Vapaus, November 16, 1961

              Sivu 2 Lauantaina, marrask. 18 p. — Saturday, Nov. 18,1961
VAPAUS
litKlSRTl; ludepeuaent. Laboi
Jn^an of Flnnlah Canadians Es- •
ablisbed Nov: 6. 1917., Authoirizc<i
45 aecona class mail by. the Post
."ffkje Department, Ottawa. I*ttbr-iShed
• thnce weelUy:: Taesc)^
rliursoayfl and Saturdayslby V<|paas
Publishing Company Ltd.. at lOd-102
'iilm 8t • W^ Sudbiirv Ont.; Canada
i.-elepiiou«;&.' hiili. Office OS. 4<4264;
'iklitorial Office OS. 4-428S. M a n ^ t
2: Suksi. SditorW. Eklund. Mailtng
icidress: Box 69. 'Sudbury« Ontario.
(iveitisiug rates upon appUcatlon
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT;
;iwuiaa:j9a; 1 v i &00 e kk. U&
S kk. 3£0
YhdysvaUolssa: 1 Tk. 0.00 6 kk.v4.80
luomessa: 1 vk. 9.S0 6 kk. 6.29
i
Tfirpeetonta "heikkoutta"
Calgaryltä, alkuviikolla tuHeessa uutistiedossa kerrottiin
kauppaministeri Heesin -luvanneen ryhtyä toimenpiteisiin
niitä ulkomaalaisia yhtiöitä vastaan, jotka estävät canada-laistenaläyhtiöidensä
kehityksen. .
Puhuessaan Etelä-Albertan Teollisuudenkehttyskonfe:-
renssissa mr. Hees sanoi meillä olevan '.%aikkea mitä tarvi­taan"
jotta Canadasta tulisi eräs maailman suurista teolli­suusmaista.
On kuitenkin olemassa vissejä esteitä tuotannon kohot-tainisen
tiellä, selitti kauppaministeri Hees, ja niiden suh­teen
canadalaisilla liikemiehillä ei. ole juuri mitään sanan­valtaa.
^
Nykyinen liittohallitus oji: jo ryhtynyt toimenpiteisiin
ja "aikoo käyttää vielä muita asianmukaisia keinoja näiden
vaikeuksien voittamiseksi . .
. / Mr, Hees ei sanonut, mihin toimenpiteisiin liittohallitus
vpi tarpeen tulen turvautua, mutta hän antov kuitenkin vih­jeen
siitä, että tarkoitus on lujittaa tuUimuurfeja canadalais-ten.
teoellisuuslaitosten tukemisen hyväksi.
' 'On tietysti hyvä ja tervehdittävä asia se, että liittohal­lituksen
tärkeä ministeri huomioi ne vaikeudet, mitä ulko­maalaiset
"emäyhtiöt" a heuttavat canadalaisille alaosastoil­leen.
Mutta me liitymme kuitenkin niihin canadalaisiin, joi-d^
nvmielestä kauppaministseri Hees esitti puheessaan aivan
aiheetonta heikkoutta; '
: Kun esimerkiksi "Canadan Fordin" emäyhtiö Yhdysval­loissa,
kieltää täkäläistä alayhtiötään myymästä autoja ja
muita ajoneYivojaKiinaaUj aiheuttaen siten joukkomittaista
työttÖtiiyyttä canadalaisten työläisten keskuudessa, kuten jo­kin
aika sitten tapahtui, niin-silloin tarvitaan lujempia ot­teita
kuin tullisäädösten kiristäminen.
':T?otdin tapaus ei ole tietenkään ainoa alallaan ja niinmuo­doin
kanadalaiset yleensä odottavat liittohallitukselta paljon
päättävampiä toimenpiteitä näiltä tiimoilta.
• Sen sijaan että pjrydellään yhdysvaltalaisia suuryhtiöitä
lakki kädessä, niille olisi sanottava suoraan, että siinä tapauk­sessa,
jjolloin ne tavalla tai toisella asettavat esteitä canadar
laisten' alayhtiöittensä tuotannon kehittämiselle — tehtäköön
se minkä tahansa tekosyyn varjossa — Canada kansallistaa^
tällaiseen sabotaashiin osalistuvien yhtiöiden kaikki'laitokset;
Canad^ssa ja jpanee n^ Canadan valtion kontrollissa palve­lemaan
tämän maan jä koko kahsan tarpeita. •
Kokemus on;osoittanut, ett^täUalsen esityksen ei tar­vitse
öikä saisikaan olla bluffia —r sillä jos Kuuban kansa ja
hallitus voivat olla isäntänä^ömassa maassaan niin mi.ksei
myös Canadan k^sa jä hallitiis täällä?
Kongon tilanteesta
Kongon keskushallitus on jälleen vedonnut — ja Etiopia
kannattaa sitä — että YKm toimesta ryhdyttäisiin vihdoin
viimeinkin toimenpiteisiin belgialaisten ja muiden ulkomaa­laisten
palkkasoturien karköittamiseksi ja Kongon kansalli­sen
yhtenäisyyden toteuttamiseksi, mitä varten YKm ase­voimat
alimperin Kongoon kutsuttiin ja lähetettiin nimen­omaan
sittemmin murhatun Patriee Lumumban johtaman
keskushallituksen toimesta. •
Kongon keskushallitus vetosi nyt Turvallisuusneuvos­toon
pyynnöllä, että Katangan maakunnan eristäytymisestä
tehtäisiin loppu ja että ulkomaalaisten palkkasoturien ko-tiuttamisfarssin
jatkamisen asemesta belgialaiset ja muut
ulkomaalaiset sotilashenkilöt luovutettaisiin Kongon oikeus­laitoksen
käsiteltäviksi.
