Vapaus, May 24, 1955

              VAPAUS lUBEBTV) — Independent Lat)or
Orsan Af FinniBh Canadian». Es-tBUisbed
Nov, «. mi. AutAorized
as oecond ckuu mail by tbe post
Ofl3ce ZleDsrtmiPDt. Ottava. Pub»
Utbed thrlce weeUy: Tuesdays,
Tbnnsdays and 8aturday« by Vapaus
PubUBbing Company Ltd.. at }00'102
Elm 'St. W., Sudbun'» Ont., Canada.
] Telephones.-Sus- Office OS. 4^204:
Sdltorial Office OS. «'426$. Manager
£. BulESl. Sdltor W. Sclund. Mailing
address: Box C9, BudburyrOntano.
Adverilsing rates upon appUcat/on.
TraoflJatJon f ree of cbarge.
T1IAU6HINNAT:
Canadaisa: 1 vk. 7Ä) 6 kk. 3.75
3 kk. 255
VhdysvalloJssa: J vk. 8J00 6 kk. 4 ^
suomessa: 1 vk. 8.60 6 kk. 4.75'
Frostilla on hauskoja juttuja
5udbury<;.sa viime v i i l l o l l a vieraillut torypuojueen pdäpaavj On--
tarjossa, pääministeri Frost y r i t t i rohkaista j a innoittaa vaalityöläi-siään
julistamalla, että'Suuren Rahan pääpuolue' on -'instrument- for
goöd", eli "hyvän välikappale",
Tämä^^^^ kuulijan mieleen erään toisen .satujen
kertojan, Stephen Leac;kockin, j o k a sivumennen sanoen oli myös ko­toisin
Orilliasta, kuten on pääministeri »Frostikin, viitaten se siihen,
että Orilliassa, mitä Leackock sanoj aikanaan Mariposaksi, ettei saisi
kotipalkkalaisiltaan selkäsaunaa, kel^ttyy synnynnäisiä humoristeja.
toryliallituksen pääministeri Frost sanoi, että tory-puolue
on "hyvän välikappale", niin se palautti muun lisäksi kuuJi-jafn
mieleen mr.. Leackockin kertomuksen Mariposan vaaleista.
Leackockin aikana o i r M a r i p o s a s t a valittu monta kertaa peräkkäin
liberaaliedustaja, mutta monesta häviöstä viisastunut torypuolue n i -
mitti^k.o. vaaleissa omaksi ehdokkaakseen hotellinomistaja Smithin,
j o k a hankki elatuksensa myymällä olutta J a muuta miestä väkeväm­pää
sekä laillisesti että laittomasti, mutta ehdokkaaksi nimiteltyään
j u l i s t i ohjelmansa kulmakiveksi 'täydellisen kieltolain" toteutta­misen!
Minkälainen ''hyvän välikappale" torypuolue Ontario.ssa on, se
näkyy mm. siitä, että Frostin loryhallituksen maantiedepartmentissa
paljastettiin aivan äskettäin joukkomittaista kavallusta sekä suuri-squntaista
lahjustamista, puhumattakaan nyt siitä, etta Ontarion
Hjrrdon piireissä syytetään piilevän vieläkin suuremman .skandaalin,
jos sitä ruvetaan julkisesti päivänvalossa pöyhimään, r i u t t a o li
flydron asiat hyvin tai huonosti, kieltämätön tosiasia kuitenkin o n ,
että Refrewn vaalipiiristä torypuolucen edu.stajana ollut " l i i a n suora­puheinen''
mies tunnusti päivänä muutamana^ että hän on saanut
eräältä puutavarakapitalistilta joitakin tuhatlappusia, minkä hän
" u n o h t i " raporteerata silloin kun lain mukaan ilrmoitettiin mistä tuli­vat
ehdokkaiden vaalitaistelurahat J a miten ne käytettiin. Mikäli me
voimme luottaa paikallisen Star-lehden raporetteriin — j a Star on
väärentämätön torylehti — tällaisia unholaan jääneiden lahjoitussum-mien
unohtamissyntejä ''on k a i k i l l a toryedustajilla", joskaan he eivät
huutele siitä, kuten menetteli mr.Dempsey asian paljastuttua! Meistä
tuntuu kuitenkin siltä, että Star-lehden raportterikin liioittelee mr.
Dempseyn "avomielisyyttä", sillä kun e i ole mitään päteviä todisteir
t a , niin hän selittää silmää räpäyttämättä, että vaikka hän onkin
lainlaatijakunnan jäsenen ominaisuudessa suorittanut vis.sejä paKe-l
u k s i a k.o. lahjoittajille^ niin hänen saamansa tuhatlappuset eivät
suinkaan tulleet "maksuksi tehdystä työstä" vaan pelkkänä hyvä-sydämmisenä
lahjoituksena — minkä voi uskoa ken n i in haluaa. Kuten
tiedetään, Frostin torypuolue—^"hyvän välikappale", ei ole kuiten-^
kaan nimittänyt vastaehdokasta mr. Dempseyn vaalipiiriin, mikä
siihen, että v a i k k a mr, Frost mihtelikin isällisen hellästi tätä poliit­tista
lastaan siitä varomattomuudessa, että on antanut tällaisen rö­töksen
paljastua, hän antaa m r . D e m p s e y l l e kuitenkin epävirallisen
siunauksensa — torypuolue kun on 'hyvän välikappale",., • , .
