Vapaus, November 29, 1966

              Sivu 2 Tiistaina, marrask. 29 p. — Tuesday, Nov. 29,1966
T T A T-J A TT O tNDEPENDGNT L A B O R O R G AN V x i . L l \ U \^ FINNISH C A N A D I A NS
ILIBERT"» EstabUshed Nov. e. 1917 ,
E i . . / - O R : W . E K L U N D MANAGER: E. S U IW
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A U 674-4264
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays,iThursdays and Satiurdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Klm St. West, Sudbury, Ontarib, Oaoada.
Mailing Aodress: Box 69
Advertlsing rates upon appllcatlon, translatlon free ot charge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, .Ottawa,
and for payment of poatage in cash.;
M e m b e r o. , H . C A N A DI AN! L Ä N G U AG E' P R ESS CLUB
TILAUSHINNAT:
Oanadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. 14.76 TjSA;aBa 1 vk, $10.00, « tt. |ÖJ«
S kk. 2.75 Suomessa: 1 vk- 10.50, e kk. 6.76
Tänään Vietnam^ huomenna...
Puhuenjjai oikeammin kirjoittaen "Manilan (kokouksen)
mielettömyydestä", Yhdysvaltain yksi tunnetuin poliittinen
kommentaattori, Walter Lippman sanoi alkuviikolla julkais-
—tussa artikkelissaan mm. seuraavaa:
"Kuten.presidentti Johnson on selittänyt, Yhdysvallat on
nyt sitoutunut rauhan turvaamiseen Aasiassa ja myös elin­tason
vallankumoukselliseen parantamiseen sillä mantereel-,
la. Se on, näin meille kerrotaan, kiertämätön velvollisuus;
se on sitä, mitä Amerikan elintärkeät edut vaativat,
"Jos näitä lupauksia, jos tätä sitoumusten vuolasta vir­taa
pidettäisiin täällä kotona, tai missä tahansa muualla vas­tuuntuntoisen
suurmaan johtajan ohjelmalausuntoina, ne
voisivat aiheuttaa yleisen tyrmistymisen. Ei nimittäin voi
olla kirjattuna toista sellaista tapausta, missä on niin an­teliaasti
luvattu niin paljon sellaiselle hetergeeniselle (erilai­sista
aineksista koostuneelle) ihmisjoukolle . . .'•
Kirjoittaen samasta asiasta, mutta hieman toisesta näkö­vinkkelistä
sanomalehtikirjeenvaihtaja Thomas B: Ross sanoi
alkuviikolla Washingtonista lähettämässään uutiskirjeessä,
että "koko maailma toivoo, että Yhdysvallat lopettaisi Poh­jois-
Vietnamin pommituksen" ja hän esittelee asiaa mm. seu­raavasti:
. "Maailman virallisen yleisen mielipiteen äskettäinen tut(-
kimus on paljastanut, että enemmistö valtakunnista, jotka
eivät ele välittömästi sotaan sekaantuneet, haluaa, että Yh­dysvallat
lopettaisi Pohjois-Vietnamin pommituksen.
Manilassa viime kuussa pidetyn huippukokouksen jäl­keen
presidentti Johnson lähetti salaisia lähettejään avain­asemassa
oleviin pääkaupunkeihin — niin kommunististen
kuin ei-kommunististenkin maiden sellaisiin — Aasiaan ja
Eurooppaan, selittämään Yhdysvaltain asennetta sotakysy-myksessä.
"Vastaukset on nyt saatu, mutta ne eivät ole erikoisem­min
rohkai-scvia Johnsonin hallitukselle.
, "Enemmistö tutkimuksen kohteeksi joutuneista maista
sanoi, vieläpä kommunistisetkin maat, että Manilan kokous
sai ne otaksumaan, jotta presidentti Johnson yrittää välttää
suurempaa sotaa Vietnamin kysymyksestä, ja että hän aikoo
vetää Yhdysvaltain asevoimat sieltä pois sitt^A kun kiista­kysymys
on ratkaistu;
"Mutta mikään maa ei antanut kannatustaan Pohjöis-
Vietnamin pommitukselle. „
"Selvää on, että Johnsonia painostetaan uudelleen pom-mitustauon
järjestämiseen . . ."
