Vapaus, May 17, 1955

              Sivu 2 Tiistaina, toulcok. 17 p, — Tuesday, May 17, J955 '
mmmmm
UUMuA Vtn, 9. 1817. AnOurtzea
• • Mooatf claa maU tiy t l » Post
CMHeo X>t!pai1aeD(, Ottev». Fub-
SMied tbriee veekly: TuesdAys
Ibtndftjv aodSaturdajnibj Vap»us
Sm et. W., 6adinu7» Oat, Caaada
TelQibone*: Buf. Office OS. 4^284
Edltorlal OlfJce OS. 4^5. Jlanager
&8uk«i. S(UtorWv£UuiuS.M»iUj]g
eddre»: JSox 19, Sudbory, Ctetarlo. Advertiataf nte» upoa »pplicatka.
Ttaoilattoo ftee of «tuuge^
TILAUSKIJiiNAT;
CAOadMM.' 1 ffk. 740 e kk. t.76 s kk. 325
TMysraOolaMi: 1 ffc ei» « kk. 430
snomMM t ffe 8X0 e kk. 475
Ifävallan valtiosopimus
''Viime sunnuntaina allekirjoittivat Neljän Suuren — Ranskan,
Yhdysvaltain, Britannian ja Neuvostoliiton — ulkoministerit VVieriis-
5ä Itävallan vakiosopimuksen, mikä palauttaa Itävallan kansalle seit­semäntoista^
j?itlcän:o^ jälkeen kansallisen itsemääräämis­oikeuden.
Kuten muistetaan, valmistellessaan toista maailmansotaa kom-munismivastaisten
tunnusten varjossa ja läntisten imperialistimaiden
myötävaikutuksella, Hitlerin Saksa tuhosi ensimmäiseksi porvarilli­sen
Itävallan itsenäisyyden. Sen jälkeen on tapahtunut paljon, Hit­ler
rtkoskumppaneincen aloitti toisen maailmansodan ja tuhoutui
:k)rmmenen vuotta sitten aloittamansa sodan raunioihin. Liittolais­maat,
Neuvostoliitto, Britannia, Yhdysvallat, Canada ja muutj'kukis-
'tivat suuria uhrauksia tehden ihmiskuntaa uhanneen Saksan ruskeani
fasismin ja sen erivivahteiset fasistiliittolaiset ja siten tehdessään va­kauttivat
myös Itävallan kansan Saksan imperialismin kahleista. Mut­ta
johtuen Yhdysvaltain ja sen käskyläisten aloittamasta kylmästä
sbdastay Htävallan itsenäisyyden palauttaminen on viipynyt kymme-lien
vuotta Saksan imperialismin ehdoitta antautumisen jälkeen.
; • Nyt on kuitenkin tämä valtiosopimus allekirjoitettu ja yleisesti
^ivotaan, että asianomaiset maat ratifioivat tämän sopimuksen mah­dollisimman
pikaisesti, viimeistään joulukuun 3 L päivään mennessä.
Ä Kuten on lehtemme uutistiedoissa kerrottu, Itävallan valtiosopi­musta
sopii verrata eräisiin muihin toisen maailmansodan jälkeen
tehtyihin "rauhatisopimu pari esimerkkiä: Yh­dysvallat
ja sen läntiset liittolaiset allekirjoittivat "rauhansopimuk-
^n" Japanin kanssa — mutta Japanissa on edelleenkin yhdysvalta­laisia
miehitysjoukkoja. Tosin näitä miehitysjoukkoja sanotaan "liit-tblaisjoukoiksi",
mutta itse asiassa on kysymys Japanin miehityksen
'Skuistuttamisesta*',
; Länsi-Saksalle "annettiin" Yhdysvaltain ja sen läntisten liitto­laisten
toimesta myöskin "itsenäisyys", mutta Länsi-Saksaan jää;
ijäiden sopimusten perusteella; noin 600,000 miestii käsittävä miehi­tysarmeija,
jota tosin sanotaan tästä lähtien "liittolaisarmeijaksi".;
* Toisin on kuitenkin asia Itävallan suhteen, kuten on uutistiedois­sa
huomioitu. \Vienissä nyt allekirjoitettu valtiosopimus määrittelee,;
että itsenäistyvästä Itävallasta tulee rauhanomainen demokraattinen
maa, mikä ei liity mihinkään sotaliittoon, ja että Itävallasta viedään
kaikki ulkomaalaiset joukot pois viimeistään 90 päivän kuluttua ra-
^fioimispäivästä lukien.-Mikään maa ci voi olla tä3'sin itsenäinen^
^kä ainakaan mikään heikompi maa voi olla itsenänen, jos se on
ddottu sopimuksella, jonka perusteella sen kamaralla on vieraan val­lan,
varsinkin suuren voittajamaaa sotavoimia. Tältä pohjalta kat­soen
Itävallan valtiosopimus on pitkä askel eteenpäin verrattuna Ja­panin
Ja Länsi-Saksan "itsenäistymiseen", sillä tosiasia on, että tä­lliäni
Sopimuksen ratifioinnin jälkeen itävaltalaiset pääsevät todelli- :
$ksi isänniksi omassa maassaan." • '
I Itävallan rauhansopimuksesta kiintyy huq^ilo myös Saksan on-?
gdmaan, mikä törröttää loukkaantuneen peukalon tavoin Euroopan
'iaikkien muiden ongelmien' yläpuolella ja uhkaa koko maailmaa
uudella sodalla. Selvää on, että jos iSaksan ongelmaa ei saada rat­kaistuksi
neuvottelupöydän ääressä, niin tilanne johtaa aseistautur ;
miskilpailun kiihtymiseen, jännitystilänteen edelleen pahenemiseen ja
kolmanteen maailmansotaan, missä käytetään sekä atomi- että vety-ita.
