Vapaus, January 22, 1952

              te
l l l
1 1
J Sivu 2 Tiistaina, tammikuun 22 p. — Tuesday, Jan. 22,1952
i
CUDEESESS) — Independent Labor
'CBE&S"Cf^FInnIsb Canadlans. Es-
((atiUSbed Nov. 6. 1917. Authorized
m «nmd dass maU by tbe Post
OfBco JDepartment, Ottawa. Pub-
,lläbed ttulce vreOOy. Tuesdays.
Tbnxs^yösnd Satordays by Vapaus
Paftllshfns Compaay Ltd., at 100-102
EZm 8b. W^ Sodbuty. Ont., Canada.
Tclephones: Business OltUx 4^4264.
Editorlal Office 4-4265, Manager
E. SukfJ. Editor W. Elclund. Mailing
address Box 69, Sudbury. Ontario.
Adverti6ing rates upon applicatioa
Translatlon freeof charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa; 1 vtc. 7X0 C kk. 3.75
3 kk.'2-25'
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6, kk.' 4.30
Suomessa:. 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Laidujuhlia valmistamaan
I ...""^"'^^^st kesänä vietetään täällä Sudburyssa C.SJ;n ka
.* 4 : ' laulu- ja soittojuhla ja yleisesti käsitetään, että siitä täyty
Rl
l i i «I
pii
" 3.)
kahdeksas
tyy tulla
4 N i * , jarvojuhla,Josta voimme jälkeenkin päin puhua.
K^^^^ perustana on se työ mitä kuo-itöt
j a yksityiset: musiikin ystävät ovat näiden juhlien onnistumisen
Jbyväksi j o tehneet ja edelleen tekevät. Kuten hyvin muistetaan,
J C S j ; n laulur ja soittojulilia päätettiin ryhtyä viettämään joka toinen
|vuosi (sen sijaan kun niitä vietettiin joka vuosi) siinä nimenomaise<5-
jsamieles», että jää enemmän aikaa ohjelmiston hiomiseen. Toisin
?sanoen> tarkoitus on saada laulujubliemme taiteellinen ja aatteellinen
^taso^mahdollisemman korkeaksi. Ilomielin voidaankin todeta, että
{,Z^A-- »"musikaaliseen'toilnintaan kiintyneet järjestömme orgaanit ja niiden
'-^^^^^^^ väsymättä työtä tämän tavoitteen täyttämiseksi.
?|SeuraUs on se; varsinkin jos mu.siikin ystävien ponnisteluja edelleen
itehostetaan tämän kevätkauden aikana, että meillä on odotettavissa
(^ohjelmistonsa puolesta entistä ehompi laulu- ja soittojuhla.
\ Mutta juhlien lopullisen onnistumisen ehtona on se, että Järjes-sjtöncme
kaikki voimat, varsinkin Sudburyssa ja lähiympäristössä, kiin-jnitetaän
aktiiviseen työhön tulevien laulujuhlien hyväksi. Kuoroläis-
*teitt ja muiden ohjelmanesittäjien lisäksi Sudburyyn saapuu laulu-
'^jiihlien aikana tuhansia juhlavieraita — ja heitä kaikkia on meidäii
^^sli\f\iaxä, palvelemaan kunnollisesti, jos mielimme parhaat mahdol-
>'^iset tulokset saada. .Se vaatii monipuolista harkintaa esim. siitä,
i - t ^ tai uusia
; ivalineitä tarvitaan. Tuhansien kansalaistemme majoitus ja ruokinta ^
H^^^^^^^^ johon on tartuttava viivyttelemättä kiinni, Yksistpn
w ^ i d e n kysymysten ratkaisu vaatii Sudburyn ja lähempien maaseutu-
' Xyt kun on lopullisesti päätetty niin. että juhlat pidetään kesä-
V |kuun 28 j a 29 pnä. voidaan ryhtyä sekä ohjelman esittäjien, ettamui-v
^ e n toimeksipanijain taholta tekemään käytännöllisiä valmisteluja tu-laulu-
ja soittöjuhlicmme onnistumisen hyväksi. M u i s l a -
ff\i\''7:1läa^ sCi että pafhaistakin juhlista me voimme saada vain sen, kuin-i
10 " 5r« v»Tijon teemme työtä niiden onnistumi
Cliurchillin Wash
Vaikka Briunnian pääministeri Winston Churchillin torstaina
iWashingtonissa pitämästä puheesta voitaisiin sanoa, että "paljon pö­l
l iä j a vähän villoja", niin tosiasia kuitenkin on, että siitä saatiin joi­ltakin
vihjeitä asioista mistä hän neuvotteli presidentti Trumanin kans-jsa^~'^
f'Ei' liioin ole epäilystäkään siitä, etteikö pääministeri Churchill
' 4)annut tässä puheessaan liikkeelle kaikkia puhujalabjojaan osoittäak-
•seöBj' että vielä 77-vuotiäanakin hän on tekijä alallaan ja samalla ko-
"jföstaakseieri, että vaikka Britannian toryhallitus hyväksyykin yhdys­valtain
kapitalistisenmaailman "johtajaksi", niin Britanniaa el kui-
•ifenkaäö'sovi kohdella siten kuin kohdellaan pienempiä marshalloitu-j
a maita. Tyypillisenä esimerkkinä siitä miten yhdysvaltalaiset "ylei­sen
mielipiteen" muokkaajat hänen puheeseensa jälestäpäin suhtautui­vat/
soidaan pitää sanomalehtien selitystä, että "Churchillin puhuja-kykyjä,
kiitetään, puheen sisällöstä on erimielisyyttä".