Tässä yhteydessä voidaan todeta pari mielenkiintoista '
seikkaa:
— Siinäkin tapauksessa,, vaikka presidentti Johnson ei
ehdoin tahdoin haluaisi Vietnamin sotaa laajentaa suurso­daksi,
sellainen vaara on kuitenkin olemassa. Tosiasia nimit­täin
on, että Yhdysvaltain imperialismi on lähettänyt jatku­vasti
lisää sotavoimia Vietnamiin, ja kun siellä olevien ame­rikkalaisjoukkojen
komentaja, kenraali Westmoreland kävi
viikon alussa Washingtonissa, hän esitti julkisen vaatimuk­sen
sotajoukkojen edelleen lisäämiseksi: "Me tulemme tarvit­semaan
lisää asevoimia", kerrotaan hänen sanoneen. "Me
tulemme tarvitsemaan enemmän helikoptereita ja liikkumis­välineitä
näille sotilaille."
— Kaikista "rauhanpuheista" huolimatta, ja välittämättä
tuon taivaallista siitä, vaikka asiallisesti puhuen koko maail­ma
tuomitsee Yhdysvaltain hyökkäyssodan Vietnamissa,
Washington toteuttaa käytännössä ohjelmaa, mikä voi joh­taa
koko ihmiskunnan kolmannen maailmansodan liekkeihin
välittämättä lainkaan siitä, pyrkiikö presidentti Johnson tie­toisesti
maailmansotaan tai eikö hän pyri.
Sodalla on oma vääjäämätön lakinsa. Jos hyökkääjä te­hostaa
jatkuvasti sotatoimiaan, se pakoittaa puolustajat me­nettelemään
samoin. Lähettämällä lisää sotilaita ja sotaväli^
neitä Vietnamiin, Washington ei siis edistä rauhan, vaan so­dan
asiaa. . . . ; . .••
Tältä pohjalta katsoen voidaan hyvinkin sanoa, että tä­nään
cn Yhdysvaltain hyökkäyksen kohteena Vietnam, mut­ta
huomenna voi tilanne olla jo paljon pahempi.
WrLSON HIKOILEE
RHODESIAN VUOKSI
"Poppamies Kaunda Dinsmahle-bo,
käärmeennahkahihna päässään
ja leopardin talja harteillaan, kolis­teli
talkaluita ja heitti ne vuohen-laljalle.
Luiden asennosta hän päät­teli,
ettei mitään epämiellytlävää ole
odotettavissa Englannille eikä
Rhodesialle ja herra Smith elää
kauan ja onnellisena."
Yllä oleva uutinen oli erään rho-desialaisen
lehden etusivulla vuoden
1965 lokakuussa. Muutaman ajan
kuluttua Smith julisti Rhodesian it­senäiseksi
valkoisen miehen valtiok­si.
SiitS on kulunut yli vuosi. Mar­raskuu
n l l pnä Rhodesian rotukiih-koilijat
juhlivat itsenäisyyden en­simmäistä
vuosipäivää juoden sham-;
panjaa. Pullot oli koristettu kansal­lislipun
värein. Pääministeri itse
soitti kaksitoista kertaa kelloa sF-'
noen, että "tämän kellon jokainen
kumahdus on naula^niiden arkkuun,
jotka sekaantuvat Rhodesian sisäi-,
siin asioihin".
Tuntui sillä, että poppamiehen
ennustus toteutuu. Smithille ei ole
kuluneiden 12 kuukauden aikana ta­pahtunut
mitään kovinkaan epä­miellyttävää.
Päinvastoin, kohtalo
on pidellyt häntä hellästi. Tosiasiat
osoittavat, että mitkään "poppakons­tit"
eivät ole vaikuttaneet asioihin,
vain täysin realistiset voimat.
Wilsonin hallitus ei todellaakan
ole liikauttanut sormeaankaan pan­nakseen
toimeen ne sanktiot, joilla
se on uhannut Smithin hallitusta.
Sen sijaan se on käynyt loputtomia
ja hedelmättömiä neuvotteluja Rho­desian
hallitushen-ojen kanssa, mi­kä
on antanut.viime mainituille ai­kaa
lujittaa poliittisia ja taloudelli­sia
asemiaan.
Rhodesian hallitus on kaikesta
v o i t o n varmuudestaan huolimatta
JOULUKIIREITÄ
Vettä on tullut kotitarpeiksi —
e i ainakaan tarvitse kaivojen tyh­jyyttä
valittaa. Tiet ovat pehmeät
ja etenkin niiden reunat pelolliset.
Sitä ei kai tiennyt se emäntä, jo­ka
kulki sateen pehmittämää tie­tä
pilvien roikkuessa melkein kä^
den ulottuvilla. Emäntä työnsi ras­kasta
kuormaa kottikärryillä,
vai liekö työntökärryt — kun niitä
nimiä nykyisin niin muutellaan.