VedotesSaanYK:n apuun Kongon ulkoministeri Justiri
Bombbko pyysis YK:n sotilaspäällystöltä hallitukselle todel­lista
j:a tehokasta apua lain ja järjestyksen palauttamiseksi
Katan^assa.
Etiopia, jonka pyynnöstä turvallisuusneuvosto kokoontui
maanantaina käsittelemään Kongon tilannetta, esitti avoimen
syytöksen, että suuret rahamiespiirit,käyttävät omien tärkoi-tuksiensa
edistämiseksi Katangan presidentti Moise Tshom-bea.
Tämän syytöksen yhteydessä mainittiin erikoisesti bel­gialaiset
ja rhodesialaiset rahamiiehet.
Etiopian edustaja Gebre-Egzy sanoi, että Turvallisuus­neuvoston
tulisi antaa selvät ohjeet jotta voidaan kohdata
ulkomaalaisten taisteluhaaste Kongossa, kuten hän selitti.
' Hän sanoi, että YK:n asevoimien päällystön tulisi tukea
Kongon keskushallitusta lain ja järjestyksen palauttamiseksi
Katangan maakunnassa ja ulkomaisen hyökkäysvaaran pois-
Jtamiseksi siellä.
, • .Samalla Egyptin edustaja pyysi Turvallisuusneuvostoa
vaatimaan kaikilta asianomaisilta malltai että niiden toi­mesta
ei sekaanntita millään tavalla Kongon sisäisiin asioihih.
' 1^^^ Egyptin edustaja korosti sitä, että turvalli­suusneuvoston
tulisi vaatia^ että belgialaisten täytyy lopet­taa
sekaantumisensa Kongon asioihin ja että kaikki belgia-laisjoukot
on vedettävä pois Kongosta, huolimatta siitä min­kä
tekosyyn varjossa i^itä on siellä pidetty.
Myös vaaditaan Turvallisuusneuvostolta toimenpiteitä si­käli,
että suuren belgialaisyhtiön, Le Union Miniere du
Haut ritatanga-kaivosyhtymän täytyy lakata kaikilla tavoin
rahoittamasta Katangan nykyistä hallituskömentoa.
Näitä rivejä kirjoitettaessa (keskiviikkona) jatkuu kes­kusteli^
Kongon tilanteesta Turvallisuusneuvostossa. Ylei­sesti
kuitenkin odotetaan, että Kongon ja Etiopian vetoomus
tulisihuomioonotetuksi ja että YK ryhtyisi vihdoin viimein­kin
tosimielessä perustehtävänsä täyttämistyöhön — avus­tamaan
Kongon keskushallitusta maan itsenäisyyden ja ehey- '
deh saavuttamiseksi sekä kaikkien ulkomaalaisten sotavoi­mien
.lähettämiseksi pois Kolikosta. Juuri tätä varten YK:n
aseypimia on Kongoon lähetetty. On kerrassaan YK:n arvo-
,v|\|ta|i alentavaa se, että siellä on vieläkin erinäisten teko-syidöi)
Varjossa belgialaisia sotavoimia jia että Belgia hallit-
.see^fedelleen Katangaa Tshonfibensa avulla.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
John Salo, Ponoko,, Alta., täyttää
maahantaipa, mararskuun 20 päivä-
M 73 vaotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
KIRJC
SUOMALAISTEN TOIMIN­N
A S T A TIMI^INSISSA!
Suomalaiset > viettävät Timmin-sissä
toimmtajuhlaahsa. - Kirjdiiän
asiasta hieman^ vaikkei minulla
olekaan ei-jäsenenä arkistotietoja
käyiet ävissä.
Suomalaisten ensimmäiset juhlat
on pidetty ConiaFiumin tien ns.
Goldenien tien varrella, joka paik­ka
on vieläkin nähtävänä. Siinä:
juhlassa oli ollut soittokuntakin'
omasta takaa. Muuta :toimintaa oli
ylläpide. ty Cedar-kadun ja kuuden­nen
avenuen huimassa olevassa
pienessä rakennuksessa, joka on
9ilnä vieläkin. Kun toiminta oli
edel'een vilkastunut ja suomalai­sia
oli tullut enemmän, ostettiin
kaksi tonttia siitä - missä on nyt
suomalaisten haali. -
Ensimmäisen maailmansodan jäl­keen
jolloin Suomesta tuli paljon
urheilijoita jä • urheiluun kiinnos-tunei
a, pidettiin kilpai>uja Dalto^
nin kilparadalla: Myöhemmin suo­malainen
järjestö ja ukrainalaiste^i
järjestö ostivat Matagami-joen var­relta
yhteisen maan, johon raken­sivat
kansanpuiston. Urheiluseura
teki sinne urheilupaikkoja vesiur­heiluakin
varten. Siitä tuli paikka­kunnan
ainoa silloinen urheilu- ja
ajanvietepaikka ja' oli siMä suuri
käyttö.
