Vapaus, November 29, 1966

              CBCn televisioon
olympialaiset
vuoldesfa 1936
Alkaen lauantaina, joulukuun 3
pnä iltapäivällä CBC-TVn"Sports
Presents" olijelmassa esitetään
viidessä osassa olympialaiskuva —
kuvauksia viimeksikuluneen 30 vuo­den
ajalta suoritetuista olympialai
sista erikoisesti silmälläpitäen sitä,
miten canadalaisurheilijat ovat olym
pialaisissa pärjänneet'ja mitä mah­dollisuuksia
heillä on Mexico Ci­tyssä
1968 pidettävissä olympialai­sissa.
. • •• ••
Neljä olympialaisohjelmista on
kaksi tuntia kestäviä ja viides eli
viimeinen tunnin kestävä kuvaus
sellaisista canadalaisurheili joilta
kuin Bill Crothers, Abigail Hoff­man,
Dave Steen, Harry Jerome ja
Elaine Tanner^ sekä heidän harjoi­tusmenetelmistään,
- ^
Lloyd Robertson tulee toimimaan
ohjelmasarjan, isäntänä ja tänä lau­antaina
lian esittelee Leni Riefen-stahlin
kuuluisan filmin toista maa­ilmansotaa
edeltäneistä olympialai­sista
mitkä pidettiin Berliinissä 1936
On mielenkiintoista nähdä tämä fil^
mi josta on niin paljon kirjoitettu
ja väiteltykin.
Tämän ohjelmasarjan yhteydessä
esitetään filhiikuvauksia myös seu­raavista
biympialaisista: Lontoo
1948; Helsinki 1952; Melbourne
1956; Rooma 1960 jä Tokio 1964.
CBCn Sports Presents Olympiad­in
on kirjoittanut, tuottanut ja joh­tanut
Ty- Lemberg. Hallinnollinen
tuottaja on Gordon Craig ja huol-totuottaja'Len
Casey.
CLUB NEWS
Xmas Pari^ to Be
Hdd at Don Hall
.r
Toronto. ~ A Christmas partj^
will be held at Don Hall pn Deä
18th at 2 p.m. Santa will be thei-e
of course, that is "Tie wlll arrive
after the performance of the Sun-day
morning elass ranging in a^e
from 3 to, 13 years and uitder the
watchful eye of Nancy Linkovich;
She has worked sö hard, and is sD
well liked' by the children theni-selves,
sö with such- willing little
hearts they should be a joy to
watch.
Then again 13 isn't that yöunia
anymore SO we can rest assured
that we will see some good ten-age
performahcesr— ;
Nov^ ifyour children haven't still
gone to the class on Sundäysat lö
a.m. and would like to perform" now
is the time to take them to the
Hall and Nancy will see to it thät
they will get-their chance.
See you at the party. — H.
ETELÄPÄÄN KUULUMISIA
' Soiith Pprcupine. -1^ Olemme ol­leet
tääliä^lSmaissa kaikki melkein
kuin "puulla pSähän lyötynä", kun
aikainen talvi tuvoltti :näm8 ihmiset
ja liääksi vielä kesäkamppeissa. Yh­den
dinoän yön aikana tuli lunta ai­van
jalkakaupalla, mu!ta heti olivat
myöskin näiden kauppalain lumiau­rat
ynnä muut vehkeet työkunnossa.
Lunta siirrettiin jo aivan yötä ja päi­vää,
joka työ tuli ikäänkuin ylimää­räisenä
kustannuksena näiden ve-ronhoaksajien
kannettavaksi.
Nyt ovat\taas ihnat lauhtuneet ja
vesisateita on ollut jatkuvasti, joten
niistä paljoista lumista on likipitäen
päästy; Järvetkin .taitavat sulaa vie­lä
toisen kerran tänä vuonna joten
tältä puolen katseUentäSUä voi­daan
oikein hyvin. Eletään, runsaan
joulumainostuksen keskellä,. eikä
kenenkään mieleen juolahda neuvoa
emäntäänsä, että "paistapas akka se
toinenkin silakka". _
Nyt on kunnallisvaalien aika mo­nessa
pohjoisen kuAnassa, ja ylei­sesti
tSäUä nyt valitaan valtuustot
ja kuntain johtajat kahdeksi vuo­deksi
kerrallaan. Tässä meidän Tis-
Puolueille tukea
Yhdysvalloissa
Fredericksburg Texas. — Ame­rikkalaiset
voivat myöntää yhden
dollarin tuloveroistaan poliittisille
puolueille presidentinvaalien kam-panajn
kannatusten peittämiseksi.
