Vapaus, December 14, 1954

              sim:2 Tiistaina, jouluk, 14 p- — Tuesday, Pec, 14,1954
VAPAUS
tUBSETT) r- Xodeptetfent j;«lwr
Olgan of Kaaiab CMMUHJHI» BI>
taUlflbed Nov. 6, 1017. Aatborlzed
M Moosd daap mail tv ttie Post
OfOee Department» Ottavn. , Pnb- tUbed thxlee TUesdays
fUtilishlng Ckimpany Lta« at'100*103
Bar St, Sndbiuir, OnU Canada.
Tdcpbonea: Snai Offlee Oft
EdUozial omee 06.4>4265. JCasager
KSnkaL gdltor W. EMgnA Matllng
addreaa: Bwt godtany, Onfattto»
Advertisuv ntes «pon appucsuon.
ttanslstion fne of «luage;. ^ -
'23LAUSBJM2CA.T:, .
S fcL 9L39
Tb^raraDoItNi; 1 « IL 8JOO 6 tk^^^^
spaoMMi ,1 vk. aso « kk.A7$
Kiihtyykö aseistuniiskiljptaLihi
^MH^Koululai^^in tietävät, että aseistumiskHpaila on kaHista leikkiä
mikä iisäa kansanjoukkojen verotaakkaa, korottaa tavarain liintoja^
velkaannuttaa.valtiot^^^
buni^ttakaa^^nyt siitäi että;^
edeljeenkin jyhtanuuik tilanteeseen missä uuden sodat| puhkeamista
ei vdida en|ä vält^.'.; Ja MUS) sot£ nykjrisessä ajankohdassa voi -hy- i
-suikin tarkoittaa koko ihmiskunnan tuhoa!
^--'"^Historlan kaikista opetuksista ja-varoituksista hudimatta^o
j u ^ e i v^^
paflun kiihtyminen;'minkä?seuraamuksista ei ole vielä hämärääkään
-ääifiStusta. . '
7^^'lKuten lukijamme tietävät, Vapaus on vastustanut Länsi-Saksan
' "mitkä pyrkivät Saksan imperialismin uudelleen aseistamiseen, nimen-
9 'ÄHäkn silE perusteella, että "toinen osapuoli" — jota vastaan Saksan
^ä^erialismi aiotaan uudelleen aseistaa — on pakoitettu vastaamaan
siihen oman aseistuksensa tehostamiselle. Tältä pohjalta katsoen
olemme tinkimättä liittyneet niihin hyvää tarkoittaviin canadalaisiin,
'jotka,selittävät että Yhdysvaltain sotapolitirkot eivät saa taksan ini-
: "j^älKinin uudelleen aseistomisen avulla aseellista "ylivoimaa", mistä i
^^n^^jiilkeasti "unelmpitu", vaan kehittävät tilanteen, missä eri kansa-jlyijjpat
on taas aseistettuna hampaisim asti. Kuten tiedetään, Vapaus
'On.^b^faksunut 'kannan/ kta tällainen mieletön as^
«»iäitlun mokomin:vältettävä ja ne varat, jotka jouduttaisiin tuMaamaan
^ a n xumalilie,'käytettäisiin
l^^i^^maideii kansan joukkojen hyvinvoinnin Ja valtioiden talousaseman
parahtamisen hyväksi.
- , r # * •
Nyt on saatu pätevät tiedot siitä, että juuri näin tulee tapahtu-r
-maanijos-^länsivallat pitävät sh kiinni Saksan imperialis­min
uudelleen aseistamisesta.
.,Neuvostoliitto on esittänyt Yhdysvalloille, Britannialle ja Rans-
, 'kalle virallisen nootin missä sanotaan, että jos länsivallat, ratifioivat
LÖÖtoon jaPariisin-sopimukset mikä tarkoittaa Saksan imperialis­min
uudelleen aseistamista — niin Neuvostoliitto ja kansandemo-kraattlset
vallat lisäävät samassa määrin omaa aseistustaan. Tosiasias-sa;
ion jo anettu tietää, että jos Länsi-Saksa aseistetaan, kuten on
suöhniteltu, niin silloin aseistetaan myös Itä-Saksa, sekä lisätään Neu-vp^
Qliiton ja sen liittolaisten aseistusta.
Tässä-yhteydessä tulee muistaaVettä Neuvostoliitto on aina-ollut
puhtfitlehsa mittainetf.. Se dn aikoinaan "hämmästyttänyt" maailmaa
aseistariisumiskonferensslen yhteydessä ehdottamal^
siin^odelia aseistuksen yähentämisM Nyt stoisen-j maailmansodan i
''|äIkeen^)keuiTOsto!iiU^^^^
"aseistuksenVähentämisen hyväksi, ' ' ,
•^c:^!^:>' '{Mutta sen ehdotukset aseistuksen vähentämiseksi eivät ole olleet^.;
^ 'Eivätkä ilmeisesti ole nytkään heikkouden merkkejä. > Päinvastoin me
-saamme olla:vakuuttuneita siitä, että Jos Saksan imperialismi aseiste--
' iaail liudelleen; -kuten Lontoon Ja iPariisin sopimukset edellyttEväti '
'rl^etryosCöIiittö tulee menettelemää siten kuin sien yllämainitussa
,,|i9j4issasanotaan. ^ ^ ' '
Ja opissa me olemme silloin? Meille on selitetty yhdysvaltalaisten
f kieltäytyvät neuvotteluista Neuvostoliiton kanssa siihen mennessä'
: .«kunnes saadaan yhdysvaltalaisten kenraalien komennettavaksi varma
• sotilaallinen yliyoima. Onpa sanottu, että heti kun on saatu Länsi-
^Saksa uudelleen aseistetuksi, Yhdysvallat suostuu Neuvostoliiton eh-
:»dotukseen neuvottelujen järjestämisen suhteen, sillä uudelleen aseis-
:£ tettu Saksan imperialismi antaa yhdysvaltalaisille maailmanyalloitta-
Jjille sen sotilaallisen "ylivorman", mitä he "neuvotteluissaan" tarvitse-
*vat:'
J ' Mutta Jos {Lontoon - ja Pariisin sopimusten ratifioiminen johtaa \
•vastatoimenpiteisiin, Neuvostoliiton ja sen liittolaisten aseistuksen li-
• säämiseen, niin Saksan imperialismin uudelleen aseistamisen i jälkeen
*oUaan aivan samassa tilanteesa kuin nytkin — vain sillä
9 että maailma on taas aseistettu hampaisiin asti ja uuden räjähdyksen ^
• partaalla.