Mutta Itävallan valtiosopimuksen allekirjoittaminen antaa toi-,
siitä, että samanlainen sopimus voidaan tehdä myös Saksan kans­ia—
että Saksasta saadaan uudelleen yhdistetty, rauhanomainen ja
demokraattinen maa, mikä ei osallistu mihinkään sotaliittoon, vaan
^eskittää kaiken huomionsa taloudelliseen, poliittiseen ja kulttuurilli­seen
uudestisyntymiseen, sekä vapautuu kaakkien ulkomaisten sota­voimien
holhouksesta ja ylläpitämisestä määräpäivään mennessä rau­hansopimuksen
ratifioimisen jälkeen.
a Me uskomme, että Itävallan valtiosoi^imuksen allekirjoittaminen
^lee suuresti voimistuttamaan rauhanpuolustajain vaatimusta/että
Saksan ongelma on ratkaistava rauhanomaisella tavalla ja nimen­omaan
Itävallan esimerkkiä seuraten. : * . .
" '"Iloisesta Wienistä" viikon vaihteessa tulleet uutisticdot kertovat,
^ t ä Itävallan kansa iloitsi ylitsevuotavasti Neljän Suuren allekirjoit-
^man valtiosopimuksen johdosta. Tämä itävaltalaisten iloitseminen
onkin suurena vastakohtana sille murjottelulle, millä ''tervehdittiin"
esimerkiksi Länsi-Saksan amerikkalaismallista ''itsenäistymistä^'. Ku­ten
muistetaan, Länsi-Saksan "itscnäistymistilarsuudessa" kajautet-iiin
hitleriläisten entisten kenraalien seisoessa seipään lailla jäykis­tyneenä,
joskin vielä siviilipu-vussa, vanha saksalainen "Deutschland,
Deutschland ubcr alles''-laulu; Itävallas.sa sen sijaan juhli kansa
iloiten ja kaikin puolin rauhanomaisesi^a ilmapiirissä. .
Neuvotteluista on aina hyötyä
Puhuessaan neljän suur\'allan korkeimman portaan neuvottelu­mahdollisuuksista,
Torontossa ilmestyvä torylchti, Globe and Mail
totesi viikko sitten maanantaisessa toimituskirjoituksessaan, että Yh­dysvaltain
presidentti Eisenhower on lopultakin suostunut Neljän Suu­ren
neuvottelun järjestämiseen, mutta; sanoo lehti murheellisin mie­lin,
"Washington ei ole kuitenkaan osoittanut innostusta neuvottelu-,
jen suhteen missään vaiheessa . . ."
. : Samalla kertaa Globe antaa tunnustuksen siila, ctta kansat ha-luavat
tällaisia neuvotteluja, ja että juuri tämä yleisen mielipiteen
painostus pakoitti Yhdys\'altain presidentin suostumaan näihin neu­votteluihin,
sillä se voi antaa "satojatuhansia ääniä pääministeri
Edenllle Britannian tulevissa vaaleissa' koska pääministeri Eden on
suositellut tällaisia neuvotteluja!
Presidentti Eisenhowcrin lausunnot osoittavat todella sen, että
Yhd>-svaltain hallitus suostuu tähän korkean portaan neuvotteluun
vastoin tahtoaan ja nimenomaan juuri yleisen mielipiteen painostuk­sesta.'
Presidentti Eisenhower sanoi viime viikolla sanomalehtimies-konferenssissa
Washingtonissa: "Minä en odota, että muutamassa
tunnissa, muutamassa päivässä tai muutamassa viikossa voidaan
kääntää tämä maailma — ei missään tajjauksessa. Ja minä en mene,
jos minä menen, lainkaan tällaisten mielialojen vallassa."
il Hänen lausunnossaan oli sekä ijessimistisyyllä että "jos"-va­rauksia.
'Hän korosti, ettei korkean portaan konferenssi saisi kestää
muuta kuin korkeintaan kolmisen päivää, ja että 'keskustelun alai­seksi
otettaisiin ainoastaan -'yleispiirteisiä" k>'s>'myksiä — jotta
maailmaa ei voitaisi kääntää sotaan luisumisen tieltä rauhan tielle!
Mutta hänkin myönsi;,suoraan, että kun "kaikkialla maailmassa le­viää
ajatus epämääräinen ajatus, sanoi hän ^ että Jotakin hjvää
voisi tulla sellaisesta konferenssista" niin suostuttava on.
Mitä «uut «anovat Kaikfci tavslliset ihmiset tahtovat rauhaa
Elni:rasöa. H. Y. <USA>, joka tJJalt-ees
lähellä suurta suomalaisten asu­tusaluetta,
jonka kesi^Jisc-na on
Spencer N. Y.i EJmlra 6tar-Gazette-lehden
teräväsilmälset lukijat loyad-vat
lehdestä kaksi kyseenaJalsta i l ­moitusta
aivan toistensa.laiieltä:
: 1. "Makkarantäyttäjä halutaan.
