Vapaus, April 7, 1959

              1^1
I H Ä i | f | | i |B Telephones: Bus. Office 08.-4-4264;
Ekiltorlal^Öf ficE: ÖS^4^265>Man^
E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing
address:, Box 69,; Sudbury^ Ontario.
u(WgM>.ot .Piimlsh::^
«s secoiMi class maU by the Post
Office Department, Ottawa:^ Pub-äJauKdäyis^
äi^ byyapaus^
PublldUng Company Ltd., at 100-102
HmSt; ,W., Sudbuiy. Ont. Canada.
ÄdvertlsingsratiBssupon^appUcation,^
Translätiön^fre* öf ychsaige.,/:^^^^^ V
Canädassa:. ^ 1 vk. 8.00 6\k. 4.25
. - '3 kk.'2.50^
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: ^ 1 vk. 9.50 6 kk. 5.2fi
JJLmJLMJLgJUL<LOLg.<lflJLfc.9.,1».P
Otto Wiitasalo, Azilda, Ont., täytv
tää huomenna, huhtikuun 8 pnä
76 vuötta.i- • , , . /
Eveliina Puoliväli, Notch HUI, B.
C., t&yttSS sunnuntaina, huhtikuun
12 pnä 60 vuotta. : '
. Yhdymme' sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
mm.
te m-te-.
hm'--
p»f•/
te'-
hm--.
p-lii.:,.
m
kr
m-i
l ' -
te" m-k.::
w
IM"
SS
kbheenentävät tämän matkan 10,000-jalkaa matalammalla.
'1^5^ menettelyn johdosta noUsiviat Neu-^
: wsM^^ ylös ja lentelivät iiutistietojen
^uk^ tätä amerikkalaista konetta antaen
l^illiB: merfckeg laskeutumisesta sovitulle korkeudelle.
,; -^T^nä "leritok kaikki provökation
l^^i^et^ M että se järjestettiin sa-
, Maiiaikaisest^^ amerikkalaiset kenraalit ja amiraalit aina
sot^rEQinisteriä myöten pitivät hysteerisiä puheita Neuvosto­liiton
"tuhoamisesta". Canadalainen sanomalehtimies Philip
pejuie kirjoittikin huhtikuun 1 pnä Washihgtohin uutistie-dossaian:
"Yhdysvaltain liittolaiset kyselevät varovaisesti tä­nä,
iltana, että oliko Berliinin ilmaselkkauksen järjestäminen
j tarkoituksellinen provokatio - "VVashingtonin- niiden piirien
-toimesta jotka haluavat estää idän ja- lännen -välisen sopi­muksen?''
v'';.k^ olevat tiedot osoittavat, että Neuvos­toliiton
ja Yhdysvaltain välillä olevassa Berliinin lentoliiken­nettä
koskeyassa sopimuksessa ei ole mitään mainintaa siitä,
kuinka korkealle länsivaltojen lentäjät saavat nousta Ber­liinin
matkalla. Mutta heti sodan päätyttyä Neuvostoliitto
ilmoitti, että länsivaltojen lentokoneet eivät saa Berliinin
mätkdla noust 10,000 jalkaa korkeammalle, silla sen rajan
yläpuolella lentävät Itä-Saksan ja Neuvostoliiton koneet. Ky-syinys
on siis alunperin ollut ensikädessä turvallisuusseikois­ta
ja merkillepantavaa bn, että niin Yhdysvallat kuin muut­kin
länsivallat ovat tähän asti noudattaneet tätä säädöstä
—-• niiden lentokoneet eivät ole Berliinin matkalla: nousseet
10,000 jalan rajan yläpuolelle.
- i^i siis ole lainkaan ihme, vaikka Yhdysvaltain liittolai­setkin
kysyvät nyt, miksi Yhdysvaltain lentokone rikkoi tätä
käytännön vakiinnuttamaa säädöstä? Ei ole lainkaan ihme­teltävää
sekään, että tämä provokatio palautti Yhdysvaltain
liittolaistenkin mieliin sen tosiasian, että Washington julkaisi
Moskovan lausunnon mukaan kokonaan tekaistun "äänile­vyn"
ns. Neuvostoliiton lentäjäin keskustelusta aikana jol­loin
Britannian pääministeri Macmillan oli Moskovassa neu-
Yottelemassa.
. Pitäen mielessä ylläolevan lisäksi edellämainittua USA.n
kenraalien sotaisia puheita sekä väitöksiä siitä, ettei ydin­aseiden
kokeilujen lopettamissopimusta voidakaan tehdä,
koska ei "maanalaista ydinaseräjäytystä" voidakaan muka
todeta, tämä Berliinin lentoselkkaus tuntuu entistä enem­män
tarkoitukselliselta provokatiolta. Niinpä esimerkiksi
jThe Lon4Qn Daily Expressin Washingtonin kirjeenvaihtaja
tiedoitti asiasta, että "yhdysvaltalaisten sotilashenkilöiden
^keskuudessa vallitsee vaarallisesti räjähtäviä mielialoja. He
/kätsoyat, että nyt ori sopiva ratkaisun hetki Venäjään näh-d:
öri.'^Tämä sama brittiläinen kirjeenvaihtaja sanoo suoraan,
että eräät, brittiläiset virkailijat sanovat Berliinin lentoselk-kauksen
järjestämistä "provokatioksi". Tämä selittää myös
sen, niiksi Britannian ulkoasiainsihteeri Selwyn Lloydin ker­rotaan
varoittaneen Yhdysvaltain hallitusta uusien selkkaus-tieri
järjestärnisestä selittäen, että jrksi provokatio riittää;
Yhdysvaltalaisten kerrotaan peruuttaneen suurinittele-mansa
toiset "korkeat" lennot, mutta siitä huolimatta kerro­taan,
että heidän leritpköneensa ovat nousuvalmiina odotta-mässa
Washingtönin uusia ohjeita.
