Vapaus, June 18, 1959

              7 < f
Sivu 2 Torstaina, kesäk. 18 p. — Thursday, June 18,1959
VAPAUS
(IiIBEBTT)v'—':i Independent
Organ of Pinnish Canadians, £s-tablished
Nov. 6,' 1917. Authorized
as second dasB mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Ilshed, thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and. Sa turdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.; at100-102.
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. iSklUBd. -MaiUng
address: Box 69. Sudbuiy. Ontario.
Advertising vTateSv-upon ?appllcation:
Translation free of charge.
, TILA'DSHINNAT: . '
Canadassa: ' 1 vk. 800>6 kk. 4.25
< 3 kk. 250
Yhdysvalloissa: 1 vk. 900 6 kk. 4 80
Suomessa: ^ 1 vk. 9.50 6 kk. 525
o SYNTYMÄ-pXiyiÄ
.9J>.q.flJ>JJ.9XgJ-ftJJX<UULB.0.P g g /
' Ontarion maakuntavaaleista
niViime torstaina toimitetut -Ontariom maakuntavaalit^ e
tuottaneet mitään yllätyksiä. Valitsijat antoivat selvän va­roituksen
torypuolueelle siitä; että seuraavissa vaaleissa käy
-huonosti; jos ei suunta muutu. Konservatiivipuolue menetti
toistakymmentä edustajapaikkaa ja mikä tärkeintä, menetti
ne suurissa teollisuuskeskuksissa, missä poliittinen kehitys
on tavallisesti hieman nopeampaa kuin muualla.
Erikoisen kuvaavaa on se, että torypuolue kärsi mure-jkaavan
vaalihäviön täällä Sudburyssa, missä äärioikeisto on
yrittänyt koota kaikki ohjat omiin kasiinsa ja onnistunutkin
siinä melkoisessa mäaiFassa. Kuten muistetaan, tämän va^li^
. Antti Luukkff, Garson, Ont., täyt­tää
sunnuntaina, kesäkuun 21 päi
vänä 60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
piirin valitsemina torypuolueen edustaja omaksui riikkelityö-läisteri
lakkoon kielteisen asenteen viime syksynä. Hän kiel­täytyi
menemästä kaivosmiesten edustajain mukana Toron­toon
vaatimaan toimenpiteitä Wall Streetin miesten .oniista-maä
Incoa vastaan. Hän sanoi, että hänellä "ei ole aikaa"
sellaisia matkoja varten — mutta meni kuitenkin yksilönä
Torontoon. Hän pysytteli koko lakon ajan käsivarren ulot­tuman
päässä lakkolaisista ja osoitti enemmän tai vähemmän
salattua vihamielisyytpä lakkolaisia ja heidän uniotaan koh­taan.
Hänestä tehtiin julkisen sanan palstoilla silloin suuri
ja tärkeä sankari, mutta kun kansa sai tilaisuuden sanotta­vansa
sanoa, silloin nousi tältä politiikolta tie pystyyn. Tämä
jos mikään, on varoittavana esimerkkinä siitä mitä tuleman
pitää, ellei Frostin hallitus sanoudu irti kansan vastaisesta
asenteestaan.
.. Mutta poliittisen työväenliikkeen hajaannuksesta ja heik­koudesta
johtui, ettei valitsijoilla ollut mitään todellista va­linnan
niahdollisuutta näissä vaaleissa. Toisaalla valitsijat
muistavat vielä liian elävästi, mitä tekivät liberaalit liitto­hallituksessa
20-vuotisen hallituskautensa päivinä. Kaikki
tämä auttoi torypuoluetta vielä tämäYi kerran vaalivoiton
saannissa, joskin torypuolue tuli nyt valituksi paljon pienem­mällä
enemmistöllä kuin kaksissa aikaisemmissa vaaleissa.
* * *
Suuren Rahan kontrolloimat ja omistamat päivälehdet
ovat vaalien jälkeen kiinnittäneet surta huomiota Ontarion
-liberalipuolueen "voimistumiseen" ja työväenpuolueiden
heikkoihin tuloksiin. Niiden erikoisen ilon aiheena tuntuu
olevan se, että torypuolueen menettäessä jöukkokannatusta,
sinirpääomalla ön toivoa liberaalipuolueen uudesta tulemi­sesta,
sillä voittihan liberaalipuolue näissä vaaleissa 22 paik­kaa
edellisen 11 paikan asemesta.
Montreal Daily Star huokaa helpoituksesta ja toteaa, että
Ontarion liberaalipuolue ei olekaan mennyttä kalua ja koros­taa,
että valitsijat pitävät ilmeisesti liberaalipuoluetta pa­rempana
kUin CCF:ää.
Torypuolueen maakuntajohtoa hyvin lähellä ölieva Globe
and Mail (Toronto) sanoi toimituspalstallaan: ". , . Voitto
(mitä CCF odotti — V) tarkoitti CCF:lle oppositiopuolueeksi
pääsemistä. Jos se olisi tapahtunut, mr. MacDonald ja mr.
Knowles olisivat julistaneet kansakunnalle, että liberaali­puolueen
päivät ovat todella luetut ja että heidän uudesta
puolueestaan kehittyy tulevaisuudessa Canadan oppositio-^
puolue.
"Mutta Ontarion valitsijat hylkäsivät CCF:n. Täten me-
.netellessään valitsijat hylkäsivät myös sen uuden puolueen,
mikä tulee sen (CCF:n) jälkeen. Valitsijat antoivat GCFrlle
pienemmän äänimäärän kuin v. 1955 . . . Liberaaleilla on täysi
syy katsoa toivorikkaana tulevaisuuteen. Mutta CGF:lle, ja
uuden puolueen suunnittelijoille, tulevaisuudenkuva on
synkkä . . ."