Soittakaa: Mbntour Palls 4986."
2. "Maksamme aina 6 dollariin
saakka vielä jaloillaan seisovista he-voslita,
aina 6 dollariin saakka ajalli­sista
lehmistä ja hevosista; kuolleet
eläimet korjataan maksuvapaastl;
Soittakaa meidän laskuumme: 4988,
Möntour Falls Rendering Works." —
Työmles-Etecnpäin.
KIBJ. M. 3XilKSIM0V
Pyeäytettäfcöon atoniiMdan vai-ouKtanJnen!
Kielletuatdön sto'
ml' Ja vetyasecD käytUmiBtn Ja
CubottakooD kaUdU atomi- Ja ve-
.lyascvH!' '
valtavolmaisea^i; .h^^
ääni.' atomihiillujeh rikollisten suuh-nitelmien
jyrkkä tuomitseminen;. •:
rnmiset, jotka ovat saaneet; kokea
toiseii maailmansodan'kärslmyta
I kauhut ja jotka ovat tehneet jätti-i
laistyön elvyttaäkseen eloon kalkin
( Wl^.'l™ta7arian valtiosopimus-;^"
UUDEVAIKAINEN
BYYPPySEKOITUS
konferensslata on .saatu uudenmalli­nen
ryyppy — .vViiden vallan cock­tail".
. Siinä on amerikkalaisia rommia,
venäläistä votkaa, ranskalaista ver-mouthJa,
brittiläisiä mausteita ja itä­valtalaista
valkoista viiniä,
— UP:n uutistieto toukokuun 12 p.
Sosdem-johdon
puoluepolifiikan
kukkia TUL:ssa
Kuudentoista TUL:n jaoston, pu­heenjohtajat
ilmoittivat Jättävänsä
paikkansa liiton johdossa.ja' heitä
seiu-aa näiden jaostojen 31 jäsentä.
Allekirjoittaneet TUL:n Jaostojen
jäsenet toteavat (valittaen, että liit­tokokouksen
viime maaliskuun 31 pnä
valitsemat neuvottelijat ja tj-nkäliit-totoimlkunta
ovat liiton urheilualola-ta
porvarillisten urheilujärjestöjen
kanssa neuvotellessaan sivuuttaneet
kaikls.sa vaiheissa liiton jaostot jopa
ilmoittaneet käsityksenään, ettei näi­hin
voida luottaa. Liiton kcskustoi-mistosaa
on lisäksi vihne palvina ryh­dytty
kokoneiden tobnlhenkilöiden
eroittamisiin ja muihin liiton toimin­taa
suuresti vahingoittaviin järjeste­lyihin.
Kun tämä tapahtuu ajankoh­tana,
jolloin Uiton kohtalosta Ja sen
eri urheilualojen tärkeistä elinkysy­myksistä
joudutaan tekemään kauas­kantoisia
ratkaisuja, emme katso voi­vamme
ottaa enää vastataksemme
lliitokokouka;n meille uskomista: teh­tävistä
vaan jätämme paikkanxme ja­ostoissa.
" *
TUL:n johdon loimesta on &TT;n
väUtyksellä annettu seuraava tiedon­anto.
(Urhelluopistosäätiön johtoelimiä lä­hellä
olevien henkilöiden toimesta
oli perjantai-Illaksi kutarattu Helsin­kiin,
koolle joukko TUL:n jaoston j ä ­seniä.
Saamammme tiedon mukaan
oli kokouksen osanottajien kesken
rtrvlttu siitä, että eräät em. jaostojen
jäsenet jättävät mielenosoituksellises­ti
palkkansa ennen. 19.5 pidettävää
TUL:n Uittokokousta. ' Tilaisuuden
johtohenkilöiden taholta esitetyt vaa­timukset
joukkoeroamisesta olivat
aiheuttaneet vilkkaan keskustelim,
mutta lopuksi ainakin osa paikalla ol­leista
oli taipunut johtomiesten tah­toon.
. •
Edelläolevan johdosta ilmoitetaan
eroilmoituksen jättäneiden taholta,
ettei perjantai-illan neuvotteluko­kouksella
ole mi taan. tekemista Ur-hciluopistosaation
kanssa. (SS>
f ;vc«toiJJmin% veturinkuljettaja Alek-
I $i>xiäifp&psyia JärosIavMa kaupun-
1 gisti.:V^xm.-uxonvA Ilmi anUjoonien
: tavaJIis^n, ihmisten aJatulMet. Kir-;
i joituks«553an rautatlfilälJrten *Gu-
• dokMehdejJsä hän lausuu^
; "Jo itse ajatuskin sodasta on in-
Tämä , Maailman Rauhanneuvos-j hoittava työihmisllle. Ne, jotka päi-ton
keholtus kaikille kansoille onsaa- j väs^ä päivään keräävät kokoon ahke-nut
lämmintä vastakaikua-neuvosto-! rastii^-uutterasti kan~an rikkautta;
ihmisten sydämissä. Lukmsissa,, ko»-1 tietävät, hihitä sota/lmaksaa; - Minä
koukslssa, sanomalehtien ja -'aika-? j- uskdh,^ etsivät he anna laskea tuu-kausjulkaisujen
paistolla, radio-ssatja!pielle;;k&nsän rikkautta. Lukiessani,
televisiossa
~ kaikkialla kajahtaa lettä^okln kenraali kfeholttaa käyttä-selfÖ^
I päitdnTO;.^!
