Vapaus, August 16, 1928

              Torstaina, elolanin Ig p:nä—Thnr^ Aognst 16
SERENADI
Nuotteja on nyt saatavana
Vume •ao«in« aseissa eri tilusaalcsissa oa esitetty tor. A . Virtasen
^ . i t u m a " R A A T A J A N SERENAADr-, yksi ka«n2?pia i ^ S i i s U ^ "
B,y5. on se Colombia leryssä (No. 3064, toiseUa pnolen Sonja, jota on
Biy5.kin s B a t a w a Vapanden Mnotrealin Idrjakänpasta). Knn olemme
»aneet nuottikyselyia joka pnolelta päätimme kustantaa tamin kahtena
sovituksena j a on sita nyt siis / saatavissa kirjakanpastamme. Instrnmen.
tille ja lanlnUe, taikka Unlndnetto, pianon säestyksellä, hinta 40 senttiä.
Vinlusolo tai Duetto, pianon säestyksellä, hinta 40 senttiä kappale.
Asiamiehillä tavallinen alennus.
1
Va irjakauppa
Box 69, Sudbury, Out
AHAA
S U O M E E N
KnrssiSnomenHarkkaa
3960
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT:
40c lähetyksistä aUe ^20.00, 60 e I&.
hettyksistä (70.00-^49.99, 80e lä-iietyksistä
$50.00-^79.99 ja |L00
lähetyksistä $80.00—^100.00
£ec jokaiselta seuraavalta aUcaväta
eadalta dollarilta.
SähkosanomalähetyksislS ovat BU
tietybkttlat $8.50 lähetykselti.
Sudbnryssa ja ympaxistölla ismnrat
voivat käydä Vapauden kosttecim
tiedostamassa eriKoislcurBsia.
LAIVAPILETTEJX MYYDXXN
TIEDUSTAKAA PILETTIABmTA
Tehkää lähetykset osotto^:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. ONT.
Vapaudelle ottava! ralnvälitykaiä
vastaan mySskin:
VAPAUS PORT ARTHUR 0RANCH
816 Bay Street,
Port Arthur. Oirtario
VAPAUS MONTREAL BSANCH
289 St. Antoine •BL,
Montreal, Q«e.
j . OKSANEN
Eirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI.
South Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, TimnriBts, 'Ont.
A. T. HILL,
957 Broadview Ave., T<voiito, Ont.
DAVID HELIN
eri uaikkakunnilla Pohj.-^Dntariossa
aina valmiina vastavierailuun voin-timme
mukaan, merkitsemme
Urh eilutervehdyksin
Creighton v.. j a u.-seura Yritys..
O. Rajitio, O. Laine,
puheeni- sihteeri.
Määräyksiä: Kilpailut aletaan lau­antaina,
25 p:nä elok. 5.30 ip., j o l ­loin
suoritetaan 10-ottelun 5 ensi­mäistä
lajia ja sunnuntaina klo 11
ap., jolloin suoritetaan loput lO-ot-telun
lajit sekä 3-ott. alle 18 v.
pojille (kuula, 100 m. j a pituush.)
j a 5000 mm juoksu aikuisille. O-sanottoilmoitukset
tehtä'^ viimeis­tään
23 p:ään elok. 1928. Varaam­me
vapaat asunnot. Palkintoja jae­taan
lO.ptt. 4 kpL, 5000 mm 3
kpl., poikain 3-ott. 3 k p l .
Osanottoilmoitukset tehtävä osoit­teella:
O. Rautio, Creighton Mine,
Ont., Box 268.
Eri paildiainiiiB^
Korkeus: J . Seppälä 1.40 m-, A .
Vaara 1.35 m., A . Heiskanen 1.35
m.
Lopullinen järjestys: T) A . Heis­kanen
290.90 pist., 2) J . Seppälä
287.93 pist., 3) A . Vaara 2B7.09
pist.
Naisten kilpailuun osallistui vaan
yksin A . Ritari. Erinäiset esteet oli
ollut syynä kuulema ettei enenanän
osanottajia voinut saapua.
tarin tulokset eri lajeissa: 100 m.
14.8 sek., pituus 3.75 m., korkeus
1.15 m.
Pikku poikain 3-ottelu: 1) P. Sil­lanpää
134.72 pist., 2) T. Kolari
128.87 pist., 3) S. Rossi 127.50 pist.
A l l e 18 V. 1,500 m:n juoksuun o-sallistui
vaan toimeenpanevan seu­ran,
poikia. Mattinen voitti miten
tahtoi, lupaavia juoksijain alkuja
toisetkin.
1) O. Mattinen 4.55.2 (Uusi C.S.
T.VJj. ennätys). 2) N. Myllynen
5.12, 3) A . Passi 6.43.
3,000 m:n juoksu.
Päivän kilpailujen loistonumeroksi
muodostui tämä kilpailu. Odotettiin
jännityksellä Salorannan j a Nevan
hteenottoa, sillä tiedettiin Saloran­nan
olevan hyvässä ^kunnossa. .Juok­su
muodoBtui jäönittäväksi heti alus-ta.
