Vapaus, June 28, 1928

              Sivu 2 Torstaina, kesäkmm 28 prnä—Thor,, Jime 28 No. 134-~ 1928
VAPAUS TfO, OoUrio, laUtirji. peili • B a a a t : «U Jj s u ä r s n r ^ j«IiI»i>iiTinS.
T O I M I T T A J A T i
A. VAARA. B. A. TENHCXEX. H, SCiJl. E . PEHKONXK.
K i C i t » T » J at tfa« Tott (Kfica Dcputmeat. Onavs, aa —toai tUa» xatxta.
VAPAUS (Ubm,> V
The OBIJ- ojc«a of TmoXJa Voiktn ia Ctcxda. Talliiiied dailf «s SaÄory. Ostazio.
ILMOTVSHINNAT VAPAUDESSA:
RaimanaotAltsct f l i » kaiM, «2.00| kalcai kertaa. — AHoKhtocminrDaiUBotaJuo 50e. palmtsnac —
IIUMiiaiuiiuH<älm(>t«lt«tt S&e. kerta. tlJ» S kerjaa. — SjotjtaiilaatSSMit $TJ0O kerta. t2Jn » kertaa, —
Ma^n^mrmakaet y tZJX) kerta. » X O O kakii kfttaa, — Kiitobliaslakaet SIJOO kerta. — KoolesKBilaiotek- ^^S^^*^ liiäoskaa kutodrajeeUa lai evsiatoTärarba. — flatetaaatiet^ ja CMtenSaotoJ^act
M T . J I i i l i , kalma kanaa. — ttfi^Silmattaiiea j« i i&olcMjesttnancn OB, nadittaeaaa. TTxitrtti»»
BfitarfrMta ctolcltecn. — Tilaokiia. joita ai aeataa nka. ci tsUa Tl^mimiin, paital asaaicftea. JaiHa
m takaokan.
TILAUSHIKKAT:"
I Tk, tuo, 6 kk. «3.50. S kk. tl.?? Ja 1 kk. $1M. — Yh<2r«Talto!kia Ja Ssomeao aeki onnalk
•Ekaaaailb: I «k. ««.00. 6 kk. $3.50. S kk. UM Ja 1 kk. «1.00.
. . . . . . . a . . . . . . .
Lehteen aiotat ilmotokaet pitää olla konttoriua keHo 4 ip. iIcse>t7mi(peiT*n cdelliMBä srkipäiräsä.
Ta^dca MiAitoat Uhfstf BBiiaiac 33 Loma Street. FobcUo S ^ V . ' ,
TajBsdca keettoii: libcny. BoiUiaf. 3S Lotae St. Pokelia 1038. Pottioaou: Box £9, Sadbnry. Ost.
Ccseral a^e(tl«!ag rataa 7Se. per eol. iseh. Ulclmom ekazta for aicfla toaeitioa TSe. Tba Vapaiu
It SAr adrartiSng Badiäa axDoog (£4 PjasUii PeopK ia Cani«1«.
' Ib* ette atilloia tahasaa aaa aastaoau aaaimaiaeen kir)«e*eenM, kirjottakaa oadeUeeo lilkkccakoiujaa
«iq^ODaOMU simeU: J. V. KANNASTO.Uikkeeakol^^
400 yksityistä ja perhettä kontrolloi
Canadaa
0UaK2S5a sijaitsevaQ tulovero-viraston
vuotuisista raporteista käy
ilmi se seikka, etiä Canadan luo-tanlolaslosten
kfmtrallissa tapahtuu
nopeita, vaikka äänettömiä muutok­sia.
Nämä raportit selvästi osotta-xaly
c:tä pieni, itsenäinen tuottaja
nopeasti poistuu näyttämöltä ja että
ei ainoastaan tuotanto, vaan myös
tavarain jako joutuu nopeasti muu-tamain
jättiiäiskorporatsionien kon­trollin
alaiseksi. Niinpä Canadassa
ei enää ole ainuttakaan yksilöä, j o ­ka
^omistaisi rautatien, höyrylaiva-linjan
tai minkäänlaista n i i n suurta
yleihyödyllistä laitosta, että hän sii­tä
saamistaan tuloista joutuisi mak­samaan
tuloveroa. Tällä haavaa
isännöi 306 korporatsionia näitä
aloja, joilla aikaisemmin oli tuhan­sia
yrittelijöitä.
Kaivos- ja puutavara- sekä muis­sa
luonnonrikkauksille perustuvis­sa
teollisuuksissa on asian, laita a i ­van
samanlairken. Näillä tuotan­nonaloilla
on yksilöllistä omistusoi­keutta
vain 119' henkilöllä, mutta
heidän siitä ^srimänsä tulo on k e r
ta^saart mitälofi, Verrattuna kans;
saan kilpailevien korporatsionien tu­l
o i h i n . Tehdasteollieuuteen .nähden,
kuten saattoi otaksuakia, on Jtittu
aivan r s a m a . V Koko tällä i teplHsuus-a
l a l l a ori vielä jälellä 363 sem-ihoista
yksilöomistajap; joiden tulot
ovat n i i n suuret, että niistä on mak-ceyava
veroa. Mutta - h c maksavat!
vain noin kaksi j a puoli prosent­tia
siitä veroimäärästä, mikä kan­netaan
korporatsioiieiUa.
