Vapaus, September 19, 1957

              Uskotteko aiveisiiiii^
Uskotteko aaveTsiin? Ehkapa
knnlutle niiliin, jotka, vaikkakin
epäröidPn, myöntävät mabdalli-seksi
ylilaonnollistcn tahi selittä-niättömien
ilmiöiden olemassa­olon.
Tässä jolkaisemaimne kir-joitus
on m'e!enk<intoinen, koska
siinä pyritään selittämään uudella
tavalla ilmestykset ja kummituk
s^t lälitökolitana se seikka, etla
aäveennäkljät joskus ovat aivan
nonnaaleja, luotettavia' ilimisiä.
Tiede on jo kauan tunfenut erir
tyyppisiä ilmiöitä, joidoitiyliteisni-inityksenä
on "optJUinemhärlia"; ih-inissilmän'
rakenteesta, johtuva nä
kSharha. Professori-Br «laensh
Marburgista ön ensimmäisenä ; tut-
Knut tätä ilmiötä.
iEidetismi on ominaisuus,;;jokä- e-siintyy
verraten usein täysin- nor
maaleissa-ihmisissä. Kun pyritään
selvittämään, onkp jokujienkilö eir
deetikko, menetellään seuraavasti
Annetaan k.o. henkilölle joku esi­ne
tai kuva käteen j a kehoitctaan
häntä katselemaan sitä. Noin puo­len
minuutin, korkeintaan. viiden
minuutin kuluttua poistetaan kuva.
Joitakin päiviä myöhemmin pyyde­tään
k.o. henkilöä asettumaan val-ioisen
seinän tahi kankaan eteen
ja "heijastamaan" aikaisenlmih nä
kemänsä kuvan kankaalle. < Eideet
tiset ominaisuudet omaava henkilö
pystyy tekemään tämän vaikeuksit­ta.
Hän kuvaa mitä näkee kankaal­la,
joskus kovinkin yksityiskohtai-
.scsti. Kuva on siinä määrin selvä,
että se tuntuu häneltä täysin todel­liselta.
Jopa hän näkee sen laaje-
.nevan, jos kangas viedään kauem­maksi,
ja pienenevän; jos se vie
dään lähemmäksi hänen silmiään,
täydelliset eideetikot pystyvät "hei­jastamaan"
kuvan niin selvästi että
ie hajamielisinä saattavat pyytää
suurennuslasia tarkastellaakseen jo­takin
yksityiskohtaa.
Washingtonin yliopiston professo­ri
Rauth kertoo nuoresta pojasta,
joka tutkittuaan neljän minuutin a-jan
moniriiutkaista mittausopillista
kuviota, johon oli tahallaan tehty
vaikeasti havaittavia pikkuvirheitä
(siiora jostakin kohdasta poikki; ne­liö
hiukan säännötön) pystyi kolme
päivää myöhemmin > piirtymään pa­perille
kuvion tarkoin jnallin mu-i
kaisesti pienimpiä yksityiskohtiaan
myöten unohtamatta yhtään virhet!
tä. .
««Englannissa ' ennettiin'SO" koulua
laisen tarkkailtavaksi vanha saksa­lainen
piirros:" "Xifeäa myänneit!in
piioli minuuttia. Piirros esitti ka­tua.
Kadun -varrella olevan oven
J|ä|>uolellaJol^ kilpi, jossa saksalai-ioen
sana VGartenvirirtschaft". Myö­hemmin
lapsia; pyydettiin^ kuvaile­maan,
mitalle olivat nähneet' dtup
osa mi^'i(i:jkuyan tarkoin,/ luttell
jpukohryksi^kohtia ja sen lisäksi
töjöitti :pyyiiettäessä virhecttömäs
tiivi^raskielisen sanan.
^ideetikkoja on hyvin paljon. Ku­vaavaa
eideetikolle on ennen kaik­kea
se, että jos "heijastaminen" ta
pahtuu elävässä elämässä eikä ko-keen
tuloksena, lian olettaa kuvan
täysin todelliseksi. Useimmissa ta­pauksissa
hän ei ollenkaan muista
katselleensa aikaisemmin kuvaa,
maisemaa tahi esinettä, jonka hänen
näkömuistinsa nyt heijastaa. Eide-tismi
luetaan tämän vuoksi hallusi­naatioiden
eli näköharhojen, ryh
mään. Kuitenkin näköhartiat ovat
vieensä epänormaaleja näkyjä, jot­ka
tapahtuvat yksilöia ollessa saira.s
—tai muussa luonnöttoBttassa t i ­lassa.
Eideettiset näyt eivät johdu
siitä, vaan yksinkertaisesti kyvys^
tä, jolla ei ole mitään tekemistä sai­rauden
tai epänormaaliuden kans­sa.
Tehdessään tilastoa cideetikois-'
ta psykolo^ Zeman tutki jZOO henki
löä j a - päätyi lopputulokseen, että
näistä 176:lla oli taipumusta eide-tismiin.