J Selvää on, että tällainen kehitys olisi saatava estetyksi.
: . * * *
5 Samalla kertaa kun saamme lisääntyvässä määrässä merkkejä
• siitä, että Euroopan kansat —erkä suinkaan vähiten (Länsi-Saksan i
• väestö — vastustavat Lontoon ja Pariisin sopimusten ratifiointia,
n saamme poliittisia: vihjeitä siitä, että VVashingtonin vanavedessä kul­li
kova liittohallituksemme aikoo saada mainitun sopimuksen 'ratifioi-
J duksi mahdollisimman kivuttomasti.
5 Onpa viitattu julkisessa elämässä siihenkin, että liittohallitus ai-
• 'koo rajoittaa: keskustelun tästä elämän Ja kuoleman kysymyksestä
• mahdollisimman supjieaksi. 'Eräitten •• raporttien perusteella näyttää
» siltäy että liittohallitus aikoo tammikuussa kokoontuvassa eduskunnan
• istunnossa keskeyttää väittelyn ohjelmapuheesta ja siinä yhteydessä
« Jyjrätä päätökseksi Lontoon ja Pariisin sopimusten ratifioimisen.
• Tämä sellaisenaan olisi meidän käsittääksemme suuri ja kohta-jj
lokas virhe.
• ' Me luonnollisesti tiedämme, että Washington vaatii hallitustam-
• me toimimaan mahdollisimman kiireellisesti tässä asiassa. Tarkoitus
$ on ilman muuta selvä. Jos Canadan parlamentti ratifioisi Lontoon ja :
9 Pariisin sopimukset Saksan imperialismin uudelleen aseistamista var-
\ ten, niin tätä Canadan toimenpidettä voitaisiin pitää päiväkausia ransr
kalaisten'ja saksafaisten silmien edessä ja sanoa, että koska rauhan-
^ omaisena maana tunnettu Canadakin on tämän sotasopimuksen rati-
1 fioinut, niin tekin voitte menetellä samoin.
2 Tämä sellaisenaan sopii tietysti yhdysvaltalaisten sotapolitiik-i
kojen ohjelmaan.
5 Mutta Canadan — kuten Yhdysvaltainkin — kansan ja^^v^
' edut vaativat Lontoon ja Pariisin sopimusten ratifioimisesta kieltäyty-
\ mistä.
z ; Jos me emme halua lähteä kansakuntana: yleismaailmalliseen
I aseistumiskUpailuun—- mistä meillä ole mitään voitettavaa — niin
J silloin meidän täytyy vastustaa Saksan imperialismin uudelleen aseis-
5 tamista.
Jos me emme halua joutua uudelleen sodan jalkoihin, silloin mei­dän
täytyy kansakuntana vastustaa kaikkia sellaisia toimenpiteitä,
jotka Johtavat sotatilanteeseen.
Jos me emme jbalua, .että Neuvostoliitto ja kansandemokraat­tiset
maat lisäävät tuntuvasti asevoimiaan, silloin meidän täytyy vaa-t
tia*^y.ös i^dysvalloijta ja sen liitt että niiden täytyy luopua;
fuynnitelmistaan Saksan imperialismin uudelleen aseistamisen hy^ -
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
E l b a Salonen, EdmontonIsU, A l ­bertosta
» täyttä^ torstaina jouJukuun
^päivänä 74 vuotta.
Oraimsr Undioos TarzvelUst» Oxxi
täyttää toTOialna, joulukuun 16 päi-tränä
73 vuotta.
YMymme sukulaisten tuttavaln
onnenibiviotukslin.
Mita intitii sanovat
j x i i c E N viu<»niNA
'':/•v^:'^^:'V^':'"^;•^^;^< ^::,^"^'^;'^*;V: '':^\'f.
: sotamlnisterlö (Sian­k
i n :tolmlsto); on Imoittanut, että m i ­nisteriöllä
ön noin 200^00 hakemusta
S a l ^ f t tulevaan armeijaan :ja että
näit^ liakemuksia ovat lähettäneet e-tupäässä
entiset upseerit. IMInisterldn
edustaja sanoi sen johdosta: "Me k y -
kenem'me: 24 -tunnissa mobilisoimaan
tarpeeksi kenraaleja Euroopan jokais­ta
armeijaa varten. ^Meiltä puuttuu
ainoastaan sotilaita." — Time, New
York.