Eikä tässä k a i k k i . Olemme julkisen sanankin palstoilla nähnyt
onaininnan eräästä ihmeellisestä "nimityskokouksest^a", mihin kerät-
> t i in "puolue-edustajia" kaupungin useimpien hotellien oluttuvista;
näille '"edustajille" kerrotaan lykätyn $2 "edustuismaksuksi'' käteen
sekä luvatun vapaita kaljoja r— mikäli he. •"nimityskokouksessa"
osaavat äänestää oikein. J a k a ^ o ! Ihme tapahtui, sillä ehdokkaaksi
tuli siinä '*nimitys1cokoukses$a" valituksi juuri se mies, jota kannat-,
tamaan j a äänestämään o l i hotellien oluttuvat tyhjennetty!
Minkäverran' ylläkerrotus.sa jutussa on perää/ .sen tietävät par­haiten
ne, j o t k a yllävlitatUiun nimityskokoukseen osallistuivat " e r i -
koiseväiden" kanssa, mutta tosiasia ön, kuten sanottu, että mr. Fros*
on hauska mies satujen kertojana. Ottakaamme yksi ainoa käytännöl­linen
esimerkki. - Sudburyssa pidetyssä torypuolueen mainostilaisuu-dessa
mr. Frost korosti sitä tosiasiaa, että Ontarion maakuntahallituk­sen
x ^ t u s m e n o t ovat lisääntyneet sen jälkeen kun liberaalipuolue
tuli sivuutetuksi haliiluspukilta. Tässä sellaisenaan ei ole mitään i h ­meellistä,
sillä rahan arvon alenemisen vuoksi ovat kaikki hinnat
kohqnneet, myös opetustyön hinta. Sitäpaitsi on vielä maakunnan
väkilukukin suuresti lisääntynyt. Selvää siis onj että doUarimaäräi-sestiovat
lisääntyneet myös maakuntahallituksen opetusmenot — k u ­ten
ovat suuresti lisääntyneet ne tulotkin, mitä maakuntahallitus kis--
koo verojen muodossa kansalaisilta.
Koulumenojen dollarimääräinen lisääntyminen ei siis sellaise­naan
sano vielä mitään.Mutta tocypuolue on antanut pyhän lupauk­sen
siitä, että se maksaa kunnille SO prosenttia koulumenoista. T o ­tuuden
vuoksi on myös sanottava,, että alkuaikoina toryhallituksen
"avustusmäärärahat lähentelivätkin tuota SO prosentin rajaa. Mutta .
Ontarion toryhallitus on vuosi vuodelta sysännyt entistä suuremman
osan opetusmenoista miltei vararikkoMlaan ajettujen kuntien kannet­tavaksi,
kunnes tällä kertaa Frostin hallitus maksaa ainoastaati 17
prosenttia kansakoulujen ja 19 prosenttia ranskankielisten koulujen
imenoista. Eikä tässä kaikki. -^läakuntahallitus ylpeilee siitä "avus­tuksesta"
mitä se antaa kunnille uusien koulujen rakentamisessa. M u t ­t
a samalla kertaa on rnaakuntahallitus luokitellut "•ylellisyyslaitok-s
i k s i " voimisteluhuoneen, tarkastajan huoneen, kotitalousoppihuqi-heen,
käsityöhuoneen-— joita kaikkia nykyaikaisissa kouluissa tar­vitaan
— j a joiden rakentahiiskustannukset joutuvat suuren velka­taakan
alla huokailevien kuntien maksettaviksi. -
Vahinko vain, että toryhallitus j a torypuolueen pääpaavi Onta­riossa
käyttää* sadunkertojfilahjojaan yrityksiin Ontarion' • ihmisten
harhauttamiseksi vakavissa j a tärkeissä asioissa.- ; - - V f
Onni sensijaan bn, iettä toisin kuin Leackockin päivinäMariposan
vaaleissa, tällä kertaa ön Ontarion vaaleissa ehdokkaina suuri määrä
koetelluja kansan miehiä j a nalsiäy jotka eivät ole sidottuina vanhojen. :
puolueiden puoluekoneistoon, mikä tekee kaikista edustajistaan suur­pääoman
käytettävissä olevia itsetähdottomia äänestyskoneen osia.
Me uskomme myös, että lehtemme lukijat osaavat omilla äänes­tysalueillaan
eroittaa jyvät akanoista j a antaa huutia sekä satujen
kertojille että heidän paikallisille sätkyäijilleen.
Me uskomme, että hyvää tarkoittavina kansalaisina täkäläiset
maanmiehemme osallistuvat nyt käynnissä olevaan vaalitaisteluun ja
tekevät kaiken voitavansa asiain kääntämiseksi parempaan päin
näissä vaaleissa — auttamaan sitä, että suurpääomaa edustava ja
s$n p i l l i n mukaan tanssiva torypuolue vapautetaan hallitusvastuusta,
j a että toryjen asemesta valitaaii lainlaatijakunnan jäsenyyteen todel­l
i s i a kansan miehiä j a naisia, joiden sydämellä on Canadan j a ennen­kaikkea
Ontarion edut..
Mitä muut sanovat
Tlfcdoittae-iaa Pariisin sopimusten
; ratjfjoImiJKSta touJtokuun viidennen -
\ paivan iltana, Ranskan näköradion;
\ eräs komentaattori sanoi: «tkl. Piney;
I lähetti tervejj^dy^jysensä kansien Hlt- :
' lerille."
