Vapaus, June 19, 1956

              Tiistaina, kesäk. 19 p. — Tuesday. Svme 10,1956 j
Chqpo itf J9nniib <:anadiai», Sf-
M U M »ior, e, S917. Antborized
«Kjoeoad elaoc naU fqr <he Port
OfOee Otjptttmcnt, Ottew«. 'Pub*
U M Htffde «eddy: TaaO^y»
mtraday» aod Satomajv iiy Yapaui
PBUitfiiasr Ctenpany Xtd^ at lOD-liX
EI09L.i^„W« Sa(U»t»7« Ont» Casada.
roefiboxm: Bot. Ofttee 06, «'«aM;
Editortal 0«lce OB. 4-4285. Manager
e, Sukst Editor W. EUund. aSaiUng
addre»: Box £9, Sodbuiy, Qotario.
«dveytltJuDg rate» iqjon «ppJlcatJon.
Tranalatioo fiee of ebarge.
TXliAUSHJNJfAT:
'anailasea: 1 vk, 7X10 0 fck. 3.79
3 kk, 7^
mdysvaOolaa: 1 vk. 8X» 6 kk. 4^
iwmesB3k'. l vk. ftSO 6 kk, 4.75
SYNTYA/Ȁ-
. PÄIVIÄ ,
fR. £sil», Torontosta, tAyttää to.'»'
taina; ketäkMio 2t idjvinä 70 vuotta.
Yhdjrcme dakiiliiistea tuttavalo
onnfifltolvotukKUn.
"järkeä"
Kulc» aikanaan tälläkin palstalla ttttesimme, Y K : n yhdysval;
(alainen ylipoökkö Etelä-Koreassa, kenraalimajuri Robert G. Gard
päätti luinsM rikkoen; ja kotonaan-yi^^
'siis laittomasti toimien/ keskeyttää aselepoa valvovan>komissionin
tySdunteJjyn Koreassa. Samalla tämäamenkkabinen Icenraali an­toi
määräyksen että puolueettoman aselepokomission puolalaisten
r ja'ts^dtkoslovakialalsten jäsenten täj^^
ncs$ä Etelä^Coreasta.
Silloin — kesäkuun alkupäivinä — kiinnitimme huomiota
siilienytosiasiaan/että väik tämä amerikkalainen kenraali yrittää
f'oikfwttaa'V lai^
muka rikkonut aseleposopimuksia^ niin samalla hän tunnusti avoi-niesti,
ettei tätä' syytöstä ole voitu näyttää toteen, ilmeisesti sen
vaoksi kun ad>]eposopimusta tarkkaileva puolueeton komissio ei
ole suostunut amerikkalaisten kenraalien välikappaleeksi. Siinä yh-
•tqrdesisä jouduimme myöntänmn, ^e^
K o r i l t a , vallisevasta tilanteesta paitsi se, että kenraali Gard, to-teuttiitämäityksipaollsenj
tekonsa juuri aikana;; j Kiina ehdotti
vUUtt|;ikonferens5ia ICorean^
^atkä^|oa varten ja jolloin Pohjois-Korean hallitus ilmoitti vaheAtä-vansäipuolustusvoimiaan
80^)00 miehellä ja kehoitti SyngmVn j^een»
hallltusia vähentämään samassa suhteen sotavoimiaan,
, ;,»Sett jälkeen olemme saaneet tietää, että Pentagon — Yhdysval-tainiyldsesikunta^
r^
S}r|rtjSksiään sillä, että sodan aikana Kiinan puolelta toiminect'suih-kukondlla
varustetut korealaiset lentokoneet on nyt sijoitettu poh^
joi^KoreanaIueelle«v Mitään asiallist^^
eir sib^oleltaän tapahtunut^ koska Pohjois-Korea ei ole muodostahut
m i t ^ uusia ilmavoimien yksikköjä. Yksinpä Yhdysvaltain valtio-dl^
rtmenttiktn on selittänyt, että mikäli Pohjois-Korean rikkou-muk^
ista halutaan puhua, niin "ne ovat vain, teknillistä laatua"
(Nejy./YorkHmes ke^k. H p<), ts., rajan takaa toimineer lento-voimayksiköt
on vain kotiutettu — mikäli sitten on perää tässä­kään
•'^i^ytöksessä*^ Selvästikin Yhdysvaltain korkein sotapäällystö
,oK jb jsitlotjn kestämättömässä asemassa. '
Mutta viikon lopulla tulleet uuti&ticdot osoittavat, cliä Yhdys-*
'^vaitaitf korkeimman . sotapäällystön mielettömiltä näyttävien; otteir
den' takana on sittenkin järkeä. 'Pentagon on ilmeisesti kaikkea
muuta, muttei tyytyväinen Korean välirauhasopimuksccn yleensä ja
erikoisesti tämän sopimuksen siihen koKtaan, mikä määrää, ettei
kumpikaan puoU saa aseleposopimuksen voimassaolon aikana lisätä
ja ,teliostaa asevoimiaan.
Niinpä New York T i n g i n kirjeenvaihtaja ;\nthony Lcvicro tie- .
doitti kesäkuun 14 päivänä Washlngtonista, että "Yhdysvallat ci ole
:,sitoutunut ikuisesti^sokcasti^t^^
döksiä Koreassa'». ^
5tis visseillä yhdysvaltalaisilla piireillä on kova halu tehdä
juuri Jiiin, mistä on .etukäteen syytetty Pohjois-Koreaa — rikkoa
Korean väflrauhasopfmuksen henkeä ja kirjainta.