, Miltei yllätyksenä todetaan alus­sa
mainituissa raporteissa se, että
suMremmista j ai leenmyyntikaupoista
enemmistö kuuluu korporatsioneille^
Niinpä tässä maassa p i i viime vuon­n
a vain 0,124 semmoista yksityistä
jälleenmyyjäi^, jotka suorittivat tu-loveroa;
jotAvastoin korporatsioneil-
; l a oli 9,166 jällcenmy^ntikauppaa,
maksaen koimekymmenlä kertaa, e-
, nemnän luloyeipa kuin yksityiset
jälleenmyyjät. ,
Kaikki vuosipalkkaa nauttivat vir­kailijat
on näissä raporteissa ryh-Äiitetty
toimitsijoita käsittelevään o-saan.
Se tahtoo sanoa, että korkea­palkkaiset
työläiset kuten liikkeen­hoitajat,
kamreerit, insinöörit, kor­keampien
oppilaitosten professorit
j a yleensä teknilliset asiantuntijat,
muodostavat s.uurimman osan tSIiän
sarjaan kuuluvista. Siihen on las­kettu
muun muassa Henry Thorn-
Yhdysvallat
Austraalia
Itävalta
Belgia
Canctia
Ceylon'
Tshekkosl ovakia
Tanska —
Suomi
Ranska
Salcsa
Intia ••«.••••a.
Italia
Japani ,
Malaya
Hollanti
Uusi Seelanti
ia .;
286,700,000
728,400.000
1,236,900,000
174,100,000
599,000,000
413,100,000
159,300,000
2,158,400,000
2,425,500,000
1,186,100,000
803,100,000
913,300,000
593,700,000
762,000,000
233,400,000
178,200,000
Filippiinit 155,600,000
Puola 28130,000
Ruotsi 432,300,000
Sveitsi 386,000,000 .
Suurhritannia 4,044,800,000
Vienti Tuonti
....$4,865,400,000 $4,181,700.000
693,700,000 784,000,000
432,000,000
807,400,000
1,087,900,000
" 147,100,000
531,700,000
4-13,000,000
160,400,000
2/j65,000,000
3,362,000,000
891,000,000
1,033,500,000
1,033,000,000
557,000,000
1,022,700,000
217,700,000
257,100,000
116,200,000
313,800,000
422,500,000
482,800:000
5,931,500,000
Tämän mukaan siis vain Yhdys- j Kahdenkymmenenkolmen johtavan
ton, jt>ka nauttii 60,000 dollarin
vuosipalkkaa; ja Roy V/olvin, joka
saa 100,000 dollarin vuosipalkan.
Raportin tätä osaa käsittelevät nu­merot
vmdaan pitää paljoa tarkem­pina
kuin minkään muun osan, sil- , '.,\
... .. . . . . ., loilla.
la paiva- ja vuosipalkoista pidetään
tarkkaa kirjanpitoa, kun sitävastoin
verotettavana liikevoittona ilmenee
vain se, mitä omistava luokka ei
voi selata. Kun pidämme tätä seik­kaa
mielessämme, niin se tosiasia,
että noista vuosipalkkaa nauttivis­ta
työläisistä vain 81,456:11a on
kylliksi suuret tulot maksaakseen tu­loveroa,
kaunopuheisesti toteaa sen,
kuinka vähäistä osaa täKän luok-lihaan
kuuluvat ihmiset esittävät ta­ntan
maan rikkauksien jaossa.
Ja Canadan farmarien asötaa on
vieläkin huotiompi, sillä heistä vain
3,248 maksaa tuloveroa. Myöanetr
täköön, että farmarien on verrattain
helppo kiertää veronmaksua, multa
Bämä ja muut seikat huomioon ot­taen
on selvää, että Canadan far­marit
kylvävät ja •— toiset korjaa-vai
sadon heidän kylvöstään.
Vaikka nämä nuiiierojen käsit­telyt
tuntunevat yksitoikkoisilta, niin
lienevät ne silti sflcsi tärkeitä, että
vielä on kosketeltava eriistä seikkaa.
Canadassa o n tällä erää neljäsataa
yksilöä ja perhettä, jotka ovat Muo­dostaneet
korporatsioneja valvo­maan
henkilökohtaisia asioitaan. He
maksavat miljoonan dollaria tulo­verot,
mikä summa on neljä ker­taa
suurempi kuin Canadan kaik­kien
Farmarien maksama tulovero
ja mikä oSottaa näiden korporatsid'
nien tulojen suuruuden.
Täten me huomaamme yhdellä
puolella kaksi miljoonaa canada-laista
farmaria j a työläistä, joista
miltei kaikki raatavat vähemmällä
kuin tuhannen dollarin vuosituloil­la,
muutamat paljoakin vähemmäl­lä
j a vain han'at saavat vähä e-nemniäii;
ja loisella puolella on
neljäsataa yksityistä ja perhettä,
jotka eivät ainoastaan ole luopu­neet
kaikesta työnteosta, vaan ovat­pa
vieKi valtuuttaneet toiset suorit­tamaan
puolestaan "raskaan'' ku­ponginleikkuun.
