Vapaus, February 6, 1964

              S i v u 2 Torstaina, helmik. 6 p. — Thursday, Feb. 6, 1964
X 7 A T> A T T O INDEPENDENT LABOR ORGAN
Y / \ X^ ^ / \ " \ J O OF FINNISH. GANADIANS
( L I B E R T Y » Established Nov. 6, 1917,
E d i t o i : W. E k l u n d Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — E d i t o r i a l 674-4265
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. L t d . . 100-102 E l m S t . West. Sudbury. Ontario^ Canada.
M a i l i n g address: Box 69 v
• Advertising rates upon. applicatlon, translatlons free of cKarge.
Authorized as second class m a l l by th*- Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage i n c a s h ^ A^
- CANÄDIANilANGUAGE^PRESSi
TILAUSHINNAT
Canadassa: l vk. $9.00. 6 kk,^$4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 k k . $5.25
1 vk. 10.50 6 k k . 5.75
Etiiavi tulivuoren laava
virtasi kohti merta •
Catania, S i s i l i a . — V i i m e i s e n 10
vuoden kuluessa tapahtuneessa va­kavimmassa
purkauksessaan E t n an
t u l i v u o r e s t a virtasi tulikuumaa l aa
vaa kohti merta sunnuntaina. Laa­v
a v i r t a o l i 70 j a l k a a leveä j a oli
edennyt kaksi m a i l i a si(ten vuores­sa
viime lauantaina tapahtuneen
j u d e n repeämän. Viranomaiset sa­noivat,
että l a a v a v i r r a n eteneminen
o l i tavattoman nopea. Se v i r t a a koh­ti
vuoren j u u r t a kiertävää maantie­tä.
Huonosti kasvatettuja lapsia
Me olemme uskoneet, ja kaikesta tapahtuneesta huoli­matta
-uskomme edelleenkin, että "pojassa suku paranee";
Jcs ei näin ole, s i l l o in ei voitaisi mitenkään selittää jat­kuvaa
yhteiskunnallista kehitystä elämämme eri aloilla.
Mutta tässäkin säännössä on ilmeisesti myös poikkeuk"
sensa. Joissakin tapauksissa tuntuu siltä, että oikeassa ovat
nekin, j o t k a selittävät, "ettei omena putoa kauaksi puusta".
Tästä viimeksimainitusta seikasta saimme oivan esimer­k
in Ottäwassa viikon alussa pidetystä konservatiivipuolueen
nuorten kokouksesta, missä kaiken muun ohella munittiin
sellainenkin päätösponsi, missä vastustetaan äänioikeusiän
alentamista kahdeksantoista vuotta täyttäneille!
Näihin konservatiivipuolueen poliittisiin mukuloihin ei
vaikuttanut lainkaan seUtykset, että 18-vuotiaiden täytyy olla
valmiina uhraamaan henkensäkin maamme puolustamiseksi
sodan aikana, puhumattakaan siitä, että he joutuvat työssä
käydessään maksamaan veroa, kuten maksavat 21 vuotta
täyttäneet j a sitä vanhemmat canadalaiset. Imettyään poliit­tisesti
puhuen konservatiivisten äitiensä rintamaitoa j a seu­rattuaan
poliittisten isiensä vahvasti oikeistovoittoisia kan-naömäärittelyjä,
"nuoret konservatiivit" ovat tulleet näköään
siihen lopputulokseen, että kaikenlainen edistys on pahasta,
ja "äänioikeusiän alentamista on vastustettava nimenomaan
siksi, kun se edustaa yhteiskunnallista eclistystä!
—'Eipä silti, on näillä konservatiivien, p o l i i t t i s i l la veka­r
o i l l a edeltäjiäkin. Esimerkiksi muistamme kun tsaarin Ve­näjällä
vapautettiin maaorjat viime vuosisadan, aikana, n im
ryHmä "vastein tahtoaan" vapautetuiksi tulleista maaorjista
mä^tkusti P i e t a r i in j a esitti tsaarin h a l l i t i ^ s e l l e kaikkein nöy-rinjmän
pyyntönsä, ettei maaorjien vapauttamispäätöstä so-vellettaisikaan
käytäntöön! Nämä tapaukset ovat niin saman­laisia
k u i n kaksi pihlajanmarjaa! .
• "Nuorten konservatiivien" nuorisovastaista päätöstä voi­taneen
ymmärtää kuitenkin canadalaisenakin ilmiönä silloin
josi muistamme Ottawan uuti.sten yhteydessä ilmenneen mai-niijnan,
että. nämä"inuoret konservatiivit" eivät olleetkaan
erittäin nuoria, sillä heidän sanotaan olleen 21 ikävuotta
"vanhempia"!
Pilvet e^lle^ft Ddll<asin yJIä
öljyä ja kaasua
Algeriasta Espanjaan
Aladrid. — Espanja ja Altjeria
ovat sopineet öljyn ja kaasun luon-
.nonkaasiVn toimittamisesta Algerias­ta
Espanjaan kerrotaan Madridissa
j u l k a i s t u s s a tiedonannossa maan te-
D l l i s u u s m i n i s t e r i n Gregorio Lopez
Bravon palattua Algerrasta.