(Mainittu kirjeenvaihtaja stlittää, että'juuri Pentagon, Yhdys-
:Va1tain'korkein 'sotajohto,vaaUi?^
komisesta, vaikka vattiodq^artmentti (ulkoministeriö) ei olekaan
siihen vielä suostunut. Mr. 'Leviero sanoo Yhdysvaltain yleisesi­kunnan'
päällikön, amiraali Arthur WJ Radfordin omaksuvan Ko­rean
kysymyksessä seuraavan kannan f
" E i ole mitään järkeä sotilaalliselta kannalta katsoen siinä, että
annetaan yhdysvaltalaisten asevoimien heikentyä. Tämä On^v
va ongelma, jolle on saatava ratkaisu. Poliittisia ja psykologisia
seikkoja oii punnittava, mutta Yhdysvallat ei saa tämän välirauha-sopimuksen
perusteella joukoilleen niitä parhaita aseita, -mitkä on
kehitetty vuoden 1953: n jälkceir . . . " "
• Mikäli voimme mr. Levieron uutistiedon todenjjeräisyyteen
luottaa, Yhdysvaltain yleisesikunnan päällikkö amiraali )(adford
vaatii siis Korean välirauhasoptmuksen- kokonaan romuuttamista,
että voitaisiin kaiken varalta antaa Koreassa oleville amerikkalai­sille
sotajoukoille atomi- ja muita joukkotuhoaseita. ',
> Juuri atomiaseiden jakamisesta ja mahdollisesta käyttämisestä ^
on kysymys silloin kuin puhutaan "vuoden 1953; n jälkeen kehite­tyistä)
uusista aseista"^ mistä amiraaURadfordpuhuu^^^y
sesU.
. Että asia näin on, se ilmenee mr. Levieron yllämainitusta, uutis-tiedosta,
missä sanotaan Pentagonin katsovan; että olkoon kansain­välisiä
sopimuksia tai ei,' Yhdysvaltain sotavoimille on varattava
parjiaat mahdolliset aseet. Tätä katsähtokantaansa Pentagon pe­rustelee
mr. Levieron selostuksen mukaan seuraavasti:
] ''^Vihollinen (?) on siirtänyt suihkumoottoreilla varustetut len­tokoneensa
(siis vain 'muuttanut eikä niitä "hankkinut" — Va­paus)
muutaman minuutin lentomatkan päähän Seoulista. Miksei
Yhdysvaltain sotajoukot saa käytettäväkseen avaruuteen asti kan­tavia
uusia ilmatorjuntatykkejä suojatakseen itsensä äkkihyökkäys-tä
vastaan? . , . Samalla tavalla. Yhdysvallat on lähettänyt armei- *
Jan 5:nnen kenttätykkipatterin varustettuna 762-MM Honest John
pommittajalla Okinawaan. Mutta välirauhasopimuksen perusteella
sitä (Honest Johnia •— Rehellistä Jussia") ei voida lähettää Ko­reaan."
"Rehellinen Jussi aiheuttaisi luonnollisesti crikoisoiigelman.
Sillä voidaan ampua atoniipommeja . . S'
Tällaiset ovat siis mr. Levieron kertoman mukaan; Yhdysvaltain ^
korkeimmah sotapäällystön halut*.
t Nyt onkin helpompi käsittää, miksi yhdysvaltalainen kenraali
keskeytti mielivaltaisesti ja toista osapuolta kuulematta puolueetto­mista
maista muodostetun aselepoa valvovan komission työn Ko^
reassa ja määräsi sekä Puolan ja Tshekkoslovakian edustajat pois- •
tumaan Etelä-Koreasta. Näyttää siltä, ettei Yhdysvaltain kor­keimman
^ sotapäällystön suunnitelmat sietlä päivänvaloa, sillä sen
tarkoituksena on romuuttaa koko aseleposopimus ainakin sikäli
.ku|n on kysymys amerikkalaisten sotavoimien aseistuksen lisäämi­sestä
ja tehostamisesta. . w
1 Lopuksi on syytä kiinnittää huo^
lainauksiin.
^^^^^^^^^^ V^^ puhutaan, että Etelä-Koreassa on niin ja näin
monen liittolaismaan muodostamat *'YK:h asevoimat'' Yhdysval­tain
korkein sotajohto esiintyy paljon a\'oimemmin ja puhuu vain
"Yhdysvaltain viholUsesta", sekä yksinoniaan ^yhdysvaltalaisten so-tavoimien?(.
oikeudesta käyttää Koreassa atomiaseita huolima^ siita^
minkälaisäa kansain^isiä sopimuksia on sillä maailmankolkallsrtehty.:
, ^' Jänkkikenraalit taitavat pebta sotapokkeria liian» avoimesti'
korttejaan jnäyttäen.
Kysymyksiä ja
vasfauksia
:Ky«yinirs; Voiko kansalnväUnen ns.
"korkeimman portaan" «Upiomaatti
olla ehdottomasti rehellinen kalkkia
kohtaan : Joiden kanssa hän joutuu
neuvottelemaan kaikenlaisista kan­sainvälisistä
. tilanteista, vaan ^ onko
hänen joskus 'oltava ns. "kaksinaa­mainen"?
Tilaaja.