Ja tämä koural­linen
kuhnureita käärii taskuihinsa
kymmeniämiljoonia dollareita vuo
dessa.
valloissa, Canadassa, Tshekkoslova­kiassa,
Ranskassa, Intiassa, Malay-assa,
Uudessa Seelannissa, Filippi-ncillä
ja Ruotsissa on vienti tuontia
suurempi. Suurbritannian tuonti on
lähes 2,000,000,000 dollaria suu­rempi
kuin vienti, mutta tämä eroa­vaisuus
korvataan siirtomaasijotuk-sista
ja laivaulvsesta kert\^-illä tu-
Useammalle semmoiselle maalle,
missä tuonti on vierltiä suurempi,
tietää se niiden velk^aatumista, ja
etupäässä amerikalaisille rahamie­hille.
kauppamaan vienti 1927 nousi yh­teensä
23,740,000,000 dollariin, vas­taava
^summa viime vuonna ollen
22,732,000,000 dollaria. Niiden yh­teinen
tuonti nousi viime vuonna
26,281,000,000 dollariin, vastaava
summa 1926 ollen 23,600,000,000
dollaria. Näistä suurista luvuista
kuvnstuu maailmankaupan sopu tai
epäsopu, mikä koskee kaikkein mai­den
työläisiä. Siflä kapitalistiset
kauppaixiahclit, jotka toimivat koko
maailmaa käsittävässä mittakaavas­sa,
etupäässä määräävät työväen
palkkatason, työpäivän pituuden,
työ- ja työttömyystilanteen, y.m.
Työiäivään ja limenttiin nähden
asetuttiin entistsn.-päätöäten kannalle.
Nellie Laken kämpän asia.
Ecikotti. joka kämppää vas-
£a'i ja Montrealissa, pyrkimyksenä ol­len
palkkasnhteitten kohottaminen ja
ufiion tunnustukasn vaatiminEn. Kun
rakennusteollisuudessa on tapahtunut
ncpsa tämän alan kehittyminen, niin | taan viime piilauskaudella ju-näiden
työläisten järjestäminen on listettiin, päätettiin peruuttaa, ol-cHut
merkitsevä. Suuri yhtiö. Joka ien kämpällä oikeus jokaisen työ3-
tunnetaan nimellä Dominion BridgeI kenneliä; myöskin kehoitetaan käm-
Ccmpany, on seisonut tinkimättömästi pällä työskenneUeitä miehiä, joita ei
avoimen työpajan pyrkimyksen taka- ele nimellisesti julistettu rikkureiksi,
na, ja nytkin kieltäytyi tunnustamasta kohtelemaan tovereina.
uniota ja lupaa vain neuvotella työ- Päätettiin, ettei julkaista pöytakir-läistensä
kanssa välittämättä järjespj jaa, vaan lähetetään jäljennös jokai-töstä.
Suurilla rakennuksilla Mont­realissa
ja Torontossa olivat työt sei­sauksissa
ja ilmeisenä laken leviämi­nen
muihinkin keskuksiin- Yleisla­kosta
puhuttiin paljon näitten paik­kakuntien
A. F. L. rakermusalan joh-tajain
taholta, mutta mitään ei tehty.
Sensijaan osoittivat "kansainväliset"
edustajat, jotka lähetettiin Yhaysral*
tain puolelta, että lakkolaisten on ai-van
turhaa taistella, koska Dominion
Bridge-yhtiö on lujilla siteillä sidottu
Yhdysvaltain terästrustiin. Yleislakko
olisi ^is vastannut tilanteen vaati-muksfe,
mutta siitä kieltäydyttiin, ja
tuloksena oli lakkoutuneitten työhön
palaaminen saavuttamatta mitään.
Johtajat ajoivat työläiset tilanteeseen,
jossa niiltä puuttuu luottamusta jär­jestöönsä
ja eritoten juuri "kansain-selle
kämpäile. Allekirjoittannt vel­voitettiin
lähettämään kokouksesta ra­portin
Vapauteen. — K. Salo.
WäL idkosDomalaisiile
Qskotetaan
Parin viime vuoden aikana on Suo­messa
kehitetty erikoinen ulkosuo­malaisten
liike. Se mairittelee ulko­suomalaisia
jos minkälaisilla jutuilla.
Houkuttelee xilkomailla olevia suo­malaisia
Suomeen herrojen k\Tiittä-
NAISTEN OSASTO
Prcletaarit kaikissa maissa taistele­vat
vapautuakseen kapitalismin i=
_ ^ ^ , heestu. Mutta työväenluokka ei voi
kllseen'V ammattien-kamppailuun sa-' tätä päämääräänsä saavuttaa, ellem-manaikaisesti
kuin toiset ammatit mo kykene yhdistämään luokkamme
cvat työssä. Yhä uudestaan selvisi kaikkia voimia tuohon taisteluun ja
myöskin että Canadan puolella ole-[niin kaiian kuin toinen puoli ihmis-villa
neuvostoilla el ole mitään mer-1 ki.:ntaa — naiset — ovat luokkataiste-ki*
vstä n-öläisten taistelun tukemi-lun ulkopuolella. Tästä syystä olem-puolueen
tehtävien ym­märtäminen
taloudeUisen järjestäytymisen
ja taistelun aJaDa ^ v
selle, päinvastoin käytetään. niitä voi­mien
hajcittaraiseksi. Tällä kertaa on
rakennusammattien jäsenistöllä ede.>-
sään kysymys kiinteämmän yhteistoi­minnan"
kehittämisestä todellisen yh-teys-
aeuvcstcn kautta, joka toteut­taa
jäsenjoukkojen taistelun vaati­muksia
ja tekee kaikkensa luodakseen
teoUisuusunicP rakennusalalle.
fjatk.)