Ajat ovat muuttuneet ja niin
myös ovat paikan käyttö ja muodot
muuttuneet. On tullut uutta joukkoa
ja vanha on mukautunut uusiin
tapoihin.
Suomalaisista, jotka ovat anta­neet
.hyvän annoksen paikk^KQ-tamme
suomalaisten elämälle " on
vielä vanhankodissa elävät' Hahto
ja Heinonen. Heidän lisäkseen on
qnöiiiä muita mutta en lähde hei-dab
nimiään luettelemaanjv
' ' — Mainari.'
kanaya-dsiaii jarruttajia
Helsinki — Kun kulkulaitosmi-nisteri
Kleemola viime kuussa lo­pultakin
esitti jidkisuuteen eriltä
tietoja niistä neuvotteluista, joita
on käyty Saimaan kanavan vuok-raamiskysymyksestä,
hän oli ar-sellä.
Edellä mainitsemaaaani asi-cmtuntiaiausunnossa
osoitetaan, - et­tä
autö' ja merUidjelus suhtauUh
vat toisiinsa tonnikilometrikustän-nuksina
kuten luvut .40:15:3:1. M ^
nkuljetilis ja vesikuljetus • yleensä
vioissaan kovin varovainen. Hän ovat siis halviminat kuIjetusmucH
toi. kanavajcys^i/ayksen^esiu^ ik^^^^ dot. Ja nämä .kti)|i^tuksdthäh: juuri
kdin jonkinlaisena itsetitrköiCuksQ-na
vaivautumatta esittämäaq| arvi­oita'siitä
kaikenp\iol{sesta 4y<i<)y^^
tä^ minkä kanavan. k^öön • otui^ .tulee, ' niin jatkuyasti; I^itjänevan
minen ailieuttaisi koko i maalle'ja kuljetustarpeen ,huonuoon-.o^
ova^ kyseessä Saiäifuan: kähavan gu-heena
pUessa. M^^';t^i;kiählh,;
SSn vUttaamiin;;koUetu^btoili£ui
ennen, muuta. P.ohjois-Kiurjalalle: ja
Pohjqis-Sav|^e. Mutta,. nekifi va­rovat"
ennu^eel, ^a arviot, joit^^ iai-jijtstqri
Kleemola esitti,, eivät näytH
olevan ' mieleep . e r ^ e ' tahöillie.
Näin. kertoi kansanedusCaja Toivo,
Niiranen jatkaen: \
Mm. Suomen Sosialidemokraatti
kehoitti artikkelissaan 12,10. selit­tää,
että Saimaaan kanava-arviot
perustuvat vain "arveluihin": ja
"uskomuksiin", ovat "raakileas-teera"
ja että "parempiakin sel­laisia
(suunnitelmia) on esitetty
tukuttain". SS selitti, että esim.
kanavaliikenteen on "perusteetto­masti
arveltu kohoavan ennen so­laa
saavutettuihin huippulukuihin".
Käytettävissäni on eräs v^. 1958
annettu asiantuntijalausunto. Sen
mukaan arvioidaan yksinomaan
puutavaran kuljetuksen kohoavan
2,5 — 42 milj. k-m3:Uä eU 2 - ^
kertaiseksi 1930-luvun tasosta.
Ede leen tässä lausunnossa sano­taan,
että huomattava osa näistä
HimN P A B J A U S JOHTAA?
Viimeaikaiset "Pekhn" ja 'Sa.n
terin" -Neuvostoliittoa par Jarvat kir­joitukset
bvÄ jälleen saaftieet sellai­sen
Iuonteen,^'ttä näin yksinkertai­sen
kansalaisen järki ei tahdo niitä
oikein sulattaa tai ottaa täydestä
näitä 'Sanan" 'tuotteita. Esim. N i k i ­tan
X tämä on "Pekan" lempinimitys
NLn pääministeristä) täjrtyi muka
räjäyttää puolisensataa pommia.
joukossa yli 50 megatonnin jättiläi­nenkin,
ennenkuin uskalsi tehdä
neuvotteluehdotuksia Suomelle? Mi­nä
luulin, että varoitus oli kohdis­tettu
suurvalloille. Taisinpa olla pa­hemman
kerran väärässä. No, ker­rankos
sitä erehtyy kun ei tunne
diplomatiaa^ kuten jotkut sanoma^
lehtiherrat. Täytyy olla ylpeä kan­salaisuudestaan
koska olemme niin
"toffia" poikia; Jäävät siinä amer
rikkalaisetkin kovanaamat varjoon
kun on kysymys ' pohjolan pojista".
Rohkeuteen nähdenkin on ole
massa eriäviä mielipiteitä. Linnan
'Tuntemattomassa sotilaassa" sano­taan,
että Äänisen linnasta (Pet­roskoista)
tuli lähtö ilman taiste­lua.
Lieneekö sitten totta. Kun tä­hän
vielä lisätään sen Karjalan
evakkoukon haastattelu, jonka hän
antoi uteliaalle sanomalehtimiehel-le.
Kun häneltä tiedusteltiin kuinka
se pakomatka sujui, niin hän vas­tasi:'
"Niinhän tiio niän. Ensin, tu­llit
lehmät, sitten tulliit sotilaat
(Suomen), sitten siviiliväki ja lo­puksi
perässä juoksivat ryssät." Hy­viä
poikia ne olivat varmaan juok­semaan
sillä ne kaiketi suorittivat
niitä 'irtaantuihisliikkeitä".