.•^Huolimatta siitä, vaikka tämäkään puhe ei anna paljon valoa
Washingtonissa syvän salaisuuden peitossa pidetyistä neuvotteluisS,
niin melkoisen varmana voidaan pitää sitä, että liittolaisten monta
kiistakysymystä jäi edelleenkin ratkaisematta, samalla kyn siellä ehkä
jtehUin <tois),a hyvinkin merkityksellisiä suunnitelmia. Ottakaamme
JQltakih seikkoja, joista ei ilmeisestikään, ole sopimukseen päästy,•
jL Pääministeri Churchillin ylistetyt puhujalahjat osoittautuivat
t a y ^ riittämättömäksi hänen yrittäessään erottaa Brittein saaret Eu-roclpasta,
mikäli oh k3'syrays hänen puheensa vaikutuksesta yhdys­valtalaisiin
vallanpitäjiin. Kuten tiedetään, yhdysvaltalaiset sodan­lietsojat
ovat vaatineet Britanniaa liittymään Ranskan, Italian ja
; Saksan kauisa amerikkalaisten upseerien komentamaan Euroopan yh-distettyjm
armeijaan. Pääministeri Churchill esitti Yhdysvaltain
kongressin ja senaatin istunnossa useita minuutteja kestäneen kieli-
^oimisteiunäytöksen "todistaakseen" etteivät Brittein saaret kuulu
Eurooppaan,; vaan että Britannian iniperiumiN antaa kannatuksensa
^Euroopan yhdistetylle armeijalle samalla tavalla kuin Vhdysvallat-
Jdn,-pysymällä sen rivien ulkopuolella. Radiokuuntelijankin oli help­po'liavaita,
ettei tämä miellyttänyt lainkaan jänkkejä,
t '"''^tmen AVashingtoniin tuloaaii pääministeri Churchill julisti, että
Sritanhla joutuu pienentämään sotamenojaan. vaikka yhdysvaltalai-sfet;'^
anlietsojat ovat vaatineet marshalloituja maita uhraamaan en­tistä-
enemmän sodan^Ioölokille. XVashingtoniss.-} pitämässään pu-höBSsa
pääministeri Churchill sanoi, ettei hän ole tullut pyytämään
rahaa •—merkiten se sitä, ettei lainamahdollisuuksista oltu ainakaan
tassa vaiheessa päästy yksimielisyyteen — ja korosti, että Britannian
a^iStumiskrimpänjan voimakkuus riippuu luonnollisesti siitä kuinka
p^^on Britannia saa yhdysvalloista terästä ja muuta avustusta,
* : Tyynnyttääkseen rauhaa janoavien brittiläisten mielipiteitä, pää-ministeri
Churchill on luvannut järjestää kolmen suuren ("Stalinin,
Timmanin ja Churchillin) konferenssin keskustelemaan maailman rau­han
vakauttamisesta, mutta hänellä ei ilmeisestikään ollut mitään saf.
nötlavaa täs*ä asiasta AVashingtonissa,
J Samanlaisia esimerkkejä liittolaisten välisten suhteiden epäsoin-höista
voitaisiin esittää enemmän. Mainittakoon esimerkiksi paljon
jptiie^haihetta aiheuttanut "standardisoitu kivääri", missä molempien
naiden hallitukset pitävät tiukasti kiinni "omistaan" — koska kysy­mys
on siitä minkä maan solakapitalistit saavat tilaisuuden ensiksi
fyhiyä valmistamaan näitä ".standardisoituja kiväärejä". Huomaamat­t
a ei liioin jäänyt sekään, ettei yhdysvaltain "isoisia" tyydyttänyt
lainkaan pääministeri Churchillin esitys, että "muutkin maat", mu­kaanlukien
tähäii Yhdysvallat, voivat lähettää Suezin kanava-alueel-le-
nimellisesti apujoukkoja. Julkinen salaisuus on, että vaikka Yh­dysvaltain
monopolistit ovat brittiläisten kumppaniensa kanssa yksi-midi^
iä siitä, että siirtomaakansat ja varsinkin niiden öljyvarastot on
piä<!ttavä"lärisivaltojen" kontrollissa, niillä ei kuitenkaan ole mitään
sitä vastaan, vaikka sameassa vedessä kalastaen ne itse pääsisivät brit­tiläisten
hionopolist ien "perijiksi" — jo ennen niiden lopullista kuo-lemaa.
Olisi kuitenkin väärin luulla, ettei \Vashingtonin konferenssilla ole
mitään merkitystä. 'Päinvastoin on merkkejä siitä, mm, pääministeri
{Churchillin Washingtonin puheessa, että Washingtonin konferenssin
yhteydesai tehtiin tai viimeisteltiin joitakin pahaenteisiä suimnitel-öaia
JKaakkois-Aasian maiden itsenäisyysliikkeiden tukahduttamiseksi,
Piiheet "kommunistien hyökkäysvaarasta" näyttävät olevan peittona
ciäille; toisille puheille — Ranskassa puhutaan sotatoimien tehostami-eestaVict
Namia samalla kun Britamiiassa puhutaan "kom-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Arvo Peltola Vancouverista taylti i
50 V, t.k, 18 pnä.
yhdymme onnitteluililn!
(Tässä osastossa julkaistaan synty­mäpäivät
seuraavasti: 50 v., 60
v., 70 V. ja joka vuosi y l i 70.)
Kirj. Alelisanaer pparm
Kuluniut^^uosi oli neuvostoihmisil­le
tunriusnjcirkiliinen siitä, etta koko
vuoden jatkui johdonmukainen tais­telu
ra u'r.ah ja 2bko maailman kanso-
65 ! j en ystäyyj-den lujittamisen puolesta.