Vasfans: Diplomaattien tehtävänä
on edustaa ulkomaille päin maansa
parhaita puolla jotenkin samaan t a ­paan
kuhi me tavalliset Virtaset hei­tämme
työnuttunurie nurkkaan ja
siistimme ullcoasuamme vieraskäyn^
nUle mennessämme,' Tässä mielessä/
j a huomioiden kansainvälisessä poli­tiikassa
ilmenevän Juonittelun, e i ole
niinkään kaukana totuudesta s e kuu­luisa
lausunto. Jonka mukaan "diplo­maateille
on annettu puhelahja ajar
tusten salaamista varten."
Mutta kaikesta tästä ^huolimatta
olisi väärin'omaksua.sellainen' Icäsi-tyskanta,
että "korkeimman portaan''
diplomaateilla on kuvaannollisesti s a ­noen
aIna"puukko hihassa'?>tai ^ p i ­rut
mielessä,'^ l i m s o j e n välisiä suhtei­ta
Järjestettäessä Ja selvitettäessä; on
pyytävä kiinni totuudessa. E l l e i niin
Miii oli» tehfiifi yhdymltabiseD
herramleB tsrjimiseksi Canadassa ?
tehdä, silloin ei liioin voida tyydyty
tävällä tavalla mitään ongelmia rat-^
kaista. Ei siis pidä uskoa kaikkea
mitä diplomaatit sanovat. Tol­sinaan
on terveellistä tutkia, mitä
"ajatuksia puhelahjoja käyttäen'V y r i ­tetään
peittää. Mutta diplomaatitkin
puhuvr; totta silloin kuin he :;yrit-ävät
tosbnlelessä..päästä kansainvä­lisiin
sopimuksiin erinäisten ongelr
mien ratkaisussa.
Vfitä miiut sanovat
V A N H A A " O P P I A " S A A B N A T A AN
Ylläolevalla otsikolla Urjolttaa Suor
menammattiyhdistysväen-äänenkan­nattaja,
Palkkatyöläinen; Suomessa
tapahtuvastl hintavyörystä seuraa­vaa:
.
Ktm hintarintama> on taas "pantu
liikkeelle, ovat porvarilliset lehdet a l ­kaneet
saarnata entistä tuttua ••oppi­aan";
ettääammattiyhdistyslllkkeemr.
me muka pyrkisi: nostattamaan. i n ­flaatiota.
Näin siksi, että pidämme
kiinni siitä, että ellei hlntapuolella
palauteta kuria: j a v hintojen sallitaan
edelleen nousta, on: elinkustannusten
kallistumisesta-suoritettava; palkan­saajille
hyvitys. Tätä aivan selvää
asiaa vastaan pitää porvarillinen lehr
distö tarpeellisena kiivailla,, mutta sen
sijaan se ei k a t s o— kenties joitakin
harvoja poikkeulcsla lidtuunottamatta
— olevan syytä kiinnittää vastuutto­miin
hlnnankorotuspuuhlln ja . m u u ­hun
ryhmäetuiluun mitään sellaista
huomiota^; jota inflaation .torjuminen
edellyttäisi. Tämä hUitojen rauhaan
jättäminen Ja hälyäminen „ palkoista
merkitsee tietenkin palvelusten teke­mistä
niille, jotka kokonaisuuden
eduista väUttämättä häikäUemättö-mästl
ajavat omia pyyteitään. Palk­koihin
nähden poikkeavat mainitut
lehdet sikäli, että ne antavat korkeim­piin
palkkaluokkilnkuuluvlen erlkois-vaaUmuksiUe
hyväksymisensä aina
painostusuhkauksla myöten.
KifJ, iOm STEWABT
Toraoto, — Maassamme käydään
nyfcyää/i kokolailla vilkasta ke»>
kustelua siitä onko meillä Caoar
dassa l i i a n paljon yhdysvaltalaista
pääon2aa? Onko jnaastamme muo­dostumassa
t a i muodostunut; 49. val­tio
YhdysvalloiUe? Onko taiJoUa
riittävästi canadalaista; pääomaa
teollisuutemme laajentamiseksi^ j a
jos on, n i i n miksi sitä ei ole käy­tetty?
Mitä voisimme tehdä t i ­lanteen
parantamiseksi jos V m i ­tään?
On luonnollisestikin ollut yleiset
n3*Uetona jo pitemmän ajan. että
rajan y l i on tullut ennätysmäärät
sijoituspääomia.
Mutta viime aikoina on tapahtu­nut
kaksi tapausta, jotka johtavat
tämän ongelman ratkdsemisen joh­topäätökseen
~ aina siihen 5 pis­teeseen
kunnes yhdysvaltalaisten
isännöiminen . maassamme tule^
seuraavissa liittovaaleissa keskei­simmäksi
kysymykseksi.
Ensiksikin siihen tulee vaikutta^
maan kaasuputkilinjakysymys. d 5 i
yksistään se,: että yhdysvaltalaisille,
annettaisiin < itsestään kaasu, vaan
vieläpä se, että sen jakeluoikeus an­netaan
heille siinä määrin, että ja­keluyhtiö
^on' 83: prosenttisesti -yh­dysvaltalaisten
trustien omistama
vaikka Canadan hallitus; varustaa
samat trustit kahdella kolmannel-laosalla
siihen tarvittavasta pää­omasta.
Siitä on kehittynyt kiis­tanalaisin
kysymys sitten • v ; 1942
asevelvoUisuuskysymystä Ja lukuir.
sia vuosift aikaisemmin esillä ollei­ta
rautati«kysymyksiä. - v
' Myös liittovaltion' tilastotoimisto
on julkaissut erikoisen katsauksen
ulkomaalaisiin sijoituksiin : viime
vuosikymmenien aikana Canadassa.