Yhdysvaltain presidentti Lyndon
Johnson allekirjoitti asiaa koskevan
lakiesityksen - Fredericksburgissa
Texasissa viikonvaihteessa.
Lain voimalla veronmaksaja voi
merkitsemällä ristin 'veroilmoitus-kaavakkee.
seensa määrätä yhden
dollarin puoluetukirahastolle. Tätä
ei kuitenkaan lisätä hänen veroihin­sa.
Yhdysvaltain kahden suurimman
puolueen republikaanien ja demo­kraattien
arvellaan täten saavan
jopa 30 milj. dollaria vuoden 1968
vaalikampanjaansa - varten; Lain
kannattajat väittävät sen vapautta­van
puolueet yksityisistä lahjoitta­jista,
jotka saattavat vaatia palveluk­sia
lahjoilustensa korvaukseksi.
Puoluetukirahastosta myönnetään
varoja puolueille, jotka edellisissä
vaaleissa saivat vähintään 15 milj.
ääntä.
Port Arthur. — CSJ :n Port Art­hurin
osaston kokous hyväksyi pari
kuukautta sitten lopullisesti täällä
lähetettäväksi Suomalaistbn keskus­liitolle
kirjeen, jossa esitettiin kaik­kien
yhteenkokoontumista ja päät­tämään
sekä yhteisesti järjestämään
Suomi-viikon julistamisen suoma­laisten
yhteisillä voimilla, Canadan
sata-vuotisjuhlatilaisuuksien yhtey­dessä
ensi kesänä, kuten se on jo
suunniteltu Sudburyssa. Se merkit­sisi
juhlakonsertin, juhlanäytelmän,
urheilukilpailujen, kansantaidenä}^-
telyn ja lopuksi Juhannusjuhlain-kin
yhdessä toimeenpanemista,
edustaen suomalaisia ja siten saa­den
tunnustuksen myöskin muilta
kansallisuuksilta.
Tämän kuun kokouksessa yhtei­nen
toimimiankomitea ilmoitti kir­jeen
lähetetyn ja osaston edustajan
ohella valitsivat edustajansa KaikU-kuoro,
Echo orkesteri sekä v. ja
u. seura Isku, jotka ovat valmiit,
osallistumaan yhteisiin kokouksiin.
.Nyt odotetaan selostuksia toimin­noista
jne.
Osaston kokous päätti myös mar­raskuun
alussa, että talven ajalla
varsinaiset kokoukset pidetään jo­kaisen
kuun ensimmäisenä perjan-tai-
iltana, kokouksen alkaessa kel­lo
7 illalla.
Edellämainitut a.siat tulevat nyt
uudessa vaiheessa käsiteltäväksi.
Samoin talvikauden ja Canadan
sata-vuotisjuhlatoimintojen yksityis^
kohtainen järjestely, johon sisäl­tyy
myöskin "Sampo" elokuvan
uudelleen näyttäminen Kalevalan
juhlallisuuksien ja sata-vuotisjuhli-misen
merkeissä..
Toivottavasti osaston jäsenet muis
tavat saapua kokoukseen ja myöskin
uusia jäseniä kutsutaan. Tervetuloa.
Talvitoiminnan avajaisjuhlassa
viime sunnuntaina seuraten Echo
orkesterin avaus-soittoa esitti Kai-ku-
kubro kolme laulua; miss Hä:
mälSinen esitti harmonikan ^soittoa;
I Tyyne Sillman lausui juhlarunon
ja A. T. Hill puhui tilanteesta ja
edessä olevista tehtävistä.
Kahvitauon jälkeen näytti R. Mä­kinen
kuvalaattoja viime kesäisis­tä
suurjuhlista ja Canadan länneltä
mieleflkiintolststa pysähtymismat­koista.
Sen jälkeen George Saivo,
joka osallistui SCAULrin joukku­eeseen
mikä vieraili Suomessa
TUL:n juhlissa viime kesänä, eri­koisesti
toi kuvien kautta nähtäväk­semme
kaiken osallistumisen, myösr
kin esittäen nähtävyyksiä eri mat­koilta
Suomessa aina Lapin poron:
kasvattajien vieraana käyntiin saak­ka.