^telMpjIäötäfjfif^önuJ^^
\tei|n^|^'fa^i^^]ä»ia)^är^^
taVälfkprööUtl^
yat Rästejä, iake^^
keVättyösIä ihmisen
lähteeh. Ä e i d ä n e i o l e "^
että , ryl:^^^ hylkiöitä
muuftaisi;.-heidän työlisä tulokset su­run
jä.'käKiin lähteeksi, kuole­man
jaih^^ lähteekii,
. [Meidän, työlhmlsten, pn sa-xipttariiPilHatoinisodah'
1^^ Jy^r
•kästri^l'';',:'v:
. Batthiänp yhteistpiihtb
muovautiui' mli Joonien ihnaisten tah-dosti^
1^ voima­kas..
.vastaiis kuuluu: • "Me vastiis-tamiiiie
atoniisötaa ja vaadimme ato­miaseen,
' tithoamlsta.*! Tämä, vaati-
Tiius inuodöstuu miijöonien ihmisten
västauk^sta Qyiaailman Rauhanneu-vostöit
•^vetoomukseen. Siitä: puhuu
kirjoituksessaan "Literaturnaja ga-yetassa"
kirjailija Konstantin Sliriö-nov:--
\ .i';-';'-^--'V''^ -..^f--^""
<-'Ylidyn Maailman Bauhanheuvos-ton
vetoomukseen", kirjoittaa Simo-miset.
jotka ovat omin; käsin kohotta­neet
raunioista Stallngradin. Sevas-topolin,
Smolenskln sekä tuhannet
muut kaupungit j a k>'lät, tulevat a i ­na
puolustamaan kansojen rauhaa ja'
tulevat aina olemaan {ftomisodan val-mistajain
verivihollisia.
Jokainen uusi talo ja jokainen uusi
katu ja puisto synnyttää iloa neuvos­toihmisissä
Siitä kirjoittaa "Izvesti­jassa"
nuori saratovilalnen työmies
Mihail Umnikov: ,
"Katselen kotikaupunkiani ja ilo
syttyy sydämessäni shtä, kuinka se
kasvaa ja kaunistuu! Volgan ran-'
nalle on ilmaantunut leveä asfalttir
katu;. Klrovinkadulle on pystytetty
suuren kotikaupunkilaissn N. G.
Tshernyshevskin muistopatsas, on
laskettu ja yhä lasketaan uusia johi-dmautolinjcja.
Juuri hiljattain saa­tiin
valmiiksi monikerroksisen kym- I nov. "lasteni isänä ja ihmisenä, joka
menvuotisen koulun rakennus. Pai­kallisessa
lehdessä on julkaistu val­tion
ooppera- ja balettiteatterin
uuden talon kuva. Tänä vuonna saa­daan
valmiiksi kaupungin suurin elo­kuvateatteri
'Pobeda". hyvällä me­nestyksellä
rakennetaan maamme
suurimpaa - kir japainokombinaattla,
uusia monikerroksisia asuintaloja
kaasulämmltyksinesn, yha uusia ka­tuja
lasketaan a.sfaltilla;..; . Me ha­luamme
tulevaisuudessakai rakentaa
rauhanomaista elamä.i mmc. Me va.s-tustamme
sotaa jyrkästi ja päättä-'
vasti." ' •• .
Kalkki ne. j otka . elavat työllään,
kaikki ne. jotka rakastavat elämää
ja ihmistä, eivät voi Ilman suuttu­musta
suhtautua eräiden länsimaiT
den senaattorien ja kenraalien hou-repuneislln
ja kir:oit uksiin sekä
suunmtelnilin . V . atomlhyökkäyksei^
aloittamisesta rauhantahtoisia kan-,
soja vastaan. Taman aja,tuksen on
lausimut selvästi ilmi tavallinen neu-.
olen käynyt atomipommien aiheutta­milla
hävityksillä Nagasakissa ja H i ­roshimassa
ja tiedän hyvin, että ny­kyisten
a tomisotastrateglen jaaritte­luista
huolImaUa atomipommi on yh­tä
suuri vaara kuin mikä muukin
vaara puolustukseen valmiille armei­jalle,
mutta ensi sijassa se merkit­see
veljeshautoja lapsille ja naisille,
kaikkein- heikoimmille ja suojatto-mimmille
olkoot he missä tahansa:
Japanissa tai Englannissa, Venäjällä
tai Yhdysvalloissa."
Rauhahvoimat ovat soäanvolmla
voimakkaammat, ne kypsyvät ja kas­vavat
kalkilla mantereilla. Kaikkien
maiden tavalliset ihmiset tahtovat
rauhaa,- sanoo moskovalaisen "Serp
I .moIot"-tehtaan valssausosaston
vanhin mestari L. Turta nov. "Prav­da—
lehdessä han kirjoittaa:
•"CJlen-käynjrt Bulgariassa, Saksan
demokraattisessa tasavallassa ja
Englannissa. Olen tavannut ja puhu­tellut
naiden maiden monia työläisiä.
OJen aina p ä ä « ^ heidän kanssaan
yksimielifijrytetn nopeasti. Ja ensim-mftlsen
sana, jonka m» ynunärräm-me
Oman tulkkia, on rauba. Mitä
Iflhemmin tutustumme toisiixxune, aitä
suurempaan varmuuteen pääsimme
alita, ettei kukaan meistä halua uutta
sotaa."