Mydhemmln saatiin kuitenkin tie*
tää, että M, Pinay onnitteli kansle- ;•
ri Adenaueria. Eminmalnittua kans* |
lerla onnitteli Laval aikanaan. '
-^L'Humanite, toukok. 6 p. 1955. i
Tämä ei saa toistua
Outokunipu-yhtiön
kaivannoista saatu
miljoona tonnia
Kynuacneo roolia sltteD JEOJT'
J M J U S {»rlanxnUi valitcl keOiuU'
deftMii vifalUsen vgltocsttnnnap
(utusdmuMO Boebeniraldiii fceskf-tyslebrUn
nnatamaa päitraa «en
Jälkeen kun tjoo leiri oli vaJlaUo.
Valtuoskant» jnUcsisi rspoitin
näkemästään Valkoisen Kirjan
Moodossa^ Nykyisin, ktin muuta-mai
politiikot yrittävät antaa UD>
delleen aseet käteen natslkenraa-leille
Ja kMkltyslelrien vartijoille,
on tarpeen kerrata tuota raport­tia.
Julicaisenune sen pääosan
seuraavassa:
t vittaytyvä saastaisuuu;. Ha^oamisti- | "BAfBAALA"
' Jassa olevien ruumiiden ja salrauk- | ^. Saxnantolsta ahtautta oi» ollut
sien löyhkä leijaili kaikkialla Jeiri- Imyäs lelrinlohko n:o 6J:ssä. Jota oli
! 1. LÄhdimme Lontoosta lentokorieel;^
i la perjantaina, huhtikuun 20. päivänä
1 iltapäivällä. Saavuimme edelleen
Helsinki. — Suomen valUon omis- j lentäen Weimarlin seuraavana aamu-taman
Outokumpu Oy:n viinie vuo- |na ja olimme perillä Buchenwaldirj
tien virallinen voitto oli 377.6 m i i - , keskitysleirillä klo 11 aamupäivällä
joonaa markkaa eli 43.7 milj. mark-i lauantaina. ,21. päivänä huhtikuuta,
kaa Vähemman kuin vuodelta 1953.: 2. Buchenwaldin keskitysleiri sljait-
Tämän Iisaksi oli yhtiön omaisuus jsee kumpuilevassa, taajan metsän
kasvanut edellisestä vuodesta 616.7 j peittämässä maastossa noin neljän-miljoonalla
markalla. Maksetut työ- nestunnin automatkan paassa Wel-paikat
tekivät 1.420 miljoonaa mark- "arista. Se perustettiin v. 1934
k&yietty Jonkinlaisena alkeellisena
sairaalana pääasiassa tuberkuloosia Ja
punatautia poteville vangeille. P a -
uiaeen yM. ^ras ensimaä^istä xaiS'
la i u k u l s i s ^ parakeista, joissa kävim­me,
oU parhaassa kunnossa. Se oU
Jaettu pieniksi kopeiksi, joissa oU « e - rakki oU n. 60 Jalkaa pitkä j a 24 j a l -
menttilattjat ja ikkunat. Neljää niis- kaa leveä. Siellä olleiden sairaiden
ta,Selittivät amerikkalaiset sotilasvl- ["normaalinen" lukumäärä vaihteli
ra.nomaiset meUle, oU käytetty kor- i arviolta 700—1,300 hankeen. Samaji-keamman
arvoasteen omaavien van-j laisiin hyllylokeroihin isijoltettiip
täälläkin neljä, viisi tai kuysi miestä, |
joukossa sellaisia^ jotka oli'yastllcään;^
Kien porttolana; nailla vangeilla oU
eniaisia esimiestehtäviä, erikoismuo-na^
annokset sekä muita etuja muihin
vankeihin verrattuina; heillä oli lupa
ptöUytya siellä kahdeksikymmeneksi
minuutiksi kerrallaan. (Yleensä B u c -
henwaldin keskitysleiri oli tarkoitettu
amoastaan miehiä j a poikia varten.
Tahan porttolaan naiset oli tuotu toi­sista
keskitysleireistä, joissa heidät
oh uhkailemalla Ja lupailemalla p a ­rempaa
kohtelua saatu taivutettua
ryhtymään prostituoiduiksi:; lopuksi
kaa. Henkilökunnan koko lukumää­rä
nousi 3,529:ään. Yhtiön toiminta­vuoden
liikevaihto oli 6.196 miljoonaa
markkaa oltuaan v. 1953 pienempi,
5,894 miljoonaa markkaa.
Outokummun uusimmat tuotanto­laitokset,
Keretin nostotomi Ja rikasr
tamo: Outokummussa sekä Vlhanr
nin sinkkikaivos, aloittivat toimin­tansa
toimintavuoden loppupuolella,
tansa toimintavuoden loppupuolella.
Kaivosteollisuus Nivalassa lopetet­tiin
toukokuussa sikäläisen nlkkeli-kuparimälmin
tultua loppuun louhi­tuksi.
Orijärven kaivoksella toimin­ta
kohdistui pääasiallisesti vanhojen
hylkykasojen uudelleen käsittelyyn,
ja malmin ehtymlsen vuoksi oli tääl­läkin
joulukuussa tuotannollinen toi­minta
toistaiseksi keskeytettävä. A i -
Jalan, : Metsämontun Ja Ylöjärven
kaivoksilla jatkui malmin louhinta
Ja rikastus entisellään,
Outokumpu Oy : n malmlk^lvos-ten
tuotanto nousi toimintavuotena
noin 1 mllj. tonniin. Kuparituotanto
oli 21,365 t, oltuaan V. 1953 19,789 t.
