Vapaus, January 3, 1961

              S i v u 2 Tiistaina, tammik. 3 p. — Tuesday, Jan. 3, 1961
yAPAUS
(LIBERTC) — Independent Labor
Organ o r Finnish Canadians. Es-tabllshed
Nov. 6, 1917. Authorized
as seepnd cläss m?iil by che Post
Office : Department, Ottawa. Pub-
Uahed thiice weekly: Tuesdays,
Thursdays and SatUcdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102,
E lm St. W., Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office 0 3 . 4-4264;
Editörial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon applicatlon.
Translation free pf charge.
TILAUSHINNAT:
Cänadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 Kk. 6.25
CSJn kultavuosi
Kuten tiedetään, tänä vuonna) tulee kuluneeksi 50 vuotta
täkäläisten kansalaistemme vanhimman, j a vaikutusyaltäi-simmah
kulttuurijärjestön, Ganadan Suomalainen Järjestön
perustamisesta. Sitä ennen p l l tosin jo perustettu nuorten
siirtolaisten toimesta k
r^ijijj^aisia n.uörisoseurbja,, raittiusseuroja jne/: M u t t a vuonna
.1911^ perustivat kansalaisemme työväen kulttuurijärjestön,
niistä kehittyi "se monihaarainen ja suhteellisen ^ u r i kult-tuuritpimihnan
puu, rhikä_ tunnetaan C S J ; n nimellä", kuten
asiaa kokevassa lausunnossa todettiin viime syksynä Järjesr-tori.
X X I I edustajakokouksessa. ' •
•; . V i i s i f mmentä Vuotta; e l i kauemmin k u i n toisen puolen
Canadan koko itseriäisyyskaudon ajasta (Canadan "itsenäi-
•syyslaki'';BNA-laki astui voimaan heiriäkuun 1 pnä 1867) ori
tämä järjestö ahtariut sariialla. kertaa sekä vaätiniattoman
että 'myös arvokkaan parioksen uuden kotimaamme j a e r i k o i -
. §,^s.ti Canadan suoriaalaisten hyväksi. Sen antama panos on
pakpstakin vaatimaton, sillä Canadan suomalaisten osa on
v a in pikkupsa Canadan koko väestöstä. Mutta Järjestömme
• antarria panos ori sitten erikoisen tärkeä n i i n uudelle kpti-maallem^
ne kuiri meille itsellemmekin: Ajatelkäahan, tapasi
^Järjestön perustaja j ä " i s ä ' ^ Ahlqvist^vainaa selittää,
;m kpiraiprppärikulttuurin, tasolle olisivat maan
kieltä taitamattomat, maan tapoja tuntemattomat jä erittäin
vaikeissa olosuhteissa eläneet kansalaisemme joutuneet, ellei
heidäri tukenaan ja apunaan olisi ollut sellaista elinvoimaista
työväen kulttuurijärjestöä kuin ön Canadan Suomalaine'n
Järjestö? Osallistuessamme täriä vuonna C f i J : n kultavuoden,
e l i 50-vuotisj uhlien viettoon, rneidäri kanriattaa todella pysäh-
'tyä miettimään sitäkin asiaa. Tosiasia,m
riiadan Suorriälaineri Järjestö, on suhteellisen monitahoisen, ja
50 vuotta kestäneen toimintansa katitta auttanut tuhansia
'kansalaisiamme perehtymään pikemmin j a .paremmin• sekä
tähän niaähän: että sen kansaan j a tapoihin j a tehnyt siten
kansalaisillemme helpommaksi sulautua Canadan muuhun
väestöön jä'e^ Canadan työväeriliikkeen rientoihin,.
jotka ovat meitä työläisiä jä muita pikktieläjiä k a i k k e i n lä-hirinä.
Canadan Suomalainen Järjestö on antäntit todella
kunniakkaari panökseri Cariadan nuoren, mutta elinvoiriaaisen
|a yhä kasvavan työväenliikljeen rakentamisen j a kehittämi-
. s e n ; h y v ä k s i ; ' • t ' ^ . ' . , ^':'-V '•
: "vanhasta maasta:" tuotuja kansallisia kult-tuuripeririteitä
Canadäii Suomalainen Järjestö ori: varannut
elintärkeätä '.'hengistä rupkaa" täkäläisille kansalaisillemme
;^'a. mikä-t^ näin tehdessään tämä järjestö- on rikasr
tuttariut ''uuden" kotimaamme kehittyvää kulttuuria.
K a i k e n tämän perusteella 'on;. helppo^ liähdä; n i i k s i - k a i ­k
i s t a oilcie^stösuurinän päi-jäuksista huolimatta- eäriadan Suo­m
i i ainenJ^rje^^
tustä sekä täkäläisteri: kansalaistemme keskuuclessa että^a"
nadan työväenliikkeen piireissä. *
^ " K a i k k i " : eivät luonnollisestikaan; pidä CSJrstä _ja sen :
ohjelriiasta. T saa v a in haryoin kiitos­ta,
kuten sariotäan. Me muistamme weläv kuiri eilispäivän
sen kun Järjestöämme syytettiin ''intpilusta" s i l l o in
l i i t t y i muihiri rauhanpuolustajiin,
Omapsödari uhatessa päättäviä toimenpiteitä fasismia jä sö-danvalmistelujä
vastaan. Me riiuistamme sen, m i t en Järjes­tömme
leimattiin "punaiseksi" siksi kun se vaati Bennettin
nälkävuosina tyÖttömyysvakuutuslain sekä vanhuudeneläke-l
a i n laatimista jne. Me muistamme l i i a n k i n hyvin sen, mi­ten
Järjestön useita jäseniä joutui aikanaan mustalistalle ja
työstä erotetuksikin sen hirveän rikoksen " t a k i a " että he osal­listuivat
metsämiesten, kaivosmiesten j a muiden teollisuus-älojensa
työläisten järjestymisyrityksiin, puhumattakaan nyt
sellaisista työväenliikkeen marttyyreistamme kuin unioedus-tajina
murhatuksi tulleet metsämiehet, Voutilainen j a Ross-
W a l l . 'Vv ^^•••^r:-'.^
Mutta kaiken sen jälkeen mitä on sittemmin tapahtunut,
Canadan Suomalainen Järjestö voi o l l a hyvällä syyllä ylpeä
historiastaan j a osuudestaan tämän riiaan työväenliikkeen
j a rauhanpuolustajain toimintaan. Ja k u n t o i m i n t a esim.