Saman ajatuksen on lausunut jul-
JÄinen sanoi:
Atomiaota saattaa a^euttaa
kauhealta hävityksiä.
Syntyi ahdistava tauko. Sitten toi­nen
satamatyöläinen sanoi;
— Sotaa vastaan on rakennettava
vabva pato, jotta ihmiset Ja kaupun­git
voisivat claa rauhassa.
Juuri n a i n ajattelevat neuvosto-
SIT,
A M
Ei*as ka
vanha m
talon por
Joa. Mut
elka poik
nappia.
. Vanha
ki neuvostolaisen •'Vllnlus"-nlmlsen ilimiset. He sanovat: atomihullut on {nappiin JE
dieselilaivan kapteeni I. Gavrilov.j saatava suitsiin. Tieteen suurinta
Hän kirjoittaa: j saavutusta käytettäköön vain koko
'Xukiessanl Maailman Rauhanneu-ilf'^^^"^» ^-y^^^»'
Tpstonvetoomvista muistuivat mielee-1 r " * ^ " - ' -
ni egyptiläiset, malaljilalset; intialai- "Käytettäköön, atomivoimaa vam
•»sti: ruotsalaiset, hollantilaiset, eng-laiitllaiscti—
itiibannet eri kansalli­suuksiin
kuuluneet ihmiset, joita olsn
Joutimut tapaamaan Afrikan. Aasian
ja Euroopan.maiden satamissa. Mie­leeni
muistui .heidän hymynsä, joka
ei kaipaa tulkin apua ymmärtääk­semme
heidäii. ystävälliset tunteen­sa.
Maailhiassa-ei ole paljon: asllalsia
maita. Joiden satamissa en olisi käy­nyt-
SS-^vuotlsen purjehtimiseni ai­kana:
Mutta en ole tavannut yhtään
ihmistä, joka olisi väittänyt, että
elämä; voidaan tefhdä: paremmaksi
sodan avulla..> ; . Viime matkallani
kuulin erään -keskustelun Rotterda­min,
satamassa. Oli pälvallistauko.
PuuviUäpaallen päällä - istui /miehiä
syöden voileipiään. Eräs satamatyö-rauhanomaisiin
tarkoituksiin!" —
kirjoittaa. -Tzvestljassa" leningradi­laisen
laivakorjaamon työmies Alek­sei
Sidorov.lSaman ajatuksen lausuu
ilmi säveltäjä Dmitri Shostakovitsh:
"Oppineittamme ansiosta Neuvos­toliitto
_ön 'ensimmäisenä maailmassa
pannut.atomivoiman ihmisten pal­velukseen;-
Me olemme /rakentaneet
atomivoimalla toimivan sähkölaitok­sen.
Atomivoiman käyttämisellä rau­hanomaisiin
tarkoituksiin on tosiaan­kin
v£d[tavät" näköalat. Maailman
kaikkien'opphieiden on ensi sijassa
annettava^^Öietonsa talle jalolle asial­le."
,
Näitt';äjättelevat. puhuvat ja kir­joittavat
ioetti/ostoihmiset, tata vaa­tivat^
kaiÄI neuvostokansalaiset.
— 3-Iitä
En 'min
tehdä, mi
kuun hen
Ien. että
samoin. '
Kolme
surmai
räjähd;
Valcart
ja toiselk
surmansa
ampumar
Surman
Daiglei 21
16-vuotias
•• :Mrs. D
jähdykser
lia ja ilm
:. Onnettt
tuthenki.
metair.a.-
Se oli sitteMin USA
tapahtunut tosiasia
Äitien maailmankonsressi
saa suurta kannatusta
Tervehtien äitien maalimankon-Iman olemassaolon säilymistä, me In­gressiä,
mika kokoontuu tana kesana, Itian aidit annamme täydellisen kan-
Valtio liuolehfii
työtätekevistä
Karhumäen piirin Volozeron metai-työmaalle
^on avattu uusi valskäri-ja
katilöasema, joka on phrin 25. ter­veyslaitos.
Karhumäen rautatieläisten yhdys-kuimassa
on sairaala, synnytyslaitos
ja poliklinikka. Tshelmuzhissa, Pal-mas.
ti ja Ogorelyshlssa on omat sai­raalansa.
Uusia poliklmlkolta ja sai­raaloita
rakennetaan myös Haapsel-''niin, että'meidän vaikutusvaltamme
Hänen Majesteettinsa Elizabeth, Bel­gian
kuningatar lausui:
"Mma tervehdin suuresti hivutet­tuna
Äitien maailmankongressia.
Mma hyväksyn rehdisti taman aja­tuksen
ja toivon etta maailman äi­tien
rakkauden voima lapsiaan koh­taan
saa yliotteen paheen voimista.
Viha ja sen inholttavin muoto sota
— atomisota — voi aiheuttaa ihmis­kunnan
tuhon."_^
Intian tei-veysministeri Smt. Rajr
kumari Amrit Kaur toivottaa aitien
maailmankongressille menestystä ja
lausuu:
"Olen iloinen silta että äitien maa­ilmankongressi
kokoontuu pian (hei­näkuussa;
Euroopassa). Naiset jou­tuvat
aina enimmän karsimaan so­dasta
ja myös sodan jälkeen . . . ..