Päätuotteen, kuparin, Iisaksi on sivu­tuotteena
valmistettu rlkklklisu-,
sinkki-, lyijy- Ja wolframlrikastetta
sekä metallurgisissa laitoksissa kupa­r
i - Ja nikkellsulfaattla, kultaa, h o ­peaa,
platinametalleja Ja seleeniä.
Valssi- j a vetolaltoksen tuotteita val­mistettiin
11,756 t, vuonna 1953 7.975
tonnia.
Asuntotalojen
rakentaminen
Moskovassa
Moskovassa suoritetaan suiurlsuun-taista
asuntotalojen rakennnusohjei-maa
— ja asuntojen rakentaminen l i ­sääntyy
jatkuvasti, sanotaan Neuvos­toliiton
Ottavvan-lähetystön uutis-bulletmissa
Ja selitetään asiaa ,
Vuonna 1951 saivat Moskovan asuk­kaat
735.000 neliömetriä asuintilaa,
vuonna 1952 he saivat 782.000 neliö­metriä,
V. 1953 812 000 neliömetriä Ja
vuonna 1954 he saivat 910,000 neliö­metria
uusia asuntoja.
(Yksi neliömetri oH 10.764 neliöjal­kaa.
Keskikokoisen asxmtoykslkön
pinta-ala on noin 40 neliömetriä.
Tässä on kuitenkin huomioitava, että
Neuvostoliitossa jätetään asuntojen
pinta-alasta puhuttaessa pois keit­tiöt.;
kylpyhuoneet ja käytävät.)
Vuonna 1955 valmistuu Moskovassa
l.OCOOOO neliömetriä asuntotilaa. .
Tämä tarkoittaa käytännöllisesti
katsoen sitä, etta vuoden kuluessa r a ­kennetaan
250 kahdeksankerroksista
asuinrakennusta, missä on 28,000
asuntoyksikköä kaikkine mukavuus-laittemeen.
Jos nämä talot rakennat-,
täisiin yhden kadun varrelle, niin sil­tä
tulisi 11 kilometriä pitkä katu ja
kun näihin asuinrakennuksiin lisät­täisiin
vielä rakennettavat koulut,
elokuvateatterit, lääkintälaitokset ja
Listen huoltopaikat. puistot ja kukkar
istutukset, niin tästä ;kädusta tulisi
18 km. pitkä (1 maili oh 1.6 km).
K u n sanotaan, että rakennetaan
S.CCO 000 neliömetriä asuintilfca ja
sitä vastaava määrä kul;ttuuri- ja
muita laitoksia, niin se tarkoittaa,
että yhden ainoan vuoden aikana r a ­kennetaan
kokonainen kaupunkL^jon-ka:
asukasluku on 140,000—150,000.
Varsinaiset leiriparakit ovat puusta
rakennettuja Ja karkeatekoisia, niissä
on maalattia Ja saniteettllaitteet
puuttuvat kokonaan (käymälöinä pn
maahan . kaivettujen kuoppien ylle
paalutettuja riukuja). Siellä on myös
muutamia v a n k k a rakenteisempia,
kaksikerroksisia tiilirakennuksia. L e i ­r
in pääportin yläpuolella on kirjoitus:
"Recht Oder unrecht — meln Vater-land".
("Oikein tai vaarin — mmun
isänmaani".)
3. Leirin kokoa osoittaa, etta siellä
on asunut, sen ollessa laajimlllaan, n .
120,000 Ihmistä. Huhtikuun 1. päi­vänä
1945 leirin vankUnäara oli 80,813.
Muutamaa päivää ennen amerikka­laisten
tuloa (11. huhtikuuta 1945)
natsit kuljettivat pois suuren vanki-joukon,
jonka suuruudeksi arvellaan
18,000—22,000 ihmistä. Muutamat
niistä, jotka he tahtoivat kuljettaa
pois, "koska nämä tiesivät liikaa", on­nistuivat
piiloutumaan. Oli mahdo­tonta
arvioida edes lähimainkaan
prosenteissa, paljonko en kansalli­suuksia
olivielä Jäljellä leirissä; tapa-sinune
monia juutalaisia j a ei-juuta­laisia,
saksalaisia, puolalaisia, unkari­laisia,
tshekkejä, ranskalaisia, belgia­laisia,
venäläisiä ja muita kansalli­suuksia.
Erään antifasistisen komi­tean
raportti. Joka meille näytettiin,
osoitti, että
niiden lukumäärä, jotka huhti­kuun
1. päivään mennessä olivat
kuolleet tai tulleet tapetuiksi
Buchenwaldin leirissä (tai välit­tömästi
poiskuljetuksen jälkeen ,
Buchenwaldin alaisissa "ieloltus-leireissä")
oU 51.573 — ja näistä
ainakin 17.000 tammikuun L päi­vän
jälkeen 1945.
Leiri on nyt avattu Ja Joukko sen
heidätkin kuitenkin tapettiin.) Arne-,
nkkalaisten. saapuessa he löysivät
tasta porttolasta viisitoista naista,
jotka siirrettiin Weimarin ponnesta-^
nn hoiviin. Tämä parakki oli yksi
niista, Joista Dll nyt muodostettu t i l a ­päisiä
sairaaloita vaikeampien n a l -
knntymlstapausten hoitamista var­ten
Useat eivät kyenneet enää :pa-humaan.