En halua sanoa mitään Suomen
kansan viattomuudesta koska he ei­vät
silloin tienneet mistä todella oli
kysymys; Heidät oli peloitettu jät-tämääh
kotinsa ja menemään rinta-malle^
j6sta monet'jäivät palaamat­ta.
Hallitusherrain suhteen on viat-toniuutieen
nähden niin ja näin kosr
ka tri Virkkunen sotien jälkeisessä
puheessaan sanoi, että "olemme ko­ko
itsenäisyytemme ajan riippuneet
Saksan vanavedessä".
On kulunut neljännesvuosisata
siitä (vähän ylikin) kun "Pekka"
Kanssakumppaneineen alkoi parjata
Neuvostoliittoa ja Canadan suoma­laisten
kulttuurilaitoksia Kaikki
ovat olleet kommunisteja, jotka ei­vät
ole uskoneet 'Pekan" ja kump­paneiden
lörpötyksiä. Mutta katsel-laanpa
tilastoja 30-luvulta. jolloin
tämän 'Pekan", "Santerin" ja
mattien parjaus alkoi. Oli niin sa­nottuja
"Sanan" kontuja vain alle
200 milfoonaa maapallollamme ja
heidät tuomittiin kaikki kuolemaan
omaan mahdottomuuteensa. Mutta
herran vuonna 1961 tämS "syntis­ten"
lukumäärä on vildehkertaiatu-nut,
eU siinä miljardin seudnilla.
Onkos poriau$ "luolttanut tuloksia?'
^ Tihän voisi vastata Aleksis Klv^n
Seitsemän veljeksen" Aapon sa-kuljetuksista
ei ole lainkaan mah­dollisia
ilman Vestien avaamista.
Osoituksena tämän asiantuntija-lausunnon
pätevyydestä on jo nyt
näkyvissä oleva tosiseikka, että
puu.avaraa jalostavat laitokset ka­navan
vaikutuspiirissä tarvitsevat
laajennustensa vuoksi uutta kulje­tuskapasiteettia
n. 1 milj. tonnilla:
vuodessa eli samalle määrälle, jok­si
Saimaan kanavan vuotuinen kul­jetusmäärä
on arvioitu.
Lisäksi on huomattava, että ka­navan
kuljetukset eivät luonnolli­sestikaan
tule supistumaan yksin­omaan
puutavaran kuljetuksiin,
vaikka puutavaran osuus , tuleneer
•iii^>. ».tärkeämmäksi. - Maatalous,
< r^kiäbn'ustöiinlh(a,' kauppa jne;'
;tiifevat' antamäait,kanavalle, myös
työtä lisäählyyässä määrin. Ei
voida siis" puhua;' perusteettomis­ta
iarvioista, vaan mieluimmin
liian; pienistä arvioista, jos läh­detään
1 milj. tonnin vuotuiskulje-tuksista
Saimaan kanavalla.
SS:n kuten eräiden muidenkin
lehtien kirjoituksissa on hyök-käiliy
'tnyös kanavan pyttökustan-nuksia
v.tstaaö; l9i'savot|u:kaäiivan
liikenteen pääsevän käyntiin mui­den
kliljetusiauotojen I^ustdnnuk,^
iia ja
vastaultsia.
Saimaan kanavtin >:r^mallakill'^JQ;^
vieiä mahdolli^v^et räuliateiden
sähköistämisellä,? i sitten kun siitä
kin^ joskus totta ;tulee- j a imgrös
ai)tonku jetuksiiiei • f Voidf^npa ? BAI
noa, että näiden! kdljetusnuiitiqen
tarve ehkä lisääntyisi huomattavas­tikin
kanavan käyttöön ottamisen
vuoksi ja yleisen elinkeinotoimin­nan
. alueella vilkastuessa.
Lainaan edelleen asiantuntijalau-suntoatijossa'sanotaan
mm: "Enti-sesn
Saimaan kanavan kautta ve?
sitse puun kuljetuksena perusta­neet
keskikokoiset j a pienet sahat
seisovat . . . " " . . . näyttää nyt
toivottd^malta saada niitä käyntiin
ennen vesitien avautumista . . ."
"Teollisuutta,^ joka perustuu puu­hun,
yleensä ulosvientiin tai ta­valla
taikka toisella raskaan tah­ran
kuljetukseen, ei synny eikä
kannata perustaa sisämaahani jos
ei ole vesiyhteyksiä";
Tämä tosiasia tunnetaan Pohjois-
Karjalassa erikoisen hyvin. Siitä
muistuttaa joka päivä puutavaran
noin 25 prosenttia alempi hinta­taso,
kutakin asukasta kohden tu­levan
tulostason pienuus ja se^ että
tuhannet ihmiset joutuvat jättä­mään
kotiseutunsa mennäkseen
ansioiden hakuun munalta Suo­mesta
tai peräti vierailta mailta..
Pohjois-Karjalassa ja Itä-Suo­messa
ylerasä ei ymmärretä'lain­kaan
niitä jotka ei^räit .suhtaudu
asiallisesti Saimaan kanavan- avaa­mista
koskeviin seikkoihin. Sai­maan
kanava on näiden seutujen
asukkaille paremman tulevaisuu­den
lupaus.