- Marburgissa -iutkitliin kou
.lulaisia <ikä 10—15 v.), jolloin ha
vaittiin heistä n. 65. % olevan enem
mäntaisVähemmän eideettlsiä. LaiK
silla eidet smi on hyvm; yleistä. AJ"
kuisilla sensijaan luvut ovat paljon
pienpmmät. Keiiityksifssään taka
pajuisissa yksilöissä eldeösmi. on
tavallisempi ilmiö kuinfnörmaaliyk
silöfesä. Hyvin lahjakfeälla alkuisi.-
kohteita tutkiessaan prof. Jolstein
havaitsi eideetlkkoja olevan vain 15
%. On huomattava, että" kaikissa
näissä tilastoissa eideetikko-sana
tarkoittaa henkilöä, joka ön eidetis
miin taipuvainen. Täydelliset,'ih,
me-eideetikot ovat harvinaisuus;
Palatkaamme aaveisiimme. Miet-tiessämme
ilmestysten ja aaveitten
historiaa havaitsemme mefkillepan
tavan sekan. On aivan ilmeistä, etr
tä eri aikoina on noudateltu eri
"muotia" ilmestysten näkemisessä.
Loveen lankeavat, sölväiiäkijät ja
aaveidennäkijät, joita on tänä päivä
nä melkein yhtä paljon- kuin 20o6
vuotta sitten, e vät suinkaan näe tä
nään samanlaisia näkyjä/kuin en­nen.
Kristinuskon alkuaikoina "nä­kevät"
näkivät enkeleitä;^pyhimyk-siä
sädekehiä hyvien ihmisten otsal­la,
pilvistä törröttäviä • torvia jne.
Kun lähestyi vuosi 1000, jolloin us
kottiin maailmanlopun : tulevan,
näyt muuttuivat. Ihmiäten oli p i l o in
tapana nähdä lentäviä lohikä^meir
tä, ilmestyskirjan hirviöitä, taivaalla
taistelevia armeijoita. Uskonpuh­distuksen
jälkeisellä ^.vuosisadalla^
kun helvetin.pelko levisi kuin tart
tuva tauti ihmisiin ja usko noitiin
rehoitti, paholainen ilmestyi yhä u-seammin
milloin missäkin hahmos-n
r?-otsis.<ä ja kellareissa, kadun •
kulmissa, kuutamoöinä;< -jopa kirk-
Väubäd «lurxngönpaisteessakin:' >Noi-tavainojen
aikana > esiintyi x)ikeudes
sa ihmisiä, jotka ilman pahaa tah­toa
; "todistivat-' ; nähneensä} mitä
kummallisimpia asioita:luudalla
ratsastavia noitia^ niityllä tanssivia
«lastomiar* > lapsia; •> -paholaisia'' «nuo­tion
ympärillä. ^ ^ naapurin .emän-nän*^'
istuvan* vieraan v t a l o t r ^ t ^ U a
Kuvassa M / L Gripsholmui pääintendentti Evert Eriks­son
rokottamassa laivan ollessa New Yorkin satamassa;
Samanlainen pistos käsivarteen odottaa jokaista Ruot­sin
Amerikan Linjan konttorien ja laivojen henkilö­kuntaan
ja miehistöön kuuluvaa. Yksi kuutiosentti­metri
rokotusainetta henkilöä kohti pitää aasialaisen
influenssan kurissa, sanovat lääkärit.
SUOMaiA MÄAItMÄNMESmUS
YEITEN €(N.ESTEROOUAmiSSÄ
mustaksi imuuttuneena^ja pujlaiiaett
kukkölka^essään;^ Ja 'jälleei liayt
muuttuivat äjan^mukaha. |Viime
vuosisadalla, ikun''<;usko Juipalaan
HeUtlnkl. — Tähänastisissa t a t k l -
mnksia» on. s a a t u selville^ eitä
Suomella - o n maailmanmestanius
veren colräterooUarvioIssa Ja tämä
merkitsee sitä, että täällä IhmLslIlä
on suuri v a a r a . s a i r a s t u a sydän- j a
v e r i s u o n i t a u t e i h i n , totesi kuuluisa ^
. a m e r i k k a l a i n e n . sydänspeslallsti,
professori . A n c e l . K e y s , j o k a par­h
a i l l a a n o n Helsingissä neuvottele­massa.:
snoritettujen sydäntauUtnt-kimnsten:
tähän astisista' tuloksista
sekä jaikotntkimussnunnitelmasta.
Professori K e y s o n keskeinen h e n ­kilö
näissä tutklmultsissa, ^ o i t a suo­ritetaan'
m a a i l m a n e r i p u o l i l l a n u n .