JHe makasivat puolttior-roksissa
tai senrasLvat meitä ^ t -
seellaan. Toiset heistä saattoivat
jo puhua, he näyttivät Jiaavojaan
. ja kammottavia arpia Jamhje-vammoja,
jotka olivat aiheutuneet'
lyönneistä ja potkimisesta. He
makasavit lattialla vannpeite sekä
allaan että peitteenään.
K a i k k i he olivat äärimmäisen näl-kuntyneessä
tilassa. Amerikkalaiset
lääkintäviranomaiset kertoivat meille,
etta kuolleiden päivittäinen luku­määrä,
joka oli ollut sadan paikkeilla
heidän saapuessaan, o l i meidän vie­railuumme
mennessä saatu alentu­maan
35 vainajaksi palvaa kohti. T a -
-vallisin puku oli repaleinen paita ja
puuvillakankaiset liivit tai takki, jon­ka
helmasta pistivät esim reidet, pak­suudeltaan
tavallisen ranteen vahvui­set.
Muuan: puolialaston luuranko,
joka kompuroi vaivalloisesti pitkin
kaytavaa eteenpäin kuin puujaloilla
liikkuen, pysahty miedat; nähdessään
hymyili ja tervehti. Valtuuskuntam­me,
lääkärijäsenet ilmoittivat käsityk­senään,
että — huolimatta siltä holr
dosta, jota vangit nyt saivat — tietty
prosenttimäärä heitä ei tulisi jäämään
henkiin Ja vielä suurempi osa niista,
f jotka säilyisivät hengissä, tulisi todenr
näköisesti lopun ikäänsä potemaan
yleista heikkoutta ja sairauksia. Täs­sä
parakissa tapaamiemme ihmisten
joukossa oli useita kirjailijoita ja yli­oppilaita
seka muuan -Ranskan yleis-vangeista
lienee poistunut sieltä omin ] esikunnan ulkomaantoimiston jäsen.
avuin. Natsit'olivat paetessaan Jät­täneet
jälkeensä yksityiskohtaiset lei-riasiaklrjat.
niiden Joukossa myös
Joka oli vangittu Varsovassa.
6. Tavalliset parakit, jolta naimme,
olivat molemmilta sivuseiniltään Jaet-vankieri
nimUuettelot. Meidän käy- s tu puisilla "hyllyillä" neljään kerrok-,
Räkennus^r^tecdlisuuden
upsi tuotaifi^ölaitbs
' '^Segezhikssa, kaLCJi^is-Suomalaises-sa
tasavallassa'rakehne^aari nykyisen
puutalo tehtaan viefreen rakennusaine-teollisuudeh
uutto.lxiotaiit^ 50
;-hehtaarih alalle rakennetaan rauta-betonirakenteita,
fibroliittia. liimattu­ja
puu^lkkeja. pajavalmistelta, irau-doltuksla
ja muita tuotteita valmis-taviatyöosaqtoja.
;
Tuotantolaitoksen päärakennukset
on J o saatu vesikattoon ja kattilahuo­neessa
asennetaan paikoilleen höyry­kattiloita/
Laitos tulee käyttämään laajalti
palkallista raaka-ainetta: kiveä, so­raa
Ja hieldcaa, sahateollisuuden Ja
puutalotohtaan tuotantojätteitfa.
Kuluvan vuoden tolsefla' neljännek­sellä,
saadaan laitoksen eiutmmäinen
vaihe valmiiksi. Jossa alkaa tuotteiden
valmistaminen, .
dessamme Siellä ei kuitenkaan ollut;
vielä mahdollista ryhtyä vertaamaan
nimiluetteloa nuhin vankeihin, Jotka
olivat leurlssa edelleen; amerikkalais­ten
laäkintaJQUkkoJen on ollut luon­nollisesti
keskityttävä ensi tyokseer^
leirialueen puhdistamiseen seka van­kien
ruokkimiseen ja lääkintään
(puhdistamista vaativat myös osal­taan
saksalaiset ympäristön sivu-liasukkaat,
jotka olivat Joutuneet päi­vittäin
katselemaan, mita heidän n i ­missään
ja heidän keskuudessaan
tehtiin.)
EI S0TAVANKEJ.4
4; Vaikka leirin asukkaita tavalh-sestl
nimitetään "vangeiksi" el heitä
ole sekoitettava sotavankeihin. He j a ­kaantuvat
kolmeen pääryhmään: (a)
poliittiset vangit seka Saksan juuta­laiset,
(b) ne Itävallan, Tshekkoslo­vakian
ja Puolan ym. maiden alueilta
vangitut poliittiset internoidut Ja juu­talaiset,
jotka Joutuivat natsien kasun
Kolmannen valtakunnan aloitettua
muiden maiden valloitukset, seka (c)
vuoden 1940 jälkeen en vallatuista
maista Saksaan kuljetetut orjatyöläi­set.
Myös iirittejä oil ollut leirissä
koko ajan; erään, arvion mukaan
"muutama tusina". Miltei kaikki oli­vat
siviili-Ihmisiä. Meille kerrottiin
ranskalaiisesta l a s k u varjojääkäristä
luutnantti Maurice Pertschulcistä, j o ­ka
Joutui vangiksi v. 1943, kuljetettiin
siviilivaatteisiin puettuna Compieg-nestä
Buchemvaidiin Ja hirtettiin siel­lä
vähää ennen amerikkalaisten jouk­kojen
saapumista. Saimme myös to­distuksen,
jonka olivat allelcirjoitta-neet
eskädroönanpääilikkö P. Yeo-
Thomäs, kapt. Harry Poöle ja liiutn.