Oli miten oli, mutta kuorma oli
raskas. Siinä oli kauniisti paloitel­tuna
Juuri tapeltu hieho valmiina
vietäväksi jäälokeroon, johon emän-lä
olikin matkalla. •
Kuorman raskaudesta johtuen
emäntä hiukan pysähtyi lepuutta­maan
it.seään ja kuinka lie siinä
selkäänsä oikaislessaan laski' kärry­jen
aisat käsistään . . v Mutta sitä
hänen ei olisi pitänyt tehdä. Tien
sivu oli pehmeä ja kyllä sen arvaa
kuinka siinä kävi kun raskas kuor­ma
alkoi kallistua. Se meni eikä.
meinannut. — Kuului vain mulah-dus
kun lihakuorma oli vettä täynnä
olevassa ojassa.
Eihän siinä suuttuminenkaan aut­tanut,
vaikka lihat tulikin "pestyä"
toiseen kertaan . . . K y l l ä ne silti
hyvältä maistuvat, etenkin kun jo
HAROLD WILSON
kuitenkin hiukan hermostunut ti­lanteesta,
sillä Fan Smith on ilmoit-^
tanut haluavansa neuvotteluja W i l -
sonin kanssa. Ensimmäisen kerran
Smith esitti kahdenkeskistä neuvon­pitoa
jo marraskuun 11 pnä, mutta
Englannin viranomaiset hylkäsivät
esityksen liian epävirallisena. Nyt
esitys on tehty virallisesti.
Asian mutkistaa Etelä-Afrikan
asennoituminen ja aiheuttaa Wilso-nille
uusia hikipisaroita. Maan kul-jetusasiainministeri
on nimittäin
varoittanut Englantia, että jos .se
j ä t t ä ä Rhodesian kysymyksen Y Kn
käsiteltäväksi, se voisi koitua koh­talokkaaksi
Englannin taloudelle.
Ministerin sanojen mukaan Etelä-
Afrikka on Englannin paras kaup-patuttava.
Lisäksi Etelä-Afrikan
edustaja ilmoitti maan jatkavan
kaupankäyntiä Rhodesian kanssa Y -
K:n määräämästä pakollisesta kaup­pasaarrosta
huolimatta. Uhkaus on
e r i t t ä in selväsanainen. _ -
Englannin Labour-hallitus on to­dellakin
vaikean pähkinän edessä,
sillä kansainyhteisön konferenssissa
Wilson lupasi, että ellei Smith taivu,
marraskuun loppuun mennessä, jät­tää
Englanti asian Yhdistyneisiin
kansakuntiin joka tällöin hyväksy­nee
määrättyjä pakotteita. Wilson
on painiskellut Y K l l e t e h t ä v ä n c s i -
tyksen parissa, ja tänään sitä kä.sit'
tclee koko hallitus. Wilson tuskin
voi enää perääntyä — Etelä-Afri­kan
uhkaukse.sta huolimatta — sillä
su nostaisi taas myrskyn kansain­yhteisön
mai.s.sa, joiden edustajat
suo.stuivat vain kompromissina lyk­käämään
asian marraskuun loppuun
.saakka. — Paavo Ruonaniemi.
Itävalta Saanee
suuria tilauksia
Wien. — Neuvostoliitto suostuu
siihen, että vuodelta 1955 juontu­van
Itävallan valtiosopimuksen py­kälää
joka kieltää Itävallalta ohjus­ten
ja rakettien hallussapidon, muu­tetaan,
kerrottiin asioista perillä ole
vista piireistä Wienissä.
Itävallan puolustusministeri
Georg Prader ilmoitti Neuvostolii­tolle
kaksi kuukautta sitten että
hänen hallituksensa katsoo Itävallan
tarvitsevan taktisia ilmatorjuntaoh­juksia.
Valtion omistama suuri itävalta­lainen
teräsyhtymä VÖEST osallis­tuu
Siperiasta Tricsteen rakennetta­van
jättiläismäisen luonnonkaasu-johdon
toimittamiseen. Tästä suurta
huomiota herättänee.stä rakennus­suunnitelmasta
ilmoitti Neuvosto-liilon
presidonlti Podgornyi_Itävalta
vierailunsa aikana. VÖEST:n osuus
hankkeen si.sältämästä 1,5 milj. ton­nin
putki: ja leräsrakenneloimituk-sista
on .sen oman ehdotuksen mu­kaan
noin viidennes.
Podgornyi totesi suunnitelman
olevan loistava esimerkki eduista,
joita puolueettomuus tarjoaa Itä­vallalle.