Lopez I^ravo tutustui Algeriassa
luonnonka"asufi' kuljetukseen, joka
tulee tapahtumaan joko kaasujoh- Painca, naista, joka yei hänet ka
tojen tai e r i k o i s a l u s t e n avulla. | l i i n s a Irving. Tex., ja h u o l e h t i hä-
A l g e r i a ja E s p a n j a tulevat lähi-! nestä sillä aikaa kun hän s y n n y t t i
a i k o i n a jatkamaan neuvotteluja, s a - i lapsen Lee Osvvaldin ollessa asu-n
o t t i i n licilonannossa. j massa Dallasissa.
Lee O s w a l d i n j u t t u u muutta mie­l
e n k i i n t o i s e m m a k s i j a yhä m i e l e n ­k
i i n t o i s e m m a k s i .
U S A : n presidentti Kennedyn
surmaajaksi väitetyn Os\yaldin vai­mo
on nyt v a l m i i n a esiintymään
tähtitodistajana miesvainajaansa
vastaan W a r r e n i n komitean edessä,
j o k a t u t k i i Kennedyn murhaa.
Tämän uedoituksen antoi J i m
M a r t i n , joka toimii M a r i n a Osvvald-i
n m y s t e e r i l l i s e n a "liikkeenjohtaja­n
a " . M a r t i n l i i t t y i tapahtumiin sa­l
a m u r h a n jälkeen, kun M a r i n a ja
j a hänen kaksi lastaan otettiin
s a l a i s en palvelun j a E B I : n s u o j i in
m o t e l l i i n , jonka liikkeenhoitajana
M a r t i n on. S a l a i s e n palvelun neu­von
perusteella otti Marina Mar­t
i n i n "TiTkkecnjohtajaksi".
M a r i n a a on p i d e t t y eristettynä sa-
I l a n u n l i a s t a lähtien j a häntä o n es-mrs.
R u th
( l o l t y tapaamasta anoppiaan
' M a r g u e r i t e Oswaldia sekä
U . S. Worker
M o r r i s kysyi:
K i r j o i t u k s e s s a an
lehdessä George
" M i k s i Marina Oswald pidetään
eristettynä? Siksikö, että mitä hä-neliä
o n sanottavaa voisi saada vai­kean
aseman F B I :n salaisen palve­l
u n j a D a l l a s i n p o l i i s i n , j o t k a n i in
k u r j a s t i jättivät p r e s i d e n t i n suojaa­matta?"
" O n k o hänellä todisteita, jotka
mahdollisesti voisivat sekoittaa toi­sia
murhatekoon j a s i t en kumota
F B I : n j a D a l l a s i n p o l i i s i n yhteen­vedot,
että Oswald j a ainoastaan
Oswald o l i s y y l l i n e n . Onko hänellä
t o d i s t u k s i a vahvistaakseen yhteyden
Osvvaldin j a U S A : n Salaisen palve­l
u n v o i m i e n välillä."
Samanaikaisesti Lee Rankin,
W a r r e n komitean asianajaja, ilmoita
taa, että varauksia ei tehdä L e e
Harvey Oswaldin puolustamiseksi,
v a i k k a sitä o l i ehdotettu n i i n k in
huomattavien lakimiesten taholta
k u i n on A m e r i k a n puolustusasian-a
j a j a l i i t on puheenjohtaja Percy
Foreman.
L a k i m i e s Mark Lanelle, joka tar­j
o u t u i ottamaan Oswaldin puolus-ati
Geneve. — N e u v o s t o l i i t o n h a l l i t u k s e n 18 maan aseistariisuntakomi-t
e a l l c v i i i n e v i i k o l l a jättäniiissä muistiossa Neuvostoliitto esittää sopi­muksen
aikaansaamista seuraavissa, k o h d i n:
— ulkomaisten joukkojen poistaminen v i e r a i l t a a l u e i l t a,
—^ v a l t i o i d e n asevoimien lukumäärän supistaminen,
—. N.'\TO:n j a V a r s o v a n sopimusmaiden välisen hyökkäämättömyys-sopimuksen
solmiminen,
- — a t o m i a s e c t t o m i e n vyöhykkeiden muodostaminen,
— ydinaseiden jatkuvan leviämisen ehkäiseminen,
— yllätyshyökkäyksen ehkäisemiseen tähdätyt toimenpiteet^
— pommituslentovoimien hävittäminen,
— ydinaseiden maanalaisten kokeiden kieltäminen.
Afrikan kehitysmahdollisuuksista * •' . . . . . . ..
f Viimeaikaiset uötiset A f r i k a s t a ovat antaneet merkin sii-tä,^
ttä poliittinen itsenäistyminen ei ole ratkaissut läheskään
k a i k k i a niitä ongelmia, mitä näiden uusien maiden ja halli­tusten
edessä on. Selvää on, että imperialistisen siirtomaasor-ron
"perintö"— taloudellinen takapajuisuus, köyhyys ja kei­notekoisesti
kehitetyt rajakiistat — antaa paljon vaivaa, vai­keuksia
j a määrätietoista työtä näille vastikään itsenäisty­neille
maille.
. Tältä pohjalta katsoen on helpommin ymmärrettävissä
esim. Sansibarissa tapahtunut v a l l a n k u m o u S i jonka avulla
syöstiin vallasta tämän saarivaltakunnan vähemmistöryhmää
edilstanut oikeistohallitus, sekä Tanganjikassa, Keniassa ja
Ugandassa levinneet asevoimien kapinoimiset, Marokon ja
A l g e r i a n rajakiista jne.