Stephane Hessel (Ranskan sotaminis-terlöstä)
ja Jossa he selittivät leirissä
edelleenkin oleskelevien entisten van-
Icien. Dortmundista kotoisin olevaji
Heinz Baumesterih Ja wieniläisen t ri
Eugen Kogonin pelastaneen heidät
Joutumasta teloitetuiksi "hämmästyt­tävän
nerokkaan suunnitelman avul­la.
Joka toteutettiin epätoivoisissa olo­suhteissa."
SAASTAA; • . X ;
5. Vaikka leirialueen puhdistustyöt
olivat olleet ripeässii käynnissä Jo y l i
viikon ajan, ennenkuin saavuimme
sinne, ja leirin Olosuhteiden oli niin­ollen
täytynyt parantua melkoisesti
siitä, mitä he olivat alunperin olleet.
Jäi välittömäksi Ja pysyväksi vaiku­telmaksemme
valtava, kaikkialle le­seen,
siten, etta pystysuorat puutuet
erottivat ne erillisiksi lokeroiksi. J o ­kaisessa
tällä tavoin muodostetussa
lokerossa — niiden pituus oli n. 6 j a l ­kaa,
leveys 3 ja korkeus kaksi jalkaa
— oli viiden, kuuden miehen ollut n u ­kuttava.
Vaikka he olivatkin n i in r i u ­tuneita
Ja laihoja. Jäi heille tilaa le-r
väta vain yhdessä asennossa, kyljel­lään.
Muutamat heistä näyttivät
meille, miten se oh käynyt päinsä^
Vuodevaatteina heillä oli ollut niitä
riepuja, mita olivat kyenneet hank­kimaan.
Kokonaisia vuona näitä
lumppuja oli poltettu en puolilla l e i ­riä,
mutta parakit olivat yhäkin tayn-:
na syöpäläisiä.
leikattu. . (Laakarlvangit suorittivat,
leikkaukse*!; Uman nukutusta parakin
toisessa päässä sijaitsevalla, höylaä-mättömistä
laudoista kokoonkyhätyl­lä
'fleikkauspöydällä" toisten potUal-.
den nähden.)
Tatjoja' ei ollnt täälläkään. J>u-
..natautipotilaiden ulostukset va­luivat
lokerosta toiseen. MlkäU
Jbeneissäolevfila oli kylliksi voi-
: >mia, be työnsivät kuolleet loke­roistaan
keskikäytävälle. Boumiit
fcootlin joka yö parahin toiseen
-päähän tehtyyn lisärakennukseen,
Josta ne aamuisin kerättiin :eri
parakeista sDoritetim keräyksen ;
yhteydessä vankknreilie ja vietiin
'joko krematorioon poltettaviksi
lai — milloin nUtä tarvittiin
havaintovälineiksi — natsilääkä-
'jrien patologiseen laboratorioon.
8. Monet 'tavalliset vangit työsken­telivät
l e i r in lähellä sijaitsevassa am-
'mustehtaassa tai kivilouhoksissa. Nä­mä
salvat enemmän kuin perusan­noksen
muonaa. Joka käsitti kulholli­sen
vetistä keittoa j a palan kovaa
leipää päivää kohti . . .
Lasten, samoin kuin nuorukaisten­kin/
oli työskenneltävä vahmtain 9
tuntia päivässä, j a seitsemänä päivänä
viikossa; Meille kerrottiin etta lei­rillä
oli vieläkin n. 800 lasta. Muuan
14-vuotias poika nimeltään Abraham
Kirchenblat, kotoisin Radomin kau­pungista
Puolasta, esitti meille asialli­sen
ja järkyttävän todistajalausun­non:
hän kertoi, miten oli nähnyt 18-
vuotiaan veljensä ammuttavan hen­giltä
ja vanhempansa vietävän pois,
kuten hän arveli, "krematorisoitavik-s
l " ; hän ei nähnyt heitä enaa milloin­kaan
senjälkeen.
9. Ruumishuone käsitti kaksi ker­rosta,
pohjakerroksen Ja kellarin.
Kellarikerrokseen johtivat jyrkät k i -
viportaat, joiden vieressä oli kouru,
j ( ^ yläpäässaan päättyi laskuluuk-kuun;
tästä luukusta, meille kerrot-tim,
syostlln niskoittelevat tai hyö­dyttömiksi
käyneet vangit alas j a te­loitettiin
heidät talla tavoin. Hirt­täminen
näyttää olleen tavallisin tap­pamistapa.
-Hautauspaikalla, lähellä
valkeaa tuhkakasaa, oli hirsipuu; kel­larissa
naimme semissa vahvoja kouk­kuja,
noin 8 jalan korkeudella laihas­ta
seka toisen hirsipuun. Meille ker­rottiin,.
että koukkuja oU ollut aikai-,
semmin neljäkymmentä, mutta että
natsit olivat kiireesti irroittaneet
useimmat niistä ennen pakenemis­taan...
Meille näytettiin valtava puinen
nuija, pituudeltaan suunnilleen
kaksi jalkaa. Jolla kerrottiin lyö­dyn
hengiltä ne. jotka muuten
kuolivat liian hitaasti. Nuija oli
kauttaaltaan veren tahrima.
Ruumat kuljetettiin kellankerrok-sesta
pohjakerroksen krematorioon
suurikokoisella sähköhissilla (saman­tapaisella,
joita sairaaloissa käyte­tään
pyörillä varustettujen paarien
siirtämiseen; kerroksesta toiseen.)