Yhdysvalloissa, Italiassa, Etelä-
A f r i k a s s a j a Japanissa. Hän o n n i in
kansainvälisen sydänlääkärilliton
k n i n U S A n sydäntautiliitonkin t i e -
.teellisen neuvoston Jäseui
iProf, K e y s p n o l l u t hyvin läheisessä
yhteistyössä ,supma|aisten al^n a s i a n -
tunt^JalTf prof e^spi;!; P a u l i , S o i s a l o n ja
professori Paavoj Hqlnpen ^kä, ,tri M .
Karvosen. kanssa sydämen veritulp-i
pataudin tutkimuksen kehittäniiseksi
ja - tehostätoi^eksl-' N i l i i l ^ u l n ' 'tuHiiet-tua,
on syme6sk'suoWltdt't?u tu^kl-nufkE^
a, jo, - p a r i vuotta, ija, .tällöin o n
U i n n l t e t t y ; ^huomiotavjfllntapojen,
irupk^v^lipnjLtyöpJaadim-jnpsVii^
m Turkkeja $10.
[ettejä
ja
•••I
Säilytettävänä olleita perunät-tomiä
turkkeja j a jäkettejä.
DIRECT FURS
P U H E L I N EBI. 4-3246
218 J o h n S t . , Toronto, O n t ,
(19-21-24r26)
1077
V I K I N G M E A T &
S A U S 4 G E CO.
S U O M A L A I N E N
B U O K A T A V A B A L I I K E
Bathnrst S t , T o r o n t o , O i t .
(Läihellä Dupont 6t.) -
P o h e l i n L E . 2-9068
Valmistaa Ja myy kaikkia lajeja
}wajalosteita sekä myös tuoretta
"haa edeUeen tehtaalta:
P u h e l i n E M . 3-7616 '
10 H l l U s o n Sq., T o r o n t o , O n t a r io
DR. LESLIE SIMON.
^ O - JA SUKUPUOXJTAinXBN
CRIKOISLMKABI
288 St. C l a f r A v e . W.
TORONTO. ONT.
Vastaanotto tmmit:
2-4 1^ i » 6-7 Jik
"^^eUmet: R o n t t i a WA. 1-6614
V Kotiin WA. 2-8815
naisten kummitusten aika. Nähtiin
kuollut esi-isä vaeltamassa^! karta­non
salissa keskiyön a i k a ^ , nähtiin
hukuttautuneen tytön haamu tans-;
simassa lammen rannalla, puutar­hoissa
kävelivät päättömät miehet,
hautausmailla leijuivat aaveet
Kaikki tällaiset ilmestykset ovat
meillekin tuttuja lukuisista kummi­tuskertomuksista.
Vihdoin on toi
sen maailmansodan jälkeen. ilmes­tysten
joukkoon ilmaantunut uus
laji, joka menestyksellisesti kilpai
lee vanhan hjrvän ajan kummitusten
kanssa: lentävät lautaset ja;Marsh
ihmiset.
Siis: tällaisia lakeja ,on ilmestys­ten
historia noudattanut Miksi?
Miksi kukaan ihminen ei meidän
päivinämme näe lentäviä noita-ak­koja
eikä paholaisen pukinsdrldcaa?
Miksi Jenkaan ei lankea loveen vael­taakseen
Tuonen tytin luokse?-
Vielä kysymys: paijonko nähdään
"aitoja" ilmestyksiä eli: sellaisia,
joihin tuntuu mahdottomalta keksiä
luonnollista selitystä? - Arvossapi
detty brittUäinen psyykistä tutki­musta
harjoittava yhdistys,' jonica
työtä voi sanoa tieteelliseksi ja jo­ka
tutkii kummituksia ja muita yli­luonnollisiksi
väitettyjä ilmestyiuiä,
on perustamisestaan lahtien (v.
1882) taannut "aidoiksi" vain 200
näkyä ja hylännyt kymmeniätuhan
sia tapauksia epävarmoina! Hyväk­sytyt
200 tapausta ovat kaikki sellai
sia, joita ei ole pystytty.selittämään,
ja joiden silminnäkijöinä on: ollut
vähintäm kolme ruumiltaan j a sie­lultaan
täysin tervettä, noraiaalises
ti käyttäytyvää, luotettavaa ja arvos­sapidettyä
todistajaa^ ' jotka -ovat
Ilmaus Beaaty Salon
Jossa tjefhdään kaOdcea alaäh icuur.
luvaa työtä ammattl&ldona j a .
k o h t u u l l i s i l l a h i n n o i l l a.
496 CH17BCH S T . , T O B Ö N T O
(CbvrOi Alexander kuknassa)
P U H . WA. 3-2661 .
B X K T I I N WA- 4-6368
Parkway Mm
PUHELIN EB«. S-TttTtf
290 «toeen S t W. ranmt»,
O M M I T E B T O
nähneet ilmiön % samanaikaisesti ja
jotka / ristikuulusteluissakin kerto
vatitäysin yhtäpitävästi näkemäs-!
4tään. I '
Vihdoin asian ydin :entät jos nä
mä todistajat'ovat olleet eideetlkko­ja?