Toisaalta on kuitenkin muistettava, että " k a i k k i ei ole
kultaa mikä kiiltää". Toisinsanoen, Afrikan mantereelta,
•Suuren Rahan välityksellä tulevat uutistiedot ovat tendenssi­mäisiä
j a puolueellisia aina s i l l o in kun on kysymys asioista,
mitkä koskevat länsimaiden pääomasijoituksia maailman si!-
lä kolkalla, tai niitä vastikään itsenäistyneitä maita — kuten
esim. Algeria ja Ghana — jotka ovat avoimesti julistaneet,
että niiden tarkoituksena on sosialistisen yhteiskunnan ra­kentaminen
j a kehittäminen.
VISAISIN KYSYMYS
Mikäli on puhe vastikään itsenäistyneiden A f r i k a n mai­den
keskeisistä suhteista, niin siinä on epäilemättä visaisim-pana
ongelmana lukemattomat rajakiistat. " E i ole ehkä yh­tään
ainoata Afrikan maatani j o l l a ei olisi rajakiistaa naapuri­maansa
kanssa", sanoi Ghanan presidentti Kwame Nkrumah
A f r i k a n maiden huippukokouksessa viime toukokuussa.
J a nämä rajakiistat ovat poikkeuksetta siirtomaakauden
"perintöjä". Toisaalta on k u i t e n k in muistettava, että »näiden
rajakiistojen olemuksen toteaminen on paljon helpompi ky­symys
kuin niiden ratkaisu.
K u n imperialistiset maat valtasivat A f r i k a n ja alistivat
sen riistonsa alaisuuteen,'niillä o l i sekä kova kiire että keski­näinen,
k i l p a i l u . K u l l a k i n imperialistisella maalla oli kure
siksi, ettei toinen imperialistinen maa ehtiäi ennen sitä. Val­lattuaan
jonkun alueen, -ne määrittelivät summamutikassa
rajoja, .perustamatta sen paremmin historiallisesti kehitty­neistä
j a kansakunnasta kuin maantieteenkään sanelemisla^r:,
luonnollisista rajoista. Tämän paloittelun johdosta jotkut
kansat jaettiin kahteen, kolmeen j a useampaankin osaan eri
imperialististen maiden kesken. Onpa tapauksia, että joitakin
heijnokun.liakin jaettiin valloittajien kesken. "Joissakin ta-pailksissa
on yksi ainoa heimokin jaettu neljäksi eri maaksi", '
sanoi Nigerian pääministeri Balewa Addis Ababassa pidetys­sä
A f r i k a n maiden huippukokouksessa.
' T o i s a a l t a on muistettava, että Afrikassa eilen poliittises­t
i k in isännöineet imperialistiset maat ovat vielä suurena val-tatekijöinä
taloudellisesti. Selvää on; että ne yrittävät säilyt­tää!
taloudellisen riistomahdollisuutensa siitäkin huolimatta,
vaikka ovatkin joutuneet antamaan kymmenille A f r i k a n kan­soille
poliittisen vapauden ja itsemääräämisoikeuden.
RAUHANOMAISET RATKAISUYRITYKSET
• Lupaavana valon pilkkuna tässä tilanteessa on afrikka- •
laismäiden valtionjohtajien omaksuma kantavettä näitä raja-kiitoja
on pyrittävä ratkaisemaan rauhallisin keinoin neu­vottelupöytien
ääressä,
l Afrikkalaisjohtajat ovat yleisesti puhuen siksi realisteja,
etteivät jää hyytyneinä tuijottamaan joitakin vanhoja rajoja.
M u i s t i o s s a sanotaan: "Sopimus
u l k o m a i s t e n joukkojen poistami­sesta
ei tuottaisi, vahinkoa kum­m
a l l e k a a n osapAiolelle, sillä se ei
r i k k o i s i molempiin r y h m i t t y m i in
N A T O : o n ja Varsovan .sopimuk­s
e e n ;— k u u l u v i e n v a l t i o i d en voi­masuhteita
Neuvostoliitto on val­mis
poistamaan joukkonsa niiltä
v i e r a i l t a a l u e i l t a , j o i l l a niitä tällä
hetkellä on mikäli länsivallat te­kevät
samoin."
Mikäli länsivallat eivät vielä o le
v a l m i i t tämän tärkeän k y . f y m y kr
sen näin radikaali.secn ratkai.suun,
ehdottaa Neuvostoliiton hallitus
asteittaista, vastavuoroisuuteen
perustuvaa v i e r a i l l a a l u e i l l a ole­v
i e n ulkomaisten j o u k k o j e n supis- :
tamista siten, että joukot poiste-i
taan täydellisesti vasta niyöhem-
I min. N e u v o s t o l i i t t o on v a l m i s r y h -
i tyinään tällaiseen j o u k k o j e n s a su-i
pistämiseen Saksan demokraatti^
;' sen t a s a v a l l an j a m u i d e n Euroo-i
He käsittävät, etla vuosikym-i.
meniä kestänyt surlomaakau.si
loit kehittänyt omia enkoisuuk-
|sia e r i alueilla, ja elta impenr.-
i l i s t i s t en valtojen mielivaltai-
! sesti muodostamat keinolekoi-
! set rajat ovat vKSsim rajaan
j saakka vakiinlumeet.