Macleans-julkaisun viimeisessä
rinteelJjsellä tavalla tässä tarkoi'^!
tetaan taattuja voittoja tuottavien
bondien ostamista), .
Mclean-julkaisun kirjoitus kaikes­ta
huolimatta kumoaa mr, Ij[owen
väitteet Siinä sanotaan:
'Halfitnksen tilastot osoitta­vat,
^tä canadalaisilla sääs­töillä
olifi voitu rahoittaa 94
prosenttia sodanjälkeisestä too-tantomme
kehityl^sestä^ Siitä
hnolhoatta canadalaiset ovat o-
V saUltaneet siihen tiisldn 75 pro? ^
sentihau Ja me olemme menet­täneet
kontrollin luonnonrik­kauksiemme
suurimpaan o- :
saan."
' Canadalaiset säästävät y l i m i i j ar-din
dollaria vuosittain, joten olem­me
yksi maailman säästeHäimmis-tä
kansoista.
Kukaan ei ole vielä ryhtynyt .vas­tustamaan
: yhdysvaltalaisen pää­oman
sijoittamista- Canadaan. U-seimmat
henkilöt tunnustavat, että
se oh suuresti auttanut kellitystäm­me
-viime vuosikymmenen kulues^
sa. - Mutta kun se kehittyy' siihen
pisteeseen, että meidät, omistetaan
niin sielujlisesti kuin ruumiillisesi
t i k i n , on*aika kysyä minkälaista.va­hinkoa
se aiheuttaa meille.
**Yli «O prosenU'» vienBistaiD-
' me on raaka-a'aeiden^maodos-sa
{paperipuut, rautamalmi)
tai oslttaisesti valmlstettona
(Jauhot, alomlinlbarkkoja).
Tuont tavaramme ovat miltei
samassa suhteessa osiifaisesti
tai kokonaisuudessaan valmis-lettiija.
' "Taloustieteaijät arvioivat, että
vientitavaraimme ^mukana ^ e n ee
kahden miljoonan tyCmiehen työ­mahdollisuudet"
-
Kiinan uusi rautatie
Lounais-Kllnassa on ruvettu raken­tamaan
uutta: rautaUetä Slntsuanln
maakunnap tärkeästä taloudellisesta
keskuksesta — TSuntslnlsta Gultse-houn
maakunnan pääkaupunkiin —
Ouljanlln.
XTusl rautatie tulee kulkemaan
Jantseklangln ja Utschanln yli sekä
vuorlselänteltä pitkin*, jossa se tulee
kulkemaan yli 2.000 m. yläpuolella
merenpintaa.
Parhaillaan ' rakennetaan radan
pohjaa, kahta suurta tunnelia ja s i l ­toja.
Tämän rautatien rakentamista
el ensimmäinen viisivuotissuunnitelma
alunperin edellyttänyt.
Byrokraatit saavat
kuulla kunniansa
Moskova. — Ammattiyhdistysliik­keen
äänenkannattaja Trud arvos­t
e l i ' perjantaina kirpeästi valtio­varainministeri
Arseni Svereviä
"byrokraattisista menettelytavoista"
j a sellaisen virkamiehen: "haikaile^
raättömästä painostamisesta'*, loka
on epäkohtia arvostellut
Pääkirjoituksessaan ensi sivul­laan
Trud kertoi, että ko. virkamies
-— Sergei Aleksejev.— o l i keksinyt
yksinkertaistetun kirjanpidon, .jon­ka
ansiosta osaston: henkilökuntaa
olisi voitu pienentää 20-^50 pros.
Sverev oli ylistänyt parannusta ja
palkinnut sen kelbijän. mutta kui­tenkin
jättänyt uudistuksen toteut­tamatta.
Aleksejev ja muut minis-
;teriön virkamiehet olivat avoimesti
arvostelleet häntä ja ensiksi mai­nittu
oli myöhemmin erotettu.
-T^ Meksikon lahdella sijaitseva A l a ­baman
satama. MobUe. oU ranskalais­ten
hallussa v.^1699.
numerossa kysytään johtavassa
kirjoituksessa: " K u k a todella omis­taa
Canadan? Ovatko; canadalaiset
vain armosta Canadassa?
; Myös torontolainen i Star Weekly;
kysyy: " L i i a n paljon ulkomaalaista
pääomaa?"
,CCF:n, konservatiivien j a L P P :n
johtajat kaikki vähemmässä tai
enemmässä määrässä: syyttävät >Ii-beraalista
hallitusta sellaisesta po­litiikasta,
joka : konservatiivi; Die-fenbakerin
mukaan, johtaa Cana­dan
49. valtion asemaan.
Canadan unioliittojen Gordonin
komissiolle nantamassa muistiossa:
varoitettiin vakuuttavasti yhdysval­talaisten
; tunkeilemisen, vaarasta^;
N i i n tehtiin myös lukuisissa muilta^
tahoilta ttdleissamuistioissa;
U A M M Ä S T Y T T 2 1 V I Ä
TOSIASIOITA
o Jotkut^ ;^
mat tosiseikat ovat - todella häm­mästyttäviä;
Montrealin pankin toi-,
'mesta tehtiin niistä yhteenveto; vii-,
me viikolla:
"Kuinka'suuri verrannollisesti on
ulkomaalaisten osuus Canadan teol­lisuuteen?"
