisemman : hyvjn.
Oratko suomalaiset uranuurtajia:sil-
- nä suhteessa mikäU rasvan valmistus
on kysymyksessä? Eiköhän norjalaiset
Ja ruotsalaiset ole Jo ennen suor
:malaisia valmistaneet ::murtomaaras-voja
Ja ensänmäiset rasvat Ostt^e ja
Bratlie lienee; suomalaisillakin oUut
ensimmäinen ulkolainen voide,: . K un
Cortinan kisojen 15 Imi, hiihto alkoi;
satoi uutta lunta, Ja suomalaiset' o l i vat
murhemielellä, että miten nyt
mahtaa käydä, ja Icävi todellakin oh-rasesti,
sillä :Hakulinett oli neljäs Ja
Viitanen yhdeksäs. Etäs asiantun-^
tija Vakuuttaa ettei suomalaiset koskaan
a^iolosuhttissa ole:onnistunut
voiteluxsa muulloin kun selvällä pakkasella.
Kun suomalaiset ensimmäisen
keilhan osallistuivat Sverdlovskin
luistivat paremmin kuin: suomalaisten,;
Pianpa olivat oppineet voiteen-keittotaidon
venäläiset r Mutta-kuten
sanottu, ahia kun mies epäonnistuu
on hyvä syyttää 'häviöstä' voidetta.
< Kuitenkin voide on: vain apuväline
tasaväkisessä taistelussa ladulla, ja
se lointksi vetää aina pitemmän; korren;
JoUapätempl pohjakunto; ' H i i h dossa
on ennen taisteltu ladulla vaan
suomalaisten,:norjalaisten Ja ruotsalaisten
kesken mutta' nyt: on tilanne
muuttunut sikäli, että nyt on tullut
mukaan suuri Neuvostoliitto ä jonka
panos Cortinassa joukkueena oli paras
ja. hyvää ; materiaalia on Josta voidaan
, valita jatkuvasti iskukykyisiä
tekijöitä.,:: Lisäksi on: mukaan luUut
keski-Euroopan maat joista ei ennen
tiedetty mitään'Ja joista ei ollut pelkoa..
Aivan: samalla tavalla on käynyt
Norjalle .mäenlaskussa jossa se
on saanut kärsiä murskaavan häviön
ja nähdä: suomalaLset Johtoasemissa
ja saksalaisten ja: muiden ajavan siinä
suhteessa ohL
- Samanlainen voimakas kiehuminen
Ja kas^ii jolta myllertää
kesäisin yleisurheUussa myllertää
ja valtaa alaa: myösldn talvlnr-heilussa.:
- Suomen sijottaotumi-nen
kansojen faiamppailussa C O T '
tinan;kisoissa kolmanneksi:piste-taistelussa
on erinomainen saa-
:vutu8, varsinkin nyt kun mukana
on sellaista voimia jdsta ei en-
^^^.: 1^ ollut pelkoa Jkaten nyt Neu-:
vosiolilton tulo hiihtorintamalle
::j» sen erinomainen pahe»
vntus siinä.
Joten eipä olla suruissamme 'Suomen
-kohtalosta vaan pikemminkin
iloisl^; Kun saadaan selkääii i raä--
vank^^^t^akln niin : sl tä pai^mmih
opitaan: tutkimaan Isyitä niisiä täniä.
Johtuu Ja;:tutkimaan paremmin kaikki
aineet Josta voide syntyy.
Olemme usein Ihmetelleet kun
olemme, epäonnistuneet pahoilla voi-teluketeillä,
täällä meidän hiihdoissamme
Ja unohdamme usein että:^a^^^^
van niin tekevät suurhiihtäjätkin
Suomessa: ja mieskato on yhtä suuri
prosentuaalisesti kuin meiHäkiri; Voi-^
•telun täytyy itse opetella ja vaikka
sitä tekee -kymmeniä vubslä hiin, aina
sittenkin epäonnistuu varmasti: pahoilla
keleUlä kun sää äkkiä muuttuu.
Selkään saanti järkevälle ihmiselle
on paras-opetus kehittyä ja ottaa
oppia virheistä ja korjata ne.
— Tckonimus.
kilpaHnihin oli idljnva pakkanen Ja
.vitiOceli'ja itse iralmentaja Veli eäari-nen
vakuutu että .irenälälsten. sukset
m, mm
Toronton kulumisia
Täällä Torontossa maallslrau
mahtiansa näyttää,
pakkanen ja InmivalUt
Joka pallean täytt3S:
Joiut kuuta kurickailee
Ja siitä ennustelee,
bnbtifcitukfn — sDtä näyttää
samanlaisna menee.
Kylmän pahan saadla voi'
«lister J>aradissa^
siksi paras oUa vielä '
haalin lämpimissä.