. Rata oli kierrettävä kolmeen
'lometiriin kymmenen kertaa. I;^^-
-laukauksen pamahduttua lähti
'oukkoa viemään Saloranta kintereil-
" n Neva, toisten oli jäätävä. Vauh-i
kiinteän tasainen. Täsjsä sovussa
eni kahdeksan kierrosta, kunnes
evä - painui johtoon- Odotettiin
oppuselvittelyä. ' Vielä noin 75
etriä m a a l i a johtaa Neva, kun
alottaa viimeisellä suoralla hir-eän
kuin saapuen maaliin hiemaja
nnen kilpakumppaniansa. Tiukan
Ipailun tuloksena syntyi uusi en-ätys.
Entinen oli NevalÄUa 9M-A
j a t : 1) J . Saloranta, Do, Tim-ins,
9.40 (uusi C-S.T.U.L- ennä-y,
2) V . Neva, Kisatoverit, L e
ck Mine, 9.40.2, 3) M . Kyrölä,
isa, 10.13, 4) P. Lähde, Yritys,
0.49, 5) L . Laine, Jehu, 10.57, 6)
Salminen,, Jehu. 11.6.
Teemu.
Kirkland Lake, Ont.
Puolueesta erotettuja
Tiedoitus puolueosastoille .ja
• tervei«nie
Kuten aikaisemmin olette Ikuul-leet,
on Canadan Kommunstisen
puolueen Kirklanid Laken -puolue­osasto
eroittanut puolueesta Väinö
Jermilän, koska vn selville 'käynyt,
että hän on oUnt Suomessa oUes.
saan suojeluskuntiassa j a k u l u n u t
suojeluskuntain voimistelu- j a ur­heiluseuraan
j a ollut niiden edus­tajana.
Hän on N aikaisemmin liit-t3myt
puolueeseen Timmiroissä k i -
vityöntekijäin Hiton jäsenkortilla.
Samoin on eroitettu puolueesta Ant­ti
Mäkelä samojen syiden perusteel­la,-
ja Matti Honkanen sen vuoksi,
että hän ei noudattanut niitä velvql-lisuuksia
joila puoluejäsenelle kuu­luu.
Kp:n' Kirkland Laken kaupungin
keskuskomitea. '
Väkijuomakysymykses-tä
Ruotsissa
Kilpailukulu
Ainoastaan täten kutsumme kaik-a
C. S. T. U.-liiton alaisia seuro-jäsentensä
kanfta osaaottamaan
. S. T. IT.-Iiitön täinän vuoden 10-^
elu mestaruuskilpailuihin, Jotka
"anomaisella' luvalla järjestämme
i g h t o ^ 25-rr26, pmä elokuuta
28. Toivoen rnniisasta osanottoa
Erään suomalaisen mafkalravaintoja.
Osallistuessa Työväenopistojen
liiton j a Työväen Sivistysliiton Tuk­holmaan
tehtyyn opinto- j a kesäret-keen
Oulun Työväenopiston jäsene­nä,
jouduin kaikessa saamaan siellä
vaikutelmia myöskin elämäTV-varjo­puolista,
esim. väkijuomien käytös­tä.
N i i n ikävältä kuin tuntuukin läh­teä
penkomaan naapurimaan oloja
silloin, kun„ tämän maan kieltoTaki-kysymys
on myöskin rempallaan,
valvonta heikkoa ja rikonta suurta
j a laajalle levinnyttä, niin kaikesta
huolimatta otan oikeuden esittää
vertailuja ja mahdollisuuksia tule­vaisuuteen
katsoen, sikäli kun ase­tetaan
päämääräksi täyskielto, eh­doton
kansanraittius. Turusta läh­dettyämme
kuulin useiden matkus­tavien
piloillaan sanovan: "Hyväs­ti
vesimaa" ja Tukholmaan pääs­tyä
tervehtivän "Viinan j a rieskan
maata-"
Äkkiä kuultuina hiukan ihmette­lee
tuollaisia lausuntoja, sillä on­han
Suomessa viinaa saatavana
runsaan salakuljetuksen j a salapol­ton
kautta hankittua j a Ruotsissa
säännöstelty viinan saantiin näh­den.
Ruotsin väkijuomatilanteesta olin
kuullut j a lukenutkin vähän. Sitä
suuremmalla mielenkiinnolla odotin
itse. tilaisuutta saada tutustua pai­kan
päällä asiaan.
joka kulmassa, vastaa siellä meidän-'
suomalaisten 2 pros. mallasjuomaa.
Tätä pUsnöriä myydään aivan. va­paasti,
siihea ei liene minkään laiaa
myyntirajoituksia olemassa.