rauhan puolesta ei tuottanut toivottuja tuloksia, n i i n C S J ja
sen jäsenet kirjoittivat fasismivastaisen sodan aikana todella
k a u n i i n lehden Canadan siirtolaisryhmien ja erikoisesti C a ­nadan
suomalaisten historiaan.
Canadan Suomalainen Järjestö on täysin itsenäinetn, laa­j
a l l a pohjalla toimiva valistus- j a kulttuurijärjestö. Mutta
sen (jäsenet ovat alusta alkaen olleet työläisiä, farmareita ja
muita pikkueläjiä,. joiden sydämenasiana on "pikkuihmis-t
e n " elämän j a olosuhteiden parantaminen, yhteiskunnalli­nen
edistys j a ennen kaikkea rauhan säilyminen. Varsinaisen
kulttuuritoiminnan ohessa ja yhteydessä Järjeston jäsenistö
p y r k i i luonnollisesti edistämään oman järjestönsä kautta ja
a v u l l a j u r i sitä lähellä olevia tavoitteita. Tässä suhteessa ei
Järjestöllä ole todellakaan mitään anteeksi pyydettävää ke­neltäkään.
: Päinvastoin on i l o l l a pantava merkille, että Jär­jestö
kulkee edelleen tätä työtätekeville myönteistä, läpeensä
edistyksellistä /.lattiaan kulttuuritoiminnassaan. Me uskom­me
myös, että tämän, kultavuotensa aikana C S J : n tulee sää­riään
entista^
jäseniä.
män y ^ v i ä , kannattajia ja ;myös uusia
t^'* «.i.**! •••• I ' ••••
Ivayttakasunme --
Uudelle vuodelle lähdettäessä haluaisimme kiinnittää
erikoishuomiota lehtemme paikkakuntakirjeisiin j a kirjeen­vaihtoon
yleensä. , " • ~
• K u t e n ön yhtiökokouksissamme todettu. Vapaus on erit­täin
k i i t o l l i n en kirjeenvaihtajilleen j a ylpeä heidän avustaan.
Ilman jpaikkakuritakirjöituksia, i l m a n säännöllistä^^^^^^^k
vaihtoa .eri puolilta laajaa maatamme, lehtemme Vapaus olisi
paljon köyhempi ja kuivempi lehti mitä se on. K u n tässä
yhteydessä muistetaan, että pienenä työväenlehtenä Vapaus
ei voi mitään:k:orvaustaaritaa usein raskaan ''leipätyönsä"
j a muun järjestötoimintansa yhteydessä uurastaville kirjeen­vaihtajilleen
— jä lisäksi se, että monet näistä kirjeeriv|iihta-jistamme
'ovat olleet "valjaissa" vuodesta,toiseen, n i i n vasta
s i l l o in voimme antaa täyden arvon jä tunnustiiksen heidän
työlleen. . L a i n k a a n epäilemättä voirhmekin sanoa, että kiil-
"POHJOLASTA POIS
ATOMIASEIST^S"
Helsinki. — Pohjoismaiden Neu­voston
su.omalai^et jäsenet Hert­ta
Kuusinen, Martta Salmela-Jär­vinen,
Gösta Rosenberg, Eino K i l ­pi
j a Yrjö Enne ovat jättäneet
Lumimiehiä on
sittenkin
olemassa ^
Moskova.' — "Kauheata lumi-miestä"
elää vieTS muutama kappa­le
etäisillä •välkeapääsyisillä seu­duilla,
mutta^kysyinyksessä ei ole
Ihminen vaan kehittynyt eläin,
kirjoittaa neuiastoliittolainen pro­fessori
B. Portshnev erään aika-^
kausilehden sunnuntaina julkaise­massa
artikkelissa.
Kirjoituksessa mainitaan Neuvos­toliiton
tiedemiesten parhaillaan
kokoaan kaikkea lumimiehestä
kertynyttä aineistoa muodostaak­seen
kokonaiskuvan "tästä - miltei
sukupuuttoon kuolleesta eläinlajis­ta."
-'i '
professori Portshevin mukaan
ensimmäiset tiedot lumimiehestä
ovat jo 1400-luvuUa ja huomauttaa
leop-luvulla erään saksalaisen tut­kijan:
kirjoittaneen "villistä Aasian
vuoristoseuduilla asuvasta ihmises­tä."
Keski-Aasian eläintnaailmaa
1900-luvun alussa tutkinut venäläi­nen
eläintieteilijä on edelleen nii­tä,
jotka ovat tunteneet lumimie­hen.
1906 ilmoitti venäläinen profes­sori
B. Baradshin, että Keski-Aa-siassa
tutkimuksia, suorittanut ret­kikunta
oli havainnut hämmästyt­tävästi
' ihmistä muistuttavan kar­vaisen
eläimen.