I Neuvostoihmisten toivo.»nuksia ja
I iiarrastuksia kuvastaa ennenkaikkea
! Neuvostoliiton hallituksen viisas u l ­kopolitiikka,
jonka periaatteet; ön
määritellyt selvasti ja täsmällisesti
j suuri. rauhanlipunkantaja Joisef^Vis-
! sarionovitsh s u l i n sanoen:
i ".Veuvostollitto ei aio uhata ketään
I Ja sitä, vähemmän se aikoo hyökätä
j kenenkään kimppuun. Me kannatam-
Port Arthur. — Nyt .se sitten onl me rauhaa j a puolustamme rauhan
päätetty, että aletaan järjestää n.Jtaj asiaa,"
Akkojen ja poikien
suurkokous 23 pnä
Port Ärfiiurissa
!
ennen kuulemattoman suuria kult-tuurijuhlia
taalla Jän"ienpäiis3ä. M u ­kaan
aijotaan vetaa puolet sucmalai-sesta
väestostavja-mitä-akkoihin ja
poikiin tulee, niin Jhan varmaan m i ­tä
tulee olemaan sellainen, armiija,
ettei sille pienet armeijat veda vertoja
Mutta minunhan piti ensiksikin
kertoa, että kilpailu tulee olemaan
kahden Joukkueen välinen kilpailu,
johon ensiksikin tulevat osallistumaan
akat ja pojat ja sitten ukot ja tytöt
toiseen joukkueeseen. Tuleehan näis­sä
Joukkueissa olemaan jonkinlaista
sekoitustakin, silla selvät lesket niin
naisista kuin miehistäkin lasketaan
joko tyttöjen tai poikien joukkoon. E -
lävänlesket sensijaan, saavat tehdä
ratkaisun omantuntonsa mukaan.
Akkojen ja poikien emlmmiinen
suuri alullepaneva kokous on tammi­kuun
23 pna kello 7 ip, haalm ylakcr-r
a a ^ 316 Bay St. Sinne kutsutaan
kaikki akat jotka omin avuin
pääsevät liikkumaan (ukot huo­mauttivat;
etteivät he tule akkoja aut-tele.
Tiaan elka kyytimaan. Pojat, nuo­remmasta
vanhempaan tii;tcnkln näh­dään
kokouksessa. Tässä akkojen-poi-kien
kokoukse.ssa tullaan järjestämään
itsekuUekln tärkeät tehtävät. Olkoon
tehtävä miten .suuri tai pieni tahan.sa,
n i in jokainen varmaan tulee sen tun­nolla
s u o r i t t a m a a n . A k k a.
Kalkissa kansainvälisissä neuvotte-
JUKoliouksissa ja konferensseissa, mm.
-Y.^distvneiden Kansakuntien Yleisj^
kokouksen jokaisessa seSSlassa seka
Turvallisuusneuvostossa Neuvostoliit­to
on aina ehdottanut konkreettista
Kovaa talvea
Picture Buttessa
Picture, Butte, Alfa, — Talvi täällä
sekeri:<aupungissakin on ja mellio an­kara
onkin. Lumipyryjä on oliut
usein Ja tiet ovat tukossa, joten l i i i -
kuminen kylän ulkopuolella on vaikea
Pari viikkoa silaten aurat aukaisivat
tiet, mutta .sitten parin päivän pe­rästä
tuli sellainen lumimyrsky jonka
taas pisti tiet tuk.koon. Koululasten
kuljetu.sautot)'iaan eivät ole päässeet
aina liikkumaan, joten farmeilla asu­vat
ovat menettäneet paljon kuolu-päiviä.
Samoin taipahtui usein ke­väällä,
kelirikon aikana kun maa a l ­kaa
sulaa. Täällä on sellaista maata,
että se tarttuu jalkoihin, Lehmien j ar
latkin ovat märkinä aikoina kuin
elefantin jalat.
Nykyään täällä el ole enää paljon
liikettä, .kun sokeritehdaskin oiehi
kiinni t.k. 8 pnä. Nyt se olikin käyn­nissä
tavallista pitemmän,ajan; mutta
siltikin, jäi vielä paljon juurikkaita
maahan. Olen kuullut, että jollakin
on vielä. 17 eekkeriltä juurikkaat ot­tamatta,
vaikka kylvettynä oli vain
40 eekkerin ala. Sateinen syksy teki
sitten farmareille suuren vahingon.
Tässä naapurikylässä Carmangays-sa
farmari Wlli Untinen sairastui
äsken vakavasti ja vietiin Lethbridgen
sairaalaan, missä' hänet kuvattiin.
Lääkärit oVat toivorikkaita hänen
suhteensa. Se olisikin erittäin hyvä
asia. sillä onhhn hän ainoa mies
kotona ja vaimon kahden pienen lap­sen
kanssa on valkea niitä töitä suo­rittaa.'-
Hauskaa kevättä tämän lehden l u ­kijoille.
— Kulkuri;
Kolme lasta sai
surmansa tulipalossa
\Vanstcad.— Viime lauantaina sai-surmansa
mr. Stewart Knudsonln kol­me
lasta kun tulipalo tuhosi heidän
kotinsa. Surmansa saaneet ovat 22
kuukauden ikäinen David, 3-vuotlas
Stewart ja 4-vuotlas Leland George.
Kuuden vuoden Ikäinen Jacqueline
sai tulipalossa pahoja palohaavoja Ja
vietiin sairaalaan.
1
Lisää joukkoja Koreaan
Canadan puolustusministeri Cla.x-ton
ollessaan käymässä Koreassa äs­kettäin,
sanoi siellä oleville joukoille,
että "Canadasta tulee liuomattava
määrä uusia joukkoja pian Koreaan"'.
Tämän lausunnon hän antoi keskus­teltuaan
y K : n Joukkojen komentajan
kenraali Ridgwayn kanssa.
ohjclnaa koko maaliman rauhan l u -
juta.inseksi.
Talla tavalla Neuvostolhtto menet­teli
myöskin vuonna 195L Y K i n Y -
leiskokouksen kuudennessa seissiassa
Neuvostoliiton edustajat keholttivat
supistamaan viiden suurvallan aseisr
lusta ja aseellisia voimia vuoden k u ­luessa
yhdellä kolmanneksella, kieltä­mään
kategoorisesti atoomiaseen
käyttämisen ja saattamaan voimaan
tiukan kansainvälisen valvonnan tä­män
kiellon toteuttamisen suhteen^
kutsumaan koolle maailmankonfe­renssin
käsittelemään kysymystä ä-seistuksen
ja aseellisten voimien su­pistamisesta,
solmimaan rauhanliiton
viiden suurvallan valilla ja lopetta­maan
sodan Koreassa.