O. KOSKELA.
KOLME MIELENKINTOISTA TEOSTA
Elvi Sinervo:
PALAVANKYLÄN SEPPÄ
267 SIVUA HINTA NID. $3.35
Elvi Sinervon omaelämäkerrallisiin ainek-siin. pohjautuva. esikoisro­maani
jai ilmestyessään .vuonna 1939 ' ä h e s t y v ä n sodan varjoon. Kulu­neiden
vucsicn perspektiivistä katkottuna tämä teos luo yllättävän
tafcapuolista, selk-iää ja .syvälle ulottuvaa valoa ensimmäisten Itsenäi-syysvuosiemme
so^^iaalisim kysymyksiin, Ja valloittaa ansiokkaasti
paikliD.nsa naita asioita pohtivassa sodanjälkeisessä klrjalll5uude.s-
Tecs kuvaa helsinkiläistä työläisperhettä, Jonka kansalaissodan
tapahtumat heittivät Pohjanmaan lakeuksille. I s ä Hermanni Rinta-luoma
Irtaantuessaan kohtalotovereistaan pakenee pieneen yksilölli­seen
unelmaan omasta pajasta, jossa hän voisi työskennellä riippu­mattomana,
kenenkään utelematta hänen aikaisempia valheitaan.
Koruton kertomus miehen unelmasta ja sen haaksirikosta olosuh­teiden
paineessa on heijastusta tekijän omasta maailmankatsomuksen
ja taiteilijantien etsinnästä, samalla kun se on hienoa ja. näkemyk­sellistä
kansalaisisodan jälkiäjan tilitystä.. Teokseen liitetty novelli
"Näköala, vuorelta" tuo toiselta suunnalta valotetim lisänsä kuvatun
perheen kohtaloihin.
Thomas O. Buchanan:
KUKA MURHASI KENNEDYN?
193 SIVUA - HINTA SID. $3.75
Amerikkalaisen tiedemiehen ja kirjailijan Thomas G. Buchananin
teoria presidentti Kennedyn murhasta on kulovalkeana levinnyt Eu­roopan
pääkaupunkeihin. Suiu-lehdet lainaavat otteita siitä, mielipi­teet
kuohiivat. Mutta Amerikan vlralMnen taho valkenee.
Buchanan on viettänyt pitkiä aikoja Dallasin olkeuspalats,issa seu­loen
ja asettaen oikeisiin yhteyksiinsä jokaisen tapahtumaketjua sl-;
vuavan tiedonmurusen, kiistattomat todisteet viittaavat siihen, että
ainakin kahden klväärimiehen on täytynyt ampua Kennedyä eri suun­nilta
— eikä kumpikaan näljtä ole voinut olla Oswald! Murskaavin
todistu-saineistoin Buchanan osoittaa kuinka harkitsematon j a hel­posti
johdettava mijs on valittu soveliaaksi pääsyylllscksj rikokseen,
jonka takana vaikuttavat mahtavat voimat.: ' .
Riippumattomana, tieteellisen tarkkana tutkijana Buchanan on ol­lut
pa'la.sin poliLsia edullisemmassa a.scmassa. Hänen esittämänsä rat­kaisu
on johdonmukainen, kohta kohdalta vankasti perusteltu.
Maurice Sololow: v_
MARILYN MONROEN ELÄMÄ
422 SIVUA HINTA SID. $3.50
M i t ä y h t c L s t ä on arklpäiväiselä ja hiljaisella tytöllä, Joka syntyi
aviottomana, varttui laslenkodissa sekä monissa kasvataskod-elssa, Jou­tui
lapsena väkivalan uhriksi. Joka oli arka, änkytti j a cli naiivien
unelmien maailmassa s^ickä kauniilla, maailmankuululla elokuvatäh-dellä,
joka oli oman alaasa kenties tehokkain kaupallinen vetonaula?
Tyttö ja kaunotar ovat yksi Ja sama henkilö — Marilyn Monroe,
jo-sta amerikkalaihvn kirjailija Maurice Zolotow kertoo yksityiskoh­taisena
ja si.'j"vatyylisfi!i.säteok.sessaan.
Kirjailija hucma.si, että tociclllnrn MarMyn Monroe oli paljon kiln-no.
stiivampl' kuin miclikuvituk.sen ja malnok-sen luoma iilmlvamppi.
Marilyn Morirocn elämäkerta antaa näyttelijättärestä psykölofjiscsti
osuvan kuvan Ja llsäk.si yyn sivuilla tutustumme Hollywodoln kulissien
takaiseen elämään.
^ Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONT.