Kirj. A. T. ffill.
(Jatkoa edelliseen numeroon.)
Semmoinen on Canada. Semmois­ta
on kapitalismi.
J. S. W A L E A C E .
Amerikalla johtoasema maailman-issa
Federated Pressissä kirjottaa Le-la
«d Olds:
Yhdysvaltain kauppaviraston vasta­tkaan
julkaistu, vuoden 1S»B7 kan­sainvälistä
kauppaa koskcTa ra­portti
osottaa, että Yhdysvallat on
maailman johtava vientimaa. Vii-me
vuonna lähetti Yhdysvallat tuot­teitaan
maailmanmarkkinoille lä­hes
5,000,000,000 dollarin arvosta.
Tämä jättiläismäinen summa te­kee
enempi kuin 20 pro^pnttia kah­denkymmenenkolmen
johtavan n\aari
viennistä.
Yhdysvaltain läheisimpänä kilpai­lijana
maailmanmarkkinoilla on
Suurhritannia. Sen vienti nousi vii­me
vuonna, yllämainitun raportin
mukaan, 4,044,800,000 ja Yhdys-'
valtain 4,865,400,000 dollariin. Nä­inä
kaksi suurta kuappavaltakuntaa,
joista kumpikin tarvitsee — pi­tääkseen
tuotantokoneistonsa yhtä­mittaisesti
käynnissä — kaikki maa­ilman
markkina-alueet, ovat tämän
takia joutuneet suoranaisesti vastus-taniaan
toinen toistaan. :
yientimaisla ön kolmannella ti­lalla
Saksa, jonka \ienti viime
•v-uonna nousi 2,425,500,000 dolla­riin;
jb neljännellä Ranska, 21,158,-
300,000 dollarin vientimäärällä.
Mubta maista vain Canada ja In­tia
veivät tavaroitaan ulos yli 1,-
000,000,000 dollarin arvosta.
Tuonnissa on Smirbritannialla en­si,
tilä. Sen tuonti viime vuonna
näusi 5,931,500,000 doflariin; Yh-dysj-
altain 4,184,700,000 dollariin;
Saksari 3,362,000,000 dollariin; ja
Ranskan 2.065,00p,000 dollariin. .
Mainitun raportin mukaan oli
kahdenkymmenenkolmen johtavan
maan vienti ja tuonti vuonna 1927
seuraavanlainen:
AIJTOMOBIILITYOLÄISTEN ASEMA
JA JÄRJESTÄMINEN
Huomattavana on pidettävä Osha^
wan automobillltyöläisten Järjestämis­tä
Genera^ Motors yhtfötä vastaan.
Keväinen lakkotaistelu ja työskente-lymmfe
sen yhteydessä on tullut jo
uutisten kautta selostetuksi. Muodos­tetun
imion johdon sai A. F . I.-lliton
johto käsiinsä ja vaikkakin ovat tä­hän
saakka joutuneet pitämään kaik­ki
ammatit yhdessä, niin nyt on ase­tettu
iinkimätön vaätimuSs union jaot­telusta
eri ammattien uniolhln. Tätä
kuitenkin on paheksunut uuden union
virkailijat ja osoittautuu, että "kan­sainvälisen"
Johdon määräyksiä ei
hyväksytä.
Sovintolautakimta suoritti työnsä Ja
esitti entisten palkkain säilyttämisen
siihen saakka kuin uusi malli tulee
löäytäntöön, siihen saakka ei imion
kanssa sopimusta tehdä eikä turi*-
husteta uttlota, vaikkakaan ei "vai­nota"
unioon järjestyneitä työläisiä.
Kuitenkin hyväksyttiin eräitä työte-hostussuunnitelmia,
koska selitettiin
työtehoii olleen alhaisemman Osha-wassa
kuin muualla.
Puolueemme työskentely automobiili-työläisten
keskuudessa on Oshawan
taistelun jälkeen pyritty nlottaniaan
VVindsoriin ja Ford CitjTrn lentoleh-tien
ja suunnitellun ryhmieki järjes­tämisen
kautta siellä olevien pajojen
tj'öläisten keskuudessa. Ösha^vvan uni­on
virkailija, James Simpson ja
Frank Morrison (A. T. I:n sihteeri)
järjestivät kokouksen "kansainväli­sen"
järjestänoistä varten. Noin 80
työläistä ollen saapuvilla, jotka eivät
kaikki olleet automobiili tehtaissa
työskenteleviä. Joukko puolueenune
jäseniä oli tilaisuudessa ja Simpson
käytti tilaisuutta hfniräkseen hyökätäk-seen
puoluetta ja kanssillisia unloita
vastaan. Tästä aiheutui että kokous
loppui ilman tuloksia.
Puolueemme taholta kuitenkin heti^
miten julkaistiin lentolehtinen teh­den
yhteenvedon tilanteesta ja va­roittaen
työläisiä aminattirylmiäperus-talle
järjestäytymiseen nähden, sekä
vedoten itsenäisen automobiilityöläis-ten
teolllsuusunion mut>dostamiseen.
Nyt pn työtämme jatkettava tässä
yromärryksessä, ja Windsorin toverien
on tällä kertaa otettava se edessään
olevana vakavana velvollisuutena Ja
työskenneltävä jokaisen ylssUönä, se­kä
joukkona tuettava automobiilityö-.