Jokainen neuvostoihminen kannat­taa
kaikesta sydämestään naita Neur
vostoliiton valtuuskunnan ehdotuksia
Y1^:n Yleiskokoukselle. .'Muistetta­koon,
kuinka suurella innostuksella
kerättiin Neuvostoliitossa allekirjoi­tuksia
Maailman; rauhanneuvoston
kehoitukseen rauhanhiton solmimi­sesta
ja kalkkien riitojen rauhano­maisesta
Ta tkaisemisesta viiden suur­vallan
välillä.
Koko Neuvostoliiton aikuinen väes­tö
— 117 mlljoonaia 669 tUhatta 320
neuvostokansalaista pani nimensä tä­hän
kehoitukseen. Neuvostoliiton Jo­kaisessa
as-utuksessa. maamme kau-
Jcauslmmillakin kulmilla — tehtaissa
j a tuotantolaitoksissa, virastoissa ja
kollektiivitalouksissä toimivat Neu-vostoliitoh
'Rauhanpuolustiiskomitean
työtä edistävät valiokunnat. ' •
Rauhanomaista rakennustyötä te­kevät
ja kommunistisen rakennustyön
suuria suurfhitelmiä täyttävät neuvos-toilimiset
ovat kiinnostuneet kestä­västä
rauhasta Ja ystävällisestä y h ­teistoiminnasta
kaikkien maiden kan­sojen
kanssa. '
Viime vuoden lopussa pidettliii
Moskovassa Rauhanpuoltajien kolmas
yleisliittolainen konferenssi, jossa oli
1137 edustajaa sosialismin maan vä­estön
kaikista kerroksista. "Se oli to­siaankin
koko kansan kokous. Joka
vielä kerran osoitti, että rauhan puo­lustaminen
on koko neuvostokansan
asla. Jokaisessa piiheessa tuli ilmi
neuvostoihmisten pyrkimys rauhaan,
Puuvillanviljelijöltä, oppineita, metal­limiehiä,
kirjailijoita ja rakennustyö­läisiä
liuoiestutti kaikkia sama ajatus,
millä tavajia voitaisiin moninkertais­taa
rakkaan kotimaamme rauhano­maisen
rakennustyön voittoja.
Edustajat kertoivat valtavien voi­malaitosten
ja kastelukanavien r a ­kentamisesta,
suojametsien istuttami-sesla
autioille aroille ja hiekka-aavi­koille,
siviiliteollisuuden laajentaml-sestaj^
kansanjoukkojen alneelliseii-J-^
hyvinvoinnin Ja kulttuuritason *briöt-tamisesta
sekä kansan palvelukseen
pantujen tieteen, kirjallisuuden ja
talteen saavutuksista. Edustajain
puheet kuvastivat vakuuttavasti Jo­kaisen
nejuvostoihmisen rauhanomai­sia
tarkoitusperiä Ja harrastuksia. E -
dustajat puhuivat luovan rauhano­maisen
rakennustyön ilosta ja neu­vostoihmisten
päättäväisyydestä l u ­jittaa
synnyinmaansa — koko maail­man
rauhan tuen mahtia.
Edustajat hyväksyivät yksimieli­sesti
julistsuksen kaikkien maiden
rauhanpuolustusliikkeen osanottajil­le.
:
Julistuksessa on sanottu: '"Rauhan-'
puoltajien toisesta Varsovan maail­mankongressista
kuluneen vuoden a i ­kana
ovat rauhan voimat kalkissa
maissa kasvaneet jä tiivistyneet yhä
enemmän. Uutta voimaa ja uskoa
rauhan asian voittoon ovat tavallisille
Ihmisille antaneet; suuren rauhanli-punkantajan
Josef Vissarionovitsh
Stalinin sanat siltä, että "Rauha saa­daan
säilytetyksi ja lujitetuksi, jos
kansat ottavat rauhan säilyttämisen
asian omiin käsiinsä Ja puolustavat
sitä loppuun asti". .*
Ilmaisten monimiljoonaisen neuvos­tokansan
tahtoa me, Rauhanpuolta­jien
kolmannen yleisliittolaisen kon­ferenssin
osanottajat, hyväksymme
yksimielisesti ja kannatamme lämpi­mästi
Maailman_jrauhanneuvoston
Wienin kokouksessa hyväksyttyä oh­jelmaa
taistelun käymisestä rauhan
säilyttämisen ja lujittamisen puoles­ta.
Jokaiselle neuvostoilimlselle on
tämä taisteluohjelma läheinen ja sel­vä.
Se kuvastaa maapaUon väestön
valtavan enemmistön valtavoimaisia
vaatimuksia.
Me vakuutamme etta tulemme vast­edeskin
taistelemaan sodanlietsojien
sala vehkeilyjä vastaan, lujan Ja kes­tävän
rauhan puolesta koko maail­massa,
• • •
^Eläköön suurirauhanpuolustusliike!
Elakoon R A U H A !"
Nama konferenssin hyväksymät
julistuksen sanat ilmentävät koko
neuvostokansan ajatuksia.
: Neuvostokansa, rakentajakansa,
työtätekevä kansa ei halua sotaa p i ­täen
agerssiivista anastussotaa rikok­sena
ihmiskuntaa vastaan. 'Mutta p a ­hasti
erehtyvät ne, jotka pitavat neu­vostoihmisten
rauhantahtoisia pyrki­myksiä
heikkouden merkkinä. Asia ei
ole niin! Neuvostoliiton työtätekevät
eivät pelkaa sodanlietsojien vji^keily-jä.