Professori Portshnev kirjoittaa,
että lumimiehen olemassaoloa to­distaa
myös kuivunut käsi, olete-tuiUa
lumimiehen asuma-alueilta
tavattu, joka anatomialtaan on eri­lainen
kuin tämän päivän ihmisen
käsi. Tutkimuksissa on todettu kä-,
den muistuttavan tuhansia vuosia
sitten eläneiden ihmislajien raajo­ja-lään
m u u l l a Canadan ns. " v i e ­raskielisellä"
lehdellä ei ole
n i in Uutteria, edesvastuuntun-töisia:
jä väsymättömiä kirjeen­vaihtajia
kuin ori Vapaudella,
, Toisaalta on k u i t e n k in pyrit­tävä
yhä parempaan. Yleisesti
tiedetään, että monelta paikka­kunnalta
saa lehtemme anihar­voin
paikkakuntakirjeitä. Y k si
esimerkki riittänee: Lehtemme
kaikki lukijat tuntevat esim.
nimimerkit " E . H . " , "Etelä­päästä"
j a ''Ö. L . " Timminsistä.
Mutta kirklandlakelaista n i m i ­merkkiä
ei tunneta j u u r i lain­kaan
siitä yksinkertaisesta
syystä kun sieltä saadaan l i i an
harvoin paikkakuntakir j oituk-sia.
Ja k u i t e n k i n K i r k l a n d L a ­kelta
saap aan lehteemme enem­män
kirjoituksia kuin j o i l t a k in
toisilta paikkakunnilta!
Kirjeenvaihtoverkostöamme-k
i n voidaan siis parantaa ja
laajentaa. Saadaksemme leh­temme
mielenkiintoiseksi eri
alueilla j a paikkakunnilla olisi
siis hijplehdittava siitä, että s i i ­hen
saadaan enemmän lyhyesti
kerrottuja paikkakuntauutisia
— tapahtumista kansalaistem­me
keskuudessa, kunnallisista
asioista j a . muista kansalaisi­amme
kiinnostavista kysyrriyk-sistä.
' ' - Y ^ - ^^
Tärkeätä on myös se, että
kirjeenvaihtajat ja lukijat
ylensä osallistuvat keskuste­luun
ns. "päivän kysymykisis-lä"
kirjoittamalla mielipiteis­tään
(mieluimmin lyhyitä kir­jeitä
ja usein) k u l l o i n k i n poh­dittavana
olevista asioista — ja
varsinkiri kiistanalaisista kysy­myksistä.
Täten saadaan " s y n -
tymfflln" vilkasta keskustelua
ja mielipiteiden vaihtoa äika-ajoittäin
nousevista kiistakysy­myksistä.
Siten saadaan hel­pommin
selville niin sanottu
"yleinen mielipide" lukijakun­nan
keskuudessa; J a mikä tär­keintä,
siten menetellen tulee
syvennytyksi tutkimaan , k u l ­l
o i n k in käsittelyn alaisena ole­via
asioita ja kysymyksiä.
Uudelle vuodelle lähdettäes-toimitus
toivoo saavansa
e n " kirjeenvaihtajain
tervetulleen avustuksen lisäksi
runsaasti uusia paikkakunta-kirjoituksia
ja sen lisäksi myös
"yleisön kirjeitten mallisia mie­lipideilmaisuja
joiden ei suin­kaan
tarvitse olla aina "samal­la
l i n j a l ^ " toimituksen kanssa.
Muistakaamme, että "kynä on
miekkaa voimakkaampi" ja et­tä
sitäkin "asetta" tulee käyt­tää
yhteiseksi hyväksi! •
sa
neuvsotolle ehdotuksen, jossa
Pohjoismaista Neuvostoa kehote­taan
tekemään aloite pohjoismai­den
muodoGtamisesta atomiaseet-toniaksi
vyöhykkeeksi. ^
Aloitteessa todetaan .aluksi, ^ttä
Hiroshiman kammottavat kokeÄiuk-set
eivät enää saisi uusiutua. Siinä
muistutetaan mieliin että vetypom-,
mi sisältää enemmän tuhoavaa voi­maa
kvin mitä on tuhottu ihmis­kunnan
historian sodissa yhteensä.
Ihmiskunta alkaa nyi nähdä, että
ainoa tapa välttyä atomisodalta, on
sopimuksien aikaansaaminen täl­laisten
aseiden kieltämiseksi. Tu­hannet
tiedemiehet ja tunnetut
henkilöt kautta maailman ovat esit­täneet
atomiaseen kieltämistä, a-ibitteessa
sanotaan. -
On yleisesti tunnettua\ että Poh­j
o la on kauan pyrkinyt säilyttä­mään
rauhan j a pitämään alueen
suurvaltakonfliktien ulkopuolella.
Nämä puolueettomuus- j a rauhan­pyrkimykset
ovat saavuttaneet tun­nustusta
ja arvonantoa kaikissa lei­reissä.
Tänään voiyat pojijoishiaat
olla esimerkkinä muille maille ryh­tymällä
käytännön toimiin jännityk-sen
lieventämiseksi j a kansojen/rau­hanomaisten
suhteiden parantami­seksi.
'
Pohjoismaiden Neuvosto, missä
kaikki pohjoismaat ovat edustettu­na,
on tärkeä foorumi. ;Sie'lä voi­daan
pyrkimykset yhdenmukaistaa.