Iäisten Järjestämistä.
RAtrr.\TEIDI»f KONEPAJATYdLÄI-SET
—NELJÄNNEN JAOSTON
KONVENTSIONI
A. F. L.-lllttoon k«uluvan rauta­tieläisten
osaston neljännen Jaoston
seitsemäs konventsioni pidettiin Win-nlpe^
ssä. toukokuussa (1928). Tämän
konventsionin edellä julkaisi Uniolt-ten
valistusllitto (T. U. E L.)- lento­lehtisen,
jossa julkaistiin konventslo-nille
esittämistä varten vasemmisto­laisten
\-aatimukset. VaatunuksiSn s i ­sältyi
mjn. seuraavat: 40-tuntinen
työviikko, 10 sentin palkan lisäys tun­nilta,
kahden viikon vuotuinen loma
täj-dellä palkalla, ja jatkuva Järjes­töllisen
jaosto-yhteyden säilyttäminen.
jonka union johto jTittää murskata
"tarpeettomana" "yhtoistyösuunnitel-man"
voimaanastuttua.
. Konventsioni oli hyvin edustettuna.
Vaatimus 40-tuntisen työviikon suh­teen
ovelasti siyuutettiln johtavaln
virkailijain taholta, seuraavalla muu­toksella,
^ "että neuvottelukomlsslonin
tulee painostaa lyhempää työviikkoa,
jos elintasoa vastaava palkka on
taattu konepajojen työläisille." Va-semmistolaiiten
vaatimus kahden vii­kon
vuotuisen loman takaamisesta,
sotkettiin tarjoukseen yhden vUkon
loman .takaamisesta täydellä palkalla
kalkille yli kaksi; vuotta tytjskennel-leiUe
konepajan työläisHIe, Tämän
vapaaehtoisen tarjouksen teki C. N.
R:n johto ja siihen sellaisenaan tyy­dyttiin,
vaikka sekin koski vain 16,-
000 työläistä, "{yhteistyösuunnitelma"
sai johtajaln siunauksen Ja ylistettiin
sitä heidän taholtaan selityksillä, että
sen kautta on käynyt mahdolliseksi
vakiinnuttaa fcyöolot, lisätä tuotantoa
ja parantaa sen laatua. Työläisillä
on ollut mahdollista v^ita edusta­jansa
erilaisiir? komiteoihin ja nii­den
avulla ollut sananvaltaa työolo­jen
järjestämisessä. Todellisuudessa
takasi ss työläisille työtehon kiris-täraistä
ilman vastaavaa palkanlisäys-tä.
Satoja työläisiä on joutunut pois
"tieteelKscri työjärjestelyn" seurauk­sena.
Jaoston sihteeri kuitenkin tah­toi
tätäkin seikkaa kaunistella rapor­tissaan
seuraavalla lausunnolla: " K u ­ten
hyvin usein tällaisissa tapauksissa
tapahtuu, jotkut vähemmän halutut
työläiset pannaan pois, s.O; sellaiset
miehet, jotka muodostuvat kiusalli­siksi
yhtiön virkailijoille ja työläi­sille,
jotka joutuvat heidän kanssaan
työskentelerhään ja ovat yleensä pa­hennuksena
hyvälle .sovulle pajoissa.'"
Tämä erikoisesti tarkoitti selventä­mään
Winnipegln konepajoista eroi-tettujen
työläisten asemaa.
Konventsionin loputtua pitivät va-semmlstolaisfet
konyentslonlnsä, jossa
luotiin järjestölUnen pohja edistysmie­listen
rautatieläisten komitean muo­dostamiselle.
Tässä yhteydessä on otettava huo­mioon,
että ne konepajatyöläiset,. Jot­ka
"kansainväliseen" Johtoon kyllästy­neinä
ovat tehneet eristäytymis-pää-tökslä
(tärkein ollen pamiuntekljäin
järjestössä), ovat kuitenön palanneet
takaisin melkein kaikki, ja näissä le­pää
'pohja uudelle liikkeelle. Nyt
osoittautuu, että -neljännen jaoston
virkailijat tulevat käyttämään " y h -
teistyösuurmitelmaa" cjmadalaisLin Jär­jestöihin
kuuluvÄn nähdei^ Ja ovatpa
jo lausimeet uhkauksia siitä, etta vii­kon
kesäloma sallitaan vain "kan-salnVJÖisen"
luton jäsenille.' Epäfle-mätfcä
tulee tämä herättämään uuden
myrskyn Jäsenjoukkojen keskuude^.
EAKENNUSÄMMATTIEN ASEMA
Tämän vuoden ajalla ovat raken-nusammattien
tsröläiset saaneet mel­kein
yleisesti korotetuksi palkkojaan.
Raportti
Pohjois-Ontaricn alueen kämppi­en
edustajakokouksesta, joka pi­dettiin
Cochranessa kesäk. 24 p.
Kokouksessa oli edustettuna 18
kämppää, neljätoista Cochranen ete­läpuolelta
ja neljä länsipuolelta Coch­ranen,
edustajain lukumäärän ollessa
8. Tämän lisäksi oli kokouksessa saa­puvilla
alueen sihteeri, sekä joku u-nicn
jäsen. Edustajat edustivat yh­teensä
248 miestä.