Toronto Daily Star, joka kannatti avoimesti CCF:n On­tarion
maakuntajohtajaa, mr. MacDonaldia ja eräitä muita­kin
CCF:n ehdokkaita, esittää samanlaisia ajatuksi ja toteaa,
että yli kaksi kolmannesta hallitusta vastaan äänestäneistä,
äänesti liberaalipuoluetta. Lehti sanoo: "On ilmeistä, että
suuri enemmistö ontariolaisista on lakannut ajattelemasta,
että GCF:stä voi tulla hallituspuolue. Ja sellaisessa asemassa
oleva puolue on kuoleman varjon alaisuudessa . . ."
Tämän jälkeen Star muistaa ensimmäisen maailmanso­dan
jälkeiset tapahtumat, jolloin kansan tyytymättömyys-aallon
harjalla esim. Ontariossa hallitukseen noussut refor­mistinen
liike johdettiin kivuttomasti takaisin kaksipuolue-
'järjestelmään ja Star esittää CGF:lle isällisen neuvon eli
."kolmannen tien" — liberaalipuolueeseen liittymisen!.Näin
"radikaalisena" pitää Star CGF:ää!
Suuren Rahan omistamilla ja kontrolloimilla päiväleh-dillä
on epäilemättä iloitsemisen syytä nyt suoritetuista vaa-
• leista. Mutta siitä huolimatta on aihetta korostaa, että ne
ovat auttamattomasti, väärässä pitemmän tähtäimen näkiikan-
^nasta katsoen. Ontarion vaalit eivät todista kaksipuoluejär­jestelmän
lujittumista ja "ikuisuutta" vaan sen-yhä heikom­maksi
käyvää asennetta.
Ontarion — kuten Ganadan muidenkin maakuntien työ­tätekevät
tulevat löytämään_omalla ajallaan ja omalla ta­vallaan
myös poliittisen-toimintamuodon — ja sitä ei voida
enää-johtaa kummankaan, vanhan •porvaripuolueen' vana
teen. Tämä-on yhtä varma,seikka kuija on se, että päivä seu­raa
pimeintäkin yötä. Työväenliike on valtavassa noususuun­nassa
kautta maailman -^^^^
maailmasta.
Mutta totta on tietenkin se, että Canadan ja tässä tapauk­sessa
Ontarion maakunnan työtätekevien täytyy sanoutua
; irti vanhojen puolueiden vajkutusvallästa ja muodostaa oman
poliittisen liikkeensä.
Työväenliikkeen kirouksena on poliittinen jakaantumi­nen
moneen ryhmään. Osa työtätekevistä kannattaa CGF:ää.
Toiset kannattavat LPP:tä. Mutta valtaosa Canadan työtä­tekevistä
äänestää vielä jompaa kumpaa porvaripuoluetta.
Täniä on vallitseva tosiasia. Ja niin kauan kuin tähän
tilanteeseen ei saada korjausta, voivat vanhat puolueet ja
niitä tukevat sanomalehdet ilakoida työtätekevien kustan­nuksella.
. ' .
Toisaalta Ontarion vaaleissa osoitettiin kerxan„uudei-leen,
että valitsijoita ei narrata millään silmankääntötem-puilla.
CCF:n oikeistojohtajat luulivat, ja ehkä luulevat vie­läkin,
että heidän puolueellaan on parempi valinnan mah-
_dollisuus, jos se esiintyy'salaisesti työväenliikkeen "poliitt
H R U S H T S H E V I N P U H E RIIASSA
«' ( _ Hrushtshevin laustmto
on ^omiaan herättämään laajalti
kiinnostusta ja keskustelua ei vähi­ten
Skandinavian maiden piirissä.
Siitä on jo alkua nähtävissä, eikä
eräiden aikaisempien hyökkäilevien
kirjoitusten johdosta ole niitenkään
yllättävää, että ensimmäiseksi on
kantautunut kuuluville eräitä
kiukkuisia reaktioita. Mielenkiin-^
toisempa{t kuin tällaiset puirkaukset
olisi tietää, miten skandinaavisten
veljesmaiden hallitusten taholla"
tuumiskellaan Neuvostoliiton pää­ministerin
lausunnosta ja onko elo­kuisen
vieraihiri aikana kenties o-dotettavissa
'asian tuloa muodossa
tai toisessa keskustelujen alaisiksi
vieraan ja isäntien kesken.
Tyydytyksellä pannaan täällä
merkille maininta, e t t ä eräisiin tä­käläisiin
poliitikkoihin . kohdistu­neissa
huomautuJcsissa ei Neuvosto
liiton taholta ole kysymys sekaantu­misesta
Suomen sisäisiin asioihin
vaan ne on sanellut huoli suhteiden
kestävyydestä ja vilpittömyydestä".
— Maakansa ( l i i l ) . Helsinki. i
HARRY SICHROVSKI:
Kali imppns - salaper^men
Intia on todellinen lomailijain pa­ratiisi:;
Kauniita seutuja on :vieri vie­ressä;
Himalajarvaltlon Nepalin/ Bhu-tanin
ja Sikkimin välillä. Kuuluisin
on Darjeelingi joka samalla- onrpat^
haittenv teelatujen kotiseutu. Se bn
maalauksellisesti sijoittunut vihreään
laaksoon, josta näkyvät mahtavat
vuorijattilaiset — kirkkaina päivinä
vielä Mount Everestkin. Jonkin ver­ran
lanteen Darjeelingista. sijaitsee
Kalimpong jyrkkine vuorlstokatui-,
neen, sokkeloisine kortteleineen ja
nnonikansallisine as u j a mistoineen;
Kalimpongissa ei ole paljoa nähtä­vää.
