Vapaus, December 14, 1954

              SITÄ
m
KPksi sotilasta keskusteli kanttii.
nissa aliUFseerelstaan. Ensimmäinenl
sotilas: — Olen kuullut, etta kersantul
JMattUa pn/^saanut; sydänkohtauksen 1
Toinen sotilas: — V a i niin! Ja nuai|
kun en tietänyt, että Mnellä sydia.l
tä o n k a a n . .'
. ..SAMAA PERHETTÄ
Turis^ihöteUlssä olevassa sejnäilnud.l
tuksessa^ seotaan: "Alkaa odottaioj
että joku esittelet, |tel3St toisille vie-j
raille; me ktruliimme kaikki yhteeni
onnelliseen .perheeseen. Jättäkää ar-'
jvoesineenne.hotellin kassakaappiin."'
j , - , • • .
PSYKOLOGIAA
— Nyt sinä joko rtenet lieti vuo-l
teeseen, t a i valvot nim kauan kumi
siniia •, bUivittaa, sanoi lapapsykolo-i
giaaiv innostunut isä niskottelevaUel
pojalleen, ,-:-r:' Saadaanpa nähdä, mil-l
!ä: tavoin sinä sitten yrität oi;a totte-j
lönaton.
Valjfiis Kaipiaisen
hirttämistuomiofa
vastaan hyljätty
..Toronto. — Ontarion •valitusoikeii
hylkäsi tiistaina •valituksen Eric Kai-]
piaisen hirttotuomiota vastaan, mW
hänen -puolustajanfa suunnittelmä
uuden n/alituksen tekemistä Canadan
Korkeimpaan Oikeuteen.
Kaipainen on tuomittu Port Artim4
rissa kaksi* kertaa .hirtettäväksi- EriJ
simmäisen kerran noin vuosi sltte
j a toisen kerran lokak.. 21. pnä. En^
simmäisestä tuomiosta valitettiin
jonka johdosta määrättiin uusi oikeu-]
denkäynti, että -voitaisiin kuuluste
asiantuntijoita Suomessa Kaip
mielentilan suhteen. Toisen oikeuden-j
käynnin jolidosta tuomittiin Kaipai-j
nen hirtettäväksi tammik. i l .
Canadan oikeudenkäynnin historii
sanotaan olevan varsin harvinaistaj
että sama mies on saanut kaksi
kertaa hirttotuomion.
-rtapahtai (ja niin oli. suureksi
.osaksi; asianlaita) .hallituksen ja
eduskunnan selän takana.
: Vehkeily kohdistui nuorta neuvosto
valtiota vastaan, jonka kasista
mi o l i , saanut itsenäisyytensä. Se oli
yhteistoimintaa Englannin ja Rans
kan "ja osaksi myös Saksan (von de^
Goltzkin: kehoitti : Mannerbein
hyökkäämään!) sotapolitiikan byväit-j
ii.v^kastanjoiden poimimista tulesta
suomalaisen Mveren hinnalla naide
maiden kapitalistien käsiin ja oli
merkinnyt, jos suunnitelmat olisiTatj
toteutuneet, ko. maiden vaikutukse
lisääntymistä Suomessa:
Mannerheimin suunnitelmat epä-j
onnistuivat siksi, etta neuvostovalti
' karisti--harteiltaan kaliiki Venäjän
riteauksia havittelevat ja osaksi myöJ
B i i s i , että" Suomen kansaa ei saatij
vedettyä sotaselkkailuibm mukaan •
edes propagandallakaan.
Nytkään el puutu purejä, jotka
havittelevat Mannerheimin poli­t
i i k an Jatkamista. Sellaisia edus­taamm.
Reserviupseeriliitto, jon­ka
edustajien mielestä Mannerr
helmin "astuminen Suomen Us-
I toriaan" merkitsi uuden myön­teisen
Icanden alkamista. Ylläole­vat
aslaldb'jat osoittavat yhdessä
myöhempien tapahtumien kanssa
mitä "Mannerheimin kausi" on
todeOänudessa oUut. SeUaisen po-
• litiiban paluuta jä uudistamista
ott syytä Icavahtaa.
sään..
I Kansaa. pettääkseen he huutava^
että .Euroopan armeija ja
! aseistänainen; on välttämätön pm
munistien hyökkäyksen ja laajentui
mfspjirtdmyOcsen estämiseksi. Blelj
leen, että Länsi-Sakr.an aseistaimj
sella da.natsiupseerien asetta-Tilsell
saksan" armeijan johtoon turvataa^
Euroopan rauha.
Täytyy oUa tavallista kaistapäjj
sempr ihminen, ennenkuin voi^ saj
laista uskoa. Jokainen järkevä ilinui
nen käsittää, että rauhallisesti neuj
vottfelemalla voidaan parhaiten »iT
turvata.
••rälfö-ienralla näyttääkin, että
taliullujen ankarista ponnistelii'
huolimatta niin Länal-Saksaffia*
Ranskassakin nousee Saksan a
tamlsen TOstualamlnen nim fotia^
kaaksli^että ^'öunnitelma ^ ^ " ^ .^
uudelleert'niin Bonnissa kuin P'^^
sakin. -
'LänäjS-^saksan^ muutamissa -
k ; m n i ^ ; v i i i n e ' . a i k o i n a sumiteto|
vaalit ovat osoittaneet, etta, aseai
tumista vastustavat soriaaUdeawö»l
tit ovat saaneet entistä palojn swij
remnnan kannatuksen. Ka°sa.
osoittanut Oleginsa rauhaUisen
vlttehin puolesta.
Paljon paremmin ei ole sc
mistelijalii a:<at B^nskas
missä'Pariisin sapimMSten ra^^l
minanratkaiseminen on «jouduttu j » j
sBdii ä ) a ^ tfirtämään.