Adenauerin tappio
Hessenin ja
Baijerin vaaleissa
Hessenin Ja Beijerin vaalit,
Joita tarkkailijoiden makaan p i ­dettiin
Adenauerin' naattiman
kansansuosion jä liänen Saksan
: J ä 11 e e n a seistamispoIitUkkansa
koetinldvenä muodostuivat tap-pioUisUtsi
kanslerille Ja menes­tyksellisiksi
hänen päävastustajil­leen
sosialidemokraateille, jotka:
suhtautqvat vihamielisesti kaik­keen
Saksan jälleenaseistauiiseen
ainakin ennen < vakavassa mielessä
tapahtunutta neuvottelua idän
kanssa.
Virallisten - kokonaistulosten
makaan Hessenin vaaleissa sosia-
- iidemokraattinen puolue voltti
verrattuna vnoden 1953 vaaleir ^
U n 202,836 ääntä, samalla kun
krlstUliset ~ demokraatit (Ade­nauerin
:: puolue) menettivät
245,594 ääntä.
iV, Sosiäiidemokraatit. salvat 1,065-,
537 ääntä ja. 43 paikkaa, kristilU-
• set »demokraatit 603,531 ääntä ja
2p.: paikkaa, liberaaliset. demo­kraatit
513,404 ääntä Ja 21 paik-
1 kaa ^'pakolaisryhmä'M92,183 ään­tä'
ja 7 palldcaay kommunistinen
puolae: 83.991 ääntä,' ''saksalais-pnoloe"
28,897 ääntä j a "Saksa­laisten
liitto" -7- neatraaU —
:12/)48 ääntä - (molemmat viimek-
: simäinitut, puolueet 'osallistuivat
hallltaskokoomukseen, matta e i -
: : yät hjjfyäksy Paililsin Saaria kos-kc^
yi^ sppimuksia).
Adenauerin tappiota selostaen
/Sanotaan Bonnista' : lähetetyssä
. ^ F P : n sähkeessä:
. "Poliittisten tarldcailijoiden
makaan eräs tämän tappion syis­tä
on valitsijoiden osoittama v l -
hiamlelisyys' jälleenaselstamispeT
riaatetta' 'vastaan, vihamielisyys
joka on sosialidemokraattisen *
propagandan tulosta sen vakuut­taessa,
että Pärilisin ' sopimnicset
tekevät pysyväiseksi Saksan j a ­on."
Kaitenkin Manchcnissä joka on
katolisten : puolaeitten perinteel­linen
kehto, on ääntenlasku puo-
: lessa piirikunnista osoittanut,
että ensi kertaa on kristillisten
demokraattien (112,173 ääntä)
luovuttava ensimmäisestä sijasta
sosialidemokraattien (165,896)
•hyröksl.
Kemiallinen
kehitys Puolassa
Varsova. — Kansanvallan aikana
Puolan keanlallinenteollisuujs on saa­nut
laajan kehityksen. On rekonst­ruoitu
-kemiallisen teollisuuden ätaik-kl
entiset tuctantolaitokset ja raken­nettu
uusia. Yksistään viime aikoina
on pantu käyntiin follalsla suuria ke­miallisia
tehtaita ikuin "Kendzeszi-nln'.'
;kcmbInaaUn typpllannotetehdas
'^Wle2uwin" kemiallinen tehdas ym.
Vuoteen 1949 verraten on kemialli­sen
teollisuuden tuotanto kasvanut
miltei ikohnlnkertaiseltisi, mutta so-danedellkijen
aikaan iverraten — v i i ­sinkertaiseksi.
Viime vuonna Puolan
maatalous sai väkllaiuiotteita 64 pro­senttia
enemnjan kuin vuonna 1949.
Puolassa rakennetaan parhaillaan
kahta suurta kemiallista kombinaat­tia
— "Kendzercinln" kombinaattia
Opolln •vokvodlssa j a Dvoryn Jcemla!-
llsta kombinaattia: Krakovan volvo-dissa.."
Kend2es2ln" kombinaatti t u ­lee
lähiaikoina antamaan maatak>u-delle
tj-ppllaimotteita kaksi kertaa
enemmän kuin Puolan kaikki kemial­liset
tehtaat antoivat vuonna 1952
yhteensä, •
— Canadan vähittäiskaupasta lan­kesi
1951 16.6 prosenttia ketjullikkei-den
ja 8.6 prosenttia tavaratalojen
osalle.
vaarann
MANNEHEIMIN 1JUSI Ynn^^*U,'lbentjm^
iLeiiingradin wvaltau8su]unrii^^
Jotka suomalaiselta taholta öl)^^i••i^^
tlonholtaja Matmerhetmln alulfe;;^e4
mia Ja alunalkujaan tehty vediä^t^
nan >ja hallituksen (seimatini|ij^Iän:
takana/ el kuitenkaan haudattu|f^-fi
lä niin myciiään kuin syyskuussä^l^tg:
tapaamme ent. valtionftioitaja -lÄan-^
nerihelmhi Englannin, uuden lähetti­lään
Sir : Kennardin puhelUa i ha
massa : tukea •valtaussuunnitelmille,
Joiden ariTUlla 'Mannerheim toivoi k i r ­joittavansa
nimensä . historiaan.-^Slr
Kennard selostaa; keskusteluaan
Mannerheimin kanssa,; jokar.tapahtui
vimemainitun aloitteesta 6.,9;,1919 M -
bettämassään sähkeessä seuraavasti:
;'fKenraali Mannerheim e i jättä­nyt
mitään epäilyjä sen snfateen^
että hänm oli pidettävä henki­lönä;
jonka kanssa hän toivoi o i - .
tavan keskusteluissa ja heti älyksi
hän pohul suunnitelmastaan sno-malalsten
hyökkäykseksi Pieta­riin.