; ^IViisaaita^ puhemies Benjamin Sutulov sa­noi
Beirliiriissä sanömalehtireporttereille, että Neuvostoliitto
tulee pitämään kiinni 10,000 jalan korkeussäännöstä. Selit­täen,
että lentoliikenteessä voi tulla vaikeuksia; jos yhdys­valtalaiset
koneet nousevat 10,000 jalkaa korkeammalle, mis­sä:
Saksan ja Neuvostoliiton koneet liikkuvat, Sutulov sanoi:
'vVaikeuksilla me; tarkoitamme sitäj^ että Yhdysvaltain ja
Neuvostoliiton koneet voivat lentää yhteen. Me emme tiedä
mitä seuraamuksia sellaisella kolarilla olisi. Tämä on yksin-ohiaan
turvallisuuskysymys eikä missään mielessä^ poliitti­nen
asia. Kukaan ei voi muuttaa vuosikausia voimassa oi-:
lutta menettely tapaa neuvottelematta ensin toisen osapuolen
kanssa asiasta."
Tämä Sutulovin maltillinen ja asiallinen esiintyminen
onkin täydellinen vastakohta Yhdysvaltain "me teemme mitä :
tahdomme" öykkärimäisyydelle.
te
tv.?'* •
NATOn vuosipäivä
Viime viikolla vietettiin Canadassakin verrattain ala­kuloisin
tuntein NATO*n kymmenvuotispäivää: -r- eikä suin­kaan
suottaysilläNATO ei ole aiheuttanut maallemme muuta
kuin suuria menoja ja paljon murhetta. Nekin,.jotka yrit­tivät
hakea joitakin kauniita oikeutuksen sanoja' NATOrn
puolesta, joutuivat Toronto Daily Starin "tavoin pitämään
"ilmeisenä nyt, että jos NATO miehi pysyä, hyödyllisenä,
sen täytyy mukautua uusiin mosuhteisiin".
Mainittu lehti tunnustaa, että liberaalipuolueen johta­jat,
entinen pääministeri Stl Laurent ja entinen ulkominis­teri
Lester B. Pearson olivat tekemässä karkeistyötä Yhdys­valtain
hyväksi NATO:n perustamisen edellä Ja aikana. Sel^
Iäisenään mainittu lehti yrittää luonnollisesti oikeuttaa
NATOn perustamisen, mutta päätyy kuitenkin toteamuk­seen:
"Siksi kun sitä komentelee Washington ja Bonn,
NATO:nlajatuskanta on tullut jäykäksi aikana jpllointarvitr
täisiin joustavuutta;Moskovanvstrategian vastineeksi; Kuten,
kymmenen ^vuötta>sitten,"se^ o
heiluttava, elin. Ja jos "kolme viisasta", (joista mr. Pearson
olityksi): halusivat NATO:nttarttuvan taloudelliseen y
toimintaan, tämä toivomus on vangittuna NATO:n arkis-tossa..
» : ^ . ' .
• • Totuus NATO.sta on tätäkin kuvausta karumpi ja kar-
Iceampi. Liittymälläf NATÖ-n jäseneksi'Canadan ^ansa ja
' hallituskin menetti oikeuden itse päättää sodasta ai rauhasta".
f^r,,. vJos-jokii sotainen,.amerikkalainen,tJ»i länsisaksalainen ken-
'tk0i^Bi$iMM •'
Nainen ulkoministieriksi
Moskova. -4 Neuvostoliiton uutis­toimisto
Tas^^U^do^^
IppuUa^ iettä Azer^
tötasävaUan; körkeih^ \^
nimittänyt ulkoministeriksi -ensim
maisen kerrian naiseii. Hän ön Täi-rä
Täirova tunnettu vaitionainen ja
monien yhteiskunnallisten laitosten
toimihenkilö. .>
kierrän kun filistealaiset ahdistivat
liäiitä:; "^'MinuSS iniiö^
tiikkaa." . . ^
' Dimitri Sostakovichin ylevässä
sinforiiÄ^a i'i#5'^;jö^
t i v l V e n ä ^ f e ^
sen ;40:vuötisra
jän^iitarisaii^k^s^
fäyäisyys bii:pyhitetty^^
ikiksi :;ajöiksi.|
irät>täiM!iiwrlsenä-^^5^^
• 1905; naistem käsltiine^n
johdosta; • ,y^arikumo^^^
työläisten yle>äriyinhi^ päätös ja td;
li — kaikki ilmenee ihanassa musii­kissa.
iSe on koko ihmiskuririan mu-
, ,jYhdjrsvälloissa Stokowskin orkes-
'teHn|siMpniän:^
valmistettu niin koviii ostajien niiel-
^, Tällaiset ajatukset tulivat mie­leen
kun j kuuntelimme' Shostako-yichin
Moskovassa valmistettua v^Ie-
A^äija^äiiiat äjäiu^
lisesti poliittiseten - käsitteiden yä-rittämiä.,
;:Vuoden vl905 vallanku^
moukseiljset. joutuivat häviölle.