Itävallan talouspiireissä pi­detään
tarjousta erittäin merkittä­vänä,
itävallan lehdistö on kiinr
nittänyl asiaan suurta huomiota, jo­ten
näyttää siltä, että asia on melko
varmasti päätetty.
Ranska on myös kiinnostunut ra-kennussuunnitelma.
sta ja siksi on
mahdollista, että johtoa jatketaan
Ranskaan saakka. Itävalta hyötyy
liankkeesta myös, koska se ..saa Si­perian
luonnonkaasua mm. Linzissä
oleville typpitehtaille. ,
9 suomalaista YKn
sihteeriportaassa
Suomella on tavallista enemmän
ns. ylemmän tason virkamiehiä
Y K ; n siliteeristössä ilmenee pää­sihteeri
U Thantin juuri valmLstu-neesla
maailmanjärjestön viranja-koa
ko.skevasta kat.sauksesta.
Yhdistyneiden kansakuntien sään­töjen
mukaan kuuluisi Suomelle
6—8 ylemmän tason virkamiestä
sihteeristössä, mutta maalla on nii­tä
tällä hetkellä yhdeksän. YK:n
pääsihteeri onkin ehdottanut, että
maailmanjärjestön sihteeristön vir­kojen
järjestelyis.sä tehtäisiin muu­toksia.
Maailmanjärjestö.ssä näyttää
nimittäin olevan normaalia enem­män
virkamiehiä.
Senaattori vastustaa
vihanlietsonta-lakiehdotusta
Otlawa. — Rikoslakiin muutoseh­dotus,
tarkoituksella estää vihan-kirjallisuuden
levittämisen kohtasi
vastustusta ,senaati.ssa torstaina.
S e n a a f o r i O r v i l l e Phillips (kon-seivaliivi
Prince Ed\vard Islandista)
sanoi, että hän on senaattorina saa­nut
suuret röykkiöt postia, mutta
siihen ei sisälly m i t ä ä n sellaista,
minkä iiän voisi huomioida vihan-lientsontakirjallisuudcksi.
Hän epäili et ä 'tarvitsemmeko
mc todellakin tämän lainsäädän-nän",
Tällaisten asioiden kannatus
on tullut yleiseen muotiin,, kuten
tämä vih;inliet.sontakirjaIlisuuden
pannaanjiilistus, hän sanoi. Hän
oli .saanut huonon käsityksen, näh­dessään
viime vuonna USAn natsi­johtajan
cnCn televisiossa, mutta
"tämänluontoisia henkisesti vajaa­mittaisia
(crackpots) ci voida ju­listaa
lainsuojattomiksi:"
On parempi pitää syrjintäkirjalli-suus
julkisena. Kirjeet varusteltuna
otsikolla, e t t ä voidaan tunnistaa nii­den
kirjoiUajal. .Jos lakiehdotus
hyväk.sytään,: niin samaa kirjalli­suutta
lulfaan levittämään nimettö­mäsi
i . : .
"Nämä Järjestöt ajautuvat maan­alaisuuteen."
Ie. .Sen lisäksi jaetaan .sata virka­paikkaa
niille maille, joiden väki-
Ylei.senä sääntönä pidetään sitä j luku on huomattavan suuri ja jotka
e t t ä jokaisella YK:n jäsenmaalla on maksavat vain pientä vuosittaista
naisilla
todellinen tasa-arvo
Moskova. Neuvostoliiton joh.
tajat vakuuttavat, että sukupuolien
tasa-arvoisuus Netivosto-yhteiskun-nassa
on täydellinen ja että siellä
ovat naiset edullisemmassa asemassa
edistymään kuin muissa maissa.
Huolimatta tästä, usein kuuluu
• T Z . • ' «"^^'"^ >'h<it'stä viiteen edusta- avustu.sia YK:n budjettiin alhaisen
ajan lauhduttamana voidaan nau- jaan YK:n .sihteeristön virkapaikoil-i kaasantulonsa johdosta.
raa tälle tapahtumalle. Vaikka kyl
lä se emäntä sille tapahluessakin
nauroi . . ; On näes sellai.sla ilois­ta
sorttia koko emäntä, että saa
toisetkin hyvälle tuulelle.
Joulutonttu.
Vaasan kauppiaat
'kauppasodassa"
Helsinki. Vaasassa on käynnis­sä
kova kamppailu kauppiaiden kes­ken.