Naiset siellä haalOla
touhuaa Ja häärää,
aiämmiäkin keittäneet
— kuka ties sen määrää.
Kuten aina — myyjäisiflsä
Väinö Ja Ake soittaa,
siellä myöMn iokainen
saa onneansa koittaa.
PääsiaisdäC meidän nuoret
lähtee talteen tielle, ' ,
Peakiua me pidletääa
ett' voitto tulis' heille. ,
"Onnea" kun katseltiin
niin oiUha eitä mieltä,
byvialilin'^ne nnptet' oppii
tätä suomen kieltä.
Kun juhlat, tansdt, väSuimutn
aika silloCa baaSOe ^ -
oa pOtmOsaetn Uittx, ^
iset
Port Ärtliuriin
Port Arthur. — CSJ:n Port Arthurin
osaston näyttelijät ja etenkin
"Jepetti" E. Telkklnen joka on ahjte-roinut
j O ' Joltakin viikkoja näyttellr
jäin ohjaajana, on sanonut, e t t ä tämä
paljon työtä kysyvä ja suurta
mainetta j a kuuluisuutta saanut näy.
telmä VPohJalalsia" tullaan esittämään
kahtena il6ana peräkkäin. Se
tapahtuu,maalijäkuun 31 pnä ja huhtikuun
l'pnä siis.lauantaina j a sunnuntaina,
i::Näytelmän esitys a l k aa
kello 8 Ulalla molempina iltoina.
V Kuten jo mainitsin, ohjauksesta ja
kaikesta mututa ylöspanosta huolehtii
E. Telkjtlnen, Laulut on opettanut
meidän vanlia : musiikki veteraanimme
Jack Ko.<>ki joten toivotaan
näytehn^ esityksestä, parhainta jd
samalla .toivotaan suurta katsoja-
Joukkoa molempina iltoina, sillä kolmatta
esitystä ei tule, että ottakaa
se Jokainen huomioon, '
•Muuten näytelmä on melkeinpä
voimme sanoa tämän näyttämökau-den
parhaita näytelmiä. Se on kokoonpantu*,;
työn raskaan raatajan
elama,'5tä Ja siit^" sorrosta johon ta-lonpoikalsto
Ja työläiset joutuvat vallassa
olev^ luokan taholta, Ja miten
raa'aAti heitä kohdeltiin. Näytelmässä
on myöskin kauniita rakkaustarinoita,
xnonia hauskoja kohtaulcsta
Jotka saavat valuivammankin nauramaan
väiillä kun taas varmaan kyynel
noasec silmänurkkaan nähdessä
kauniiden-. nuoniusunelmien särkyvän,
Näytelmä^ on kirjoitettu v, 1350 Ja
siinä on 18 roollhei^kil<^ sekä kylä-.
Jäisiä, häijyjä Ja soittajia,
LJppujatsaa^ostaa etukäteen kumpaankin
näytäntöön Ja niiden hinta
on &c etukäteen Ja 75c ovella. Hank.
ktkaa liput «tukätccn «unnantaJksl,
HuhtUaum l pnä on myöskin ne
"Puskurien»' suuret laatfkkopäivälliset
Joissa tarJoUti. aletaan ' Jo kello 11
Neuvostoliiton lehdet korostavat ky»
6}-myksen käsittelyn kulun osolttA'
neen. ^ettci kolmen vaUan ehdotusten
tarkoituksena oUut Euroopan tufvol'
Jisuuden lujittaminen, vaan Ulnsi'>
Saksan Ja vieläpä Itä-Saksankin demilitarisoiminen
ja koko yhdistyneen
Saksan vetäminen läntisiin sotaUit-toihin-.
AseistarllsuutumisprobleemiUa on
suuri merkitys koko kansainvälisten
suhteiden Järjeotelmässä.. "Plrayda
kirjoittaa, että 'tässä tarkoituksessa
on ehdottomasti valmistettava Ja: eoU
mittava kansainvälinen sopimus, jo-k^
edellyttää aseellisten voimien
huomattavan supistuksen;: atomiaseen
kieltämisen Ja tehokkaan kansain-väi.
sen valvonnan voimaansaattamisen.
Yhtyneiden Kansakuntien Järjestö
on hyväksynyt päätöksen tällaisen
sopimuksen laatimisen j a : solinl-
4nisen välttämättömyydestä. Tämä tie
on osoitettu myöskin Neuvostoliiton
hallituksen ehdotuksessa toukokuun
10. päivältä 1955. Ennen tällaisen
yleissopimuksen solmimista suiu-imer.
kltys olisi nyt atomU Ja vctyaseen
moraalisella Ja poliittisella tuomltse-misella,
neljän suurvallan Julkisella
kietäytymlsellä pidättäytyä^ aseellis:
ten voimien käyttämisestä; Tällaisten
sitoumusten ottamisella olisi suuri
osa luottamuksen lujittamisessa eri
maiden kesken, kansojen vapauttamU:
sessa atomlhyökkäykscn ; yaaraita.