1: Taita pohjalla. lahtien Atri-i
k a n ma:dGn muodostaman Af­rikan
Valtojen. Jarjoston- yhte­nä
perustehtävänä on ylläpitää
läsenmaiden alueellista koskc-maltomuuUa
ja itscmäaräami.s-
I oikeutta samalla kun järjestön
Möimesta varataan erikoiset k o -
i neistot, joiden avulla käsitel­lään
neuvottelupöytien ääressä
rajakiistoja. Ilahduttavaa o n
nähdä, 'että tämä ajatus —- Af­r
i k a n valtojen lukemattomien
j r a j a kiistojen rauhanomaisen
ratkaisun hyväksi, saa jatku­vasti
lisääntyvää kannatusta ja
lukea kaikissa afrikkalaismais-l
a , n i i d e n yhteiskunnallisesta
filosofiasta ja kGhity.ssuunnas-ta
huolimatta.
Nämä ovat hyvin tarketa ja;
;amalla eräitä vartecnolettavia
seikkoja silloin k u n saamme
uutistietoja^ vastikään itsenäisr
lyneiden Afrikan, maiden väli-:
3istä kiistoista, j a siitä, miten
kehityjisen k u l k u jossakin af-rikkalaismaassa
vaikuttaa mil­tei
A^riTlÖmästi toiseen naapu­rimaan
kehitykseen.
Selvää on, että ne pääoma-pnrit,
jotka haluavat kalastella
sameassa vedcs.sä, siten jat­kaakseen
riistomahdollisuuk-siaan
Afrikassa, yrittävät kai­kin
mahdollisin keinoin lietsoa
'}pä.sopua ja riitaa afrikkalais-maiden
välille näiden rajakiis­tojen
perusteella, Toisaaltä o n
kuitenkin selvää, että Afrikan
Imaissa ka,svava ja kehittyvä
pan valtioiden alueilla, mikäli
länsivallat alkavat supistaa omia
j o u k k o j a a n Saksan liittotasaval-las.
sa j a mui.ssa maissa.
N e u v o s t o h a l l i t u s , joka parhail­laan
jatkuvasti supistaa asevoi­miaan
on v a l m i s menemään asevoi-miensa
supistamisessa vieläkin p i ­temmälle,
jos länsivaltojen h a l l i t u k ­set
osoittavat valmiutta va.staavien
t o i m e n p i t e i d e n suorittamiseen.
N e u v o s t o h a l l i t u s tähdentää elta
nyt on oIema.ssa suotuisat edelly­tykset
sotilasinäärärahojcn j a t k u v a l ­le
s u p i s t a m i s e l l e vastavuoroisuuden
p e r u s t e e l l a sekä ehdottaa, että so
v i l l a i s i i n näiden määrärahojen su­pistamisesta
10^—^1.5 p r o s e n t i l l a.
Huomautettuaan. että ajatus N A -
T O : n ja Varsovan sopimusmaiden
välisen hydkkäamättömyyssopimuk-sen
solmimisesta on saanut osak­seen
monien maiden valtiomiesten
)a p o l i i t i k k o j e n kannatuksen, neu­v
o s t o h a l l i t u s sanoo, että tällaisen
sopimuksen s o l m i m i n e n ei millään
(avoin rikkoisi keskinäisiä voima­suhteita
j a .samalla toisi kansainvä­l
i s i i n suhteisiin n i i n välttämätöntä
vakautumista j a r a u h o i t t u m i s t a.
Kannattaessaan suunnitelmia
vdmaseeltornien vyöhykkeiden muo­dostamisesta
maailman e n o s i in
neuvo.stohallilus pitää~ ei-ityi.sen
tärkeänä tällaisten vyöhykkeiden
muodostamisia n i i l l e a l u e i l l e , joil­la
y d i n a s c k o n f l i k l i n .syntymisvaara
o n s u u r i n , ennen kaikkea K e s k i - E u -
rooppaan.
.Neuvostohallitus on v a l m i s anta­maan
sitoumuksen, että .se k u n n i o i t
laa ydinaseettomia alueita.
Ottaen huomioon ydinaseiden jat­kuvan
kehittymisen ja parantumi­sen
neuvostohallitus tähdentää, et­tä
rauhan asialle on erittäin välttä­mätöntä,
että suljetaan k a i k k i tiet
ei ainoasfäan suoria, vaan myös
k i e r t o t i e t — j o i t a myöten ydinaseet
s a a t t a i s i v a t joutua niiden käsiin,
j o t k a ovat j o kahdesti k u l u v a n vuo­sisadan
aikana .sytyttäneet maail-.
nianpalon j a tavoittelevat nyt a k t i i ­visesti
ydinaseita.
Kannattaes.«aan yllätyshyökkäyk­sen
ehkäi,semiseen t a r k o i t e t t u j e n te­h
o k k a i d e n toimenpiteiden hyväksy­mistä
neuvostohallitus katsoo, että
t a r k k a i l u a s e m i e n järjestelmään on
liityttävä tiettyjä kansainvälisen
jännityksen heikentämiseen tähtää­viä
toimenpiteitä, kuteri Euroopan
v a l t i o i d e n a l u e i l l a o l e v i e n ulkomais­ten
j o u k k o j e n supistaminen sekä si­toumus
o l l a s i j o i t t a m a t t a ydinaseita
Saksan demokraattiseen»ta.savaltaan
T o s i a s i a l l i s t a aseistariisuntaa
edellyttäviä sopimuksia .solmittaes-
.sa on sovittava vastaavista molem-m
i n p u o l i n hyväksyttävistä tarkkai­l
u n muodoista.