Ja vastaukseksi sano­taan:
"Viimeiset tämän kysymyksen
suhteen saatavissa olevat numerot
ovat vuodelta 1953. Mainitun vuo­den
lopussa Canadan teollisuuteen
(kaivos-, öljy- j a tehdastuotantoon)
oli sijoitettu arviolta 11.5 miljardia:
Tästä summasta Canadassa asuvat
osakkeenomistajat omistivat 6 mil­jardia
j a ulkomailla asuvat $3.5 mil­jardia,
Thdysvälloissa asuvien
omistaen; viimeksimainitusta sum­masta
$4.7 miljardia;
^'Kuitenkin ulkomaalaisten kon-trollofmat
sijoitukset Canadassa
nousivat $5.9 miljardiin, josta sumr
masta on yhdysvaltalaisten käsissä
5.2 miljardia.
"Täten canadalaisten tuo­tantolaitosten
kirja-arvosta oli '
y l i puolet ulkomaalaisten käsis- :
sä, yhdysvaltalaisten käsissä o- •}•:
levän* osan noustessa 4S pro-senttiin.
»
Milteipä ainoa Canadan tuotan­non
tärkeimmistä aloista, millä ca­nadalaiset
ovat määräävässä ase­massa,
on raudan j a teräksen sekä
maatalouskoneiden tuotanto, jos ei
oteta lukuun itsestään maatalous­tuotantoa.
VÄITTEET PUOLEEN JA
TOISEEN
Jotkut väittävät että yhdysval­talainen
pääoma on välttämätöntä,,
että me emme olisi saavuttaneet
nykyistä elintasoamme ilman sitä.
Me emme muka olisi voineet tulla
aikaan ilman sitä j a että iiie muka
tarvitsemme enemmänkin sitä. :
Toiset sanovat että se on vahin­gollista.
He väittävät että cana-dalaisilla
on itsellään kylliksi pää­omaa,
että olisi parempi jos- canä'
dalaiset itse saisivat määritellä o^
man kohtalonsa. He väittävät että
yhdysvaltalainen pääoma on liian
suurena määräävänä tekijänä, kuten
esimerkiksi . kaasuputkllinjakysy-myksessä.
Yhdysvaltalaisen pääoman Canist-daan
virtaamisen innokkain kan­nattaja,
kauppaministeri Howe, j u ­listi
Hamiltonissa hiljattain ohjä-maansa
puolustaessa:
• "Pelkkä totuus on se, että canä-dalaisilla
itsellään ei ole kylliksi t^a^
haa sodan jälkeisen kehityksen rä:
hoittamiseksi. He ovat mieluuiäa^
min sijoittaneet säästönsä perinfee^;
liseen canadalalseen tapaan." ifi^
MITEN SIITÄ ON VAHINKOA?
C L C : n muistiossa Gordonin ko-;
missiolle /: annetaan': p a i i :vastausta
siihen - kysymykseen. Ensiksikin;
siinä lainataan Länsi-Ontarion yli­opiston
presidenttiä mr. Edward
H a l l i a kun hän sanoo: "Useinkin
emayhtiön omat edut. määräävät; a-layhtiön
kannan vaikka sellaiset
päätökset eivät olisikaan Canadalle
ja canadalaisille edullisia."
Tähän C L C lisää: "Välittömät s i ­joitukset
vaikuttavat i Canadan ke­hityksen
suuntautumiseen. Koska
sellaisten tärkeimpien päätösten te­ko,
'joka koskee ulkomaalaisten
kontrolloimien^
mistä tai laajentamista on riippu­vainen
itsestään^: kontrolloivista i n ­tresseistä,
on selvääkin, että ca-nadalaisen
tuotannon kehityksen
suunta , j a luonne ovat sellaisten
yhteyksien vaikutuksen alaisia.''
Se ^vahingoittaa' meitä vakavasti
eräällä toisellakin tavalla. Mcleans
osoittaa: .
"KIIHKO K A N S A L L I S ­MIELISYYTTÄ"
Sitä mukaa kun asia käy selvem­mäksi
yhä useimmat canadalaiset
osoittavat huolesihneisuuttaan —
kuten havaittiin: kaasupuikikysy-myksessä.
Puolustusasemiin ovat asettuneet
liberaalinen hallitus. Yhdysvaltain
Ottawan lähetystö (herrat Stuart jä
Merchant)^ Social Credit puoliieen
johto, pääministeri. Duplessis ja
yhdysvaltalaiset suuret rahan edus­tajat
kuten Cyrus Eaton. :
Jotkut ovat viime aikoina men­neet
n i i n k i n pitkälle; että' ovat u-hanneet
canadalaisia j a sanoneet,
j o t ta ellei he pidättäydy sellaisesta
" k i i h k o kansallismielisyydestä'' n i in
"ystävälliset" yhdysvaltalaiset pank­k
i i r i t eivät^ tule: i enää antamaan
heille pääomaa. BIr. C. D. Howe sa­noi
Hamiltonissa: .
: " V i i m e a i k o i n a on ollut kokolail­la
paljon puhetta yhdysvaltalaisten
kontrollista ehdotettuun läpi Cana
dan kulkevaan putkilinjaan. Näi­den
kiihkomielisten : yhdysvaltalais­ta
pääomaa: vastaan tähdättyjen
purkauksien jälkeen eräskin yhdys-
:valtalainen', 'joka on: esittänj^ johta­vaa
osaa läpi Canadan kulkevan
putkilinjan rakentamiseksi, lähestyi
minua ja'sanoi,' että' hän tarjoaa s i ­joituksiaan
hallitukselle tai. kenelle
tahansa hallituksen nimittämälle
henkilölle. 'Jos minä en ole terve­tullut',
sanoi hän, ' n i i n antakaa mi­nun
tietää'."