.Eideetikot ^useimmiten eivät ole
tietoisia siitä, että heillä on eideet-tinen
kyky. Jos eideetikon onnis­tuu
suotuisissa olosuhteissa "heijas
taa" joskus aikaisemmin näkemän­sä
kuva, hän pitää näkynsä todelli­sena
ja otaksuu luonnollisesti näke­vänsä
ilmestyksen. Hänet valtaa
täysin aito pelko. Kertoessaan, mi­tä
hän on nähnyti hän on täysin to­sissaan
eikä kukaaA voikaan väit­tää,
että hän valehtelisi tai vääriste-lisi
tosiasioita. Niiden-suotuisten
olosuhteiden ainoana edellytyksenä»
joiden pitää vallita, jotta eideetikol­le
"ilmestyisi" esimerkiksi aave, on
se, että hän on aikaisemmin elämän­sä
ailcana nähnyt. aaveen kuvan
vaikkapa vain väläyksenä. Jos sat­tuu
niin, että icaksi tai kolme todis­tajaa
kertoo yhtäpitävästi näkemäs
tään ilmestlyksestä, sekään ei muu­ta
tosiasioita. Edellytyksenä täUai-selle
yhteensattumalle on vain että
a) Icaikki todistajat ovat eid^etilcko-ja^^
sekä b) että heitä kiinnostavat
kummitukset tai muut ilmestykset.
Muuta ei tarvita. Uskomukset,, muor.
tivirtdukset ja tartunta hoitavat lo­pun.
.Kumpikin edellytys on :suh­teellisen
helposti > täytettävissä. E i
deetikkbja on runsaasti. Tyypillis­tä
kpmmitusjutuille' on nimen-onöaan
se, että määrätyllä pailtalla
d o l l i s c e n f uhteeseen sydäntaudin syn­tymisessä.
:
, Sydäntautien v^llniymisyleisyyttä
tutkittaessa o n h u o m a t t u eroja Ja a i ­n
a k i n ravlntovallolla on h u o m a t tu
olevan merkitystäi mutta muiden' te<^
klläln k o h d a l l a o n vielä epävarmuut-;
ta olemassa, -yksistään r&vintovallol-l
a el kultenkaanMoIe syytä taudhi
syntymiseen. -Rasvoilja näyttää : o l e ­van
tärkeä osuutensa, mutta ratkai-^
sevaa ei kuitenkaan ole, onko rasvai
k a s v i - vai> eläinrasvaa. Rasvan k e ­m
i a l l i n e n kokoomus o n määräävä.
. Aikaisemmin t i e d e t t i i n , että sydän­tautien
-yleisyys*erl.TcansoJen keskuu­dessa
vaihteli. K u r i profesporl Keys
kuusi vuotta sitten aloitti vertaile­van
tutkimuksen Italfian J a Y h d y s - f
v a l t a i n kesken, s a a t i i n selville useita
mielenkiintoisia seikkoja. I h n e n i , että
•Etelä-Italiassa esiintyy j h a r v o i n '• s y ­dänveritulppia,/
mutta seif^ljaan- Y h ^
dysvAllolusai pjeyiUa ^tj^ll^lal^lll^; n^ltä
f pH huoma ttaväisti. e n e m ^ p . ^&ITH
ollen todettlto,'.että,'.tavitl,'ei,jllljf,'kpn-j
^allisujustalpunpiuk^n t^i . patukysy:
.. Suomei^ j -jälkee^j,.'."5rhdysya^Jo|6S%
,eslintyyjpajnlttu4a, fa^^ epli^ 'eni-,
ten. maailmassa. N y t o n k i n toäettti^
että ulkonaisista .eroavaisuuksista
huolimatta, suomalaisen Ja a m e r l k - '
kalaisen ruokaValiorf'KingfökfidliiukV
sessa el ole suurtaly^ät^4i•ö^l<MJr•
, i ^af^totutklmu&suunnlteHip^t^i p r o r
;fessöri Keys;nälnltsl|, että,tutkimuk­sia
.jatketaan ; j a vähintään^ .'vliaeh
.vuoden ^kuluessa toivotaan'päästävän
r a t k a i s e v i i n '- t u l o i s i i n . ''Suomala^et
asiantuntijat', 'professorf ^ ' l i o l n e ; ! t r i
K a r v o n e n j a t r i feven 'Punsar mat­kustavat'
ensi' kuiissa I t a l i a a n osal­listuakseen
vertaileviin tutlcimuksiln.
'Pakanuuden aikana suuri islanU-lainen
runoilija Egil Sallagrlnsson
Cw. 901—983) kertoo Islannin urhor
jen pidoista, joissa partasuut men­neitä
muistellen viettivät viihtyisiä
tarinatuokioita sankaritarinoiden j a
hyvän oluen parissa. Sopivan tauon
^^tfuessa urhot kohottivat juoma-
;^arvca kumppäniaähi kohti ja huor
'njalittivat, ett^l oivallisen oluen so-plniit,
juomasarvessa vUJahtyä. Kun
pltka, maittava kulaus; "kultajuo-ttfaa"
oli siemaistu, iskettiin jälleen
tarinaa., niin että kuhukuplat par­rasta
singahtelivat.