Jäka':tiipaukse6sa a^eistaut
kuumentaa titennetta ja « f
han' vSaraaii. Sikrt olisikin
tawiUA UM «roittaisl Ja
aseisiamissmmnitclmat
kuopattaisiin- — Kulkuri.
i o M E N Yi.EISURHEILU
biSTYI MELKOISESTI
VIIME KESÄN AIKANA
.ia
. gflsinkL - Päättyneenä baute-
«Bosiivat jleisurheiUJamme tu-r
^ n u n e ensimmäisen kerraÄ^
sidan jälkeen maailman vaUiH;!
'toäUain hienojen maaöttelosno;-
^ e n Iisaksi. Neljän nuden
«hjoismaisen ennätyksen Usälui
suomen enhätybsetj
budenaikana kokonaista 12 ber-,
H, minkä Iisaksi viestin juoksu f:
joja kävelyn osalta tehtilnnnsl»
j ^ t ö j ä SE-lulttelobn.
tjaoteiioistamme Voitto Hellsten j a
addh veivät nimiinsä aikal-
^ ruotsalaisten nimissä oUeen;
jcujoismaisen ennätyksen. -Hellsten;
ennätyksensä päämatkallaan
& netnllä ajalla 47.0.' Aikaisempi
£j3ä;ys 47.4 oU L a r s - E r i k Wolfbran-
'to ja Gösta Brannströmin "himissä;
jais3imatv.:me vuodelta. 403 metrin
ttaiuobunPE oli vuodelta ^ . R u n e
l i o n i l l a 519 j a tasta M i i d h pudotti
•jjljj- sekunnin kymmenystä; Bernin
,..02sgjuoksullaan. Keihäässä -©oini
4kmeh"]iitti nimensä 'PErluetteloön
ijvfcjla 73.74 ja 79.60. Pituushyipys-ö
paransi Jorma Valkama .«entillä
jfcrjan Nils 17- Hansenin nimissä yuö-
%'(aISiSollutta pohjoismaista-ennär
tjsä Tsi- — Edellisten lisäksi Toivo'
Sjytiäinen saavutti ontolla keihäällä
taicisen: 7898 ja- P e n t t i • Karvonen
jsäsi Saksa-maaottelussa 3,000 meir
esteet il!E-ajassa 8.41,4, mitä .ei
'tfflieiiSaan voida hyväksyä l i i a n . l y -
Ipden vesihautojen t a k i a . -
•Taisinaiseksi: SE-tehtailijaksi... kö-lH3
päättyneen kauden aikana Voit-i)
Hellsten, joka. merkitsi oiuden en-li-
jtaennimimsa 20O metrillä- ajal-r
(iÖ'215, sivusi ensin 400 metrin e n -
lätvstä ajalla • 47.7 ' ja paransi • tä-^.
Eän jälkeen matkan SE :tä-kahdesti
'flj"ja 47.0. 200 m e t r i n aidoissa (Rei,-
ffi) Siuiola • sivusi B e r t i l :• Storskrub-ta'
nmiissa-olevaa ennätystä .24.6 ja
piäissä aidoissa Osvald M i l d h paran­ti
emiatystamme.ka:hdesti.ajoilla 51.8
'jä315 • -
^^ Estejuoksussa saavutti Pentti K a r -
•mnen Saksassa häikäisevän tulok-
SE 8.41,4, mita ei. k u i t e n k a a n (voitti
^(des ehdottaa kansainvälisen 'liiton
l.ijTäksyttavaksi koska • fvesihauta
icairtautui-lnan lyhyeksi. Pituudessa
j:.Ee4itsi. Jorma -Valkama' nimiinsä
hsdea SE:n tuloksella 755 ja seiväs-
] .ijpjs-ä Eles Landström paransi en­etystä
neljästi tuloksilla 432, 434; 436
|;J3.«0. Heittäjämme jättivät .ennätys-jtetailun
myöhäissyksyyn. (Ensin C a -
jrJ.Lindroosm kunto kohosi yllättäen
,ja. Sabpvlcissa, Jugoslaviassa.. s i i ^ y i -
JiiajiD SB.r hänen nuniinsä': tuloksella
I;J1A3. Tämän jälkeen kävi Soini-Nik-
Icaen Franklin " B u d " Heidin , M E :n
topFUun saurauksena S E : n parane-l,
fflmen iahdesti saman päifvän. a i k a -
]'a 7374 ja 79.60. N i k k i n e n jatkaa y r i -
I t^Eään viela. , ^
<.yieste:ssa •Suomen • niaajou&kufe
|.;(Gneffe^ M i l d h - r - Back '-^ H e l l ­ien)
juoksi Bernissä ennätysajan
ja Turun U r h e i l u l i i t o n joukkue
flfimmnen _ K a l l i — Johansson —
jTaiäranta) juoksi uuden ennätyksen
jMTan Kisoissa 4x800 metrillä .739,2.-
I Sqomen ennatystaulukko »päätty-p
«nkauden jälkeen:
•100 m: ao.7 Paul Vurtanen, Aarne
Tammisto, -Alpo Savolainen.
20O m : 215 Voitto Hellsten
400-m: 47.0 Voitto Hellsten:
800 m : 1.49,3 BertU Stoiskrubb
1.000 m: 223,9 BertU Stoiskrubb-
1,500 m: 3.44,8 Denis Johansson.
2,000,m: 5J46 Ilmari Taipale
?;dO(> i r i : «.09^ Tor Löpnqvist
5 ^ ; m : 14.083/Taisto Mäki.-
'10,000 m : 29i7^ Viljo Heino.
20,000 m: 1.02.40.0 Viljo Heino
25,000 m: 1.20;14.0 Mikko Hietanen.