-Viime viikon lopulla erääs-sä
vaasalaisessa kaupassa myytiin mai­toa
alle omakustannushinnan, ja
Iästä sydämlstyneinä .eräät yksityi-;
set kauppiaat ja osuuskauppojen
myymälänhoitajat menivät peräti
17 autolla kauppaan ja ostivat ker.
ralla koko maitovaraston. Myös mo­nien
muiden artikkeleiden suhteen
käydään kilpailua ja eräänä kilpai­lijana
on Vaasa.ssa ja koko maas^
sakin aivan uusi kauppamuoto,
nk. super-market-myymälä, kotoi­sin
Amerikasta ja kotiutunut mm.
Ruotsiin.
Tämä Vaasan supermarketin vi­rallinen
nimi on T T Super-Market.
Sen takana on Turku-Tulimaa Oy-niminen
liike, joka kuuluu Tuko-ryhmään.
Johtaja Heikki Tulimaa
sunoi saaneensa idean supermarke­tin
perustamiseen Amerikasta ja
Ruotsista. Liike avattiin syyskuun
14. päivänä tänä vuonna. Kauppana
on toimintansa lopettanut Vaasan
Pitsitehdas Oy:n tehdashuoneisto.
Pinta-alaa on 600 neliömetriä. L i i ­ke
sijaitsee 2 km.n pääs.sä kaupun­gin
keskustasta alueella, jossa on
vähän asutusta.
Super-market-myynti perustuu
siihen, että myydään mahdollisim­man
paljon j a mahdollisimman edul
lisillä myyntikustannuksilla. Kaik­ki
tavarat ovat nk. ma.ssatavaroita.
Kaikki on valmiiksi pakattua. Ta­varoita
ei esitellä, vaan ostaja saa
valita itse. Kassa ottaa maksun liik­keestä
poistuttaessa ja liikkeen rat­tailla
tavarat viedään asiakkaan
ajoneuvoon. Näin voidaan, super­market-
idean mukaan, myydä kaikki
tuotteet hiukan huokeammalla kuin
muualla. Lisäksi käytetäiinnk. tem­pauksia
j a kampanjoita, joiden puit­teissa
alennetaan jonkin tavaran
hintaa.
Johtaja Tulimaa kertoi, että mai­don
hinnan alentaminen johtui sii­tä,
että lähistölle perustettiin K-valintamyymälä,
joka heti avaami­sensa
Jälkeen ilmoitti. myyvänsä
irlomaitoa ."^O penniä litra. Tämän
vuoksi T-T Super-Market puolestaan
ilmoitti määräpäivinä myyvänsä
tetrapakkauksi.ssa olevan maidon 50
penniä litra. Kysymyksessä oli
kampanjan va.stakampanja, jos asi­an
niin sanoisi.
Johtaja Tulimaa kertoi olevansa
sitä mieltä, että tämän tyypin kau­pat
lisääntyvät Ruotsin esimerkin
mukaisesti. Seuraavana supermar­ket
avannee ovensa Riihimäellä lä­hiaikoina.
Hän kertoi kaiken men­neen
ennakkolaskelmien mukaan
Ja kuluttajien olevan tyytyväisiä
siihen, että hinnoista kilpaillaan.
Mm. lihaa on myyty huomattavas­ti
alle sosiaaliministeriön ohjehin­tojen.
valituksia, ett:» ole riittävästi naisia
korkei.s.sa valtio- ja puolueasemissa,
ja vaikka paljon naisia työskentelee
esim. teiden- kunnossapitoryhmissä
n i in ci ole montakaan korkeimmissa
hallintoloimis.sa tehtaissa.
Vuosi sitten, kommunistisen puo­lueen"
lehdessä Pravdassa sanottiin,
että naisten lukumäärä' talous- ja
julkisuuselämän alalla on parem.
minkin vähentymässä kuin lisään­tymässä.^
Kuitenkin, 49 prosenttia maan
työvoimasta on naisia^ saaden sa­man
palkan; työstään kuin miehet­kin.
Ei ole käytettävissä virallisia
tilastoja työssä käyvien naisten lu­kumäärästä,
mutta sen arvellaan
olevan korkeahkon, mahdollisesti 90
prosenttia työikäisistä naisista;
Heidän apunaan on laaja verkos-.
to lasrentarhoja sekä lastenkamarei-ta
minne töissä käyvät äidit voi­vat
jättää lapsensa työajaksi hyvin
pienestä maksusta tai ilman mak­sua.,.
Joissain tapauksissa nänbä'on vä­littömästi
yhdistettynä tehtaisiin
missä äidit työskentelevät..