, Muistiossa ehdotettujen toimen­p
i t e i d e n toteuttaminen johtaisi
N e u v o s t o l i i t o n hallituksen käsityk­sen
mukaan kansainvälisen jänni­tyksen
jatkuvaan laukeamiseen se-
;;ä m e r k i t s i s i vakavaa askelta pää­tehtävän,
ylei.sen ja täydellisen
a s e i s t a r i i s u n n a n toimeenpanemista
kohden.
Jos k a i k k i e n h n l l i t u s t e n j a kanso­j
e n ponnistukset yhdistetään raU'
han hyväksi, voi vuodesta 1964
muodostua ratkaisevan : käänteen
toi$ters-unw
ja 15 firmaa
Windspr. --^ I n t e r n a t i o h a l BJK)-
therhood of Teantisters union pai­kallisosasto
880 i l m o i t t i tällä vii­k
o l l a , että se o l i a l l e k i r j o i t t a n u t 15
rakennusyhtiön kanssa työehtosopi­muksen,
minkä mukaisesti työläis­ten
palkat nousevat 54 sentillä tun­t
i a kohden k o l m e n vuoden työehto-sopimusajan
kuluessa. '
P a i k a l l i s o s a s t o n presidentti neu-v
o t t e l u k o m i t e a n ' puheenjohtaja
VVilfred Sefton sanoi, että sopimuk:
sen a l l e k i r j o i t t a m i s e l l a yhtäläistet­t
i i n rakennusyhtiöiden a j u r i e n pal­kat
Essex k a u n i i s s a . A j u r i e n palk-y
k s i n . Hän sanoi olevan paljon hy- k a on o l l u t tähän asti • i | 2 ; 1 0 t u n -
tustehtävän. v a l m i s t i pitkän asia­k
i r j a n , hiissä n o s t e t t i i n useita epäi­lyjä
Oswaldia vastaan tehdyistä
sj^rtöksistä, annettiin ainoastaan
lupauksen, että hänen asiakirjansa
otetaan huomioon.
M o r r i s s e l i t t i , että ei ole kysy­mys
ainoastaan siitä, että oliko
Osvvald yksilönä s y y l l i n e n . Hän ve­toaa
lausuntoon, jonka Foreman
antoi TV-objelmassa sanoen, että
koko A m e r i k a n kansan asia on vaa­tia
totuutta oikeuden kautta.
Lisää kommentoiden todistuksis­ta,
että Osvvald öli C I A : n tai F B I : n
avustaja, M o r r i s sanoo,, että jos tä­mä
todistetaan n i i n sen e i tarvitse
merkitä sitä, että Oswald o l i s y y l ­l
i n e n t a i , että hän s u o r i t t i r i k o k s en
viä selityksiä siitä, että salamurha
o l i h y v i n s u u n n i t e l t u , eikä se o l l ut
amatöörin suorittama. . .
_ J V I o r r i s osoittaa spekulafiivisesti
s o r m e l l a a n piilossa olevia voimia
kysyen: "Mistä s u u n n i t t e l i j a t haki"
sivat " u h r i a " , jos e i heidän paha­maineisen
n^onilukuisista yhteyk­sistään
F B I : n , salaisen p a l v e l u n j a
D a l l a s i n p o l i i s i n kanssa, sekä hei­dän
maksettujen u r k k i j a i n s a j a pro­vokaattorien
joukoista? '
George M o r r i s osoittaa myöskin,
e t l a Jack Uuby, ' O s w a l d i n tappaja,
on .saanut puolustajan •'oikeuksil­leen
Robert Morrisista, sisäisen
t u r v a l l i s u u c l e n asioita käsitelleestä
senaatin Eastland komitean entises­tä
asianajajasta, joka on U S A :n
s e n a a t i n ehdokkaana Texasista.
K i r j o i t t a e s s a a n British Daily
W o r k e r i s s a , Jack S u t h e r l a n d nostaa
lisää epäilyjä Kenedyn salamurhan
suhteen. Hän sanoo, että samanai­kaisesti
kun y l e i s e s t i uskotaan am­mutun
kolme laukausta, on tiedos­sa,
että viisi luotia on löytynyt,
n i i n kuin t i e d o i t e t t i i n Dii-k Dud.
manin toimesta St. L o u i s i n Post
Dispatch"issa.
S u t h e r l a n d viittaa New Y o rk
T i m e s i n kertomukseen missä laina-
! ta;in tohtori Kempt C l a r k i n . l a u s u n -
I non: v M r . K e n n e d y y n iskenyt luo­ti
oli osunut häntä kaiilaan hiu­kan
a l a p u o l e l l e aalamin omenan".
n i l t a . •
Sopimukseen sisältyy myös kohta,
mikä suojelee a j u r e i t a työstä erot­tamiselta
jos ne kieltäytyvät me­nemästä
p i k e t t i l i n j a n läpi. —-
vuosi parempaan .suuntaan koko! T r j C l a r k on j o h t a v a leikkauslaä-kansainvälisessä
tilanteessa. ; käri D a l l a s i n P a r k l a n d s sairaala.ssa.
jonne presidentti Kennedy vietiin
j m p u m i s e n jälkeen.