Sitä lyötä mitä neuvostossa tehdään
seurataan kansojen keskuudessa
sirurella mielenkiinnolla, j a Poh­joismaiden
Neuvoston Vetoomus
pohjoismaiden muodostamiseksi a-tomivapaaksi
vyöhykkeeksi olisi
suurimerkityksellinen maailman
rauhalle. ..
7,000 askelta taivaan portille
Peking — ( K U — H . Siehrovsky)
— Keskellä Shantungin itäistä
maakuntaa sijaitsee Kiinan viisi
"pyhää .. vuorta", joista Taishan
on "kaikkein pyhin". " T a i " mer­kitsee
suurta ja korkeaa, "Shan"
vuorta, joten nimi ei vaadi pitem­piä
selityksiä, mutta "pyhyys" s i ­tävastoin
kyllä. Kun * silmäilee
Taishanin pilvien kattamaa < huip­pua,
sen usvaista ja kummitus­maisia
lu'alia, laaksoja j a kallioi­ta
j a kuulee sen solista peloitta-van
pyrinän, n i in Ymmärtää, että
vuori on jo kautta sukupolvien
kiihottunut ihmisten mielikuvi- •
V tusta. .
Niinpä vuori esitti myös merkittä­vää
hallinnollista osaa. Aina siitä
lähtien kun kiinalaista - historian
kirjoitusta on olemassa eikä tä­mä
aika ole aivan l y h y t — oli jokai­sen
.keisarin krilunajaisteh jälkeen
noustava Taishanille ja annettava
julistuksensa huipuista korkeim­malle
Tämä pyhiinvaellusmatka
o l i jokaisen keisarin velvollisuus —
muuten hänestä ei virallisegti tullut
"Taivaan poikaa".
K A N T A J I E N U R A K KA
Pätevästi on voitu todistaa, että
keisari Jy kävi vuorella jo noin
vuonna 2.20O e.a.a., ja kun keisari
Tsin She-huail| jonkin verran niyö-hemmin
totesi matkan erittäin ras­kaaksi,
niin hän määräsi rakennet­tavaksi
huipulle tien, joka käsittää
7,000 porrasta. Niinpä matkante­ko
helpottui ja kerrotaan että 1500-
l u v u l l a (meidän aikaamme) elänyt
keisari Tshien Lung suoritti matkan
huipulle 11 kertaa. Tätä ei pidä ot­taa
l i i an kirjaimellisesti, sillä "ilse
asiassa jalkamalkan suorittivat kei­sarin
Mantötuolin kantajat. Myö­hemmät
mandshut tulivat kuitenkin
jo liain laiskoi^ksi suorittamaan
henkilökphtaisesti matkaa edes
kantotupolissa,, joten he jättivät sen
jonkin ministerin tehtäväksi.
Taishanin "korkeus on 1,543 met­riä,
jolle joku: eurooppalainen alp-pikiipeilijä
ehkä tuhahtaa halveksi­vasti.
Mutta kunnioitus hieman pa-:
lautuu kun kerrotaan, että tie hui­pulle
ei käykään pitkin polkuja t a i
kalliomaita, vaan pitkin kiviportai-ta,
jotka monesti ovat polven kor­kuisia
. . • •
KUNNIAPÖRTTEJA
Nousu Taishanita alkaa kunnia-portilta,
jollaisia on matkan.varrel­la
useita Matkalaisten sopii niissä
lefvähtää j a pyhiinvaeltajat saattoi­vat
niissä aikaisemmin hymistä
myös rukouksia, 'sillä Taislian on ol^
k t ' keskeinen pyhiinvaelluspaikka.
Myös rikkaat yksityishenkilöt saat­toivat
aikaisemmin .pystyttää tällai­sia
portteja maineensa tallettami­seksi
jälkipolville, mutta siitä ilos­ta
piti maksaa sekä keisarille että
epälukuiselle määrälle korkeita vir­kamiehiä,
joten kaikki maksut ja
lahjukset maksoivat lopulta enem­män
kuin itse portti.
Tie kulkee aluksi pitkin viihtyi­sää
metsäpolkua j a tällöin on tai­puvainen
pitämään kuulemiaan kau-hukuvauksia
vain pillastuneen JTiie-likuvituksen
tuotteena. Kalliokir-joiluksia,
.muistokiviä ja pieniii pa^
yiljonkeja näkyy matkan varrella.
Kaikki on putipuhdasta ja hyvin
hoidettua. Niin ei: kuitenkaan ole
ollut aina. Lähetyssaarnaajien
muistikirjoissa kerrotaan, miten
täällä on ollut myös i-appeutunei-suutta,
rikkaruohoa, käärmeitä ja
syöpäläisiä. Sokerileipurit, viina-ja
rihkamakauppiaat olivat majoit­tuneet
temppeleiden pihoille, pitkin
Näkemyksiä
K I R J . LIONEL EDWARDS
Tämän ihanan pienen Edenin pu­naisessa
maas_ä on jotain näkemisen
ai-voista. Rauta- ja älumiihihappo
ori antanut sille: riickauden,. joka
saattaa varjoon kaikki tarinat eh
maiden rikkaudesta. Kolme satoa
vuodessa on normaali. •
Puhuessaan mahdollisuuksista rans­kalainen
ekonomini sanoi YK:ssa,
että "Kuuba voi tuottaa ruokatavaraa
80 milj. ihmiselle".
Kansa sanoo, että heidän esi-isien-sä
veri pn ravinnut maan. Satoja
vuosia kestänyt tyrannivalta, orjuus
ja tuho antaa poritta tälle väitteelle.