Maailmassa ei ole sellaista voi­maa.
Joka vfilsl kääntää neuvostokan­san
siltä tieltä, jonka se on itselleen
valinnut. Tuntien voimansa j a syn­nyinmaansa
mahdin neuvostokansa
Järkkymättömällä kylmaverisyj-dellä
ja uskolla tulevaisuuteensa tekee
suurta sosialistista rakennustyötä, r a ­kentaa
kommunistista yhteiskuntaa.
Neuvostoihmiset tietavat, etta k u ­luneena
vuoima he ovat antaneet uu­den
arvokkaan Iisan maailman rau­han
lujittamisen asialle. He tietavat,
etteivät he ole y k sm jalossa taistelus­saan
rauhan puolesta,- että heidän
rinnallaan, samoissa taisteluriveissä
ovat maapallon kaikki parhaimmat
rehelliset Ihmiset — koko edistynyt
•ihmiskunta.
Suurella myötätunnolla maailman
rauhantahtoiset kansat seuraavat
neuvostoihmisten rauhanomaisen r a ­kennustyön
voittoja, hyväksyvät ja
tukevat Neuvostoliiton hallituksen
stalinilaista ulkopolitiikkaa.
E i ole mitaan epäilystä, etteko u u ­si
alkanut vuosi 195:^ toisi neuvostoih­misille
ja kaikkien maiden rauhan-puoltajille
uusia voittoja taistelussa
rauhan, ja kansojen ystävyyden puo­lesta,
...v
Kajahtakoon samanaikaisesti uu­denvuoden
onnentoivotusten kanssa
kaikkien maiden ja mantereiden kan­sojen
kesken myöskm taistelutunnus
ELÄKÖÖN RAUHA!
Workers-puolueen perustamisen 30-vuo-tistiiaisuus
Port Ärtliurissa tk. 27 pnä
Port Arthur, Ont Helmik. 22 p.
1952 tulee kuluneeksi 30 vuotta C a ­nadan
työväen luokkapuolueen. •Wor-kers-
puolueen perustamisesta Toron­tossa
pidetyssä kaasallisessa konvent-sionissa.
Sen seuralaisena on tanaan
Labor-Progressive-puolue,
Puolue kasvoi Gähadan työväen­luokasta.
Tämä meidän puolueemme
yksin on johtanUt taistelua Canadan
työväenluokan saamiseksi käsittä-
-mään että se on ainoa yhteiskunnal­lisesti
välttämätön yhteis^kuntaluökka,
j olla on vastuunalaisuus koko ihmis­kunnan
kohtalosta. Työväenluokka
on saatava ymmärtämään että sen
historiallinen tehtävä on luokkana
taistella oman itsensä vapauttamir
seksi orjuutetusta yhteiskunnallisesta
asemastaan, riistetyn luokan asemas­ta
ja -kehottaa itsensä .hallitsevan
luokan asemaan yhteiskunnassa.
; Taistelullaan maailmassa olemassa-olevain;
sosialistisen ja. kapitalistisen
yhteiskuntajärjestelmän rinnakkaisen
kulttuurillisen yhteistoiminnan, kau­pallisen
ja rauhanomaisen työskente­lyn
pohjalla, meidän puolueemme on
kehittänyt Canadan työläisten, kes­kuudessa
kasvavan tietoisuuden tais­telusta
rauhan Ja sosialismin puo-
• lesta.- • .• • • ,? • :
Puolue on bllut täydellisin ilmaisu
työväenluokan t o i m i nnallisuudesta
koko tuon ajan kuluessa ja aina joh­tanut
työväenluokan pyrkimj'stä edis­tyksen
puolesta. Tämän vuoksi puo­lue
nyt lähestyy sitä suurta ajan
kohtaa, jossa se tulee joukkopuo-lueeksl.
Nyt lähestyvien 30-vuotisjuhlain
yhteydessä meidän on tehtävä tunne­tuksi
puolueen ansiot, lujitettava aat­teellista
varmuiitta, tehtävä laajoille
joukoille tunnetuksi ihmiskunrian
edessäolevat peruskysymj-kset ja työ­väenluokan
suuren poliittisen vas­tuunalaisuuden,
sekä värvätä tuhan­sia
mllitanttlsia työläisiä puolueenime
riveihin. . _
. Täällä Port Arthurissa tulee ylei­nen
kansainvälinen juhlatilaisuus
järjestettäväksi W o rkers-puolueen
perustamispäivä lähettyvillä ensi
kuussa. Mutta suomenkielinen tilai­suus
järjestetään tJi. 27 pnä, alkaen
kello 8.15 illalla.
Sunnuntaina, tJk. 2 pn tilaisuudessa
tulee esitelmä puolueen historialli­sesta
merkityksestä yhdesä elokuyain
esityksen kanssa. Elokuvasta "Uunin
takana" ovat katsojat jo nyt antaneet
hyVät arvostelut Torontossa ja Sud­buryssa.
Se oh katsomisen arvoinen
yksistään siksi, että se on n i i n onnis­tuneesti
filenattu; j a loistavasti väri­tettynä
esitetään. T ä m ä kaikki on
sen lisäksi, olipa joku nähnj-t näy­telmän
tai ei, !
Mutta samassa tilaisuudessa esite-,
tään toihenkih elokuva,' "China's
Pattem for Peace", Joka oh sisällöl­täänkin
uutuus. ' Se kuvaa uuden
K i i n a n osuustoimintaa, iiäji,täen
kuinka se on muodostunut perusvipu-semiseksi
utiderl K i i n a n taloudellisen
tuotanto- j a vaihtotoiminnan kehittä­misessä
ja sellaisenaan K i i n a n kan­san
sä"tojeruniljoonian uuden elämän
j a kulttuuriperusteiden luomisessa.
Kun nämä elokuvat esitetään täällä
tämän ainoan ja viimeisen kerran,
niin tulisi jokaisen rientää katso­maan.