30,000 m : 1.3950,4 Erkki Puolakka
Tunninjuoksu: 19339 m ViljoHemo
110. m:n. aidat: 14.4 Bengt Sjöstedt
200 m:n aidat: 24.6 -Bertil stor-
Bkrubb. Raimo Siukola. ,
' 400 m :n aidat: 515 Osvald Mildh.
3,000 estej.: 8.44.4 Olavi Rinteenpaa.
; . P i t u u s : 755 Jorma Valkama. :
Korkeus: 204 Kialevi Kotkaa.
/Seiväs: 440: Eles Landström.
3-loikka: 15J2 Onni Rajasaari.
.Kuula: 16.23 Sulo Bärlund.
.: KieS&o: 51.58 Carol Lindroos.
.Keihäs: 79.60 Soini Nikkinen.
Moukari: 58.67 Uuno Veirilä.
10-ottelu: 7.358 Akilles Järvinen.
(Edellisten lisäksi ovat naiset paran^
taneet kauden aikana useita ennätyk­siä.
Don-haalilla
Toronto. — Paikalliset musikaafiset
voimat järjestävät joulukuun 17 pnä
Doh-haaiilie erikoiset "puurojuhlat"
mihin ovat kaikki musikaalisen toi­minnan
harrastajat perheineen ter-
-vetulleita. Tilaisuuteen" järjestetään
hupaisaa ajankulua j a puuron 11-
qä/ksi hjyvät kahfvit, sekä järjestetään
jouluposthi jako 'jne.
Olen tuullut, että mrs. Sirkka Sai­ma
harjoituttaa kovasti uutta näytel­mää
"Särkelä itte", joka esitetään
luullakseni tammikuun 11 pnä. Esi­tys,
tapahtuu Don haalllla 'ja se alkaa
kello 4 ip. Pitäkää mielessä.
— Altto.
Vilkasta foiminfaa
foronfblaisilla
Toronto. _ Toronton oaiston kuu­kausikokousta
seuratessani päivällä
tulm ajatelleeksi että kaikiUa ja
kaJikialla on kiirettä. Kokous koe-tettun
lopettaa ennen Suomen itse­näisyysjuhlan
alkua. Kuultiin rfJnä
raportti poikineen. '• • :
Syj-styöt ovat venyneet tavallista
pitemmälle tänä vuonna siUä äskei­sen
tulvan vuoksi tuli paljon siivous­töitä
Tarmolaan. Monen viikon väih-;
teen-^ ön siellä ollut talkootöitä'Ja on
miehiä ollut siellä -viikonpäivinäkin.^
Tarmpla luvattiin kunnostaa hyvin
a:kai3m keväällä nyt: kun siellä on
UUSI ravmtolakm missä voi inl^ua ke-'
vattuulten puhaltaessa.
Laatikteopaivallifj-jomitea lausui
kauniin kutoksensa kaikille lahjoit^
tajiUe ja ruokavieraille sekä niUle.
jctka olivat työllään asiaa auttaneet.
Naisten ijäiijestämäti\"Uotuiset myy­jäiset
on taas pitkänä perjantaina
taman työn suonttamuV.a varten tar­vitaan
taas ruuri joukko uutteria työn
tekijöitä
Sairaskomiteaan saaliin lisää hen­kilöitä,
mutta ei tarpeeksi,' sillä jou­lun
a:kana on tavattu vierailla kaikis­sa
rairaaloissa.
Kuretta on siis monenlaista ja kai-,
ken lisaks: saa varoa ettei joudu jou­lupukin
jalkoihin, tei-vehtien L. M . '
Oljyosafckeet kohoavat jälleen!
Toronton naisrten
kerhon kokous
Toronto. — Toronton naisten
kerhon.kuukausikokous pidetään
Don haalilla maanantaina joulu­kuun
20'pnä keUo 8 lialla. Kaik­ki
mukaan. — Kokoonkutsuja.
VuokrakontrolUia on
jatkettu Quebecissa /
vQuebec. — Maalkunnan lainlaatija-kunta
on jatkanut vuolkrakontrollila-kia
huhtik. 30 päivään 1956 saakka.
Aft*.aa koskeva ehdotus hyväksyttiin
yksimielisesti vaikka liberaalit olivat­k
i n esittäneet aikaisemmin nraati-nmiksen,
että lain noudattamisen val­vontaa
olisi tiukennettava.
Hyväksiytty laki sallii kuntien anoa
vapautusta vuokrakontrollista en­nen
mainittua aikaa jos ne kykene­vät
todistamaan, että asuntojen puu­te
on ratkaistu kysymyksessä ole­van
fcimnan alueella.
Työttömyys ei
maamme mainetta
voi nostaa
Toronto. — Olemme saaneet jo
nähtäväksi Valkoinpa lunta mi tä seu­rasi
pieni paCckanen. '
Vanhan vuoden päättyessä pidetään
perjantaina; tk. 31 päivä iltana kello
9 — 2 yolla uuden vuoden tanssit
Don ihaalilla. Siellä sopii ottaa iloiten
vastaan uusi vuosi.
Yritj1kfi2n joulujuhla on sunnuntai­na
tk. 19 pnä kello 4 iltapäivällä.
0 3 J : n veripankki on nyt tyhjä
General sairaalassa. Veren lahjoit­tajia
tarvitaan kipeästi.
Talven kyhnät Oivat alkaneet j a k u ­ten
niin monesti ennenkin, -kylmät
tapaavat monen-miehen'iJikkutakisr-
CanadalaJnen veteraani
muistelee voiton päivää
sa eli. kesataminelssa ja liftiksi työt-,
tomäna. TyöttömjTstilapne' ei: mi-tenfeäan
voi Itsatä maamme arvoval­taa
maailman tutuilla.