Neues Msj^Jand
-^i^ltqryq^oiiiee^
%Si=Neues. Detttti&lBnd \syytti sun-inintäJboa
Nei^ ulko­ministeriä
Molotovil^- siitä, että tämä
'on pJtäiiyt Itsepäisesti klinnilpninis-
-nin vastaldäta.: di^aattisista aat-
:teistaan n((dd|iLcä^ saakka".
Lehtjt s^östell; tosr^iÄlbanian kom-
.^ösiajijitDelrin ;;ja\'. kansainvälisen,
['«^unlsUllik^eej^Jyhtenäisyyttä sa-
'möln kuin, Albani^^ . '
.ArtiJSflissä':'puöJuistet^ta' Walter
j ^ r i c h t i n aBenncttäjklÄ^en. toJ-MOLO7OV
MoisftjdvASSA'
!|..il«dlio«?u>.^ Neuvostoiii^^^
(tlkotninisbrl Bfolotov.^jota. pidetään
"puolueelle vihamielisen ryhmän" jä-
"ienenä, saapui: sunnuntaina junalla
Wlsni6Stä-. Moskovaan:
Hyväntuuliselta vaikuttava Molotov
hytnyiU palkalla oleville sanomaleh-thnlehllle
Ja sanoi, että hänen mat­kansa
oli ollut hyvin miellyttävä.
Virallista vastaanottokomiteaa ei
ollut paikalla junan saapuessa kolme
minuuttia ennen määräaikaa Mosko­van
Valko-Venäjän asemalle.
Mototov ei vaikuttanut lainkaan
huolestuneelta tulevaisuudestaan
v^an keskusteU hUpeästi•sanomaleh­timiesten
kanssa. • : '
SITÄ mmmmmmmm
TÄTÄ
AHNE LÖYTÄÄ KEINOT
Nuori aviomies kiirehti vaimoaan
sairaalaan synnytykselle, mutta ei
joutunut perille aivan ajoissa; Lap­si
syntyi pihakentällä sairaalan
edustalla. Aikanaan isä sai laskun
ja veloituserien joukossa oli myös
'synnytyshioneen vuokra $35".
Suuttuneena nuori isä palautti
laskt!'n vaatien. siihen oikaisua, kosr
ka .hänen - vaimonsa ei tarvinnut
synnytyshuonetta. Lasku tuli takai­sin
korjattuna ja kuului: "Kentän
'.Tiokra $35".
rialdisten s y ö ^ ä l d k kb
^ j^^ymmmm
Kjrsymys: Jos Canadassa vanhuu-deneläkettä
nauttiva henkilö muut­taa
ulkomaille, esimerkiksi luo­meen
vakituisesti . asumaan, saako
hän eläkemaksun lopuksi; iäkseen
sinne, vai - vainko määrätyksi ajak­si?
— Tietoa haluava.
: Vastaus: Saa eläkkeensä sinne lo­pun,
ikäänsä.
Kysymys: Kun henkilö hakee
vanhuudenavustusta : 65-vuotiaanä
ns. "means testin" perusteella, onko
siinä määritelty hakemusaika, ku­ten
on 70-vuotiaiden kohdalta, vai
pitääkö hänen olla 65 vuotta täyttä­neen
ennen hakemuksen alkuun pa­noa?
—Sama kuin edellä.
Vastaus: Tällaista hakuajan vi­rallista
muotoa ei tietenkään ole,
sillä vanhuudenavustusta annetaan
vain köyhyyden ja työkyvyttömyy­den
perusteella henkilön täytettyä
65 vuotta. Kysymys on siis tässä ta­pauksessa
vissinlaisista 'armopa
loista" eikä lakimääräisistä oikeuk­sista,
kuten on asia 70-vuosiaiden
kohdalta. Tämä ei tietenkänä estä
avun tarpeessa, osittain tai koko­naan
työkyvytöntä henkilöä ano­masta
tätä vanhuudenavustusta asi­anomaisten
h u o l t o viranomaisten
>autta jo vähää ennen kuin hän 65
vuotta täyttää.
Kysymys: Pitääkö maksaa maave­roa
jos asuu i eekkerin maa-alalla
rekisteerattomassa town'shipissa' ei­kä
ole muita tuloja kuin entisen
faiinin kiinnityslainasta saatava ^
kuukausitulo, ko. maalla oleya ra­kennus
on uusi ja asianomainen
henkilö 63-vuolias? —r Vapauden lu­kija.
Vastaus: Niin epäoikeutettua
kuin se onkin^ tällainen iäkäs ja
varaton henkilö joutuu kaikesta
huolimatta maksamaan maaveroa,
sillä sen veron yhteydessä ei huo­mioida
sen paremmin henkilön tu­loja
kuin siihen liittyviä inhimilli­siä
seikkojakaan, vaan ainoastaan
se, että erilaisia maita verotetaan
vissien laskimääritelmien iperus-teellä.