I^hpstäkoviph ratkaiisl^musikaä^
ongelmansa väistämällä pettyiiei^
syyden sillä, että häii keskejtli kef-tomutksensä
vuoden t95 bärrikaadl-siikkiä,
kuten Beethoveninkin, kos-^aistelun htiippuun, sillä vuosi |.9i7
kommunistisen puolueen johdolla; >
. Kun' luemme Neuvostoliiton seit-senvuotissuunnitelmastäjaNeuvos-t
n l i i f A n iriincsir. nfinontoivpista ' f l i i li
3 . • • •
M i t t a a mattomien rikkauksien
maaksi sanotaan Irkutskin aluepii­riä,
jossa matka pohjoisesta etelään,
lumisesta Jakutiasta Burjot-Mongo-lian
aroille saakka on 1,400 km. A-lueen
pinta-ala vastaa kolme jä puo­l
i kertaa Englannin pinta-alaa. Ir­kutskin
aluepiiriin kuuluu syvä ja
TCifkäsvetinen Baika^iä^vi-ja mine-raalirikkauksistaan
tunnetut Saja-nin
vuoret. 'Molemmilla on merkit­tävä
asema Irkutskin talouselämäs­sä.
,
Yhdellä Baikal-järven kuudesta
toista saaresta, Olhonsaaiella sijait­see
alueen suurin kalastuskeskus,
ja pienempiä kalastajakyliä on pit­kin
koko Baikalin ranhkkoa; Baika­lin
kalastajien vuotuinen saalis nou­see
moniin tuhansiin tonneihin.
Baikalin rannalla sijaitsevassa Slju-djankanimisessä
kaupungissa on
eräs maan vanhimpia kiiHekaivok-sia
suuri kalasäilyketehdas sekä
marmori- ja graniittilouhoksia, List-vennitshnaja-
kylässä on tiedeakate^
mian limnologinen laitos. Kultukin
asutuskeskuksessa on suuri lihanja-lostustehdas.
Lisäksi suunnitellaan
Baikaljärven rannoille uusia kylpy-läkeskuksia,
lepokoteja ja matkailu-majoja.
Baikaliin laskee 336 jokea ja sii­tä
lähtee vain yksi — Angara. Run­sasvetinen
siperialainen joki suun­taa
vuolaan virtansa Jeniseijokei
kohden. Irkutskin_alueen kantavä­estön,
burjattien keskuudessa on
liikkeellä paljon runollisia kansan­taruja
Angaran jä Jenisein rakkaiu
desta. Eräs niistä on seuraavanlai­nen:
Oli kerran harmaahapsinen van­hus
Baikal, ja hänen ainoan tyttä-kissa
pidettiin tiedemiesten konfe­renssi,
jossa pohdittiin itä-Siperian
tuotantovoimien tutkimismahdolli
suuksia Ja hahmoteltiin alueen ta­louselämän
kehitystä koskevia
suunnitelmia joitten tuloksena syn­tyi
mm. Irkutskin vesivoimalaitos
Angara joella. Nyt on Angaran var­rella,
Padunin koskien-kohdalle ra­kenteilla
toinen, Bratskin vesivoi­malaitos,
josta muodostuu maail­man
suurin. Rakenteilla olevan ve­sivoimalaitoksen
vaiheille, joen mo­lemmin
puolin nousee ja laajenee
Bratskin kaupunki, joka kauneudes­saan
vetää vertoja itä-Siperian nuo­rimmalle
kaupungille — Angaras-kille,
joka vastikään täytti kymme­nen
vuotta.
Seitsenvuotissuunnitelma edellyt­tää
Bratskin vesivoimalaitoksen ra­kennustöiden
valmistumisen lisäksi
myös Mamakanskin yesivoimalai-toksen
rakentamista Bödaibon pii­riin.
Bodaibo on aluepiirin kulta-tuotannon
keskus, eräs maan rik­kaimpia
kultakaivoksia. Lenan kul­takaivokset
ovat olleet toiminnas.sa
jo toistasataa vuotta, eikä niiden
kultavaroilla näy vielä olevan lop­pua.
Mamakanaskin Vesivoimalai­tos
on omiaan entisestään lisäämään
Lenan kultakaivpsulueen taloudel­lista
merkitystä.
Irkuitskin Bratskin ja Mamakans»
kin vesivoimalaitokset sekä jpukko
uusia höyryvoimalaitoksia antavat
Irkutskin aluepiirille, .tilaisuuden
suurentaa yPlmatuotantonsa monia-kertaisesti.
Voimavarojen lisäksi on Irkuts
kin aluepiiri tunnettu rikkaista kir
vihiili- ja rautamalmiesiintymis
tääni Geologisissa tutkimuksissa on
rensä nimi oli Angara. Kaukana käynyt ilmi, että Korshunovskin.
pohjoisessa astusti kortvea ja voima- Tatjaninskin. Budnogorskin ja
kas nuorukainen Jenisei. Nuoret ra­kastivat
toisiaan, mutta vanha"Bai­kal
vastusti heidän lempeään, Sil­loin
Angara karkasi eräänä yönä ra­kastettunsa
luo. Julmistunut van­hus
paiskasi valtavan källionlohka-reen
karkulaisen jälkeen, mutta
ketterä tyttö Väisti sen ja pakeni
Jenisein syliin. Siitä lähtieh on
Angaran yläjiioksulla ollut rökkiö
teräväsärmäisiä kiviä, sirpaleita sii­tä
kalliönlohkareesta, jonka hurjis­tunut
Baikal vanhus paiskasi totte­lemattoman
tyttärensä jälkeen.