Krematorion ulkopuolella olevalle p i ­halle
tuotiin vankkureilla tavalliset
ruumiit Jotka olivat kerätty punatau-tlsairaalasta
ja muista parakeista: ja
Edward Bain, LPP:n ehdokas \Vest
Algoma piirissä
vanlckurit olivat olleet aina "täyteen
pakattuja". Ruumiilta oli useimmi­ten
riistetty vaatteet, tavanomainen
sinivalkoraitamen vanginpuku. Tut­kimme
viimeiset Jäljelle jääneet näis­tä
vankkurikuormista, jotka odottivat
vielä erillisiä hautauksiaan. Kenraali
Eisenhower oli 'henkilökohtaisesti
määrännyt, että amerikkalaisten v i ­ranomaisten,
on • velvoitettava ympä­ristön
asukkaat huolehtimaan näiden
hautauksesta omin käsin.: Ruumiiden
hajaantumisprosessi oli jo alkanut,
mutta mikään merkki, minkä saa­toimme
havaita, ei viitannut siihen,
etta heidän loppunsa olisi'ollut väki­valtainen;
kaikki näyttivät, päätellen
heidän äärimmäistä nälkiintymistä
todistavasta ' ulkomuodostaan, kuol­leen
joko nälkään tai tauteihin. K r e ­matorioissa
naimme rivin tehokkaita
holviuuneja, joissa jokaisessa oli vielä
Jäljellä:kälkkiutunelta kylkiluita, pää­kalloja
j a selkärankoja.
10. Meille kerrottiin natsilääkärlen
vangeilla suorittamista. tieteellisistä
kokeista: vankeihin oli esim. istutettu
lavantautia tarkoituksena saada heis­tä
seerumia. Tästä emme kuitenkaan
saaneet mitaan selvaa Ja kiistatonta
todistetta. Me näimme laboratorion,
jossa lasipurkeissa oh suuri määrä |
erilaisia ihmisruumiin elimiä lääke­tieteellisinä
näytteinä. Laboratorion
ja muiden lääkäreiden käytössä ollei­den
huoneiden seinät oli koristettu
kuolinnaamioilla, joita — kuten meil­le
kerrottiin — oli otettu "mielenkiin­toisimmista
vangeista"; useiden p i l r -
testa saattoi lukea oppineisuutta ja
hienostuneisuutta.
Meille esitettiin todisteita siitä,
että useita erilaisia sterilisoimls-kokeita
oli suoritettu juutalaisilla.
Kaksi Joukostamme-vietiin ame­rikkalaiseen
tllapäissairaalaan ^ta­paamaan
erästä Puolan juutalais­ta
potilasta; hänen ikänsä oli 29
vuotta ja vanklnnmeronsa 23397;
hänet oli leikattu sterllisolntltar-koituksessa
ja asianomaiset saat­toivat
nähdä arvet ja todeta, että
vangilta oli leikattu vasen kives..
? ' ^ 1 I
KAI
Vleii
koon : i
kulutit
valta s
— M
nut?
vuotta.
— K
leirelssi
jaltsevi
mät k
miehet
näyttä!
sa. vai:
heidän
Muuan
Englah
19-vuoi
useanu
han oli
muuan
työtä 1
pitämä
nen kä
112. K
l y y s i l l i
git ollv
sia kesi
vaittav
lullises
pumise
maalat
muilla
joissa :
tettiin
tustaul
v in m
sekä de
nei«to
Iistä. ]
hirsipu
Hitleriä
rustetti
kuoltav
On r
epäitse
rittaa
km'täe\
ja maj
' Tutusti
oleviin
keiden
ta nul
ei enai
maaha
sesti V£
Kokeen muiden uhrien kerrottiin
kuolleen; ja olemme vakuuttuneita
silta, etta juutalaisten hävittäminen
teloittamalla ylittää monin verroin
ne pyrkimykset, joita on tehty, heidän
havittamisekseen kastratlon avulla.
Meille kerrottiin, etta rouva Koch,
leirin saksalaisen komendantin vaimo,
kokosi ihmisen ihosta valmistettuja Lordi
kapineita. Me saimme nahanpaloja, — Ton:
jotka Sir Bernard Spilsbury on .sit- Archba.
temmin todennut olevan ihmislhoa tlivl) -
Yksi naista palasista oh selvästikin^ — Ness
tarkoitettu osaksi lampunvarjosinta. S. Sidj
l l . E r a s tiheimmin toistuneita niis- lue) —
ta todistuksista, joita vangit meille nen) —
antoivat, oh heidän vakuutuksensa miehne
siita, etta olosuhteet muissa keskitys- puolue)
mmmmmmmmmmmmämmmmammdmmmmmmm
13.
portti
toma:
toma:
poista
reakti
tumai
lopuk
harki
tyksei
distei
. kään
dissa
tettu
nytta
kuuki
teen,
see se
jaa, I
loink!
mitä
enwai
vaiva;
sinan
Ostakaa ilma-almanakka
Oikeastaan emme tiedä varmuudel­la
sanoa. Josko sellaista jaloa tieto­kirjaa
on olemassakaan kuin Ilma-'
almanakka. Mutta sen kyllä tiedäm­me,
että sellaisia almanakkoja, joissa
sanotaan minkälainen ilma- irilriäkln
viikkona J a päivänä on, myydään
maailman jä myöskin Canadan mark­kinoilla...;
Mikä onkaan parempi kuin sellai­nen
vvaatlmattoman kokoinen kirja-pahanen
taskussa. ; '
K u n esimerkiksi suunnitellaan ke­säloman
järjtetämlstä niin ei muuta
kuin kalvetaan almanakka taskusta
Ja kurkistetaan millä viikolla on pou­taa
ja järjestetään loma siksi.