Entä niille, jotka ovat työskennel­leet
pelloilla, noUle unohdetuille mie­hille
ja naisile, jotka troopillisen au­ringon
alla ovat; tuottaneet suuren
määrän sokeria, hienoa tupalckaa, r i i ­siä
ja muita viljakasveja sekä loppu-rhattomän
itiäärän vihanneksia ja he­delmiä?
Uusi päivä ori noussut heille. K a n -
sanvallankumous ori avannut heille
portin vapauteen ja alun runsaaseen
huomiseen. -Mermeet ovat ulkomaa­laiset
maanomistajat. Menneet ovat
koronkiskurit ja velkahaasteet. Maa
kuuluu nyt kansalle eikä kukaan ole
n i in ydimakas.jpka voisi ottaa pois
sitä heiltä jälleen.
Maatalouden reformilakia sano­taan
suureksi vapauskirjalcsi. Sen-jälkeen
kun se hyväksyttiin viime
vuonna sillä on ollut v. 1960 loppuun
mennessä tavattoman suuri metsitys.
Ennen 88 prosenttia kultivoidiista
maasta kuultu ulkomailla oleville
suurmaanoinistajille. • Noin 1.5 pros.
omisti 46 prosenttia kaikista maista.
Loput kuuluivat muutamille pienille
maanomistajille, jotka taistelivat
päättävästi pitääkseen ne käsissään.
Uusi laki on nyt voimassa. Esimer­kiksi
kukaan ei voi omistaa enempää
kiiin korkeintaan 990 eekkeriä maata
ja kaikki saavat vähintään 66 eekke­riä
maata! Tavallisesti yksityisen
omistuksessa on noin 100 eekkeriä
. maata.
: uusi omistaja ei voi ostaa naapu­rinsa
maata taikka riistää hänen työ­voimaansa.
Näiden ohella osuustoi­minta-
ja Valtiontilat lisääntyvät no-peasti.
joka lopuksi syrjäyttää yksi­tyisomistuksen.
Osaviljely ja pahamahien maan-vuokraaminen
ovat laittomia. Vain
Kuuban (kansalainen: voi omistaa
maata, j a etutila annetaan kapina-armeijan
talonpojille, perheen päälle
ja kaikille niille, jotka ovat kärsineet
tyranniudesta. „ '.' .,;
; Entä. tappion kärsineille? Mitä he
saavat?
Anteliaammin kuin monet ansaitse­vat.
Lukuunottamatta muutamia ba-tistalaisia
rikollisia entisille omista­jille'
annetaan valtioni obligatioita,
jotka lankeavat maksettavaksi 20
vuoden kiiluttua ja niistä maksetaan
korkeintaan 4',^% korkoa.
Sovellutetaanko tätä .amerikkalai­siin
entisiin omistajiin, trusteihln Ja
korporatioihin- nähden? Se koskee
myös niitä.
Totta el ole se. että Kuubassa ole­vat
'.amerikkalaisten omaisudet olisi­vat
muka varastettu. Joa amerikka­laiset
epäilevät tätä, niin .heittäköön
silmäyksen historiaan. He eivät ole
koskaan saaneet parempaa kauppaa
Kohokohtana matalousuudistuksis-ta
on osuustoiminta- ja valtiotilojen
nopea kehittyminen. Niitä on ny­kyään
toiminnassa 1,500 ja joka viik­ko
uusia muodostetaan. Hämmästyt­tävää
on se kun Kuuban talonpoikien
keskuudessa Jo vallan hyvin käsite­tään,
että. kollektiivinen maatalous
on tuottavampaa, siliä käyttämäiiä
nykyaikaista maatalouskoneistoa saa­daan
suurempi sato. Tämä on h i ­taasti
käsitetty joissakin muissa
miaissa. Kuubassa kansanjoukot kä­sittävät
tämän tosiasian.
Vierailimme Pinar del Dion iha­nassa
maakunnassa Hermanos Saizin
ösuustoimintatilalla. Meidän vuokrat­tu
bussimijie kuljetti meidät riiäen
päällä olevalle työläisten uimaran­nalle.
•
Sallikaa minun viivähtää hetkisen
kertoakseni . aidasta, jossa kasvaa
puita. Meille kerrottiin tästä Havan­nassa,
mutta rae, emme uskoneet sitä.
Saimme näiidä sen omilla siimilläm-me
kuinka äskettäin tehdystä aidan
puista puhkesi vihreitä oksia. Mikä
maaperä!
Tällä ösuustoimintatilalla on noin
800 eekkerin alalle kylvetty tupakkaa.
Tämä tila kuului entiselle rikolliselle
pääininisteri Batistalle. Vallanku-moushallitus
takavarikoitsi sen ja an­toi
sen 120 neekeriperheelle, jotka
tällä maatilalla elivät ennen hikoillen
raa ari ja turmeltuneen iierran alai­suudessa.;
Tänä. vuonna'tupakkasato
oli hyvä.
Olimme hämmästyneitä. Oliko tä­mä
keidas '•böhiosin"-erämaassa (ka-
.tottomien mökien erämaassa) kan
gastuksia vaiko tulevaisuuden näke­mys
riiaaseudun huomenesta? .• •
En voinut muuta kuin itsekseni hy­räillä
suurta vallankumouslaulua
"Työri oi-jat sonon yöstä riouskaa . . .
niin huoniispäivänä kansat ovat vel­jet
keskenään . * ,'•
Kaiken nousun ja edistyksen pe­rustana
on maakysymys, joka koskee
kaikkia- latinalaisen Amerikan maita,
priko riiikään ihriie jos Karibean me­ren
toisella puolella olevat köyhät ja
sorretut kiansat ihaillen seuraavat
kuubalaisten veljiensä saavutuksia ?