Metsämiehetkin sovittakaa
kaupunkiin tulonne siten, että .voitte
osallistua' tähän arvokkaaseen illan­viettoon.
Tervetuloa historialliseen
juhlatilaisuuteen. — A T H .
Vanhuudeneiakettä
voidaan hakea ulko-niaalia
ollessakin
Ottaira. — Tilastolhsten tietojen
mukaan pitäisi Canadassa olla kaik­kiaan
noin 715.000 y l i 70 vuoden ikäis­tä
asukasta, jotka ovat oikeutetut
saamaan sen 40 dollann suuruisen
kuukausieläkkeen, joita ruvetaan
tassa kuussa maksamaan kaikille
maas.sa 20 \-uotta olleille heidän v a ­rallisuussuhteistaan
huolunatta. oli­vatpa
he sitten köyhiä tai miljonää­rejä.
Tahan mennessä on naitä elä­kehakemuksia
saaptmut suna maar,
rin. että* taman kuun lopulla lähete­tään
ensimmäiset elakeshekit ainoas­taan
nom 640.000 henkilölle, joten
noin 75,000 henkilöä ei ole vielä lähet­tänyt
eläkehakemustaan viranomai­sille.
Asioita tuntevissa piireissä ar­vellaan,
etta näiden eläkettä vaille
jaavien keskuudessa on tuhansittain
koj^ia ja vähävaraisia henkilöitä,
jotka syystä tai toisesta eivät ole
viela laliettaneet eläkehakemustaan,
Taalla askettam julkaistussa hal­linnollisessa
asetuksessa, joka koskee
naita eläkeasioita, todetaan moi. etta
eläkettä voi hakea ulkomaaltakin k a ­sin.
Tämän määräyksen tarkoituk­sena
on helpottaa eläkkeen saantia
niihm ihenikiloihin nähden, jot^a ovat
parhaillaan vierailulla Yhdysvalloissa
tai muissa ? maissa. Jos iilkomailla
oleva heiikilo palaa Canadaan ennen
maalisk. viimeista paivaa, voi hän
saada eläkkeen vuoden alusta laskien
koska asetus sallii, etta eläkkeen saaja
saa olla u l k o m a i l l a kolme kuukautta
kunkin vuoden aikana ja voi silti
saada täyden eläkkeen vuoden jokai­selta
kuukaudelta.
Jos nyt ulkomailla oleva henkilö ei
palaa Canadaan ennenkuin kesäkuun
lopulla, ei han voi simä tapauksessa
saada eläkettä muuta k u i n huhtikuun
alusta lasikien, vain kolme kuukautta
taaksepäm, edellyttäen tietenkin, etta
hän on lälhetänyt eläkettä koskevan
hakemuksen hyvissä ajoin j a että h a ­kemus
On hjrväksytty, ;
Eläkkeen hakulomakkeita on saata­vina
, postikonttoreissa tai kirjoitta-mallaospitteella:
Regional Director of
Old Age Security, Departaient of
National Health and Welfare, kunkin
maakunnan pääkaupunkiin.
EI OLLCT TIEDOSSA
Perhe oli muuttanut uudelle paik­kakunnalle.
Heti sen jälkeen kys^
perheen tytär äidiltään:
— Saanko sunmmtai-iltana tuods
poikaystäväni kotiin? ;
— Tietenkin. Kuka sinun uusi sul-hasesi
on?
— E n tiedä viela. En ole vielä eh-tmyt
tutustumaan tähän seutuun ja
sen poikim.
f^l TYSDYTTXSYT • j |
Vanhempi rouvashenkilö tuli hotel-l
im ja pyysi vaatisoatonta huonet^
Sellainen olikto vapaana. Hissipoi-ka
otti rouvan laukun j a keholttj
kohteliaalla liikkeellä häntä astumaan
hissiin, /1
— E i , sanoi rouva; — Kyliä täauä
sittenkin on h i an pieni. Maksan mieo
luimmm vähän enemmän.
Yhdysvaltain keski­määräinen
palkka
$15.41 suurempi
Uusi 35 miljoonan
tehdas B.C:n
Pienoisautoja
ruvetaan valmistamaan
Italiassa
Milano, Italia. M. V. Augusta-yhtiön
puhemies sanoi täällä maa­nantaina,
että yhtiö ryhtj-y valmista­maan
pienoisautoja, joissa on kaksi-sillnterlnen
moottori. Hänen mu­kaansa
tämä auto voi kulkea noin 70
maUia yhdellä galoonalla gasolilnia.
Autoja .valmistetaan kahta lajia,
tui-isti- Ja urheiluautoja. Urheilu-mallisen
auton korkeimmaksi nopeu­deksi
suunnitellaan 85 mailia j a t u ­ristiauton
75 mailia tunnissa.
Vancouverista ilmoitetaan, että
Western PljTvood Co. rakennuttaa
uuden puumassatehtaan Quesnelin
alueelle hoin 400 mailin etäisyyteen
Vancouverista pohjoiseen. Tehdas
tulee maksamaan noin 15 miljoonaa
dollaria ja sille käyttövoiman ahta­vat;
vvesivpi«malaitokset nbui 16 m i l -
jooriaa dollaria. B. C : n yoimäkömis-sipn
suunnittelemat vesivoimalaitok­set
kehittäisivät noin 150.000 ihevos-voimaa.
yoimalaitokset on tarkoitus
rakennuttaa kahdessa vaiheessa. E n ­simmäisenä
on päiväjärjestyksessä
noin 10 miljoonan dollarin hintaisen
padon rakennuttaminen .Quesnel-jokeen.
•Western Plywoc)d-yhtiöllä on toi­minnassa
hoin l,5CO,0C0 dollarin hin­tainen
'faneeritehdas Quesnelin lä­hellä.'