Hän seUtti:
1. että oli varma armeijan l o ­jaalisuudesta;
2. että hänellä oli tarkoitus
aloittaa sanomalehdistössä kamp­pailu
nostattaakseen yi sistä mie­lialaa
tarkoituksella voittaa kes'^
kosta- j a oikelstopiirit Pietaria
vastaan - tehtävän sotilaallisen
hyökkäyksen puolelle;
: 3. että vastaväitteiden, joita on
noussut Venäjän valtiomiesten
taholta Pariisissa Ja Lontoossa s i ­tä
vastaan^ että suomalaiset jdtit'.
kot valtaisivat: Pietarin, täytyy^VäV
i^ion^': vääriny sanoa^:; eUe|.^'C-:
it^fjUitwl^^:66,<%^^m^
••' sttnteamialla' menestyksellä - t a l^
: ;X;e{^
aikana."
MANNEBäEIMIN LUONNEKUVA:
Kuten havaitaan, "suuri sotapaäl-likkö':
oU 'jälleen toipunut siltä jär­kytyksen
^tilasta, johon, puna-rarmei-r
j a n voitot j olivat hänet, saattaneet.
Suurlsuimtalsestt hän esitti suunniteL
näa: antaen sellaisen kuvan asemas­taan
kuin hän olisi täysin riippuma­ton
, laillisesta hallituksesta. Tällais­ta
menettelyä lainkuuliaihert kansa­lainen
pitänee maanpetoksellisena te­kona
jä todellinen isänmaanystävä
törkeänä isänmaan etujen 'kävalta-^
mlsena.
Kennard jatkaa selostxistaan seu^
raavasti:
"Vastauksessani rajoituin yksin­omaan
kiinnittämään kenraalin huo­miota
ehtoon. Joka oli koko ajan hä­nen
huomautuksiensä pohjalla, nimit­täin,
'että liittoutuneiden apu tulisi
pian' ja minä korostin, ettei ole lo­pullista
tietoa tästä asiaaia.
'Ajattelin olevan aiheellista m a i ­nita,
että haastattelun aikana
kenraali Mannerheim malnltsl-suunnltelmlstaan,
jotka liän o li
laatinut' 'sotatoimina Pietaria vais- .
taan'!
Huomautan tästä seikasta, koska
minulle on sanottu useisHi tilaisuuk­sissa
keskustellesanIruot|lais-suoma-laisten
j a hyökkäyspolltiikan kannat­tajien
kanssa, että näiden piirien huo­mio
on keskittynyt yksinomaan a!jan-kohtaJseen
.Pietarin .vtataamiseeiL
•Näin paljon dn -ajateltu j a suunnltel^
tu, mutta seuraavaan kysymykseen
tulisiko (Pietarin Ottamisella olemaan
ratkaiseva vaikutus neuvostchallituk-seen,
näytetään kinnltetyn vähän t a i
ei lainkaan :huomiota. Pietaria vas­taan
suimnattaivan hyökkäyksen kilh-keimple/
i kannattajien, joiden ääni
täällä kuuluu kovemmin, parissa käy­tetään
perusteluja; jotka paljastavat'
jofhtavan vaikuttimen näissä piireissä
olevan valmistaa kenraali Mannsrhei-mille.
tilaisuus esittää elämänsä roo­lia.
Olen :roajennut kertoanäistä sel­koista,
koska; kenraali Mannerheim;
vaikkakin nykyisin ilman virallista
asemaa, on; epäilemättä jatkuvasti
keskeinen henkilö Suomen nykyhet­ken
tilanteessa.,: Hallituksen: toistu­vasti
tunnustamaa puuttumattomuus-politiikkaa
suuressapiäärin rajoitta­vat
erilaiset puolusryhmät; jotka syys­tä
tai toisesta toivovat Suomen hyök­käävän
tänä talvena .Venäjälle ja nä­mä
erilaiset • ainekset ovat; nykyisin
kiinteämmin kuin; aikaisemmin rj'h^
•mittyneet keru-aall Mannerheimin
ympärille. On täten tapahtunut niin
että saksalaiset j a saksalaiaystäväl-liset
piirit täällä — vaikkakin • ken­raali
Mannei*ielmln syyttä — tukevat
nyt häntä.
Onko vai ei, kenraali Maimerheim
valmis antautumaan sotilaallisiin ope-
'.• l i * SITÄ
Professori' ''-CIttö '^Aibdeissoi^ ''Imun
ruot^ial^EKyliopiston* entinak Häitmi
matkusti ää^ttälii^omneenf' Swe­dish
Ameri(An'iJntht>M,S.'^K!dii^
holmissa.^^^ä^ha«sa^ Mvassa r n J a t t i^
: : i suarenliiiienV tienkOäköllt^sesti
johdetta joolaretkikontä.-:- -
me suom. vastaamme
ystävyydeltä'' sanoi U. Kekkonen
Suomen pääministeri U/Kekkpneh tarjosi
lounaan A: I: MiHojaiiin'huniiialisi .