Todistuksena ihmisen kunnioituksen
noususta lainaan monsenör Evilio
Diaziri, Havannan kardinaali Artegan
apulaispiispan, antaman seuraavan
lausunnon:
"Maatalouden reformilaki on oikea
ja järkevä. Se toteuttaminen on
välttäniättömyys maassamme. Jokai-seri
kristityn, jonka tulee voittaa per­soonallinen
itsekkyys ja pikkumai­suus,
tulisi ottaa huomioon sen no­pean
menestyksen, voidakseen hyö­dyttää
kaikkien etuja jalomielisyy­dellä
ja ilman vihamielisyyttä kuten
kunnon Kuuban kansalaisen ja todel­lisen
Kristuksen seuraajan."
polun vartta istuivat kerjäläiset, so-
Seatj rammat ja raajarikot, jotka
korostivat surkeuttaan j a kerjäsivät
almuja. Shanghailaiset rosvopäälli­köt
olivat tuoneet paikalle suurim­man
osan näistä Danten 'Helve­t
i n " hahmoista, joiden oli maksetta­va
"tpimieksiantajilleen" sekä paik-kavuokra
että provisio. "Toimeksi­antajat",
puolestaan maksoivat riit­tävät
lahjukset alueen' prefektille,
pörniestarille j a poliisilie. Näin o l i
'uskonnon vapauden" aikana. Nyt
sekä tekqkei-jäläiset että rosyppääl-liköt,
ovat häipyneet, valtio pitää
iiuojen koko Taishanin alueesta ja
se pn myös ensi kerran kulttuuripe-rinteensä
arvoisessa kunnossa. •
Metsäpolun päässä on Konfut^en
kunniaksi rakenneltu portti, sillä
hänen, tiedetään näillä main levän­neen/
Portiii vierellä sijaitsee pa,
viljonki, jossa, keisari jä hoviväki
vaihtoivat ylleen yanutäytteiset
kauhtanat kylmän tuulen suojaksi.
Maisema muistuttaa erisi näkemäl­tä
Euroopan Alppeja — vesiputouk­set
Syöksyvät alas pitkin rinteitä,
purot solisevat ja merkillisesti muo­toutuneet
kielekkeet työntyvät ulos
kallipista. Tien jokaisella pätkällä
ön myst llinen tarinansa tai muis­tonsa.
Erään kallioseinämän nimi
on "kolme kirjoitusmerkkiä", toisen
"pil^venpiirtäjä". Tuohon on hau­dattu
valkea muuli, jonka eräs 6-
vuoiisädalla elänyt keisari korotti
uskollisen palvelun vuoksi kenraa­l
i k s i ja eläin haudattiin tänne suu­rin'
juhlamenoin. Erään pysähdys­paikan
nimi on " M i s s ä eläihiet
kääntyvät', mikä onkin kohdalleen
osunut, sillä rinne alkaa tästä koh­dasta
kohota.
P Y H I I N V A E L T A J IA
Liikenne on kuitenkin vilkasta,
sillä ihmisiä menee ja* tulee, toiset
nousevat ylös, toiset laskeutuvat a-las,
yksi sivuuttaa toisen. Van liat
naiset kipittävät savuke suupieles­sään
tavattonian nopeasti korkeita
kiviportaita ylös ja he ovat huipulla
paljon ennen rnfeitä. He tuntevat
matkan jokaisen kiven, sillä puolen
vuosisadan ;aikäna he eivät ole ai-noanakaan
vuonna laiminlyöneet
pyhiinvaellusmatkaa Taishanin hui­pulle.
Muudan vanha mies kantaa
olkapääilään keppiin sidottua nyyt­tiä
ja hieman hämillisehä hän ker­too
olevansa täällä vain lomamat­kalla.
Oppaanamriie toiminut alueen
varapormestari Tshing .Iisan, joka
tuntee seudun- jokaisen kolkan kuin
taskunsa ja sen historian kuin eili­sen
päivän kertoi kuiteinkin että
vanhus . o l i myös -pyhiinvaeltaja,
mutta häntä vain hieman ujostutti
tunnustaa sitä julkisesti. Nykyajal­l
a pyhiinyaeliusiriat^äa pidetään jo
hieman kobmilliseha, .mutta kestää
oilti vielä kauan, ennen kuin tämä
vanha tapa kuolee pois. Jumalpat-s.
aiden juurell<K näkee yhä vielä
laritteja, saviesineitä, lasten kenkiä
ja muita lahjoja,'jptka on jätetty
jumalten- mielen pehmittämiseksi.
jotta ne täyttäisivät pyhiinvaeltajan
toivomukset.: Enää ei kuitenkaan
näe sitä tapaa, että pyhiinvaeltaja
hakkaisi päätään kivipaateen, eikä
myöskään kallisarvoisia lahjoja, ku­ten
kultaa, koruja jne. Nämä tavat
nierkitsivätkin temppeleille riemu-aikaa,
sillä jumalille tarkoitetut uh­rit
korjattiin yksinkertaisesti "pa­rempaan*
talteen". ,;. •
" V i i d e n sypressin majatalossa"
lepäämriie jälleen. Eräs keisari jo­ka
oli runsaskätisesti jaellut arvoni­miä,
oli nimittänyt ympäristön puut
suurmandariineiksi, koska hän oli
aikoinaan etsinyt myrskyltä suojaa
niiden juurella. Vieressä on jäl­leen
paviljonki ja tällä kerralla se
on rakennettu vaatteiden puhdista­mista
varten.