S u t h e r l a n d sanoo myöskin, että
Dudmän j a eräs toinen: r e p o r t t e ri
sanoivat p r e s i d e n t i n auton t u u l i la
5i.ssa olleen reiän s i l l o i n k u n se
iaapui sairaalaan, tuoden presiden­t
i n .
K u i t e n k i n Sutherland väittää,
että l u o J i t iskivät. K e n n e d y y n sen
jälkeen k u n hänen autonsa o l i ohit­tanut
noin 75 — 100 j a a r d i a s en
rakennuksen, josta Oswalöin sano­taan
ampuneen presidentin katsel­lessa
eteenpäin.
M u i d e n r i s t i r i i t a i s t e n todistuslaur
i u n t o j e n lisäksi, j o i h i n hän v i i t t a a.
S u f h e r i a n d pitää " u s k o m a t t o m i n a"
i i i y o s raportteja Oswaldin liikun-
.lasta nuolen t u n n i n ajalta salamur­han
jälkeen.
Sinä aikana hänen sanotaan am­puneen
presidentin, piiloittaneen
kiväärin; nauttineen limonaatia, kä­v
e l l e en 4 katuneliön matkan, otta­neen
linja-auton j a s i t t e n matkus:
taneen vuokai-autolla neljä mailia-vuokrahuoneelleen.
ff f f
K A N N A T T A K A A L I I K K E I T Ä,
J O T K A I L M O I T T A V AT
V A P A U D E S S A !
tiikelonnatla
il Port ArtlMir. «Hillaisessa ve­dessä
ne kalat kutevat". Näin
voisi sanoa'meidänkin "Laulun
Voimien' toiminnasta, koska ei
ole paljon huudeltu mistään
hommista. Mutta onhan sitä. mon­ta
rautaa ,t|iless^ seuraavan kah-:
den viikon osalla, joka lankeaa
meidän sarjatoiminnallemme.
N y t onkin k i l p a v e i k o t häärineet
v i i m e v i i k o n j a ovat vielä toimin­nassa
tämänkin v i i k o n.
A l k a j a i s i k s i päätimme järjestää
laatikkopäivälliset osaston haalin
yläkertaan sunnuntaina, h e l m i k u un
9 päivänä. S i l l o i n saa taas dolla­r
i l l a monenlaisia maukkaita laati­k
o i t a k a i k e n l a i s t e n s l v u r u o k i e n seu­ratessa
mukana j a jälkiruokana luu­mukiisseliä.
T a r j o i l u alkaa kello
12:00 päivällä. Jättäkääpäs emän-.
nät kotiruoka laittamatta j a m e n - .
nään o i k e i n j o u k o l l a maistelemaan
useamman emännän valmistamaa'
ruokaa.
S i t t e n torstaina; helmikuun 13
päivänä pelataan taas seurapelejä
h a a l i l l a . K a i k k i tervetulleita;
L a u a n t a i I l t a n a , h e l m i k u u n 15 päi'
"änä mennään Saaren asunnolle 229
C l a r k s S t : l l e . Tiedämme j o entisiltä
käynneiltämme, että siellä saamnte
viettää hauskan j a vieraanvaraisen
i l l a n . Siellä pelataan seurapelejä
j a . juodaan kahvia kotitekoisten
k a h v i l e i p i e n k e i a l l a o i k e i n vatsan
täydeltä. Paikka on lähellä Ge­neral
sairaalaa ja sinne pääsee
M a i n Line bussilla aivan lähelle.
Siellä tavataan.
S i t t e n onkin j o vuorossa " L a u ­l
u n V o i m i e n " v i i m e i n en ohjelma-i
l t a , j o k a pidetään h e l m i k u u n 22
päivänä, m o n i p u o l i s e l l a ohjelmalla.
Mutta siitä kuulemme sitten lähem­pänä.
Pidetään mielessä j a terve­t
u l o a k a i k k i i n t i l a i s u u k s i i n.
L o p u k s i haluamme huomauttaa,
että meillä on lahjavoittotanssiti-kettejä
myytänvänä. Näitä tikettejä
saa k a i k i l t a " L a u l u n v o i m i e n " jäse­niltä;
ne maksavat ainoastaan 25
senttiä j a niitä voi ostaa d o l l a r i l la
5 kappaletta. Ensimmäinen palkinto
on $40.00 a r v o i n e n T r a n s i s t o r radio.
j a y k s i t o i s t a muuta pienempää. pal­kintoa.
Näitä l i p p u j a kannattaa os- .
taa, sillä hyvällä onnella pääsee a r ­vokkaan
radion omistajaksi. Mainit­tu
radio on siitä hyvä, että se ei
tarvits e sähkövoimaa. Siis e i . tar­vitse
muuta k u i n ottaa r a d i o kaina­loonsa
k u n lähtee kesällä " p i k n e k -
k i i n " tai m u i l l e matkoille. Näin
o v a t - u u t i s e t j a säätiedoitukset aina
k u u l t a v i s s a menee minne tahansa.
Eikä kukaan kiellä varmaan vaikka
pistäisi tanssiksi radiosta tulevan
m u s i i k i n tahdissa. S i i s tikettejä tar-jolessamme
ostakaa. Please!
" R o u v a Kapteeni.