Cyrus Eaton, j o l l e ylitsevuotavas­ti
antelias DuplessisinT hallitus juu­r
i antoi jättimäiset kalleudet Poh-jois-
Quebecissa viime 'huhtikuussa:
"Mahdollisesti tulevina vuosina ei
ole niin helppo saada yhdysvalta-titomkiitft
Budapest. <^ Unkarin radio jhnoltti
äfkcttälnrta ftoticBnifn vankien aste
tufldtaao uudelleeo sekä että be saa^
vat poliittisen, moraalisen ja taloudel­lisen
byvityiosen. Lähe^csessä sek»-
tettllD Szabad Nepb> pääkirjoitusta.
Jossa sahöttiih r y h d y t töhnenpitei-sihj
eräiden sosialidemokraattien tuo-miokieD
ottamisesta uudelleen käst-teltäviksL
Lehdessä käsiteltihi lisäksi selonte­koa,
jonka työtätekevienpuohieen
p3äsibte^ Bakosi esitti ;puplueJ[obta-jlen
J c o k o u k a ^ Budapesttesa: ,i9t>ko-kuun^
is lievänä
Tässä tilaisuudessa o^itettihi^ että
puolueella Ja kekuskoroltealla oi;i sekä
halua että voimaa harkita- middleen
toimintaansa Keuvostoliitoh kommu­nistipuolueen
20^ kongressin valossa.
Selonteossa mainittu itsekitiikki on
lisännyt itelueen Jäsenten luottamusta
keskuskomitean j a puolueen Johtoon.
laista pääomaa Canadan kehittämi­seksi
ellei se edelleen saa ystäväl­listä
vastaanottoa."
T O I N E N P U O L I M I T A L L I S TA
MuttaMäcleaninkurjoittaja Peter
C. Newman, esittää asian toisen puo-;
Ien asiallisessa kysymyksessään:
"OngelmaU;keskipisteenä on tä­mä:
kykenemmekö joskus.ostamaan
takaisin' taloudellisen tulevaisuu­temme
johdon?"
Yhdysvaltalaiset öljy- ja kaasumonopoolit omistavat
myös kaksi kolmattaosaa Canadan resursseista.
Hän viittaa pulmaanune: seu-1
raavasti ^Jokainen kerta kun
myymme?osan maastamme el--
vyttäaksemme liikevaihtomme ;
kehitystä, ? meidän on . myytävä
toinen' osa elintasomme säilyttä-,
ndseksi.:^^' Olemm^
täUe:omalaätniseUe} taloudelli­selle,
polkurattaalle Yhdysval­tain
ja meidän välillä käydyn
kaupan taseen väärälle puolelle
kallistumisen taUa."
Hänellä on kuitenkin vain» k i e l ­teinen
rat'kaisu ongelmalle. Hän
selostaa, • että canadalaiset ovat
"passiivisia", sijoittajia^ jotka mie^
luununin ostavat bondeja kuin; o-sakkeita.
Bondit eivät suo min­käänlaista
kontrollia niinkuin teke­vät
osakkeet.
" B o n d e i s t a vain hyvin yksinker­taisesti
maksetaan takaisin. : Mutta
yhtiön omistajia, e i voida pakoittaa;
luopumaan omaisuudestaan ellei
yhteiskunnallisteta yhtiön varojaj
j o k a mahdollisesti ei tule tapahtu­maan;
Canadassa.; Siksi,: sanovat
jatkut taloustieteilijät me olemme
korvaaraattomasti. menettäneet kon-;
trollimme taloutemme dynaamiseen
sektoriin."
M I K Ä O N G E L B I A N : R A T K A I S U .
Onko olemassa muita ratkaisu ja
ongelmalle: kuinka siiamme johdon:
jälleen omiin käsiimme?
Selvääkin on, että tämä e i ole mi­kään
helposti ratkaistava; kysyn^s
eikä kukaan ole vielä väittänyt\tie-tävänsä
kaikkia vastauksia; Kaik­kein
l lähinnä sitä^ o l i LPPrpuolue
muistiossaan Gordonin komissiolle,
joka tutki Canadan talouden t u l e ­vaisuuden'
mahdollisuuksia:
"Tämä (canadalaisten resurssien
yhdysvaltalainen omistus) on haasr
te 'Canadalle, haaste pääoman, hai-:
lituksen, työläisten jä farmarien
voiman yhdisfZämiseksi; jotta voitai­siin
muuttaa suuntautuminen j a to­della
teollistaa Canada sensijaan
että kehitämme yhdysvaltalaista
teolUsuutta."
Mitä t u l i s i tehdä nyt jo olemansa
olevan yhdysvaltalaisen omistuksen
johdosta, erikoisestikin kun otamr
me huomioon, että Canadaan virtaa
ulkomaalaista pääomaa lähes mil­j
a r d i n dollaria vuodessa?
L P P : n muistiossa sanotaan: "Näi­den
yhdysvaltalaisten omistamien ja
Canadassa sijaitsevien teollisuuk­sien
tulevaisuus voidaan hjrvinkin
jättää kansanvaltaisen canadalaisuu-den
tahdon j a harkinnan valtaan.