Omissa muinaisruAoissamme, joi­den
vanhimiitQn.lkcrrostuman san
kSrilaulujen !juuret' yltävät esihis-
'ioriallisen ajsfn lopp^audella saak-
'ka. on jiihla oluen ^yropärillB ku­vattu
vieläkin perusteellisemmin.
Dramaattisessa Kaukomielen > Ja
Vetrikan runossa alkaa kähSrHpää
Kalevan pojan pitokuvaus jo pito­jen
valmistelusta: kerrotaan, miten
"Kähäräpää Kalevan poika pani oh­raista
olutta uuen puisen uurtehe-sen";
miten hän sitten "pani kutsut
kulkemahan".
Monien muidenkin vanhojen ru­nojen
säkeet viittaavat siihen.' että
olut ei olluf arki juoma, vaan juhla­juoma:
juhlien j a juhlamielen ai­neellinen
pohja, jota laulajan tai
muun tarinasepon sopi pitää esityk­sensä
pontimena.
Vienan Karjalassa kerrotaan, että
kun Väinämöinen oli maistanut
Riutta: "sillpin laululle rupesi,
viriten töille työnteli|ie". Inkerin
»jnoissa on huomautus itse oluelle:
.yAIä miestä jputen juota, kun et
laai laulamahan, istuta iloitsema­han.''
Personoitu olut vaatii itsekin
laulajaansa: oluensyntyrunossa val­mis
olut uhkaa potkia poikki tyn­nyrin
vanteet, jollei laulajaa tuoda
nauttimaan sitä.
Erinomaisen kuvan oluen asemas­ta
juhlatiloissa on esittänyt Henrik
Giabriel Porthan teoksessaan De
Poesi Fennica: ". . . juhlallista lau­lua
esitetään enimmälcseen pidoissa,
kun on läsnä mieliä kiiho^ttamassa
Sen vuoksi
Totstaiha, syyskuun 19 p. ^ ^tbaiädiyt
'i^^•.v''^;;ö••Ä%y:
aoenin
ei
nipeamineri" - vaan viljaonhen.. tai
muun aineellisen; menestyksen ^ tai*
katapoihip perustuva hankkimis-tai
turvaamisyritys.
: Alussa mainitiur Kaukomielen jfr
Vetrikan runossa kerrotaan pitolni-vauksen
jatkuessa, miten väkev,&
olut teki nauttijoilleen kepposet; se ^ „ a u . T T s
aih»..t« knÄf«inirirni.n v«fc;i«i»icfÄ. Kallljaf fcSyttaylyvät kuIn
rin; q^yrs ,
;^fwik|w^^
ibksjeiip
ilon antaja Bacchus.
ji^aattaa monesti nähdä laulajan vie­dessä
oluthaarikan, josta heillä heti
jmuti' lopetettuaan*' 'ja käydessä
Ua''dsittäraägtlön tapana'siemais­ta
S^oimia kbdtaksben. Niinpä he
myös hE^^vöIri'' hijJea-yat' laulusille/
'cnnfen 'kilin feacchtikfeen 'antiihista
Mnkr 9|/'vill<*dtatit. Vti-siä äi ta­hallisesti
iiuWtu tämäntapaisilta- lau-
Yajilfä; vään'ja\;1cavat' he tätä'iloa
ttseiri-myöhääh yöriön.'*' " ,
7Tii6ssa ' vanrioijäiK' ^Vuiiolstuläjien
'dlueii 'näu'ttlmistavä^sa^,on i^itä to­dellista
oluen' nauttijan tierinteelli-iakstklh'
kelpuutettavaa 'ja arvossa-piäättfiVäa-
malttiä^ja tyyliä, todel­lista'
tapakulttuuria;' jota nykyaika-'
klnt'irofisi noudattaa' paremmin'kuin
tjföjUhlista ' ja »"ukon ! keikkeistä"
peräisin Ol^Vaa rajua juomatapaa:
Sen tarkoitushan ei alunperinkään
ollut mikään seurallinen "lauluille
aiheutti kohtalokkaan kafcsintaist^
lun Ja Kaukomielen suure^ seikkal-lumatkan
». Suurissa Pohjolan pi­doissa
oluella,on osansa ja: Pohj6-
lasta alkaa Lemminkäisen; maUm
Tuonelan Joelle, mutta merkille
pantavaa on, \ ettei laulajia kohtaa
koskaan mikä^tt"8urma";- Heidän
sarkkansa täytetään lukemattomat
kerrat juhlien-kuluessa, mutta lau­lut
ylevät aikansa sarkan iylijenty-misen
väUUä eikä miehen mieli se­kaannu.