Kuulumisia
Arthurista
Port Arthur. — Koska tässä sat­tui
hyvää aikaa niin pitää hiukan
pakista vaikkapa näistä meidän
naisten toiminnoista täällä, sillä ai­nahan
sitä ollaan pikkuhiljaa "tö­pinässä
' ja erikoisesti tulee maini­ta
niistä hyvin onnistuneista '•Rum-mage"
myynneistä jotka pidettiin
marraskuun 17 päivänä meidän
omalla haalillamme. Tavarat meni­vät
kaupaksi ihan kilvalla mutta
vielä paljon niitä jäikin ja nyt ei­len
naisten kokouksessa päätettiin,
että pistetään uusi yritys koska ta­varaa
on pankossa vielä paljon ja
hyvää tavaraa kuten viimenkin oli
paljon uutta jos jonkinlaista. Ihan
oli todella uusia miesten housuja,
paitoja ja melko uusia pukujakin
joten nyt naiset päättivät pistää
uudet myyjäiset ja ne ovat nyt sit­ten
lauantaina joulukuun 3 päivä­nä,
alkaen kuten silloinkin, kello 10
aamulla ja kestää niin kauan kuin
tavaraa ja ostajia riittää, että ot­takaahan
nyt tämä huomioon ja tul­kaa
oikein joukolla taas ostoksille.
Ettepä silloin kauppojanne kadu
sillä takuulla siellä on Jokaiselle
tavaraa mitä kukin tarvitsee^ Siis
joulukuun kolmantena päivänä haa­lin
kellariken-oksessa kuten vii­meinkin
taas tavataan, joten terve­tuloa
ostoksille.
Talveakin täällä teki, mutta nyt
on sulanut lumi melkein näkymät­tömiin,
että kun sattuu niin saamme
tässä sulan joulun ja mikäs sen
lystimpää olisikaan .sillä ei se lumes­sa
tallustelu ole mitään kiitettävää.
Muuten tätä maailmaa tarkistel­taessa
on ihan kuin olisi hullun myl­lyssä.
Ihmisiä kuolee onnettomuuk­sissa
niin tiheään, että ei tässä tie­dä
inilloin kunkin vuoro tulee. E i
ole enää käypäiäisenkään oikein
sopiva kadulla kulkea kun ei tie­dä
milloin joku auto täräyttää ka­dulta
tiensivuun, että on henkiriepu
aina vaaiassa. Jokainen iltalehti
on täynnä autöonnettomuuksTa ja
samalla varkauksia joita myöskin
tehdään melkein vöTsanoa jokainen
yö, että tästä meidän Port Arthuris­takin
on tullut suurten mainintojenr
kaupunki.
Tahtoo ainakin vanhemman väcii
olla kovin vaarallista kaduillakul-kea
kuin aina. voi olla vaara tar­jolla.
Monille lapsillekin, joilla on
kouluun meno, voi olla vaara tar­jolla
kuten on ollutkin sillä auto­jen
ajurit tuskin huomioivat olisin­kaan
etenkin aamuisin kuin lapset
oh koulumatkalla, että edes osai­sivat
hiljcrrtää vauhtiaan, vaan jo­kainen
päästää sen kuin voi ja näin
niitä onnettomuuksia tulee Joka päi-vä.-'-'--
Joulukin tulla jollottaa, ja sen
kyllä jo huonpsilmäinenkin huo­maa,
että varustelut joulua varten
ovat hurjassa' vauhdissa. Se vain ön
ikävintä kun tavara on ylettömän
dole-kunnassamme oli niniitysko-köus
viimi^viikon tiistai-iltana. Ko-kpukseeh
^11 saapunut vaid pieni
veronniaiuajieti Joukko ja näiDOlleti
kunnan asi|t]^n näyttävät olevan
enempi 'l^stiisipohjalla". Tässä
kokouksessa kunnan esimieheksi va­littiin
ehtinen ilman vastaehdokasta
Nimityskokouksen lopussa piti reeve
Charles Shields puheen Jossa Mn
lupautui työskentelemään seuraavan
virkakautensa kansan etujen pui»
teissä ja kuihnallislBkien alaisuudes­sa;
mainiten samalta, että kuntam­me
elämä on suurta :'businestä" ja
että edelleenkin joudutaan mene-mSBn
eteenpäin verrattain ahtaissa
rahallisissa oloissa koska kotien,
omistajat on Jb raskaan verötaqkän
alla olevia ja kuntamme menot vain
lisääntyvät vuosi vuodelta. Hän sa­noi
samalla, että kun viime vuoden
aikana yhdistettiin Tisdalen ja
Whitneyn kuntien poliisivoimat niin
siitä on ollut hyötyä kummallekin
näille kunnille ja lisäksi, että rahaa
on saatava Jostakin.. Tässä tapauk­sessa
tulevat pohjoisen . kunnat
kääntymääii maakuntahallituksen
puoleen jonka on tarkistettava kan­tansa
näiden seutujen asutuksen
suhteen.
Seuraavana aamuna nimitysko­kouksen
jälkeen valtuustoon oli eh­dokkaita
vain viisi, joista yksi kiel­täytyi.