Juhannusaattoa viettäessämme
Tukholmassa näimme miten tavat­toman
suuriin vankkureihin lastat­tuja
olutkuormia vieri pitkin katuja,
täyttäen myymälän toisensa jäl­keen-
•
Sama kysymys juomisen laadus­ta
esiintyi jokaisessa hotellissa, s i ­käli
kuin saimme retkemme johta-jUta
asietsta kuulla.
Kävin useissa pilsnerikaupoissa
kätkemässä ja ihmettelemässä
miesten vatsoja, kun he pullon toi­sensa
jälkeen tyhjensivät itseensä.
Täjrtyy myöntää, että kyllä Ruot­sissa
humalan saa ihan lain suojis­sa,
ensin ravintoloissa ryypyn ja
pilsneriä päälle- Lainsäädäntö saa­mani
käsityksen mukaan tarkoitta­neekin
vain kohtuutta viinan naut­timiseen
nähden, joka epäilemättä
ravintoloissa noudatettaneekin tar­joiluun
nähden.
Juovuksissaolo Ruotsissa varsin­kin
juhlien aattoina, aivan samoin
kuin Suomessakin näytti olevan var­sinkin
sataman seuduilla aivan ta­vallinen
ilmiö, johon tuskin kukaan
huomiotaan kiinnittää. Toverini
kertoivat, että kerran kun he oli­vat
Tivolissa, tukholmalaisten^ hovi-ja
tanssipaikassa, oli poliisi aikonut
viedä pois jotakin humalaista, jol­loin
kansa oli ollut vallan kauhuis­s
a ^ poliisille hänen tekonsa tähden.
Samaisessa Tivolissa tein myöskin
sen havainnon, että naisetkin, aina­kin
osa, oli vallan ahneita pilsne­rille.
Eräs toverimme myöskin jou­tui
ostamaan pari pulloa pilsneriä
eräälle neitoselle.
Mutta erikoisen tarkkoja yleisiä
johtopäätöksiä ei voine vain matka-tutkimuksen
pohjalla tehdä. Sen
minkä voi, ovat ne pikemmin roh­keita
vetoja, jotka syntyvät kat­sojan
oman vastavaikutuksen poh­jalla
asiasta- Mutta sen voinen sa­noa
vakaumuksesta näkemäni ja
kuulemani pohjalla, että ruotsalai­set
ovat, ainakin osa kansasta, mo­raalisesti
syvemmällä. alkoholismis­sa
kuin suomalaiset^ sillä ruotsalai­set
eivät tunne rikkovansa mitään
jos he lain suomissa rajoissa hank­kivat
pienen - humalan. Suomessa
sentään on toisin. Pieninkin huma­la
on alkoholia nauttivasta miehes­tä
rikos.
Tulevaisuuteen nähden on vaikea
vetää johtopäätöksiä, kumpi kansa
saavuttaa ennen raittiusihmisten
päämäärän — kansanraittiuden, j o ­ko
lain voimalla " t a i kasvatustyöllä.
Ruotsissa uhkaa taantumus sitä vä­häistäkin
askelta, joka on otetttu
lainsäädännön alalla raittiuden e-distämiseksi^
samoin Suomessa, jos­sa
taantumus täinän tästä käypi an­karasti
'ja.; avoimesti kieltolakimme
kimppuun, vaatien sen tarkistusta,
s.o- kumoamista j.n.e.
Ruotsissa voi kulua pitkäkin aika
ennenkuin he ovat suomalaisten ke­hitysasteella
lainsäädäntötietä kan­san
raittiuden edistäiqisekEi, sillä
niin luja on viinakapitalismin mahti
Ruotsissa. A- S-Ammatillinen
m- •
Moskova ottaa osaa ammatillisen liikkeen
eheytyskonferenssiin
Jo varhain -viime keväänä aatJOEtet-tiin
Profintertälle (Punainen aanma-tillinen
intemationale) Ja Amäserda-min
intenndäonalllle Norjan Ja Suo­men
ammattijärjestöjen anddrjoitta-ma
kirje, jcssa kutsuttiin kumpaakin
ja kakkia näiden, molemjfien ulko­puolella
olevia ammatttjärjesföjä yh­teiseen
Inntferenssiin yhtenäisyyden Ja
eheyden aikaansaamiseksi fcsnsainvä-lisessä
ammatillisessa liildEeeEsä.
VJc. 20 päivän "isbernatlonale
Presse Rorrespondenze" Nto 69 Ja
nskalaänen ^'ArbeJder-BtaRtet" Jul­kaisevat
seuraavan asiaa knftevan kir­jelmän:
"Moskova, heinäkuun 4 -pnä 1928.
Norjan ammattijärjestön sihteeris­tölle.
Suomen ammattijärjest&n sihteeris­tölle.
Arvoisait toverit!