Kansan keskuudessa sanotaan näi­tä
kallioita "pyhiksi kiviksi";
Angaraa sanotaan Siperian hel­meksi.
Sen voimavarat ovat kaksi
kertaa niin suuret kuin koko Ruot­sin
vesistöjen voimavarat.
Yksitoista vuotta sitten Irkuts-raali
provosoi Euroopassa so­dan,
niin Canada joutuu autor
maattisesti sotaan -r- kiitos sii­tä
NATO-liitolle! NATO-liit­toon:
kuulumisen takia ovat
puolustusmenomme aivan koh­tuuttoman
korkeat ja siitä
johtuu nykyinen rahan, arvon
alenenunen, inflaatio, hintojen
ja verojen jatkuva^ kohoami-:
nen. Mikä pahinta^ Canada on
joutumassa "maanpuolustuk­sen"
nimissä taloudellisesti,
poliittisesti ja —sotilaallisesti
yhä enemmän Yhdysvalloista
riippuvaiseksi.
Tässä tilanteessa olisi kailc-kein
viisain ta keskustella siitä,
miten voimme -kunnialla ir-taantuav;
NATO-liiton kahleista;
Mutta kun tällaista todella
kansallisetujemme^^ : m
keskustelua ei ole vielä järjes­tetty,
niin NATO:n kymmen-vuotispäivän
vietto muodostui
ristiäisten ja hautajaisten väli­muodoksi.
Ristiäisissä ei^ asian-r
omainen (lapsi) voimitään sil­le,
mitä hänen vanhempansa ja
kumminsa sanovat -rr. eikä ollut
Canadankansallakaan nyt pal­joa
muuta kuin kuunneltavaa,'
mitä satuja isoiset juttelivat
NATOsta. Mitään juhlamieltä
tämä vuosipäivä ei kuitenkaan
voinut aiheuttaa ja siksi tämä
juhlinta muistuttikin enem­män
hautajaistilaisuutta..
"Krasnojarskin malmiesiintymistä
voidaan saada 700 miljoonaa tonnia
ensiluokkaista rautamalmia aluepii­rin
tulevaa rautateollisuutta varten,
sillä ennenpitkää Irkutskin, aluepii­riä
tullaan sanomaan rautateollir
suusalueeksi. mutta toistaiseksi sitä
sanotaan metsien alueeksi. Ja sa­nonta
pitää paikkansa, sillä kakbi
kolmannesta aluepiirin maista on
taigan peitossa muodostaen miljoo­nien
hehtaarien laajuisia metsäalu­eita.
Metsätyöt ja puunjalostus pvat
päässeet erityisen voimakkaasti
vauhtiin Bratskin vesivoimalaitok­sen
rakennustöiden ansiosta, jolloin
kävi välttämättömäksi puhdistaa
tulevan tasoitusaltaan pohja metsa-kasvuUisuudesta.
7 - V u o t i s suun­nitelman
puitteissa tullaan näitä
metsiä laajentamaan ja kehittämään
myös muissa osissa Irkutskin alue­piiriä.
Suunnitteilla on uusia puun
jalostuss puutalo: ja metsäkemialli-sia
tehtaita, suuri joukko uusia met­sätyömaita,
sahalaitoksia-jne.
Ratao-suudella Taishet-Lena näh­dään
silloin tavarajunia kuljetta­massa
sahatavaraa, vaneria, puuta­loja;
selluloosaa ja kartonkia. Tä­mä
lähes '700 km pituinen rata ra­kennettiin
vasta joitakin vuosia sit­ten:
ja sitä ennen oli.tuolla^paikalla
melkein läpipääscmätön.taiga,: run^
saan. metsänriistan tyyssija. :Taigan
riistaeläinkanta on näillä seuduin
varsin runsas, täällä tapaa oravia Ja
kärppiä, näätiä ja ahmoja, soopclci-tavja
lumikkoja, Jäniksiä Ja- saukko­ja,
kettuja ja susia, karhuja ja hir­viä,:
peuroja Ja: vuorikauriita, ilvek­siä
ja metsäsikoja.
Taigan tärkeimmistä liikennevä­lineistä--:
on- junaliikenne nuorinta.
Sitä ennen täällä on ollut Jo laiva­liikennettä
vesistöillä: ja lentolii­kennettä
taigan miataamattomicn
metsäseutujen yllä; mutta rautatie
rakennettiin tänne samaan aikaan
kuin nuorisoliittolaiset vetivät voi­majohtoa
Irkutskista Bratskiinv Tä­mä
merkitsi suoranaista: mullista a-luepiirin
talouselämässä.
Kuluneena syksynä Irkutskissa
pidettiin jälleen konferenssi, jossa
pohdittiin itä-Siperian tuotantovoi­mien
kehitystä. Konferenssin eh­dotuksien
nojalla laadittiin aluepii­rin
seitscnvuotissuunnitelma.
Joka vuosi löytyy Siperiasta yhä
uusia -luonnonrikkauksia ihmisten
ja teollisuustuotannon käyttöön.-
Kulta, kiUle, vuorisuola, kaolini, tu­lenkestävä'
savi. kipsi, kalkkikivi,
graniitti,^ marmori, talkki, magne-siilti,
kvartsi, liuskekivi — kaikki
kuuluivat Irkutskin aluepiirih hyöty-kaivannaisiin.