"Hetikohtainen tehtävä on ryhr
tyä kääntämään takaisin nykyistä
vaarallista taloudelliseen takapajui­suuteen
johtavaa suuntautumista.
SITA
SK TÄTj
H A I N I O AMhTVB
Eräs juhlapuhuja illallistilaisu
dessa oUpubuDut jo pitemmän j
kaa, kun hän sanoi: ''Kun olen sa
nut ^Sdänbinmainioit aterian, ni
olen sitä mieltä, että jos olisin sy
nyt yhtääa enemmän, en olisi v(
nut puhua ollenkaan."
. Silloin kuului jostakin kaukaise
ta pöydästä ääni:
; — A n t a l ^ tuolle miehelle: vie
yksi voileipä.
NIINKIN VOI TEHDÄ
- . , T - - Kalle, jos menemme aviolii
toon, menetän toimenL
' -'^'—^ Voimmehan pitää asian salass
--^ Mutta miten menettelemme si
timi jos saamme perillisen?
^ — No, häneUe^me. voimme sc
kertoa. ^
Neuvottelut alettu
uudelleen ^öriitai-suiiden
sopiiniseksi
Viime lauantaina^ Canadian h
dustries Limited räjähdysaine' tel
taalla, mikä sijaitsee Nobelissa Paj
r y Soundin, lähellä,; alettiin uude!
leen neuvottelut::: yhtiön ja Unite
M i n e W o r k e r s , u n i o n välillä uude
t a : työehtosopimuksesta.:: .
Yhtiön työläiset julistivat lako]
y l i kaksi viikkoa sitten kun yhtii
kieltäytyi korottamasta tuntipoll
koja 15 senttiä, mikä on union mi
nimivaatimus.; Yhtiön taholta cl
tarjottu 4 - ^ : sentin korotusta- tui
t l p a l k k o i h i n l U n i o vaatii samaa p{
ruspalkkaa, mitä maksetaan lähcll
sijaitsevassa OrendaEngines t^l
taalla.
. ' Heti lakon alettua yhtiö julisi
sen'^olevan laiton j a Ontarion tyc
suhdelautakunta on asettunut sii
nä suhteessa yhtiön puolelle, koski
Ontarion työsuhdelain mukaan oi
laitonta julistaa ' l a k k o a ennenkuii
sovittelulautakunta: on koettanu
ratkaista työriitaisuutta. Estetuo
'mion johdosta union taholta poh
lettiin lakkovartiolinja tehtaalta n
viikko sitteen.'Konttorityöläiset o
vat lakon ulkopuolella."
' Lakkoon ryhtymiseen kerrota-ii
vaikuttaneeen; myös se, että «rä
kilpaileva' unio on yrittänyt saad;
jalansijaa tässä tehtaassa. Tämäi
union kerrotaan olevan Oil, Che
mical and Atomic Workers Uuian
United MineWoi:kers Union on it
senäinenvunio,; jonka - kansainväli
senä "johtajana j t o i m i i John ;1<
Lewis.
LAKKO PÄÄTTYI NOBELISSA ,
Eehtemmeipainoon ihennessä uu
Ustiedoissa kerrottiin, että 17 päi
vää kestänyt lakko QIL:n tehtaalk
Nobelissa?on päättynyt j a , suurir
osa yhtiön .työläisistä palasi takai
sin töihin maanantaiaamuna.: Teh
taan johto on kertonut että kaikb
työläiset otetaan takaisin: kun teb
das'saadaan takaisin,, tuotantokun'
toon. ' ' .
Union . j a yhtiön neuvotteluis»
oli myöhään lauantai-iltana sovit
tu 8^9 sentin' korotuksesta tunti
palkkoihin ja union kokouksessa
sunnuntaina, : yhtiön työläiset hy
väksyivät' työehtosopimusluonnot
sen. Tämän lisäksi . yövuorotyö-
Iäisille tullaan^ maksamaan kaksi
senttiä enemmän tuntia kohti kuin
päivävuorolaisille.
V. Acker ja Spaak
Neuvostoliittoon
BrysseL — Belgian psuiministeri
van Acker j a nlkomlnlsterl Spaak
ovat vastoneet; myöntävästi fcotr;
snmi vierailla: Moskovassa syksylr
l a , ilmoitetaan Belgian halUtos-jiiirelstä.^
— Belgiassa toimi ensimmäiset rau*
dan sulatusuunit V. 1340.
PÄIVÄN PAKINA
Kuumuuden vuoksi - naismaailmaan
Kuuma on kuin pätsisMi,;; ainakin
tätä kirjoittaessa. Ja kuumuuden-
.vuoksi'on haettava: .o pakitiaraib
naisasioista, niistä kun ei tule kuule-:
ma riitaa ainakaan' miesten keskuu­dessa.
Ja kuumalla ei viitsi hullukaan
tildellä.
Elnsinunäinen j a yksi parhain nais­juttu,
minkäallekirjoittanut muistaa
vihreästä nuoruudestaaii, on lähtöisin
koUpiiristä.' $isko-Kaisa oli siihen ai-:
kaan vasta "polven: korkuinen". Mut-'
to, hän oli ilmeisestikin kuullut jota-:
k i n "ämmistä" .ja tehnyt kuulemas­taan
vissit, johtopäätökset
: Niinpä sitten : päivänä muutamana;
t u l i . ' S i s k o kovalla tohinalla ulkoa
keittiöön j a huusi: " A i t i . äiti. minä
näin ämmäni jä pienillä kätösillään
korviensa mittaa lisäten: hän: jatkoi
haltioituneena"
kät kotvatkin."