Marra3"iuun 27. päivänä Suomen senime!ahtaa "tulfevälsuiiidessakinv^^^
pä*äjmini3terl Urho*Keklconen'tar}6si
•Jounaan Neuvostoliiton ministerlneä'4
voston .varapuheenjohtajan 'A; I. iMI-kojanin
kunniaksi .Tllaisuudesfa o l i ­vat
läsnä edustiunnan puhemies F a^
geiholm.: eduöiunnan toinen varapu­hemies
Kujala, ulkoministeri -Viro;-',
lainen, Ccauppa-? ja teollisuusmlniste-'
ri Simonen, puolustusministeri Skoog,:
sisäasialnmlnialeri Leskinen,' oikeus*:
ministeri Henriksson, toinen valtiova-rainminlstsri
Vennamo, Suomen Neu­vostoliiton-
lähettiläs ' Garz, entinen
pääministeri Tömgren, puolustusvoi­mien
ylipäällikkö, kenraali Heiska-;
nen, Öuomen pankin ylijohtaja Tuo-aiioja
'ja ulkoministeriön sekä kaup­pa-
j a teollisuusministeriön johtavia
virkailijoita, maaherra: Meltti, Suo-
.ni—Neuvo:iioUltto-s9uran puheenjoh­taja
rva K i l p i , teollisuuspiirien edus­tajia,
Neuvostoliiton puolesta tilaisuudes­sa
olivat läsnä, Neuivostolllton minlsr
terlneuvoston varapuheen(johtaja *A^
L Mrkojan ja hänen seuralaisensa,
Neuvostoliiton Suomen-ikauppaedusr-taja
A . . Scsunov lokä Neuvostoliiton
suurlähetystön ja kauppaedustajiston
johtavia virkailijoita;
Pääministeri Urho Kekkonen piti
tilaisuudessa puheen. J
Suomen halUituksen nimissä, $a-;
noi Kekkonen, sallikaa minun, h r a
Neuvostoliiton Ministerineuvoston y a -
rapuheenjohtaja, lausua vilpitön k l i -
tckrtimme siltä, että. olette ottanut
vastaan hallituksemme kutsun saar
pua StiCTieen. Samaan aikaan Neu-vosolilton
tilauksesta tehdyn jään-,
särkijän vesUlelaskemisen kanssa me
halusimme tutustuttaa Teitä Suomen
talouteen. Neuvostoliiton kauppapo­litiikan
arvovaltaisena johtajana 'Te
tunnete hyvin Suomen teollisuuden
tuotantovoiman j a a?n tuotteet. Nyt
msilla on maihdolllsims näyttää T e i l ­le
ne ehdot; joissa teollisuutemme
työskentelee, sekä 'myöskin esitellä
ihmiset, jotka vastaavat töiden suorit­tamisesta
tehtaissa j a niiden kontto­reissa.
Me fiuomalaiset. otamme Tei^
dät, hra Mlkojan, vastaan erikoisella
ilolla sillä Teidän taholtanne -jne
olemme aina saaneet osaksemme
suurta myötätuntoa. Alleikirjolttafes-samme
rviime^ke^nä Moskovassa tois­ta
vlisiivuotisTiipImusta' tavaranvaih-dosta
Suomen ja Neuvostoliiton vä­lillä
meille tuottivat suurta iloa ^tie
arvostukset \Jotka Te annoitte Slio-men
teollisuudesta. Teidän myötä­mielinen
: suhtautumisenne meihin on
lyönyt leimansa koko kauppasuhteita
temme kehitykseen. Suomen, j a Neu­vostoliiton
iväliljä on vallinnut vilkas
ja hedelmällinen taloudellinen : y h - ,
teistyö.. jolle uuGi ;vll.'i'.vuotissoplmukr
väksi.
'Hyvää tarkoittavien canadalaisten velvollisuus itseään ja muifia:;
kansoj'a kohtaan vaatii meitä toimimaan Lontoon ja Pariisin sopi­musten
ratifioimista vastaan. ,
!kan-Ja va'iaan pohjan.
: ' Seiijälieen v-pääMinisteri: puhui
' Suomen kansan luonteesta ja sen
hanyasanklsuudesta. '
' -Mutfa sVon vain pintapuoll. jbnka
alta-se,: j c i a osaa öik'ein suhtautua
meihin, löytää ; eloisan Ihmifjm jat­koi'
Kekkonen. Ystävyyteen me suo­malaiset
-'vastaamme ystävyydellä,
HuÖttamukseen luottamuksella. Liike­suhteisia"
(Neuvostoliiton viranomais­ten'kanssa,
kauppasuhteitamme suo-rlttaesra'
me olemme usein tulleet v a ­kuuttuneiksi
siitä, että Te luotatte
meihin, että Te uskotte sanoihimme
j a työhömme. Tällainen suhtautumi­nen"
meihin on synnyttänyt meissä
Iloa j a herättänyt vielä suurempaa
halua olla - Teidän luottamuksenne
. veroisia j a vastata ystävyyteen ystä­vyydellä.
Mutta taloudelliset: suhteet
eivät ole ainoa kanr«;akaymlsen muo­to
kansojemme ;3£esket|.>Me'seuraam-me
tyydytyksen tuntein suhteittem­me
laajeneonlsta ja: lujittumista y h -
tdskunnaUisen j a kulttuurielämän
alalla; Tätä hjivän yhteisymmäriryk-sen
"tietä me aiomme kiilkea eteen--
pain tulevaisuudessakin.
Suo.-nen hallituksen nimissä terveh­din
M7däme]lisesti Teidän hallltusr'
valtuuskuntanne kaikkia jäseniä, jois­ta
monet ovat viime vuosina olleet
läheisessä yhteydessä / viranomaisiim­me
kauppasopimuksia solmittaessa
j a Ikauppa-asloita suoritettaesra
maittemme keskeni.Tämä kosketus on;
tapahtimut pääasfallisesti MoSkOvaS'-
sa,xMinä, uskon, että henkilökohtai­nen
&osketUi3 täällä Sucmessa auttaa
yhteisymmärryinm,"syvent^jmiista ja
tulee siten edistämään yhteisten ky-"
sjTnystemme menestyksellä ' r a t k a l ^ -
i mlsta tulevaisuudessakin.