Mutta sifelta johtaa autotie Gang
tokiin, Sikkimin pääkaupunkiin, ja
— mikä vielä tärkeämpää — sieltä
alkaa 300 kilometrin pituinen kara­vaanitie
Nathu-la Passin yli etelä-
"Tiib~etlir"keskukseen-03antseen—Siel—
fä tie jakautuu, läntinen johtaa Shi-
•gatseen. jossa on Pantshen laman
asuinpaikka Tashllumpon luostari,
Itäinen pääkaupunkiin Lhasaan.
Niin vähän mielenkiintoinen kuin
Kalimpong-kaupunki o n k i n , niin
sen asukkaat sen ' sijaan ovat eri­koisia.
Ne ovat antaneet piäämlnis-teri
Nehrulle aiheen Julistaa, että
Kalimpong on vakoilun Ja juonitte­lujen
pesäpaikka. Sieltä löytyy ihmi­siä
herramme kaikista maista, siel­lä
on buddhauskoisia, joita mikään
sido buddhalaisuuteen, siellä on
antropologeja. Joita antropolo^tla ei
ole milloinkaan liikuttanut, siellä on
yhdysvaltoja kivestää
merenkuikukonferenssissa
VVashington^ Merenkulkukonfe-renssi,
johon osallistuu kymmenen
maan edustajia, jatkui viime viikol­la
suljettujen ovien takana. Näyttää
siltä, että Amerikan valtuuskunta
on joutunut vastatuuleen sekä koto­na
että ulkomailla.
Maanantaina pidetyssä avajaisia
tunnossa ^anoivat Euroopan mai
den edustajat! että merenkulun a
lalla vallitseva "arvosteluperiaate"
heikentää ei-kommunistisen maail­man
taloudellista voimaa.
He sanoivat, e t t ä Yhdysvaltain tak
tiikka sen soveltaessa etuoikeusla-
Konferenssin kolme pääkohtaa
ovat: Merenkulun subventiot, etuoi-keu.
slait. kuten esim. USAn "50—
50"-periaate että ainakin puolet
kaikista valtion kuljetuksista on
suoritettava amerikkalisilla aluksil­la,
sekä yhä yleisemmäksi tullut ta­pa
rekisteröidä laivat "mukavuuslip
pualuiksiksi", esim. Pananiassa, Li
herjassa ja Hondurasissa, palkkojen
j a verojen aiheuttamien menojen
supistamiseksi ja turvallisuusmää^
räysten lieventämiseksi.
USAn kauppalaivaston edustajat
ovat asettuneet VVashingtonissa pi­dettävässä
kan.sainvälisessä meren-keja
ja rekisteröidessä aluksia mu- kulkukonferenssissa vastustamaan
kavuuslippujen alle häirit-see maail­mankaupan
normaalia kulkua. Sa
maan aikaan valittivat USAn yksi
Englannin kulkulaitosministerin
Walkin.sonin ehdotusta, jonka miv
^ , . , . kaan olisi perustettava Vakituinen
tyisen merenkulun edustajat, ettei kansainvälinen neuvoa-anlaVa elin
iieitä ollut kutsuttu konferenssiin,
se näet pidetään hallitusten edusta
jäin kesken.
jonk^ tehtävänä oli.si antaa lausun­toja
sellaisista merenkulkua koske
vistia kysymyksistä kuin mukavuus
Hoyt Haddock, joka on Amerikan Uppualuksista subventioista, lasti-kauppalaivaston
merenkiilkuliitoii etuoikeuksista jne.
asettama komitiean sihteeri, sanoi,
että hänen komiteansa oli päättänyt
boikotoida ulkoministeriön , anta­mia
erikoisraportteja, joiden tar­koituksena
on edistää kauppame­renkulkua.
Haddock on Journal of Gommer
ce lehdelle ilmoittanut, että hänen
ryhmänsä oli päättänyt olla saapu­matta
kuulemaan näitä raportteja
vastalauseeksi sen johdosta, e t t ä yk­sityisen
teollisuuden ei sallittu/ o-sallistua
merenkulkukonfeienssii'.!.
New York Timesin merenkulun kir­jeenvaihtaja
toteaa, että Euroopan
yhdeksän maan edustajat olivat a-vajaisislunnossa
"hyökänneet" US­An
harjoittamaa kauppameienkul-kupolitiikkaa
vastaan.
kasvitieteilijöitä. JoiUe kasvitiede ei
mei<kitse mitään, ja-.sellaisiBi jotka
ov«4i: tulleet ihailunaan i-paikkaktm-:
nan luonnonkauneutta, mutta joilta;
ei' koskaan riitä aikaa' katselemiseen;
Jos kysymme kaupungint asukkail­ta,
' mita - nuo monet ulkomaalaiset'
siellä ' t e k e v ä t , vilkaisee hän. ympä-i^
Tiileen ja vihdoin kuiskaa pelokkain:
silmini että he ovat kaikki vakoili­joita.
tua-: ja /yleistettyä; Mutta toisaalta^
ei tuollainen syytös ole täysin ilmas-'
ta tempaistu. Muutenhan ei Intian
salaisella palvelulla olisi ollut mitään
aihetta- perustaa Juuri .Kalimponglin
keskustoimistoa. Kalimpongin - sur­keat
perinteet alkoivat vuonna 1950,
jollohi Mr. jHugh Richardson, Eng­lannin
viimehien poliittinen edusta-
-Ja-'Ttlbetlssä^asettui"^Hn-eT^E^äB^Slbr—
tyi niyöhemminliAalakaan.inutta'tu­li
eräänä luottamuksellisena hetkenä
ilmoittaneeksi, että hän jätti Jäl­keensä
Kalimiranglin hyvlnorganlsol-dun^
vakoilljaveirkostoh.