Palkkataksat
Palkkataksakys3miyksestä oli kokous
yleisesti sitä mieltä, että taksa,t mitä
työnantajat Cochranen eteläpuolella
olevalla alueella tarjoovat, ovat niin
kurjia, ettei niitä voi millään muotoa
hyväksyä, vaari on jokaisella kämpäl­lä
vUpymättä eeitettävä isännistölle
korotusvaatimus ja jos ei kautta lin­jan
suostuta vaatimuksiin, julistetaan
koko alue Cochranesta etelään lakko­tilaan.
Kämpillä, missä saadaan kiel­tävä
vastaus, on ryhdyttävä lakkoon
kesäk. 28 p. aamulla, kun taas käm­pillä
missä on myönnytty vaatimuk­siin,
on oltava valmiina yhtymään
lakkoon heti aluekomitealta tiedon
saatuaan.
Alueen Cochranesta HearstUn päät­ti
kokous jättää taistelun ulkoptiolel-le
tällä kerralla syystä, että alueella
ön katkaisua pienessä määrässä, ja
että tällä alueella maksetaan yleisesti
niiden Haksöjen mukaan mitkä koko­us
asetti vaatimuksiksi.
, Vaatimukseksi kuorituista 4 jalan
pinopuista asetti kol^ous $4.50, jonka
puolesta tulee jokaisen seisoa perään-antamattamana
. Kuorituilla 4 jalan
haavoille asetettiin ; vaatimuksek­si
$3.00.
Lakkotila
Yksimielisellä päätöksellä hyväksyt­tiin
taistelumerietelmäksi työlakko.
Kokous- päätti kehoittaa miehiä py-n-
ekin me jo luokkatietoiset työläis­naiset
rj-ht:meet toimenpiteisiin, voi-dÄsemme
orr.alta kchdaltamme mitä
nopeimmin ja tehokkaimmin myötä­vaikuttaa
siihen, että myöskin nais­ten
csuus luokkataistelussa tulisi tyy­ten
täyt&tylisi. T^-öiätekevän luokan
naisten taistelu ei kuitenkaan ole mi­tään
erikoista siinä micles.=;ä. että tah­toisimme
vah'oa muka joitakin eri­koisia,
yksinomaan naisia . koskevia
kysymyksiä, jonkalaista harhakäsitettä
vieläpä luokkatietolsten miestoverei-denkin
keskuudessa. Päinvastoin toi­vomme
on juuri se, että voisimme vai­kuttaa
miestovereihin, saadaksemme
heidät käsittämään, kuinka suuresta
merkityksestä naisten osanotto luok­kataisteluun
tosiaan on ja että me
heil^ odotammetarmokasta apua, to­teuttaaksemme
suuren tehtävämme:
Kaikkien työväenluokan naisten he­rättämisen
luokkatietoisuuteen ja —
taisteluun.
Meillä työläisnaisilla on siis edellä-sanottHun
nojaten aivan sama pää­määrä,
mutta meillä on myöskin tais­telussa
sam* kohteet. Samalla taval­la
kuin luokkataistelu aikaisemmin on
kulkenut «tapista etappiin, 'niin am­matillisella
kuin poliittisella taistelu-areenalla,
kulkee se nytkin ja naiset
joutuessaan mukaan eivät tietysti he­kään
voi muutg, kiiln liittyä saman­laiseen
taisteluun, samojen kohteiden
ympärille kuin miehetkin. Kun miehet
tänään saavat käydä kiivasta taistelua
kapitalismia vastaan pa,lkkd}ensa Ja
elintasonsa puolesta, täytyy naisten
tehdä aivan samoin. Sillä, meidänkin
elämämme on riippuvainen työpalk­kojen
suuruudesta, Perheenemäntä os­taa
ruokatavaroita juuri senverran
kuin perheen isän palkka myöten an­taa.
Jos palkka on liian pieni, saavat
perheen jäsenet kärsiä puutetta ja
äiti itse useasti enimmän, k^ska hän
mieluummin itse kärsii nälkää kuin
antaa lapsiensa sitä kärsiä. Mutta
naiset eivät ole vieraita palkkatyölle­kään,
jatkuvasti vedetään heitä yhä
suureiiunässa määrin tehtaisiin; siellä
jäuhaakseen kapitalismille voittoa.
Meidän työläisnaisten suuri heikkous
on siinä, että suostumme myymään
työvoimaamme halvelnmalla kuin mie­het.
Ja mistä syystä? Niin, osaakotian
kukaan oikeastaan antaa tuohon.muu­ta
vastausta kuin sen, että palkka on
pienempi senvuoksi, koska te olette
— naisia. Mutta tuollainen Selitys ei
saa tyydyttää meitä. Sellainen käsitys
vahingoittaa koko proletaariluokan
viksi. Tätä tarkoitusta varten se oa
ravennut julkaisemaan oikein erikois­ta
aikakauslehteä. "Ulkosuomalaisleh-teä",
joka meillekin on lähettänyt
näjtenumeronsa. Sen kirjoitukset ö-
!vat pelkkää ylistelyä valko-Suomelle.