R O I : n (Punainen annmtCiUfnen In-teriiationale)
toimeenpaneva komitea
Vaikutelmia Ruotsin väkijuoma-kysymyksestä
ei tarvinnut etsiä,
ne tulivat ensi hetkessä esille kai­kessa
avonaisuudessaan, eli^ lain
täytäntänä. 'Olimme nimittäin en-
'siniäisillä yhteispäivällisillä erääs­sä
Tukholman hotellissa, kun esi-tettim
heti kysymys, mitä juomaa
meille tarjotaan pöytään. Kaikilta
ruokavierailta kysyttiin: viinaa,
pilsneriä vaiko vettä? Ruotsin lain
mukaan saadaan tarjota viinaa r a ­vintoloissa
ruuan mukana määrätty
määrä- Tilaamalla esim. voileivät
saa ryypyn viinaa- Viinaa myydään
R u o t s i a myöskin korteilla- Viina-kortit
voi kuka tahanäa ulkomaalai­nenkin
saada toteen näytettyään
henkilöllisyytensä- Pilsneriä eli o-lutta
on aina tarjona ravintoloissa,
ollen sitä- meilläkin- 3£aitoa ei
käytetty, vesi ei kelvannut- Kaikki
eivät kyllä tietäneet, että Ruotsin
pilsneri sisältää 10 pros. alkohoKa,
ollen väkevyydeltään jo juovutta­vaa.
Pilsneri, jota ruotsalaiset juo­vat
kapakoissaan, joita on melkem
ön istunnossaan kuluvaa vuoden hei-näkuim
4 p:nä käsitellyt kirjeenne
maaliskuun 20 p:ltä 1928. joka saa­pui
tänne vasta kesäkuun 20 p^nä.
Te pyysitte RGI:tä "vapaalia Ja to­verillisella
pohjalla kooHelnitsumaan
Kansainvälisen anunattlyhflistysten l i i ­ton
(Amsterdamin), BXStm, Norjan
ammatt^ärjestön. Suomen ranunattl-järjestön
Ja kaikkien muidenkin s i i -
ben halukkaiden intemationalien u l ­kopuolella
olevien ammatöjärjestöjen
edustajat yhteiseen konferenssiin."
R G I : n toimeenpanevakomitea ter­vehtii
alotettanne' Ja korostaa, että
pienintäkin askelta ammatSHisen liik­keen
yhtenäisyjrteen on Jokösen työ­läisen
ehdottomasti tuettava riippu­matta
siitä, mikä on heidän poliitti­nen
mielipiteensä tai vakaumuksensa.
RGI kannattaa ehdotustanne, kos­ka
se bn yhdenmukainen Neuvosto­liiton,
Norjan ja Suomen ammattijär­jestöjen
edustajain konferenssin pää­tösten
kanssa, jotka yhtenälsyybkysy-myksessä
ovat samanmukaiset Profin-temin
m:nen Ja IV: nnen kongressin
päätösten kanssa Ja koska pääoman
"Kongresä ImrtaasAi kehoittaa Ams­terdamin
ammattlD^ intemattonaSa
hyväksymien PamAsen ammatillisen
intematlonBlin taadlstetun kutsun
maaihnankuMKiTMlfai koko maaihnan
työväen «heyden alkaansaamiscSESi.
Kunnes seUaänen konferenssi kutsu­taan
koolle, lykkKämme päätöksen te­kemisen
mttyoäsestä yhteen tid toi­seen
intemoHanaaliin."
SamanheriHsen päätöksen on tehnyt
myöskin Intian anunattiyhdlstyskon-gressa.
Joka pidettiin marra^ulla
1927. Sen piatöksen sanamutrto on
seuraava:
"Kongressi esittää valittelunsa sen
Johdosta, että englantilais-vetiälälnen
eheylytikumatea hajoitettiin Ja vaatii
ryhdytföväkEä uusiin toimenpiteisiin
yhtenlUsyyden aikaansaamiseksi Ams­terdamin
Internationalin Ja Punaisen
ammaUmsen Internationalin välillä."
Meine on tuntematonta. Josko Ja
minä tavalla "Mexlkon anmiattijärjes-hyökkäys
Ja yhä lähenevän imperia­listisen
sodan vaara vaativat k o k i l ta
sorretuilta ja riistetjiltä toiminnan
yhtenäisyyttä ifiäomaa vastaan.
Erittäin tärkiksi katsomme sellais­ten
ammattijärjestöjen konferenssiin
kutsumisen. Jotka eivät kuulu mihin­kään
internationaaliin. Tällaisiin kuu­luvat
ennenkaikkea Australian ammat­tiliittojen
neuvosto, Intian anmiattiyh-distyskongressi
ja Mexikon anmiatti-
Järjestö ((3ROM>. Mikäli sanomaleh­tien
kautta olemme saazieet tietää on
ATistraUan ammattijärjestö aivan kir­jeestänne
riippumatta ottanut ^ sen
hengen mukaisen kannan. Ksitämme
tö (CROM) on ilmaissut kantansa tä-b&
n kysymykseen. Mutta tästä huoli­matta
on toivottavaa, että Mexikon
ammattijärjestö ottaa osaa konferens­siin.