" O p p i k i r j a l l i s u u t t a " k i r j a k a u p a n hyllyllä!
V A L O I S A A SADESÄÄTÄ
— Eräs j a p a n i l a i n e n keksijä on
v a l m i s t a n u t valaisevan sateensuojan
t a r k o i t u k s e n a on s u o j e l l a j a l a n k u l ­k
i j a a . liikenteessä sateisena päivä­nä..:
•
T u r v a l a i t e käsittää suojan kärr
keen k i i n n i t e t y n l 5 v o l t i n lampun
sekä kädensijassa olevan katkaisin
jan.'-
• • • ^ • • » . ,. •
V A N H A A T R A IN
Närepuusta tehdyn kaksihaarai­sen
atraimen on löytänyt Pielave­den
E s k e l i n j o e l l a mv. V e i k k o Kasu­r
i n e n . M u i n a i s t i e t e e l l i n e n toimikun­ta
on i l m o i t t a n u t esineen olevan
a l k u k a n t a i s e n kalastusvälineen. A t ­r
a i m e l l a o l i p i t u u t t a 180 senttiä j a
esine löytyi 140 s e n t i n syvyydestä.
E s i n e e n ikä on a r v i o i t a v a tuhansis-
PÄIVÄN PAKINA
Tappoi "ainoastaan juutalaisia ff
Ihmisterv j o u k k o m i t t a i s e s t a kidut­tamisesta,
pahoinpitelystä j a tappa­misesta
Länsi-Saksassa nyt syytetä
tynä oleva A u s c h w i t z i n kuoleman­l
e i r i n yksi natsisuuruus piuoiusti i t ­seään
muutama päivä »ittien sillä­k
i n , että hän " t j i p p o i : ainoastaan
j u u t a l a i s i a " — eikä o l e m i l l o i n k a an
.syyllitynyt " a r j a l a i s t e n " tappami-sekä
Sak.san liittota-savaltaan. Tark- seen.
k a i l u a s e m i e n peru.staminen ilman
näitä kansainvälisen jännityksen
lieventämiseen ja aseistuksen su-;
pistämiseen tähtääviä konkreettisia
toimenpiteitä ei voisi johtaa luotta­muksen
lisääntymiseen, vaan päin­vastoin
molemminpuolisten epäily­j
e n kasvamiseen j a kansainvälisten
s u h t e i d e n kärji.stymiseen.
P o m m i t u s l e n t o v o i m i e n häviltäini-n
c n edistäisi sodanvaaran vähene­mistä
j a k a i k k i e n kansojen turval-tisuudon
vahvistumista.
. l u l k i t u p d e n jälleen k e r r a n val­miutensa
ydinasekokeiden kiellon
laajentamiseen siten,: että se käsit-äiatussuunta
k a i k k i e n r a j a k i i s - täisi myös maanalaiset,kokeet, neu­tojen
v o s t oha l l i tus tähdentää k o k emu k s e n r a u h a n o m a i s e n r a t k a i s un
D u o l e s l a auttaa sekä Afrikan
maita että j ä n r i i t y k s c n j i e v e n e -
miiitä kautta maailman.
osoittaneen täydellisesti, että täl­l
a i s t en kokeiden paljastamiseen ei
t a r v i t a e r i t y i s e n kansainvälisen val­vonnan
järjestämistä.
Saksa.ssa missä juutalaiset muo­dostivat
ainoan huomattavimman
vähemmistöryhmän, tämä "ainoas­taan
j u u t a l a i s t e n t a p p a m i s t a ' l k o s k e -
va puolustu.spuhe on verrattavissa
s i i h e n , jos e s i m e r k i k s i täällä Cana-da.
ssa sanoisi j o k u ihmispeto oikeus-kuulustelussa,
että hän on tappanut
"ainoastaan siirtolaiiäia", j a että
hän ei o l e k o s k a a n tappanut yhtään
ainoata englantilaista.
Mutta lainatkaamme l y h y e s t i mitä
tästä o i k e u s k u u l u s t e l u s t a k e r r o t t i in
U P l : h Frankfurtin} uutisessa tam­m
i k u u n 31 pnä. S i i s näin:
F r a n k f u r t . — A u s c h w i t z i n kuo-l
e r n a n l e i r i n entinen lääkintämies
sanoi tänään, että hän e i o l e m i l ­l
o i n k a a n tappanut a r j a l a i s i a kuolet­tavan
karbolihapponeulan avulla,
vaan että hän tappoi '^ainoastaan
j u u t a l a i s i a " .
L a i h a , 59-vuotias. kirvesmies J o ­sef
K l e h r , j o k a on y k s i Saksan suu­r
i m m a n sodanjälkeisen sotarikosju-tun
22:sta syytetystä, myönsi oikeus-kuulustelussa
eilen, että hän o li
antanut tappavan ruiskeen Auschr
w i t z i n 250—300 vangille.
K l e h r menetti tänään ensimmäi­sen
kerran mielenmalttinsa k u n
tuomari Hans Hofmeyer muistutti
m i e h e l l e , että häntä syytetään myös
siitä, että hän o l i heittänyt erään
äidin j a hänen tyttäTensä elävänä
avoimeen t u l e e n . . . H ä n k i e l s i
mj'ös syytök.sen. että hän o l i heit­tänyt
vastasyntyneitä lapsia uuniin.