IJlkobUnisterienJneMV^^
Neuvostoliiton valtuuskunta ebdot;.
ti suurvalloille tällaisten sitoumuäicn
ottamista; mni|ita:Iänisival|a^^
väksyneet Neuvostoliiton ehdotusta''.
Seuraten Johdonmukaisesti ^Geneven
henkeä" Neuvostoliitto ön tehnyt
useita käytännöllisiä ehdotuksia
myöskin päivä järjestyksen 'koimani-nen::
kohdan' suhteen ~ kosketusten
kehUtämisestä Idän Jd, Lännen välillä.
••Trud"-lehtl kirjoittaa, että
"näiden ehdotusten tarkoituksena oli
pplstaa esteet, Jotka haittaavat ta*
loudelllstcn yhteyksien - normaallke-hitysta
crl maiden kesken, kehittää
kosketuksia kulttuurin; tieteen.: taiteen,
urheilun ja matkailun 'alalla;
Mutta länsivallat kieltäytyivät itseasiassa
toteuttamasta hallitusten
päänUesten direktiivejä Ja noudattamasta
muiden maiden sisäisiin asioi-;
hln puuttumattomuuden periaatetta^.
Neuvostoliiton, Yhdyiivaltain, Eng-lanhin
ja Ranskan ulkoministerien
Geneven neuvottclukokoiispäättylte-kemättä
mitään oleellisia päätöksiä.
Tämä bsojttaa. sitä; 'korostavat '^jaieuf
vostolehdet, että Jokainen' .asjcel
eteenpäin kansainvälisten, suhteiden
alalla kohtaa melko suuria vaikcii
sia^ jotka, johtuvat länsivaltojen •'asenteesta.
Mutta nyt, neuvottelukokouk-ecn
päättymisen jälkeen ovat kuitenkin
käyneet selvemmiksi ei vain esteet,
vaan myöskin suunnattomat
mah'dollisuudet kansainvälisten ongelmien
ratkaisulle,
"Komsomolskaja pravda" kirjoittaa,
että "länsimaiden f>räät lehdet Ja r a -
, dio toitottavat täyttä päätä "neuvottelujen
tuloksettomasta päättymisestä"
koettaen todistella, että.ulkoministerien
neuvottelukokous "meni
myttyyn", että "Geneven henki" on
muka "kuollut" Jne. Kaikki tämä
suunsoitto paljasts(a perinpohjin ne,
jotka eivät todellisuudessa tahdo kansainvälisten
jännittyneisyyden lieventymistä.
Jotka tahtoisivat palata
"kylmän sodan" aikoihini
Voidaan olla vannoja siitä, että
Juuri kaikki yritykset kääntää kan-
• sat "kylmän sodan'.' Icautieen,- kärsivät
vararikon; 'Pravda" kirjoittaa,
että • kylmän scdah" puolustajien yiri,
tykset haudata "Geneven henki" eivät
johda heidän asemiensa paranemiseen
kansojen keskuudessa, vaan ne
• .maattavat heidät täydelliseen erjstyk-.
seen. Ifeuvostoliiton hallitus on itsepintaisesti
vaatinut Ja tulee edelleenkin
vaatimaan kansainvälisen
jännittyneisyyden lieventämistä, se
011 pyrkinyt Ja tulee edelleenkin pyrkimään
Europan turvallisuusjärjestelmän
luomiseen sekä taldudelllsten
Ja kulttutu-iyhteyksien laajentamiseen
Idän Ja Lännen välillä. Se on vaatinut
Ja tulee edelleenkin vaatimaan
aseistariisuutumlsta Ja atomiaseen
kieltämistä; Siinä sitä on auttanut
Ja auttaa el vain neuvostokansa, vaian
maaliman kaikki kamat, kaikki he,
joille rauhan Ja kansainvälisen y h -
teiSlyön edut ovat kalliit".'
Torstaina, «laalisk. 22 p. Thursday, Max«ti^,
Ttfi«3dU)idovaUiftssr.^ >. sajL-tu
erj viljWy6ka5«l»:» parempia tuloksia.
tsM wonniteUn»t edellyttivät.
Niiqp0(4»lm. tMbtaarllta on saatu
kesktmäftrtn 23 aentneriä -vehnää,
702 4entn«ri& niistä. 20.1 seatneria
kauraa, 214) «»tnexm chna. 297.7
maan niin' maat|tlottiowai»MB^
icuin yksityistenkin taloaiioläeäf^i?.-''•
yinrplntia. . . j ' ''"^ ' " " ^
IliiiMiMiÄ
VDälAILKAA JOPA 14 EHI KAUPUNGISSA
J%Mkn LISÄMAKSUA!