Jonka tehtävänä oh etsiä -sellai­nen
muoto Ja tapa. Jolla uudelleen a i ­kaansaataisiin
ammatillinen eheys Ja
luotaisiin sellainen intemationall. Jo­ka.
yluUstäiäi kaikkien inaiden. rotu­jen
ja mantereiden ammattijärjestöt.
Esittämänrce kongressin kokoonpan»
näyttää meistä tarkoituksenmukaisel­ta.
Jonka vuoksi olemme valmiit lä­hettämään
edustajamme niin pian
kuin meOle ihnoitetaah yhtenMsyys-konferenssin
avaamisaika Ja -paikka.
.Toivossa. ettS myönteinen vastauk­semme
ehdotukseenne helpoittalsi työ-tönne
yhtenäisjryden aikaansaainiseksl.
lupaa RGI:n toimeenpanevakomitea
edelleenkin tukea kaikkia pyrkimyk­siä
ammatillisen liikkeen eheyden a i ­kaansaamiseksi
sekä kansallisessa että
tutkintovankien asemassa. Aikaisem­min
on asianajaja Salo onnistunut
pää.semään keskusteluihin eräiden
vangittiijen kezä. mutta tietysti vain
ohranamiesten läsnäollessa.
— Ette ole siis olleet mUlään tavoin
tilaisuudessa avustamaan vangittuja.
nfildpn laatiessa vastineitaan.
Emme lainkaan. Asianajajilla ei
öliut mitään tietoa vangittujen vasti­neista,
kunnes ne luettiin oikeudessa.
w - Eikö ohrana tai oikeus vastusta­nut
sitä, että syytetyt Jättäisivät kir­jelmänsä?
— Tuomari selitti oikeudenkäynnin
alussa, ettei oikeus tulisi lainkaan l i i ­oittelemaan
vangittujen kirjehniä.
mutta häz^ tuli kuitenkin oikeuden­käynnin
kuluessa pakotetuksi luopu­maan
aikaisemmalta katsantokannal­taan.
Brantlng huomautti myös, että puo­lustusasianajajat
saivat puolustaa syy­tettyjä
vasta sen Jälkeen, kun näiden
kuulustelu oli päättynyt. B&n selosti
tämän Jälkeen puolustuskirjehnlfl.
Joissa mm. saksalainen puolustaja
Herzfeld osoitti, ettei Taimea voitu
syyttää valtiopetoksesta, enempää kuin
Bela Kuninkaan, koska maassa ei vuo­den
1918 alussa ollut mitään laillista
hallitusta.
Brantlng huomautti edelleen, että
Jutun jatkokäsittelyssä ensi viikolla
tullaan kuulustelemaan noin 60 to­distajaa.
Jotka ovat pääasiassa ohra-namiehiä.
Vastaajain puolelta tullaan
tällöin kutsumaan oikeuteen ohrana-päällikkö
Rfekki kuulusteltavaksi pro-vokaattori
Rasin toimista- Puolusta­jat
eivät ole vieläkään saaneet tutus­tua
syytösainehistoon, mutta päätti
oikeus, että he olisivat nyt tilaisuu*
dessa. siihen-
Mitä tuli yleiseen mielipiteeseen, oli
ruotsalaisten suhteen havaittavissa
suiiri ero vuoden 1925 verraten. Mutta
tähän saattaa olla syynä kärjistynyt
taistelu Suomen ruotsalaisten Ja suo­malaisten
kesken. Suomalaiset por­varit
sen sijaan oliVat ohranan puo­lella
vangittuja vastaan, huomautti
Brantlng.
VANKITYÖLLÄ AIJOTAAN POL-KEA
TYÖLÄISTEN PALKAT
Valtioneuvosto on vahvistanut
Lahden—Heinolan radan suunnan,
joten rakennustöihin voidaan välit­tömästi,
sittenkuin maanluovutuskin
on saatu järjestetyksi, ryhtyä.
Rautatielaitoksen j a Vankeinhoito­laitoksen
välillä tehdyn sopimuksen
mukaan tulee radan rakennustöissä
käytettäviesi vankeja. Vankeus-ja
sakkovangeille on syksyisin j a t a l ­visaikaan,
jolloin näiden vankien l u ­ku
on 1,300-^1,500 suurempi kuin
kansainvälisessä mittakaavassa.
Toveritervehdyksin.
Punaisen .apunaUlUsen intematlonalin
tofaneenpanevakomltea."
tässä tarkan sanamuodon Australian
ammattiyhdistyskongressin toukokuus­sa
1927 hyväksymästä jäätöslausd-masta:
T. Tiedonantajan tiedusteltua Suo­men
ammattijärjestöstä, Josko slnn?
on saapunut edelläolevaa kirjelmää,
vastattiin myöntävästi Ja ettei aina­kaan
tähän mennessä ole saatu min­käänlaista
tietoa Amsterdamin inter-nationalilta.