V K u n naapurimaiden suhteet muo­dostuvat
seUaislksi, että niiden välillä
raatioihm Venäjää vastaan ilman lo^-
pullista ' lupänsta; liittoutuneiden: ta-.
- holta, en ole^kuitenkaan tilaisuudessa
arvioimääi!t! TiedolstaV jotka övai saa­puneet
ttilhulle, olen taipirvataen > sii-;
hien. käsitykseen, että lehdistökamp-pailullar'
j orie kenraali asetti suuren
:paInon'''Bi"6Ie .ennustettua.;vaikutiis-ta.
Paitsi sotilaallisia j a muita p i i r e ­jä,
jötlJä'pjferivät hänen ympärillään,
on muiden 'tehtävänä katsottu olevan
panna 6ma talo järjestykseen, j a v a - '
kava huomio .on^ kiinnitetty niihin
vaaroihin, joihin Mannerheimin hen-kllölmä
politiikka tulisi maan kieto­maan.
Minun täytyy kuitenkin mtilsr-tuttaa,
että kenraali Mannerheimin
arvovalta on sa ngen korkealla j ä m i ­nä
olen täysin vakuutettu'hänen m i ­nulle
tekeemiensä huomautusten koko
sävystä, että hän pitää itseään k y l ­lin
voimakkaana armeijan tuella r y h -
tjmiään,toimintaan Suomen hallituk­sesta
rlipiiumatta, jos h^n n i i n päät­täisi.
'Hänen jatkuva läsnäolonsa SUOT
messa.muodostaa täten suuria; v a l ­keuksia
nykyiselle hallitukselle.".
On syytä todeta, että englantilaisen
diplomaatin antama arvio Mannerhei­mistä
ja > hänen kannattajistaan on
varsin sattuva.
— JA —
TIETÄNyi
Kaksi sotilasta keskusteli kanttii.
nissa aliupseereistaan. Enslaiinäiaen
sotilas: Olen kuullut, etta kersantu
JMattila p n saanut, sydänkohtauksen
Toinen sotilas: — V a i niin! Ja num
kun en tietänyt, etta hänellä sydän-tä
o n k a a n . .'
9 e •
SAMAA PERHETTÄ
;Ttoistihötelllää'öVevassa s
tuksessa^ s e o t a a n : "Alkaa odottako
.-että' joku ,esittelefe,tel3St toisille vie-raille;
me kuulumme kaikki yhteen
onnelliseen perheeseen. Jättäkää ar-ivoeslneenne
hotelUn kassakaappiin."
PSYKOLOGIAA
: : : T r - Jfyt.sillä joko rt^ heti vuo­t
e e s i n ; jtai,, valvot niin kauan kuin
sinua , huvittaa, sanoi lapapsykolb-giaanhmostunut
Isa niskottelevalle
pojalleen,, -r^ - Saadaanpa nähdä, oil^
lätavoln sinä sitten yrität oi:a totte-l
^ a t o n .
valllt'»ie rauha,: keskinäinen luotta­mus^'
ja kunnioitus, niin se johtuu hy­vistä
. ns apuruussuhteista. Suomen
kansa; joka pitää suuressa arvossa
riippumattomuuttaan, • on oppiput
suhtautumaan rluottaoiuksella suiureen
naapurilnaa j a u s k o o vllpittöm䣫ii^:
että me tulemme aina säilyttämään
rauhan ja ystävyyden maittemme vä-
- Iillä.
Kekkonen kehotti Suomen j a Neu-'
vostoliitcn lujan ystävyyden Tnaljan.
'Neuvostoliiton ministerineuvoston
varapiöieenjohtaja A . I. Mikojan p i ­ti
vastauspuheen. '
SUOJELUSKUNNAN VETOOMUS
Toinen'asiakirja käsittelee suojer
luskuntajär jestön käyntiä saman her­r
a Kennardin puheilla. Tästä keskus­telusta
Kennard Ilmoittaa hallituk­selleen
mm.: > ! ; - o J i •).,"
'iHerra Bolje av<3ienna,;^ t^pasi-mir
nua tänään j a selitti tulleensa suoje-luskiintiäijarjesten
pliolesta'telidäkseen
•Härieh'''JÄajestöfettinsa' haUfttik^eUe
pyynnön 'väi-iöteiäen' hahkkimisesta
40.000 mielie'fite sotilasretkikuritaä varr
ten Pietöisf-Västaan . . , '
He volSvät; Miijsanöi,-ryfityä^toir:
pintaan välittömästi i j a 'olisivat val­miit
hyökkä^ään ^Ple^r^rnrastaaii
'Ilman niitä takulta, jolta Suomen
hallitus vaatii ,-,,.: Katson' kehraäu
Ignatiuksen; j a tohtori Inginännin'
ryhmän: olevan ,'suoranaisestl tämän
demarclie'n talcaiia.'
M A A N P E T O K S E L U S T A ' " ^ ^
VEHKEILYÄ . . .
On lopiiksf syytä kUnnittää
haomiotä siihen että Mannerhei­min
hyöldkäjrssaannltelmat j a so-pimoäset'
tehtiin Suomen itsenäl- ,
s y y d ^ .hinhallav Amiraali K o l t -
shak' ^otr Amoittanot lokemätio-missa
eri yhteyksissä, että Suo- ''
taien itsenälsyyskysymystä tultai-sUnVlos-
valkokenräaUt 'voittaisi-sivät,
armoUisesti käsittelemään.