Pariisi: -|^';Ranskälainen uutistoi-ndlsto
: A F ^ ön ilmoittanut; 'että
Ranskan poMisi on torstal-iltäna ja
perjaalain!^' pidättänyt 30 algeria-l^
lista, 7 joiden ilmoitetaan olevan
'äWri{llaisen. vapau^ilkkeen FLNn
.toiminnan '|ohtajia Ranskassa. Uu-tist^
intiston aiitamien' tietojen mu­kaan
on jbukxKsa myÖs järjestön
iltinskan-toiminnan johtaja, jonka
niineä ei ^paijastettu, mutta jota
yleisesti kutsutaan "Mustafa nee­keriksi".
Poliisi kertoo lisäksi Saaneensa
haltuunsa suuren joukon tärkeitä
asiakirjoja, joiden joukossa on
luultavasti suurin osa FLNn Rans­kassa
olevasta arkistosta. Takava­rikon
aikana ilmoitetaan poliisin
käsiin joutuneen yli 3 miljomiaa
uutta frangia sekä kirjapaino.
Tämä laajakantoinen ratsia pan­tiin
toimeen samaan aikaan, kun
tuhanneet Ranskan vankiloissa ole­vat
algerialaiset ovat ryhtyneet näl­kälakkoon.
Vankien .vastalauselilke
on herättänyt laajaa huomiota ei
vain Ranskassa, vaan koko Poh-jois-
Afrikassa, Siitä ovat osoitukse­na
voimakkaat mielenosoitukset
Marokon pääkaupungissa Rabattis-sa
lauantaina. Marokon kuningas
Hassan II aikoo mahdollisesti mat­kustaa
henkilökohtaisesti Pariisiin,
rnilaistakseenii preädehtti de Gaul-^
lelle. huolestuneisuutensa : nälkäla­kon
' malidollisista' seurauksista.
Kuningas Hassan on' jo diplo-mdattitietä
ilmoittanut -Ranskan
hallitukselle .Marokan haintuksen
olevan huolestunut siitä kiivaasta
reaktiosta, jonka Ben^Ballan ja
muiden johtajien nälkälakko, on
herättänyt Marokon kansan kesr
kuudessa. . Virallisissa piireissä
pelätään Ben B^an-tapauksen
vaarantavan Ranskan j a Marokon
välillä tähän asti vallinneet erit-täii
» hyvät suhteet.
Rai)skassa olevat algerialaiset
poMittiset vangit ovat olleet näl­kälakossa
marraskuun 1. päivästä
Uihtien korostaakseen vaatimus­taan
paremmasta kohtelusta.
Marokon hallitus tuntee erityistä
vastuuta Ben Ballasta ja neljästä
muvstä algerialaisesta johtajasta,
jotka ovat vangittuina Ranskassa,
koska ranskalaiset viranomaiset pi­dättivät
heidät vuonna 1956 heidän
ollessaan matkalla Marokosta Tu­nisiaan.
Db •
tn
• ;
. i i "?
......
Londonin Fearly kuningas Ja kiyiingatai', mr ja mrs. Fred
Tinsley,: saivat todeta Vancouverissa, että myös savujen vete-leminen
rauhanpiipusta on taidetta. . JntiaanipäiUlikkd Dan
George ja lentostevrartti. Nlcole • Pron,ovost näs^iävät heille
kuinka se,tapahtuu, heidän ollessaan kolmen iViikon visailulla
Länci-Canadassa. •'
rt 0 0 o o o o n o O O O O O O B B ö 5u ö 0 8 flsvoD 8 8,'» S 8 ö HBTipnnJirjrBinnnj *
\
o...
o .
o
o .
KOOm PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Kohtuus kaikessa
o
e
I l )
l> 1-1
Keittiössä ei kannata tehdä val­lankumousta.
Tämän todistavat'ame­rikkalaisten
"terveysintoilijoiden"
epäsuotuisat vaikutukset kansalais^
tensa terveyteen. Osa jenkeistä ;ei
uskalla nauttia edes terveellisiksi
ylistetyistä ; ruoista* välttämätöntä
i-avintomäärää,. vaa|i lukemattobnat
leijta kärsivät aliravitsemustilasta
r - taloudellisesta hyvinvoinnista
Imoli^mElta..KErityiserii. huolestutta­vaksi
on tilahne käydyt- amerikka­laisten
lääkärien. mielestä;^ ? teini-ikäisten
keskuudessa. > Lihomista dn
syytä varoa;; mutta ei pelätä.; Kul­tainen
» keskitie -on paras; ravitse-muskysymyksessäkin.
:. AJnferikkäiäiäilta on kadonnut
ruokahalu! Suurin osa^Uuden Maa­ilman
; 170-miL;oonaisesta kansasta
ei liskälla enää viivähtää ruokapöy­dän
ääressä sy<}ämen halun mukaan.
Vuoden 1959 luotettavien virallisten
tilastojen mUkaan on noin 100 mil­joonaa
jenkkiä joutunut lihomispa-niikin
valtaan. Yhdysvalloissa syö­dään
vain sellaisten taulukoiden
mukaan, jotka ilmoittavat tarkoin,
kuinka paljon vitamiineja, mineraar
leja. kalorioita jne. on terveellistä
nauttia yhden aterian ' puitteissa.
Lihomisen pelosta ryntäävät he lu­kuisiin
vapaa^ajan vietloihin joiden
tulisi antaa virkistystä ja kuntoi-
.luutta ja tällöin he vasta rasitta­vatkin
itseään liikaa terveydelli­sesti.