Kuuluisin kaupungin harvinaisista
vieraista on Krellcan prinssi Peter,
Kentin herttuattaren serkku/ Intian
vapautumisen Jälkieen ilmeni liänen
kiinnostuksensa antropologisia tiit-kimuksia
kohtaan varsin yht'-äkkl-sestL
Hän asettui Kalhiiponglln,
vaikka olosuhteet siellä eivät suin­kaan
olleet sellaiset. Joihbi prinssi
oli tottunut. Hän suoritti Jatkuvia
matkoja naapurivaltioihin Ja solmi
tärkeitä poIUttisla suhteita. Intian
poliisi seurasi näitä yrityksiä hetki­sen,
sitten sen onnistui pitkien dip­lomaattisten
neuvottelujen Jälkeen
saada prinssi lähtemään kaupungis­ta.
Hän Jätti tosin Jälkeensä talon,
joka vielä nykyäänkin on kalkkien
niiden tiibettiläisten keskuksena. Jot­ka
eivät ole yhtä mieltä kotimaansa
uuden kehityksen kanssa.
Siellä on muuan buddhalainen
bhikshu (pappi) nimeltä Rakshita.
Tällä papilla' oh erikoisen vaalea i -
honvärl. Se ei ole ihme. sillä vain
pari vuotta sitten oli hänen nimensä
White Ja hän toimi brittiläisten i l ­mavoimien
kapteenina. Erään toisen
ilmavoimien upseerin kanssa hän
kääntyi buddhan uskoon Ja perusti
Kalimpongiin luostarin. Josta nuor­ten
buddhalaisten liitto löysi pesä­paikkansa.
Tämän liiton kokouksis-s&
on aina runsaasti väkeä, vaikka
kokousväki ei aina ole sen enempää
nuorta kuin buddhalaisiakaan. Täl­lainen
esimerkki on mm. rva Elisa
Maria Kazini, skottilainen nainen,
joka on mennyt naimisiin slkklmiläi-sen
aatelisen kanssa! Hän suorittaa
jatkuvasti matkoja ympäristöön, ai­na
Birmaan ja Assamiin saakka. Hät-nen
talonsa on tiibettiläisten emi­granttien
Ja ulkomaisten lehtimies­ten
ensisijainen kohtauspaikka.
^ V K u n vieraita saapuu Kalimpongiin^'
nihi: tavallisesti he asettautuvat ho-teUi
Himalajaan. Ja miksipä el, siUä
se' o n ' mukava;' hyvin ^varustettu > ho­telli.
Sattuma; on vain sanellut niin,'
e t t ä sen ;omistaja, Mr. DavldJMae-donald,'.'
o l i aikaisemmin Englannin
kauppa-attashea' Ojantsessa,: Etelä-
Tllbetlssä, - j a ? hangon: myös f nykyisen
laman edeltäjän^viähefaien; ystävS.
Myös nykyisen laman veli Thondup,
joka nykyishi asuu^ Darjeelhigissä,
nähdään usein Kalimpongissa.: Hän
on . naimisissa - kiinalaisen: kanssa Ja
tunnetaan Tshlang Käl-shekln kllh-keanä
kannattajana. K u n Ddlal la­ma
muutama vuosi sihtien k ^ o l t ll
maanmlehiään palaamaan kotiin, a-settm
Thondup sitä vastustamaan.
Hän y l i t t i saada myös Dalai laman
Itä Saksan ovi on auki
kaikille rehellisille ihmisille
B e r l i i n i . -
nomalehden
tisena kätenä", mikä ajatus on
aikaisemmin kärsinyt perus­teellisen
vararikon. Suunnit­teilla
oleva uusi poliittinen lii­ke
tulee ehdottomasti epäon­nistumaan,
jos on tarkoitus
saada takakäden kautta am­mattiyhdistysliikkeen
; rahalli­nen
ja moraalinen tuki GCF:lle,
joka yksinään määräisii ketkä
hyväksytään ehdokkaiksi ja
minkälaista ohjelmaa he edus­tavat.
i Ontarion vaalit osoittivat .to­dellakin,
että tällainen temp­puilu
ei kerta kaikkiaan ve­tele.
Mutta sittenkin Jämän maa-'
kunnan-ja koko maart työväen-•
liikkeen, ainoana itämän-hetken:
toiveenaon uuden reformipuo-lueen
muodostaminen, joka
yhdistää riveissään eri: poliit­tista
aatesuuntaa kulkevat työ­läiset,
farmarit ja vapaiden
ammattien harjoittajat nimenr
omaan' ireformien. ja uudistus­ten?
saavuttamiseksi.; Tällainen
laaja reformiliike, mikä ei ole
sidottu mihinkään puolueeseen
eikä anna kannatusta mille­kään
yhdelle puolueelle; vaan
toi m i i i tsen ä i sesti; j a • nimi ttää
omat ehdokkaansa:ja rahoittaa
niiden vaalitaistelut, avaa kä­si
ttääksemme tien polii11iselJe
edistykselle tässä maakunnas­sa
ja koko maassamme. Tämä
on todellinen pei-usopetus, jon­ka
Ontarion" vaalit^ meille an­toivat.^
. ,. , ^ . ,
Täällä ilmestyvän sa-
Neues Deutschland
mukaan yli 40.000 nuorta saksalais­ta
on siirtynyt Länsi Saksasta Itä-
Saksaan viime aikojen kuluessa.