Hiljattain löysivät
geologit Irkutskin lähettyvillä esiin
tymän koksautuvaa kivihiiltä, jonka
määrä on arvioitu kymmeniksi mil­jooniksi
tonneiksi, Kvartsiitti- ja
liuskeiviesiintymät kuuluvat myös
aluepiirissä hiljattain tehtyihin
mineraalilöytöihin, joita lähiaikpi:
na on odotettavissa paljon, sillä alu­een
väestö on vedetty inlikaan^ geo­logisiin
tutkimuksiin. Neljän viime
kuukauden aikana on geologiseen
hallintoon saapunut 135 ilmoitusta
uusista mineraalilöydöistä,, kun
edellisen viisivuotiskauden aikana
tuli tällaisia ilmoituksia kaiken­kaikkiaan
55.
Seitscnvuotissuunnitelman puit
teissä tullaan Irkutskin aluepiirissä
kehittämään koneenrakennusteoUi-suutta,
jonka ansiokkaan edustajan,
Irkutskin konerakennustehtaän
tuotteet tunnetaan sekä Neuvostolii­tossa
että sen rajojen ulkopuolella­kin,
kuten esim. Kiinassa ja Intias­sa,
ja myös kemiallista teollisuutta
ja synteettisten aiheiden tuotantoa.
Rakenteilla oleva Angaro-Usolskin
kemiallinen tehdasyhtyiiiä tulee d
lemaan maan suurimpia.
. S i p e r i a on laaja, mutta maata on
siinä; vähän, oli ennenvanhaan tapa­na'
sanoa. Mutta neuvostoihniisteh
ripeiden toinienpiteideh ansiossa
veiinäpelipt lainehtivat nyt siellä,
missä ennen oli aroheinää kasvavia
lakeuksia, ja 'seitsenvuotiskauden
aikana tullaan Sipet'ian viljelysmai­ta
entisestään laajentamaan. V:teen
1965 rnennessä ne nousevat 1,6 mil­joonaan
hehtaariin, tällöin lehmä-,
sika- ja siipikarjakanta suurenee 50
% nykyisestään ja lammaskanta
käksinkertaisluu;
Siperian liikenne tulee myÖs ke­hittymään
teollisuuden ja maatalon
den mukana. Moskovan ja Irkuts­kin
välinen rata sähköistetään ja
leritoliikenhettä tullaan laäjenta-niaan.
Irkutsk on jo nyt huomatta­va
lentoasema kaukoidän lentorei­teillä,
ns. "portti Kiinaan".
Kulttuurielämän kehtiykseen: liit­tyvistä
suunnitelmista mäihittakpon
SNTLn tiedeakatemian Siperian o
saston yhdeksän perusteilla olevaa
tieteellistä tutkimuslaitosta, poly-teiinillinen
instituutti, yli kaksikyin-mentä
elokuvateatteria, paljon kir­jastoja
jne. Neuvostoliitossa sano­taan,
että Siperia on nyt eturinta­malla
taistelussa kommunismin voi­ton
puolesta. Ja tämä sanonta pi­tää
paikkansa;" Neuvostoihmiset
ovat vetäneet Siperian eturint.v
maan taistelussa ihmiskunnan valoi­san
huomispäivän puolesta.
(Mihail Davydov — SIB)
että Neuvostoliitton kansan' nykyis­ta
«lihtasoa ei tulisi verrata yuonnar
1913 maassa -^vallinneeseen 'elinta-soori;
vaan mieluummiiikin sitä; seu­ranneeseen
imperialististen f frniei-jäin
aih^uittarMah n^
den syvyyksiin. vuosilta ;1918--21,
?jpläfen;arin^ijw
kettäya canädä^ jöt-kä.
silioiii olivat SiperiaSi^ä. •
Neuvostoltansa ei; ipei-inirt vain
tsaarin takapajuisen Venäjän, vaan
llsäjksi tsaarin taipus Pii rappipUa.'
k i i n hettvöstoliittplaiset alkoivat^ ra-;
kehtaa: sosialismia v: 1917, olosuh;
tpet piiyät^ 1 ^ (y «isJ?
Yhdysvallat tuotti 35.8 prosenttia
maailman tuontähnosta Jota vastoin
Venäjän tuotanto oli ainoastaan 2.8
prosenttia). mutta se ei ole «vielä
koko kertomus. El ole mahdollis­ta
verrata Neuvostpiiitoh nykyhet­ken
ääretöntä tuotantoa v. 1913
tuotantoon. Oh verrattava vuoteen
1921, jonka jälkeen kapitalistimai­den
armeijat 14 rmtamalla olivat
suorittaneet perinpohjaisen hävi­tyksen
— joniia jälkeen yli-inhimil-lisillä
ponnistijLksilla_resuinen,-.näl-_
kaihen ja huonosti varustettu kan­san
armeija ^saavutti voiton.
Vuoteen 1921 ..mennessä, jolloin
kansalaissota oli saatettu voittoon,
ero länsimaihin oli edelleenkin suu­rempi,
V, 1920 raskaan teollisuuden
tuotanto oli ainoastaan yksi seitse­männes
siitä mitä se oli v. 1913 ja
samaan aikaan maataloustuotanto
oli laskenut puoleen. Tämä on oikea
vertauskohta.
Neuvostoliiton Kommunistipuo­lueen
uusi historia on valmistunut.
Sitä ei ole vielä käännetty englan­niksi.
Tämän kirjoittaja on lukenut
joitakin osia venäläisestä painpk-sesta.
Se on kuvaaya kertomus.
Saadaksemme todellisen kuvan 7
vUotissuunnitelmasta kommunismin
rakentamiseksi (ja Sostakovichin
musiikista) harkitkaa seuraavaa
kohtaa v. 1918 historiasta.