•
K u n uudet tuotantolaitokset saa-daaiv-
Valmiiksi otaksutaan niiden an­tavan
työtä y l i 200 miehelle, tuottaen
noin 200 tonnia valkaistua sulfiittia
vuorokaudessa.
Toronto.^ — Toronto Daily Starin
Wash]ngtonin ku-jeenvaihtaja Beland
Honderich sanoo Washingtonista lä-hettämässaan
tiedossa ,etta Yhdysval­tain
työläisten työviikon keskimääräi­nen
pituus oh viune syyskuussa 40.6
tuntia j a keskimaairamen viikkoanslo
65.45 dollaria. Samaan aikaan olivat
Canadan vastavat keskimäärät 415
tuntia ja 50.04 dollaria, joten Canadan
työläisten keskimääräiset ansiot olivat
tuntia pitemmästä työvukosta 15,41
dollaria huonommat, sanoo mr. Hon­derich.
Nämä keskimäärät pohjautuvat
kummankin maan tehtaiden työläis­ten
keskimääräisiin ansioihin (vurallis-ten
tietojen perusteella.
Muilla työaloilla on viikkoansioiden
välinen eroitus vieläkin suurempi.
Niinpä esimerkiksi rakennustöissä oli
kesk.määrälnen viikkonänsio Yhdys­valloissa
. 85,52 dollaria ja Canadassa
53.57 dollaria, joten canadälaisten.ra­kennustyöläisten
viikkoanslot olivat
keskimäärin 21,95 dollaria vähäisem­mät
kuin Yihdysvallöissa,
Kirjapainoalalla olivat ,USA;n kes­kimääräiset
viikkoänsiot 77.^ dollaria,
j a Canadassa 53.49 dollaria joten eroi­tus
oli 24.36 dollaria, .
Vähäisin (Viikkoansioiden ero oli to­dennäköisesti
paperi- j a pUumassa-tehtaiden
työläisUlä sUlä yhdysvalta­laisten
keskimääräinen viikkpansio oli
tällä alalla 7i:03 dollaria ja Canadassa
68,01 dollaria. Tässä suhteessa on
kuitenkin pantava meiikille, tä­män
alan työläisten keskimääräinen
työviikon pituus oli rajan eteläpuolel­l
a ainoastaan 42 tuhtia mutta Caiiär-dassa
47.3 tuntia, siis 5.3 tuntia enem­män.
• ^ ••••
Yhdysvalloissa oli ainoastaan yksi
tuotantoala; jonka työläisten viikko- -
ansiot olivat pienemmä't kuin Cana­dassa,
himittäin tupakkatehtaat, joi­den
työläisten 'keskimääräinen viihko-palldca
oli Yhlysvalloissä 44,60 dollaria
Canadan 46.89 dollaria vastaan. Tas-säkih
tapauksessa oli työviikon kes­kimääräinen
pituus. Canadassa suu­rempi
kuin rajan eteläpuolella.
—. Ohiossa lakettiin vesille tammi­kuun
'10 pnä. 647 Jalan mittainen jär-vialus.
Plantaashin johtaja
ammuttu Majakassa
Singapore. — Viime lauantaina am­muttiin
Malakassa 'brittiläinen suu-ririKnan
kumiplantaasin johtaja. Am­puminen
suoritettiin pensaikosta hau­likolla.
Murhatun nimi on P, B,
Madden.
K u n Maddenin henkivartijat tun­keutuivat
pensaikkoon niin he eivat
löytäneet ketään.
11*
Sf*/
munismin pikai.sesta kukistamisesta" Malaka.^sa, jotka kaikki viit­taavat
i^iihen, ettii mainittujen siirtomaiden kansojen vapaustaistelu
aiotaan tukahduttaa'tulella ja miekalla siten/ettii Ranska vie saman­laista
osaa Viet Namissa ja Britannia Malakassa kuin Yhdysvallat
vie nyt Koreassa, Sodan pilvet näyttäviit nyt levittiiviin varjoaan
ylliimainittuihin maihin,
^ \'aikka onkin ilmeistii. ettei piiäministeri Churchill .suostunut Wall
Streetin sodanliet.sojain vaatimuksiin diplomaattisten suhteiden rikko­miseksi
Kiinan Kansiinta>;ivallan kanssa, niin hänen XVashinptonin
puheensa yhteydc^-sii antamat lausunnot Formosasta jne. eiviit suin­kaan
auttaneet idiin ja lännen välisten suhteiden parantamista, vaan
heikensivät Hritanni;m suhteita Kiinan kansaan.
-<9
. Oikeastaan tämä juttu olisi pitänyt
varustaa otsikolla: "Terveisiä metsä-kämpältä",
sillä tarkoituksemme on
tässä puhua metsämiesystävämme
suulla. Ainakin kertoa asioista ystä­vämme
kämpältä lähettämän kirjeen
perusteella.
Näin alkaa ystävämme kämpän t a -
pahtumisfa_ kertomisen:
"Viime kerralla jo kerroin siitä
Cooperin unlon Florld'a-sadun kerto­jasta.
Nyt hän kävi täällä taas mu­kanaan
kaksi muuta Cooperin 'palk-katäistelijaa'.
"Nyt he kiersivät Jokaisessa asun-tokämpässä
ja antoivat meille " v l -
hoUisllle" seuraavan ultimaattumin:
" 'Kulsumme teitä saapumaan
kokoukseeiT ja siellä liittymään
unioomme. Jos ette liity, niin kol­men
kuukauden kuluttua teiltä
kuitenkin peritään yhtiön kont­torin
kautta Jäsenmaksut . . "
Kutsua kuului noudattaneenkin
noin 40 katkaisijaa ja ajomiestä.
Se entinen satujen kertoja oli sit­ten
avannut kokouksen, alkaen taas­k
i n "runoilla"' Cooperin uihon ja y h ­tiöiden,
hyvyyksistä ja suuresta rak­kaudesta
kämppämiehlä ja -naisia
kehtaan.