Mahtaneeko nykyaikaisen talkoo
isännän tahti: "Litra tunnissa tai-koosahtia
» ofi; parajs; vauhti" olla
laulajalle Ulankini tihe^. ^
K. S. (VKAP)
Toronto. --, IShsi-^iäsatidM irii^^
PERHEEN
NUOitEiyiMILLE
Märgat«t's Letter^ Wa8
Sent to Wi^iig-, Address
Dear Setä,
Weil. here I am'writing to yoii
from Port Arthur.. I *got home on
Monday. ^ August 12th from the
Liitto and Laulu Juhlat in Sudbury.
The festival wa8 a great success.^
Many people from far, and near
came. It was said tbat aome people
ev6n came' from Vancouver and
Florida.
On Saturdayl^e sports compett^
tion started, There were events
such as racing, :Jumping,:'hammer
throw and many others. The sports
were also continued on Sunday.
Sunday afternoon there was the big
festival parade in >vhicb atbictds
and singers took part. 1 remember
when Dolores Niskanen told Us to
be at the Alerts ficld at 8 A.M. for
rehearsal but there .wa8ri'tany re-hearsal.!
»Öoy, was cVerytody'aHgryI
' Oh yesi 'beföre If ifor^ei.' thanks a
Idt for the' moricy'Voa' M ' i i i e to
buy pop, Setä!; ^ > ' • • ' ' • - ,
Weil, BchHol MlVbe ,unäerWay^
jattain'^sa.apuneita Bii4olä|siiä|Ä
koltuksellä jos he bsatlisiuvat?tiiä
toimintaan. 'Näin VäitettUn Toron­ton
työväenneimistoH^k^ko^
syyskuun. 5 päivänä kiin n^uvjKtji
kokoontui Xlnttejf Auto^pwlter8-
union kansäinv^lison ; edustajan
jPauI Sirenin.kanssa,. ^ii-i^M^f^^^
" Union taholta on ryhdyttyvyrit^
siin saada miehet liittymSäriw^
ja lUkkeen johdon r^tajIpUa^Qi^^
tattu töimenptteeseeniitötti^^e^ä^lie!
uhkaavat tuelta, biljattain Länsi
Saksasta saapuneita siirtolaisia kaiTr
koittamisella jos he liitts^ätu^
He voisivat joutua vidsFi^iUJbjcn^
pahoinpitelynkin ,kohteeksif:sanöc^
UAWn Järjestäjä.
r Palkkojen ilmoitetaaifl:/^ jdliBsakiJ^
topauksessa olevan .niinkih; vähiis*:
ten kuin 65 senttiä tundilta. .
,. Liikkeen johdon tahplta iinnetäajti
myös ymmärtää;, että ne työläiset.
Jotka eivät aj^ Wolks\ragen^ii^
voidaan erolttaatoimi8tni!»n»Jfti;i|^
NeuvQston taholta oh;^vaadHtt};i:e|t^
tä UlttovaUlon siirtplaisuusvirästo
i^htyisi toimenpiteisiihM^
Uikkeen^jphto luopumaan|tJ^
i SalaneuvDsto;on4^^metll^le|i!*^
tUäistett Jj»i Britimhlanvkiuttojany^^^
iteisönvä??ät|w^^
;clih.fjönkfiil
teriä; mtmM
Samäsi»:lalaiiaU«^
vonetoia.
Ilen' enslmmät
sen 8ah Marinon
lainen elokuva ^'Aparajito'.' (Voitta
matona, Jonka on ohjaiinui^
Ray.
jonka Luohino Viscontl i < m ' ^
rpantuiuy- ^ r h t i e i t B 'utb^eti^Häori^
titkMsta- meni dmeHkkaIaiife'll^'Anl
'döwhtd^<rrt tb'tiuy m Ä * a'«Incler,
for School." l^T» ,f»^*>cHl^%J*d (Vt
Työväenliike ja kunnallisliallinnot
puhelinmaksujen korottamista vastaan
BeU-yhtiön anomus maksujen korottamiseksi
esillä transporttikomissiossa marraskuun 18
on "Inimmituspaikan" maine ja-että
liikkeellä on kertomuksia aikaisem­masta
-näystä; tuossa 'kartanossa
liikkuu valkoharsoinen nainen, tuosr
sa metsikössä juoksentelee Juuran-to.
Jos yksi eldeetikico r u p e ^ "heir
jastamaan"^ milcsi muut^ eivät nou
dattaisi; esimerkkiä vaikkapa- v^in
tartimnaiL. merkeissä? Tulokseksi
muodostuu seuraava tilanne: kolme
tervettä, kaikin puolin Jiormaaliaj
uotettavaayicsilöä kertoo nähneen­sä
valkoharsoisen naisen/vaeltamas-
Toronto. — Toronto Labor Coun-cilin
viimeisessä kokouksessa ase­tuttiin
jyrkästi Vjastustamaan Bell
Telephone Companyn suunniteltuja
korotuksia puhelinmak^uihin ja sa
maila vaadittiin, että puhelinpalve­lu
Ontariossa olisi järjestettävä yh­teiskunnalliseksi
laitokseksi samaan
tapaan kuin Ontarion sähkölaitos.