"Neuvostoliitto joutui ennenkuu­lumattomiin
vaikeuksiin. Viholli­nen
oli miehittänyt suurimman o-san
maasta. Tasavalta joutui eriste
tyksi ruoka- ja raaka-ainelähteistä
. . . tehtaat seisoivat Joutilaina polt­toainepulan
takia. Ei ollut sähkö­voimaa
eikä valoja kaupungeissa ei­kä
polttoainetta kuljetuslaitosta
varten. Leipäannokset putosivat 30
grammaan (väheinpään kuin kah
teeri unssiin) eikä edes sitäkään saa­tu
joka päivä. Nälkäiset ihmiset jou­tuivat
kulkutautien uhreiksi. La
vantauti tappoi heitä."
jHällitus yaatiii iettö TshekkM^^
kfa saisi olla mukana ^täysiarvoise­na;
neuvotteluosapuolena-sekä ulko­ministerien^
että myöhemmin; mäh­kiä
ja Puola sekä eräät muut asian­osaiset
maat kutsuttaisiin osallistu­maan
neuvotteluihin' määirätyssä
vaiheessa, mutta että ulköniiniisteri:
kPnfererississa piisi aliiksi mukana
vain neljä- suurvaltaa. .:
marssittiin tääs
Lontoo. Noin 20,000 dli saapu­nut
viiiiko sitten ihaahähtaiiia ilta­päivällä
Trafalgar Squareen kuun­telemaan
puhujia jotka vaativat, et­tä
Englannin pitäisi lopettaa vety­pommien
valhiistus, tarpeen tullen
jopa ainoana maana maalimassa.
Englannin ammattiyhdistyskong­ressin
puheenjohtaja Bob Willis sa­noi,
että samanlaisia mielenosoituk-
-sla.:~järjiestetään Neuvostoliitossa,
Amerikassa ja Eurnopassa, varsin­kin
niissä maissa, joihin vaaditaan
ydinaseita
Kokouksessa hyväksyttiin päätös­lauselma,
missä Ehglanhin hallitus­ta
kehoitetaan luopumaan vetypom­meista
ja kaikista muistakin ydina­seista.
Mielenosoitusta Pdelsi 85 kilomet:
rin pituinen Aldermastonin marssi,
jonka iskulauseena oli "Kieltä­kää
vetypommit". Sunnuntai-iltana
marssiin osallistuneet tuhannet ih­miset
saapuivat Lontooseen läpi­märkinä
sateen johdosta. M)aanan-tain
kuluessa heihin liittyi tuhansia
uusia mielenosoittajia.
Toronton naisilla
seurustelutilaisuus
huhtikuh 11 pnä
Leipä oli kortilla v.sta 1914 läh­tien.
Yleiseksi riemuksi, kuten
täriiän kirjoittaja persoonakohtai-sesti
muistaa, 21 vuoden jälkeen
vuonna 1935 säännöstely päättyi;
toisen maailmansodan aikana sään­nöstely
palasi — joillakin alueilla
50 grammaan.
Lavantaudista, nälästä kylmästä
ja pienestä leivänkannikasta
sputnikkiin ja auringon kiertotäh-teeh.
Tämä on sosialistinen tie, jota
nämä ihmiset ovat kulkeneet. Suu­rin
syy heidän kärsimyksiinsä joh-tui
ulkoapäin alkaneesta sotilas-hyökkäyksestä.
Onko ihme jos he
haluavat rauhaa? Jos tauha säily­tetään,
niin se on heidän ansiotaan
ennen muiden.
Sanat ja kuvatiausein eivät voi tul
kita todellisuuden sisältöä. Beetho­ven
ja Sostakovich ovat onnistuneet
sisällyttämään mahtavia eepoksia
sinfonioihinsa.
Toronto. — Kevät tekee tuloaan
vaikkakin hitaasti ja toimintaa on
yhä edelleen kaikenlaista. Pääsiäis
sen aikana pidetyt näytelmä juhlat
oliyat mitä nautintprikkaimmat: ja,
varmasti jättiyat nionelle kauniit
muitot. Samassa tilaisuudessa rat­kaistiin
haisten järjestämät lahja-voitot.
Päävoitto oli numero 103
ja se meni Aino Lahdelle, toinen
voitto oli numero 290 Ja se meni
Heikki Tuuttilalle, kolmas oli nu­mero
133 Laretto Kivinen, neljäs
voitto oli numero .59 ja se meni
Matti Anttilalle. Palkintojen saa­jat
olivat paikanpäällä.
Täkäläiset haiset järjestävät eri­koisen
iltapäivän vieton Dpn-haa-lille
lauantaina/huhtikuun 11 pnä
alkaen kello 2 ip. Tähän toivotaan
runsasta osanottoa ja miehet myös
ovat tervetulleita. Tilaisuus tulee
olemaan seurustelun muodossa ja
kahvitarjoilu tapahtuu vapaasti.
Kahvia Juodessa keskustellaan mei­dän
tulevista tehtävistä, sillä kesän
aikanakin meidän tulisi jotenkin
toimia. Samaan tilaisuuteen pyy-,
detään saapumaan varhaisnuoriso-komitean
jäsenet. Jotta voisimme
keskustella äitien päivän vietosta;
Toivomme runsasta osanottoa tähän
tilaisuuteen.
Myöskään ei meidän pidä unhoit­taa
12 pnä järjestettävää kuoron
kevätkonserttiai Joka varmasti tu­lee
olemaan arvokas tilaisuus.