Näinollen ilman äänestystä
tuli valituksi kunnan koko valtuus­to
jossa on kolme entistä ja yksi
uusi edustaja. Entiset miehet seu­raavasti:
Frank Buchar, Ernest
White, Maurice Landry Ja uutena
miehenä Stanley Belanger.
Samoin kävi koululautakunnan
suhteen. Jossa oli yksi uusi ehdokas
mutta viime tingassa kieltäytyi. Jo­ten
sekin tuli valittua äänestyksettä.
Kaikki virkailijat ovat siis valittu
kahdeksi vuodeksi ja ilman yleistä
äänestystä. Tästä näkee, että ei
näytä olevan kovinkaan suurta in­nostusta
täällä kunnallispolitiikoksi.
Eikä näin ollen "kunnallisneuvok­sen"
arvoa kukaan tule ostamaan,
vaikka sen saisi puoli ilmaiseksi.
ff o «
.Mutta suuri ristiriita, on myös
kaivos johtajien ja siirtolaisvirkaili-joiden
ajatuksessa. Virkailijat halu­aisivat
tuottaa tähän maahan kou*
luja käyneitä amimattimiehiä • mutta
Mclntyren kaivannon presidentti J .
D. Barrington lausui Torontossa, et­tä
10 luokan oppiarvon saaneet ovat
huonoja kovan "oorin" kaivosmie­hiä,
koska he eivät tule viihtymään
maanalaisissa kaivostöissä. Tässä
ajatuksessa taitaa olla ipaljon perää
ja sikäli kun vanhat kaivosmiehet
ovat kysymyksessä jolka ovat teh­neet
suuren raivaus- ja avaustyön
näillä kaivannoilla, he ovat olleet
suurimmalta osalta hyvin vähillä
koulutiedoilla varustettuja — suo­malaisetkin
parhaat "mainarit" ovat
kaiketi halonhakkuulla suorittaneet
rippikoulunsakin.
Tässä joitakin viikkoja sitten ker­roin
siitä suuresta kultasulatuksesta
kun poliisit pidättivät neljä miestä
ja takavarikoivat yli 30,000 dollarin
arvosta tuota jalometallia joka oli
näiden miesten hallussa ja valmiina
siirtymään luvattomille markkinoil­le.
Asia oli alustavasM käsiteltävänä
täkäläisellä oikeustalolla viime vii­kon
perjantaina. Miehet joutuivat
syytteeseen luvattomasta kullan
hallusapidosta ym. siihen kuuluvis­ta
seikoista. Juttu tulee virallisesti
käsiteltäväksi valamiesoikeudessa
Cochranessa pidettävillä talvikärä-jillä,
johon asti miehet ovat takuuta
vastaan vapaalla jalalla.
Ja sitten lopuksi tässä huomautus
näille lehden lukijoille ja Workers
Co-op Jäsenille ja kuluttajille yleen­sä,
että liikkeen puolivuoslkokous
pidetään tämän viikon perjantai-il-tana,
alkaen kello 7.30 täkäläisellä
Ukrainian haalilla.
Tämäkin kokous on jäänyt näin
pitkälle kun tilintarkastajat eivät
tee työtään kuten heidän pitäisi. En
tiedä onko niissä virastoissa niin
vähän työvoimaa vai mikä on syynä
Mutta kauan viipyvät kaikkien kir­jat.
Suuret liikkeet kaiketi niissä
ovat etutilalla Ja sitten pienet kun
ehditään. Mutta kaikesta huolimatta
menemme kaikin kokoukseen Jossa
käsitellään meitä kaikkia lähellä
Olevia liikeasioita jä "ryypätään" vä-kevänläiset
pöönakahvit lopuksi.
"Sampo" saapuu
torontoon
jöuluk. tl pnä
Toronto. — "Sampo". Mikä se on?
No» sebäii on se sama Sampo, joka
suomalaisessa kansalliseepokses­sa
Kalevalassa on kuvattu ihmemyU
Ijrksi; Joka jauhoi yhden purnun
syötäviä, toisen myötäviä, kolman­nen
kotivaroja. Ja joka sitten myö­hemmin
Joutui ryöstön kohteeksi.
Kyllähän me suomalaiset olemme
melkein jokainen kuulleet Kaleva-lasta
puhuttavan. J a nähneet Kale­valan
aiheisia näytelmiä, pukuja,
ja myös Kalevala aiheisia maalauk­sia.-
. • ^ .
Mainita kannattaakin, ~ PÖFissa
vuonna 1865 syntynyt Akseli Gal-len-
Kallelä,: joka käytti runsaasti
ehkä runsaammin kuin kukaan
muu, Kalevala-aiheita maalauksis­saan.