Toronto Labor Councilissa on n.
100,000 Jäsentä.
Kokoultseen osallistuneet edusta­jat
hyväksyivät Labor iCouncilin
lainlaadinnallisen komitean laati­man
päätöslauselman, missä mm. sa­nottiin,
että "tulojen lisääminen
$24,000,000 vuoden 1958 kuluessa
lisäisi "tämän finanssijättiläisen sa­tumaisia
voittoja."
Kokouksessa kehoitettiin Cana­dian
Labor Congressia osallistu­maan
Board of Transport Comissio-
SupinälaiiM^ AIUTOKORJAAMO
tekee k a i k e n m i t ^ . a i i t o s i tarvitsee, ollakseen ^ S^^S^
teko kunnossa. ~-tfeemme myös konV lokasuOjagöt- e d ^ t e e^
, niyytäväkÄ autonne, t : m i S T A GARAGE; » 1 S^aÄp» Ave*
sa kartanon käytävissä; eikä heistä
kukaan valehtele! Jos ^edellämai­nittu
brittiläinen psyykkisiä ilmiöi
tä tutkiva laitos on hyväksynyt "se­littämättöminä
ilmiöinä" 200 tapaus­ta
ja hylännyt niin paljon kuin 100,-
000 riittämättömästi perusteltuina,
niin, todennäköisyys on. 1:500. Nä
emme sii8, miten helposti mainitse­mamme
eideettiset edellytykset ovat
täytettävissä. Kukaan ei vielä ole
keksinyt tutkia -iiiiden henkilöiden
eideettisiä, ominaisuuksia, ; jotka
väittävät nähneensä aaveen!
Ennen ^ pitkää veidetismin 'kimp-puno.^^
MIaan epäilemättä^ k^^määsi'
Toäomäköisestiaseatiharfaakuvitel^
niat Ja säkiaääiriat «aavat immoUi'
nersin kuulusteluiliin,missä puhe­linmaksujen
korottamisesta on pää­tettävä,:
Samoin, kokouksessa kehoi­tettiin
Suur-Toronton virkailijoita
vastustamaanrnäitä korotuksia..
Kokouksessa oltiin sitä>mieltä,
että parhain ratkaisu olisi ottaa pu­helinlaitos
hallituksen hallinnan a-laiseksi
ja järjestää siitä samanlai­nen
yleinen laitos kuin Ontarion
sähkövoimalaitos.
Kokouksessa osoitettiin, että
vuonna 1056 Bell-yhtiön puhdas
voitto, verot ja voittoosingot; vähen.
nettynä oli $53,902403 verrattuna
$ll,4p0,000:ihi vuotena 1946.
Päätöslauselmassa huomautettiin
että Bell-yhtiön työläisten osuus yh­tiön
tuloihin verrattuna on huomat­tavasti
laskenut, vaikka pääoman si­joittajien
osuus on noussut nopeastL
Siinä edelleen selostetaan: f Sen si­jaan,
että yhtid fceUbttelisi omilla
vielä hetikohtaisesti tule käytän
töön. Tulevat kuluttajat tulevat
epäilemättä > maksamaan samoista
palveluista moninkertaisesti".-
. Be}l-yhtiön kuluvan vuoden tili
raportit osoittavat, että ensimmäi­sen
, vuosipuoliskon aikana yhtiön
puhdas voitto on noussut 8 prosen­tilla.
Monet kaupungit ovat antaneet a
sian Jaintuntijain liarldttavaksi ja
todennäköisesti monet kaupungit
tulevat vastustamaan puhelinmaksu­jen
korottamista.
Julkiset kuulustelut pidetään Ot-tawa8sa
marraskuun 18 pnä Ja niis­sä
käsitellään Bell-yhtiön anomusta
korottaa puhelinmaksuja Ontarios­sa
ja Quebecissa.
pääomillaan^ puhelimien käyttäjiltä
vaaditaan.;pääomasljoituksiltt tarvita
tavia vari^a, jotka loppujes lopuksi
hyydyttävät, vain .osakkeenomista'
Jia.<. Tämän j ^ v ä n kuluttajia v a ^
ditaap. makBanKtan: Auoaiattava o-fätädön^
Hrasita i o s k iu vdiitf .
Osmp Lahti puhuu
Pohjois-Ontariossa
, Toronto. — Osmo Lahti, joka
pii Slaailman nuorisofestivaalissa
Moslcovassa Canadan Suomalaisen
Jäi;Je8fon edustajuia puhun seu­raavasti
PobJoi8<Ontariofl kulta'
fdoeella, Pahetilaisnudet on Jär­jestetty
seuraavasti:
; r Cjhalt/ syyskuun 17 pnä, Wm;
Pnitm asonnolla; KIrkland Lake,
syyskuun 18 pnä> entisellä poika­talolla;
South Porcuphie^ syys-knun
20 pnä. Suomalaisella haa-lilla
Ja Timmins, syyskuun 22 pnä
SuonudaiseUa baalilla.