Kun maan melkein jokainen nai­nen
on joKonkin rajaan asti " v i r -
kauia" tyttö, niin neuvostol;ittolais-miehelle
ei tule mieleenkään tehdä
ero.usta kotia rakastavan ja virka-tyyppisen
naisen välillä.
Ei yksikään keskinkertainen neu­vostoliittolainen
mies pidä; minään
ihmeenä jos hänen vaimonsa käy
töissä. Todellisesti hän ihmettelisi
Jos hänen vaimonsa ei olisi halu­kas
menemään palkkatyöhön..
Nainen synnytti
viitoset USAs.sa
Pittsburgh. — Täällä ' synnytti
lauantaina Mageen naistensairaalas.
sa 22-vuotias koulunopettaja viito^
set kaikki tyttöjä, Joiden paino vaih.
teli paunasta kahteen, Nyt on niis­tä
4 kuollut ja vain 1 elossa.
Maailman tumilta
PAPPI KIELTÄYTYI
LUKEMASTA "JUMALAN­PILKKAA"
KAMATUSTA
Lontoo. — Southvvark^sin angli­kaani-
tuomiokirkon seurakunta: sai
keskiviikkoiltana shokin kun ka-nooni,
apulaisrehtori John Pcarce-
Higgins tiedoitti tiistaina iltajuma-lanpalveluksesäa.
että hän ei lue
toisen saarnansa tekstiä siksi kun
.se on "jumalanpilkka ^hölynpölyä".
Sen ascHKSla hän luki otteita
Geor.ae Bernard Shavvn ja John
Brightin kirjuituksista .kuoleman-luom.
iota vastaan.
Kanooiii ]'oarce-Higgins sanoi:
"Tämän illaii määrätty saarna pe-rustuu
ilnu 'tyskirjaan, alkaen 18.
vär.systä.Minä cn halua lukea sitä.
"Mikäli niinä sitä ymmärrän, se
näyttää koskevan nykyisen Turkin
eräässä kauppalassa 1900 vuolta sit­ten
ollulla prostittutlia, .^oka on
heiteltävä kaikkien ihailijansa seu­rassa
sänkyyn ja jota rangaistaan
tappamalla hänen kaikki lapsensa.
"'Tätä tulkitaan Jumalan rakkau­deksi.
Minä en halua lukea sellais­ta
jumalanpilkka-hölynpölyä."
PÄIVÄN PAKINA
nen vietnamilaisten kärsimyk­siä
ja on alati uhkaavana vaa­rana
maailmanrauhalle. Siksi
jokaisen maan hallituksen ja
kaikkien rauhantahtoisten kan
nalaisten sekä YKn tulisi mo­ninkertaistaa
ponnistuksiaan
sodan lopettamiseksi Vietna­missa
neuvottelujen kautta. Si­tä
haluavat ennenkaikkea
Vietnamin kansa niin etelä-kuin^
pohjoispuolellakin. USAn
hallituksen on taivuttava rau-hanneuvotteluhin
Etelä-Viet­namin
kansaa edustavan Viet-
NYKYAJAN "TUHAT YKSI YÖTÄ"
YKn pääsihteeri UThant antoi päivää ennen mainitun
maailmanjärjestön 21. yleiskokousta lausunnon, joka oli, ja
on vakava varoitus maailman kansoille. Se sisälsi toteamuk­sen
USAn voimapolitiikan jatkumisesta Vietnamissa, josta
se voi laajeta maailmanpaloksi.
U Thantin lausunto leimattiin silloin pessimistiseksi,
mutta kukaan ei voinut kiistää sen paikkansa pitävyyttä ja kongin kanssa ja poistamaan
ajankohtaisuutta^ U Thant tuomitsi USAn hyökkäyssodan armeijansa jä" aseistuksensa
Vietnanaissa, riistäen siltä "pyhän sodan" oikeutuksen, jolla
amerikkalaiset imperialistit ovat pyrkineet puolustamaan
rosvosotaansa kaukana Kaakkois-Aasiassa.
Sola Etelä-Vietnamin" kansaa ja sen vapausrinlamaa
Vietkongia sekä Pohjois-Vietnamin kansantasavaltaaVastaan
on jatkunut jo pitkälti toista vuotia. Niin kuin Espanja 30
Vietnamist-a.