Tapasin äskettäin kaksi Suomesta
hiljan tullutta neitKita ja he ihmette­livät
kovasti takalaisten työttömien
suurta lukumäärää seka vaikeata työn
saantia. Heihin oli tehnyt huonon
vaikutuksen myös täkälämen kulttuu­rielämän
tyhjyys. — j ;
Meteori läpi katon
Sylacuga, Ala.. — Meteorin räjäh­dys,
joka nähtiin kolmessa valtiossa,
aiheutti taalla meteorin palaaen syok
symisen asuntotalon katon läpi, jon­ka
johdosta mrs.. Hewlett Hodges
loukkaantui.. Meteorin kappale oli
noin yhdeksän paunan painoinen ja
syöksyessaan katon lapi teki a^ rei-jän,
joka on nom kolme jalkaa läpi­mitaltaan.
Pudotessaan se rikkoi r a ­dion
ja iski mrs. Hodgsia käsivarteen
ajkä lonkiaan. " "
ON NYT ILMESTYNYT
48 sivua
Hinta m
Joulu on postitettu kaikille asiamiehille. Jos
paikkakunnallanne ei ole liikkeemme asiamiestä,
hiin tilatkaa "Joulu 1954" suoraan kirjakaupas­tamme.
MHä Liekin toimittaja sanoo "Joulusta"?
"Yleisesli voidaan sanoa, että "Joulun" sisältö on
joulun tunnuksia vastaava. Sen kirjoituksista
huokuu lämmin lähimmäisenrakkaus, hyvä tahto
ja suuri kestävän rauhan toivomus. Sen jokaiselta
sivulta kumpuaa esille juuri se mikä tavallisten
kansanihmisten mieltä ja sydäntä^ lämmittää:
Rakkaus*elämään, rakkaus ihmiseen.'
Hankkikaa itseUenne ajankohtainen ja sisältörikas
julkaisu "Joulu".
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
. ' l'; . ; T » ^ Y 69 SUDBUHY, ONTAftIO
Oh huhtikuu 1945 j a sota oli m i l ­tei
päättynyt. Liittolaiset olivat men^-
neet Reinin yli ja meidän canadalai-set
joukäomme olivat pullottaneet t u ­hansia
hitlenlaisia sotilaita Saksan
koillirosassa. Venäläiset. Jotka olivat
repineet Wehrmacihtln sisukset ulos,
taLsteliivat Berliinin kaduilla.
Loppu oli lähellä mutta meidän so­tilaitamme
kuoli yhä. Epätoivoiset
natsit olivat miinoittaneet kaikki tiet
Ja kentät missä me etenimme ja s i ­vuutimme
räjähtäneitä - tanltkejä ja
jeep autoa sekä kaatuneitten canada--
laisten ruumiita.
. Juuri tämän viimeisen taistelukuu-kauden
aikana pääministeri Winston
Cluu-ohlll sähkötti — , luonnoliiseaitl
meidän tietämättä.— häpeällisen sär
nomansa.: kenttamarsalkka £^:Mionti^o-merylle
j a maarasi hänet (omien sa?
nojensä mukaain).."koikoamaan touolei-lisenti
Saksan aseet, .varastoimaan ne
siten että ne voidaan, helposti antaa
takaisin saksalaisille sotilaille .joiden
kanssa.meidän on-työtitenneltäivä,''jcs-venäläisten:
eteneminen jatkuu."; •, ; i ;
ahurohilUn häpeällinen tekp,; jonka
hän-niin häpeällisesti paljasti Woodr^^
fordisSa,.' Hssexiq^a. marraskuun -23
pnä pitämänsä puheen ' yhteydessä,
selittää monta seikkaa,^ j o i ta meidän
kentällä olleiden sotilaiden oli vai­kea
käJtlttää voiton jälkeen IV. 1945.
Sodan päätyttyä Erjroopassa. To-:
ronto Scottlfih (rykmenttiin kuulu­nut
mörsSlripataljoonani oli hyök­käyksessä
saJksalaidlia Oldenburg-kau-punklarvasta|
in. Viikkoa myöhemmin
meille annettiin suuri telhtävä tuhan­sien
saksalaisten sotilaiden aselata
rllsummen j a .vartioiminen.
Sitten tuli epämiellyttäviä mää­räyksiä:
"Canadalalsten sotilaiden täy­tyy
tehdä kunniaa kaikille saksa-
Jaisille upseereille. .
"Saksalaiset upseerit ovat sak­salaisten
vankileirien konttvlllssa
ja vastuussa leirien kurinpidoUi-slsta
asioista."
Päivä päivän jälkeen tappion karsi­neet
saksalaiset sotilaat, marrf^Lvat s i ­sään
ylpeinä j a röylikeinä kuin voit­tavat.
Niiden natsiupaeerit karjuivat
•komentosanoja; he varastoivat a-'
alensa; i ^ y i v ä t leirialueelle j a jär­jestivät
omat vartionsa.
Me emme tykänneet siitä. Yksi­kään
canadalainen sotilas ei minun
muistaakseni tehnyt kunniaa saksa-laLtlle
upseereille — vaikka monet
upseerimme tekivätkin. Meitä i h ­metytti,
j a suututti. Kuka sen sodan
loppujen-lopiiksi voitti! . :
Muutaman viikon kuluttua meidät
siirrettiin taas toiseen "kaupunkiin,
suurelle saknilaiselie Icasannialueelie..
Siellä oli tehtävänämme aseistarilsua
saksalaisia sotilaita, tarkastaa heidät
ja hävittää lieiatä täit eimenkuin hei­dät
lähetettiin Hampuriin.