Gandhi opetti meitä, etta paras kci^
no . .taistelussa pahetta vastaan
on se, ettei olla yhteistoiminnassa f
sen kanssa. Mlna toivon, etta .scj
(kongressi) antaa meille kaikille, ti­laisuuden
toimia rauhan hyväksi,
puhua ja ajatella rauhan hyväksi
natuksen meidän hallituksemme
Panch Shila-ohjelmalle. (rinnakkais­elon
viisi periaatetta) ja toivomme,
että a.tlen maailmankongressi kan­nattaisi
sitä."
Äitien maailmankongressin puo­lesta
ovat puhuneet myös Mme Jo-liot-
Curie, Sorboimessa. Ranskassa
toimiva professori: Olga !Lepesljlns-kaya,
Moskovan yliopiston biologian
tohtori; Anna Seghers, saksalainen
kirjaihja joka kuvasi sodan jälkeen
Euroopassa suorittamaa matkaansa
kirjoittamalla, etta * valitusten virta
seuras?'minua . . .naisten äänet tu­levat
vihdoinkin yhdistymään. Me
tulemme puolustamaan elämää, jon­ka
he antavat. Täten tulee rauha
sailjonäan." N
Amerikkalainen kirjailija Sinclar
Lewis kirjoitti 1930-luvulla kö-jan.
Jolle 'hän antoi luottavaisesti nimen
"Meillä sitä ei voi tapahtua". Sillä;
hän tarkoitti fasismia, natsismia, sen
kaikissa ilmenemismuodoissa. 1950-
luku on kuitenkin saattanut Sinclair
Lewisin demokraattiset tulevaisuuden
näkymät perusteellisesti häpeään.
Amerikkalaisessa VThe Reporter"-
lehdessä on hiljattain julkaistu Wil­liam
S. Fahrfieldin ja Charles Cleftin
laatima tutkielma USA :ssa valhtse-vasta
ohranoimisesta, joka kaikella
•kunnialla" kestää vertailun Hitler.
Saksan. Järjestelmän kanssa.
Tutkielmasta käy ilmi; että sivllll-palvelukomisslon
(Civil Service Com­mission)
antamien tietojen mukaan
Elsenhowerin ihallinto erotti - touko­kuun
1953 ja syyskuun 1954 välisenä
aikana 3,002 virkailijaa ja työnteki­jää
: 'tiu-vallisuussyistä",; iota paitsi
5.00S muuta erosi vapaaehtoisesti
"tutkimusten" vielä kestäessä. Ei s i i.
nä kuitenkaan kaikki,- sillä sotami­nisteri
Ciharles E, Wilson puolestaan
on valaissut, miten hänen "teollisuu­den
turvallisuusohjelmansa" toimii.
Tutkimuselin, johon kuuluu am­mattiupseereita
ja yksi(l) sivlllihen-kllö
on todennut, että :USA:ssa on
kaksi miljoonaa työläistä, jotka jou­tuvat
saamaan tietoonsa joko ''salai-siiuksia"
tai- "erittäin tärkeitä, Ctop)
salaisuuksia". On vielä lisäksi toiset
kaksi miljoonaa työläistä, jotka jou.
tuvat tekemisiin - 'luottamuksellisten"
tietojen kanssa ja naita työläisiä val­voo
asianomaisen teollisuuslaitoksen
oma johto ns. * tledoituspalvelun" tai
yksityisetsivien, välityksellä.. Nälhm
puitteisiin eivät kuulu vain ne teolli­suuslaitokset,
joissa tehdään suora­naisia
sotilastilauksia, vaan myös
työnantajat. Joiden arvellaan joskus
saavan tämän alan töitä.
"The Reporterlssa" julkaistu tut­kielma
koskee nimenomaan taman
alan urkinta järjestelmää j a sima sa­notaan
mm. näin:
"Koska puolustusteollisuusden pii-rlhi
kuuluvat hankintasopimukset
edellyttävät, että työnantaja on vas.
tuussa työntekijöistään 'luottamuk­sellisia'
tietoja koskevissa asioissa ja
koska: senaattori McCarthy on väit­tänyt,.
eit^ vaktiivisia koinmuni.steja
.toimii j ^ a edelleen sellaisissa yhty­missä
;kuln -öeneral Electric, West-inghouse,*
Bfethlehem: Steel and Allis
Chalmers. monien yhtymien johto­elimet
ovat tulleet vakuuttuneiksi
siitä, että yksityisten turvallisuus-tarkkailijoiden
käyttäminen ei anna
parasta mahdollista taetta vain ku-moustoimmtaa
vastaan, vaan siten
Vältytään myös hankalilta kcngres-sm
kuuusteluilta Ja kenties- menete­tään
puolustushankinnat.
Entinen PBI-ageotti Alfred Tou-hy,
joka on - päävalvoja Repubhc
Aviation-yhtymässä, aiheutti tuskin
mitaan menetyksiä firmalleen saat­taessaan
hiljattain ilmoittaa erotta­neensa
vuoden kuluessa 250 työnte­kijää
turvallisuussyistä, vaikka hä­nen
oli pakko li:ätä. etta vain 15
•heistä tunnettdn- kommunisteiksi.v .