Kun lääkärit joutuivat aikaisem­min
käsittelemään vaarallisia yli^
ravitsemistapauksia, on asia nyt
päinvastoin. Nyt ovat amerikkalais­ten
lääkäreiden odotushuoneet
täynnä ihmisiä, joilla voi todeta jo
ulkonäöstä alikuntoisuutta ja jmo- -
neulaisia ' terveydellisiä vhalttoja,
puutteellisesta ravitsemuksesta joh-tuviö,
Lääkärit ovat kauhuissaan
näistä dieettisaarnaajaip: ja terveys-'•
apostolien toiminnasta ja joiden »>'
toiminta on jo levinnyt liian laajal-.'
ie pysähdytettäväksi. > '
Vielä vuonna 1944 taistelivat äme- "
iik|calaiset -lääkärit kansalaistensa
);hä lisääntyvää, terveydelle vaaral-,
lista liUomistaipumilstä vastaan,
:"onka syyt olivat liiassa syömisessä,,
ja -juomrsessa. Tilastollisesti todet­tiin
että edellä mainittuna vuonna,'
jokaisesta sadastatuhannesta^ ame-
,rikkalaisesta 30,000 oli. liikalihavuuv
den uhreja tai njiksi- joutumassa.'
Samaan aikaan kun muualla maail­massa
ihmiset potivat sodasta joh-,,
tuvaa ravinnonpuutetta:' • n -
Nykyään toteavat terveydenhoito-;,
viranomaiset vain joka kymraeöetfr _
neliä amerikkalaisella lievää liikaT;.,
painoa. "Normaalitapaus'' on nyt
Amerikassa aliravittu ihminen, sillä
aikaisemmat lääkärien neuvot on
maallikkointoilijoidcn toimesta vie--
ty liian pitkälle. Useimmat amerik-'
kalaiset.suosivat nykyään ruokajuo-.r..
manaan laihduttavia hed^lmämehuir
ia, erityisesti sitruunamehua. Useat
haalivat nämä ateriansa kokoon sen ^
mukaan, mitä heidän dieettispesia-listinsa
on heille;' suositellut", ts. '
pakottavasti määräniiyt; Yksinpä -
ravintoloissakin nimitetään ruokia .
"aivan laihaa" tai "paistettu kasvi-";
öljyssä". Monethan eivät uskalla
enää nauttia "terveellisiksi" yliste­tyistä
ruoista välttämätöntä ravinto-; •
määrää.
::f/:'f«
..•r-.ii.
PÄIVÄN PAKINA
noIHa kun "herraa pelkääväinen''
Simeoni aina morkkasi joka asiassa
eikä yrittänytkäiin sovintoa sai Aa­pon
— järkimiehen — vihdoinkin
nuhtelemaan' Simeonia - sanoen:
'Kaadathan sinS• riivattu/mutta et
no^ta!" — Sivusta seuraaja.
Tuomittavaa liarluiuttamista
Viime .maanantaina, Jolloin meillä
oli kansallisessa mitassa järjestetty
Tocsin-B^nlmellä tunnettu hälytys-liarjoitus
• ydinaseponunltnksen . t i i -
.noUta. julkaisi paikallinen päivälefa-ii
kahdeksan sudburylaisen — mu­kaanlukien'
Vapauden liikkeenhoita­ja
E. Sak;;dn — kuvilla varustetut
liaastaltelut,'^joidsn- yhteisen sisällön-mainittu
Ijhti tulkitsi melko oikein
koko'sivun •'levyisessä otsikossaan:
•'Enemmistö'Sudburyn asukkaita vä-
Unpitätaiättömiä pommisuojien ra-kentariilsieen
'nähden". ^ ' -
On tietysti väärin-käyttää "välin­pitämättömiä"
tai JotaUn muuta si­tä
ajatusta vastaavaa sanaa, sillä to-
'siasiassa-suuri enemmistö k.o. hen-kilöisti
selitti käsityksenään, että
"pommisuojista" el ole' nykyään mi­tään
hyötyä -— Ja niinmuodoin he
eivät halua haaskata rahojaan Ja voU
miaan' rakentaakseen Jotakin sellais­ta
"turvapaikkaa' mistä ei ole mi­tään
turvaa.
Viranomaiset tietävät myös, että
miljoonia canadalalsia kuolee siitä
huolimatta onko heillä 'pommisuo­jia"
tai eikö ole. Jos ydinasesota syt­tyy
Ja Canada Joutuu 'JThdysval-taln-
yhtenä etullnnakkena — pom­mituksen'kohteeksi
- Koko "pommisuojaa-humpuukin Jä
tiälytysharjoituksen taikoitukaena
onkin' Jotakin muuta kuin - vakava­mielinen
pyrkimys-' ihmishenkien pe­lastamiseen:.
Tarkoitus on suurisuun­taisen',
aivopesun .avulla .saada mil­joonaiset
ihmisjoukot uskoman ja
toivomaan, että, ydinasesota ci ole­kaan
ehkä niin paha; kuin on luultu
-- Ja niinmuodoin voidaan olla todel­la
leväperätsU^;Retkellä' Jolloin p i -
-öiisi.ponnis^ell^';kalkin voimin rau­han
säily ttänd^ksl-^ miicä yksinään
pelastaa Iimiiskunnan. -ydinaseliek-kien
hhreäl^^^olta.