Taikastuäjoukon korpraalina oli m i ­nulla
tilaisuus puhutella useita saksa­laisia
sotilaita. .Joka päivä me käsit­telimme
noin l/K» >T- 1,500 sotilasta
j a kymmeniä upa^ereita. Tämän toh-tävän
ylikomehtäUana oli eräs h r i t t i -
läinen eversti,,
Tutklmuarutiini o l i yksinkertainen.
Me järjestimme pitkät rivit pöytiä,
panimme saksalaiset sotilaat,tyhjene
tämään reppunsa,; takavarikoimme
veitojt.i revolverit; >ja kaikki kuvat
mi^sä oli hakaristin «net^fici. Sitten
miehistä hävitettiin täit annettiin
rucCc?&ortlt«Ja lähetettiin takaisin k a ­sarmille
etelään lähettämistä varten.
tä.
si?
Kirj. Bert Whyte
Mikä tuli tavallisesti vastauksck-
"Venäläiset ovat eläimiä. , l i e ;
eivät ole ihmisiä! Me päihitim­me
heidät, mutta he ovat niin t y r :
periä, etteivät osaa antautua lyö- -
tyinalcään! Saksan armeija el
hävinnyt sotaa.
"Te canadalaLsei brittiläiset Ja
amerikkalaiset olette tekemässä
suunia virhettä» Jonakin päivä­nä
te tcrvitsctte meitä valloit- ;
taaksenne Venäjän. Te ette ym­märrä
politiikkaa. Jos mc b l l - :
. simme saaneet- teidän v apuanne,
me olisimme voittaneet sodan Ve- ,
näjää vastaan.
;}^- '^Kymmenen vuoden kuluessa t u - ,
r lette näkemään, että me-olemme
Soikeassa." ; Ainoastaan: saksalaiset ;
•. Joivat' kyllin hyviä \ sotilaita saat- '
'j'taäl<Scen tappioon Venäjän raa- ;
: kalaisjuukot. Me tulemme takair
/:i sin jonakin päivänä ja teidän täy- ,
vtyy auttaa, meitä.Silloin iulette;.,
näkemään virheenne suuruuden."
•Me naiyoimme silloin tälle saksa­laisten
öykkärimäIsyydelle:;Me tun­simme
lämmtata: ystävyyttä venä­läisiä
liittolalalamme kohtaan joiden
suurenmoiset voitot itäisellä rinta­malla
lyhensi sotaa »ja pelasti tu-.
ihanslen poikiemme elämän,
Uasimmat canadalalset ^ ihailivat
myös Churchillia hänen verikoira-maisen
(bulldog) rohkeutensa vuoksi
natsien ilmahyökkäyksen aikana ja
siksi kun hän ojosittcli "suurta liit­toa"
Bffltannian, "Ylhdysvaltain ja
Neirvostollition välillä, mitkä . seUtat
Jättivät unholaan €hurchlllln , työ-vaenvastaLsen
menneisyyden ja hänen
hyökkäyflisotansa Venäjää vastaan
sosialistisen vallankumouksen jälkeen,
sekä hänen rikkuriosuutensa Britan­nian
suurlakon päiviltä. Ja hänen vas-tahaiolsuutensa
toisen rintaman. a-vaamlsen
yhteydessä
Jos rae olisimme tietäneet Chur­chillin
petolllfauden liittolaistamme
kohtaan sodan loppuvaiheessa, hänen
hallituksensa olisi. nopeasti aiheutta­nut
ylenkatsetta. Mutta miten voim­me
me tietää että Churchillin hienot
puheet «xlanJalkeLsesta yhteistoimin­nasta
oUvatkln pelkkää petoftta - että
vanha verikoira (bulldog) oli palanr
nut taCcaisinvanihaan neuvostovastai­seen
oksennukcoensa?
Niinä päivinä, vain vähän toista­kymmentä
miotta sitten, meillä kent-täsotilallla
oli vain yksi ajatus ,—
paäiitä kotiin takaisin "sivUlI-kaduUe",
rauhan olosuhteisiin. Tulevaisuus
näytti lupaavalta — fasismi oli murs­kattu,
tie oli Bjvolnna maailmanlaa-juirca
ystävyyttä-ja edistystä kohtli-
• • • t
Tätä tulQvaisuudenmahdollisuutta
cl murskanrnut (Neuvostoliitto. Pulto-;
nissa imsfourissa, Chur(Jhlll aloitti v.
1946 aivoimen- kylmän sodan. ;:Nyt 'on
täydessä käynnlsä kampanja Saksan
udelleen a'«jlstamista 'varten.' v Sak-r
san uudelleen aeistamlnen tarkoittaa
sotaat ' ' '
J a Julkeatja palja.'»iuksessaan Wood-rordissa
Churchill 'turinustl, ^että
v. 1945, jolloin .canadaläisef j a ' ' l i i t ­tolaismaiden
fiJtilaat ' .vdödattlvat
vielä vertaan taistelukentillä 'fasis­mia
vastaan, hä^n^oll V valmiina'uu­delleen
aseistamaan" nat£>'t Neuvotto-lilttoa
vastaan. . i i '
Jokainen canadalainen sotave­teraani
tuomitsee tämän - *oh)el-^
man; jokainen Eucoopäeea tais­tellut
sotilas päättää sydämös-eään,
että tämä paheellinen lieu-
^ vostoliittov^tainen^ ristireikl ' on
saatettava tappioon. Mlkällv on
puhe sodasta, korottakaamme :y(i-telsen
äänemme mahtavaksi huu­doksi:
£1 milloinkaan enää!
tiistaina, ^Joulufe 14 p. — Tucsday, Dee. H/1954 , SIvu^^,},;;;;,
Neuvostoliitolle rakennetun fliurtajain
jutifallinen vesillelasku Hebitagissä'
mm
m.
lieteen ja
kulttuurin kehitys
Sleesiassa
"OleUcko iloisia sillä, että M f a
on päättynyt", tapasin kytri,*ak'
•abJxUU.