'osoittaaksemme, mitä kaikkea leh­dessä
koetetaan ulosuomalaisiUe us-kottaa,
lainaamme tähän muutaman
rivin E. A. Aaltion kirjoituksesta '-Ter­ve
veljet vierailta mailta", joka on
eritoten omistettu Amerikan suoma­laisille
Suoml-rterailijoille. Kas näin
siinä mjn. sanotaan: "Lähtöime jäl­keen
moni S3ikka täällä on muuttu-'
nut. Useimmat teistä lähtivät orjuute­tusta,
vieraan polkemasta maasta. Te
palaatte nj-t maahan, joka on vapaa,
ja kansan keskuuteen, joka myös o.-i
vapaa, ja joka kehittää olojaan ja
tulevaisuuttaan länsimaisen demo­kratian,
kansan-zallan pohjalla." Sa­mansuuntaisia
laverteluja sisältää lehri
lc]^pumattomiin. Niillä koetetaan vai­kuttaa
siirtolaistyöläisten herkkiin
mieliin heidän ollessaan vierailumat-kalla
valkoisessa Suomessa.
Tosiasiat kuitenlrin puhuvat toista
kieltä. Suomi ei ole nykyään va­paampi
kuin se on koskaan ennen
ollut. Tsaarilaisen imperialisr.iin si-jasta
hallitsee sitä nykf^ään en^lanti-lainen
imperialismi. Suomi ou täv-delli^
sti Englarmin ja muiden kä-pitalisten
suurvaltojen vasallimaa. Ja
ne sanelevat, mitä sen cn tehtävä
ja m-itä tekemättä jätettävä. Suo­men
kansa ei ole myöskään vapaa,
sitä orjuuttaa oma ja länsimainen
kapitalismi. Ja mitä länsimaiseen
demokratiaan 'tulee, niin kai.kki tie­tävät,
ettei se Suomessa merkitse mi­tään
muuta kuin eräänlaista orjuu­den
muotoa. Sen perusteella teljetään
vankiloihin kaikki ne työväenluokan
taistelijat, jotka uskaltavat nostaa
äänensä kuuluville sorrettujen oikeuk­sien
puolesta. Konununistipuolueeseen
kuulumista pidetään sinänsä rikokse­na,
josta työläinen saatetaan heittää
vuoksi helvetilliseen vankilapiinaan.
Turhaan siis valkop«srövelieii rengit la­vertelette
juttujaime Suomen vapau­desta,
kukaan ajatteleva ulkosuoma­lainen
työläinen ei niitä usko.
Eteenpäin.
me toimintaan. Liittykäämme tsäsä
mielessä yhteen, niin miehet kuin nai­setkin,
niin valoisampi tulevaisuus
meille koittaa. — M. L.
Burritt, Ont.
sj-mään kämpillä,,,.niin kauan kun se taloudoirista asemaa, niin naisten kuin
vain suinkfti sallitaan. Tultuaan pa-koitetuiksi
lähtemään kämpiltä, ke­hoitetaan
miehiä Hnjaita Cochrane—;
Ttmmins kokoontumaan So. Porcupi-neen
ja Timminsiin. sekä Roscgrovsn
—EKglehartin alueelta Kirkland La­kelle.
Näihin paikkoihin järjestetään
union toimesta avustuskeskuksia.
Aluekomitea
Aluekomitean toimintaa arvostelta­essa
päätettiin anKia sille Eehoitus
tästä eteenpäin yrittää oUa kiinte-ämmässä
yhteydessä kämppien kans­sa.
Myöskin täj'dennettiin aluekomi­teaa
kolmella uudella jäsenellä.
"Metsätyöläinen"
Metsätyöläisen levityksestä päätti
kokous kehoittaa miehiä kämpillä en­tistä
paremmin huolehtimaan sen ti­laamisesta
sekä lähettämään tilaukset
hjrvissä ajoin aluesihteerille. Näin
käy mahdolliseksi määritellä painok­sen
suuruus menekin mukaan.
Umon mokala
Kysymyksen union niokalan perus­tamisesta
Cochraneen jätti kokous
kämppien miehistön harkittavaksi,
kannattavatko sen perustamista ja
minkälaisilla perusteilla halusjvat sen
pystyttää. Mielipiteistä on tiedoitetta-va
aluekomitealle.
Syyskatbaisnkaosi
Kokous päätti kehoittaa
impillä ryhtymään har
toimenpiteitä syyskatkaisun
miehiä
miestenJdn. Juuri se seikka, että nais­ten
työvoima on halvempaa kuin
miesten, vaikuttaa sen, että naisten
työvoima alkaa olla kysytym|3ää. Sii­tähän
lähtee suurempi määrä voittoa
vähemmällä vaivalla, mutta miehet
jäävät ilman työtä. Heidän työvoi-inaansa
sivuutetaan yhä suurenevassa
määrässä ja Eam.assa määrässä uhkaa
heidän palkkatasonsa laskea.
Tässä on vain yksi esimerkki siltä,
kuinka tärkeätä proletariaatille koko­naisuudessaan
on naisten herääinineh
luokkataisteluim. On kuitenkin to­dettava,
— niin ikävää kuin se meille
työläisnaisille onkin — että taantu-,
muksen voima sum-emmassa määrin
perustuu nais.ten kuin miesten tietä­mättömyyteen.