Mikäli hallitus lainkaan liyv^&syy
tiedonantoja, joissa arvostellaan
"turvaliiuusmaaräyksia", mitä el ole
ainakaan yhtymien tahoUa esiintynyi
ja usein joku. työkön pyrkivä kaän-:
netaän ovelta tai erotetaan ilman,
että han edes tuntee lianta vastaan
esitettyjä syytteitä. •
Silla:
"Tutkimuksia hänen tapauksessaan
ei lt5e asiäs.a voida millDinkaan vie­dä
riittävän pitkälle. George P. Kee-fe,
joka on Dun and Bradstreets-yh-tyman
turvallisuustoimiston päällik­kö,
toimiston, johon kuuluu 2,000 pai.
kättua tiedoittajaa' ja 20,000 osapal­kalla
toimivaa 'kirjeenvaihtajaa*,
mainitsee, että 'niin pian kuin lallli-suustutkimuksemme
ovat päässeet
määrättyyn vaiheeseen, lopetamme
ne omasta puolestamme välittömästi
ja esitämme tietomme FBI:He ja
saamme sitten FBI:ltä luvan asian­omaisen
erottamiseen." Yle:sesti työn­antaja
suhtautuu naihin kehoituk-sun
jyrkästi ja päättävästi: työnte­kijä
erotetaan — ja usein vain ilkei.
den (huhujen perusteella." . -
Näyttää olevan pyrkimj-ksena. sa­notaan
" T h e Reporterin" tutkiel­massa,
että yksityisten "lailhsuus"-
tutkimuk£
asetetaan
ku:n halli
ta viela i
määräävä
tua, että'
ei py^ty
heidän ai
Kun yk
ran", h än
tolaitoster
ma", k°rt
omaavana
ta heni:l(
natoimistc
Viidestä n
lumalla ~ j :
neihin tai
navat 60 leen koko
ten arkis
tarkoituks
misten ti
tetään- he:
atk:m".see
Lopuksi:
' Näkora
mihm väl.
sity^sten t
acAin' 't
tä lähetin
1.000 dcl
markkinoi,
ten, nim
alueella y
laitosta o
kätkettyjä
tensa seur
"11 dd
on sad£
NewYor
nor löysi a
laisen sete
oli painett
la puolella
teli. Hant
vmaisuude;
on kieltäyt
rln".£i3telii
pajan kai^
etba soUau
kerran 15C
kaän ja Palman metsateollisuusph-riln.
•
Karjalals-Suomalaisessa tasavallas­sa
on vuosien 1951-1954 valiama aika­na
valmistunut 26 sairaalaa, 60 las-tenselmiä
ja 19 poliklinikkaa ja lää-klntaasemaa.
Tämän vuoden aikana
valmistuu tasavallan sairaala, kuusi
aluesairaalaa, 11 lastenselmea, Petros­koin
poliklinikka ja kaksi pienempää
poliklinikkaa.
Los Angeles. — Neljä pientä poikaa
paloi taalla kuohaaksl tulipalossa.
Tulipalon syytä tutkineet ovat sita
mieltä, etta se sai alunsa kynttilästä,
jota perhe joutui käyttämään, koska
se ei varojen puutteessa ollut kah­teen
kuukauteen voinut, käyttää säh­köä.
muodostuu osaksi maamme elämästä
. . . M e i d ä n täytyy havittaa pelko
mika on ihmiskunnan pahin viholli­nen
ja mika on päätekijänä aseistu-miskilpailussa.
Pelon voi karkoittaa
vain rakkaus, mikä yksinään voi
voittaa kaiken."
Kolme muuta . intialaista naispar­lamentaarikkoa.'
mrs.^ Uma Nehru,
mrs. Ganga Devi ja mrs. B. Khong-man
on lähettänyt aitien maailman­kongressille
yhteisen onnentoivotuk­sen
lausuen:
""Me olemme aina katsoneet, että
jos maailman äidit, jotka elämän an­tavat,
ovat elämän parhaita puolus­tajia,
nun he ovat luonnollisesti
paättavämpiä tuhon ja kuoleman
vastustajia. Aikana jolloin atomi- ja
vetj-pommit uhkaavat sivistysmaan-
PÄIVÄN RÄKINÄ
Vapaan maaitman mallimaa
Me luonnollisesti toivoisimme, etta Yhdysvallat suhtautuisi suur­valtojen
neu\'otteluratkaisuun yhtä kiinnostuneesti 'kuin eräät toiset
maat. Mutta hyvä on sekin, että presidentti Eisenhower suostuu ylei­sen
mielipiteen painostuksesta neuvotteluihin vaikkapa vastahakoi-sestikin,
sillä vaikka vastahakoisesti neuvotteluihin mentäessä ei voi­da
saada niin hyviä tuloksia, kuin saataisiin silloin, jos mentäisiin
oikein omasta halusta, niin neuvottelut ovat sittenkin neuvotteluja ja
niin kauan kuin neuvotteluja "käydään, on toiveita rauhan vakiintu­misesta
— varsinkin jos maailman yleisen mielipiteen painostus koh­distetaan
vastah.ikoisesti neuvottelevien piirien taivuttamiseksi.
Maailmassa on viime vuosina pu­huttu
paljon rautaesu-lpusta—- vii­meksi
myöskin bambueshripusta—-
ja kmnka sen toisella puolet ovat ei-vapaat;
maat ja toisella puolella va­paat
maat.