Nämä vaatimiiksct ovat tul­leet
yhä voimakkaammiksi
kautta maailman, missä ylei­nen
mielipide kääntyy lisään­tyvässä
määrässä USAn sota­vuotta
sitten, niin Vietnam tänään on hyökkääväntDimperia- politiikkaa vastaan; Vietnamin
lismin harjoituskenttänä, amerikkalaisten aseiden 'ja "feodan- sodan johdosta voi — toivo-käyntitapojen
testausalueena, jolla armotta kylvetään kuole- käamme ettei niin koskaan la­maa
ja tuhoa, kaikki kansainväliset sopimukset ja inhimilli­syyden
perusvaatimukset rikkoen. Rikoksen takana on USAn
ylin poliittinen johto, joka kantaa raskaan vastuun vaaralli­sesta
tilanteesta ja kolmannen maailmansodan uhkan ole­massaolosta
koko maaiJman edessä. Vastuusta muistutti pää­sihteeri
U Thant USAta ja kaikkia suurvaltoja, kehoittaen
niitä neuvottelupöydän ääreen rauhan palaiittamiseksi Viet- sitä ajoissa sammutet
namissa. ; Vietnam, huomenna . . . Äl-
Vaikka USA ei pystykään asein voittamaan solaa Viet- käämmc jättäkö kohdallamme
namissa, minkä se jo itsekin tajunnee, lisää sodan jatkumi- sitä sattuman varaan.
Arabialaisen Koraanin rinnalla
on maailmanlaajuista kuuluisuut­ta
niittänyt satukokoelma "Tuhat
yksi yötä" (Alf laila vvalaila), mi­kä
suomenkielisessä asussaan sai
ainakin allekirjoittaneen pienenä
pojan nalliaisena haltioitumaan
niin, että toisinaan taisivat var­paatkin
nousta ylös maan kama­ralta.
Mutta "pieniä ovat silakat jou­lukaloiksi"
kuten sanotaan, ja si-sältörikkaudeltaan
vajavaisia ara-bialaissadut,
jos niitä verrataan
johonkin sellaiseen elämänme­noon,
mitä Setä Samulin maassa
nykyisjn harjoitetaan kan.sainväli-scn
vehkeilyn tiimoilta.
Kuten aikaansa seuraavat kan-.
olhilkaan.
Kei'tonuis alkaa .i\ew Yorkin
crää.sta kellarikerroksesta lelevi-siokameroitlen
verkoston alaisuu­desta.
Ja päättyi Miamissa. ..
Se oli tiagedia, jota' esitettiin
huvinäytelmän tapaan.
Tavoitteena oli Haitin diktaatto­ri
Francois Duvalierin kukislami-
. nen...
Rooiiosaa veivät haitilaiset
maanpakolaiset, kuubalaiset maan­pakolaiset,
yhdysvallalaisel seik­kailijat
— suurena silmänä (seu­raajana)
olleen Columbia Broad-casting
Systemin tätä historiallis­ta
tapahtumaa seuranneet kame­rat.
Ilaitilaisillc se olisi tarkoittanut
salaisemme tietävät, viime viikol»^ kotimaan vapauttamista Duvalie-la
kerrottiin CBGrn televisiouuli- rista.
pahluisi — ruveta räjähtele-r
mään myös Canadassa. Mc
elämme samalla planeetalla ja
samalla alcmikaudella, jolloin
välimatka sodan pesäkkeestä ei
estä palon laajenemista, ellei
sisaa, että Hailiin .suunniteltu
hyökkäys hajosi alkutekijöihinsä.
Hyvä tietenkin oli, ellei siitä
hyökkäyksestä tullut mitään. Mut­ta
siinäkin pätee sanonta, eitä
vehkeilijän, halut olivat kyllä ra­jattomat,
mutta voimat loppuivat
kesken.
Ettei meitä voitaisi syyttää puo­lueellisuudesta
va.stnvallankumo-uksellisia
vehkeilijöitä vastaan,
minkä "syytöksen" todenperäisyyt­tä
emme haluakaan kieltää, paras­ta
kaiketi lienee, että ratsastam­me
toisen vasikalla, lainaamalla
torontolaisen Star lehden; CarIo.s
Ma r t i n ezi n M i a m i n k i r j ees t ä (j u 1 •
kaisuun marraskuun 24 pnä) mm.
seuraavaa:
Tämä ön kertouHis Hailin invaa­siosta
(hyökkäyksestä) ,mitä ei
Kuubalaisille se olisi antanut
uuden lukipaikan, mistä he oli­sivat
voineet toimia komnuinislis-ta
Kuubaa vastaan.
Cl!S:lll; (televisiolle) se antoi
ihanan mahdollisuuden filmata
kansainvälisen Juonittelun doku-mcnttaarikuvan
alusta loppuun a.s-ti.