Sammon Taonta •— Sammon-
Puolustus — Ilmarinen Kyntää Kyi­sen
Pellon—-Joukahaisen Kosto
Ainon Taru Väinämöisen Läh­tö
Jne.., ovat hänen siveltimensä
tuotteita. Kaiken muun taiteilija-työnsä
lisäksi oli hänen viimeineqr
Ja korkein haaveena '"Suur-Kale­vala"
miniatyyri kuvilla ja orna­mentti
sommittelulla varustettuna
— mutta tämä työ jäi kuitenkin kes.
ken, kun taiteilija sairastui ja kuo­li
vuonna 1931.
Kuitenkin nyt, tämä mielikuvi­tuksen
ja osaksi uskon luoma kan­santaru
tulee meille suuremmoise-'
na nähtävyytenä Suomen ja Neu­vostoliiton
filmiyhtiöltten yhteisen
työn tuloksena.
Nyt on CSJ vuokrannut "Sampo"
filmin, Suomi-Filmiyhtiöltä ja sitä
tullaan esittämään monissa paikois­sa
Canadassa.
Täällä Torontossa esitetään "Sam.
po" joulukuun 11 päivänä kello
4 iltapäivällä Don haalilla. Se on
täysimittainen, esityksen kestäessä
Tiistaina, marrask, 29 p,— Tuesday, Nov, 29, 1966 Sivu 3
yhden tunnin ja viisikymmentä mi­nuuttia.
Äänen kuuluvaisuude.sta tulee
näyttämökomitea ottamaan erikoi­sesti
huolenpidon.
Näyttämökomitea toivoo tälle fil­mille
salintäyteistä kannalusjouk-koa
ja on varannut ravintolaan kah­vitarjoilun
jossa on mukava rupa­tella
ja nauttia iltapäiväkahvista
ennen filmiesityksen alkamista.
Mutta ennen kuin tulemme "Sam­po"
filmiä katsomaan, on meillä ti­laisuus
käväistä haalillamme joulu-myyjäisissä,
jonka naiset järjestä­vät
kuten ennenkin.
Joulumyyjäiset pidetään tänä
vuonna joulukuun 4 päivänä kello
4 .i.p.
Toimen "Naiset ovat varanneet
myyjäisiin monenlaista käyttökel­poista
joulupakeftiin-sopivaa tava-
Laivoja Uiikarisia
Kaksi 1,650 dwt:n jilusta luodaan
Unkarista Suomeen IlelsinKLssä
kirjoitetun hintasopimuksen mu­kaan.
Laivanvarustamo on Oy
Oy Finnso Ltd:n Unkarin raskaan,
teollisuuden myyntikeskukselta
Nikexiltä tilaamat alukset tulevat
aikanaan Saimaan kanavan liiken­teeseen.
Toinen aluksista valmistuu
jo ensi vuoden toukokuussa ja toi­nen
joulukuussa.
raa, ynnä kotivalmisteista "jämiä"
ja hedelmiä.
Toivotaan hyvää kannatusta näilr
le Toimen Naisten Joulumyyjäisil-le,
jossa saamme kahvitarjoilun
mukana nauttia karjalanpiirakoita
ym/'.
Tervetuloa näihin tilaisuuksiin.
Näyttämökomitean ja Toimen
Naisten puolesta — A.O^.
HUOM! HUOM!
MIESTEN
PUKUKANKAITA
($7.50 pukua kohden)
Miesten ja naisten
TALVITAKKI-KANKAITA
Useita eri värejä
Hintaan
VIELÄ JOITAKIN KOItOJA
MIESTEN PYHÄKENKIÄ puoleen hintaan
MIESTEN DOESKIN PAIDAT saapuneet!
Kun ostatte talvivaru.steenne meiltä, niin säästätte!
International Co-op Osuusliike
VAATETUSOSASTO
176 s. Algoma St. Port Arlhur
H E L E N TARVAINEN
186677 1i I'1 967 liistoriaa
Kiinteänä osana Canadan 100-vuotisjuIilien valmistelusta julkaisemme
CSJ:n vt. sihteerin Helen Tarvaisen kirjoitussarjan Canadan historiasta. Us-komnie,
että tämä kirjoitussarja, jonka ensimmäinen osa ilmestyy oheisena, saa
runsaa£<ti lukijoita, ja tarkoituksemme on, mikäli ei aivan voittamattomia estei­tä
tuJe, että se julkaistaan tästä alkaen osittain Vapauden joka numeros.sa.
kalUsta; iSi sekään suuresti auta^
vaikka sanotaankin, että ostakaa
nyt ja maksakaa sitten tammi tai
helmikuussa. :
Mutta jos on vaikka työttömyyttä
niin milläs sitten niitä ostoja voi.
daah maksaa? Nämäkin on otetta­va
huomioon vaikka nyt onkin help-ppheikin
myyntiä niin hetken pääs­tä
tulee aika, että velaksiotetuista
tavaroista karhutaan maksua. Elä­mä
ön kovaa monella tavalla mutta
kai sitä tässä miikana on; mentävä
jotkut paremmin ja jotkut huonom­min,
Hauskaa talvea kaikille sekä hy­vää
Joulua sekä onnellista uutta
vuotta,. TAS.