Kaikki nämä nuoret ovat olleet so-tapalvelusiässä
(18—25'). Kirjoi­tuksessa
ollaan sitä miellä, että
nuorten siirtyminen Itä Saksaan
ka.svaa jatkuvasti ja heidän jouk­koon
sisältyy sekä nuoria työläisiä
e t t ä henkisen työn tekijöitä.
Suurin osa heistä on päättänyt
siirtyä rajan toiselle puolelle, koska
Länsi Saksassa on tällä kertaa huo­not
toimeentulomahdollisuudet,
kun sen sijaan Itä-Saksassa on erin­omaiset
työnsaantimahdollisuudet.
Sanomalehdessä kerrotaan ham­purilaisen
insinöörin Itä-SaksaiThal­litukselle
osoittamasta kirjeestä.
Kirjeessään hän osoittaa; että talou^v
dellisen kehityksen johdosta ja "ta­loudellisesta
ihmeestä" huolimatta,
hänet eroitettiin tehtävistään vienti­alan
insinöörinä. Työnvälitystoimis­tosta
oli < hänelle selostettu, että
mahdollisesti hänen ikänsä johdos­ta
hän ei t u l e ikinä saamaan toista
työpaikkaa j a joutuu elämään työt-tömyysvakuiituksen:
turvissa. ; Insi­nööri
ei kuitenkaan ollut siinä ase­massa,
e t t ä h ä h olisi voinut elää i l ­man
työpaikkaa ja päätti tiedustella
työmahdollisuuksia Itä-Saksan halli­tukselta.
Ammattitaitoinen muurari Cob-lenzin
alueelta esitti hartaan pyyn­nön,
että; hän . p ä ä s i s i vaimonsa ja
perheensä • kanssa; siirtymään Itä
Saksaan.: Kirjeessään hän osoitti,
e t t ä : h ä n - o n pitkän ajan vaimonsa
j a seitsemän ; lapsensa kanssa jou­tunut
asumaan puolitoista huonetta
käsittävä.ssä asunnossa eikä näytä
olevan : mahdollisuuksia:: parantaa
asunloolojaan: Samalla hän/kertoi
lolevan-vakuuttunut siitä;.;etteituO'
tantolaitoksia omistamatta lolevalla.
luokalla ole minkäänlaisia elämänsä
parantamismahdollisuuksia Länsi-
Saksas.sa. Hän v«tosi, että hänen
lapsiensa: i toimentulomahdollisuus
voidaan taata lainoastaan: sillä," että
hän pääsee siirtymään Itä-Saksaan.
Länsi-Saksan h a l l i t u s ' j a sanoma­lehdet
tekevät kaikkensa estääk­seen'
ihmisia siirtymässä Itä-Sak­saan.
Tavallisen vihollisen propa­gandan
lisäksi he., tekevfit kaikkeq-sa
osoittaakseen, että Itä-Saksan
passia koskevan lain nojalla he jou­tuvat
rangaistaviksi. Varsinkin sel­laiset,
jotka aikaisemmin siirtyivät
ItäiSaksasta Länsi-Saksaan joutu­vat
varoituksen kohteeksi, että he
joutuvat rangaistavaksi.
Neues Deutschlandin kirjoituk­sessa
kuitenkin korostetaan että ta­kaisin
palaavat henkilöt, jotka tule­vat
takaisin ja haluavat rehellisesti
osallistua sosialistiseen rakennus­työhön
eivät joudu rangaistaviksi
siitä koska poistuivat maasta aikai­semmin.
"Emmekä rankaise niitä Adenau
erin hallituksen uhria, jotka seka­sorron:
vallassa aikaisemmin pois­tuivat
tasavallastamme, ja jotka o-vat
nyt saaneet kokea ,että työtäte­kevillä
ihmisillä on ainoa todellinen
toinieentulomahdollisuus työläis­ten
ja farmarien ohjaamassa valtios-
Norbun asettumaan tämän kampan­jan
taakse.
Useimmat Kalimpongissa asuvista
tiibettiläisistä emigranteista kuuluvat
korkeimpaan aristokratiaan ja ovat
erittäin rikkaita. Paetessaan he täsrt-tivät
arkkunsa kullalla j a Jalokivillä.
Jolta nyt käytetään hämärien tar­koitusperien
hyväksi. v.My6s useat
Kiinasta saapuneet aateliset Ja kaup­piaat
asiivat kaupungissa. Molenunat
ryhmät pitävät usein buddhalaisia
Jumalanpalveluksia, joissa kuitenkin
puhutaan vähemmän Buddhasta kuin
(kylmästä ja kuumasta) sodasta T i l -
bettiä ja Kiinaa Vastaan. Tiibettiin
viedään joko salaa tai Julkisesti kuor-mittain
uskonnollista kirjallisuutta,
joka sisältää enemmän Kiinaa vas­taan
tähdättyä propagandaa kuin
pyhiä kirjoituksia. Molemmat Kalim­pongissa
ilmestyvät, sanomalehdet,
joista toinen on englantilahieh ja toi­nen
tiibettilähien. sisältävät Jatku­vasti
Kiinaa vastaan tähdättyä teks­tiä.