Monet -Ihmiset ovat v varmaankin
noin: vam ilman, muuta haksahtaneet
ottamaan:sanornalehtIen ja radioiden
yhtämittaa toistamat jutut todesta
ja enempää asioita tutkimatta omak­suneet
käsityksen, että niin kai se
sitten on kuin sanotaan- ._.
Jotta asla tulisi paremmin huo»
mioiduksi, lainaamme tähän Suomen
Vapaan Sanan pakinoitsijan "Taa­vetin"
tosiasioihin perustuvan kat­sauksen,
• minkälainen porvarien
omien toteamuksien mukaan on
"Vapaa maa" ja minkälaisia ne esi-ripuntakalset
ei-vapaat maat.
Näin kirjoittaa 'Taavetti":
Eräissä sanomalehdissä on harras­tettu
jo pitemmän alkaa maailman
maiden jakamista kahteen eri kar­sinaan:
niissä puhutaan rauta- tai
bambueslripun takaisista maista ja
vapaasta maihnasta.
Tavalliset kansalaiset olisivat Jo ai­kaisemmin
halunneet tietää. mUcä on
ero vapaan maailman Ja näiden esi-rlpun
takaisten maldeV) välillä, mut-
,r
ta pyynnöstä j a vaatimuksista huoli­matta
tällaista selitystä ei ole kuulu­nut.
Kunnes nyt vapauden esitaiste­lija
Ja apostoli Suomessa, Uusi Suo­mi,
on - innostunut ja oikein pääkir­joituksessaan
selvittänyt tämän eron.
iViime. -lauantaina tämä lehti n i ­mittäin
tiesi kertoa, imten jossakin
Idässä on sellainen maapallon kolkka
kuin Vietnam, jqka on jaettu kah­teen
osaan. Uuden Suomen mukaan
Pohjola-Vietnam on kommunistien
hallitsema ja kuuluu niitiin esiripun
takaisiin maihin. Sen tuntomerkki­nä
on kuulemma se, ettei sieltä kuu­lu
mitään, ei siitäkään huoUmatta,
vaikka lehti kertoo pakolaisten vuo­laan
virran jatkuvasti tulvivan täs­tä
maasta Etelä-Vietnamiin. Joka
kuulemma lukeutuu vapaaseen maa­ilmaan.
Etelä-Vietnamista puolestaan
kuuluu paljonkin, on kuulunut tänne
kaukaiseen suomeen saakka.
Uusi Suomi sanoo eron kommunis­tisen
Pohjois-Vletnamin Ja vapaaseen
maailmaan kuuluvan Etelä-Vietna­min
välillä olevan hyvin silmiinpis­tävän.
Ja sitten lehti kertoo, mitä
«en sllmUlä nähtynä merkitsee to­della
vapaa maailma. '
Vapaaseen maailmaan kuuluvassa
maassa pitää olla keisari, Etelä-Vlet-ta
ei kuulu
Suomi. Jon
ta vasti me]
kuullut. El
tyisarmeijG
namissa se on Bao Dai, joka elaa, vallankum
Ranskassa, ottaa osaa hurjiin or-! Tallainei
gioihin ja uhkapeliin eika ole kay- j laama va
nyt maassaan pitkiin aikoihin. Vu- j tion kuva
melset uutiset kertovat, etta hanetj Suomi haj
nyttemmin on erotettu vhastaan. J olot muod(
Edelleen vapaan maailman vaho-j kuvasti or
valtion tunnusmerkkinä ovat monet;' isanmaami
yksityisarmeijat ja maan virallinen [maailman
armeija. Yksityisarmeijoiden komen-! Rauta-tajanacn
oltava vähintään sellainen; sissa maiss
kenraali, joka aikaisemmin on ollut
jokirosvo ja joka on .saanut pää­asialliset
tulonsa bordelleista ja oop-plumiluollsta
sekä muista ybta kun­niallisista
yrityksistä. Etelä-Vietna­missa
on tällainen kenraali ja hänen i raaleja, ei
nimensä on Uuden Suomen mukaan { plumiluoUn
Blnh Xuyen. Tämäkin kenraali on sellainen o
nyt nujerrettu. I Jos nai
Edelleen vapaaseen maailmaan kouluja, ri
kuuluvassa valtiossa cn oltava, pää­ministeri,
jota jokuiilkovalta pitää
erikoisen soveUaana tahan tehtävään
Siltä huolimatta, vaikka han on ah­das
ja .suvaitsematon eikä omaa ko­kemusta
• halhtusasloiden hoidossa.
Etelä-Vietnamissa on tällainen pää­ministeri,
ja hänen nimensä on Dlem.
Han on .vähemmän ranskalaisten^
mutta sitä enemmän amerikkalaisten
suosiossa.'
Edelleen vapaaseen maailmaan
kuuluvassa .-mallivaltiossa on Uuden
Suomen selityksen mukaan oltava
hyvin sekava tilanne. Ni:n sekava, et­tei
siitä saa kukaan selvää. Ei aina­kaan
Uusi Suomi, joka ei tiedä, onko
vallassa keisarL pääministeri, enti­nen
jokirosvokenraail, Joku u s k o n ­nollisen
lahkon > joht.tja vai vallan
tään tehU
den- huolto
ja vanhuki
misen tois<
Sikamaista
josta varji
valmis kä
keimpien i
ta siihen,
voimat nai
teja . . .
Joten n;
mallivaltio]
ten maide:
jalle selvin
Kuten=;:h
poimima^,
ja siksi ei
lisättävää.