OSA I
Kirjoitetut muistiinpanot Canadan historiasta vie-
. vät meidät taaksepäin ainoa.<-taan muutamia satoja
vuosia, siihen aikaan jolloin ensimmäiset Euroop­palaiset
merenkulkijat ensimmäisen kerran saapuivat
Canadan rannoille. .Mutta muistiinpanot, joita löy­dämme
luonnosta kertovat maamme historiasta mil­joonia
vuosia taaksepäin, ajasta Jolloin ci maapal­lolla
vielä ollut elollisia olentoja, sellaisia joita
me tänä päivänä tunnemme.
Historiallisesti Canada on yksi nuorempia mai­ta,
mutta geologinen tutkimus on osoittanut, että
Canada on ehkä vanhin maanpinta maailmassa. Tut­kimukset
ovat näyttäneet, että maamme on ollut
merenpinnan yläpuolella jo miljardeja vuosia, jonka
aikana maapallolla on tapahtunut suuria muutoksia,
Cape Bretonin kivihiilikaivokset, jotka ovat muodos­tuneet
kivettyneestä metsästä, ovat. joskus olleet
meren alla miljoonia vuosia. Oli aika jolloin lännen,
aavikot olivat merenpinnan alapuolella ja suuret
vuoristot eivät vielä olleet muodostuneet. Alaskan
yhdisti Aasiaan maasilta ja samoin Newfoundland
oli osa mantereesta. Ontario on joskus ollut noin
kaksi tuhatta jalkaa yläpuolella merenpinnan, sil­loin
ei ollut täällä suuria Järviä jotka nyt näem­me
Ontarion kartalla, ainoastaan vesistöinä oli isoja
jokia, joista vesi huimaavalla vauhdilla syöksyi me-
•..riin.
Joskus kaukaisina aikoina oli maassamme suuria
nyt sukupuuttoon hävinneitä elämiä, kuten Dino-sauria
ja Mastodonttia ja lämpötila oli tropiikki-nen.
Sitä todistaa Albertan kivihiilikaivannoista löy­detyt
kivettyneet kasvikset, jotka ovat tropiikan kas­veja.
"
Sitten tuli jääkaiusi tai niitä oli useampia. Suu­ret
jääalueet, jotka paikottain olivat yli mailin pak­suisia,
vähitellen peittelivät melkein koko Pohjois-
Amerikan mantereesta. Luonnollisesti kaikki elolli­nen
kasvi ja eläinkunta hävisi, tuhansien vuosien
aikana jää joskus suli ja taas uudelleen peitti kaiken
maan.
Noin 35,000 vuotta sitten jää suli viimeisen ker­ran
ja sen jälkeen Vähitellen Canadan kasvot alkoi-:
vat muodostua sellaisiksi kuin me tänä Fäivänä ne
tunnemme,,
Jäät sUläessaan mullistivat maita, näin syntyi,
suuria vuoristoja, syviä laaksoja ja monia järviä.
Joitakin satoja vuosia koko Etelä-Manitoba oli suu­rena
järvenä, samoin Superior, Iluron ja Michigan
järvet olivat yhdessä. "Vähitellen on maa kuiyunut
suuret vesistöt pienentyneet, niityt ja metsät muodos
tuncet.
Koska Canadassa on ollut ensimmäisiä ihmisiä?
Tästä on maapallon tutkijat paljon väitelleet.
Yksi teoria on todistettu, että esihistorialliset
eläimet siirtyivät Siperian kautta Alaskaan, miksi
eivät olisi voinut samoin tehdä ihmisetkin?
Mutta vaikka luonnosta on löytynyt paljonkin
todisteita eläinkunnasta, mitään todisteita Ihmisistä
el ole löytynyt ennen jääkautta. Ja koska varmasti
tiedämme, että jääkausien aikana täällä ei ole voi­nut
elpllista elämää olla, ja ennenkuin saamme mui­ta
, todisteita, on otaksuttava, että vasta tuhansia
vuosia jääkauden jälkeen on Canadassa alkanut asus­taa
ihmisiä.