Ulkomaiset kirjeenvaihtajat eivät
tällä näyttämöllä esitä suhikaan
pientä osaa. Englantilainen klrjaiil-ja
George Patterson Joka — kuten
itse pääininisteri Nehrukln on lausu­nut
tpiinitti lontoolaiselle "Daily
TelegraphiUe" vääriä tietoja, on asu­nut
pitkän aikaa Itä-Tilbetlssä si­jaitsevassa
Kham-maakunnassa. Joka
on taas viime aikojen kapinassa huo­mattavaa
osaa esittäneen khampa-heimon
asuinparkka. Patterson Itse
on myöntänyt, että hän on rosvopääl­likkö
Gjabonin hyvä ystävä Ja toi­mittanut
Kalimpongista apua "va­paustaistelijoille".
Naispuolinen brit­tiläinen
kirjeenvaihtaja Elisabeth
Partridge kertoi hUJattaln, että hän
oli mukana tiibettiläisen vastarhita-liikkeen
salaisessa kokouksessa.
Ei näin ollen ole mikään ihme, et­t
ä Kalimpong on ollut lähtöpisteenä
niille väärille tiedoille Jä sensaatio-jutuille,
joita viime aikoina on Tilbe-tistä
kerrottu. Kalimpong on nykyi­sin
samanlainen "ikkuna Tiibettiin"
kuin ennen toista maailmansotaa
Riika, Josta levitettiin NL:oa koske­via
"autenttisia tietoja".
Maaliskuun 19 pnä kertoi lontoo­lainen
"Daily Express" "Tiibetin ra­jalta",
että Tshiang Kal-shekln voi­mia
oli vedetty mukaan Tiibetin tais­teluihin.
Kirjeenvaihtaja kertoi saa­neensa
tiedon "tiibettUälsistä lähteis­tä
eräässä rajakaupungissa". Intia­lainen
"Hinddstan Times" ilmoitti,
että Kalimpongin tiibettiläiset asuk­kaat
olivat kehoittaneet Intian hal­litusta
suorittamaan intervention
Tiibettiin: Kalkuttassa ilmestyvä eng­lanninkielinen
"Statesman" tiesi ker­sa.
Emmekä liioin rankaise niitä
nuoria, jotka seikkailuhaluisina ja
k i i l l o n sokaisemina siirtyivät "kul­taiseen"
l ä n t e e n ja nyt tulevat ta­kaisin
pettyneinä ja kaiken lisäksi
sen vaaran johdosta/koska joutuisi­vat
NATOin Bonnin armeijaan ..
Lehti päättää kirjoituksensa: ''Sak­san
Demokraattisen Tasavallan: ovi
on auki kaikille rehellisille kansa­l
a i s i l l e ."
toa. että khampa-helmon ."sotaneu-vosto'^\
oll oUut kooUavfiUilimponglssa
Ja pyytänyt; apua> kaupungin^ tllbetti
Iäisiltä:
Kansallinen lehti "Jugantar", Jo-i
ka Ilmestyy Kalkuttassa, kUnnlttl
pitkässä artikkelissaan huomion näi­hin
Ilmiöihin Ja kirjoitti:
"Jo kauan olemme saaneet tieto­ja
siltä epäilyttävästä tohnhinasta,
jota:: ulkomaalaiset - asiamiehet har­joittavat
Kalimpongissa. Näyttää sel­vältä,
etta ryhmä asiamiehiä; vakoo­jia
Ja provokaattorelta\'?on'vtohnln^
nassa vahingoittaakseen Intian r Ja;
Kiinan välillä esiintyviä vapaita, rau­hanomaisia
ja demokraattisia suh­teita.
El ole myöskään imohdettava
sita seikkaa, e t t ä Itä-Pakistanin poh­joisraja.
Joka on sidottu sotilasliiton
"Amerikassa—asuvan—toisen—veljen--kautta-Amerlkkaani-on-lähella-näitar
alueita. Halutaanko siis Buddhan hu­manistiset
opit kääntää teoissa pää­laelleen?"
Kun KUnan hallitus viittasi erääs­sä
Julistuksessaan siihen, että K a ­limpong
oli kaphiallisten Järjestäy-tymispaikka,
niin se ei yphiut tulla
Intian hallitukselle millään tavoin
yllätyksenä. Monet edistykselliset
henkilöt ja Järjestöt ovat vaatineet
tutkimuksen toimeenpanemista K a ­limpongissa.
Toivottavasti päämin.
Neliru ottaa, varteen nämä vaatimuk­set
— Intian ja Kiinan turvallisuu­den
ja ystävyyden nimessä.
. . JA
ONEEOÄ ^ C }'^r
"Tiedätkö mikä ero ön?hajamlell-syydeUä
ja' huolimattomuudella?" -
"En."-
^ \ < \ ....
"Ku n professori ivelee%^ kadulla
kalossi toisessa Jalassa Ja toinen i l - i
inan kalossia, hän ön hajamielinen,',,'
mutta jos sinä teet niin, olet hi^oll-'
'ma^n." • "
m
•«S
m.
TYTTÖ JA POIKA T '
He SjBisolvat käsi kädessä rann^lia,',^
j a katselivat kaunista auringonlas-''
kua. 1 ^ ^
"VUme yönä uneksin, että olha men-^
nyt nalmiaUn maaliman ihastutta^,^ ^
vimman tytön kanssa," sanoi poika. ^"^
hymyillen. ' ^ J
"Vai nihi," vastasin tyttö I r r o l t t a -"
matta katsettaan auringon punerta-'^
vasta kehästä. "Enta mistä me olhn—
me saaneet asunnon?":
L A K O N U H K A ' ^.-.va^
Nuori vaimo miehelleen: — " E l i e l - " ' - :
vät asiat meillä pian paranb. teen
lakon." /.'V--;''';^!?!!