Tämä seikka antaa
meille kaksi vakavaa opetusta. Meille
työläisnaisille siinä löytyvä opetus on
samalla vakava kehoitus ponnistele­maan
kaiken voimamme voittaak­semme
..naiset maailmaa eteenpäiijvle-välle
kehitykselle. Miehille ;siinä on
sellainen opetus, että- hävittäisivät
keskuudessaan usem vaUitsevan välin­pitämättömyyden
naisten toimintaa
kohtaan ja ennenkaikkea taistelisivat
kalkkia niitä vastaan, jotka vielä tä­nään,
vaikka maailma seisoo historian
suurimman ratkaisua edessä, halvek­suvat
naisten osanottoa luokkataiste­luun,
sillä sellaiset henkilöt ovat työ­väenluokalle
itseasiassa vaarallisempia
kuin pimitetyt naiset. He jarruttavat
ja estävät tietoisesti luokkamme voit­toa,
ktm. taas
Kokous asettni kannattamaan S3.00 4 _ n - r - i = t o o r i n a , - ^ T uusi namen
jalk. ja muL^sa lajeissa myöskin unioneja -t'^^^^^^i^^f^^"^^^'
akkotaisteluun on ^arvaututtu paris-? edustajakokouksessa hri-äksyttyjä-lainen, jn^a oor^-ari^^to t ° ^ " ^ f ^ ' v
taksoja- Aluekomitea . velvoitettiin ' te'=e TäliairVn'tnH-LfT ^ ps-huölshtimaan.
että piilauskauden la-: ir^%o^l^f -^t-
Pussa järjestetään kämppien edustaja- & f S S a i . S ^ ^ 1 ^ i 5 £ ^ l ^
kokouksia SO. Pcrctipineen./RosegTo-.väen:uokkaa^"aÄ;n ^^"^'^"^'^
veen. Hearstiin ja mahdollisssti Ka-^ Herätkäämme nSmääh totmis ^.
ta viikkoja kestävän lakon Torontos-ipuskasingnn. i herättäkäämme kaikS^iuokSom
sa tapauksessa. Yleensä osoittautuu,
että rakennusteollisuudessa jatkim vii--
kas aika. useitakin suuria rakeimuk-sia
on työn niip.. Juuri äskettäin
taistelivat rakehhusrautatyöläiset nsei-
Meldän naisten osastolla pii koko­us
t.k. 17 p:nä Helmi Vuorion luona,
ja olipa naiset taasen muistaneet o-maa
asiansa, saapumalla kokoukseen.
Asioitakin oli taasen kokoontunut pal­jon
keskusteltavaksi; muun muassa
valittllnV uudet virkailijat taasen 3
kuukaudeksi. - Puheenjohtajaksi tuli
Mary Huhta, jäsenkirjuriksi Anni
Hendrickson Ja kaikki toiset virkaili­jat
ottiyat entiset toimensa.
Sitten mei^ä oli' keskusteltavana
lasten juhlien vietosta ja päätimme,
että pyt kun koulu loppuu, niin sitten
pidetään lasten juhlat ja ne pidetään
15 p:nä heinäk. Lydia ja Vicktor
Mäen farmilla, alkavat päivällä kel­lo
12. Siis päivällä vaan juhlitaan, et­tei
tarvitse iltasella 'lapsia kuljettlaa
pitkiä matkoja. Päätettiin myydä ^juh-lamcrkkejä
ja hintakin on vain 15 c.
Ei siis sekää pilaa, että on liika kal­lis
sisäänpääsy. Siis sinne kaikki lap­set
ja myöskin lasten vanhemmat,
viettämään yksi juhlapäivä lasten seu­rassa.
Siellä on lapsilta paljon ohjel-m.
aa. Ei siis muuta kuin kääntäkääpä
vain farmarit hyrryjenne ja hevosten-ne
nokat Mäen farmille sinä päivänä.
Päätimme pitää nuorison iltamat 28
p:n3 heinäk.. Burrittin haalilia. Nyt
siis innolla kaikki nuoret mukaan.
Päätimme hommata näihin nuorison
iltamiin englanninkielistä ,v ohjelmaa,
jos vaan saadaan. On niin huonoa
kun ei ole koskaan mitään maankie-llstä
ohjelmaa, varsinkin kun nykyään
on käynsi; paljon maankielisiä mei­dän
suomalaisten haaulla. Me van­hempi
kansa emme siihen pysty, niin
me koetamme Jos satsimme nuorisoa
mukaan. Siis ottakaa, nuoret, tämä a-sla
vakavan harkiiman alaiseksi sil­loin
kum siltä tullaan teille puhu­maan.
Mikä on sen Jalompaa ja suu­rempaa
kuin nähdä nuoret toiminnas­sa
yhteisen asian eteen. Ja tällä ta­valla
te voitte paljon vaikuttaa noihin
kirkkoa rakastaviin ranskalaisiin.
J B S vähän katsoisi taaksekin päin.
Naisten osastoUa oU iltamat 9 päivä
t.k. Ohjelmaa Dli paljon ja arvokasta
•Ja pieni kappale. Jossa lapset esittivät
osansa hyvin ja yleisöäkin oli taasen
tavallisesti. Se oli mieleen painuva i l ­ta;
kun ei ollut yhtään juoppoja.
Kaikki miehet oUvat kerrankin sel­vänä.
Naisten osastolla oli keskustelukoko-us
touk(toiulia, jossa keskusteltiin
toveruudesta. Vaan en ollut tilaisuu­dessa
päästä kokoukseen, joten en
tiedä siltä tämän enempää.
Naisten osaston kokous on 22 päivä
heinäk. Anni Hendricksonin luona.
— S. K-r-S.
U ISTÄKAÄ
mAUKSM