Sypressitalon isäntä tuo höyryä­vää
makaroonikeittoa' j a syytä on­k
i n vahvistaa: itseään, sillä nyt al-kaamatkan
raskain osa. Portaat tu­levat
yhä jyrkemnuksi, ne ovat pol­ven
korkuisia ja monesti n i i n ka­peita,
että hiillä nipin napin . saa
jalkansa pysymään. Mieleen tulee
ajatus, että olisi viisaampaa laskeu­tua
takaisin kuin jatkaa nousua
. . . K a i k k i a l l a on kuitenkin työläi­siä,
askareissaan, sillä ajariham-päari
syÖmiä portaita korjataan
jatkuvasti. •;
kapea sola sulkee äkkiä näköia-lämme
oikealle j a vasemma|le ja
vain kääntämällä päänsä pystyasen­toon
voi nähdä edessään väivanha-öri
erään päämäärän: öieilä on ."Tai­vaan
eteläinen portti". Nyt taival-lattaessa-
pätee se^mitä muuan kii­nalainen
runoilija on sattuvasti sar
nonut: etummainen kulkee takim­maisen
harteilla ja takimmainen
etumaisen jalkojen alla. Raskaan
nousun jälkeen jonka outo todella
tuntee polvissaan, ollaan jälleen ta­santeella:
Vielä ei olla huipulla,
mutta muiitaman askeleen nousu
vie jo päätemppeliin, Sinisen usvaa
jumalattaren temppeliin. Muuta­man
askeleen päässä siitä kohoaa
kymmenen metrin korkeuteen eräs
kiinalaisen kaiinokirjoituksen suu­renmoisin
monumentti, musta mar-morilevy,
jonka jokainen kullattu
kirjainmerkki on 16 sentin korkui­nen
Siitä vasemmalla sijaitsee tai­vaan
sinisen klfsarin temppelin ho­t
e l l i , j o ^ a turkiksiin • kääriytynee­nä
yövymine, sillä yöt täällä korke­alla
ovat viileitä. Seitsemän tuntia
on kulunut siitä, kun tasangolla as­tuimme
ensimmäisen kuniiiaportin
lävitse.
M A J A T A L O J A
Kaikkialla ympärillä on pyhiin­vaeltajille
tarkoitettuja majataloja,
joiden ulkonäkö on ennallaan \nio-sisatojen
takaa. Muutamalla koli­kolla
pyhiinvaeltaja tai matkamies
voi varata itselleen paikan "kan-g
i l t a " , kiinalaiselta perinteelliseltä
vuoteelta, jota uunin tavoin voidaan
lämmittää alapuolelta. Lukutaidot­tomuuden
aikojen muistona riippuu
majatalojen edessä yhä edelleen
merkkejä hiiden nimestä. Vaikka
useat osaavatkin jo lukea, n i in he
menevät s i l t i yhä vielä "Punaiseen
palloon", "Sinisieen lyhtyyn" tai
' V a l k e a n hevosenpäähän". Isän­täväki
j a he muut 400 perhettä, jot­ka
taishanilla asuvat — monet niis­tä
jo kymmenen sukupolven ajan
— toimivat tee-, valokuva- j a muis­toesineiden
kauppiaina j a heitä nä­kee
kaikkialla. Ja myös he myyvät
— kiviä. Taishanin kiviä pidettiin
aikaisemmin vahvoiiia amuletteina
pahoja. henkiä vastaan ja niinpä
sellainen muurattiin mielellään ta­lon
seinään. • , • ;
. Seuraava aamu löytää meidät jo
aikaisin ,^''Jadekeisarin huipun"
temppelin itäisessä huoneessa kaik­kein
korkeimmalla vuorella. Kuiten­kaan
emme ole ensimmäisiä, sillä
melkoinen joukko on jo keräänty­nyt
paikalle turkisviitat yllään. Kel­lo
on neljä -r^ — o n pimeää j a k y l ­mää.
Turhan takia tämä huone ei
ole himeltään 'Paviljonki, jossa au­rinkoa
tervehditään". Huolestu­neet
katseet kääntyvät kohti itää,
sillä keisari Tshien Lung on k i r j o i ­tuttanut
huoneen seinään varoitta­vat
sanat: "Aurinko, joka kylpee
meressä, tuo pilviä matkassaan".
Todella: jalkojemme juurella ori
(Jatk. Siv. 4)
— Australiassa on televisio ollut
käytännössä neljä vuotta j a nyt .
siellä on 16 televisiolähetysasemaa
j a 1,100,000 televisiovastaanotta-jaa.
ei sima
7/
Voidaanko koiranraatoa tappaa?
Tai kerjäläiseltä varastaa tuhat­lappusia?
;
Tuskinpa vain.
Mutta kaikesta huolimatta meil­le
kerrottiin vuoden lopulla Otta-wasta
tul Icissa eräissä itkuvirsissä,
että "Canadan pelätään menettä­vän
vaikutusvaltaansa NORADis-s
a . " • '
•"Miten herran nimessä me voim­me
kansakuntana menettää jotakin
sellaista mitä meillä ei ole?
Tosiasiahan • on, kuten Suomen
kansan vanhassa ja viisaassa sanan­laskussa
sanotaan, että "kun antaa
pikkusormensa paholaiselle, vie se
koko käden".
Kuten tiedetään, NORAD on* ly­hennetty
nimi Pohjois-Amerikan
Ihnapuolustuspäällystöstä, millä
tarkoitetaan sitä "il mapuölustus-l
i i t t o a " , jonka perusteella Cana­dan
ilmavoimat on sidottu jaloista
ja käsistä Yhdysvaltain ilmavoi­miin.