Mies: — "iree vaan. Tunnen muu- .'Ip!
tamia
ireita.
hyvin mukavia l a k o n r i k k u - „ / . : '^
TOIVOMUKSET
Vaimo: — "Ennen lupasit täyttää ;
pienimmätkin toivomukseni," • - v
Mies: — "Niinhän lupasin, mutta,
en ole vieläkään päässyt selville i s i i - ,
tä, mitkä sinim toivomuksistasi ovat,
pienimmät.'' .
-•;::W-'
-••'If
"M
Adenaiier vai Erhard?
' Bonn. — Kuka valehtelee? huu­sivat
opposition edustajat Uitto-päivillä
Adenauerin kertoessa il­moittaneensa
viime kuussa hadll-tuksen
istunnossa, jossa myös ta­lousministeri
Erhard oli läsnä,
että hän aikoo jäädä edelleen
liittokansleriksi.
Erhard, joka oli aikaisemmin
kertonut tiedon Adenauerin uu­desta
päätöksestä tulleen hänelle
täydellisenä yllätyksenä Ameri­kan-
matkan aikana, hätkähti ja
katseli hetken ajan hämmästyi
neenä liittokansleria. Istuntosalis­sa
vallitsi jonkin alkaa melkein
kiusiallinen hiljaisuus.
Talousministeriön edustaja sanoi
hetken kuluttua, ettei hallituksen
istunnon pöytäkirja toukokuun 14
päivältä tiedä kertoa mitään Ade­nauerin
ilmoituksesta. Edustaja ko­rosti
talousministerin lähteneen
Amerikan-matkalleen siinä vakaas­sa
uskossa, e t t ä Adenauer asettuu
puolueensa presidenttiehdokkaaksi,
kuten liittokansleri oli korostanut
vielä toukokuun 25 pnä pidetyssä
puoluekokouksessa.
Edustaja ei arvellut, e t t ä tapah­tuma
johtaisi uusiin selkkauksiin
Adenauerin ja Erhardin välillä;
B e r l i i n i . — Bremenin lehdet j u l - ^
kaisivät kristillis-demokraattiseije f
puolueelle osoitetun .avoimen kir-,^
jeeh, "jossa eräs puolueen vahhim-:^'
mistä jäsenistä Otto Prehn sanoo;
eroavansa puolueesta, koska hän e i"
hyväksy Adenauerin diktatooFisia«
toimenpiteitä.
"Vieroksuin Bonnissa esitettyä ^
näytelmää, Adenauerin vallanhimoa |
j a kristillis-demokraattisen puplu;.^
een parlamenttiedustajien rohfceu-^'
den puutetta, kun he eivät uskalla!
vastustaa Adenaueria. IlmioiitanV
eroavani kristillis-demokraattisesta
puolueesta, jonka vanhimpiin j ä s e - -
n i i n kuulun. En halua olla missään ^
tekemisissä, Länsi-Saksan luovuttaj'^;
mislssa diktaattorille, joka m i e l ^ * K
t äm ei ole osoittanut demokratiällie
mitään hyvää palvelusta ja jonkav.
kristillisyyttä alan epäillä", Prehn ^
kirjoittaa.
Bonnin yliopiston kristillis-dembr*
kraattisten ylioppilaiden yhdistys .
julkaisi samoin julkilausuman, jos-'
sa todetaan ylioppilaiden ottaneen
''huolestuneina ja tyrmistyneinä"
vastaan Adenauerin päätöksen py­syä
kanslerina. ,
HRUSHTSHEV SUOMEN
JA N.LIITON SUHTEISTA
Moskova <S-S—STT-Renter) — R i i ­assa
100;000 kuulijalle viikko sitten
pitämässään puheessa sanoi Neu­vostoliiton
pääministeri Hrushtshev.
Neuvostoliiton ja Suomen välisistä
suhteista, että Neuvostoliitto on ke­h
i t t ä n y t "hyvät suhteet tähän poh­joisessa
sijaitsevaan naapurimaahan,
joskin siellä yhä on olemassa tiettyjä
voimia, Väinö Tannerin ympärillä
ryhmittyneinä, jotka haluavat kään­tää
Suomen politiikan toiseen suun­taan".
Kun me koskettelemme tätä asiaa,
sanoi Hrushtshev.; yrittävät Jotkut
syy t t ä ä , meitä tarkoituksellisesta se^
kaantumisesta- Suomen sisäisiin asi­oihin.
Mutta tässä el ole kysymys
mistään sekaantumisesta toisten asi-^
öihin. Menettelymme ilmaisee huo-' <
leenpitoamme maittemme välisten hy-j
vien naapurisuhteiden vakavuudesta;
Ja vilpittömyydestä. Olemme vakuut-*
tuneita siitä, että Suomen kansa huo-!
limatta Tannerin ja hänen myötä-?
juoksijoidensa pyrkimyksistä haväit-;
see, kuinka välttämätöntä on elää':
rauhassa ja ystävyydessä^^Neuvostolii-ton
kansan kanssa.
, Jos muut Skandinavian maat läh­tisivät
kulkemaan samaa suuntaa ei­vätkä
osallistuisi sotilaallisiin ryh­mittymiin,
olisi tämä varsin hyvä.
vanginkin kansoille itselleen. Meidän .
on luotava - sellaiset olosuhteet, että
aggressiiviset voimat saadaan eriste;?
tyiksi . ^
PÄIVÄN PAKINA
50 tonnia -
" V o i he . . . t t i " tarkoittaa kuule,
ma kirnua, niutta meille kaikille
tuttu voikukka, jossa on keltaiset
kukat, rehevät lehdet ja paljon
maitiaisnestettä, sekä kukkimisen
j ä l k e e n lapsien kannalta hyvin
mielussa puhallettavissa oleva he-
: dcl m is töpallo,: on hiton moinen vai:
va hiille meistä, jotka'haluaisimme
pienellä nurmikollamme: kasvavan
muutakin kuin voikukkia.