Muualta taholta on lehti
saanut kuulla, että yksi Amsterdamin
Johtavia miehiä, belgialainen sosiali­demokraatti
Mertens. olisi Köpenha-minassa
laustmut, ettei Amsterdamin
intetnationali tule ottamaw osaa
minkäänlaisiin ammatillisen liikkeen
eheyttämiskonferensseihin. Se on kyl
lä ymmärrettävääkin, sillä porvaristo
VOI paljon helpcmunin riistää ja lyödä
hajanaisen työväenluokan
laiisiiiito sinirestaiNii
jntasla
Brantingin mielestä d koko «iummuinisU^-inttusa ole mitään JäriuaL
Badcaimmat syytökset "pieniä potHrirfkkomnksJa"
Tukhohna, 28. 7. (Postttieto) —
Asianajaja Georg Brantlng palasi ei­len
Turusta, missä oli esiintjoiyt suu­ren
"ktHnmunisti"-jutun syytettyjen
puolustajana. Hän on selostanut vai-kutuksiaan
"Politiken" toimitukselle
lausuen m.m.:
Oikeusjuttu ja syytös kokonaisuu­dessaan
on jotakin tavatonta. Viran­omaiset
ovat tällä kertaa menneet p i ­temmälle
kuin milloinkaan omien. K o ­ko
jupakassa ei ole mitään jäi*e4.
Täällä istuu ihmisiä vangittuina kuu-kau^
aupaHa, syytettynä valtiopetok­sen
valmistelusta sellaisen johdosta,
mitä muissa maissa ei pidettäisi lain­kaan
rikollisena. Eräitä kaikkein ras­kaimpia
syytöksiä voitaisiin mahdolli­sesti
pitää pieninä poliisirikkomuksl-na,
kuten rikkomuksina asetuksia vas­taan,
jotka koskevat toisten luona asu­mista,
passisäädöksiä vastaan jj3.e.
— Onko asianajajille varattu tilai­suus
puhutella vangittuja?
— Kuulustelujen jälkeen pari -päi­vää,
sitten tehtiin esitys tästä, mutta
vankilanjohtaja selitti, ettei tämä käy­nyt
päin^, -ellei ohrana antanut
suostumustaan siihen Ja elleivät oh-r^
iamiehet ole läsnä. Vangitut ovat
niinmuodcän edelleenkin ohranaval-vonnan
alaisia e i v ä ^ siis tavallisten
kesällä, mahdotonta järjestää töitä
suletuissa, täytetyissä vankiloissa.
Kun rautatierakennuksilla on mah­dollista
sovittaa töitä talvisaikaan-kin
suoritattavaksi, tarjoutuu tähän
tilaisuus lähettää kymmenenkin päi­vän
sakkolainen heti työhön. Van-kiaines
kerätään pääasiassa Etelä-
Suomen vankiloista j a perustetaan
työtä varten ylimääräinen, itsenäi­nen
varavankila sopivalle paikalle
radan varrelle, josta käsin vankien
työtä ohjataan.
Tehdjm sopimuksen mukaan t u ­lee
vankilalle hyvitettävä vankityön
korvaus olemaan alempi kuin mitä
vapaille työmiehille olisi maksetta­va,
joten rakennuskustannusten o-dotetaan
jonkun verran alenevan,
minkä ohessa työpalkka vankityön
osalta säästyy kokonaan valtiolle.
Alustaviin töihin, parakkien ra­kentamiseen
y.m. ryhdytään viipy­mättä,
jotta elokuun lopulla, kun
vankitulya taasen alkaa, voitaisiin
lähettää vankeja alkamaan raken­nustyöt
radan keskivaiheilla. Työt
radan kummassakin päässä aloite­taan
vasta myöhemmin syksyllä.
Valkoisessa Suomessa on joudut­tu
siihen, että rikollisten luku on
paljon suurempi kuin vankiloihin
mahtuu. Näitä valkoisen valtako-mennon
tuotteita käytetään nyt
työttömyyden lisäämiseen, kuten y l ­läoleva
selvästi osoittaa. Maassa
on työn puutteen takia leivättömiä
j a sen vuoksi ei ole mitään moraa­lista
oikeutta riistää heiltä elämän-mahdollisuudet,
teettämällä valtion
töitä vangeilla. Kun vankityö tie­tenkin
tulee melkein , ilmaiseksi,
näyttää herrojen pyrkimyksenä ole­van
työläisten palkkatason yleinen
polkeminen vankityön avulla.
BOnUNGfORKS
K. V. NURMI, omistaja
Box 1028 Siidbury, Ont — Phone 94Ä
VALMISTAA PARHAAT JUOMAT SUDBURTN FIIRZ
immmmmmakMMt iOSSi
S A U N A
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONm
AMPUMINEN JA AUT04>NNET.