"HiU» on kapat" oU UnUifX-joa
vaetanksens. ^
Ei tatvinnut esittää i>aUoakaan e-nempää
kykymyziä päästäkseen tel*
vtile'Mtä miten natsien i propaganda
cli vaikuttanut niihin miehiin. Monet
heistä oU taistellut Vehäjibi rlntamal-ta^
JaeUOn knvtotaan pääsi tästä i^I-ville
— m f n l i t«pa<ln fubtittaa hei-
Varsova. — Kansandemokraattisen
Puolani tärkein ;tcolll»uu.skeskus —
Sleesia — muuttuu suur^jssl tieteen
ja kulttuurin keskukseksi.
, Zijnen rotaa ci Sleesiassa ollut yhr
tään korkeakoulua, mutta nykyään
siellä on niitä 9- Yk«!Atään Slceslan
yhdessä poIytcknillL'jessä in.^tltuutiri'
sa « n n y t y l l 5X)00 oppilasta. Sato-'
ja tästä kori^^iaikoulusta pä^&eitä
oppilaita on jo työn^ kaivoksL^a,
metallurgis'^sa tehtaifsa, kemi3Jll.>en
teoUisu^en tuotantolait'.;ksis£i% ja
Sleesian uudlBrakcnnukslUa, ,
Yleissivistävien koulujen verkosta
on, kaa'»inval]an vuosina kasvanut
Sleezifnm, miltei kolminkeriaiseksl.
Moninkertaisesti on lisääntynyt am­mattiopistojen
luku, j-^jima-Jcouluute-taan
ammattlmif-ihiä teolltsundcn eri,
ai'jja varten.
Viime .vuosina on Slcrelassa avattu
kymmeniä valistustaloja j a klubeja-
Puolan kalkki työtätekevät tuntevat
ylpeyttä Stallnogrudln nuorison v a -
li^tuolalesta, Dombrova öurnltsaarr
ra'cennetaan kaivostyöläisten vftU«-
tustaloa. Mittasuhteiltaan se tulee
olemaan toinen Varsovan' Tletegn j a
kulttiiurJn palaisin Jälkeen, Sodan­jälkeisinä
vuor/na on julkisten ja
ammattlyhdl-stysten kirjastojen luku
lleäXntynyt moninkertaisesti. Ny-k
y ^ n on; lcix*Jasto cniltei jtikaizetaa
BleetiAn metaUiugisesaa, konen^
kennustehtaassa rtJkä JcaivoksissaI
Kullankaivajat
oikeutetut saamaan
palkankorotuksen
Toronto. — Tcrä«työunion edusta­jat
ovat täällä sanoneet; että koska
kullankaivajat tuotta/vat nykyään^ e
nommän-kultaa kuin 25 vuotta;elt-ten
ovat he Oikeutetut saamaan pal­kankorotuksen
sillä tilafitoUlfisn toi-mi
»ton julkaisemien liietojeil mu­kaan
on kullankaivajain keskimääräi­nen
tuntipalkka 1,38 dollaria.vaikka
muiden metallinlcalvajain keäktmää-rälncn
tuntipalkka on 1,92 dollaria.
Mikäli corin tuotanto on kysymyk-s&-;
sä tuottavat kullankaivajat n y t
noin 25 proqsnttia enemmän Ocuin
1930i Tiiotannon lisääntyminen on
johtuu t työnsuorituksen tehostaml-tehta
j a siitä huolimatta, että nyt
kaivetaan: ooria, syvemmältä kuin
varhaisempina aikoina, Porci4>inen
alueeseen nähden on todettu, että
palkkojen j a voiman pron^nttitnäärä
kaivantojen tuloista on nykyään a l ­haisempi
kuin vuonna 1930, -
Alhaisemman tuntipalkan lisäiksl
kullankaivajilla on huonommat ke­sälomat,
pitempi työviiklco Ja vä­hemmän
muita etuisuuksia ; k u in
mililla metallien kaivajilla «afiotaan
union lausunnossa, Joka on* esitetty
Sille kolmemlehlselle komitealle,
jonka ' lainlaattjakunta on nimittä­nyt
tutkimaan kullan tuotantoa kos-:
icevia asioita.
Kaadettien koulutus
Romanian maataloudessa
1956 vappuun saakka
Entlsesrjä Homanlasax oli ytol a « -
ronoomi 30 kylää kohti. Kansanval­lan
aikana on tehty suuri työ kaade­rien
kouluttamiseksi maataloutta
varten. Vuodesta 1943 lähtien hinaan
raaatalousopLV/Ot ovat päästäneet
7/>C0 agronoomla Ja elälnlääScäriä, tn.
miltei jkaksi kertaa enemmän k u i n 30
vucdessa pomarlston . Ja tilanherro­jen
vallan aikana; Nykyään on B o -
maniasea jokaisia 3—9 Ccylää fcohden
agronoomi, elälnholdomicuvoja ..^ Ja
eläinlääkäri.
Viime vuonna Romanian maatalou-dellisisu
k^^iclkoulusta päästettiin
y l i 4,700 iumkeä sitä vastoin kuin
vuonna 1044 päästettiin' ainoastaan
Cb hcrtkcä.