Sudburyla^t? eivät tietenkään ole
yksinään tässä asiassa "aivopesun"
tarpeessa, mikäli nykyiset vallanpi­täjät
asiaa tarkastelevat.
Pöydällämme on Montrealin Ja MC-Gill:
yliopistossa kymmenen vuotta
ydlnvQimakysymyksistä luennoineen
tri Joseph Stembergln laajahko kir­joitus^
joka Julkaisuin mm. täkäläi­sen
päivälehden viikonloppunumeron
erikoisosassa.
Tri Sternberg luennoi nykyään
Montrealhi yliopistossa ydinvoima-puhtaudesta
Ja siihen liittyvistä asi­oista;
Hän on kh-Joittanut tätä a i ­hetta
käsittävän kkjan. osaUistunilt
lukulsihi: kansainväUsishi tiedemies­ten
kokouksiin Ja esittänyt niissä
alustuksia tästä asiasta.
Artlkkelhisa lopussa tri Sjiemberg
koristaa, että 'h&n ei ole poliitikko
eiläl'halua sdcaätituapollittislUi ky-symylQlin.
mutta Uedemiehenä hän
pitää velvollisuutenaan sanoa, mistä
on todella kysymys silloin kun puhu­tan
ydinasesodasta Ja sen vaaroista.
Mikäli on puhe radioaktiivista sätei­lyä
vastustavista pommisuojista —
ylcsityisten tai hallitulcsen teettämis-ä
sellaisista — niistä ci ole mitään
hyötyä, sanoo hän.
•'Yleisi» tuuditetaan väärään tur-valUsUjUden
tunteeseen"; sasnoo tri
Sternberg. "Minun vastuuntuntoni,
kehoittaa minua antamaan yleisölle
tositietoja siitä, mitä voidaan odottaa
ydinasepommituksen &attu6ssa." ; -
. On kohdattava tosiasia ^selittää tri
Sternberg, että virkailijain ^Ja yksl-tyisurakoitsljain
nyt suoislttelemat
suojat ovat riittämättömiä."Pahinta
vielä 'ön-se", sano hän, "kUn he le-
> vittävät sellaista ajatusta, että kenen­kään
ei tarvitse tehdä mitään muuta
kuin painua kellariinsa pommisuo­jaan,
istua siellä pari viikkoa, tulla
sitten ulos ja jatka elamwl siltä, mi­hin
se keskeytyi pommituksen joh­dosta.
"Tämä on hirveästi harhaanjohta-va
ajatus." •
Tri Sternberg selittää. ettH-nyt
käytettävissä olevien ydinaseiden hä^
vitysvolma on miltei mahdoton se­littää.
Siksi hän palauttaa 'mielen,
että Hiroshiman sodan päättymisvai­heessa
pudotettu "vauvapomml" oli
vain 1/60 megatonnin vohnalnen, Jo-tavatsoln
hykjftoen "vauvapomml*^
(suurista pommeista puhumattakaan)
ön 250 kerta sUurempl Hhx)shlman
pommia. "Pieriuudestan'' ,huoUmätttt>
Hiroshiman pommi tappoi noin 2P0,«;
doö'ihmistä!
Nyt^ on olemassa 60;n ^a löpm BÄ*
gatonnln pommeja, Joiden ];ittvltys-*.
voimasta on vain hämärä aavistus;
Tri Sternberg palauttaa kuitenkin lut-kijamsa
mieleen, että. kun Yhdys- ;
vallat räjäytti suhteellisen pienen —;
15 megatonnin pommin — Tyynellä
merellä, niin räjähdyspaikalta noin
100 mallin päässä oBeen Lucky Dra-gon-
nlmlsen japanllaigen kalastus-laivan
miehistö sai niin paljon radior :
alctilvlsta, pölyä, että yksi miehistä
kuQll sen johdosta.
Hän siahoo yhdysvaltalaisten viran-.
omaisten' arvloineep, etÄ Jos rajan
eteläpuoieUe putoaa"nliiuchi vähän"
kuin li44ö.megatonnini-mäSrä pom--
meja. • niin -siinä rytinässä kuolee
-50 000.000 yhdysvaltalaistar-v .
•Hän viittaa vGanadäij'; hallltnksen .
viralliseen arvioon.siltä," että Jos 10
megatoiyiln kokoinen pommi räjäh­tää
ilmassa. Ihmiset 21 mallin pääs­sä
räjähdyspaikalta saaVE^t todennä­köisesti
kuolettavia palQhaavoJa — ja
10 megatonnin pommi on ^ nykyolois­sa
vain "plkkupomml".
Tri SterriBergesittää paljon muuta
alnehlstöa tiedemiehen näkökannalta
katsoen. JaleslttäänUden'perusteella
toteamuköen,, että /'poinmlsnDjat ei*
i « t anna vastausta'''r^kyongclmllm-me.;
' . ;
. vSlklfa ,han el ^Itä .sanokaan, tri
Sternberg .tarkoittaa 8elv|isti;i että a l ­hoa
pelasi^ Ja suoja ydlhft^epoluml-tusta'vaslaiiön"
8e( 'etä' " -
dan syttyntlnen) <?Mnuta
voidaan" Jttihokkaammltt!^ ,
ialiUa^<7lfilsttt Ja'tSw^*5t',
ry