TOMUUS VEI HENGEN
V.k. 29 pnä klo 5.10 i.p. meni
sekatyömies Matti Arvid Hautanen
kolmen toveriensa kera Helsingissä
erääseen Albertinkadun 8:8sa s i ­jaitsevaan
matkustajakotiin. Sene-teisessä
heitä vastaan tuli matkus­tajakodin
apulaisvahtimestari Karl
Emil Thornberg, joka käski mie­hiä
poistumaan. Kun nämä eivät
heti totelleet, tempasi Thornberg
teräspampun, jolla alkoi lyödä Hau­tasta.
Tällöin Hautanen sieppasi
bro\yningin ja ampui sillä Thomber-gia
kohti kolme laukausta, joista
yksi osui oikealle puolelle rintaan
ja toinen oikeaan käsivarteen, kun
taas kolmas meni ohi. Thornberg
vaipui verissään lattialle ja miehet
lähtivät juoksemaan pakoon. Eräs
Albertinkadulla oleva passikonstaa-peli
oli kuullut laukaukset ja riensi
paikalle. Ovessa häntä vastaan tuli
ampuja Hautanen j a yksi hänen to­vereistaan,
jotka tällöin heti pidä­tettiin.
Kaksi muuta Hautasen t o ­vereista
oli jo ennättänyt ulos. Vah­timestari
Thornbergia lähdettiin vie­mään
kirurgiin, mutta matkalla sin­ne
törmäsi häntä kuljettava auto
linja-autoon, jolloin Thornberg sai
lisäksi pienen vamman päähänsä.
Sairaalaan saavuttua hän miltei heti
kuoli rintaansa saamastaan ampuma-haavasta.
Hautanen myöntää tekon­sa
j a sanoo sen tapahtuneen itse­puolustuksessa.
— Hautanen on
syntynyt 1908 j a Thornberg 1902.
RIKKURIT LEVITTÄVÄT VENEE-RISIÄ
TAUTEJA
MATKADJJAKOTI
SUitoJi huoneita Matavaan.
BMU. JOHNSON
68 Edmond Lana
SUDBaUT, ONTABIQ
Lihdlft C. N; B . asemaa
Talaiöoal 68t
PALLOHAAU
Ja
PARTURI
LINDFORSIN SAUNAN ylfikenaa*
sa. Pallot pyörii, tukka lyhenee ja
parta siliäa. (Tr).
AARO KIVINEN.
Box 28, Kirkland Lake, Ont.
Alma Aarnloi
Luontainen sairaanhoitaja Ja hieroja,
ottaa vastaan sairaita (Tr
52 DUNCAN AVE.
Boa 332, KlrUand Laka, Oat..;
Il
Kuljetustyöläisten Hitosta ilmoite­taan:
Satamalakkotilanteessa ei
vieläkään ole tapahtunut sanotta-
^{ampia muutoksia. Rikkurien vär­väys
menestyy huonosti, vaikka val­hein
j a petoksin yritetäänkin saa­da
syrjäisten maaseutujen asukkai­ta
satamiin rikkuroimaan. Värvää­jät
lupailevat suuria palkkoja, joita
ei kuitenkaan makseta. Lakko se­litetään
asiallisesti päättyneeksi ja
käytetään muitakin vippakonsteja.
Mutta mitäpä moraalittomat rikku
rivärvääjät muuta välittävätkään,
kun vaan saavat satamiin mahdol­lisimman
paljon päälukua j a mak
sun jokaisesta päästä. Värväystä
toitnitetaan liseimmiten mahdolli-simman
kaukaisilla seuduilla, ettei,
vät petetyt tosiasioista selville pääs­tyään
helposti pääsisi matkustamaan
takaisin kotiseuduilleen.
Rikkurien entuudestaankin arve­luttava
siveellinen taso on painu­nut
surkuteltavan alas. Juopotte­lut,
tappelut, ammuskelut ja rau­hallisten
ihmisten ahdistelut ovat
tulleet päiväjärjestykseen. Rikku­rit
viettävät katunaisten kanssa
huonoa elämää m.m. Helsingin sa.
tamissa työaikanakin. Tämä on
saavuttanut jo iljettävän laajuuden.
Rikkurit kuljettavat kotiseuduilleen
vaarallisia veneerisiä tauteja aivan
arveluttavassa määrasä. Ei olekaan
ihme, etteivät työt tämänlaisen työ­voiman
avulla tule tehdyiksi.
WI£LAIieTTE BLVÖ. &
boontaiaen tcnr«]^(
Moaiptmlfnen hoito Ja
•Uiaaflt aeka X-«ide
Dr. Pater KoklDo Q. O. .
Dr. Aana Kokka D. C C;
467 Winam«tt« Blvd. Pordliad, Ora.
Pah. Watatit 67*1
.tl ' Hammaslääkäri
1 PIU&HARRIS
1122 Notre Dame Street We*f V
Puhella Main 8Ö87 MontrMi, Qno/-
(ToPT Suomahmen Koff
Suosittelee , r j
RUOKAA JA HUONEITA i
Huom. t Minuutin natka G. N. B.
asemalta. (MT
390 Colborne Street
Tel. Main 0008
MONTREAL, QUEBEC
Sndbary» Ont.