Tytön innokas selitys aiheutti luon­nollisesti
kotipiirissä pienoista h i l ­peyttä,
mutta sitten vasta oli H o sUur
t i kun saatiin tietää, että pihaan o li
tiallut: posetiivaii j a se pilcku-slskon
ämmä" olikin posetiivik^Tyjä vetävä
— aasL
Ja sinä on näin pit-i
- M u t t a miltei yhtä hyvä juttu tuli
viikon lopulla Canberrasta,; Austra-
Uasta.
UutistietoJen mukaan on siellä syy­tetty,
että Australian pääkaupungissa
sijaitsevissa .hallituksen majataloissa
on muun: ohella^saatavissa'^myös ns.
"kutsu-tyttöjä", rramä on tietysti a i ­heuttanut
kiusallista päänvaivaa her­roille,
kansanedustajillejamidlle kor­keille
viskaaleille: Niinpä eräs labo-risti,
Rowland James oli ^parlamentin
istuimossa valittanut, että siitän asti
kun on ; tehty syjrtöksiä; Canberran
laajakantoisista sukupuoli- Ja huu-mausaine-
illatsuista, ovat. . kansan-edustajtun
vaimot vaatiinalla - vaati­neet
että he tulevat parlamentin is­tunnon
ajaksi miestensä peräänkatso-"
J a kun poliisiviranomaisten kiellois­takaan
.ei: ollut jilmeisestikään/ apua,
n i i n asiaan tacrttui itse lääminlsterin
apulainen; sir., Arthur Padden,: joka
päätti kerta kaikkiaan lopettaa puheet
"kutsu-tyttöjen raketista"'. ' Niinpä
hän s i t ^ sanoikm' pontevasti: :^1UU-käli
on :puhe~ minusta,' mtnriTf^ ei ole
koskaan ollut "kohtauksia Arttojen
kanssa, sillä minä olen puhtauden e s i ­kuva."
Että uutisen kirjoittajalla on huu­morintajua;
se- näkyi siitä, kun hän
mainitsi herroja kansanedustajia ko­vasti
naurattaneen sir Jamesin " p u h -
tauskiihkollu".
' • • •
T^mä Juttu sellaisenaan ei olisi o l ­l
u t kertomisen arvoinen: Juttu ellei
se liittyi asian: toiseen puoleen. ; •>
Me: emme halua sekaantua lain­kaan
: sir. Jamesin piihtausvakuutuk-s
i i n : j a ; suoraan' sanoen se ei meitä
kiinnosta lainkaan.
Mutta sensijaan meitä kiinnosta se,
miten: smuen yleisön silmien: edessä
eräänlaisina ^"puhtauden esikuvina?
pidetyt m i e h e t suhtautuvat: naisiin
y l e e n^
: Ottakaamme tässä yhteyc|)sssä esille
Torontosta viime viikolla tullut u u -
tistietcniisä kerrottiin, että Cana­dan
Presbyteeriklrkko on päättänyt,
jotta naisia, ei hyväksytä sen parem­min:
papeiksi kuin mainitun kirkko­jen
hallintoelimiinkään
M8inittni> kirkon piirissä on asiasta;
suoritettu 'kuolema ylelsäänestys-' ja
äänestyksen tulos osoittaa.' että 391
kirkkoa vastustaa naisten hyväksy­m
i s ^ kirkon' haUlxmon; jäseneksi ja
vain 170 kitkkoa kannattaa sitä.'M^'
t a tiaisten pa^peusolkeutta puolusti
ainoastaan 91 kirkkoa j a 458 vastusti
sitä- . ' "
: Rsimgrfcldnä, n^nfaifiiflti tässä uutis-^
tiedossa Saint Johnin (NB) kirklco,
mikä katsoo, että n a i s i a voidaan-by
väksyä kirkon hallintaan "ainoastaan
viime tingassa."
Vaikka nämä'khrkkojen korkeat vis­kaalit
eivät enää vertaakaan nalsö
avoimesti "karjaan" j a .f muuhun U-varaan*^;;
Hiin allekirjoittanut epäll»
että jos sis-tyttö olirf tällaisista asi­oista
pienenä: kuullut hän; olisi
tänytsUtä samanlaisen Johtopäät»'
sen, ndnkä hän,teki posetiivikärry^
vetäneestä aasista "änunän" suh­teen.
J a jos siskolla on vähänkin jäleO»
lalKuusaikansa:- kuumaa tempOH-manttia.
n i h i me rohkenemme yeiött
siitä, että hän sanoisi: " j a sittenlään
ei voida naisia ikuisesti sortaa!"
TäsÄ me liittyisimme siskoon, dl-lä
historia opettaa eshnerkiksi tämin:.
Mitä räikeämmin ovat vissit snun»*-
oman midiet vastustaneet työläist^
sä Järjes^miistä annnattiyhdistyiBSj
sitä varmempaa on o l l u t että tySSi-set
löytävät ennemmin tai
jaua keinot oikeuksiensa saavuttaffll-seksL
' ' ^
'Sama pitää paikkansa naisiin iSa-denl"
Naisia "kurissa" ja "ben»»
nuhteessa" pitävätkiikon miehet sai­vat
ennemmin täi myöhemmin hByv"-
ta. että he ovatkin vetäneet siitä
nastehxsta lyhennicöto- korren —
ta täivää^ odotamme sekä miesten «*
tä naisten yhteisesi hyväksi — ö or
^ k o u r a .