Kaikkihan siinä määritellään, pou­tien
Ja sateiden llsäkai myöskin läm­pimät
ja kylmät päivät.
Yksimpä kalareisiiakln suunnitel­lessa
sellainen tietokirja on korvaa­maton"
vehje;'.. V;.''
J a entäs iilkollmajuhlien järjestä­misessä.
Siinä se maksaa; painonsa
kultaa. Ajatella, ei tarvita mitään
sadevakuutuksia eikä multa varotoi­menpiteitä.,
;•;
Jos on lilkemiesnajua, n i in el muu­ta
kun ottaa henunetin suuren vakuu­tuksen,
juhlaa varten j a järjestää sen
sadepäiväksi, joten tienaa sitä sillä-k
l n tavalla.
Jotkut viisaat kyllä asettavat koko­naan
kyseenalaiseksi koko limojen
ennustamlstouhun.
.Väittävät nähkääs niin; että sellai­set
almanakat esim. Canadassa teh­dään
koko Cänaxiäa varten j a tuskim-pa
koskaan sattuu niin, etta koko Ca-'
nadai!«>a olisi samalla kertaa hiottavan
kuuma auringonpaiste tai ankara, k a -
tosade...., •'
' iMUtta mitäpä me noista, heikkous­koisista,
uskotaan vään. että kyllä,jjSe
palkkansa pitää mikä on präntätty.
Ennen vanhaan aikaan • päiniettilh
Saksassa — elikä painetaan vieläkin
— koko ShuXM^paä varten'sääkalen­terit
tai alinanakati,
Niissä n i i n ollen ennustettiin JUxuri
saniarUalset limat esm.' suomella
i t a U a i i e . , . ' ; / V f ^ / •
Sellaiset erinuitukset; 'pitivät tie-"
•tenkin juuri ylitä' sähtiileen paik­kansa
k u i n tämänkin mäan^^almaiiäk-kojen
ennustukset, että josaakln' a l ­l
ia slUoih tällöin osuivat paikalleeh.
V Niinpä almanakan omistaja saat-taalkin
joiskus (vetää sen epäilijän no­kan
eteen jä sanoa, ^ että katsoppas
nyt, kyllä se k i r j a vaan tietää.
S i l l o in kun ennustus ei pidä paik­kaansa
— asllaisia päiviä oh ainakin.
90 sadasta - T ollaan n i in kuin ei sel­laista
'säiden eimustuskirjaa olisi­kaan..''.'
Mitäpä rupeaisi sUlöIn r näyttele­mään.
Tiedemiehet — mutta inilä ovat tie­demiehet
ennustajiin ja tähdistä l u - '
kijoihin verrattuna — jotka ovat
omistautuneet saatutkimuksllle ja
joiden tutkimuksia varten on raken­nettu
aina napa-alueelle raakka h a ­vaintoasemia,
uskaltavat väittää tuol­laiset
ennustukset kokonaan nauret­tavaksi
touhuksi.
Heidän miehplteidensä mukaan ei
muka Ilmoja voida ennustaa tieteelll-"
s i in havaintoihinkaan nojaten kuin
korkeintaan pari päivää eteenpäin.
Eikä ehdottoman varmasti niinkään
•pitkälle.
: iMutta eihän tiedemies ole mikään
ennustajan rinnalla!
Nämä asiat tulivat tässä mieleem­me
näiden viime päivien kylmien v i i ­mojen
aikana.
Muistui näet mieleemriie, kuinka
Camkdan fäätiedoltustoimlsto ^ j u l k a i ­si
jlari kohne viikkoa sltteh' iilfceln
kartiapiirrpksella vahvistetun rsääen-
;nus4iicsen, Jonka mukftiii' kbko'''Cana-dassli
p i t i olla 30 päivän ajan tayallis-mplmämpää.
' .
inJntf Aöai&dän 'kesä
lormaaliä huomattavasji lämpi-
,pi, suurten järvien alueella jon­k
in 'verran radetta mutta (kuitenkin
lämmintä Jä yleensä kaikkialla läm-pöiseihpää
kuin normaalinen keski-lärnpö.
; ••.,,.-.'
Se ennustus ei pitänyt paikkaansa,
mutta' tosi on, ettei spn vältettykään
n i in tekevän. Se o l i vain olettamus.
Oikeastaan timtuu, n i i n kuin pitäisi
uskoa niitä, Jotika sanovat, että Joka
eimustaJUn luottaa hänellä pitää olla
enemmän onnea kuin järkeä. '
Ennen '.kaUfel|ea hänen täytyy olla
hyvä unohtamaan ne kerrat, k im en­nustus
el"'pidä »paikkaansa ja hyvä
muUttemaan milloin ennustus sattuu.
kohdan
käydä.
Tosin
meja
tuosta,
hunnin
merkit
Tuots
tellessa
k a Ihm
joltakin
tolnenk
Se ju
p i a n ; si
myöski]
Niide
konserv
kevät
mutta
vaalien
Seura
taas ui
unohta(
^erta k
nettujei
samoja
jössakii
mutta !
Saa)}!
vaaleisfl
konserv
kätukk£
riä kau
Meist
ryhtyä
j i a . pai
eheounl
vat por
vat esil
.Tässä
.pahemp
tamlsju