Se ön juuri se laitos, josta
eroamista nyt vaaditaan kaikkien
niiden toimesta, jotka haluavat
Canadan vapautumista -myös NA­TOsta
ja muista amerikkalaisten
poliitikkojen, kenraalien ja mui­den
tulennielijäin sanelemista so-laliitoista,
jotta maamriie voisi py-
\ • :
syä puolueettomana siinä tapauk­sessa
jos Pentagonin korskeat so­taherrat
provosoivat uuden sodan
oko vahingossa tai tyhmyydessään.
Sen johdosta kun valtionvarain-ministerimme
mr. Fleming sanoi
joulun edellä esittäneensä "vauva-budjetin"
yhteydessä, että amerik­kalaiselta
pääomalta poistetaan
erikoiset verohuojennukset Cäna­dassa
— että amferikkalaisj^htiöi-den
täältä kahmimista osakevoi-töista.
peritään veroa samassa suh­teessa
kuin sitä peritään canada-laisyhtiöidehkin
voitoista, on ra­jan
eteläpuolelta mulkoiltu tänne
Canadaan miltei yhtä"yslävällises-t
i " kuin mylvivä sonni mulkoilee
punaisia vaatetta.
'Se on kuulema saanut jotkiit' ma­telemaan
tottuneet, piirit Ottawas-sa
; "pelkäämään", että "Canada
menettää sananvaltaansa NORAD-issa,
ellei Canada ponnistele enem­män
ja anna runsaammin rahaa
sen hyväksi", kuten CP:n uutistie-dossa
"kerrottiin.
Selostettuaan, että Yhdysvallat
haaskaa nyt 4,000,000,000 vuosit­tain
Pohjois-Amerikan ilmapuolus­tukseen,
ja että Canada käyttää sa­maan
tarkoitukseen $200.000.000
vuodessa (millä summalla voitai­siin
Canadaan rakentaa joka vuosi
sata S2 OOO.OOO hintaista koulua ja
siten huojentaa kunnallisverojen
taakkaa), mainitussa Ottawan uu-tistiedossa
sanottiin:
, ". . . Puolustusministeriön vi­ranomaisten
piireissä täällä pelä­tään,
etä mr. Flemingin viimeisin
budjetti voi kiinnittää USAn kon-gressimiesten
huomiota niihin etui­suuksiin,
mitä on Yhdysvalloista
Canadalle annettu puolustustuo-tanhon
jakoasioissa vaikka Ca­nada
ostaa vieläkin enemmän siel­tä
kiiin Yhdysvallat täältä —r mi­hin
perustuu Canadan vaikutusval­ta
NORÄDissa." ; _
' Näin uudelle vuodelle lähtiessä
meistä tuntuu että tällainen j.!peK
ko" on Ottavvässa kokonaan aihee­tonta.
Me emme ole kansakuntana lä­hestulkoonkaan
niin paljori riippu­vaisia
Yhdysyalloistä,,; kuin nämä
matelevaiset ja ilmeisesti omaa
varjbäänkin pelkäävät puolustus­ministeriömme.
virkailijat tuntuvat
olevan.
Loppujen lopuksi asia on siten*
että Yhdysvaltain imperialismi riis­tää
ja ryöstää Canadan luonnon­rikkauksia
ja kansaa — eikä päin­vastoin.
;•'
Siinä, tapauksessa; jos Yhdysval­tain
"kongressimiehet" rupeavat
"kenkkuilemaan", kuten ottawalai-set
vissit virkailijamme ''pelkää­vät",
näille ulkomaalaisille voi­daan
^sanoa, että olkaa niin ystäväl­lisiä
j a pitäkää" hyppysenne pois
Canadaij i^isäisjstä asipista. ,
Ja jos pyyntömme eivät auta,
jos yhdysvaltalaiset suurpohatat
ryhtyvät puheista tekoihin Cana-daa
vastaan, niin silloin ei auta
muu kuin vastata kirjeet kirjeillä
ja kuvat kuvilla. Canadalaisten
keskuudessa onkin yleisesti. sellai­nen
käsitys, etä aivan liian suuri
osa luomistamme rikkauksista me­nee
voitto-osinkoina jä korkoina
Wall Streetin pankkiireille, kuten
pääministeri Diefenbaker myös se­losti.
_ Tätä "tautia" voidaan helposti
parantaa nykyään yleisen puheen­aiheena
olevan "Castron hoidon"
avulla — kansallistamalla uiko-maalaisten
omistamia suuryhtiöitä
j a niiden laitpksiaT sikäli kuin t i ­lanne
j a tarve vaatii. Mikäli rajan
eteläpuolelta tulevia uhkailuja
"suuren ruoskan" käytöstä pan­naan
voimaan, se tulee varmasti
nostattamaan Cänadassa entistä
korkeammalle tasolle vaatimuksen
amerikkalaispääoman jkontrollissa
olevien luonnonresurssiemme kan­sallistamisesta.
.. \
Parasta, siis olisi, että- "pelois­saan"
ryömivät puolustusministei-i-ömme
virkailijat suoristaisivat k u ­maraan
painunutta ryhtiään j a sa­noisivat
niille USAn kongressimie-hille
j a niuille, että varsan selkä
kestää 'vain vissiin rajaan asti —
kuten olette Kuubassa - j i m r i saa­neet
nähdä.
Sellainen miesmäinen esiintymi­nen
vaikuttaisi paljon paremmin
Washingtonissa kuin vaikuttaa sur­kea
mateleminen ruoskanheilutta-jäin
edessä. — Känsäkoura.
m
>'.;.
'Il I, 1 li iiii