Kevät terveisin A. L. .
lURivijuciiaäUUSI- 1
iiiiifiiii»»
Port A r t h u r . N ä y t e l r h ä Tukki­joella
päätettiin ? esittää uusintana"
sunhuhtäihä, 'huhtikuun 12 pnä ja-..-
esitys alkaa k^^^^^ illalla. Oltim :;; / | |
varmoja,' että 'ensimmäiseen esityk-seen
eivät kaikki 'katsojat voi saa­pua
Ja ei liäaliinkääni kerralla kaik­ki
mahdu. ^ Siten päättivät näytte-'
iijät seh esittää heti seuraavana
sunnuntaina ja siis tämä esitys' oh
viimeinen tällä kertaa, että jokai­nen
joka haluaa nähdä tämän haus-kah
ja kauniin näytelmän,
saapuköoh"~käKaiMtoistä:'päivä' hra^
Iille. ;.;:.::;:••••-
Toivotaan siis uiidelleen saatar i-hiin„^
•M
""M
uudelleen
van haalih täyteisen yleisöjoukon
näytelmää seuraa-on
ovella
tätä hauskaa
maan; ; Sisäänpääsynä
kolebtii hiiitta tpivotaan, että kat­sojat
ottavat sen huomioon, että
ensi-iltaah maksoi yhden dollarin.
Otaksutaan yleisön olevan asian­tuntijoita
ja luopuvan niin dolla-'
rista kuin viiäestakynunenestäsen-tistä
ja näytelmä on varmaan sen
arvoinen. No niiUj näyttelijät ai-,
nakin luottavat katsojien hyvään
tahtoon. \ n
Nyt sitten ei olekaan enää isona-paa
näytelmää kevätkaudella, mut-^
ta on kuitenkin arvokas kevättilai-suus
jonka häyttelijät aikovat Jär­jestää
ja se tulee olemaan touko­kuussa,
päivää vain ei ole vielä
määrätty jpten siitä kuullaan lä­hemmin
tuonnempana. .Toivotaan
suurta osanottoa sunnuntaina, huhr
tikyun 12 päivänä haalUla 316 Bay
Street. — TAS. • i
'm
>\ •'••:i:f- ja myös
e
: i
Sarnia. — Paikallinen CSJn osas- •
to toimeenpanee hauskan iltaman
huhtikuun 11. p n ä entisessä tutussa-paikassa,
203 Water St. Siellä tul­laan
muun ohella esittämään se
näytelmä jolla piti osallistua To­rontossa
pidettäviin näytelmäjuh^
Uin, mutta sairaustapaus esti sen. .
Näytelmä on huvinäytelmä, ni­meltään
"Setä". Siinä veljenpoika
esiintyy tyttönä ja plrofessorina,
narraten setäärisä, Ja lupnnolli-.:
sesti itseään, joka on lakitieteen
ylioppilas. Kun saamme niin har­voin
nähdä täällä suomalaista näy­telmää,
niin kai riennämme: sinne
suurella joukolla, lähempää - ja
edempää. On mahdollisesti vielä,
muutakin ohjelniaa ja tanssia alus-,,
sä ja lopussa; Sivula soittaa ja ku^y
ten tiedämme niin hänen spitol-laan
sopii lapikas lattiaan. Terve- ,,. ;
tuloa suurin joukoin. — Kuuluttaja. ^;
Tiesfttekö, että
— aivo-ontelon tilavuus on: miehil­lä
n; liSOO kuutiosenttimetriä; ja nai-;v
silla 1,375.
'''••'Mi
;pil
'••'xsii:i
Punapeikon hieno olemus
imi
'mii ml
Työväenliikkeessä t on jo kauan
sitten todettu, että jos raapaistaan
vähänkin tuntuvammin punakau-hunlietsojan.
pintaa,' niin esille-tulee
Joko suuri-lurjus tai;poliittiv
sen vararikon, tehnyt ejävä muu­mio,
eli^'yhdistelmä niistä molem-mi.
sta.
Mutta vain aniharvoin^tämä to­siasia
tulee_suuren yleisön nähtä­väksi
niin_selvhsti ja havainnolli­sesti
kuin se on viimepäivinä täällä
Canädassa ^ullut.
Meidän - mielessämmeon skan­daalijuttu,
josta kerrottiin, kuten
aina : hillitysti; j a -p
Vapauden uutisosastolla viime
torstaina. Kysymys on torontolai-scn*
papin,' Rev. Leslie Millinin
edesDttamisista ja niihin liittyvistä
seikoista. , ^ ^
Kuten muisteltaneen siinä iiutis-tiedossa
kerrottiin, että hallitusvi-ranomaiset
ovat ryhtyneet tutki­maan
The Freedom Foundation of
Canadan" (Canadan Vapaussäätiön)
johtajan, Rev. Leslie Millinin Bri­tish
Columbian "kullanhuuhdon­taa",
mustasta hiekasta, tai-oikeam­min
sen homman rahoittamista.
' Kyseinen "Vapaussäätiö" on pe­rustettu
nimenomaan sitä varten,
että tämä mä^a ja kansa-voitaisiin
pelastaa, kommunistivaaralta! Rov.