K l e h r sanoi, että hänen i h o n a l a i -'
.sen ruiskeensa uhreja " o l i v a t vain
juutalaiset —r en antanut yhtään
r u i s k e t t a a r j a l a i s i l l e sinä aikana
j o l l o i n o l i n A u s c h w i t z i s s a ".
Jättäkäämme nyt. K l e h r oikeus-k
u u l u s t e l u n päätöstä odottamaan,
j o t t a voisimme tutustua toiseenkin
s a n k a r i i n , joka ei ilmeisestikään
halunnut katsoa tosiasioita suoraan
s i l m i i n , vaan katsoi parhaaksi
muuttaa p a r e m r a i l l e metsästysmail­le,
mikäli hän e i siinä muutossa saa­nut
j o i d e n m u i d e n auttavaa apua.
Mielessämme on Länsi-Saksan
k a n s l e r i n L u d w i g E r h a r d i n henkilö­k
o h t a i n e n t u r v a l l i s u u s p o l i i s i n pääl­likkö
E w a l d Peter, joka pidätettiin
syytettynä siitä, että hänkin o l i osal­listunut
sodan aikana j o u k k o m i t t a i ­seen
ihmisteurastukseen kaukana
r i n t a m a n takana.
Mies vangittiin v i i m e torstaina
B o n n i n rautatieasemalla k u n P e t e rs
t u l i k o t i i n k a n s l e r i E r h a r d i n kans­sa
Rooman v i e r a i l u l t a . M a i n i t t a k o on
sivumennen sanoen, että sama Pe-t
e r s h e r r a o l i k a n s l e r i E r h a r d i n tur­v
a l l i s u u d e s t a huolehtimassa myös
v i i m e k s i m a i n i t u n äskettäisellä
VVashingtonin matkalla.
Peters o l i päällikkönä siinä po­liisiosastossa,
j o n k a e r i k o i s v e l v o l l i ­suutena
o l i h u o l e h t i a presidentin,
k a n s l e r i n j a u l k o m a i s t e n johtavien
v a l t i o m i e s t e n turvallisuudesta.
P e t e r s i a s y y t e t t i i n siltä, että hän
o l i jäsenenä____erikoisessa tappoko-mennuskunnassa,
joka murhasi
j o u k k o m i t a s s a j u u t a l a i s i a U k r a i n a s ­sa
v. 1942 j a 1943.
Tästä meneisyydestään huolimat­ta
j a välittämättä siitä, vaikka: Pe­t
e r s i a vastaan oli tehty aikaisem­m
i n k i n syytöksiä, Länsi-Saksan s i ­säministeriö
oli "seulonnassaan"
antanut tälle hepulle natsismista ja
s o t a r i k o k s i s t a puhtaat paperit ja
n i i n hän pääsi nousemaan yhdentois­ta
lyhyen vuoden aikana niin, kor­keaan
p o l i i s i v i r k a a n , missä hän v i i ­meksi
o l i ! J a v i e lä n y t k i n , pankaam­me
merkille, Länsi-Saksan sisämi­nisteriö
protestoi, ettei se o l e mu­ka
salannut mitään P c t e r s i n sodan­a
i k a i s t a toimintaa koskevia tietoja!
: Maanantaina t i e d o i t e t t i i n kuiten­k
i n , että Peters o l i i t s e m u r h a l l a an
todistanut, että hänen sodanaikai­set
edesottamisensa siedä päivänva­loa.
Hän o l i k u u l e m a hirttänyt i t ­sensä
l a k a n a i n a v u l l a B o n n i n van-k
i k o p i s s a .
P e t e r s o l i epäilemättä röyhkeä j a
j u l m a natsi; j o t a ei kammoksutta-nut
i h m i s t e n joukkotappaminen.
Mutta kun t u i i eteen tilinteko
omista tekosista, s i l l o i n l o p p u i sekä
urheus että röyhkeys. Mies katsoi
helpommaksi vetää k u r k k u n s a k i ­reälle
k u i n vastata teoistaan.
P e t e r s i n itsemurhassa sellaise­naan
ei o l e mitään e r i k o i s t a . Mutta
ihmetystä aiheuttaa k u i t e n k i n o i ­k
e u s v i r a n o m a i s t e n ; antama lausun­to,
että " P e t e r s i n j u t t u o n l o p p u u n ­käsitelty"
j a että P e t e r s i n omaiset
tulevat saamaan v a l t i o n eläkkeen!
I n h i m i l l i s t e n syiden perusteella
voidaan ehkä j o t e n k i n puolustaa
P e t e r s i n h u o l l e t t a v i e n saamaa elä­kettä
— mutta k u n j o u k k o m i t t a i ­sesta
ihmistaposta syytetty giies
pääsee nousemaan p o l i i s i l a i t o k s en
y h d e l l e k a i k k e i n tärkeimmälle h u i -
p u l l e r ^ n i i n l u u l i s i siitä riittävän
t u t k i m u s a i h e t t a , j o t t a v o i t a i s i i n pes­tä
: Länsi-Saksan sisäministeriöön
kohdistuva epäily natsitappajien
suosimisesta, jos se v o i d a a n tehdä,
tai vetää vastaamaan ne, j o t k a sel­l
a i s i a ihnjistappajia suosivat, suo­jaavat
j a puolustavat.
~ Ka« s ä k o u i a.