«Ismolla on paljon mielenkiiu'
(oista kerrottavaa uälstä nuorison
valtavista JnUista Ja kaikkia ke-boitetaan
menemään häntä knule-nuuuL
shoiiia Vei becäusel iiai^f eigh^ döl
lars f oi*' i t . ' Thefp is ä] ^face 'foir a
Vuler, pendt' er^ser. mirr(ir,'6bmb,'
kleenev and fin^er naii / i l e . " AU
the - at^icles listed aboVd Vere
the blnder When I boU^htlt Irbm
Kresge'8.
Also yesterdsty I went to th'e'den
tist. He befean to cap my' chit^ped
teeth. He finishcd the job the
next day.. The dentist dld a good
job i f r do say 60 myself.
Last night i wa8 at Mr. Ja Mrs
Carl8on's wedding. A good turkey
supper was served. There was also
wine, beer. pop and dancing. Every-thing
to make one happy. It was
a wonderful receptfon, Thafs ai
the news for this time, Setä^
<P.S. 1 maiied thlB lettec two
weeks ago, h u i 1 addressed it to
Box 65 instead of Box 69 and it
came back. The. letter < has already
once been to Sudbury but I thought
Td send i t again. I'd hetter learn
the address, eh!)
Margaret Hamalahnen^
Port Arthur^ Ont.
Toiinittajasetä
jutfetee
Pani Idrjaimellisesti
kätensä väärään taskuun
Singapore. ~ 16-vuotias Tan K im
Rionk ninUUen .nuorukaines^-t
kffJaimelli»estl kätensä väärään ias-kuutt^
lirittäen tehdä'etltimmäjscn
Haloo tytöt Ja pojat!
Viikon kuluessa Sedälle saapui
vain yksi kirje, Josta kiitos Marga
ret. Margaret selostaa kirjeensä lo­pussa,
että kirje oli kirjoitettu Ja
postitettu n. kolme viikkoa sitten^
mutta h^n oli pannut väirän osoit^
teen, Joten se oli palautettu lähete
täjälle Ja Margaretin oli lähetettä-;
vä se toisen kerran. Onneksi Iflrjeen
sisältö ei päässyt p^emmin van
hentumaan, joten julkaisemme sen
tänään. ' ' ^
Kaikki ovat tietysti takai<nnkou^
lussa ja opiskelu sujuu hy'/in;'BSh^
kä toiset lapsista ovat: sairastuneet
influenssaan, jota näyttää o l m ii
tavallista enemmän liikkeellä ^tällä
kertaa ainakin Mllä Sudbu^ysia ja
pitkin Ontarioa. Lääkärit kertova^
että influenssa ei oleyvakava taut^;
mutta Setä tietää omasta kokemuk-'
sestaan, eitä. se on varsin fciusallir
nen tauti. Setä toivoo, että lapset
tekevät kaikkensa tämän taudin tar.
tunnan Välttämiseksi etteivät mene­tä
tärkeitä koulupäiviä. Influenssa
on monessa suhteessa uuhaA kaitai«
nen, joten muistakaa pysy^ lämpdt-:
senä ja jos tulee huono Vointi, otin
silloin olisi kilvettävä vUvyttelemit-tä
vuoteeseen.
KesäurheilukausI on nyt päättyr
nyt j a saamme odottaa aliiakin pari
kuukautta ennenkuin hiihto- Ja luii^
telukausi alkavat Urheilufol^ihila
ei ole kuitenkaan kokonaan^ loputoa;»
dceta)^-j4r nftlBten')uokd^ tvol^iXV
•mhfiA >7.im Rhthenl«*g>;
Braunin ohjaaman '"Malvah^^r-^ä
osan esltsrkeeh - ansIosta«'/:;^>{rt;^?i
;f liteuterin mukaan'Jury i$iiii^i;;)ektcli
,vät kalkkia» iuhllUe iIraoi|tettuA)^Ii>
kuvaa t^ttänept 7aseii9^l)jiB^}^
Iduksia; Joiden muka^^^^^ji^^vpt ^
teellisen Ilmaisun alalla
todellisia edistysaskelelta'?/ ' . j i '
läiJenbfc" "vaatlvat,'^'ce£ä » ' i S & t f
kunnan vastaisuudessa öh^ ärvosfcei.
ja >Ehglanniii selcai. R^mkkhlelol
i^oUisuui
voimistelutunnit.'^
Pian alkaa myös lasten hacilltoi-minta
ja sinne tietysti 3; r l c i a ^
suurella joukolla: ~ Toimitiäjaser
tö. ' /
nfaan^>tii^
suuri määri maitopulyeriä,ja myy-mm