Millinin ohella, sen yhtenä näky­vimpänä
keulakuvana on professori
Kirkconnell, joka muutama: vuosi
sitten o l i ; Canadan; kaikkien: ulko-maalaissyntyisten
?^
mien kultaisena epäjumalana; Juu-ri"
tämä "vapaussäätiön" _professpri
Kirkconnell tapasi mustamaalata Ja
parjata kaikkia niitä eri kansalli-suusryhmien
Järjestöjä Ja lehyä
(Vapaudella pii ilo_olla hänen 'vi­hoissaan
— K), Jotka eivät suos­tuneet,
tanssimaan^ tämän "Vapaus-säätiön"
pillin mukaanTj» omaksu­maan
ulkonkappaleekseen: "Hitler
on kuollut, eläköön Hitlerin kom-munismivastaisuus"!
No niin, Rev. Millinin kerrotaan
keränneen lahjoituksina ja ; lainoi­na
kumppaneineen-noin .puoli mil­joonaa
dollaria ($500,000) selittäen,
että sillä rahalla kehitetään Lil-looetin
lähettyvillä B. C:ssa olevas­ta
"mustasta hiekasta" kultaa —'
tietysti tämän ' "Vapaussäätiön"
kohimiinismivastaisen toiminnan ra-hoitiamiseksi.
Nyt on kerrottu, kuten meidän­kin
^ lehdessämme mainittiin, että
tätä tarkoitusta varten leskillä, or­voilla
ja tavallisilta tomppeleilti
kerätyt lainavqrat. on loppuun käy
tetty — mutta luvatusta kuilastq
ci ole hajuakaan, v "Kehitystyöt-kin"
lopetettiin (varojen puutteesr
sa) Jo 6 viikkoa sitten!
Varsinaisen kullan kehitystyön
yhteydessä Julkaistiin^ kuulema ra­portti,
missä sanottiin: "Tuotannon
hyvin voittoisalla pohjalla pitäisi
tulla myönteiseksi todellisuudeksi."
Asianomaisen papin kerrotaan
nyt selittäneen; ettei hän ollut tätä
raporttia laadittaessa erittäin toivo­rikas,
mutta sanoo hän, tuossa ra-_
portissa ei ole mitään epärehellis­tä,
sillä se Uilkitsee asian, sellaise-na_
kuin hän sen silloin, näki. Ky-syltäessä,
mitä mahdollisuuksia - on
ihmisillä :saiwla^ lakaisin ne rahat,
mitä he ovat lainanneet tätä tarkoi­tusta
varten, hänen kerrotaan sano­neen:
—
"Minä toivon sydämeni pohjas­ta
että voisin sanoa heidän saa­van
rahansa, mutta suoraan sa­noen,
minä en tiedä."
Näyttää siis siltä, että lahjoitta­jat
ja lainaajat saavat pyyhkiä lep­piin
käsiään!
Sivumennen sanoen tämän kom-munistivjistaisen
"Vapaussäätiön"
hyväksi: lahjoitetut summat;: voi­daan;
vähentää-tuloveroista, ;,'mikä.
on , kaiketi eräänlainen •virallinen
osoitus; tämänsuuntaisen 1 toiminnan:
arvovaltaisuudesta? Samalla ker­taa
voimme nyt antaa ilmaista mai-i
noslusta asian johdosta ja esittää,
että ken tahansa on munaskuitaan
myöten kiintynyt "kommunistivas­taiseen"
toimintaan, hän voi vielä­kin
lahjoittaa tälle "Vapaussäätiöl-le".
Mikä tietää, vaikka se rupe­aisi
keksimään ikiliikkujaa kun
''mm
I
I
-I
i i i
sen suurinitelmä- kullan hankkimi­seksi
mustasta hiekasta näyttää- va:
luvan hiekkaan!
Verohelpotusten lisäksi tälle sää^
tiöUe rahalahjoituksia tehneet saa­vat
ilmaiseksi sen kustantaman
"The Canadian intelligent Service'*^
lehtirievun jota Ron Gostick nimi­nen
suuruus^ Fleshertonissa, Oht.,
julkaisee kerran viikossa.
Kuten aikaansa seuraavat kansa­laisemme
tietänevät, mr. Gostick
on jnyös "The ^ Canadian Anti-Comr |
muiiiist Leaguen" (Canadan ^ h i - -
munistivastaisen liiton) suun joh-, '
taja, "jonka kirjasten mukaan ]l
"maailmanvallankumouksen" todel- ^ v
lisinä vehkeilijöinä — siis suur- "
kommunisteina — ovat juutalaiset! - .
, Mr. Gostick kulkee ympäri maata \
kuin-kiljuva jalopeura;;etsieh;kenet ;•,
hän saisi niellä. Hän pitää palo-puheita
ei vain kommunisteja jä
yleensä kunnon ihmisiä, vaan myös\
veden fluoriointia vastaan. , H ä n e n | i | | j ||
mielestään YK on yhtä paha laitos . •
kuin kommunistipuoluekin ja,suun-,
hitteilia oleva Canadan .OiWeul«ieiii;;
lakiitin on kuulema juutalaisten ^ "\ ]
keksintöä .maailmanvallankumouk-i ' ,\
sen-aloittamiseksi täältä Cahadasta.
Ja mikä tärkeintä, Rev. Millin - -
kuten vanha ystävämme, korkeasti
oppinut professori Kirkconnellikin
— on myös mrs. >^ Gostickin henki-ystävä.
Kas tällaista se "kommunistivas- ^ | ^
taisuus" todellisuudessa < kuulema
on kun sen päältä riuhtaistaan pois | | |^
naamiot ja muut peitteet. . ^
'imF^irm^^miimsMkm^mm^-:^;^!^^^
mm
Känsäkoura.
m