Nopea yölento'Suomeen SAS'Ula säästä^ riippumatta.. 14-''^
saksi voitte nauttia erikoisedusta vierailla jopa 14 lisäkaii-,,
pungissa» mukaanluettuina Oslo, Kööpenhamina ja-TnK-,'
holma Helsingin menopaluulipullanne., JMENKÄÄ N Y T I ^ i w , j|
mm
OTTAKAA YHTEYS MATKATOIMISTOONNE! ''BmMmmmmmB^
Mi^d^pALtiiiiiPpiJ iiliiiSMIiii
m»mm
$686.00
^ turiatlloofcasa» New toiklaUt^\ ,
SCANDINAVIAN-Pm
m
Pohelln EM, 6-94SII ' ' Pnhelbt OS. S*S68S ' Z-^'
: 'i: ' • i i i I"-'N7;I ' | . l i i i i i ' iir' ' ( _ - ' ' y - ' i ' ' :r>V ii: ;s,>.vii;ii.:ii,.i.:ri; .^^iViii ..;-,rri i^MJi. n i i^.Mi. i i - f i ' ' : ; - " •-liin;-" - n' r'i'm^:siJi-^i:pSSO*Si
fer;re3:;f^;S;P>SK^^
KIRJAKAUPASSAMME
aamupäivällä Ja kestää siksi kuin
ruokavieraita riitaa.
Emännät Jotka ei ole vielä luvanneet
laatikkoa, voivat vielä • hyvän-tahtoise&
tl lahjoittaa laatikon. Laatikot
otetaan ilomielin vastaan 'Pm-kureilta",
»Iskureilta", Ja Jokaiselta
joka haluaa .olla antamassa auttavaa
kättä/.tä&Sä^ji^
Sunnuntaina 25 pnä sitten nähdään
mitä Puskurit ovat saaneet a i kaan
joten hankkikaa tännekin
ajcisea Itsellenne. ravintolalippu, ,
Maaliskuun 24 pnä -'on Puskurien
iUallisct alk;acn kello 5 lp 'Toivomme
sUttrta ylelsökannatusta kaikkiin t i laisuuksiin,'
sillä, voidaanpasanoa,
että Jiaalltoiminta taas kesän ajaksi
loppuu ja toiminta; siirtyy iiUräil-maan,
jotenainakaan el näytelmiä
voida znabdollieesti' enää saada, ke^
vään aikana, 9b , kuliapa,: tietää,
mutta tästä kyllä kuultaan ajoissa.
m&Emmm...
319 SIVUA , , HttJTA SID. $32S „
ä teoksessa ön (kaikki hvvän lääydrötMänin: ioäi
s TSrrrU .ASAA, jona nan vanassa ajassu^ lui frnxmmimmmrnvvu^ m^^Mk
Patonin toloenr^^^ »umoa» U
lukijanaa!yhm väkevästi Ja ehdottotpasti.vE^ ^'•''•^-^^
dessa Ja teeman volmakkuudcjsa «e ylitWäkin;edaltftJäMaijV<-: t >^ }/•:&
Kehykmä on JäUecn Etelä-Afrikka, mutta tällä k&taa aiheena
b i välköMtf tolö^^^^ jrl-.\,..
peänbuuriftivun Jäsen, rlklcoä niaän ankarinta Ja li^ipjrM V/
lokia, Jotdca mukaan valkoisen miehen suhde värilliseen naiseen ^
rängalst^Julistainalla paonaen sekä Byylliheti Itse etttt koleo hänen
sukunsa' — —
230 SIVUA
Alphonse Daudet kuuluu ranskalaisen kirJallUiuadeti suuriin mes-' ^
tarcfiiin. Jonka ialde on valloittanut; Ja yM/:V8lloittatf lukijanaa »
kautta maaliman. "Viimeinen suudelma", Daudcfn pääteos, on U i kuttavan
hertcästi, Biolukkaasti Ja samalla Johdonmukaisesti kerrottu
tMTihaajuörösta päi^^ :
nielevästä Intohlmpstä ' "''
HELEIN D. BOYLSTON:
C A R O L A
192 SIVUA,.., ...,..,...„.„.,.,..,... . ,
Helen b , Boylston on saavuttanut maailmankuuluisuuden «alraaö^- :
hoitajien elämää kuvailevilla HELEKA-kirjoUlaanu' Nyt sIsar^H^
nan ystävät saavat tilaisuudehtutiisttta^^^k^ suositttmn^;, j,
sankarittareen Carola Pagecn, Carola on teatterikärpäsen purema,
nuori tytM, Josta ajan miWän kehittyy t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-03-22-05