Kun ensimmäiset eurooppalai.sf;t löysivät. Cana­dan
rannikot, he tutustuivat Can:idan;iikuasukkai-siin,
intiaaneihin. Tutkimusmatkailijat tullessaan
Canadan lannoille luulivat, että he ovat Länsi-In­tiassa,
tästä johtuu nimitys 'intiaani", joka on säi-;
•iynyt tähän päivään asti; . .
Mi-stä nämä asukkaat olivat tulleet Canadaan?
Siitä on ollut jo on vieläkin paljon eriäviä mielipi­teitä:
Toiset historiamme tulkijatväittävät, että hei-,
mol olivat, aikuperäisesti Israelista, josta vuosisato­jen
aikana vähitellen siirtyivät Pohjois^Amerikkaan,
toiset ovat todistaneet että koskii intiaanien ulkonäkö.
ja elämäntavat olivat yhtäläisiä mongoliheimojem.'
kanssa, he ovat aikoinaan siirtyneet. Aasiasta Alas­kaan
ja sieltä eteläänpäin. Yhtäläisyyttä elämänta­voissa
ja kielessä ilmenee myöskin joidenkin etelä-morien
saaristoheimojen kanssa siis näin ollen inti­aanien
alkuperä Amerikassa jää ainakin vielä selvit­tämättä.
;
Intiaanit asustivat täällä tuhansia yuosia ennen
kuin ensimmäiset eurooppalaiset purjehtelivat yli At­lantin
meren. Amerikan intiaaneilla oli jo silloin
korkealle kehittynyt rakennustaito; he olivat mesta­rillisia
taiteellisia saviruukkujen valmistajia^ osasi­vat
käyttää joitakin metalleja, käyttää luonnonkasve­ja
lääkkeinä ja harrastivat taikauskoista tähtitiedettä
joka määräsi heidän jokapäiväisen elämänsä.
Mutta koska ei ole mitään kirjoitettuja muistiin­panoja
on meidän tietomme näistä Amerikan mante­reen
alkuasukkaista hyvin vähäiset. Canadan intiaa­nit
olivat siihen aikaan paljon takaperoisempia mitä
olivat heidän veljesheimonsa etelässä. Vaatteina oli­vat
vain eläinten nahkoja, asunnot tehty, nahoista ja
puunkuorista, sillä puiden kaato ja niiden käyttö
asuntoihin oli sen aikaisilla työvälineillä mahdoton.
Heiliä ei ollut mitään metalliaseita ja -välineitä, ne
kaikki oli tehty kjvestä. Jönkuiilaisiä koreja he osasi­vat
tehdä, savityöt olivat kömpelöitä mitä taloudessa
käytettiin j a mitään taidetöitä ei ole^ siltä ajstta Ca­nadassa.
löydetty.
Ainoastaan sen aikaiset keksinnöt, joita vielä jos­sakin,
muodossa tänäkin päivänä käytetään, oli koi-vuntuohinenkäpootti,
jonka he ompelivat elukkain
jänteillä ja joilla he kulkivat pitkiä vesimatkoja,
sekä lumikehkä, jonka avulla voivat talvella metsäs­tää.
He asustivat yhdessä monina heimokuntina, joil­la
kaikilla oli joitakin eroavaisuuksia,
Näitä heimoja oli monia, niistä on jo useat suku­puuttoon
hävinneet. Suurin näistä oli Algonquin hei­mo
johon kuului Nova Scotiassa Micmacs. Quebecis­sa
Montagnais ja Abenakis, Ontariossa Nipisstngs ja
Ojibways ja Cree, Blood ja Piegan lännen aavikoilla.
Etelässä asusti Iroquian heimo, johon kuului Hu-ron
heimo j a Iroquis. Luoteissa oli suurimpana Chip-pevi'a,
ja vuoristojen takana vielä monia nuiila hei­moja
niinkiiin Salish, Kutenai j a Ilaida.
: Jokaisella heimolla oli ohiaiaatuiReiisa kielitiede, ja
perinteelliset tavat, joita toiset heimot eivät ymmär­täneet
ja u.seinkin ne olivat sotajalalla keskenään.
Paljon on kirjoitettua maamme alkuasukkaista,
suurin osa on arvelua heidän aikaisemmasta elämäs­tään.
Koska heidän elämästään ei ole jälkipolville
jäänyt: mitään kirjoiteltua histprian, alkaa Canadan
historia siitä, kun eurooppalaiset" yalloiltivat tämän
mantereen. Kulttuiu"iinme juuret löytyvät, ei AnuMi-kasta,
vaan Euroopasta,