Näin kerCto y.stävämmc asian l u t -
viintuneen:
" . . , Nousi penkkirivistä mies sei­somaan
ja j y r i l i t t i : Alä höpise va­leita.
Kuka sinulle maksaa palkan
valehtelemisesta . . . Me emme aina­kaan
maksa , . ,.
"Nousi-toinen'kysyi: Miksi eroitet-t
i in uniosta meidän parhaat toimit­sijamme?
, . . Äijä parka pyylikleli
avuttomana vetistä nenäänsä Ja mul­jautteli
luikkimaisla silmiään. , Sai
viimein sanotuksi: 'Ne olivat kommu­nisteja,
kannattivat Venäjää , , ,'
"Turhaa tähän on Venäjää vetää
. \ . Meidän metsämiesten etuja
ajoivat, eivät yhtiöiden kuten te . . .
hävetkää, hunsvotit, kuului miesjou­kosta.".
' '•'
Ystävämme kertoo sitten kuinka
penkkirivistä nousi kolmas mies. joka
esitti heti toimitettavaksi äänestyk­sen,
jossa ratkaistaan kannatetaanko
metsätyölälsten omaa uniota vaiko
Cooperin Ja yhtiöiden $80.00 viikko-palkkalaisia.
U11 i maattumimiesten murinoista
huolimatta äänestys toimitettiin.
Kolme kättä nousi cooperilaisten puo­lesta
varovasti "puolitankoon" kuin
häveten. Mutta kolmas näistäkin —
erään saksalaisen tulokkaan käsi —
putosi heti kun M n sai selvyyden
mistä oli kj-sjTnys,
Näin päättyi Cooperin-yhtiöiden
union pallckalaLsten "suurkokous" Ja
jäsenryntäys, jonka aikana he olivat
vakuuttaneet. kQliriessa päivässä Jär­jestävänsä
xaiitki kämppämme mie­het
Cooperin aaseiksi, kertoo ystä­vämme.
: •.•
Aamulla he herrojen vieraat sitten
lähtivät , j a noituivat kämppämme
miesten suurta pahuutta, kun-se d o l -
larisaaliskin kuivui olanattömiinr S i i ­tä
sanoo: ystävämme:
';Paha. paha tämä kämppä on l u i ­kureille.
Meillähän ön 'salainen ase',
sillä 71 miestä kuuluu Canadan,Met-sätyöläisten
Unioon."
Mutta herrat eivät helpota. Omis­ta
asioistaan itse päättää haluavien
syntisten metsätyölälsten "valistami­seksi"
ja ohjaamiseksi "pelastettuin
joukkoon"', kuten Sioninkantelees.'5a
ruhoillaan, on nyt perustettu uusi
"Bush News" lehtikin.
Sen ensimmäiseen numeroon oli
neljällä kielellä painettu selostus että
"se on kirjoitettu 'heitä varten, jotka
työskentelevät metsissä . . ," kuten
suomenkielinen teksti kuuluu.
Mutta mitään ei sanota siitä, kun
metsätyöläisillä itsellään ei ole sen s i ­sältöön
nähden imitään sanottavaa.
Sen sanotaan olevan "edi^tyneim-päin.
saricaialehtimiesten, radioper-soonallisuuiksien^
j a kirjailijain tuote"
ja että sitä julkaisee "Ontario Forest
Information Bureau, järjestö, edus­taen
metsäteollisuutta, yleisön ja sen
työnantajain eduk.si ja palvelukseksi".
Alleviivasimme nuo neljä jviimeistä
.•janaa, sillä nehiin loppujen lopuksi
sisältävätkin koko lehden tarkoituk­sen.
Joka on metsätyölälsten "Jymäyt­täminen",
hämääminen Ja harhaah-johtaminen
"työnantajain eduksi ja
palveluk-seksi".
Se metsätyölälsten lehti, "Timbcr
Worker", jota Lumber and SaiÄTnill
Workers Unio Julkaisi silloin kun
metsätyölälsten omat luottamusmie-.
het olivat union johdossa, "ei milloin­kaan
juli-jtanut ilmestyvänsä "työn­antajain
eduksi" vaan metsätyölais-,
ten etujen puolustamiseksi ja heidän
olojensa parantamiseksi.
Mahdollisesti uusi tulokas täytynee
joillakin kämpillä kelpuuttaa. makki-paperiksi.
vaikka se on iljettävä s i i - .
henkin tarkoitukseen, kun "säasta-vimmät"
yhtiöt cooperilaisten myötä­mielisyyteen
nojaten laklkaayat tuo­masta
kämpille tarkoitukseen valmis­tettua
paperia. .
Lopuksi arvelee ystävämme, etta
"seuraavalla (kerralla Cooperin-yh­tiöiden
union järjestäjät ehkä, jos
tulevat 'ja tulevathan ne, yrittävät
sitä pakkoa. Mutta uskon kuitenkin,
ettei yhtiö halua 'heidän tulevan pak-kotolmineen
ennenkuin ajot on ajet­tu,
sillä ajot ehkä jäisi silloin aja­matta".
K a i se n i in käykin, sUlä Cooper-rakkaudestaan
huolimatta yhtiöiden
sllmäntekevät haistavat "makkaran
käryn" j a varovat yhtäkkiä liiaksi
likistämästä, koska se saataisi merkiU
dollar/virran ikapenemista-
Joka tapauksessa kovat ovat ..koi­tokset
edessä, mutta loppujen lopuksi,
kun metsätyöläiset pitävät lujasti
kiinni oikeuksistaan, tulee kaikenlais­ten
humpuukiunioiden tunkeminen
metsiimiehille päättyvän yhtä sur­keasti
kuin Aatu-vainajan maailman­valloitus.
Ja vielä, metsämiehet, muistakaa­han
kertoa tässä lehdessä asioistanne.
— - Kulkuri, ^
i
i l
i