.Marraa^uun 27 päivänä suoritettiin'
Wärtsillä-yhtymäh Hietalahden tela­kalla
Helsingissä' !NeuvostoUiton Ja
Suomen ^välisen .^kauppasopimuksen
mukaisesti: Neuvostoliitolle rakenne^^
tun toisen dicsclsähkömoottorilla vajr
rustetun ; ijäänmurtajan v juhlallinen
'vesillelasku.' K e l i en käydessä yhtä-toia'.
a aamulla telakalle,,',saapuivat
jäänmurtajan vekllelas^tllalsuulea
Suomen pääministeri (lii^hiti'Kekkonen;:
ulkoministeri J-Virolainen;' kauppar
ja< teoUisuusminiatert A<); Simonen,
toinen voltlQvaraln, ministeri ,y; Ven-,
namo Suomen .Neuvostollltto-^lähettU
läa O. Gartz,- Suomen uiko- sekä
kauppa-Ja teollisuusministeriön- e-dustaijat,
"VVärtsllä O Y n Johtajat,
teoULsuuspiirlen edxistajat sekä jään-r
murtaljan rakentamiseen ooalllstuneet;
lukuisat telakan työläiset
-Tilaisuuteen saapuivat myös (Neu-vostpliiton'
ministerineuvoston varaf
pUheetxjohtajaA^I.Mlkojan ja hänen,
H2urassaan Suomeen saapuneet: Neu­vostoliiton
ulkomaankaupan ministe­r
in etisimmäinen siijalnen 6. A, B o r i -
sov,: Poihjolsen ' meritien hallinnon
päällikkö V. P. Burhanov, Neuvostoi;
liiton ^ulkomaankaupan ministeriön
vastuunalaiset työntekijät N. I. TQ-heklln
(Ja M . K . Artemjev, Suomessa
oleva Neuvostoliiton suurlähettiläs
V/ Z,; Lebedenr, Suomessa oleva Neug
vostoUiton ka\tpallinen cduataja, A. I.
Sosunay sekä Neuvostoliiton lähetys­tön
j a kaupallisen edustuston vastuu­nalaiset
työntekijät.
.Vihreillä fköynnökx('.llä koristetulle
korokkeelle .JUiuslvat, Neuvostoliiton;
ministerineuvoston varapuheenjohta­j
a A. i r M i k o j a n , Suomen pääminis­teri
UiiihoiKekkonen, ministerit Vlro-laUien
Simonen ja Vennamo, Suomes­sa
oleva 'iNeuvostolliton suurlähctti*^
läq V. Z.Lebedev, suomen Neuvosto­liitto-
lähettiläs S. Gartz, Wärtsilä
oy,:n (Johtajat ym.
' Alkaa Jäänmurtajan vesillelasku.'
Jäänmurtajan'kelkkaa: tukeneet k i l ­lat
lyödään pois (ja alus lipuu veteen
läsnäoUeiden osoittaessa v myrz('£yistä
suosiotaan.
/•Välittömästi jäänmurtajoVKapltan^
Voronlnin"veslllela8kemlsen Jälkeen
kelkalle lan'cettiin Neuvostoliittoa varr.
: ten: rakennettavan 'kolmannen Jään-;
murtajan perustukset.
'Tämän jälkeen jäänmurtaja "KapU"
tan Voronln" juhlalliseen' vesillclas-kutUalsuuteen
i osallistuneet; henkilöt
siirtyivät jo va,hniln Jäänmurtaja
"Kapltan BelousovlnV kannelle'^ quoi-!
rittaen sillä koematkan Suomenlah­delle
'laskien 'samalla^' alaa 'Suomen
valtakunnan'llpun Ja nostaeft salkoon'
Neuvostoliiton vajtakunnan lipun. A i
I, Itifikojan ' suoritti Jäänmurtajai^
"Kapltan Beleusov" tarkaai-uksen.
• Jäänmurtaja "Kapltan Bclousovin"
yhtelfikajuutassa WäTtsllä O Y n pää-
'JohtaJa 'VVähifors tervöhti Neuvosto*
. l l t on imlnlo:erineuvoston varapuhcen-joSitoJa,
A: I. Wk<ii&nla..i&^mStt^i^
n;iu*uee9eensa (kuuluneita jbenkfUJitA^;
sekä Suomen hallituksen eAvsbe^U
Hän lausui tyytyväl^ytetisä y M ) ^|
työstä Neuv<»toliittoon euuntaptuvaa^
kaupan alalla Ja tohrol tämän yhtelflK'
työn Jatkuvaa kehlttymistft; "
Tämän (]älkeen,pUhu| Neuvostoliiton:'
ministerineuvoston :vajapvheez^}0|ifo*l^v^.
ja A.'i. MikdjanV' ' ' ;;;;i.v^•
KesälonmpalkkakiijaiÄ;:. ^
vääi^htämisjutusta
on vangittu 14 Uenkeä-,
Toronto; — Tätaän mennessä on'ke« t
siilomopalkkoEdx^lain' väärentämtoju-',
tussa vangititu' täällä Ja mUttalia maa­kunnassa
kailkklaan 14 henkllöBr joi- >
ta täytetään petoOcsesta, <Joka pftDai^
tcttiUi täällä tflc alkupäivinä. ^iL^f''
Tähän mennessä ovat hallitoluen^
tilintarka&tajattodenneet,e«t&sfiltu- '
hai kesttldmapaUdcaJkirJaa on ovelasti \
väärennettgr, mutta tuhansia' kirjoja'^
on vielä taa^castamatta. JoUl^oieln^
tietojen mukaan saattaa täten p^tok-l
sella qaatujen rahojen määrä koj^ta
vaikka puoleen mlljoottaan doUarlbi, i
sillä tätä petosta sanotaan harjöiee-^
tun jo yli kahden vuoden ojan, >'M:'>
Kirjojen väärentäjät ov^i; saaneet
käsiinsä' nUtättömilksi tehtyjä lomar-'
palkkoSdiJoja, joista he ovat lirrpiU^
taneet mitätöidyt meil^t, JoHahe o* \
vat ovelasti tohtoroineet Ja UimazmeeV
ne uusiin kirjoihin,' Joita he oivat oa^
taneet' nuuUkuntahallitukselta'. )'^9%l
liimattu merkki el ole nfiytt&nyt kel- '
voULselta'on huonon kohdan pääUe ^
lyöty päiväysleinutr kuten .tapa «d6^.