. Ylul.vsvallalaiskansalaistcn osa
on vähemmän selvä (onkohan
- K ?.).
. . Hyökkäyssuunnitelma sär­kyi
täällä iVliamissa kun kuubalai-rieh
sotapäällikkö eiosi .syyttäen,
e t t ä hyökknysoperaation perusta­na
oli .kohtiot aseet sekä haamu-laivasto
ja -ilmavoiyal.
Kuubalaispakolaincn, 29.vuotias .
Napoleon Vilaboa,. joka toimi ai­kaisemmin
kapi na'armeijan kap­teenina,
sanoo häntä pyydetyn
kuukausi sitten tämän sotilasope-ration
johtajaksi. Vilaboa suos­tui
kun hänen annettiin ymmär­tää,
että se on Yhdysvaltain hal­lituksen
tukema salainen opera-tio..
•
Vilaboa sanoo toisen kuubalais-pakolaisen,
Rolando Masferrerin
järjestäneen tämän invaasion hai-tilaispakolaisten
hyväksi. Kuuban
entinen senaattori Masferrer on
aikaisemmin ollut Fulgencio
Batistan luottamusmiehenä ja
Los Tigres-nimisen (tiikerit) yk-sityisanneijan
johtajana Itä-Kuu-ba.
ssa.
Pastori Jean Baptiste Georges
toimi haitilaispakolaisten johtaja­na.
Isä Georges on katolinen pappi
ja Duvalierin entinen opetusminis­teri.
Hyökkääjien piti nostattaman
hänet Haitin presidentiksi.
Vilabo sanoo Iiyökkäysarmci-jaan
kuuluneen .300 kuubalaista,
noin 20 haitilaisla ja 20 amerik­kalaista
. . .
Hän sanoo yhtyneen.sä tähän
hyökkäyssuunnitelmaan siksi kun
Masferrer oli usein korskunut:
"suunnattoman suuresta vihreästä
valosta" mitä oli hänelle CIA;n
ja FBI:n toimesta näytetty Was-hingtonista,
Masferrer oli keito-nut,
että eivät (USA:n) liitlovalli-on
virkailijat tule estämään Mia­mista
järjestettävää inyaasioa.
Vilabo .sanoo tulleensa epäluu­loiseksi,
kun hänen näkemänsä
aseet olivat riittämäUömiä ja kun
heidäii ei olisi sallittu tarkastaa
laivoja joilla kuljetus piti tapah­tuman,
eikä ilmavoimia, joiden pi­ti
hyökkäystä tukeman.
Hän sanoi haitilaispakolaisten
keränneen Isä Georgesin johdolla
$350,000 invaasion rahoittamiseksi;
CBS järjesti ilmaisesti .askel as­keleelta
otetun filmauksen . . .
CBS on filmannut tätä invaasiota
noin C kuukautta. Filmaus lopetet-tiin
Nevv Yorkissa eräässä kellari­kerroksessa.
Filmattuiiia! kohtina
sanotaan olevan esim^fkiM se
kun Rev Georges lähtee kirves­mieheksi
pukeutuneena Miamista
aselastin kanssa . . .
Varsinaiseen hyökkäyssuunni­telmaan
sisältyi ajatus, että nous­taan
maihin Haitin eräällä eris­tetyllä
rannikkoalueella, vallataan
j a pidetään hallussa useita, kyliä.
Vilaboa sanoo esikuntien anta­neensa
viime sunnuntaina ulti-maattumin
siitä, että hänen täy­tyy
saada kaikki komentovaltuu-det
mukaanlukien kaikkien väli­neiden
tarkastusoikeudet ja kirjal­lisen
lupauksen, e t t ä hän saa Hai­tista
tukiaseman Castroa vastaan.
Kun tällaisia "valtmiksia" ei
tullut, niin Vilaboa erosi "päällik­kyydestään"
ja sanoo, että koko
hyökkäyssuunnitehna raukesi sii­hen.
Multa tämä hyökkäyssuunnitel- .
ma hajosikin omaan mahdotto.
; niuuteensa, niin ilmeisiä on kui­tenkin,
että Yhdysvaltain .viran­omaiset
ovat taas katselleet mois­ta
hommaa sormiensa läpi -—ja
että joitakin hyväuskoisia haiti­laisla
"kaupattiin" tämän vouho­tuksen
avulla yhteenlaskien $35,
000 arvosta — ja ettäi kuten sano­taan,
varkaitlcn kcskuudÄsa ei
ole kunniasana missään arvossa.
— Känsäkoura. .
mP
1
m Hiin