On .se muuten kummaa menoa
tämä ihmiselämän kehitys. Pikku­poikana
— ja kaiketi tyttönäkin —
voikukka on: yksi tykätyin -T^ mutta
iän karttuessa siitä tulee vähitellen
"maan vaiva".
Mutta onneksi tässä yhteydessä
ei tarvitse olla kenenkään "sijais­kärsijänä",
sillä näyttää siltä, että
niistä saa "nauttia" yähän yksi ja
toinen. Ainakin t ä h ä n viittaa erään
päivälehden maatalousasiain raport:
terin'juttu, missä juteltiin päivänä
muutamana J ä s t ä ongelmasta seu­raavanlaiseen
hauskaan t y y l i i n : ^
, ^ , y ä s y n e e t . omakotien omistajat,
jotka ovat hieroneet vuorotellen
•linjämenttiä toistensa selkään kai­vettuaan
koko viikonvaihteen ajan
voikukkia pois iTmrmikoiltaan, voi­vat
nyt potkia vuorotellen toisiaan^
Ontarion hallituksen. maatalous­ministeriö
on. j u u r i a n t a n u t t t i e t ä ä,
e t t ä Pohjois-Amerikkaan tuotetaan
joka vuosi yli 50 tonnia voikukan
juuria! N i i l l e on ilmeisesti täällä
markkinamahdollisuuksia.
Maatalousdepartmentti ei erikoi­semmin
tykkää' näistä pitkäjuuri<
sista kasveista, missä on kirkas kel­tainen
kukka, mutta se on nimittä­nyt
se viikon kukaksi ja on päättä­nyt
sen vuoksi antaa hieman tie­toja
asian kummaltakin puolen.
Yhtenä seikkana on se, e t t ä voiku­k
i l l a on ^vuosikausia ollut'lääketie?
teen piireissä arvossapidetty nimi. i
Ulkoa tuotetusta 50 tonnista saa­daan
voiteita ' ja maksalääkkeitä.
Maatalousministeriö ei ole katsonut
tarpeelliseksi selittää, miksi on tuo­tettava
ulkomailtavoikukkia, ;j kun
Canadassa ja Yhdysvalloissa tun­nutaan
niistä saatavan joka kevät
erinomainen sato ~ r ja paljon
enemmän kuin 50 tonnia- voikukan
j u u r i a heitetään jätekannuihin tai
roviolle.
Edelleen ministeriö huomioi
myönteiseltä kannalta, että voiku­kan
lehtiä käytetään usein salaa­tissa.
Tällä mantereella on sellai­sia
.kauppojakin, missä, myydään:
voikukan lehtiä.
Ollen varovainen tällaisissa asi­oissa,
maatalousdepartmentti ei
mainitse sitä,; e t t ä täydessä kukassa
olevina poimittuina, näistä kukista 1 /"Mikä tahansa lapsi myöntää" se-voidaan-
valmisitaa maukasta viiniä^4yttävät m
mikä, jos ei olla varovaisia,' tuppaa
olla alkoholipitoisempaa kuin mi­kään
muu tällainen juoma mitä
kaupoista myydään. Se on myös
halpaa. ^ ^
Kaikesta huolimatta hallituksen
selostukseen tästä rikkaruohosta
sisältyy maininta, että sen varsista
voidaan tehdä ketjurenkaita, joita
on vuosisatoja käytetty leikkiväli­neinä.
Lisäksi ne varaavat lapsille
ensimmäiset kukat annettavaksi J i -
d i l l e tai jollekin ystävälle. ,
. -Toisaalta maatalousministeriön
asiantuntijat selittävät,^ e t t ä paras,
mitä useinunat canadalaiset voivat
voikukalle tehdä, on se, e t t ä kastel­laan
ne hyvin 2,4-D seoksella jota
tuottajat,. tarkoitukseen suosittele­vat.
Parhaita tuloksia saadaan sil­loin^)
j o s - ' t ä l l ä aineella kostutetaan
voikukat lämmön ollessa TO^r^as-^
teessä — ja sitä olisi pantava aina-:
k i n kaksi tuntia ennen sadetta, tai
kastelua..
Tässä suhteessa : asiantuntijat
ovat varmoja ja selväpiirteisiä,
mutta heitä kummastuttaa hieman
sen (englanninkielinen) nimi;(dan-delion)
mikä tulee ranskalaisesta
"dent de lion", eli leijonan ham­paasta.
Maatalousdepartmentin asi­antuntijain
mielestä tämä kukka ei
muistuta minkäänlaista hammasta:v ^
antuntijat, "että puhalluspällo olisi
parempi nimi." - ' * * *
Voikukka on todella kiusan kap­pale
niille meistä, jotka yritämme
esim. täällä ruskeata jälkeä jättä­vässä
Incon krääsässä ylläpitää jon­kinlaista
pihanurmea. Mutta myön­t
ä ä kaiketi pitää, e t t ä monta iloa
j ä i s i lapsukaisilta kokematta, ellei
nurmikot olisi keväisin täynnä voi­kukkia.
Mutta "runsauden pulan" valli­tessa
meidän kannattaa pitää kui­tenkin
mielessämme Ontarion: maa*
t a l o u s m i n i s t e r i ö n , a s i a n tuntijain
neuvo, että kastelemme ainakin
omat voikukkamme 2,4-D liuoksella*
S i l l o i n ei tarvitse" ostaa n i i n paljoa'
linjamentte^^ä selkävoiteeksi.
— Känsäkoura.'