lyttää. V ' „ , '< V
N-lilton ja Suomen
kauppa on Suomelle ,'
erittäin.cdullista
Ilelsinki^Edusktmta hyväksyi
marrosk. 30 pnä. yksimielisesti
kolmannessa käsittelyssä Sup-men
J» Neovostolllton.iavanli)|-^.
vaihto» vuosina 1956 1960 kos> '
kcvan vIl8lvuoUssaj;ilraaksen« Jani­ka
byväksyossttän cdnskonta y h ­tyi
ulkoasiainvaliokunnan' la«r.;
suntoon/Jossa todettiin; ettft |Mn-'
'.pankäynU NenvostoUlton/kanasi'
on osoittautnnui maallemme erit­täin
eduIUseksL ' j .
Läpsi paloi kuoliaaksi \
'Tlmagami. —• Vlinie tiistaina paloi'
7 kuukauden Ikäinen i l a r y At|n'
•vvaiters kuoliaaksi k u n «hänen kötinsax
paloi poroksi neljä mallia eteläin
täältä. ' ' '/!'/•:''
^ Lasten ,tätl, Joka asui heidän .näa-;-
purlnaan, onnistui' pelastaa "kolme",
muuta lasta palavasta Takennuksestä.
Onnettomuuden sattuessa oli lapstti
isä metsäkämpällä Ja äiti oU^ imVL-ostoksilla.
' . .
Viimeisimmät levyuutuudet ovat saapuneet . •
. VARASTOMME KABI^TAH KAIKKI 8UOBITUIMBIAT
DECCA- JA RYTMILEVYT
• • AUaolevasta luettelosta löydätte 'Suosittujen laulajien levytykset
• Allaolevasta luettelosta löydätte parhaat Joululevyt Ja •lahjatkin.^-
• DECCA-LEVYT
SD «143' Keskiyön valssi, Henry Thcel
Eron hetki on kaunis, tango, Henry theel
SD 5137 KarjatyttÖ, valssi, Henry Theel , ,
Tänä iltana, tango, Heijry Theel
. SD 6182 Minkä vuoksi, tango, Erkki Junkkarinen ,
Muistojen pieni valssi, E r k k i Junkkarinen
SD 6203 Unelma onnesta, tango, Erkki Junkkarinen
Koditon rakkaus, tango, Erkki Junkkarinen
SD 6228 Tie, joka- luoksesi johtaa, tango, Aitro-tytöt
Kohtalon tango. Metro-tytöt
6D 5233 Jäähyvälstango, Erkki Junkkarinen
Tavallinen tarina, tango, Erkki Junkkarinen
SD 5263 Alfonso, tango, Olavi Virta Ja Metro-tytöt
Tuntematon taival, bcguine, Olavi Virta
SD 6204 Toivetyttönl, foxtrot, Olavi Virta " ;
Sydänkäpyseni, foxtrot, Olavi Virta " -
SD 8207 Täyttymätön toive, tango. Metro-tytöt , j
Ykulnäincn asema, foxtrot. Metro-tytöt ^
' S D 6203 Koivu ja sydän, foxtrot, Juha Eirto
Mäen laidassa pienoinen tölli, valssi, Juha Eirto
• RYTMI-LEVYT
B 6035 Köyhä /aulsjja, tango. Henry Tl»ccl
KostcrvalssI, Henry Theel
B 6118 Valllejäänecn valssi, Jorma Ikävalko
Surut säkkiin. Jenkka, Jorma Ikävalko .
B6125 Aika Uuno, jenkka, Jorma Ikävalko ^
Tarkkalan Tarja, jenkka, Jorma Ikävalko
B 6126 Topparoikka tulee, foxtrot. Justeeri
Huoleton hummerlpolka, jenkka. Justeeri
B 6128 Tumma tie, valssi, Erkki Junkkarinen
' Kevätunta, tango, Erkki Junkkarinen
B 6155 Elsltä pae20o sannoö, humoreski, Esa Pakarinen ; : ',:
Valehtelijan valssi, Esa Pakarinen
B 6171 Taikayö, valssi, Metro-tytöt
Odotin pitkän illan, tango. Metro-tytöt
B 6172 Vanhan myllyn taru, foxtrot-ballaadl. Matti Louhivuori Ja
, . . . Metro-tytöt
Mc tulemme taos, jenkka. Matti Louhivuori
B 6211 Hiljainen tango, Kalevi TaurU ' •
Bakkaalle äidille, valssi, Kalevi. Tauru , • . ,
B 6213 Voi, kun olis viulu, jenkka, Justeeri
Markklnapolkka, Justeeri • ^ •
B 6215 Uutta ja vanhaa No. 3. valssisikermä, Tamara j a Justeeri
Uutta j a vanhaa Nö. 4, tangosikermä, Tamara Ja Justeed . ^
B 6216 Orpo sydämeni, foxtrot. Metro-tytöt
Kohtalon leikkiä, tanj^o, Olavi V i r ta
B 6219 jfiti, sytytä lamppu, valfAi, Metro-tytöt <
Oi, Bitva, tango, Juha Eirto
LÄHETÄMME LEVYJÄ K A I K K I A L LE
HINTA $1.35 KAPPALE
(Ostajan maksettava lähetyskulut)
PosU' Ja pikatavaratilausten tulee käsittää vähhitäin kolme levyS.-;,;
I I I ^ T K A A OSOITTEELLA: ' ' ^
Vajaus Publishing Com|»nfiJiff.fi
Ldjona-, 3eaver- Ja Fennia-ievyj(!n tukku- ja WUUttltlAnyj|rjaiJ'> t
mm