Kenraali Denikin pnolestean: oU .
osolttanat vastalauseensa Eng­lannille
siltä, että. se oli tnnnns-'"
taniit;:. SiSpmen itsenäisyyden.
Maiätthelmin salallittolla oli siis
vehkeQya SVomen Itsenäfsyytta'
vastaan j a sisälsi .maanpetoksen
siltä osaltaan kan tämä toiminta
Valjtus Kaipiaisen
liirttämistuomiota
vastaan hyljätty
..Toronto. — Ontarion valitusoilce-hylkäsi
tiistaina -valituksen Eric Kai
plaisen hirttotuomiota vastaan, mu'
hänen -puolustajanfa suunnitteleva
uuden valituksen tekemistä Canada
KorkelrnjKian Oikeuteen.
Kaipainen on tuomittu Port Artliu
rissa kaksi kertaa .hirtettäväksi. Eri
simmäisen kerran noin vuosi sit
j a toisen kerran lokak.. 21. pnä. En
simmäi£estä tuomiosta valitettii"
jonka johdosta määrättiin uusi oilteu
denkäynti, että voitaisiin kuul
asiantuntijoita. Suomessa Kai-mlelentilan
suhteen. Toisen oikeuden
käynnin jolidosta tuomittiin Kaipai
nen hh-tettäväksi tammlk. i l . p-
Canadan oikeudenkäynnin historia
sanotaan olevan varsin harvinaista
ettäsama mies on saanut kaksi e
kertaa hirttotuomion.
-rtapahtul (ja niin oli, suureksi
:.osaks{; asianlaita) .hallituksen ja
..eduskunnan selän takana. . ,
:: Vehkeily kohdistui nuorta neuvost*
•valtlota vastaan, jonka kasista Su
mi o l i ; saanut itsenäisyy tensa. Se
yhteistoiniintaa Englannin ja Ran­k
a n ' j a osaksi myös Saksan (von d"
GoitJskin: kehoittl Mannerhe
hyökkäämään!) sotapolitiikan bjvälc
ii,:^kastanjoiden poimimista tulest
suomalaisen veren 'hinnalla naid"
: maiden kapitalistien käsiin Ja o''
•merkinnyt, "jos suunnitelmat olisi"
: toteutuneet, ko. maiden vaikutuks
lisääntymistä Suomessa; •
. Mannerheimin suunnitelmat epa
; onnistuivat siksi, että neuvostoval
'karisti--harteiltaan kailtki Venäjä
rikkauksia havittelevat ja osaksini-"
siksi, että" Suomen kansaa ei saa
vedettyä sotaselkkailuibm mukaan;
edes propagandallakaan.
Nytkään el pautu piirejä, joilta
havittelevat Mannerhehnin poli­tiikan
JatkaDDista. Sellaisia edus­taa
nuh. Reservlapseeriliitto, jon­ka
edustajien mielestä Mannerr
helmin "astamlnen Saomen bis-toriaaix"
merkitsi uuden myön­teisen
kauden alkamista, Ylläole­vat
asiakirjat osoittavat yhdessä
myöhempien tapahtumien kanssa
u i t a f^nnerheimin kausi" on
iodelläandessa oUat. SeUaisenpo-
' litllkan painota ja uudistamista
on :syy,tä kavahtaa.
PÄIVÄN PAKINA
Se natsien aseistaminen
Tällä hetkellä on Eurocnan j a koko
maailman tärkeimpänä kysymykse­nä
s?, että aroistetaanko Länsl-Saksa
Yhdysvaltain j a Britannian suimni-telmien
mukaisesti vai "ryhdytäänkö
Saksan kysymystä ratkaisemaan r a u ­hanomaisin
neuvotteluin j a : toimen­pitein.
- - -
Kuten hyvin tiedetään, on länti-ujn
iohtajamaan — U S A : n — johto­miesten
suunnitelmiin kuulunut <jo p i ­temmän
a i i a a ' uuden voimakkaan so-.
läpe^Skikeen luoftiinen' E t i r t i f l ^ a m,
Sen avulla voitaisiin Euroopan ja
kökö' maailman tilanne pitää jatäcu-vastiVeltsenterällä.
ErikfOiiestt amerikScalaislin • a i u n -
initeimlln on kuulunut se. että Län­si-
Saksan*' uuden armeijan johto a n ­nettaisiin
vanhenen k»keU
lerin' aikaisten natsiupseerien kä^in.
.Tämähän takaisi sen, että tuU s a a -
tafsiin 'syttymään milloin' vain h a ­luttaisiin
öljytaen: tappuratukto) ro­vioon
heittää. •/ , • >
:Kuten musltetaan, meni Adlaas >ja
hyvä; Safksan aselstamlssuuunitelma
myttyyn ^.joitalkinrikuukauslft'sitten,
kun Ranskan kanaallLnkokous J d e l -
täytyl sitä vahvistamasta. Ranska­laiset
inuistatvat vielä sangen h;^Tln
mitä natsiupseerien johtama Saksan
armeija Hanskalle teki -viime Sodan
aiicänal'' ' ' , '
Ranskan kansa ei sen enempää
_ irfff^
kuin muutkaan: Euroopan tavalli&et
ihmiset halua uutta sotaa j a teuras­tusta.
Se el: myöskään .halua keski­tysleirejä
i j a ajatusten kontrollia,
vaan tahtoo elää rauliassa j a sovus­sa
kaikkien kansojen'kanssa.