Uusia suomalaisia
VALKOISEN KULTTUURIN TU-LOS
— LISÄÄ VANKILOITA
SUOJELUSKUNTALAIS-MORAALIA
Kun vk. 22 pm iltana entisen
kauppias Keiniön palvelustyttö Päl­käneen
Onkkaalassa meni klo $ a i ­kaan
lehmiä hakemaan noin kilO'^
metrin päässä olevasta n.k. Kehtraa-likiven
metsiköstä, oli mainitussa
metsässä joukko nuoria miehiä juo­pottelemassa,
jotka tytön nähtyään
alkoivat hätyytellä häntä. Tällöin
eräs miehistä, Anttilan voudin poi­ka
Emil Nieminen, kävi t3rttöön kä­siksi
repien vaatteet ja tehden raa­kaa
väkivaltaa. Vihdoin raakalaisen
käsistä päästyään juoksi tyttö hei­kossa
tilassa vaatteet revittynä ja
märkänä palveluspaikkaansa, josta
hänet toimitettiin lääkäriin j a tapah­tumasta
ilmoitettiin . nimismiehelle.
Miehet pidätettiin vielä samana i l ­tana
j a vifeiiin putkaan, josta toiset
aamulla pätivät pois, mutta Niemi­nen
vietiin? lääninvankilaan säilytet­täväksi,
j a joutuu.hän vastaamaan
raa'asta teostaan.
Vankeinhoidqn vuosikertomuksen
käsittelyn yhteydessä mainittiin
vankimäärän ja erikoisesti kuritus-huonevankien
lukumäärän kasva­neen.
Myöskin mainittiin silloin,
että nykyiset vankilasuojat ovat
käyneet ahtaiksi tälle seitsemään t u.
hauteen nousevalle vankimäärälle.
Nyt onkin ' vankeinhoidon ensi vuo­den
budjetissa tehty esitys uuden
keskusvankilan rakentamisesta.
Uuden vankilan paikaksi ön suun­niteltu
Uudenmaan- j a Hämeen lää­nien
rajaseutua, Lahden—Hämeen­linnan—
Riihimäen ; tienoita, sillä
suurin osa kuritushuohevangeista on
maan eteläosista. Ehdotuksessa on
ajateltu saatavan vankila 400 mies­tä
varten j a on sen kustannuksien
laskettu nousevan noin 13.6 miljoo.
naan, josta ensi vuoden menoarvioon
ehdotetaan otettavaksi 3 miljoonaa.
Rakennustyöt on ajateltu suorituttaa
vankityövoimalla.
y(?!f Turpeiden j a J . Roiendahl
3077 Vanhanmaan sotiisi
Kulkurin Serenaadi
„ „ „ Hanne» Saari, Tenori
3078P Lähtö
Vanha »fadrid
Ama hyvä varasto suomalaisia le­vyjä,
sekä kaikenlaisia musiikkivälf-neitä
j a soittokoneita.
Barkers Musk Store
Durham St.. ~ Smlbnry, OnU
Uasi «aomalalnos
MIES JUNAN ALLE PIEKSÄ-
MÄELLÄ
sauna ja uima allas
Aakf Joka pälvft keUo 1 pftlTim
12 ySWL
NESTOR PU8KA
142 Dnrham kadolla, Sndbnry, Oat
Puhelin 2268
SUOMALAINEN
PALLORUUMA
Parturiliike
Tupakkaa ja vurvokkelta saatavana:
18 Long Ave., Kapuskasing, Ont
E. Koponen. (Tr)
Vihne kuun 29 p. ajoi tavaraju­na
n:o 1610 klo 4.30 Pieksämäen
aseman pohjois vaihteen luona r a ­dalla
makaavan työmies Akseli Heis­kasen
yli, sillä seurauksella, että
Heiskasen ruumis katkesi keskeltä
poikki. Heiskanen oli ollut lauan-tai-
iltana jossakin talkoissa pysäkin
lähellä j a lähtenyt talkootansseista
humalassa kotiinsa, mutta jäi väsy­neenä
radalle nukkumaan. Heiska­nen
oli maannut radalla kiskojen
suuntaan, mutta vaunun puskuri
tempasi hänet siitä poikkipäin rai­teille.
Junan kuljettaja huomasi
hänet vasta niin myöhään, ettei voi­nut
pysäyttää junaa. Veturi j a k o l ­me
vaunua ehti mennä hänen ylit­seen.
Vainaja oli 26-vuotias j a nai­maton.
T.k- 1 pnä klo 7.35 räjähti Berk-järvellä
K T R l : n tykkimiesten tuo­ma
kranaatti parakissa. Räj^dyk-sessä
loukkaantui seitsem^ sotilai­ta,
joista kaksi pabaisti.^ ^^^T^
tapahtuman johdosta; oh sotilasyiraji'*
omaisten toimesta pa&ta {dnlle.