Mutta amerikkalaisille, brittiläisil­le
sekä muille suurrahamlehille mer­kitsee
' sota 'ja jatkuva:, sodanuhka
uusia miljconla. Siksi eimyösikään
heidän asiamiehensä j a edustajansa
luota laiskuuteen, vaan yrittävät yrit­tämästä
päästyään kuumentaa tilan­netta.
: Niinpä yhdysvaltalaisten pöa5jen j a
maailmanherruuden i ; tavoitteUjaln
puhemies John .Foster JDulles paziikin
hihat heilumaan heti. kun : Ranäcan
kansalliskokous oli Euroopan arzhei-
Jasopimuksen haudannut.
Kiireen kaupalla sitten värkättiin
Ulisi sopimus, joka perusolemuksel-
'taan on samanlainen «kuin Ranskan
byCkäämä spplnmskin oli. Se edellyt­tää
Länsi-Sdiksan muuttamista' ame­rikkalaisten
ylitvalvonnan alaiseksi
sotalehUcsi, Ijossa rjcofrientoa pitäisi­vätnatsimdeliset
upseerit.
ijcs tuo aselstamliijXiutinitelma t u ­lee
JbQrväksytyksl,^Jos se saa Ranskan
kaii»lUkidu;|ij(kSen. j a Länsd-Saksan
parlamentin hyväksymisen — joka
^tmimassakaan ' täpailksessa el ole
vaTnuia, tniee se tilanne fayrvin suu­ressa
määrSsä^^ v i ^ ^ Eu­roopassa
j a koiio maaihnassa. '
Rans&an (kansan suuri enemmistö j a
samoin myöskin Länsi-Saksan väesr.
tö, ei |≤3ällaisen uuden sodan val-^
misteRm 'takana; vaan haluaisi rau-^
hanomaista Saksan kysymyksen rat--
•caisua, i u t e n Neuvostoliitto on e h -
•dottanut. - ^
" KyllSliaS:'fcaikki tavalliset ihmiset;
käsittävät, että ijos naapiiri: aseistau-i
tuu hampaisiin saakka, tiloo miek­kansa
ja keihäänsä feräffäfcsi da ve-.
tää naämateuluunsa sotamäalauksen
ja alkaa tanssia sotatan;i}ia;niin s i l ­loin
; on todenkin varustauduttava i t ­sensä
sudjaamlseksl.
Tästä syystä onkin kalkille täysih
ynmiärrettävää se, kUn Neuvostoliitto
on antanutPariisinsopimusten laati­joiden
tietä, että. jos Länsi-SaScsasta
muodostetaaiilsötapesäke, "niin silloin
myöskin ; toisella puolella ryhdytään
vastaaviin-•fja* tarpeellisiin toimenpii-teisiin
- . . A :
Mut;ta if^UTOstoliltto- oii samalla
edelleen todennut. rauhanrakkauten-sa
Ja halunsa sopia asiat neuvottelu­tietä.
^
Se esitti Euroopan maiden konfe­renssia
jarknn iäiui^maat '—. U 8 A :n
ja Britannian johdolla --^ hylkäsl-yät
esityksen, on se edeUeen pitänyt
ovia auki neuvotteluja varten. * "
Euroopan' ihmiset,' tavalliset k a n -
sanmlehet J a -naiset, ^ bllöivat val­miit
hyväksymlian Neuvo^Iiiton jä
kansandemotoaatttsten maiden' kut­sun
sopia neuvottelemalla asiat, mut­ta
sotaväruateluista j a sOdisfia* fayö-sään::
Kansaa. pettääkseen he huutava
että; Euroopan armeija. ja
aseistaminen: on välttämätön im
munistlen hyökkäyksen ja laajentu
mfspyrfkimylksen estämiseksi. Edel
leen, että Länsi-Sakr.an aseistani
sella idainatsiupseerien asett
saksan" armeijan johtoon turvataa
Euroopan rauha.
Täytyy olla tavallista kaistajäi
sempr ihminen, ennenkuin voi
laista uskoa: Jokainen järkevä iluni
nen käsittää, että rauhalLsesti neu
vottfelemalla voidaan parhaiten ra
turvata.
."laife-ieiiralla näyttääkin, että
taliullujen ankarista ponnistel
huolimatta niin Läna--Saksassa
Ranskassalkin nousee Saksan
tamlsen vastun'.amlnen niin voim»
kaaksi|^et1Ä röunnitelma bauda
uudelleert'niln Bonnissa kuin
sakin.
•lÄnrfseiksanl ^ muutamissa - nai
taumiiörfi/viime' .aikoina
tyvät f i ^ ^ a t eivät siihen miten­kään
suostu.
Pahl&ta on ajassa se, että Jutirl v l i -
mekn^malnitut pitävät- lännen ](^ta-vlssa"
malssa^. vallanobjaksia^ fcäsä(^
vaalit ovat osoittaneet, e t u aseina
tumista vastustavat sori'aaUdeawM»
tlt ovat iaaneet entistä paloja suo
remmän kannatuksen. K a ? ^
osoittanut'olevansa rauhallisen
vlttelun puolesta-
Paljon paremnaln ei ole s
mlstelijaln aj:<at Rans'"
missä'Pariisin SOP^^^^ZTAA
mlfcn'ratkaiseminen on<Joudattu i»
silkin ajaiksi a'irtamään.
Jiaka stopauks^ssa aseistau
kuumentaa tihumetta Ja ^ ^ ^ ^
taroäi^että järid '/voittaisi ja
o^eisiamissuunnitelmat loP
kuopattaisiin. Kulkuri.
& ; S T r t r i y ; : i j j j ; i : A i i £ i ' i ^ ) ^^